ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/2009

Transkriptio

1 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/2009

2

3 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/2009 Tiehallinto Helsinki 2009

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2010 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot. Helsinki Tiehallinto, Tiehallinon sisäisisä julkaisuja 26/2009, 35 s., ISSN X, TIEH , Asiasanat: Aiheluokka: Urakat, urakkamuodot, hankinta, tarjouspyynnöt, riskienhallinta 01; U69 TIIVISTELMÄ ST-urakkamuoto on hyvin vaativa urakkamuoto kaikille osapuolille (tilaajalle, urakoitsijalle, suunnittelijalle). Verrattuna perinteisiin urakkamuotoihin kuten KU-urakkaan niin ST-urakassa riskien, vastuiden ja vapauksien määrittämien on huomattavasti paljon vaikeampaa ja aiheuttaa usein ristiriitoja eri osapuolien välille. ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot selvitys on erityisesti suunnattu Tiehallinnon hankintapalveluihin liittyvissä tehtävissä työskenteleville henkilöille sekä hankintapalvelukonsulteille. Selvityksen tarkoituksena on parantaa ja yhtenäistää ST-hankintoihin liittyviä menettelytapoja. Selvitykseen on koottu tietoutta nykykäytännöistä ja erityisesti niissä esiintyviä puutteita. Nykykäytännössä koetaan olevan ongelmia aina tarjouspyynnön valmistelusta toteutukseen saakka. Ongelmiin on tässä työssä pyritty löytämään muutosehdotuksia ja ratkaisuja. Selvitystyön yhteydessä haastateltiin urakoitsijoita ja suunnittelukonsultteja sekä Tiehallinnon asiantuntijoita, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Kehittämistarpeet kohdistuivat erityisesti seuraaviin seikkoihin: lähtötietoihin, tuotevaatimuksiin, riskienhallintaan ja tarjousaikaiseen vuoropuheluun. Tarjouspyynnön lähtötietojen laadun ja riittävyyden parantamisella vähennetään urakoitsijan tarjousvaiheen suunnittelun kustannuksia, kohdistetaan tarjousvaiheen suunnittelua juuri oikeisiin seikkoihin ja vähennetään epäselvyyksiä ja riskejä. Tällöin on mahdollista, että urakan tarjoushalukkuus voi myös lisääntyä. Erityisesti maaperätutkimusten riittävyys tarjousvaiheen suunnitteluun on tärkeää suunnitteluratkaisujen oikeellisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Tuotevaatimusten selkeyttäminen esimerkiksi jakamalla ne yleisiin ja hankekohtaisiin tuotevaatimuksiin parantaa urakoitsijan mahdollisuutta saada paremmin selko hankkeen vaatimuksista. Myös kiinnitettyjen ja vapaiden asioiden kuvaaminen parantaa suunnittelun kohdistamista juuri tarkoituksenmukaisiin kohtiin. Riskienhallinta tulisi saattaa osaksi hankkeen suunnittelua jo esisuunnitteluvaiheesta alkaen. ST-tarjouspyyntöasiakirjoissa riskien kuvaaminen ja vastuiden määrittely parantaa urakoitsijan mahdollisuutta hinnoitella urakka ilman sellaisia riskejä, jotka ovat esitetty asiakirjoissa tilaajan kannettavaksi. Tarjousvaiheen aikaisella luottamuksellisella vuoropuhelulla tilaajan ja urakoitsijan välillä parannetaan tarjouksen sisältöä ja mahdollistetaan myös keskustelu mahdollisten uusien suunnitteluratkaisujen hyväksyttävyydestä. Kaikkien edellä esitettyjen parannusesitysten käyttöönotto edellyttää ohjeiston kehittämistä ja laatimista. Tällöin parannetaan myös uusien käytäntöjen viemistä kaikkiin ST-hankintoihin ja parannetaan toimintatapojen yhtenäisyyttä.

6

7 ESIPUHE Tiehallinnon keskushallinto käynnisti tämän kehittämisselvityksen, jolla haetaan uusia ratkaisuja ST-urakan lähtötietojen sitovuuteen, rinnakkaisiin tarjouksiin ja innovaatioiden esittämiseen. Selvityksen tavoitteena on kehittää entistä yhtenäisemmät käytännöt lähtötietojen sitovuuden määrittämiseksi. Selvityksessä on otettu kantaa myös lähtötietojen laatuun ja täydennystarpeisiin. ST-urakoissa rinnakkaisten tarjousten arviointi on tällä hetkellä hankalaa ja arviointi johtaa usein rinnakkaisten tarjousten hylkäämisiin. Innovaatioiden ja sallittujen tarjousten reunaehtoja ei ole määritelty selkeästi ja arvioinneissa rinnakkaisten tarjousten osalta päädytään niiden hylkäämiseen tuotevaatimusten vastaisina. Työn tavoitteena on selkeyttää ST-urakkamuodon pelisääntöjä, jotta urakoitsijat voivat ja uskaltavat esittää ST-tarjouksissaan uusia innovaatioita helpommin. Tarkoituksena on viedä tämän selvityksen tuloksia Tiehallinnon toimintajärjestelmään ja asiakirjapohjiin. Kehittämisprojektin ohjauksesta vastasi Tiehallinnon investointiverkko. Ohjausryhmässä oli edustajat Tiehallinnon keskushallinnosta, Tiehallinnon yhteistyöalueilta sekä Suurten investointien yksiköstä. Lisäksi ohjausryhmässä oli edustettuna Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry SKOL ja Infra ry. Tiehallinnon taholta tämän selvityksen laatimisesta vastasi investointipäällikkö Ari Perttu Vaasan tiepiiristä. Selvityksen laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö ins. Jouni Lehtomaa sekä asiantuntijoina ins. AMK Marko Turkki, TkL Ilkka Vilonen, dipl.ins. Jouko Noukka, dipl.ins. Outi Lehti-Miikkulainen ja ins. Pentti Häkkinen. Helsingissä kesäkuussa 2009 Tiehallinto

8 Termien selitykset Ekotehokkuus Innovaatio KU-urakka Meli ST-urakka Takuuaika Toimivuusvaatimukset Tekniset vaatimukset Tarjoussuunnitelma Rakennussuunnitelma Tiesuunnitelma Toimivuuden ja ympäristöpaineiden suhde. Toimivuusvaatimuksena on tuote, joka säilyttää vaaditun toimivuuden käyttöiän ajan Innovaatiolla tarkoitetaan tässä tapauksessa tarjouspyynnön suunnitelmasta poikkeavaa ratkaisua tai toteuttamiseen liittyvää tuotantomenetelmää, joka tuottaa tarjouspyynnön tasoisen lopputuloksen kaikista tuotteen näkökulmista katsoen (mm. liikennetekninen laatu, rakenteiden laatu ja jäännösarvo) tai toimijoiden välistä yhteistoimintaa parantavan ja osapuolille selkeää hyötyä tuottavan menettelyn kehittämistä. Kokonaisurakka, jossa urakoitsija toteuttaa tilaajan laatiman suunnitelman. Maarakentamisen elinkaariohjelma. Suunnittele ja Toteuta urakka, urakkamuoto, joka sisältää sekä suunnittelun että rakentamisen. Se aika urakan vastaanottamisen jälkeen, jona urakoitsija on vastuussa tekemästään työstä. Rakenteiden ja niiden osien käytön aikaisia ominaisuuksia kuvaavat vaatimukset. Rakennustarvikkeita, -materiaaleja ja -työn suorittamista kuvaavat vaatimukset Urakoitsijan tarjousvaiheessa laatima ja tarjouksessa esitetty suunnitelma. Hankkeen toteutussuunnitelma. Yksityiskohtainen tie- ja liikennetekninen suunnitelma, jossa määritetään tiealue, esitetään tarvittavat kulkuyhteydet ja selvitetään suunnitelman vaikutukset.

9 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 9 2 TAVOITTEET 10 3 TOTEUTUS Työskentelytapa Ohjausryhmä Sidosryhmät Asiantuntijavuoropuhelu 12 4 NYKYTILANTEEN ONGELMAT Tarjouspyynnön valmistelu Tarjousvaihe Yleistä Tietekniikka Siltatekniikka Geotekniikka ja maastotutkimukset Tarjousten käsittely Yleistä Tietekniikka Siltatekniikka Toteutusvaihe Yleistä Tietekniikka Siltatekniikka Geotekniikka ja maastotutkimukset Rakennuttaminen 20 5 MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN Yleistä Tiesuunnitelma Lähtötiedot Vastuunjako Maastomittaukset Maaperätutkimukset Kuntotiedot Johto- ja laitetiedot Ympäristö, viranomaisluvat Tuotevaatimukset Tuotevaatimusmalli Kiinnitetyt menetelmät ja materiaalit Vapausasteet Suunnitteluohjeet Vuoropuhelu Tilaajan ja tuottajan kahdenkeskinen tapaaminen Rakentamisen aikainen viestintäsuunnitelma Rinnakkaiset tarjoukset, tarjousten vertailu ja innovaatiot Tarjouksen sitovuus Riskienhallinta Ekotehokkuus 32 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 33 LÄHTEET 35

10 8 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot

11 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinto on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien ns. ST-rakennuttamismenettelyä, jossa urakoitsijan tehtävänä on sekä suunnitella että toteuttaa rakennushanke. Suunnittelua sisältäviä urakoita on ollut myös tätä aikaisemmin aina 80-luvun lopusta lähtien. Urakoitsijan rooli on siten merkittävästi laajempi kuin perinteisissä ns. kokonaisurakoissa. Kokemuksia uudesta menettelystä on nyt saatu noin 8 vuoden ajalta. Kokemukset ovat olleet pääasiassa myönteisiä. Suunnitelmien kokonaiskustannuksien optimointi ja todellisiin rakennuskustannuksiin perustuva ohjaus on selkeästi vahvistunut. Rakentamiskustannuksissa on monessa tapauksessa saavutettu merkittäviä säästöjä. Myös uudenlaisia sekä sopimuksiin että lopputuotteen laatuun ja vaikutuksiin liittyviä ongelmia on ilmennyt. Näitä ongelmia on pyritty tässä työssä kartoittamaan konsultin oman, pääasiassa suunnittelijoista ja rakennuttajakonsulteista koostuvan asiantuntijaryhmän työllä ja haastattelemalla väylähankkeiden eri osapuolia; tilaajia, urakoitsijoita ja suunnittelijoita sekä em. tahojen yhteisellä työpajatyöskentelyllä. Koska urakkasopimus ST-menettelyssä tilaajan ja urakoitsijan välillä ei ole sopimuksentekovaiheessa niin yksityiskohtainen kuin kokonaisurakoita tehtäessä, on lähtötiedoilla, suunnitteluperiaatteilla ja -vaatimuksilla huomattavasti suurempi vaikutus saavutettavaan lopputulokseen kuin aikaisemmin. Olisi kyettävä nykyistä tarkemmin ennakoimaan lähtötietojen ja tuotevaatimusten vaikutus lopputuotteeseen. Ennen kaikkea olisi myös osattava antaa sopimuksissa riittävästi tilaa myös innovaatioille, jotka toisivat uudenlaisia, parempia ja alaa eteenpäin vieviä ratkaisuja. Juuri innovaatioiden edistäminen sekä laadun ja tuottavuuden parantaminen on ollut keskeinen syy siirtyä ST-hankintamenettelyyn. Nämä tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Kehittämistyön pääpaino on innovaatioiden kehittämisessä ja rinnakkaisissa tarjouksissa. Näihin vaikuttavat kuitenkin oleellisesti myös lähtötiedot ja niiden sitovuus. Työn kannalta keskeisiä mietittäviä asioita ovat mm.: urakoitsijan vapausasteet vrt. tiesuunnitelman lainvoimaisuus tarjousten hylkäämisen perusteet tilaajaa sitova lähtöaineisto vuoropuhelun lisääminen riskienhallinta ja vastuut Työssä paneudutaan nykytilanteen ongelmien kartoittamiseen ja pyritään löytämään niihin kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on tässä työssä ja tämän työn jatkotoimenpiteinä muuttaa, korjata ja täydentää Tiehallinnon asiakirjoja. Työhön vaikuttaa maantielaki ja sen sisältö. Kehittämistyössä ei kuitenkaan varsinaisesti käsitellä lainsäädöllisiä asioita. Myös ST-urakat on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Työhön liittyviä rinnakkaisia selvitystöitä ovat: ST-urakan laatuarviointi, selvitystyö Kustannusten pitävyys Mikä on innovaatio Työturvallisuus, asiakirjamuutoksia

12 10 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot TAVOITTEET 2 TAVOITTEET Kehittämistyön tavoitteita ovat: Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen lähtötietojen sitovuuden määrittämiseksi Innovaatioiden ja rinnakkaisten tarjousten sisällöllisten vaatimusten nykyistä parempi määrittely Tilaajan menettelytapojen määrittely tuotevaatimuksiin nähden puutteellisen tarjousten kohdalla Yhtenäisten ja selkeiden pelisääntöjen kehittäminen ST-urakan hankintamenettelylle, jotta urakoitsivat voivat esittää omia innovatiivisia ratkaisuja nykyistä paremmin.

13 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 11 TOTEUTUS 3 TOTEUTUS 3.1 Työskentelytapa Työn laatiminen jakautui karkeasti seuraaviin osavaiheisiin: Lähtökohtien määrittely Sidosryhmien haastattelut Ongelmakuvaukset ja kehitystarpeiden määrittely Asiantuntijatyöpaja Muutoksien ja täydennysten laatiminen Työn alkuvaiheessa täsmennettiin työn sisältöä ja tarkasteltavia asioita. Tässä vaiheessa sovittiin myös sidosryhmien ja Tiehallinnon edustajien osallistumisesta työn eri vaiheisiin. Jatkokäsittelyn pohjaksi laadittiin taulukkomuotoiset kuvaukset ongelmista ja menettelyjen kehitystarpeista tekniikka-alueittain. Kuvaukset käytiin läpi Tiehallinnon organisaatiossa ja niitä päivitettiin työn edetessä. 3.2 Ohjausryhmä Suunnittelutyön ohjausryhmään kuului edustajia konsultilta, urakoitsijalta ja Tiehallinnolta. Lisäksi ohjausryhmässä olivat mukana myös SKOL ry:n ja Infra ry:n edustajat. Ohjausryhmä kokoontui työn aikana 5 kertaa. Ydinryhmä piti tarvittavia sisäisiä työkokouksia työn edellyttämällä laajuudella. Ohjausryhmä: Ari Perttu, investointipäällikkö, Vaasan tiepiiri, puheenjohtaja Matti Lahti, laatupäällikkö, Hämeen tiepiiri Pekka Petäjäniemi, kehittämispäällikkö, Suurten investointien yksikkö Päivi Hillner, lakimies, Tiehallinnon keskushallinto Keijo Pulkkinen, tieinsinööri, Oulun tiepiiri Pasi Hukkanen, investointipäällikkö, Kaakkois-Suomen tiepiiri Mika Häkli, projektipäällikkö, Lemminkäinen Infra (Infra ry:n edustaja) Hannu Kivelä, suunnittelujohtaja, A-Insinöörit Oy (SKOL:n edustaja) Jouni Lehtomaa, projektipäällikkö, Ramboll Marko Turkki, projektisihteeri, Ramboll Pentti Häkkinen, rakennuttamisen asiantuntija, Ramboll Jouko Noukka, geotekninen asiantuntija, Ramboll Ilkka Vilonen, siltatekninen asiantuntija, Ramboll Outi Lehti-Miikkulainen, riskienhallinnan asiantuntija, Ramboll 3.3 Sidosryhmät Työn aikana haastateltiin urakoitsijoita ja suunnittelijoita koskien ST-menettelyä. Myös RHK:n edustaja haastateltiin. Vuoropuhelun tarkoituksena oli saada mielipiteitä mm. ST-urakointiin liittyvistä ongelmista, kehitystä estävistä tekijöistä, kehittämistä vaativista asioista, hyviksi todetuista nykyisistä menettelyistä, yhtenäisistä menettelytavoista ja niiden tarpeista sekä ehdotuksia työn sisällöstä. Haastattelun tuloksia käytettiin lähtötietona ongelmakuvausta ja kehitystarpeita määriteltäessä.

14 12 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot TOTEUTUS 3.4 Asiantuntijavuoropuhelu Työn aikana järjestettiin asiantuntijoiden työpajatilaisuus Tilaisuuteen osallistui mm. konsultin ja Tiehallinnon asiantuntijoita. Työpajan avulla haettiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä ongelmia on nykyisissä menettelyissä? Mitä pitää kehittää? Mitä kehittämisehdotuksia on? Mitä ei pidä muuttaa nykyisissä menettelyissä? Tilaisuudessa pyydettiin kommentteja myös alustaviin parannusehdotuksiin. Selvitettäviä asioita olivat: Poistavatko esitetyt asiat riittävissä määrin nykyisiä ongelmia? Täyttävätkö esitykset kehittämistarpeet? Mitä riskejä muutokset tuovat? Työpajan tuloksia on käytetty tämän selvityksen ehdotusten laatimisen lähtötietoina ja mielipiteinä.

15 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 13 NYKYTILANTEEN ONGELMAT 4 NYKYTILANTEEN ONGELMAT 4.1 Tarjouspyynnön valmistelu Tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa on tilaajan kyettävä määrittelemään mahdollisimman oikein lähtötietojen riittävä määrä ja tarkkuus. Parasta olisi, että kaikki lopputuloksen kannalta oleelliset lähtötiedot olisivat jo tarjousvaiheessa käytettävissä. Näin ei valitettavasti aina ole asiat, vaan urakan toteutusvaiheessa ilmenee uusia ja yllättäviä asioita. Sen vuoksi tulisi olla myös osapuolilla yhteisesti sovitut pelisäännöt tilanteisiin, jossa ratkaisuja pitää muuttaa aiemmin sovitusta. Hyvä olisi jos myös näissä tilanteissa haetaan innovatiivisia ratkaisuja, joissa molemmat osapuolet voivat katsoa hyötyvänsä. Tilaajan on tarkistettava aiempien (tie-)suunnitelmien käyttökelpoisuus ja vaatimuksenmukaisuus urakan lähtötietona. Voiko tilaaja sitoutua niiden ratkaisuihin vai onko ne tarkistettava uusien vaatimusten mukaiseksi? Muutostarpeen voi aiheuttaa mm. suunnitteluohjeen muutos, muuttunut kaavamääräys tai muuttunut lainsäädäntö. Tiesuunnitelman laatimiseen ja lainvoimaisuuteen kohdistuu ST-menettelyn kautta uusia haasteita. Miten voidaan saada hyväksyttävyys suunnitelmalle, jossa olisi nykyistä laajempi muutosjoustavuus? Miten näiden muutosten vaikutukset voidaan selvittää jo tiesuunnitelman hyväksymisvaiheessa ja määritellä niille tarkat raja-arvot? Voidaanko tiesuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen siirtää urakoitsijalle lähemmäksi toteutusta? Tulisiko tiesuunnitelman laatijan tehdä myös tuotevaatimukset ja jatkotoimenpide-ehdotukset? Suureksi ongelmaksi on koettu urakoitsijoiden mielestä hankevalmistelun ja hankinnan valmistelun puutteellisuus ja keskeneräisyys tarjouspyyntöjen lähetyshetkellä. ST-urakkamenettelyn luonteeseen kuuluu, että kaikkia yksityiskohtia ei ole suunniteltu tarkkaan etukäteen, vaan urakan toteutukseen sisältyy suunnittelua. Tästä johtuen tarjouspyyntöasiakirjoissa ei aina esitetä kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä. Tilaajan tahtotilan määrittely on yleispiirteisempi, eikä aina aiemmin totutunlaisen kattava. Käytännössä kaikki jäljempänä olevat ongelmat johtuvat lopulta tästä. ST-hankkeet ovat yleensä laajoja ja monimutkaisia, joiden ongelmien ratkaisu työn edistyessä ei nykyisillä toimintatavoilla ole luontevaa eikä loppukäyttäjän kannalta hyödyllistä tai edullista

16 14 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot NYKYTILANTEEN ONGELMAT Usein havaittuja ongelmia, jotka syntyvät tarjouspyyntövaiheessa puutteellisista lähtötiedoista tai tuotevaatimuksista on mm.: Alueella olevien rakenteiden tiedot kuten kaapelit, putkijohdot, tierakenteet, tien sivukaltevuus tms. ovat puutteellisia. Näiden vaikutus ratkaisuihin voi olla merkittävä. Nykyiselle tielle tehtävät toimenpiteet tai niiden kunto on kuvattu puutteellisesti. Urakoitsijan ehdottamat toimenpiteet voivat lopputuloksen kannalta olla hyvin erilaatuisia. Kuivatusrakenteet on usein kuvattu puutteellisesti. Nykyisen tien kuivatuksen kuntotietoja ei ole urakan lähtötiedoissa. Laskuojien toimivuus voi olla puutteellisesti selvitetty. Niiden puutteet ja korjaaminen vaikuttaa usein urakka-alueen ulkopuolelle. Nämä asiat tulisi olla tiesuunnitelmaa laadittaessa mahdollisimman hyvin tutkittu. Vanhojen siltojen korjaamistarve ja laajuus selviää vasta rakennusvaiheessa, kun pintarakenteita on purettu. Kaupunkikuvan ja miljöökysymykset ovat vaikeita kuvata tuotevaatimuksissa. Urakoitsija määrittelee usein lopputuotteen ulkonäön. 4.2 Tarjousvaihe Yleistä Urakoitsijan on kyettävä tarjousvaiheen aikana saamaan annetun lähtöaineiston ja tuotevaatimusten perusteella mahdollisimman selkeä käsitys lopputuotteen laajuudesta ja laatutasosta. Kaikki merkittävät kustannuksiin vaikuttavat tekijät tulisi olla tässä vaiheessa tiedossa. Urakoitsijat kokevat ST-hankkeiden tarjouspyyntöasiakirjat työläiksi sekä osin sekaviksi ja ristiriitaisiksi. Aineiston läpikäymiseen ja kysymyksien tekemiseen menee paljon aikaa. Pienten ja keskisuurien urakoitsijoiden mielestä ST-menettely suosii isoja firmoja, joilla on paljon laskentakapasiteettia ja henkilöstöä kehittämään tarjousprosessia ja laatuaineistoa. Riskien jakoa pitäisi kehittää niin, että tilaaja ottaa vastuulleen sellaisia asioita, joihin urakoitsija ei voi vaikuttaa kuten esim. kolmansien osapuolien omistamien laitteiden siirrot. Muuten urakoitsija joutuu ottamaan kohtuuttoman paljon epämääräisiä riskejä. Tilaajakeskustelut ovat urakoitsijoiden mielestä hyviä ja palvelevat varsinkin niitä tarjoajia, jotka ovat perehtyneet huolella laskenta-asiakirjoihin ja alustaviin suunnitelmiin. Urakoitsija yhdessä suunnittelijan kanssa täydentää tarvittaessa annettuja suunnitelmia siten, että tarjous on tilaajan hyväksyttävissä, vaatimusten mukainen ja siten vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Näillä muutoksilla ja täydennyksillä on urakoitsijan kannalta saavutettava kilpailuetua muihin nähden.

17 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 15 NYKYTILANTEEN ONGELMAT Jos kaikki tarjoajat laativat samanlaisen suunnitelman, ei ST-menettelyllä ole saavutettu mitään etua vanhaan KU-menettelyyn verrattuna. Päinvastoin on tehty runsaasti päällekkäistä työtä. Suunnittelijan palkkiosta syntyy urakoitsijalle merkittävä tarjousvaiheen kustannus, joka saattaa huomattavasti rajoittaa tarjoukseen laatimishalukkuutta tai tarjouksen laatutasoa, jos suunnitteluun ei ole panostettu tarjousta laadittaessa. Urakoitsijoiden mielestä tarjouspalkkioiden tulisi olla suurempia niin, että tarjouksen tekemisen kulut saataisiin paremmin katettua esim. joku %-osuus tarjoushinnasta (voittaneen tarjouksen hinnasta). Suunnittelijat kokevat vastuunsa kasvaneen merkittävästi urakoitsijan vastuiden kasvaessa kuten esim. määrälaskentariskit saattavat siirtyä kokonaisuudessaan suunnittelijalle, johon ei suunnittelijalle kuitenkaan ole riskinkantokykyä. ST-hankintamenettelyssä suurena hyötynä on saada edullisia ja innovatiivisia toteutusratkaisuja. Verrattuna perinteiseen rakennussuunnitteluun, niin urakoitsijoilla on suunnittelijoita parempi kustannustietous. Haasteena on saada hyödynnettyä tämä kustannustietous suunnitteluvaiheessa vertaillessa eri vaihtoehtoja. Tämä edellyttää urakoitsijan puolelta riittävää panostusta suunnittelun ohjaukseen ja luottamusta suunnittelijoita kohtaan. Jossain määrin tilaajapuoli näkee ongelmana suunnitteluresurssien riittävyyden ST-hankintamenettelyyn. Suunnittelutoimeksiannoissa yleisenä ongelmana on aikataulujen viivästyminen ja tähän on todennäköisesti suurimpana syynä suunnitteluresurssien riittämättömyys. ST-hankkeet sitovat yhtä aikaa monta suunnittelijaa ja näin ollen heikentää tilannetta entisestään. Päällekkäistä työtä tehdään paljon. Isoja hankkeiden tarjouslaskenta-aikoja on alettu koordinoida ja sillä yritetään ongelmaa pienentää. Tilaajan intressi on siis, että kaikki kilpailevat tarjoukset ovat vaatimusten mukaisia, mutta kilpailevat mahdollisimman laajalla skaalalla innovaatioiden ja toteutustapojen osalta. Mitä suurempia muutoksia ns. perussuunnitelmaan tehdään, sitä suurempi on toisaalta riski sen hylkäämisestä. Tätä riskiä on urakoitsijan tarjousvaiheessa kartoitettava mahdollisimman tarkasti. Mitä paremmin ja selkeämmin on urakoitsijalle selvinnyt oikea vaatimusten taso, sitä tarkemmin urakoitsija voi tarjouksensa mitoittaa ja määritellä. Tämän seurauksena tarjous voi olla kilpailukykyisempi, jos hinnoittelu on kohdallaan Tietekniikka Urakoitsijan suunnitelmassa esitetään perussuunnitelmaan nähden merkittävimmät muutokset kuten geometrian muutokset ja tierakenteiden mitoitukset. Tiegeometria suunnitellaan useimmiten ns. tuotevaatimusten minimiarvoilla, koska tällöin tie voi parhaiten noudattaa maaston muotoja ja esteitä ja massojen määrää voidaan vähentää. Mikäli tuotevaatimukset sallivat joustoa, on merkittäviä säästöjä mahdollista saavuttaa tässä vaiheessa. Vaarana on, että liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta tingitään. Tierakenteiden mitoituksessa on urakoitsijan kannalta tärkeintä välttää ns. ylimitoitusta ja toisaalta alimitoitusta tai sellaista tilannetta, että vaurioita ilmenee takuuaikana. Nykyisen tien kunto on tietysti maastossa nähtävissä, mutta ne rakenteet, jotka ovat pinnan alla, ovat oleellisia kun määritellään uudelleen

18 16 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot NYKYTILANTEEN ONGELMAT päällystämistarvetta ja tien leventämistoimenpiteitä. Samoin nykyisen tien päällystetiedot ja sivukaltevuustiedot ovat tavallisesti puutteellisia. Näistä syistä johtuen on usein epäselvää mitä nykyiselle tielle ja päällysteelle tulisi urakassa tehdä. Tien rakennekerrosten kantavuus ja routamitoitus on nykyään selkeästi ohjeistettu. Tulkinnan varaa voi kuitenkin syntyä siitä mikä on urakassa vaadittava tien kantavuus ja sidottujen kerrosten määrä. Sidottujen kerrosten merkitys tarjoushinnassa on yleensä merkittävä ja sen vuoksi ne yleensä pyritään melko tarkasti määrittelemään. Tästä taas aiheutuu se ongelma, että urakoitsija ei voi riittävästi innovoida vaihtoehtoisia ratkaisuja sidotuille kerroksille Siltatekniikka Silta on tien kallein osa ja kustannusten kannalta sen pituutta tulisi voida optimoida mahdollisimman paljon. Sillan toiminnan kannalta oleellisempaa on usein, mitkä ovat sillan liikennetekniset mitat. Luonnollisesti myös ulkonäkö on merkittävä ja maisemaan tai kaupunkikuvaan vaikuttava asia. Usein tuotevaatimuksissa sillan pituus on sidottu. Urakoitsijalle ei siten ole mahdollisuuksia optimoida sillan pituutta eikä saavuttaa kustannussäästöjä tai muutoin parantaa ratkaisua muilla muutoksilla ja täydennyksillä. Vanhojen siltojen korjaustoimenpiteet edellyttävät tarkkoja kuntotutkimuksia. Monesti kunto selviää vasta kun pintarakenteet on purettu Geotekniikka ja maastotutkimukset ST-menettelyssä pohjatutkimusten ja maastomallin tarkkuuden tulisi olla samaa tasoa kuin rakennussuunnittelussa muutenkin. Tavallista on, että tutkimuksia ei ennätetä tehdä riittävästi ennen urakkatarjousvaihetta. Urakoitsija tekee johtopäätöksensä pääsääntöisesti luottaen tilaajan teettämiin tutkimuksiin. Ei ole kokonaistaloudellisesti mielekästä, että urakoitsijat käyvät tarjousvaiheessa tekemässä omia tutkimuksia. Tähän olisi kuitenkin varattava mahdollisuus, mikäli urakoitsija haluaa tehdä täydentäviä erikoistutkimuksia. Kysymyksen tutkimusten määrällisestä riittävyydestä on tilaajan pääosin ratkaistava tarjouksen valmisteluvaiheessa. Tilaajan on varattava tutkimuksiin riittävästi aikaa ja resursseja. Erityisesti geoteknisesti normaalien kohtien perustiedot saattavat puuttua kuten esim. näytteet tieleikkauksissa tai kallioperän tutkimukset. 4.3 Tarjousten käsittely Yleistä Tilaajan tulee laatuarvioinnin yhteydessä tarkistaa, että tarjoukset ovat annettujen vaatimusten mukaisia. Mikäli tässä vaiheessa hyväksytään ns. vaatimukset alittava ratkaisu, ovat tarjoukset menettäneet vertailukelpoisuutensa tarjoushinnan suhteen. Tilaajan pitää suorittaa laatuarviointi mahdollisimman objektiivisesti. Kaikki laatutasoon oleellisesti vaikuttavat seikat tulee huomioida. Laatuarviointi tapahtuu

19 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 17 NYKYTILANTEEN ONGELMAT pian tarjousten sisäänjätön jälkeen muutaman päivän kuluessa. Haasteena on saada riittävä asiantuntemus koottua arviointiin. Silti oleellisia asioita voi jäädä huomiotta joko sen vuoksi että ne on puutteellisesti esitetty urakoitsijan suunnitelmissa tai niiden merkitystä ei ole arvioinnissa riittävästi ymmärretty. Suunnitelmamuutokset esitetään tavallisesti erillisessä luettelossa, jotta tilaaja voi arvioinnissa helposti saada käsityksen perussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista. Tästä huolimatta urakoitsijan tulisikin suunnitelmissaan ns. markkinoida tekemiään innovaatioita ja muutoksia, jotta ne tulevat käsittelyvaiheessa riittävästi huomioitua. Toisaalta tilaajan pitää asiantuntemuksellaan kyetä erottamaan hyödylliset muutokset vähemmän hyödyllisistä. Vertailu tehdään nykyisin tavallisesti vain investointikustannuksilla. Lopputuotteen elinkaareen vaikuttavat muutokset ovat tärkeitä ja niitä on osattava arvioida riittävän hyvin. Tilaajan ei ole mielekästä saada hankintakustannuksia alennettua juuri koskaan elinkaaren tai käytön kustannuksella. Kalliimmalla investoinnilla voidaan säästää huomattavasti käyttökustannuksissa esim. pumppaamo verrattuna viettoviemäriin. Pisteytyssäännöissä ei ole useinkaan riittävää projektikohtaisuutta, jolloin kyseisen urakassa voi pisteitä tulla olosuhteisiin nähden virheellisin ja kohtuuttomin perustein. Urakoitsijoiden mielestä pienten urakoitsijoiden ei katsota pärjäävän pisteytyksessä niin hyvin kuin isojen. Urakoitsija on esitettävä aina perustarjous rinnakkaisen tarjouksen lisäksi, jos on vaarana että rinnakkainen tarjous voi tulla hylätyksi. Lähtökohtana on kuitenkin, että tarjousvaiheen aikana käydään riittävän paljon vuoropuhelua jotta varmistutaan siltä, että rinnakkainen tarjous ei tule hylätyksi. Tuotevaatimuksia ja suunnitelmaan kohdistuvia muita ohjeita ja määräyksiä on paljon ja ne ovat usein myös päällekkäisiä osin jopa ristiriitaisia. Näiden vaatimusten yksinkertaistaminen poistaisi tulkinnan varaa. Laskennallinen vaatimus on hyvin paljon riippuvainen laskennan lähtöolettamuksista, joilla voidaan spekuloida. Vaatimukset ovat saavutettavissa silloin muuttamalla laskennan lähtöarvoja. Mitattava vaatimus on tässä suhteessa varmempi mutta edellyttää työnaikaista ja usein myös riippumatonta valvontaa. Tarjousten käsittelyssä pitää tilaajan kyetä ratkaisemaan, täyttääkö rinnakkainen tarjous vaatimukset ja onko se siten vertailukelpoinen muiden ns. perustarjousten tai kilpailijoiden rinnakkaisten tarjousten kanssa. Rinnakkaisen tarjouksen pisteitä voidaan laskea, mutta silti se saattaa tulla hyväksytyksi, jos poikkeama tuotevaatimuksista ei ole merkittävä. Tilaajan pisteytys- ja arviointikäytännöt ovat henkilöittäin ja tiepiireittäin vaihtelevia. Tästä aiheutuu epävarmuutta laatutason määrittelyyn. Joidenkin mielestä perusratkaisua arvostetaan liian korkealla pisteytyksessä Tietekniikka Tilaajan on perehdyttävä tarjousten vertailussa tietekniikan kannalta esim. geometrian suunnitteluarvoihin. Näiden suhteen vaatimukset ovat selkeät ja tiedetään, missä hyväksyttävyysraja kulkee. Ongelmia voi syntyä siitä, että saako minimiarvoja parempi geometria riittävästi pisteitä. Arvosteluperusteet eivät ole yleisesti tiedossa.

20 18 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot NYKYTILANTEEN ONGELMAT Siltatekniikka Tarjousten käsittelyssä ovat tavallisesti siltojen alustavat yleispiirustukset, joista vertailua tehdään mm. sillan päämittojen, ulkonäön ja toiminnallisuuden perusteella. Yksityiskohtaisia mitoituksia ei yleensä tarjousvaiheessa voida tehdä eikä niitä voida vertailla. Siltojen tuotevaatimukset ovat melko tiukasti määriteltyjä ja rakennemääräyksiltään yksityiskohtaisia eivätkä sen vuoksi salli paljoa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille ja innovatiivisille ratkaisuille. Silta käsitellään usein penkereestä erillisenä asiana eikä sillan ja tiepenkereen yhteistoimintaa arvioida välttämättä samassa arvosteluryhmässä. 4.4 Toteutusvaihe (rakennussuunnitelman laatiminen ja rakentaminen) Yleistä ST-urakoiden toteutusaikataulut koetaan melko kireiksi. Urakkasopimuksen allekirjoituksesta töiden alkamiseen on tavallisesti niin lyhyt aika, että suunnitelmat eivät ehdi valmistua. Työmaalla aletaan tehdä töitä keskeneräisillä suunnitelmilla. Suunnittelijat joutuvat tekemään työtä kiireellä. Suunnitelmia ei ehditä tarkistaa riittävästi. Suunnitelmia ei myöskään ainakaan alkuvaiheessa ehditä aina hyväksyttää tilaajalla tai viranomaisilla. Tämä alentaa suunnitelmien laatutasoa. Virheellisiin toteutuksiin on vaikea puuttua jälkikäteen aikataulu- ja kustannussyistä. Kun sopimus on tehty, alkaa rakennussuunnitelman laatiminen. Tarjousvaiheen suunnitelma saattaa tässä vaiheessa vielä muuttua mm. suoritettavien lisätutkimusten tai uusien lähtötietojen vuoksi. Usein on epäselvää eri osapuolille, missä määrin tarjousvaiheen suunnitelma sitoo urakoitsijaa. Jos esim. korkealaatuinen ratkaisu on tarjouksen vertailussa saanut hyvät pisteet, tulisi tämän muuttaminen huonompilaatuiseen alentaa urakkasummaa tai urakoitsijan tulisi sitoutua olemaan muuttamatta näitä hyviksi arvioituja ratkaisuja. Mikäli urakoitsija taas rakennussuunnitelmassa parantaa laatutasoa, tulisi vastaavasti maksaa bonusta. Suunnitelmien tarkastaminen koetaan suunnittelijoiden taholta joskus liian raskaaksi. Suunnitelmia tehdään urakoitsijan ohjauksessa. Ristiriitoja voi aiheutua siitä, mitä urakoitsija on tarjouksessa esittänyt ja mitä tilaajan tarkastaja vaatii. Ristiriidat tilaajan ja urakoitsijan kustannusvastuista hidastavat rakennussuunnittelun aikana ongelmien selvittämistä ja suunnitelman valmistuminen viivästyy. Urakoitsijoiden mielestä tarvitaan järkeviä takuuaikana seurattavia, mitattavia ja todennettavia suureita. Mutta toisaalta seurantavelvoitteet koetaan kalliiksi ja raskaaksi velvoitteeksi. Urakoitsijan toivovat toisaalta, että tuotevaatimukset saataisiin sellaisiksi, ettei oikomismahdollisuuksia juuri ole eli laadunalitusriski

21 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 19 NYKYTILANTEEN ONGELMAT pieneksi. Toisaalta tilaajan kannalta ajatellen takuuajan tarkkailua ja mittauksia sekä niiden perusteella tehtäviä korjauksia tehdään aivan liian vähän. Urakoitsijoiden takuuajan toiminnassa on havaittu merkittäviä puutteita, dokumentit tehdyistä mittauksista ja toimenpiteistä saattavat puuttua eikä takuuajan toimintaa ole sovitettu yhteen kunnossapitourakan kanssa Tietekniikka Rakennussuunnitelmassa pyritään hakemaan ennen kaikkea optimoimaan massataloutta. Tien geometrialle ja rakenteille olisi saatava mahdollisimman taloudellinen toteutustapa. Tässä optimoinnissa saattaa unohtua se, mitä tiesuunnitelman hyväksyttämisvaiheessa on esitetty. Voiko silloin esim. matala tiepenger merkittävästi nousta ilman, että ympäristövaikutukset muuttuvat merkittävästi. Nämä seikathan tulee ottaa huomioon tuotevaatimuksia laadittaessa. Mutta silti monet ST-hankkeissa tehdyt ratkaisut hipovat maantielain tulkinnan rajoja. Toteutusvaiheessa viimeistään törmätään ongelmiin, jotka johtuvat puutteellisista lähtötiedoista. Alueella olevien rakenteiden (kaapelit, putket, telekeskukset, jne) tiedot saattavat olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Jos niiden perusteella tehtyä ratkaisua joudutaan muuttamaan, pitää tilaajan tarvittaessa varautua maksamaan suunnitelman muuttamisesta syntyneet lisäkustannukset. Laskuojien puutteet tulisi tiesuunnitelmassa selvittää. Silti on tavallista, että rakennussuunnitelmaa laadittaessa, tulee suunnitelman muutos, joka vaikuttaa haltuunottoalueen ulkopuolelle. Johto- ja laitesiirrot ovat tavallisesti tiesuunnitelman laatimisen jälkeen muuttuneet. Urakan valmisteluvaiheessa sen vuoksi tehdään täydennyssuunnitelmia laite- ja johtosiirtojen osalta. On silti mahdollista, että rakennussuunnitelmaa tehtäessä tulee jokin muutos joko puutteellisen tai virheellisen lähtötiedon vuoksi. Urakoitsija ei voi ilman tilaajan myötävaikutusta sopia kolmansien osapuolien kanssa näistä muutoksista. Lisäkustannukset siirroista voivat olla huomattavia. Joskus urakoitsija voi optimoida omia rakennuskustannuksiaan tilaajan maksamilla siirtokustannuksilla. Liittyminen olemassa olevaan tiestöön saattaa olla tarjouspyynnössä puutteellisesti suunniteltu tai määritelty. Rajakohta urakassa saattaa olla eri paikassa, kuin tiesuunnitelmassa, jolloin vaikutuksia ympäröivään tieverkkoon ei ole selvitetty. Tiesuunnitelmassa on saattanut jäädä toimenpiteet liian lyhyelle matkalle Siltatekniikka Siltojen korjauksissa työn laajuus paljastuu usein vasta rakennustyön aikana, kun rakenteita puretaan. Tästä syntyy lisäkustannuksia. Korjaustöiden laajuus saattaa ylittää huomattavastikin sen rajan, jolloin vanhan korjaaminen ei enää kannattaisi ja uuden sillan tekeminen olisi edullisempaa. Näin suuria muutoksia on kuitenkin tässä suunnitelmavaiheessa vaikea tai mahdoton tehdä aikataulusyistä.

22 20 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot NYKYTILANTEEN ONGELMAT Geotekniikka ja maastotutkimukset Puutteelliset tutkimukset paljastuvat viimeistään toteutusvaiheessa. Vaikutus voi suurimmillaan olla se, että tilaajan perusratkaisuksi esittämä pohjanvahvistustapa osoittautuu tuotevaatimusten vastaiseksi. Esim. pimeän pehmeikön kohdalla ei enää onnistukaan maanvarainen perustaminen. Työn aikana saatetaan havaita tilaajan teettämissä pohjatutkimuksissa virhe esim. virheellinen kalliopinta tai virheellisesti tulkittu kalliopinta. Tämä voi aiheuttaa louhinnan lisääntymisen tai sitten rakennemateriaaliksi tarkoitetun kiviaineksen puuttumisen hankkeelta. On oikeudenmukaista, että tilaaja on korvausvelvollinen, mikäli olosuhteet osoittautuvat erilaisiksi kuin ennakkotutkimusten perusteella lähtötiedoissa on esitettynä. Ristiriitoja aiheutuu usein siitä, mikä on oikeasti ilmoitettu tieto ja mikä siitä tehty päätelmä tai tulkinta. Luonnollisesti tulkitsemisen vastuu on aina tulkinnan tekijällä. Mikäli perinteisiä kiviaineksia korvaaville kierrätysmateriaaleille ei ole haettu etukäteen ympäristölupia, ei niiden käyttö tule kysymykseen lupaprosessin vaatiman pitkähkön ajan vuoksi Rakennuttaminen Haastattelujen perusteella muodostuu sellainen kuva, että tilaajan menettelytavoissa on henkilöittäin ja tiepiireittäin hyvin suuria eroja. Myös urakoitsijakenttä ei ole muutamaa suurta toimijaa lukuun ottamatta valmis ST-menettelyn edellyttämiin haasteisiin. Koulutusta ja resursseja tarvittaisiin lisää sekä tilaajalle että urakoitsijoille. Hankkeiden tarjousaikaa on pidetty riittävinä. Urakoitsijat toivovat, että sopimukset tulisi saada nopeasti hankintapäätöksen jälkeen voimaan, vaikka joku valittaisikin. Mikäli osa suorituksesta otetaan käyttöön aikaisemmin kuin urakka päättyy tulisi tilaajan tehdä osavastaanotto tai ainakin käyttöönottotarkastus. Välitavoitteet koetaan urakoitsijoiden taholta usein tarpeettomiksi ja vähentävän urakoitsijan mahdollisuuksia ja vapauksia suunnitella työtään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Välitavoitteiksi sopivia olisivat esim. töiden pakolliset yhteensovitukset esim. raideliikenteen varausten tai koulujen aloitusaikojen kanssa. Riskien jako on osin epäselvää, osin jopa kohtuutonta urakoitsijoiden mielestä. Koetaan, että, tilaaja siirtää tällä hetkellä lähes kaikki riskit palveluntuottajille eli ostaa riskit pois. Urakoitsijan rinnakkaiset tarjoukset, innovaatiot, liian suuri riskinotto saattavat työllistää rakentamisen aikana tilaajaa alkuperäistä ratkaisua enemmän kuten esim. tiealueen riittävyys, määriä koskevat erimielisyydet ja työnaikaiset liikennejärjestelyt. ST-hankintamenettelyä ei ole yleisesti käytetty ratahankkeissa, koska työt tehdään pääsääntöisesti liikenteen ehdoilla jolloin vapausasteita urakan toteuttamisessa on varsin vähän. Suomessa on pääosin yksiraiteinen rataverkko ja

23 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 21 NYKYTILANTEEN ONGELMAT liikenteen hoito ei salli suuria häiriöitä. Joskus käy niin, että työn suorittamiseen varattu työrako ei toteudu, vaan siihen joudutaan tekemään rakentamisen tai liikennetilanteen mukaisesti nopeita ja ennakoimattomia muutoksia. Ratahankkeissa urakan poikkeamien käsittely olisi ST-menettelyssä liian monimutkaista ja vaikeaa hallita. ST-menettelyä on sovellettu ratapuolella esim. sähkörata- ja turvalaitehankinnoissa sekä siltahankkeissa osana kokonaisurakka tai erillisenä urakkana. Jääviyssääntöihin kaivataan selkeyttä. Mihin raja vedetään, milloin joku toimija jääväytyy? Voiko sama organisaatio olla sekä rakennuttajana että suunnittelijana? Jos suunnittelija on laatinut tiesuunnitelman täydennyksen (ja jopa laatinut tuotevaatimukset) niin onko silloin jäävi laatimaan rakennussuunnitelmaa. Liikennehaittakustannuksen käyttäminen urakassa ohjaa urakoitsijaa suunnittelemaan työnaikaisen liikenteen paremmin ja häiritsemään mahdollisimman vähän ohikulkevaa liikennettä. Ongelmia tulee sääntöjen tulkinnasta ja siitä, että kulujen vähentämiseksi saatetaan tarpeettomasti heikentää liikenne- ja työturvallisuutta sekä kiireessä tehdyn työn laatutasoa.

24 22 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN 5 MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN 5.1 Yleistä Lopputuloksen kannalta on tärkeätä, että tarjouspyynnön valmistelussa on varattu riittävästi aikaa suunnitelmien ja tutkimusten täydentämiseen sekä puuttuvien lupien ja lausuntojen hankkimiseen. Tarjouspyyntöaineiston valmistelemista edeltää suunnitelmien läpikäynti ja kelpoisuuden analysointi. Urakkalaskentaan ei kannata varmuuden vuoksi laittaa kaikkea mahdollista aineistoa. Toisaalta kaikki oleelliset tiedot tulee olla kaikilla tarjoajilla. Avainasemassa on usein edellisen suunnitelmavaiheen laatija, jolta tulisikin nykyään edellyttää jonkinlaista testamenttia, jossa on määriteltynä jatkotoimenpiteet kuten lisätutkimukset ja suunnitelmien täydentämistarpeet. Aikaa edellisestä suunnitelmavaiheesta on saattanut kuitenkin kulua sen verran, että ko. testamentti on menettänyt ajankohtaisuutensa. Sen vuoksitarjouspyynnön valmistelijan tulee analysoida suunnitelmien ja lähtöaineiston käyttökelpoisuus huolellisesti. ST-menettelyn soveltuvuus urakkamuodoksi on selvitettävä. On harkittava myös, jos valmiita suunnitelmia on käytettävissä, voidaanko soveltaa osa urakasta KU:na ja osa ST:nä? Tarjouksen laatimiskustannus on n. 0,5...1 % urakkahinnasta. Isoissa urakoissa on kyse siis merkittävästä summasta. Onko tilaajan tarpeen maksaa palkkio kaikille hyväksytyn tarjouksen laatineille urakoitsijoille? Suunnittelukonsultin liikevaihtoon suhteutettuna tarjouskustannus nousee kohtuuttoman suureksi. Jopa suurilla urakoitsijoilla ST-urakan tarjouskustannus on niin suuri, että vuodessa ei voi kohtuudella odottaa montaa tarjousta ilman korvauksia. Kustannukset muodostuvat ennen kaikkea suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta. Tarjouspalkkiota on maksettukin juuri sen vuoksi, että urakoitsijoita on voitu kannustaa suunnittelijoiden käyttämiseen ja että tarjouskilpailuun saataisiin enemmän osallistujia. Tilaajan tulisi määritellä palkkion määrä ja jakoperusteet hankekohtaisesti. On harkittava, voidaanko käytäntöä joissakin kohteissa muuttaa. Hollannissa on vastaavissa urakoissa ollut käytössä periaate, että tarjouskilpailun voittaja maksaa muille osallistujille tarjouspalkkion. Tällöin kustannukset siirtyisivät urakkahintaan. ST-urakointimenettelyssä suunnittelijoiden tulee saada lisää tietoa kustannus- ja työmenetelmistä. Etenkin luottamuksen kasvattaminen urakoitsijan ja suunnittelijan välisessä työssä tulee kehittyä, jotta ST-menettelyn edut saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Tällöin on urakoitsijan ja suunnittelijan välillä vallittava oikeudenmukainen jako: molemminpuoliset hyödyt yhteisesti kehitetyistä innovaatioista ja hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen urakan ja urakassa tehtävien suunnitelmien tuomat riskit on jaettava entistä oikeudenmukaisemmin

25 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 23 MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN Hankkeen toteutuksen jälkeen yhteistyö urakoitsijan ja suunnittelijan välillä ei saa päättyä ilman keskinäisen palautteen läpikäymistä. Tällöin molemmat osapuolet saavat tärkeää tietoa, miten toimintaa tulee kehittää ja miten osaamista lisätä. Sekä urakoitsijalla että suunnittelijalla on yhteiset tavoitteet kehittymisen ja kilpailukyvyn lisäämisen osalla. 5.2 Tiesuunnitelma Tarjouspyynnön liitteenä on yleensä tiesuunnitelma ja sitä täydentävät muut suunnitelmat. Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut tulee olla tarjouspyynnön mukaisia. Sellainen suunnitelma, joka ei vastaa tehtäviä toimenpiteitä, tulee muuttaa tarjouspyynnön mukaiseksi joko muuttamalla laadittua suunnitelmaa tai laatimalla erillinen muutossuunnitelma. Sellainen tiesuunnitelma, joka ei täytä nykyohjeita ja määräyksiä, olisi mieluiten päivitettävä ajan tasalle. Vähintään tulee olla sanallinen tarkka kuvaus siitä, miltä osin tarjouspyynnön mukainen tiesuunnitelma ei täytä tuotevaatimuksia tai miltä osin tehdään suunnitelmasta poiketen. Tällöin on myös mainittava, mitä ohjetta noudatetaan muutossuunnitelmaa tehtäessä. Tarjouspyynnön liitteeksi tulee laatia tiesuunnitelmaa tarkentavia suunnitelmia etenkin niistä seikoista, joille on esitetty tarkat tuotevaatimukset. Esimerkkeinä tällaisista voidaan mainita mm. meluseinien suunnitelmat, joissa materiaalit, mitat ja julkisivuarkkitehtuuri on tarkasti määritelty. Suunnitelmaa on myös täydennettävä liikennetiedoilla, joista esitetään nykytilanteen liikennemäärä ja ennustevuoden liikennemäärä. Kun ST-urakan suunnittelun yhteydessä muutetaan tiesuunnitelmassa esitettyä ratkaisua, tulee muutoksen vaikutuksia liikenteeseen, liikenneturvallisuutteen, ympäristöön ja talouteen arvioida. Mikäli muutos on merkittävä, tulee ottaa myös kantaa muutoksen tekemisen mahdollisuudesta ilman uuden tiesuunnitelman laatimista. Suunnitelmien muutoksista aiheutuvien vaikutusten muuttumisen arvioinnista ei ole yhtenäisiä ohjeita. Näiden ohjeiden kehittäminen parantaisi suunnitelman muutoksesta johtuvien vaikutusten tunnistamista 5.3 Lähtötiedot Vastuunjako Tarjouspyyntövaiheessa on kirjoitettava lähtötiedoista vastuumatriisi, josta selviää, kuka vastaa eri lähtötietojen sisällöstä ja laadusta. Tiehallinnon ohjeita lähtötietojen hankintaan : Tiesuunnitelma sisältö ja esitystapa TIEL Tiesuunnitelma toimintaohjeet Sillan suunnittelun lähtötiedot TIEH Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH

26 24 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN Maastomittaukset Lähtökohtana tarjouspyynnössä tulee olla, että tarjoajan ei tarvitse tarjousvaiheen suunnittelua varten tehdä maastomallimittauksia. Tilaaja toimittaa tarjoajille tarjoussuunnittelua varten maastomittaustiedot siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, että tarjoussuunnittelu voidaan tehdä riittävän luotettavasti. Erityisesti on varmistettava, että eri mittausmenetelmillä hankitut tiedot ovat yhteensopivia ja riittävän tarkkoja Maaperätutkimukset Lähtökohtana on, että tarjoajan ei tarvitse itse tehdä lisätutkimuksia tarjousvaiheen aikana. Mikäli tarjoaja tekee sellaisia ratkaisuja, jotka edellyttävät ns. erikoistutkimuksia, tulee tarjoajan itse vastata niiden hankkimisesta ja hankkimiskustannuksista. Tällöin ne tutkimukset ovat vain tarjoajan omassa käytössä. Tarjoajia velvoitetaan ilmoittamaan tutkimusten täydennystarpeesta tilaajalle. Tällöin tilaaja voi teettää lisätutkimuksia siten, että ne ovat käytettävissä kaikilla tarjoajilla tarjoussuunnittelua varten. Vrt. selvitys julkaisu Tarjouspyyntövaiheen pohjatutkimusten ja tierakenteiden selvitysten määrän ja laadun optimointi ST-urakoissa. Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TIEH Kuntotiedot Olemassa olevista rakenteista tiedot tulee olla sillä tasolla, että niiden perusteella voidaan määrittää tarvittavat toimenpiteet ja kuinka paljon nykyisiä rakenteita voidaan hyödyntää. Tiedot ovat lähtökohtia suunnittelulle ja tilaajaa sitovia. Kuntotiedot tarvitaan seuraavista mm. rakenteista: tiet, kadut ja sillat rummut, putket, johdot ja laitteet valaisinkalusteet ja liikenteenohjauslaitteet Tilaajan tulisi määrätä yksiselitteisesti, että mitä rakenteita ja laitteita voidaan hyödyntää ja mitkä tulee uusia. Liitännät suunnitelman rajapinnassa olemassa olevaan tiestöön tulee olla riittävän tarkasti suunniteltuna, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa urakkarajan puitteissa Johto- ja laitetiedot Tiesuunnitelmassa on esitettävä nykyistä tarkemmin ns. kolmansien osapuolien rakenteiden alustavat siirrot, mahdolliset siirtoajankohdat ja kustannusjako. Tilaajan on hyvissä ajoin tiedotettava johtojen ja laitteiden omistajia niiden siirrosta tai suojaamisesta. Jo tiesuunnitelmavaiheessa on suositeltavaa järjestää johto- ja laiteomistajien kanssa palaveri, jossa käsitellään tarvittavat siirto-/ uusimistarpeet.

27 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot 25 MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN Urakoitsijan velvollisuus on yhteen sovittaa rakentamistoimenpiteet ja johto- ja laitesiirrot ja suojaukset Ympäristö, viranomaisluvat Ympäristön asettamat rajoitukset oltava selkeämmin esillä (melu, pohjavesi, yms.). Rakennettu ympäristö, kaavoitus, jne. rajoittavat innovointimahdollisuuksia; nämä asiat on tuotava selkeämmin esille asiakirjoissa. Lähtökohtana tulee olla, että tilaaja hankkii ennen hankintaa tai sen alkuvaiheessa tarvittavia lupia mm. sivutuotteiden käyttöön, vesistösiltojen rakentamiseen tai melusuojausten tekemiseen. Erittäin merkittävää on hankkia tarjouspyynnön liitteeksi rataliikenteen liikennekatkojen ajankohdat, joihin tarjous tulee perustumaan. Hankeen liittymisestä ympäröivään tiestöön tulee esittää riittävät tiedot ja laatia siitä riittävän tarkka, alustava suunnitelma urakan lähtötiedoiksi. Jotta voidaan välttää se, että ympäristöviranomaisen vaatimukset eivät sitoisi siltaa lupahakemuksen mukaiseksi, voitaisiin lupa hakea ainoastaan vaadituille aukoille, ei sillalle. Vesistösiltojen osalta tulisi myös kehittää ympäristölupahakemusta niin, että olisi esim. kaksi eri vaihtoehtoa siltaratkaisusta ja näiden aukoista. Mikäli tarjoaja tekee vaihtoehtoiseen ratkaisuun perustuvan suunnitelman, joka edellyttää erillisen luvan hankkimista, vastaa tarjoaja itse tarvittavien lupien hankkimisesta ja hankkimiskustannuksista. Eräiden sivutuotteiden käytöstä on säädetty valtioneuvoston asetus 591/2006 (ns. MARA-asetus), joilla on tarkoitus helpottaa niiden käyttöä. Asetuksessa määrätyille materiaaleille ei tarvita ympäristölupaa, vaan siihen riittää ilmoitus ympäristökeskukselle. Tällaisia materiaaleja ovat mm. betonimurskeet, eräät tuhkat ja kuonat. Ilmoitus menettelyä on tarkoitus lähitulevaisuudessa laajentaa koskemaan joitakin muita materiaaleja. 5.4 Tuotevaatimukset Tuotevaatimusmalli Nykyisin tuotevaatimukset ovat esitetty yhtenä asiakirjana siten, että yleisiä ja hankekohtaisia vaatimuksia ei ole eroteltu toisistaan vaan ne on esitetty yhdessä. Tällöin urakoitsijat joutuvat joka urakassa käsittelemään sekä yleisiä että hankekohtaisia vaatimuksia samanaikaisesti. Myös hankekohtaisten tuotevaatimusten erottaminen yleisistä vaatimuksista lisää työmäärää. Ehdotuksena on, että erotetaan yleiset ST-urakan tuotevaatimukset hankekohtaisista tuotevaatimuksista (Kuva 1. Tuotevaatimusten erottelu). Urakoitsijoiden ei tarvitse joka kerta erotella yleisiä vaatimuksia. Hankekohtaiset vaatimukset esitetään mahdollisimman tiiviissä muodossa. Olevien ja parannettavien rakenteiden osalta voidaan laatia erilliset tuotevaatimukset koska niihin ei välttämättä ole järkevää soveltaa uuden rakenteen tuotevaatimuksia.

28 26 ST-urakan lähtötietojen sitovuus, rinnakkaiset tarjoukset ja innovaatiot MUUTOSEHDOTUKSET NYKYKÄYTÄNTÖÖN Yleiset tuotevaatimukset Hankekohtaiset tuotevaatimukset uusille rakenteille Hankekohtaiset tuotevaatimukset parannettaville rakenteille Kuva 1. Tuotevaatimusten erottelu Kiinnitetyt menetelmät ja materiaalit ST-urakkaan voidaan liittää tuotevaatimuksiksi kohtia tai kohteita, joissa edellytetään käytettävän määrättyjä menetelmiä tai materiaaleja. Korjattavien siltojen osalta tulee tehdä aina erikoistarkastus, jonka tulokset on ST-urakan lähtötietoina alustavine määrätietoineen. Vanhan sillan korjaamisen osalta voidaan pyytää urakoitsijalta yksikköhinnat ja toteuttaa sillan korjaamistyö yksikköhintaurakkana Vapausasteet Tilaajan pitää selkeästi määritellä, missä voidaan sallia joustoa tai vaihtoehtoja. Jos sallitaan laadullisesti huonompia ratkaisuja, vaikutus pisteytykseen on kerrottava tarjouspyynnössä Sillan tasauksen muuttaminen siltapaikalla muuttaa siltapituutta. Tällöin sillan pituus ei voi olla sidottu. Tuotevaatimuksissa voitaisiin esittää silloista pituuden sijasta aukkovaatimus ja tarvittaessa sillan minimipituus. Pidemmän ajan tavoitteeksi tulee asettaa toimivuusvaatimukset. Uusia toimivuusvaatimuksiin perustuvia malleja täytyy testata pilottikohteissa, joiden tulosten perusteella tarvittaessa muutetaan toimintatapoja. Toimivuusvaatimusmalli edellyttäisi nykyistä pidemmät takuuajat ja vaatisi nykyistä tarkemmat ohjeet. Malleja voitaisiin kehittää myös yhdistämällä eri hankintamuotoja siten, että osalla hankkeesta on toimivuusvaatimuksia ja osalla teknisiä tuotevaatimuksia Suunnitteluohjeet Nykyiset suunnitteluohjeet eivät tue ST-hankinnan rakennusuunnittelua siten, että ratkaisut olisivat laadultaan muuta kuin minimiratkaisuja. Nykyisissä ohjeissa on mainittu teknisinä ohjearvoina mm. vähimmäis- tai minimiarvo. Usein ST-suunnittelussa riittää, että suunniteltu ratkaisu täyttää edellä mainitut arvot. Tällöin on vaarana, että hankkeen ratkaisu on lähes kaikilta osin ohjeissa annettujen alimpien teknisten vaatimusten mukainen. Muutoksena nykykäytäntöön voisi olla esimerkiksi, että tuotevaatimuksissa yhä entistä enemmän kiinnitetään huomiota niihin hankkeen kohteisiin, joissa minimiarvojen käyttö ei ole suotavaa. Tällöin annetaan kohteeseen erilliset hankekohtaiset vähim-