Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikkayritysten Liitto 00130 Helsinki Eteläranta 10 puh 09 4202 3389 fax 09 4202 3320 e-mail etunimi.sukunimi@ek.fi"

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto Helsinki Eteläranta 10 puh fax JÄSENKIRJE Vuosikokouskuulumisia 2. Lainsäädäntö 3. Uutisia 4. EK-barometri 5. ATP-opas 6. Projektit ja kampanjat 8. Tilastot 1. Vuosikokouskuulumisia Logistiikkayritysten Liitto ry:n vuosikokous pidettiin osoitteessa Eteläranta 10, 3. krs., nh 3, Helsinki. Läsnä oli 9 yritystä, jotka edustivat n.48 % liiton jäsenistöstä. Kokousta ennen Meeri Palosaari/EK piti esityksen logistiikkaan vaikuttavista energia- ja ympäristöasioista. Jos joku haluaa esityksen PP -muodossa, se on saatavilla allekirjoittaneelta. Liiton jäsenmaksu säilyy toistaiseksi ennallaan. Hallituksessa kaksi jäsentä vaihtui, Jukka Vähälälle ja Pasi Muhoselle vielä parhaat kiitokset hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Samalla toivotan menestystä hallituksen uusille jäsenille Tiina Saloselle ja Harri Keihäselle. 2. Lainsäädäntö Kuljetusketjulle lisää vastuuta vaarallisten aineiden kuljetuksista Vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksista vaaditaan jatkossa onnettomuusilmoitusta kaikilta kuljetuksen osapuolilta. Valtioneuvosto muutti 10. toukokuuta vaarallisten aineiden kuljetuksista rautatiellä ja tiellä annettuja valtioneuvoston asetuksia. Aiemmin onnettomuusilmoitusta vaadittiin vain kuljetuksen suorittajalta. Jatkossa ilmoituksen tekee se kuljetusketjun osapuoli, jonka toiminnassa onnettomuus tapahtuu, esimerkiksi kuormaaja tai vastaanottaja. Muutos vahvistaa kuljetusketjun vastuuta vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Jatkossa Rautatievirasto valvoo rautateiden vaarallisten aineiden kuljetuksia. Ennen Rautatieviraston perustamista valvonta kuului Ratahallintokeskukselle. Ratahallintokeskuksella on oikeus saada ajantasaiset tiedot rautateillä kuljetettavina olevista vaarallisista aineista. Tiedot tarvitaan mahdollisten onnettomuuksien varalta. Ratahallintokeskuksen uutena velvollisuutena on varmistaa, että turvallisuusselvitykset ratapihoilla on tehty ja että sillä on käytössään ajantasaiset tiedot kuljetettavista aineista. Asetuksissa täsmennetään myös vaatimuksia radioaktiivisten aineiden kuljettajien koulutuksesta. Koulutusta pitää antaa säteilysuojelusta ja varotoimista, joilla rajoitetaan ammattialtistumista ja muiden ihmisten altistumista. 1

2 Valtioneuvoston asetusten muutokset liittyvät ADR- ja RID-direktiivien muutosten täytäntöönpanoon sekä Rautatieviraston perustamiseen. Muutokset tulevat voimaan 1. heinäkuuta. Myös liikenne- ja viestintäministeriön asetukset vaarallisten aineiden kuljetuksista tiellä ja rautatiellä muuttuvat. Säiliöauton, -vaunun tai -kontin omistajan on ryhdyttävä pitämään asiakirjaa, joka sisältää säiliön rakennetiedot ja säiliölle tehdyt tarkastukset. 3. Uutisia Anu Vehviläinen liikenneministeriksi Kansanedustaja Anu Vehviläinen on uusi liikenneministeri. Tasavallan presidentti nimitti Vehviläisen torstaina 19. huhtikuuta. Vehviläinen käsittelee liikenne- ja viestintäministeriössä muut paitsi viestintämarkkinaosastolle ja valmiusyksikölle kuuluvat asiat. Keskustaan kuuluva Vehviläinen (43) on filosofian maisteri ja suorittaa jatko-opintoja Joensuun yliopistoon. Vehviläinen valittiin eduskuntaan Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Hän on ollut aiemmin eduskunnan jäsen vuosina Anu Vehviläinen on toiminut keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana. Hän on ollut jäsenenä eduskunnan hallinto-, sivistys-, valtiovarain- sekä ympäristövaliokunnassa. Ennen kansanedustajan uraa Vehviläinen on työskennellyt mm. ulkoministerin avustajana sekä Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan tiedottajana Vuosina hän oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja. Leppävirralla syntynyt Vehviläinen asuu Joensuussa. Hän on ollut Joensuun kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1993 ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja vuodesta Vehviläinen on toiminut useissa kunnallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Hän on ollut mm. VR-yhtymän hallintoneuvoston jäsen , Suomen Postin hallintoneuvoston jäsen sekä lehdistötukilautakunnan jäsen Vehviläinen on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Hän harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittamista. Kari Jääskeläinen liikenneministerin erityisavustajaksi Liikenneministeri Anu Vehviläinen on kutsunut erityisavustajakseen hallintotieteiden maisteri Kari Jääskeläisen. Jääskeläinen, 37, on toiminut keskustan eduskuntasihteerinä ja avustajana Euroopan parlamentissa. Hän on kotoisin Oulusta. AINO -ohjelma kehitti älykkään liikenteen palveluita arjen hyödyksi Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusohjelma AINO on tuottanut useita ihmisten arkea hyödyttäviä älykkään liikenteen palveluita. Pääkaupunkiseudulla on parannettu joukkoliikenteen häiriöistä tiedottamista. Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Espoon joukkoliikenteessä kehitettiin tiedotusta pysäkeillä, internetissä ja matkapuhelimen avulla. Lisäksi kehitettiin mm. liikenteen ja kelin seuranta- ja ennustepalveluja sekä raskaan liikenteen varoitus- ja reittipalvelu. Ajantasaisen liikenneinformaation tutkimus- ja kehittämisohjelman AINOn päätösseminaari pidettiin 10. toukokuuta Säätytalossa Helsingissä. Kolmivuotisessa AINO -ohjelmassa oli lähes 80 hanketta, joista noin kolmasosa johti palvelujen käyttöönottoon. AINO:n päämääränä oli kehittää liikenteen ajantasaisen tiedon keruuta ja hyödyntämistä. Näiden avulla luodaan edellytyksiä älykkään liikenteen 2

3 palveluille, jotka parantavat liikennejärjestelmän turvallisuutta ja tehokkuutta. Älykäs liikenne perustuu tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Ohjelmalle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin hyvin. Älykkään liikenteen palveluiden ja palvelumarkkinoiden kehitys nopeutui merkittävästi ohjelman aikana, mutta tähän vaikuttivat myös ohjelman ulkopuoliset syyt. Ohjelman hankkeiden arvioidaan synnyttävän liiketoimintaa runsaat 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja miljoonaa euroa vuonna Kaikkia osaamisen kehittämistä ja taloutta koskevia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu. Ohjelman kustannukset olivat yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö rahoitti ohjelmaa 3,3 miljoonalla eurolla, muut julkiset tahot ja yksityiset noin 5,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi väylävirastot panostivat liikenneinformaation tuottamiseen yli 50 miljoonaa euroa. AINO -ohjelman hankkeisiin osallistui yli 130 tahoa, joista 86 oli yrityksiä. Ohjelman kansainväliset arvioijat pitivät esimerkiksi raskaan liikenteen reitti- ja varoituspalvelua myös kansainvälisesti merkittävänä. Arvioijat olisivat kuitenkin toivoneet aktiivisempaa yhteydenpitoa EU:n tutkimusohjelmiin mm. tulosten paremman hyödyntämisen takia. Monet ohjelman aikana syntyneet alan yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa. AI- NO:n aikana Suomessa kokeilluista palveluista toivotaan menestyviä vientituotteita, kuten esimerkiksi kelimalleista. AINO -ohjelman päätösseminaarin yhteydessä käynnistettiin uusi Älykkään liikenteen ohjelma ÄLLI. Sen tavoitteena on mm. parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta tuomalla liikenteen älykkäät palvelut entistä laajemmin ihmisten saataville. Ohjelmaa johtaa Tiehallinto. Moottoriliikenteen ansiomitali seitsemälle Moottoriliikenteen ansiomitali on myönnetty seitsemälle tieliikenteen ammattilaiselle. Ansiomitalin ovat saaneet järjestöpäällikkö Jari Pietiä (Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry), toimitusjohtaja Juhani Puro (Ventoniemi Oy), tiejohtaja Rita Piirainen (Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri), Hannu Hänninen (Autoliitto ry), päätoimittaja ja toimitusjohtaja Petteri Räsänen (Autotieto Oy), liikenneneuvos Martti Lund ja toimitusjohtaja Jaakko Rahja (Suomen Tieyhdistys ry). Liikenneministeri Anu Vehviläinen jakoi ansiomitalit 11. toukokuuta Helsingissä. Moottoriliikenteen ansiomitalin voi saada henkilö, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti moottoriliikenteen kehittämisen hyväksi. Ansiomitali virallistettiin huhtikuun alussa voimaan tulleella tasavallan presidentin asetuksella. Mitalin myönsi nyt ensimmäistä kertaa liikenneministeri. Aiemmin mitalin on myöntänyt Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallitus mitalitoimikunnan esityksestä. Ansiomitalia on jaettu yhteensä 115 kappaletta. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö perusti ansiomitalin vuonna 1993 moottoriliikenteen kehittämistyön edistämiseksi. Mitalissa on kuvattuna auton ohjauspyörä ja ajajan kädet sekä teksti "Moottoriliikenteen hyväksi". Kampanja haastaa nuoret tuunaamaan turvavöitä Asennevamma-kampanja herättelee huhti-toukokuussa nuoria turvavyön käyttöön. Kampanjalla halutaan saada nuoret ajattelemaan turvavyön merkitystä ja lisätä sen käyttöä. Viestinä on, että kaikkia vammoja ei voi korjata, asennevamman voi. Kampanja näkyy ja kuuluu televisiossa, radiossa ja internetissä. Internetsivuilla nuoria haastetaan osallistumaan turvavöiden tuunauskilpailuun. Tehtävänä on suunnitella turvavyön ympärille kiinnitettävä koriste. Kilpailuun voivat osallistua vuotiaat nuoret tai ryhmät kuten koululuokat. Voittajat julkistetaan toukokuun lopussa. Kilpailun idea on peräisin viime vuoden kampanjapalautteesta. 3

4 Kampanjan taustalla on huoli nuorten liikenneonnettomuuksista. Nuorten kuljettajien riski kuolla liikenteessä on yli kolminkertainen verrattuna muuhun väestöön. Asennevamma-kampanjan järjestävät liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Ajoneuvohallintokeskus, Liikennevakuutuskeskus, poliisi, Tiehallinto ja Destia. Kansainvälisen liikenneturvallisuusviikon teemana nuoret Kampanjan alku ajoittuu YK:n ensimmäiselle maailmanlaajuiselle liikenneturvallisuusviikolle huhtikuuta. Euroopan unionin ensimmäistä liikenneturvallisuuspäivää vietetään puolestaan 27. huhtikuuta. Molempien teemana on nuorten liikenneturvallisuus. Euroopan komission tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat EU:ssa vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittaa hengen pelastamista kymmenvuotisen hankkeen aikana. Väliaikatietojen mukaan suunta on oikea, mutta vauhti liian hidasta. EU:n alueella kuolee vuosittain yli ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Menehtyneistä nuoria on neljännes, Suomessa viidennes. Suomen liikenteessä kuolee vuosittain noin 80 nuorta. Miehiä menehtyneistä on yli 75 prosenttia. Tyypillisessä nuorten liikenneonnettomuudessa kokematon mieskuljettaja ja ryhmä nuoria kuolee tai loukkaantuu, kun auto suistuu kovassa vauhdissa ulos öiseltä tieltä. Kuljettaja ja matkustajat eivät käytä turvavyötä. Turvavyön käytön lisääminen on yksinkertaisin ja tehokkain tapa vähentää kuolemia sekä vakavia vammautumisia. Turvavyön käyttö takapenkillä suojaa myös etupenkillä istuvaa, sillä törmäyksessä takapenkillä ilman turvavyötä istuva ruhjoo alleen etupenkillä olevan. Turvavyön käyttö pelastaisi vuosittain noin 50 suomalaisen hengen. Etupenkillä turvavyötä kertoo käyttävänsä noin 91 prosenttia nuorista. Takapenkillä turvavyön käyttö jää 83 prosenttiin. Kansainvälisellä liikenneturvallisuusviikolla poliisi valvoo tehostetusti ajonopeuksia koko maassa. Valvonta kohdistuu teille, joilla liikenneonnettomuuksia on keskimääräistä enemmän. Asennevamma-kampanjan kotisivut ovat (23.4. iltapäivällä) osoitteissa ja Työryhmä löysi keinoja yhteysalus- ja lauttaliikenteen kaluston uusimiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä haluaa vauhdittaa yhteysalusten ja maantielauttojen uusiutumista uudenlaisella hankintamenettelyllä. Pitkän aikavälin tavoitteena on säästää valtion kustannuksia lisäämällä kilpailua. Mietinnön mukaan tarkoituksena on saada vähintään 3-5 toimijaa tarjoamaan lauttaliikennepalveluja. Markkinoiden syntymisen arvioidaan kestävän kymmenkunta vuotta. Merenkulkulaitos tilaa nykyään yhteysalusliikennettä ja Tiehallinto maantielauttaliikennettä. Yhteysaluksilla kuljetaan pidempiä matkoja, maantielautat taas ovat enimmäkseen lyhyitä välejä ajavia losseja. Palveluita ovat tuottaneet pääasiassa Varustamoliikelaitos Finstaship ja Tieliikelaitos Destia. Työryhmä esittää näiden toimintojen yhdistämistä. Kyseeseen voisi tulla uuden liikelaitoksen perustaminen tai palveluitten keskittäminen Varustamoliikelaitokseen. Ihmisten liikkuminen ulkosaaristossa ja muilla alueilla, joilla ei synny markkinaehtoista tarjontaa, tulisi turvata asettamalla liikelaitokselle julkisen palvelun velvoite. Työryhmän ehdotukset eivät vaikuta juuri käynnistettyyn Destian yhtiöittämiseen. Destia on tarkoitus yhtiöittää vuoden 2008 alusta nykyisine tehtävineen. Työryhmän esittämistä hankintakeinoista perusratkaisu olisi kokonaispalveluurakoiden käyttäminen. Mallissa kaikilta palvelun tarjoajilta edellytettäisiin uusia tai uudenveroisia aluksia ja sopimukset tehtäisiin vuodeksi. Ratkaisulla voitaisiin 4

5 parhaiten turvata liikenteen palvelutaso ja saavuttaa suurimmat tuottavuushyödyt. Aluskannan keski-iän laskeminen 20 vuoteen edellyttäisi lähivuosien aikana noin 100 miljoonan euron panostusta. Siirtymäaikana olisi mahdollista käyttää myös kehittämisurakoita, joissa palvelun tilaaja hankkii aluksen ja vuokraa sen tarjouskilpailun voittaneelle yksityiselle yritykselle. Kehittämisurakat madaltaisivat uusien yritysten tuloa markkinoille. Nykyistä aluskantaa hyödyntävässä hankintamallissa palveluita tarjoava liikelaitos vuokraisi omistamaansa kalustoa kilpailijoilleen. Työryhmä luovutti mietintönsä liikenneministeri Anu Vehviläiselle 15. toukokuuta. Mietintö lähetetään lausuntokierrokselle, joka kestää kesäkuun loppuun. Mietinnön työstämiseen osallistuivat Tiehallinto, Merenkulkulaitos, Region Åboland, Saaristoasiain neuvottelukunta ja Varsinais-Suomen liitto. Mietintöä valmistellessaan työryhmä kuuli muun muassa Kilpailuvirastoa sekä Destian ja Finstashipin henkilöstön edustajia. Yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen tilaamiseen käytetään vuosittain noin 38 miljoonaa euroa. Merenkulkulaitoksen tilaamat yhteysalukset liikennöivät kesäisin 14:llä ja talvisin 12 reitillä. Tiehallinnon tilaamaa maantielauttaliikennettä on 43 liikennepaikalla, joista 36:lla liikennöi vaijerilla kulkeva lossi. Hallitusohjelman mukaan saaristoliikenteen palveluissa turvataan vähintään nykytaso. Työmarkkinakierroksen päätavoitteet: Kustannusten nousuvauhti hallittava ja työllisyyden kasvua vahvistettava Suomessa työvoimakustannukset ja ansiotaso ovat 2000-luvulla kohonneet keskeisiä kilpailijamaita nopeammin. Olennaista on seuraavalla tulokierroksella kilpailukykyä ja työllistämisedellytyksiä vahvistavien ratkaisujen tekeminen. Tämä edellyttää myös työehtosopimusten vanhentuneiden palkkamallien asteittaista uudistamista. Tavoitteet ovat riippumattomia tuloratkaisun muodosta. On monia tekijöitä, jotka viittaavat siihen, että liittokierros on todennäköisempi vaihtoehto. Syyskuun lopussa päättyy pitkäaikainen tulopoliittinen sopimus. Sen ulkopuolella on useita EK:n aloja, joiden sopimukset päättyvät vasta ensi talvena ja toisaalta muutama toimiala on jo tehnyt liittotason työehtosopimuksen. Lisäksi joidenkin liittojen neuvottelut ovat parhaillaan pitkällä. On siis mahdollista, että eräät liitot ovat valmiita tekemään ratkaisunsa jo ennen kuin sopimuskausi päättyy. Tämä merkitsisi käytännössä liittokierroksen avautumista. Vaalikeskusteluissa nousi korkealle ns. tasa-arvotupo. Se vahvisti odotuksia muita suuremmista palkankorotuksista kaikilla julkisen ja yksityissektorin naisvaltaisilla aloilla. Yhteisenä ammattiliittojen puheenjohtajien näkemyksenä tuntuu olevan, että heidän jäsentensä palkkoja pitää nostaa keskimääräistä enemmän. Ammattiliitoissa vallitsee vahva käsitys siitä, että hyvän taloudellisen tilanteen jatkuttua pitkään palkankorotusten tulee olla aiempaa suuremmat. On suuri vaara, että työvoimakustannuskehitys riistäytyy, mikä hidastaisi talous- työllisyyskehitystä. Tulokierroksella kustannuspaineiden hallinnan on onnistuttava myös siksi, että olemme jo jokin aika sitten ohittaneet suhdannekierron huipun. Edessä on hidastuvan kasvun aika. Työvoimakustannusten raju nousu tässä suhdannevaiheessa heikentäisi entisestään talous- ja työllisyysnäkymiä. Myös kireän tuloverotuksen alentamista on kyettävä jatkamaan tällä hallituskaudella. Tuloveron kevennykset ovat hallitusohjelman mukaan suhdanne-työmarkkinaratkaisusta riippuvaisia. Liian korkeat palkankorotukset syövät tuloverokevennysten mahdollisuutta. Tämäkin puoltaa sitä, että nyt on pidettävä pää kylmänä. Palkkamalleihin esimerkkiä muista pohjoismaista Suurempien liittokokonaisuuksien muodostaminen puolin ja toisin tulee merkitsemään sitä, että sopimustoiminta siirtyy keskusjärjestöiltä liittotasolle. Keskusjärjestöjen 5

6 sopimustoiminta jäänee ohjailevaksi. Kehitys Suomessa lähestyy tilannetta, mikä on jo meidän pohjoisissa naapurimaissamme pitkään ollut vallitseva. Suomessa päätetään edelleen valtakunnallisesti yksittäisen työntekijän palkankorotusten suuruudesta ja ajankohdasta. Nykyinen palkkamalli on vanhentunut eikä vastaa yritysten ja työntekijöiden tarpeita. Muissa pohjoismaissa on kehitetty uusia palkkamalleja, jotka antavat liikkumavaraa yritys- ja asiakaslähtöisille ratkaisuille. Järjestöt sopivat lähinnä kustannusraamista, eikä aina edes siitä. Palkankorotusten jakotapa sovitaan työpaikoilla työrauhan vallitessa. Tähän on syytä pyrkiä asteittain myös Suomessa. Liikenneministeri Vehviläinen: Kehärata etenee Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan Kehäradasta ei ole tehty uusia päätöksiä. Hanketta on tarkoitus viedä eteenpäin edellisen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Hankkeen suunnittelu on käynnissä. - Uutena liikenneministerinä minulla ei ole syytä ryhtyä purkamaan jo tehtyjä ratkaisuja. Lopullisesti liikenneväylähankkeista päättää eduskunta. Se käsittelee tie- ja ratainvestointeja budjettikäsittelyn sekä tulevan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, liikenneministeri muistuttaa. Vehviläinen linjasi Kehärata-kantaa, koska hankkeen lykkäämisestä on keskusteltu julkisuudessa. Teknisesti Kehärata on toteuttamiskelpoinen vuoden 2009 budjetissa. 4. EK:n Suhdannebarometri Johtaja Jussi Mustonen: Kasvun pullonkaulat tulee avata: tarvitaan lisää tuottavuutta ja työn tarjontaa Maailmantalouden perusnäkymä jatkuu vahvana. Kansainvälisessä taloudessa vetovuoro on aiempaa selkeämmin siirtymässä Yhdysvalloista Aasiaan ja Eurooppaan. Vaikka USA:n talouden hyytymistä ei voida sulkea poiskaan, ovat globaalitason odotukset kaikkiaan yhä optimistiset. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epätasapainoongelmat ovat tosin ratkaisematta, ja valuutta-, korko- ja varallisuusesinemarkkinoihin liittyvät häiriöriskit ovat edelleen todellisia. Näistä on jo nähty esimerkkejä. Myös Suomessa suhdannetilanne ja näkymät ovat edelleen suotuisat. Vaikka reaalitalouden suuntaa kuvaavat tilastot antavat hieman ristiriitaisia signaaleja, niin yritysten käsitys hyvän suhdanteen jatkumisesta on säilynyt varsin yhtenäisenä. Tässä suhdannevaiheessa kasvun esteiksi nousevat yhä näkyvämmin työvoiman saatavuus ja panoshintojen nousupaineet. Myös vienti- ja tuontihintojen epäedullinen kehitys on merkittävästi syönyt yritysten kannattavuuspotentiaalia. Noususuhdanteen harjalla ratsastaminen on talouden hallinnan kannalta yksi haastavimmista ajankohdista: historiassa suurimmat virheet on tyypillisesti tehty vastaavissa tilanteissa. Euroalueeseen liittymisen jälkeen käytössä ei ole kustannus- ja kilpailukykyongelmista hälyttäviä markkinasignaaleja. Toisaalta viime laman jälkeen tapahtunut talouspolitiikan ja rakenteiden uudistuminen on vähentänyt talouden riskiherkkyyttä; toivottavasti myös virheidentekoalttius on vähentynyt samassa suhteessa. Tasapainoisen kasvun takaamiseksi nyt täytyy keskittyä huolehtimaan kolmesta asiasta: tuottavuudesta, työn tarjonnasta sekä kilpailukyvystä, sekä lyhyellä että pitkällä ajalla. Uusi hallitusohjelma antaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen mahdollisuudet ja eväät. Kannusteiden lisäämiseen, loukkujen purkamiseen, kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen sekä rakenteiden uudistamiseen tähtäävät toimet tulee panna mahdollisimman ripeästi toimeen. Viime vuosien voimakas talous- ja työllisyyskasvu on yhdistynyt kotitalouksien vahvaan ostovoimakehitykseen. Työmarkkinoiden vastuulla on kestävän kasvun jatkon turvaaminen sellaisilla palkkaratkaisuilla, jotka omalta osaltaan tukevat tuottavuuden, työlli- 6

7 syyden ja kilpailukyvyn vahvistumista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei ole kiinni tulevien tuloratkaisujen muodoista, vaan tehtävien ratkaisu Vastaava ekonomisti Penna Urrila: Korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan vielä tulevana kesänä Yritykset kuvaavat suhdannetilannettaan selvästi normaalia paremmaksi Myös Vahva suhdannevaihe on jatkunut koko kuluneen talven ajan. Kaikilla päätoimialoilla yritykset kuvaavat tämänhetkistä suhdannetilannettaan normaalia valoisammaksi. lähiaikojen näkymät ovat hyvät, eikä suhdannekäännettä heikompaan odoteta vielä loppukeväällä eikä tulevana kesänäkään. EK:n tiedusteluun vastanneet teollisuusyritykset ovat saaneet entistä runsaammin uusia tilauksia. Tuotannon kasvu on jatkunut tiedustelun mukaan varsin hyvää vauhtia, osin ennustettua parempanakin. Tilauskanta on kasvanut, ja sen kuvataan olevan selvästi normaalia suurempi. Myös henkilöstöä on kokonaisuutena lisätty, vaikka alatoimialojen väliset erot ovat yhä suuria. Korkeasuhdanteen ennustetaan jatkuvan vielä tulevana kesänäkin. Myös valtaosalla palvelualoista suhdanteet ovat jatkuneet normaalia parempina. Myynti on kasvanut hyvin, ja hinnat ovat jonkin verran vahvistuneet. Palvelualojen suhdannenäkymät ovat tällä hetkellä tasaisen hyvät. Rakentamisessa korkeasuhdanne on jatkunut. Työvoimapula on vaikea ja kustannukset ovat nousseet selvästi. Lähiaikoina hyvään suhdannevaiheeseen ei ennusteta muutoksia. Teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa +12. Edellisessä, tammikuussa tehdyssä tiedustelussa vastaava lukema oli +4. Yhä vahvistuvaa suhdannekehitystä odotti huhtikuussa 17 prosenttia vastaajayrityksistä. Viisi prosenttia ennusti tilanteen kääntyvän heikompaan, ja 78 prosenttia ei arvioinut merkittäviä muutoksia suhdannekuvaan tulevan kesän aikana. Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +6. Tammikuussa vastaava pisteluku oli +2. Suhdannetilanteen vahvistumista odotti huhtikuun tiedustelussa 14 prosenttia vastaajista. Heikompia aikoja ennusti kahdeksan prosenttia, ja 78 prosenttia arvioi suhdanteiden säilyvän nykyisellään. Palveluyritysten suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +8 (tammikuussa +9). Suhdanteiden paranemista ennusti huhtikuussa 16 prosenttia vastaajista. Käännettä heikompaan enteili kahdeksan prosenttia, ja 76 prosenttia uskoi tilanteen säilyvän vakaana. Kysyntä ja tilaukset EK:n huhtikuun suhdannetiedusteluun vastanneet teollisuusyritykset ovat saaneet aiempaa runsaammin uusia tilauksia. Tilauskanta vahvistui, ja sen kuvataan olevan keskimäärin selvästi normaalitason yläpuolella. Palveluyritysten kysynnän kasvu on jatkunut varsin tasaisena, ja myös rakennusyritykset ovat saaneet hieman aikaisempaa enemmän uusia tilauksia. Teollisuusyritykset odottavat uusien tilausten kasvun jatkuvan myös tulevina kuukausina. Samoin rakentamisessa ja palvelualoilla enteillään melko hyvää kysyntää tulevana kesänä. Tuotanto ja myynti Teollisuusyritysten tuotannon kasvu on tiedustelun mukaan jatkunut alkuvuonna. Kehitys on ollut jopa kolme kuukautta sitten esitettyjä arvioita parempaa. Sekä myynti kotimaahan että vientimarkkinoille on kehittynyt suotuisasti. Tuotannon kasvun ennustetaan jatkuvan myös loppukeväällä ja tulevana kesänä. Rakentamisessa tuotannon kasvu oli alkuvuonna odotuksia ripeämpää. Tulevina kuukausina kasvun ennustetaan jatkuvan, tosin hieman rauhallisempaa vauhtia kuin kuluneen talven aikana. 7

8 Myös palvelualoilla myynti on kasvanut tammi-maaliskuussa. Kasvuluvut nousivat osalla toimialoista jopa korkeammiksi kuin edellisessä tiedustelussa arvioitiin. Myyntiodotukset lähikuukausille ovat edelleen hyvät, mutta myynnin kasvun odotetaan varsinkin loppukesällä jäävän jonkin verran nykyistä hitaammaksi. Työvoima Teollisuusyritysten työvoimakehitys oli alkuvuonna odotettua parempaa. Yhteenlaskettu työvoiman määrä kasvoi, mutta tilanne vaihteli erittäin paljon teollisuuden eri toimialojen välillä. Työllisyys parani muun muassa teknologia-, kemian- ja rakennusaineteollisuudessa, kun taas vähennykset olivat voimakkaita esimerkiksi paperi- ja TEVAteollisuudessa. Odotukset seuraaville kuukausille ovat hieman varovaisemmat, mutta henkilökunnan määrän ennustetaan pysyvän nykytasollaan myös loppukeväällä ja kesällä. Rakennusyritysten henkilökunta kasvoi tammi-maaliskuussa yleisesti. Lähikuukausina henkilöstön määrän odotetaan kuitenkin jäävän kausitasoitetuilla luvuilla mitattuna likimain samalle tasolle kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelualojen työvoiman määrä kasvoi myös, vaikka lukemat jäivät hieman aiemmista odotuksista. Odotukset lähikuukausille ovat kuitenkin pääasiassa hyvät, ja yhteenlasketun työvoiman määrän ennustetaan varsin yleisesti olevan nousussa. Tuotantokapasiteetti Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste on pysynyt edelleen korkeana. Huhtikuun tiedustelussa 84 prosenttia yrityksistä toimi täydellä kapasiteetilla. Vastaavasti liikaa kapasiteettia kysyntään nähden oli 16 prosentilla yrityksistä. Yhä useampi yritys kärsi jopa kapasiteettipulasta. Tämänhetkinen kapasiteetin käyttöaste on melko selvästi pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Hinnat ja kustannukset Teollisuusyritysten tuotteiden myyntihintojen nousu nopeutui hieman aiemmasta. Lähikuukausien hintakehityksestä odotetaan edelleen melko hyvää, ja hintojen arvioidaan kohoavan tammi-maaliskuun tasoon verrattuna. Tuotantokustannusten kohoaminen hidastui odotetusti viime vuoden loppuun verrattuna. Lähikuukausina kustannusten nousun ennustetaan jatkuvan kohtalaisena. Rakennusyrityksillä myyntihintojen nousu kiihtyi. Varsin voimakkaan hintojen nousun ennustetaan jatkuvan myös loppukeväällä ja kesällä. Kustannusten kohoaminen oli samalla hyvin yleistä, eikä merkittävää helpotusta arvioida tapahtuvan lähikuukausinakaan. Palveluyritysten myyntihintojen nousu jatkui tammi-maaliskuussa melko tasaisena, eikä merkittäviä muutoksia odoteta tapahtuvan lähiaikoinakaan. Kustannusten nousu on myös jatkunut kohtalaisena, ja saman suunnan ennustetaan jatkuvan myös loppukeväällä. Toiminnan kasvun esteet Puute ammattitaitoisesta työvoimasta on edelleen tuntuvaa. Tilanne on vaikein rakentamisessa, sekä mm. kone- ja metallituoteteollisuudessa. Kysyntä on yleisesti jatkunut hyvänä, ja vain melko harvoilla yrityksillä riittämätön kysyntä on tällä hetkellä toiminnan laajentamisen esteenä. Huhtikuussa 15 prosenttia teollisuusyrityksistä kuvasi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa. Tilanne vaihtelee paljon eri teollisuuden toimialojen välillä, selvästi ongelmallisimpana se on jatkunut kone- ja metallituoteteollisuudessa. Edellisessä, tammikuussa tehdyssä tiedustelussa luku oli 10 %. Riittämätön kysyntä rajoitti 15 prosenttia teollisuuden vastaajayrityksistä. Kapasiteettipulan katsoi tuotannon lisäämisen esteeksi 11 prosenttia vastaajayrityksistä. Rakennusyrityksillä ammattityövoimapula on merkittävä toiminnan kasvun este. Huhtikuussa 52 prosenttia yrityksistä kertoi ammattityövoimapulan rajoittavan toimintaa (tammikuussa 46 %). Kysynnän laimeus oli esteenä 11 prosentilla yrityksistä. 8

9 Palvelualoilla ammattityövoimapula on yleistynyt aiemmasta. Huhtikuussa pulaa työvoimasta oli 24 prosentilla EK:n kyselyyn vastanneista (tammikuussa 19 %). Kysyntä oli puolestaan heikkoa 10 prosentilla palvelualojen vastaajayrityksistä (tammikuussa 9 %). EK:n Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Huhtikuussa tehtyyn tiedusteluun vastasi yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin henkilöä. EK:n PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Heimo J. Aho: Ammattityövoiman puute jarruttaa PK-yritysten kasvua Viidennes kaikista PK -yrityksistä kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Rakennusalan yrityksillä työvoimapula on yleistynyt selvästi, ja puolet rakennusalan yrityksistä ilmoittaa tämän tuotantokapeikokseen. Koulutusta olisi suunnattava yritysten tarpeiden mukaan. Oppisopimuskoulutus ja räätälöidyt ratkaisut auttaisivat yrityksiä tässä kasvuongelmassa. Työvoimakapeikkojen lisääntyessä palkkavaatimukset nousevat ja vaara talouden ylikuumenemisesta kasvaa. Tähän muun muassa valtiovarainministeri kiinnitti huomiota esitellessään hallitusohjelmaa PK -yritysvaltuuskunnalle. Hallituspolitiikan suunta on oikea: tavoitteena on työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen. Elinkeinoelämän keskusliiton ajamia tavoitteita vasten tarkasteltuna hallitusohjelmassa on paljon PK -yritysten kannalta myönteisiä kirjauksia. Hallitus lisää tutkimusja kehitysrahoitusta erityisesti palvelusektorilla. Viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi lisätään rahoitusta. Yritysten kasvuun panostetaan esimerkiksi riskirahoitusta lisäämällä ja tiivistämällä riskirahoittajien yhteistyötä. Yrityspalvelujen uudistamis- ja kokoamistyötä jatketaan Yritys-Suomi-uudistuksen mukaisesti. Edelleen PK -yritysten kannalta myönteistä on se, että byrokratiaa aletaan purkaa. Hallitus toteuttaa paremman sääntelyn toimintaohjelman ja säädösvaikutusten arviointia jatketaan. Julkisen palvelutuotannon avaaminen on tärkeää yrittäjyyden edistämiseksi. Ohjelman mukaan hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa edistetään ja palvelusetelijärjestelmän käyttöalaa laajennetaan. Verokevennyksistä päätettäessä suuri pettymys tuli omistajayrittäjille. Verohuojennusten kokonaispotista, joka on miljoonaa euroa, vain 15 miljoonaa osoitetaan perintö- ja lahjaveron poistolle sukupolvenvaihdoksilta. Tosin perheyritysten sukupolvenvaihdosten erityisongelmat luvataan selvittää vaalikauden puoliväliin mennessä. Myöskään menestyvien kasvuyritysten osinkoverotuksen ongelmakohtiin ei puututtu. Toteutettavaksi kaavailtu niin kutsuttu ekologinen verouudistus, jolla valtio kerää 300 miljoonaa euroa, käy epäilemättä PK -yrittäjän kukkarolle. Verokysymyksissä myönteistä on, että tuloverotus kevenee. Hallitus sitoutuu myös yritysverotuksen kilpailukykyisyyteen mitä se sitten käytännössä tarkoittaakaan. Hallitusohjelman kirjaukset ovat väljiä, eikä monia toimenpiteitä ole tarkemmin yksilöity. Toimenpiteiden käytännön toteuttamista tulee todennäköisesti vaikeuttamaan riittämätön rahoitus. Tämä asettaa edunvalvonnalle suuria haasteita. Kiireellistä on vaikuttaa siihen, että EK:n verotavoitteiden mukaisesti perintö- ja lahjavero poistetaan yritysvarallisuuden siirroilta sukupolvenvaihdostilanteissa. Myös ekologisen verouudistuksen haitat on kyettävä minimoimaan ja yritysten sähköveroa tulee alentaa. On tärkeää, että työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma toteutetaan. Ohjelmalla pyritään puuttumaan vähäiseen yrittämishalukkuuteen ja kannustamaan yrityksiä kasvuun. Vaikka yritysten määrä on ollut kasvussa, meillä on kansainvälisesti vertaillen huomattava yritysvaje. Puutetta on myös kasvuyrityksistä, jotka ovat tärkeitä erityisesti työllisyyden ja kansantalouden dynamiikan kannalta. Uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen tulee todennäköisesti helpottamaan politiikkaohjelman tavoitteiden toteuttamista ja toimenpiteiden koordinointia. PK-YRITYSTEN SUHDANNETILANNE ON HYVÄ 9

10 Tuotannon ja myynnin kasvu jatkuu, kustannusten nousu vaivaa etenkin PKrakennusyrityksiä EK:n huhtikuussa tekemän suhdannetiedustelun mukaan pienet ja keskisuuret yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähikuukausien aikana. Alkuvuoden tuotanto- ja myyntikehitys on ollut odotuksia parempaa ja henkilöstön määrä on lisääntynyt yleisesti. Työvoimapula on laajentunut viime kuukausina ja heikko kysyntä vaivaa aiempaa pienempää osaa vastaajista. Pienten yritysten odotukset ovat hieman keskisuuria yrityksiä varovaisempia. Yritysten ajantasainen suhdannetilanne on PK -Suhdannebarometrin mukaan tavanomaista parempi. Suhdanteiden ennakoidaan kohentuvan lähikuukausina teollisuudessa ja rakentamisessa hieman aiempaa yleisemmin. Palveluissa suhdanneodotukset ovat yhtä hyvät kuin kolme kuukautta sitten tehdyssä tiedustelussa. Suhdannenäkymien saldoluku oli teollisuuden PK -yrityksillä huhtikuussa +12. Tammikuussa saldoluku sai arvon 4. Saldoluku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien osuudesta niiden heikkenemistä odottavien osuus. Suhdannenousua ennakoi huhtikuussa 17 % teollisuusyrityksistä ja viisi prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden heikkenevän. Rakentamisen näkymät ovat päätoimialoista myönteisimmät. Rakentamisessa suhdannenäkymien saldoluku sai huhtikuussa arvokseen +13. Tammikuussa saldoluku oli 7. Suhdanteiden ennakoi huhtikuussa kohentuvan 18 % vastaajista ja viisi prosenttia alasta odotti huononemista. Ennallaan suhdanteiden uskoi pysyvän 77 % PK - rakennusyrityksistä. Palveluyrityksien suhdannenäkymät ovat pysyneet viime kuukausina likimain ennallaan. Saldoluku oli huhtikuussa +8, kun tammikuussa vastaava lukema oli 9. Suhdanteiden uskoi huhtikuussa paranevan 17 % vastaajista ja 9 % yrityksistä odotti heikkenemistä. Ennallaan suhdanteet pysynevät 74 prosentilla palveluvastaajista. Tuotanto- ja myyntinäkymät ovat edelleen hyvät Pienten ja keskisuurien teollisuusyritysten tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana likimain viime vuoden lopun tahtia. Rakentamisen tuotanto on ollut viime kuukausina jopa hieman aiempaa paremmassa vauhdissa. Palvelualoilla myynti oli alkuvuodesta nousussa, ja myyntimäärät olivat hieman yritysten omia odotuksia suurempia. PK -teollisuusyritykset uskovat tuotannon kasvun jatkuvan lähiaikoina likimain samaan tapaan kuin viime kuukausina. Kesällä tuotannon kasvun odotetaan hieman hidastuvan. Rakentamisessa tuotannon kasvun odotetaan pysyvän vakaana seuraavan puolen vuoden ajan. Palveluyritykset uskovat myös kasvun jatkuvan, mutta nousuvauhti hiljenee hieman kesän myötä. PK -teollisuusyritysten tilaukset ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana. Tilauksia odotetaan lisää myös alkukesällä. Tilauskanta oli huhtikuussa keskisuurilla teollisuusyrityksillä selvästi normaalia suurempi, ja pienillä yrityksilläkin tilaustilanne oli vähän tavanomaista parempi. Henkilöstö lisääntyi alkuvuoden aikana lähikuukausina työvoima kasvaa vain palveluissa Henkilöstön määrä kasvoi PK -rakennusyrityksissä tammi-maaliskuussa odotettua paremmin. Lähikuukausina työvoiman kasvun odotetaan seisahtuvan. Myös teollisuudessa ja palveluissa työvoima on ollut viime kuukausina nousussa. Teollisuuden henkilöstön uskotaan pysyvän kevään ja alkukesän aikana lähes ennallaan. Palveluissa työvoiman odotetaan yhä lisääntyvän. Ammattityövoimasta pulaa aiempaa enemmän kapasiteettia on vapaana vain harvoilla Ammattityövoimapula on yleistynyt alkuvuoden aikana. Rakentamisessa 52 % PKvastaajista arvioi huhtikuussa henkilökuntaa olevan liian vähän. Palveluissa työvoimapula oli pulmana 24 prosentilla yrityksistä ja teollisuudessa henkilökuntaa oli liian vä- 10

11 hän 19 %:lla alasta. Tuotantokapasiteettia oli PK -teollisuusyrityksissä vajaakäytössä vain kymmenesosalla vastaajista, ja 20 % alasta kärsi kapasiteetin puutteesta. Rakentamisessa kapasiteettia oli liian vähän 35 %:lla yrityksistä ja vain kolmella prosentilla oli kapasiteettia vapaana. Hinnat kohosivat alkuvuoden aikana kustannusten nousu etenkin pienten yritysten kiusana PK -teollisuusyritysten tuotteiden myyntihinnat ovat nousseet alkuvuoden aikana odotusten mukaisesti. Hintojen nousun ennakoidaan jatkuvan. Kustannukset ovat kohonneet hieman odotuksia enemmän, ja kustannusten nousun uskotaan jatkuvan myös lähikuukausina. Rakentamisessa hinnat ovat kohonneet viime kuukausina, ja noususuuntauksen odotetaan jatkuvan myös kevään ja alkukesän aikana. Kustannukset ovat nousseet yleisesti, ja kustannusten ennakoidaan kohoavan hintoja yleisemmin myös lähikuukausina. PK -palveluyritysten hinta- ja kustannuskehitys on ollut viime aikoina rakentamista ja teollisuutta tasaisempaa. Hinnat ovat nousseet hieman tammi-maaliskuussa, ja hintojen nousun ennakoidaan jatkuvan myös lähikuukausina. Kustannukset ovat nousseet likimain samassa suhteessa kuin hinnat, ja kustannusten ennakoidaan nousevan myös lähikuukausina. PK -Suhdannebarometri lyhyesti PK -Suhdannebarometriin vastasi 985 yritystä. Vastaajat työllistivät yhteensä noin henkeä. Kysely tehtiin Yksittäiset vastaukset on painotettu teollisuudessa ja rakentamisessa yrityksen liikevaihdolla ja palveluissa henkilökunnan määrällä. Pienten yritysten aliedustus otoksessa on korjattu niin, että niiden osuus vastaa todellista osuutta kullakin toimialalla. Lisää materiaalia barometreista on internetissä osoitteessa ja lyhenne omalta alalta sekä PK -puolelta liitteenä. 5. ATP-opas ATP-oppaan eli lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas on valmistunut ja sitä on jaettu jäsenistölle jo runsaasti. Vielä löytyy oppaita niitä tarvitseville. Kuljettajille tullaan tekemään erillinen, lyhennetty versio. Kun tämä opas valmistuu, ilmoitellaan siitä erikseen. Toistaiseksi on avattu nettilinkki "ATP-aapiseen" seuravilla osoitteilla / nettipolku 1. YTL u 2. Evira j t/elintarvikekuljetukset/k ljetusl mp tilat_ja_olosuhteet/ 11

12 6. Projektit ja kampanjat Linkki on avattu myös nettisivuille lainsäädännön lisäksi oheistuksena kirjallisuuteen Logistiikkayritysten Liitto osallistuu seuraaviin projekteihin. CAP-projekti Projektin tavoitteena on tieliikennekuljettajien jatkokoulutuksen tehostaminen menetelmäkehyksellä, johon sisältyy ajotietojen keruulaitteisto, automaattiset datan luokittelumenetelmät, sekä kerätyn aineiston analyysiin perustuva koulutustuote. Hankkeen uutuusarvo on tieliikennekuljettajan ajovuorojen aikana kerätyn monikanavaisen tiedon luokittelu GPS-pohjaisen paikkatiedon ja digitaalisen kartta-aineiston pohjalta, sekä analysoidun aineiston käyttö kuljettajille tulevaisuudessa pakollisen jatkokoulutuksen yhteydessä. Tässä tavoitteessa korostuu ajonaikaisen tiedonkeruun edut etenkin suhteessa vaihtoehtoiseen ajosimulaattoriin, koska analyysi ja koulutus voidaan kohdistaa kuljettajan toimintaan oikeassa työympäristössä, koulutus tehostuu kuljettajilta vaaditun ajankäytön osalta, sekä koulutuslaitteisto on edullinen ja siirrettävissä ajoneuvosta toiseen. Tekes ja VTT vastaavat suurimmasta osasta kustannuksista, lisäksi yksityinen sektori (mm. LL) osallistuu kuluihin. Projekti on kaksivuotinen ja valmistuu Transport on the Road vaihtaa nimeksi Kuljetusala.com Maantiekuljetuksen toimialan imagon parantamisen, koulutukseen hakeutumisen, osaavan työvoiman kouluttamisen ja rekrytoinnin edistämiseksi on kuljetusalan nykyisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia markkinoitava tulevaisuuden osaajille yhteisvoimin näkyvästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointi toteutetaan kiertueena koko Suomessa ja lähialueilla. Tapahtumapäiviä tulee olemaan 40/v. Projektin yksityiskohtaisempi suunnittelu on meneillään. Tapahtumapäiviin toivotaan osallistuvan myös LL:n paikalliset jäsenyritykset. Ensimmäiset teemapäivät ovat elo-syyskuussa Opetusministeriö tulee kattamaan suurimman osan kuluista, lisäksi elinkeinoelämä osallistuu kuluihin ja järjestelyihin (myös LL). Projekti on kaksivuotinen, mutta sitä voidaan jatkaa 1-2 vuotta lisää, jos nähdään, kuten toivottua, että saavutamme näkyviä tuloksia. Logistiikka-alan työvoiman ennustettu tarve Logistiikan osalta alan yritysten työvoimatarpeiden selvittäminen on nyt erittäin tärkeää. Logistiikka on alana kasvussa ja uudet investoinnit luovat työvoiman kysyntää, mikä on paitsi määrällinen kysymys myös osaamiseen liittyvä kysymys. Kuljetusalalla on jo tällä hetkellä työvoimavaje, mikä tulee pahenemaan työvoiman ikääntymisen myötä. Ennakointiselvitykselle on siis selvä tarve ja selvitettäviä asioita ovat mm. seuraavat: Kuinka paljon alan yritykset tarvitsevat työvoimaa ja minkälaista osaamista työntekijöiltä odotetaan? Millaiset ovat alan koulutusresurssit: määrä ja sisältö. Millaiset ovat alan alihankintaketjut. Teknologian muutosten vaikutukset osaamiseen. Projekti suoritetaan yrityskyselyillä (n. 500 kpl) ja niiden analysoinnilla. Projekti koskee ensisijaisesti Uudenmaan TE -keskuksen aluetta. Kustannuksista vastaa TE -keskus. LL osallistuu projektiin. Mistä kuljettajat, MiKu? Liiton hallitus nimesi lokakuun kokouksessaan liiton oman työryhmän, MiKu, miettimään toimenpiteitä kuljettajapulan ratkaisemiseksi ja kuljettajien tulevaisuuden koulutusresurssien arvioimiseksi ja tarvittaessa lisäämiseksi sekä näihin vaikuttamiseksi. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja työryhmän tarkennetut tavoitteet ovat muotoutumassa alkukevään aikana. Työryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kuljetusala.com projektin ja TE -keskuksen vetämän projektin kanssa välttäen päällekkäisyyksiä. Seuraavassa kokouksessa määritellään aloitettavat projektit. Asioita tullaan viemään eteenpäin yritys-, liitto- ja kumppanitasolla. 12

13 Asiakasrajapinnan asiakirjat Liiton hallitus asetti työryhmän kehittämään asiakasrajapinnan sähköistä toimintamallia niin, että saamme standardisoitua ja sähköistettyä mahdollisimman paljon erilaisia asiakirjoja, lippuja ja lappuja, mitkä seuraavat lähetyksiä sekä kehitettyä yhteisen, koko ketjun sähköisen toimintamallin. Työryhmän edustajat tulevat kattavasti kaikista ketjuista. Alustava käyttöönottoaikataulu on Tonneittain vastuuta kampanjan materiaalia tullaan jakamaan kevään aikana. Materiaalina on ns. seinätaulu ja ajoneuvotarra. 7. Tilasto Suomen Pankki Korkotietoa Tilastokeskus Indeksit Neste Oil Diesel Terveisin LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO Kyösti Orre

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007

Suhdannebarometri. Toukokuu 2007 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdannebarometri Toukokuu 27 Suhdanteet toukokuussa 27 Suomen talouden suhdannekuva on jatkunut vahvana koko talven ajan Näkymät lähikuukausille edelleen varsin hyvät, korkeasuhdanteen

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2011 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2011 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 211 Suhdannebarometri Elokuu 211 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 23 24 25 26 27 28 29

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2014 Lisätietoja: Suhdannebarometri Helmikuu 214 Suhdannebarometri Helmikuu 214 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 26 27 28

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Suhdannebarometri Toukokuu 2010

Suhdannebarometri Toukokuu 2010 Suhdannebarometri Toukokuu 21 Suhdannebarometri Toukokuu 21 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-6 -2-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 22 23 24 25 26 27 28

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2016 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2016 Lisätietoja: Suhdannebarometri Marraskuu 16 Suhdannebarometri Marraskuu 16 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 - -4 - -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 8 9 1 11 12 13

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2012 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2012 Lisätietoja: Suhdannebarometri Toukokuu 212 Suhdannebarometri Toukokuu 212 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 24 25 26

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2017 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2017 Lisätietoja: Suhdannebarometri Helmikuu 217 Suhdannebarometri Helmikuu 217 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 29 21 211

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdannebarometri. Toukokuu 2011

Suhdannebarometri. Toukokuu 2011 Suhdannebarometri Toukokuu 211 Tuotanto- ja myyntiodotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-6 -2-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 23 24 25 26 27 28 29 21 211-6 27 28 29 21 211 toukokuussa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2016 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2016 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 216 Suhdannebarometri Elokuu 216 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 28 29 21 211

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2016 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Toukokuu 2016 Lisätietoja: Suhdannebarometri Toukokuu 216 Suhdannebarometri Toukokuu 216 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 28 29 21

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2015 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Marraskuu 2015 Lisätietoja: Suhdannebarometri Marraskuu 215 Suhdannebarometri Marraskuu 215 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 27 28 29

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2015 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Helmikuu 2015 Lisätietoja: Suhdannebarometri Helmikuu 15 Suhdannebarometri Helmikuu 15 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 - -4 - -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 7 8 9 1 11 12 13

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2014 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2014 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 14 Suhdannebarometri Elokuu 14 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 - -4 - -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 6 7 8 9 1 11 12 13

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN mara-alan kasvu seuraa muuta taloutta Talous kasvaa lähivuosina hitaasti MaRan Marraspäivä 19.11.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Suhdanteissa jälleen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

ALKULAUSE. Kiitämme tiedusteluun osallistuneiden yritysten avainhenkilöitä heidän aktiivisuudestaan. Johtoryhmä

ALKULAUSE. Kiitämme tiedusteluun osallistuneiden yritysten avainhenkilöitä heidän aktiivisuudestaan. Johtoryhmä 2 ALKULAUSE Ouluseudun kuntien teettämä Business Review of Oulu Region -julkaisu on aiemmin puolivuosittain ja vuodesta 21 vuosittain ilmestyvä alueen yritystoiminnan suhdannekatsaus. Sen tehtävä on tuottaa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot