Valtio ei voi tehdä nyt mitään hokkuspokkustemppuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtio ei voi tehdä nyt mitään hokkuspokkustemppuja"

Transkriptio

1 Hinta 6,50 1

2 Pientalorakentamisessa on haasteita Pientalorakentaminen on kieltämättä aika haasteellisessa tilanteessa koko rakentamisketjun osalta, toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Rakentajan haaveet saattavat karista jo alkuvaiheessa, kun rakentamiseen soveltuvaa tonttia ei oikein tahdo löytyä tai sitten sillä on liian kova hinta. Tällä hetkellä jarruina ovat myös rakennustarviketuotteiden nousseet kustannukset ja työvoiman saatavuus. Nämä ovat asioita, jotka eivät ole yhteiskunnan ratkaistavissa ainakaan nopealla aikataululla. Valtio ei voi tehdä nyt mitään hokkuspokkustemppuja esimerkiksi tonttipulan nopeaksi ratkaisemiseksi, koska kunnilla on rakentamista säätelevä kaavoitusmonopoli. Aito pyrkimys tilanteen helpottamiseksi kuitenkin on ja uskonkin, että siihen päästään parhaiten avoimella vuorovaikutteisella keskustelulla, jollaisia nyt käydäänkin mm. pääkaupungin ja ympäristökuntien kanssa, sanoo ministeri Vapaavuori. On tietysti yleisesti tiedossa, että isolla osalla kansalaisista varsinkin nuorilla lapsiperheillä on toiveasuntona omakotitalo pihoineen. Tässä on nyt kuitenkin huomattava pari reunaehtoa. Ensiksikin rakentamista tulee aina tarkastella ns. pitkässä juoksussa, mm. ikääntymisen näkökulmasta. Jo aivan lähivuosina yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee kaksinkertaistumaan ja asettaa siten omat haasteensa asuntopolitiikalle. Toisaalta meidän on otettava vastuu ympäristöstämme, mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja tätä ei oikein tue harvaan rakennettu omakotitaloalue, summaa Vapaavuori. Lähimaista löytyy hyviä esimerkkejä kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta; tiivistä ja eheää hyvien liikenneyhteyksien ääressä ja toisaalta asukkailla on silti käytettävissään omakotitalon piha ja sen rauha. Veikkaanpa että tämä asumismuoto kiinnostaa myös suuria, eläköityviä ikäluokkia enemmän kuin kerrostalovaihtoehto. Nyt tulisikin löytää riittävän isoja alueita, joita voidaan kehittää kuntien ja rakentajien kanssa, esittää Vapaavuori. Aiemman hallituksen puurakentamisen edistämisen tapaisia ohjelmia, jotka ohjaisivat suunnittelua, ei nyt ole luvassa. Rakentamisen korkeasuhdanne vaikuttaa tietysti siihen, että vaikka olisikin tarve rakentaa, niin tuotanto- ja ennen kaikkea työvoimakapasiteetti saattaa asettaa rajoitteita hankkeelle. Peräänkuulutankin tässä perinteisen hartiapankkirakentamisen elvyttämistä siten, että kaikki yhteiskunnan eri osapuolet pyrkisivät luomaan edellytyksiä hartiapankkirakentamisen säilymiselle ja kasvulle, haastaa asuntoministeri Jan Vapaavuori rakentajat, viranomaiset ja vaikuttajat kehitystyöhön. Asuntoministeri Jan Vapaavuori 2

3 Sisällysluettelo Kohti älykästä ympäristöä... 4 Tiileri tulisijapaketti varma valinta... 6 Ilmanvaihdolla mukavuutta loma-asuntoon... 9 Aktiiviset passiivitalorakentajat Sammutusjärjestelmä kätevästi saneerauksen yhteydessä Toinen kerta toden sanoo RUDUS Kivitalo kohoaa järven rannalle Kaukoa, suoraa vai aurinkoa? Kivi vahvana pääkaupunkiseudulla Parocin seminaari kiinnosti Hiekkaharju tai savimaatontti: Radonkermi ja -poistoputkisto varmistavat turvallisen sisäilman Suomalaiseen kotiin ja makuun Kuusikymmenluvun omakotitalo saa uuden kuosin Suksien säilytys- ja huoltoteline Rakennusten energiamerkintä alkaa Takkatuleen tehokkuutta ja puhtautta Näe puut metsältä Kivitalo kävi kääntymässä Hämeenlinnassa finnfeel suomalaista osaamista ja kylpemisnautintoja Tammea vai tiiltä? Uusi kohtauspaikka jätevesisuunnittelijoille ja rakentajille Sauna vai olut Verkostoitunut rakentaja Eino Grön vauhdittaa loma-asuntomessuja Uudet tuulet Tiukempi ote Pientalon rakentaja on yhä tiukemmassa puristuksessa rakentamisensa kanssa. EU täsmentää ja kiristää rakentamiseen liittyviä energia- ym. määräyksiä ja ohjeistuksia. Kotimaisten viranomaismääräysten tarkistuksilla on saatu korostettua vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tehtäviä, jolloin he palvelevat rakentajaa hankkeen alusta alkaen. Vaikka edelliset nostavatkin rakentamisen kustannuksia, on lopputulos ns. pitkässä juoksussa kuitenkin rakentajan ja yhteiskunnan etujen mukaista. Energiatehokkuus ja laadukkuus ovat turvattuja. Vaakakupin toisella puolella on kiihtyvällä vauhdilla kohoavat omakotitalotonttien hinnat, vaikka tontit eivät aina ole edes rakentamisen kannalta ihanteellisia joko maaperän, maastonmuodon tai sijainnin kannalta. Ilmiö ei onneksi ole valtakunnallinen; hyvänä Etelä-Suomen esimerkkinä on viime kesän asuntomessupaikkakunta Hämeenlinna, jossa kohtuuhintaisia tontteja riittää vuosittain. Iso ja yhä vaikeammaksi muuttuva asia on (pätevien) rakennusmiesten saatavuus. Lainan korotkin ovat nousseet muutamaan otteeseen, mikä tietysti on nostamassa kokonaisbudjettia. Omakotitalojen rakentamisen määrä on pysynyt hyvin vakaana koko 2000-luvun, vaikka ensi vuonna aloitetaankin uusia kohteita kenties jopa kymmenisen prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Onko kysymyksessä tilapäinen notkahdus, kun rakentajat haluavat nähdä mihin tasoon lainan korot asettuvat, mihin maailman talous yleensä kääntyy ja sen kautta oman perheen tulevaisuuden työnäkymät? Se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa tutkimukset osoittavat, että vaikka määrä onkin laskussa, niin rakennettavan talon koosta ja laadusta ei haluta tinkiä. Raimo Holopainen päätoimittaja P.S. Vetääkö sinun takkasi? Lue lisää s. 34. KESÄ 2007 LUKIJATUTKIMUS Starttipaketin voittivat: Eija Kärkkäinen, Leppävesi Matti Nenonen, Joensuu Niina Mäkelä, Forssa Syksy 2007 lukijatutkimus sivulla 50. 3

4 Rakentaminen ja ympäristö liittyvät toisiinsa yhä kiinteämmin. Puhutaan rakennetun ympäristön tilasta ja rakentamisesta ympäristön ehdoilla. Kodit ovat myös entistä älykkäämpiä uusien teknisten innovaatioiden ja sovellusten muodossa. Älykästä ympäristöä taas voidaan tarkastella huomattavasti laajemmalla perspektiivillä, kuten Eija Kaasinen ja Leena Norros ovat tehneet toimittamassaan kirjassaan Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu. Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen Kirjassa viitataan vain epäsuorasti omakotitalon rakentamiseen liittyviin rakenteellisiin, ekologisiin, teknologisiin tai ympäristöllisiin tekijöihin ja vaikutuksiin, mutta mm. muutamat käytännön esimerkit viittaavat kuitenkin kotiin ja kodin perusolosuhteisiin asumiseen ja siihen liittyviin arkisiinkin toimintoihin. Näitä pohdiskelemalla voi oman kodin toimintojen suunnittelukin saada uusia vivahteita. ELÄMYS-, PALVELU- JA TUOTTAMIS- YMPÄRISTÖ Tekijät näkevät elämisympäristön "ihmisen henkilökohtaisena ympäristönä, jonka puitteissa hän hallinnoi elämäänsä ja sen lukuisia samanaikaisia prosesseja, joiden välillä hän joutuu jatkuvasti siirtymään. Elämisympäristö ei liity mihinkään erityiseen fyysiseen paikkaan, vaan kaikkiin niihin paikkoihin, joissa ihminen päivänsä aikana toimii, kuten koti, työ, julkinen tila, oma auto jne." Palveluympäristö on puolestaan "älykäs ympäristö, jossa tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja työnjakoa. Tyyppiesimerkkinä ovat liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut tai vaikkapa veroilmoituksen täyttö." Tuottamisympäristö kuvataan "tietotekniikan avulla hallittavia monimutkaisen reaalimaailman ilmiöitä. Ympäristössä korostuu monen toimijan päämäärähakuinen yhteistyö verkottuneen tietopohjan perusteella. Tyyppiesimerkkinä on monimutkaisten prosessien hallinta, jota prosessoivat ohjaajat osallistuvat työtä tehdessään toisiin älykkäisiin ympäristöihin." Kohti älykästä ympäristöä Älykkään elämisympäristön tutkijat (vas.) Leena Norros, Salu Ylirisku ja Eija Kaasinen 4

5 NONPARELLEJA OSTAMASSA Voisiko jo lähitulevaisuutemme päivätoiminnoissa tapahtua esimerkiksi seuraavaa: Sami on tulossa autolla töistä, kun hänen vaimonsa Inkeri soittaa. Sami läpäyttää housujen polvisaumaa, jolloin musiikki taukoaa ja auton tietojärjestelmä tunnistaa ettei autossa ole muita ja että puhelimen korvanappi on hansikaslokerossa, joten Inkerin ääni kuuluu autoradion kaiuttimista. Ohje on selvä, nonparellit ovat loppu ja Sami lupaa poiketa kaupassa ja läjäyttää polveaan, jolloin nimenomaan Samin makuun oleva musiikki täyttää auton. Kaupalle tullessaan Sami oli tietysti unohtanut, mitä piti ostaa, mutta ostoslista oli tallentunut automaattisesti puhelimeen. JATKUU KOTONA Kotona Inkeri on leipomassa tyttärelleen syntymäpäiväkakkua. Samin ajaessa pihaan välähtävät keittiön halogeenivalot. Samin poika Jesse tekee parhaillaan globaalin tekniikkaoppimisen virtuaaliseen tekniikkapuistoon liittyvää harjoitustyötä yhdessä saksalaisen ja malesialaisen oppilasryhmän kanssa. Jesse keskeyttää homman hetkeksi ja napauttaa kotipihalle suunnatun ulkokameran aktiiviseksi huoneensa seinälle nähdäkseen tarvitseeko isä kantoapua ostoksille. Keittiön näytöllä puolestaan Inkerin anoppi ohjaa Inkeriä kakkutaikinan teossa. Näytölle vilkaistessaan Inkeri huomaa anopin sykkeen nousseen yli 110:n ja neuvoo tätä olemaan touhottamatta liikaa. Sami ja Jesse kantavat samaan aikaan ostoksia alaovelle, joka aukeaa Samin vilkaistessa ovikameraan, joka tunnistaa hänet biotunnistuksen avulla. Monet taloyhtiön toiminnot on valjastettu yhtiön omaan portaaliin, joka mahdollistaa kaiken informaation jakamisen ja asukkaiden välisen sähköisen viestinnän. Oheistoimintona verkossa voi olla mm. veneen etävalvonta sekä purjehdusreitin suunnittelu digikartalla. Edellä olevat esimerkit, jotka ovat melko suoria lainauksia kirjasta, ovat jo osin nykytekniikkaa kertoen silti kodin muuttuvista asumis- ja elämisolosuhteista. Yli 300-sivuissa kirjassa paneudutaan kuitenkin huomattavasti laajemmin älykkääseen ympäristöön ja ohjataan meitä kohti ekologista systeemiajattelua. Edellä olevat otteet löytyvätkin jo kirjan 20:ltä ensimmäiseltä sivulta. Mikäli aihe kiinnostaa, niin kirjaan kyllä kannattaa tutustua, tekijöiden tulevaisuusvisiot ovat varsin kiinnostavia. Kirjan julkaisija on Teknologiateollisuus ry ja kustantaja Teknologiainfo Teknova Oy, puh. (09) 19231/ julkaisumyynti. ÄLYKKÄÄN YMPÄRISTÖN MÄÄRITELMÄ TERMINÄ Älykäs ympäristö syntyy ihmisen ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena, kun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat sellaisia ja sellaisessa muodossa, että ihminen pystyy hyödyntämään niitä. Älykkyys ei siis ole teknologian eikä toimintaympäristön ominaisuus, vaan se on ihmisten, tekniikoiden ja ympäristön muodostaman systeemin tarkoituksenmukaista sopeutumiskykyä, joka palvelee tulosten saavuttamista ja uusien toimintamahdollisuuksien luomista. 5

6 Tiileri tulisijapaketti varma valinta Kulma-Lauri Tiileri on valmistanut tulisijapaketteja kuluttajien tarpeisiin jo 10 vuoden ajan. Tähän asti valikoimissa on ollut pääosin tiilipintaisia malleja niin takoista, leivinuuneista, helloista ja niiden erilaisista yhdistelmistä. Teksti ja kuvat: Tiileri MIKSI PAKETTIRATKAISU? Ajatus tulisijapakettien valmistuksesta sai alkunsa muurarin työn helpottamisesta ja toisaalta myös asiakkaan valinnan helpottamisesta. Pakettiratkaisulla nopeutetaan oleellisesti muurarin työskentelyä työmaalla, kun pölyinen tiilien sahaus on siirretty tehtaalle. Asiakas taas tietää jo tilatessaan, miltä tulisija näyttää väreiltään ja mitoitukseltaan. Asiakkaan ei tarvitse myöskään ostaa tiiliä enempää kuin on tarvetta sillä, paketissa on kaikki tarvittava. Tiilerin tulisijapaketti sisältää kaikki tarvittavat materiaalit tulisijan tekoa varten. Paketista löytyvät tiilet valmiiksi sahattuna ja runkotiilet numeroituna, laastit, valuosat, metalliosat ja hyvät pystytysohjeet muuraustyön helpottamiseksi. Näin ollen Tiilerin tulisijapaketin ostajan tarvitsee vain tilata muurari paikalle. Sen jälkeen asiakas voi vain odotella, että uusi tulisija on rauhassa kuivunut noin kuukauden ajan ennen käyttöönottoa. Asiakas voi tiedustella Tiilerin myyntipisteistä luotettavien ja asiantuntevien asentajien nimiä. Tiilerillä ei ole omaa henkilöstöä tulisijojen pysytykseen, mutta myyntialueen henkilökunta tuntee oman alueensa muurarit, jotka ovat Tiilerin tulisijoja pystyttäneet. Tiileri suosittelee ehdottomasti ammattilaisen käyttöä muuraustyössä. Näin varmistetaan hyvä muuraustyön jälki ja tulisijan toimivuus. Moderni sisustus suosii nykypäivänä selkeitä suoraviivaisia linjoja. Tähän tarpeeseen on vastattava myös tulisijamarkkinoilla. Niinpä Tiileri kehitti Funkkismalliston nykyajan sisustajalle. Perimmäisenä ideana oli kuitenkin tarjota kaikki tiilitulisijan hyvät ominaisuudet, kuten hyvä lämmönvarauskyky ja sen hidas luovuttaminen myös tähän uuteen mallistoon. Juuri tiilellä on ainutlaatuinen ominaisuus varata hyvin lämpöä ja luovuttaa sitä hitaasti ja pitkään. 6

7 TOIMIVA RAKENNE Tiilitulisijan toimivuus on jo vuosikymmenten aikana hyväksi havaittu ja toimivaksi todettu. Sen vuoksi tiilitulisijan toimivuutta ei sinällään enää tarvitse perustella. Tiileri on halunnut kehittää entisestään perinteistä tiilitulisijaa ja siksi valmispaketti koostuu kolmesta erilaisesta tiilityypistä, jotka on varta vasten tiettyyn tehtävään suunniteltu. Tulisijan tulipesä tehdään Tiilerin tulitiilistä, jotka on suunniteltu kestämään suuria lämpötilanmuutoksia. Tiilerin tulitiilet, kuten muutkin Tiilerin tiilet, ovat kaikki Suomessa valmistettuja. Tulisijan runko on lämmönvarauskyvyn vuoksi erityisen tärkeässä asemassa. Tiileri valmistaa tulisijan rungot ns. massatulitiilestä. Kuten nimikin kertoo, massatulitiili on normaaleja tiiliä painavampi ja siksi varastoi entistä paremmin lämpöä. Tulisijojen vertailussa massa on kaikista tärkein seikka. Mitä enemmän on massaa, sitä suurempi määrä lämpöä siihen on mahdollista varata. Tulisijan kuori erotetaan rungosta 10mm:n paksuisella mineraalivillalla. Villan tarkoituksena on tasata lämpöä ja toisaalta annostella sitä pitkän ajan kuluessa. Tällä rakenteella ja tiilien massalla saadaan tulisija, joka varaa hyvin lämpöä ja luovuttaa sitä pitkään. Massiiviset tiilitakat ovat teholtaan maltillisia eli noin 1,5-2KwH luokkaa. Tiilitulisijat soveltuvat hyvin tasalämpöisiin asuintiloihin. Tiileritulisijojen pintalämpötila on vain astetta. Tiileritulisija on näin ollen turvallinen valinta lapsiperheeseen ja lisäksi Tuulia takkaleivinuuni. vältytään liikalämmittämiseltä, kun tulisija säännöstelee lämpöä itsessään. POHJA JA HORMIT Tiileritulisija on mahdollista asentaa sekä uudis- että saneerauskohteeseen. Usein meiltä tiedustellaan, onko lattia, johon takka tulee tarpeeksi vahva tulisijalle. Siihen seikkaan osaa parhaiten vastata rakennesuunnittelija. Kevyimmät tulisijat eli hellat painavat 750kg ja keveimmät Tiileri takat ovat painoltaan 1500 kg. Raskaimmat takkaleivinuunit painavat yli 3500 kg. Kuten esimerkeistä huomataan, tiilitulisijoja on monen painoisia ja tietenkin kokoisia. HORMIT Paras vaihtoehto tiilitulisijaan on tietenkin tiilipiippu. Tiilipiippu luovuttaa lämpöä ainoana piippuvaihtoehtona. Näin voidaan sanoa, että tiilipiippu maksaa itsensä takaisin ajan myötä. Piipun lämmönluovutusominaisuus on varteenotettava seikka näin korkean energian hinnan aikaan. Myös kustannuksiltaan tiilipiippu on markkinoiden edullisin. Mikäli piippu pinnoitetaan eli rapataan niin muurauksessa voi hyödyntää II-luokan tiiliä, joiden virheet ovat esteettisiä. Hinnaltaan nämä tiilet ovat selvästi halvempia. Hormiliitoksesta ja hormin koosta löytyy hyvin tietoa Tiilerin Tulisijahinnastosta. Siellä kerrotaan suositellaanko tulisijaan käytettäväksi 1/2 vai 1/1 kiven hormia eli puolen kiven vai täyden kiven hormi. Funkkis Pikku-Lassi, antiikkilaasti, satiinikromiluukku. Funkkis Lauri. 7

8 Funkkis Pikku-Lauri, tummanruskea. Funkkis Pikku-Lauri, tummanharmaa. Mallistosta löytyy myös ns. pääliliittymämalleja, mikäli talossa hormia ei ole jo valmiina tai sitä ei voida perinteisellä tavalla tilan puutteen vuoksi toteuttaa. Pääliliittymämalli vaatii aina metallipiipun, koska se lähtee tulisijan päältä. Määräykset kieltävät tiili- tai harkkopiipun asentamista tulisijan päälle. OSA SISUSTUSTA Kuoritiileksi on mahdollista valita 14 erilaista pintavaihtoehtoa tai nyt uutuutena tiili ja rappaus. Näitä Funkkismalleja löytyy valkoisen antiikkilaastin lisäksi 10:tä värisävyä. Värit noudattavat keltaisen, harmaan, punaisen ja ruskean eri sävyjä. Funkkis Pikku-Lauri. Jotta kuluttaja saisi tulisijastaan mahdollisimman sopivan kotinsa sisustukseen, Tiilerillä on tarjota useita eri takkamalleja sekä suoralle seinälle että kulmaan. Nämä yhdistettynä erilaisiin väriyhdistelmiin antavat jo lukuisia eri vaihtoehtoja. Lisäksi asiakkaan on mahdollista valita tulisijaansa vielä luukut ja niiden ympärillä olevat mosaiikkikaakelit neljästä eri värivaihtoehdosta. Luukkuvaihtoja Tiileri Funkkismalleihin on kuusi erilaista. Valikoimasta löytyy perinteisen valuraudan lisäksi teräsluukut väreinään musta, satiinikromi ja kupari. Tiileritulisijan muotoa on vielä mahdollista muuttaa lisäkerroksin tai mikäli tila niin vaatii, saa tulisijan kuoren kiertämään vaikka tulisijan ympäri. Korotuskerroksilla korkeutta on mahdollista lisätä normaalitakkamalleihin kahdella lisäkerroksella n 15 cm tai neljällä lisäkerroksella n.30 cm. Tiileritulisijalla on vielä eräs tulevaisuuden kannalta hyvä ominaisuus. Tulisija on mahdollista pinnoittaa vielä jälkikäteen uudestaan. Sen voi esimerkiksi maalata tai laatoittaa sekä rapata uudelleen. Näin tulisija elää sisustuksen ja remonttien mukana. Tiilerin tulisijapaketteja voi tilata kaikista rautakaupoista ympäri Suomen. Jos haluat tutustua eri mallivaihtoehtoihin paikan päällä, niin parhaimmat myyntinäyttelyt löytyvät Tiilerin toimipisteistä. Tervetuloa! Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta Tiileri-myynti: Helsinki, puh Tampere, puh Turku, puh Kouvola, puh Kuopio, puh Oulu, puh Seinäjoki, puh Tiileritehtaat: Tiileri Keramia, Mjösund puh , fax Tiileri Seppälä Kyröntie 504, Tarvasjoki puh , fax Tiileri Ylivieska Lentokentäntie 833, Ylivieska puh , fax

9 Ilmanvaihdolla mukavuutta loma-asuntoon Kustavin keskustasta lossimatkan päässä sijaitsee maisemaltaan ja kiinteistöltään vaikuttava miljöö. Jylhän vehreään saaristoympäristöön on rakennettu kakkosasunnon virkaa toimittava kolme rakennusta sisältävä kokonaisuus. Asuin- ja saunarakennuksen ilmanvaihdolla luodaan mukavuutta, terveellisyyttä ja energiatehokkuutta vapaa-ajan asumiseen. Teksti ja kuvat: Communica Oy/Vallox Oy Paikalle tullessa ei uskoisi, että vuosi sitten elokuussa tontilla kasvoi vielä umpimetsä. Rakennusoikeutta 3,5 hehtaarin tontilla on 150 m 2, josta 105 m 2 käytettiin päärakennukseen, 25 m 2 saunarakennukseen ja 20 m 2 vierasmajaan. Väritykseltään ja muodoiltaan kauniisti ympäristöön sijoittuvien hirsirakennusten välillä risteilevät liuskekivipolut. Tämän paikan parhain anti ei kuitenkaan rajoitu vain ulkoisiin ratkaisuihin, sillä viimeistely ulottuu asumisen laatuun vaikuttaviin taloteknisiin ratkaisuihin asti. Talvi- tai ympärivuotiseen käyttöön toteutettavilta loma-asunnoilta edellyttävät myös Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset D2 hyvää sisäilmaa ja energiataloudellisuutta. VALLOXIN KONEISSA HYVÄ HYÖTYSUHDE Valitsimme päärakennukseen automaattisesti toimivan Vallox 90 -koneen sen korkean lämmöntalteenoton hyötysuhteen ja tasavirtapuhaltimien vuoksi. Toki kone tasavirtapuhaltimilla on 10 % kalliimpi, mutta sen poistoilman vuosihyötysuhde on noin 60 % 9

10 ja ominaissähköteho 1 kw ilmakuutiota kohden sekunnissa. Lukemat ovat vain puolet siitä mitä määräykset sallivat. Saunarakennukseen meillä riittää saman valmistajan pienempi, tarpeen mukaan säädettävä käsisäätöinen Vallox 70 -kone, kertoo perheenisä tiiviin rakennuksen ilmanvaihtoratkaisuista. Kohteen rakennukset on toimitettu ja asennettu talotehtaan toimesta valmiina suurelementteinä. Tiiviit seinät, katot ja ikkunat pitävät huolen siitä, ettei ilma vaihdu hallitsemattomasti ja siksi se tehdään asianmukaisin laittein. Ulkoapäin seinärakenteena on hirsipaneeli, sitten on tuulensuojarako ja -levy sekä 20 cm:n lämpöeriste ja höyrysulku sekä viimeisenä sisäpaneeli. Energiatehokkuudeltaan rakennukset ovat standardia parempia eli minimienergiarakennuksia, eikä ulkovaippaan tai höyrysulkuun ole tehty tiiveyttä huonontavia reikiä. PÄÄRAKENNUKSEN PARVEILEVAT TILAT Päärakennus sisältää suuren oleskelutilan, johon rajoittuvat avokeittiö ja takkatila sekä yläkerrassa sijaitseva avonainen nukkumaparvi. Edellä mainittujen tilojen lisäksi rakennuksessa ovat wc, suihku- ja kodinhoitohuone sekä vanhempien makuuhuone ja yksi lasten makuuhuone. Päärakennuksessa makuupaikkoja on mitoitettu kaikkiaan kahdeksalle. Ilmanvaihto on hyödyllinen kaikissa tiloissa, vaikka olennaisinta se on makuutiloissa. Digitaalinen Vallox 90 -kone tunnistaa anturin avulla liiallisen hiilidioksidin makuuhuoneessa ja lisää ilmanvaihtoa automaattisesti. Kosteusanturi on puolestaan sijoitettu suihkutilaan. Olosuhdemuutoksia ei käyttäjän tarvitse näin lainkaan huomioida, sillä anturit tekevät työn, kuittaa perheenisä. Lisävarusteina olevat kosteusanturit maksavat noin 100 euroa, hiilidioksidiantureiden hinta on kalliimpi. Ilmanvaihdon hankintakustannukset jakautuvat kolmeen tasasuuruiseen osaan: koneen hintaan, kanavajärjestelmä- ja asennuskuluihin. Kokonaiskustannus Vapaa-ajan asunto on nimetty Honkakallioksi pää- ja saunarakennuksen välissä kohoavan komean hongan ja maastoa hallitsevien kalliopintojen mukaan. 10

11 on pientaloissa tai niitä vastaavissa vapaa-ajan asunnoissa alueen asennushinnoista riippuen noin euroa. Yläparven ilmanvaihtokone on sijoitettu paikkaan, josta sen käyntiääni ei kuulu häiritsevästi oleskelutiloihin. HELPPO TOTEUTTAA Oikein mitoitetun ja tarpeisiin sopivimman ilmanvaihtolaitteen lisäksi on kanavajärjestelmään venttiileineen syytä kiinnittää huomio, painottaa isäntä, ja kehuu kanavajärjestelmän eristämistä helpoksi. Kunhan ensin suunnitellaan ja asennetaan kanavat niin paljon kuin mahdollista rakennusvaipan sisälle. Eristämistä ei välttämättä tarvita, kun kanavisto on suunniteltu ja asennettu oikein lämpöeristekerrokseen tai koteloimalla esimerkiksi alaslaskettuihin kattotiloihin. Meillä vain jäte- ja ulkoilmaputket lämpöeristettiin ja läpiviennit tiivistettiin uretaanilla. Ne vietiin välittömästi koneen päältä seinästä suoraan ulos, kertoo isäntä. KÄRYT JA HAJUT KARKOTETAAN Kohteesta huokuu ratkaisujen suhteen käyttäjälähtöisyys. Koneet ovat fyysisesti etäämmällä makuu- ja oleskelutiloista, vaikka kuultu käyntiääni onkin oletettua hiljaisempi. Venttiilit ja niiden läpiviennit ovat siistejä. Kaikki kanavat on asennettu huomaamattomasti. Keittiöstä käryt poistetaan yksivaiheisella Vallox 20 - huippuimurilla, jonka käyttökytkin on lieden vieressä. Yksi poistoputki on sijoitettu keittiön jätekaappiin. Mökkeillessä kalaa tulee syötyä usein, joten poistoputki vie kätevästi roskiskaapista kalojen perkausjätteistä tulevan hajun mukanaan, vinkkaa perheenäiti. Valloxin 90 -koneen takkakytkin-toiminnosta kysyttäessä innostuu isäntä puhumaan takan lämmön hyödyntämisestä laveammin. Moni laittaa poiston takan läheisyyteen, jonne tuloilma kannattaisi sijoittaa, sillä tuloilmalla saadaan takan säteilylämpöä tehokkaammin liikkeelle kuin poistoilmalla. Periaate on aivan sama kuin jos kynttiläliekkiä yritetään sammuttaa puhaltamalla tai imemällä. Lisäksi savuhormi on varustettu kahdella pellillä, joista toinen on ylhäällä katonrajassa ja toinen alhaalla takan läheisyydessä. Näin piippuun ei pääse sen ollessa käyttämättömänä valumaan kylmää eikä kosteaa ilmaa, mikä vaikeuttaa sytyttämistä ja jäähdyttää huonetilaa, jatkaa isäntä. Isäntäperheen arkeen ilmanvaihdon tuoma hyvä sisäilma on kuulunut kotona jo 1980-luvun alussa rakennetussa kodissa alusta pitäen. Nyt hyvä sisäilma ulottuu myös vapaaaikaan, kun raikkaan saaristolaisilman lisäksi on uuden kakkosasunnonkin sisäilma toteutettu viimeisen päälle. Vallox 90 SE DC:n Digit SED -ohjausjärjestelmä pitää ilmanvaihdon aina automaattisesti optimaalisella tasolla. 11

12 Suomi on hieman jälkijunassa passiivitalojen rakentamisessa, vaikka asiaa on meillä paljon tutkittukin. Muutama passiivitalon ja matalaenergiatalon välimuotoon asettuva talokin on kyllä tehty. Nyt on kuitenkin käynnistynyt todellinen pilottikohde, kun Airi Halonen ja Jorma Vuoritsalo rakennuttavat yhdessä toisen perheen kanssa passiivitalokriteerit täyttävän paritalon. Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Raimo Holopainen, Paroc Oy Passiivitalo rakennetaan Vantaan Tikkurilaan ja aivan tämän lehden ilmestymisen aikoihin pitäisi myös hankkeen rakennusluvan olla myönnettynä. Rakentajat suhtautuvat asiaan innostuneesti. Aiempaakin rakentamiskokemusta on, mutta tässä hankkeessa pariskuntaa kiehtoo sen konkreettinen merkitys vaikuttaa ympäristön tilaan energiansäästön muodossa. Voidaan siis sanoa, että liikkeellä ovat aktiiviset passiivitalorakentajat. PITKÄJÄNTEISTÄ AJATTELUA Edellinen rakennushankkeemme, vapaa-ajanasunnon rakentaminen on nyt ihan loppusuoralla. Rakensimme senkin tavanomaista paremmin lämmöneristyksin. Voi olla, että mökkiolosuhteet ovat korostaneet myönteistä suhtautumistamme ympäristöön ja luontoon, siksi aloitimmekin suunnittelemaan matalaenergiataloa, mutta aika pian "nostimme tasoa", kertoo Vuoritsalo. Tutustuimme Keski-Euroopassa tehdyistä passiivitaloista saatuun aineistoon mm. kustannusten osalta. Saksalaisten tutkimusten mukaan passiivitalon rakentaminen maksaa vain 5-10 % enemmän kuin tavanomainen hyvin eristetty talo. Olemme kuitenkin varautuneet % korkeampiin rakennuskustannuksiin, koska kyseessä on pilottikohde. Uskomme silti, että ihan kohtalaisella aikajänteellä energiakuluissa saatu säästö kuroo eron kiinni. Aktiiviset passiivitalorakentajat Airi Halonen ja Jorma Vuoritsalo vapaa-ajan asunnollaan, joka sekin on toteutettu mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaksi varustettuna modernilla ilmanvaihtotekniikalla, jossa on lämmön talteenottojärjestelmä. Meille on tärkeätä tasaisen sisäilman lämpötilan ja toimivan ilmanvaihdon luomat miellyttävät ja terveelliset elämisen olosuhteet. 12

13 kwh/m Talotyyppien energiankulutus VTT RESEARCH NOTES 2310, ESPOO Suomen määräysten mukainen Suomen määräysten mukainen Matalaenergiatalo 4. Passiivitalo Passiivitalon eristevahvuudet ovat noin kaksinkertaiset. Perustuksetkin eristetään kauttaaltaan, myös alapuolelta. PASSIIVITALON MÄÄRITELMÄ Hyvin vähän energiaa kuluttava talo, joka on kehitetty Saksassa n. 15 vuotta sitten Erittäin tehokkaasti lämmöneristetty ilmatiivis ulkovaippa Talo hyödyntää auringon, sähkölaitteiden ja asukkaiden tuottamaa lämpöenergiaa Erillistä lämmitysjärjestelmää ei tarvita Sisäilmanlaatu huippuluokkaa RAKENNUSVALVONTA JOUSTAVA Rakennesuunnittelu oli yksi kustannuksia nostava erä, sillä esimerkkiratkaisuja ei juuri ollut, toteaa Vuoritsalo. Sen sijaan arkkitehtisuunnittelu ei poikennut tavanomaisesta, koska mm. ikkunoita ei tarvitse pienentää. Taloon voidaan myös tehdä kulmia, sen ei siis välttämättä tarvitse olla suorakaide. Myöskään sähkösuunnittelun osalta ei passiivitalo sinänsä nosta kustannuksia. Koska erillistä lämmitysjärjestelmää ei tule, tarvitaan pienempi tekninen tila, mikä sitten säästää hieman kustannuksia. Joitakin rajoituksia passiivitalon toiminnallisuus tuo. Kivipintaisia lattioita olisimme laittaneet ehkä enemmän, mutta koska lattialämmitys asennetaan vain kosteihin tiloihin ja tuulikaappiin, niin vain niihin tulee klinkkerit, kertoo Vuoritsalo. Yläkertaan tulee varaava takka. Peruslämmön turvaa tehostettu lämmön talteenotto ja kenties korvausilman tuloventtiiliin asennettavat vastukset. Vantaan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiset ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Suunnitelmia on tosin käyty hieman tarkemmin läpi, onhan tämä heillekin poikkeava ratkaisu. SEURANTAKOHDE VTT on myös kiinnostunut projektistamme ja tulee myöhemmin seuraamaan energiankulutusta, mutta olemme jo nyt edenneet hankkeessa yhteistyössä, mm. suunnittelun ja siihen liittyvien mitoituksien osalta. Talo kylläkin tehdään täysin rakentajien, ei VTT:n ehdoilla, täsmentää Vuoritsalo. Alustavien laskelmien mukaan lämmitysenergian tarve olisi passiivitalonkriteerien mukaan noin kwh/a, kun laskennan lähtökohtana on 20 kwh/m 2 /a ja talon koko on noin 187 h-m 2. Taloussähkön osuudeksi arvioidaan kwh/a ja lämpimään käyttöveteen tarvitaan kwh/a/henkilö. Energiankulutuksen seuraamiseksi joitain asioita ryhmitellään sähköpääkeskuksessa hieman toisin kuin tehtäisiin tavanomaisessa talossa. VTT:n roolina on nyt laskea suunnitellun rakenteen lämpö- eli U-arvot ja toteuttaa sitten lämpöhävikkien ja energiankulutuksen seuranta sellaisella aikajänteellä, että mahdolliset poikkeavat kausivaihtelut antavat luotettavan mittaustuloksen näillä leveysasteilla. Yhtenä huolenaiheena on tietysti, että miten asunto saadaan jäähtymään hellepäivinä. Toisaalta yläpohjan paksu lämmöneristyskerros toimii myös toisinpäin eli toimii puskurina auringon lämmölle. Mielenkiintoinen projekti tästä on tulossa, ennakoi Jorma Vuoritsalo. Eristevahvuudet ovat noin kaksinkertaiset normaaliin taloon verrattuna. Alapohjassa 350 mm EPS, ulkoseinissä 450 mm ja yläpohjassa 600 mm vuorivillaa. Tontti sijaitsee pienen mäen laella. Ikivanha rakennus on purettu pois ja työmaakopit tuotu tilalle. 13

14 Sammutusjärjestelmä kätevästi saneerauksen yhteydessä Sammutusjärjestelmät tekevät vahvasti tuloaan myös pientalopuolella. Niiden kysyntä ja kiinnostus ovat voimakkaassa kasvussa. Esimerkkikohteeseen asennetaan haastatteluhetkellä sammutusjärjestelmää. Asentaminen on tapahtunut ripeästi kahden miehen työpanoksella. HELPPO JA LOOGINEN ASENTAA Urakoitsijalle näin laaja saneeraus on helppo, kun ei tarvitse huomioida väliseiniä, jolloin reititysten tekeminen on yksinkertaista. Tätä voisikin verrata uudiskohteeseen, kiteyttää kokonaisurakoinnista vastaava urakoitsija Pasi Kolehmainen Putkityö Kolehmainen Oy:stä. Sammutusjärjestelmä tulee koko kiinteistöön saunaa, märkätiloja ja wctiloja lukuun ottamatta. Putkiston lisäksi alakattoon asennetaan sprinkleripäät sekä jokaiseen asuinkerrokseen Kauniaisissa korjataan todellista Uponor-pientaloa luvulla valmistunut koti rakennetaan käytännössä uusiksi, sillä ulkoseiniä ja kattoa lukuun ottamatta entisestä luovutaan täysin. Uponorin pientaloratkaisun järjestelmistä kohteeseen tulevat kaikki kymmenen, sisältäen sammutusjärjestelmän. Teksti: Uponor Suomi Oy/Communica Oy, kuvat: Nina Dahl jakotukkikaappi. Yhteen jakotukkikaappiin sijoitetaan virtaushälytysventtiili, josta merkinanto voidaan liittää kahteen kohteeseen, kuten palosireeniin ja kodin yleiseen hälytysjärjestelmään, josta tieto puolestaan välittyy esimerkiksi vartiointiliikkeeseen tai kännykkään. Tässä pientalossa jakotukkikaappeja on kaikkiaan kolme. Kaksi kaapeista sijaitsee yläkerrassa: teknisessä tilassa ja vaatehuoneessa, virtaushälytysventtiilillä varustettu jakotukkikaappi on puolestaan katutason kellaritilassa. Sammutusjärjestelmän asennusta Kolehmainen luonnehtii helpoksi ja rinnastaa sen vesijohtoasennukseen. Kaikki suunnitelmat ja tuotelistat tulevat Uponorilta, myös jakotukin kytkentäkaappi valmiiksi koottuna. Itse tuotteista Uponorin Wirsbo-PEX -putki ja Q & E -liittimet on helppo laittaa. Putki ja siihen asennettu puristusrengas levitetään koneen avulla, jonka jälkeen putki työnnetään liittimeen. Hetken kuluttua liitos on vesitiivis, koska muovi pyrkii kutistumaan alkuperäiseen kokoonsa. Liitostapa on asentajaystävällinen, kehuu Kolehmainen. YKSI PUTKI SYÖTTÄÄ SUORAAN VETTÄ JAKOTUKILTA Yhteen sprinklerisuuttimeen liitetään kaikkiaan neljä veden syöttöputkea. Vähintään yksi putki ja tässä kohteessa paikoitellen kaksi syöttää vettä suoraan jakotukilta, muut syöttöputket toimi- Urakoitsija Pasi Kolehmaiselle uravalinta oli itsestään selvä. Isälläni ja sedälläni oli Pieksämäellä LVI-alan yritys ja minä päätin 4-vuotiaana, että minullakin on isona, naurahtaa toisenpolven yrittäjä. Kolehmainen ja hänen viisi työntekijäänsä ovat käyneet kaikki Uponorin sammutusjärjestelmän asentajakoulutuksen. 14

15 vat puolestaan verkostona viereisille suuttimille. Visuaalisesti vaikutelmaa voisi verrata säännönmukaisuutensa ja muotonsa vuoksi vaikka hämähäkinseittiin. Sprinkleri laitetaan kattorakenteen mukaan kohtisuoraan alakattoon. Suuttimet haluttiin kohdentaa prikulleen samaan linjaan valaisimien kanssa. Se ja 40 mm tonttijohtona toimivan erityisen jäykän PEM-putken käsitteleminen ovat olleet tämän kohteen haastavimpia vaiheita, jos sellainen on kerran nimettävä, puntaroi Kolehmainen, vaikka ei suostu niitäkään vaiheita vaikeina pitämään. JÄRJESTELMÄSTÄ EI SUUREMMISSA SANEERAUSKOHTEISSA JUURI LISÄTYÖTÄ Sprinkleripää on suojattu huomaamattomalla ja tyylikkäällä kuvulla. Valkoinen kupu putoaa pois vain, jos lämpötila nousee 57. Sprinkleri puolestaan aktivoituu vasta 68 lämpötilassa. Kolehmaisen mukaan sammutusjärjestelmä on yksinkertainen laittaa uudiskohteisiin ja saneerauskohteisiinkin hän suosittelee sitä vilpittömästi. Pientalojen saneerauksissa joudutaan usein ottamaan alakatot auki muun muassa sähkötöiden vuoksi. Samalla vaivalla on sinne helppo lisätä myös sammutusjärjestelmä. Eikä sammutusjärjestelmä vaadi mitään erityistä alakattojen suhteen, sillä alakattona käytettävän kipsilevyn vuoksi pitäisi kannatusta muutenkin koolata ja vahvistaa, tiivistää Kolehmainen. Saneerauskohteissa on huomioitava ainoastaan, missä vaiheessa järjestelmä kannattaa työvaiheiden ja reititysten suhteen laittaa. Esimerkkikohteessa toteutettiin ensin pohjaviemäröinnit, vesijohdot, lattialämmitys ja ilmastoin- ti. Sen jälkeen siirryttiin sammutusjärjestelmään. Seuraavaksi vuorossa on kaukolämmön laittaminen alakertaan. Ennen alakattojen umpeen laittamista koepainetaan sammutusjärjestelmä. Putkisto täytetään vedellä ja paine nostetaan ensin puolen tunnin ajaksi 15 bar:iin. Sen jälkeen vettä valutetaan pois ja paine lasketaan 5 bar:iin 1,5 tunnin ajaksi. Sammutusjärjestelmän putkissa on aina vesi, ja siksi sammutusjärjestelmä ei sovellu kylmätiloihin, kuten ullakoille. KUKA SAMMUTUSJÄRJESTELMIÄ SAA ASENTAA? Pasi Laaksonen asentamassa sammutusjärjestelmän suojakaukaloa. Putkimateriaalina käytetään vihreässä suojaputkessa olevaa Uponorin Wirsbo-PEX 16 x 1,8 mm-putkea. Asennustyön jälkeen kipsilevystä tehdään uusi alakatto. Kohteessa suuttimet haluttiin täsmälleen taustalla näkyvien valaisinkoteloiden kanssa samaan linjaan. Valaisimen (max. 250W) ja suuttimen väliin pitää jättää vähintään 150 mm tilaa. Kuka tahansa ammattilainen ei Uponorin sammutusjärjestelmää saa asentaa, sillä ensin on läpäistävä järjestelmäkoulutus Uponor Akatemiassa. Päivän aikana kerrotaan taustatietoa sammutusjärjestelmästä ja suunnittelusta, tutustutaan liittimiin ja putkiin sekä tehdään liitoksia. Koulutus huipentuu tenttiin ja läpäisseet saavat asentajatodistuksen. Uponorin pientalojen sammutusjärjestelmästä vastaavan tuotepäällikkö Kati Perttilän mukaan Uponor on kuluneen kevään aikana kouluttanut jo liki 100 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Pasi Kolehmainen kiittelee koulutusta. Quick & easy day, mutta paljon painavaa asiaa sisällä. Eikä päivänkään jälkeen jää työmaalla yksin, sillä teknistä tukea on milloin tahansa Uponorilta saatavilla. Uponor onkin kohteista vastaavalle urakoitsijalle luotettava ja turvallinen kumppani, päättää Kolehmainen. 15

16 Toinen kerta toden sanoo RUDUS Kivitalo kohoaa järven rannalle Vuorikosket päätyivät yhden puutalon rakennettuaan kestävään kivitaloon. Betonitutkija Sami Vuorikoski tietää, mistä terveelliset omakotitalot rakennetaan. Teksti ja kuvat: Dakota Lavento Vuorikosken viisihenkinen perhe on asettumassa takaisin vanhempien kotiseudulle Lahteen. Isovanhemmat asuvat lähellä, tonttien hinnat ovat järkevät ja oikorata kuljettaa vanhemmat kätevästi Helsinkiin töihin. Vanhin lapsistamme on kuusivuotias. Nyt oli sopiva aika muuttaa, jotta hän saa aloittaa koulun Lahdessa, Sami Vuorikoski perustelee. Muutoin Vuorikoskilla ei olisi ollut niin kiire. Keravalle valmistui kaksi vuotta sitten noin 150-neliöinen omakotitalo, joka riitti perheen tarpeisiin aivan hyvin. Veri veti kuitenkin kotiseudulle. Satu ja Sami Vuorikosken uusi RUDUS Kivitalo kohoaa Lahteen. RUDUS Kivitalo -tyypit ovat helposti muunneltavissa, sillä harkkorakenteisten talojen mitoitus on 2M-modulin mukainen. Harkko mahdollistaa suuret aukot. Talon ikkunoista aukeaa upea järvimaisema. KIVEÄ SEN OLLA PITÄÄ Uusi tontti sijaitsee kätevän ajomatkan päässä Lahdesta, järven rannalla, vanhan asuinalueen kupeeseen kohonneella uudella omakotitaloalueella. Ympärillä on kirjava joukko uusia, komeita ja kohtuullisen suuria omakotitaloja. Muutama kivitalo, useita puutaloja, jokunen tiiliverhoiltu ja jopa yksi hirsitalokin. Kaava on varsin vapaa. Vain nurkkahirsitalot on kielletty, Sami naurahtaa. Työkseen betonia tutkiva mies olisi halunnut rakentaa jo perheen edellisen talon kivestä, mutta Keravan tontilla kaava ei antanut siihen mahdollisuutta. Tällä kertaa valinta oli selvä. Yksilöllisen talon piirsi Satu Vuorikosken työkaveri, SAFA-arkkitehti Hanna-Leena Rissanen. Kellarillinen ratkaisu tuli halvemmaksi kuin laajat täytöt. Sen lisäksi talossa on kaksi kerrosta. Niistä alempaan tulee sisäänkäynti ja makuuhuoneet. Yläkertaan sijoittuvat oleskeluhuoneet ja yksi makuuhuone. Kun takkahuone on ajateltu vieraskäyttöön, makuuhuoneita on kaikkiaan viisi. Kellariin jää vielä rakentamatonta tilaa 30 m 2. Kaikkiaan asuinneliöitä on 199. VUOROTELLEN SUJUU Edellisen talonsa Sami Vuorikoski rakensi työn ohessa, jolloin toinen työpäivä kului keskiyöhön raksalla ja väsymys oli sen mukainen. Nyt työnantajan kanssa sovittiin vuorotteluvapaasta. Sami aloitti päivätyöt omalla työmaallaan kesäkuussa ja palaa varsinaiseen leipätyöhönsä vasta ensi kesän kynnyksellä. Uuteen kotiin muutetaan kesäkuussa 2008 ja siihen saakka Sami puurtaa Sami Vuorikoski sanoo, että rungon pystytys on ollut mukavaa puuhaa, vaikka hän ei suinkaan mikään ammattimuurari olekaan. Nopeasti nouseva rakenne sopii yksinkertaisen työtekniikan vuoksi myös hartiapankkirakentajille. työmaallaan pääasiassa yksin. Rungon pystytyksessä on ollut ajoittain kaksi miestä apuna. RUDUS Kivitalon rungon pystytys on Samin mielestä ollut suorastaan hauskaa. En ole itse oppineena rakentajana mitenkään poikkeuksellisen innostunut muuraamisesta. Näiden kivien kiinnitys tapahtuu kuitenkin liimaamalla, ja on todella helppoa ja hauskaa. Rakentaisin näin milloin tahansa uudestaan. Hetken mietittyään hän kuitenkin korjaa: Siis periaatteessa. Ihan heti ei ryhdytä uudesta talosta haaveilemaan! Toukokuussa 2007 käynnistynyt projekti on syyskuussa edennyt jo toisen 16

17 Talojen runko tehdään Abetonin Haminan tehtaalla valmistettavista uusista muottiharkoista. Seinärakenteen U-arvo on erinomainen 0.19 W/m 2 K. kerroksen tasalle. Puolivälissä kuuta odotellaan ontelolaattoja ja katto lienee pään päällä loka-marraskuun vaihteessa. Sitten edessä ovat mukavat sisätyöt. KESTÄVÄ KIVIRAKENNE MYÖS OMATOIMIRAKENTAJALLE RUDUS Kivitalojen runko tehdään Lohja Rudus Oy Ab:n tytäryhtiö Abetonin Haminan tehtaalla valmistettavista muottiharkoista. Seinärakenteen U- arvo on erinomainen 0,19 W/m 2 K. Se tarkoittaa, että RUDUS Kivitalo varaa lämpöä sekä tasaa lämmönvaihteluita ja säästää näin energiaa. Paikalla valettu, nopeasti nouseva rakenne on tiivis ja valubetoni täyttää harkon ontelot saumattomasti. Harkkorakenteet voidaan raudoittaa sekä vaaka- että pystysuuntiin ja siinä on vain ohuet puskusaumat, joten harkkopinta on helppo pinnoittaa. Yksinkertaisen työtekniikan vuoksi muottiharkko sopii myös hartiapankkirakentajille. Rudus Kivitalot myydään paketteina, joihin kuuluvat normaalisti harkot ulkoja väliseiniin, ontelolaatat, eristeet, ikkunat ja vesikattorakenteet. Toimitusta voi täydentää Lohja Ruduksen laajasta betoni-, kiviaines- ja betonituotevalikoimasta. Hankintojen keskittäminen tekee koko toimituksesta rakentajalle edullisen. Jokainen toimituskokonaisuus rakennetaan aina erikseen. Keväällä yhtiö lanseerasi uuden, erityisesti moderniin kaupunkirakenta- miseen soveltuvan omakotitalomalliston. Yksilöllisen rakentamisen mahdollistavassa RUDUS Kivitalo -mallistossa on kolme talotyyppiä Tuira, Jollas ja Amuri, joista kustakin löytyvät S-, M- ja L-kokoluokat. Valtaosa RUDUS Kivitaloista toteutetaan kuten Vuorikoskienkin talo omakotirakentajien itse teettämien suunnitelmien mukaisina, myyntipäällikkö Jouko Mäkelä kertoo. Muutamassa vuodessa RUDUS Kivitaloja uskotaan toimitettavan jo talon vuosivauhdilla. RUDUS-matalaenergiaharkoilla kodille syntyy saumaton kivivaippa, joka säästää energiaa, varaa lämpöä ja tasaa lämpövaihteluita. Samalla kun RUDUS Kivitalo parantaa energiatehokkuutta, se myös lisää mahdollisuuksia persoonallisiin arkkitehtonisiin valintoihin. Lisätietoja: Myyntipäällikkö Jouko Mäkelä, Edustajat alueittain: Pirkamaa ja Häme Ari Heponiemi, p Workcon Oy Suupantie 2, Pirkkala Pääkaupunkiseutu Mika Saavalainen, p Talotar Oy Pertunpellonraitti 2, Helsinki Tutustu RUDUS Kivitalo -mallistoon ja RUDUS-matalaenergiaharkkoihin! Keski-Suomi Mikko Manninen, p Sisä-Suomen Pientalorakentajat Ky PL 388 (Voionmaankatu 6) Jyväskylä Kuopio Pekka Saraketo, p Saraketo Oy Kauppakatu 40, Varkaus 17

18 Kaukoa, suoraa vai aurinkoa? Rakentaminen on suunnitteluvaiheessa valintojen tekemistä. Ihan kaikkia asioita ei rakentaja voi kuitenkaan päättää, sillä mm. kaavoittaja ja energiayhtiö ovat tehneet joitain valintoja tiettyjen alueiden osalta jo ennakkoon. Usein esimerkiksi talon kerroskorkeus, väri ja katemateriaali ovat määritelty kaavassa jo kohtalaisen tiukasti. Sen sijaan lämmitysjärjestelmän valinnan osalta saattaa rakentajalla olla mahdollisuus omaan harkintaan. Ei kuitenkaan aina. Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy Keskustelut lämmitysjärjestelmän valinnasta kytketään yhä useammin energialähteisiin ja ympäristökysymyksiin. Aiheesta käydään myös vilkasta, kiivastakin keskustelua, jota sävyttävät nimenomaan ympäristövaikutukset, varmuus- ja saatavuustekijät ja toki kustannukset lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Tarjolla olevat uudet ratkaisut vs. rakentajan mahdolliset aiemmat kokemukset mietityttävät varmasti rakentajia. Sähköä vai öljyä, maalämpöä vai pellettiä? Kaukolämmöstä et päätä sinä. ALKUINVESTOINTI JA KÄYTTÖKULUT Kun talo rakennetaan vähintään 50 vuotta kestäväksi, tulisi rakennuksen elinkaarta tarkastella rakentamiskustan- nusten ja toisaalta energia-, huolto- ja muiden ylläpitokustannusten valossa. Näin tulisi toimia kaikkien yksittäistenkin osatekijöiden kohdalla myös lämmitysjärjestelmän valinnassa. Investointikulut kun ovat kovinkin erilaisia ja saattavat olla karkeasti sanottuna kääntäen verrannollisia käyttökulujen suuruuteen tai pienuuteen. Myös uhkatekijät ovat erilaisia. Suorassa sähkölämmityksessä ovat pienehköt perustamiskustannukset, mutta uhkana vain yhteen energialähteeseen sitoutuminen. Öljylämmityksen etuna on monipuoliset yhdistelymahdollisuudet ja uhkana epävarma hintakehitys. Seuraavaan taulukkoon on koottu eri lämmitystapavaihtoehdot, yhdistelymahdollisuudet ja edut/haitat. Kaikkien lämmitysjärjestelmän varalämmönlähteeksi sopii varaava takka, joka tuleekin lähes jokaiseen uuteen pientaloon. 18

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN REMONTOINTI Vanhaa asuntoa remontoitaessa pätee lämmitysjärjestelmän valinnassa vain osa uudisrakentamisen "pelisäännöistä". Mikäli remontoitava asunto, esim. 50-luvun omakotitalo on päällisin puolin kunnossa ja myös tarkempi tarkastelu osoittaa rungon ja kantavien rakenteiden kestävän ainakin vielä toiset 50 vuotta, on toki mielekästä miettiä remonttia kokonaisenergiatalouden näkökulmasta, jossa lämmitysjärjestelmä on vain osa kokonaisuutta. Lisälämmöneristys, ikkunoiden ja mahdollisesti ulko-ovien uusiminen, ilmanvaihdon tehostaminen, käyttötottumuksien muuttaminen ja vielä modernit säätöjärjestelmät ja automaatiot vaikuttavat merkittävästi energiankulutukseen siis energian säästämiseen. Puoli vuosisataa vanhan lämmitysjärjestelmän kyseenalaistaminen on tietysti mietittävä. Viisain ratkaisu saattaa olla esim. vanhan öljylämmitysjärjestelmänkohdalla vaihtaa vanhan kattilan tilalle nykyaikainen, oleellisesti tehokkaampi kattila, kuin lähteä purkamaan koko järjestelmää muun vaihtoehdon tieltä. TOTTUMUKSET JA ASENTEET Lämmitysjärjestelmän valintaa ohjaavat saamamme informaatio, omat käyttötottumukset ja mahdollisesti muuttuneet asenteet ympäristöä kohtaan. Osaamme nykyisin käsitellä energiaasioita ns. globaalisesti: miten haluamme energiamme tuotettavan, kuka sen tuottaa ja mitkä ovat kokonaisvaikutukset. Joudumme tekemisiin aivan uusien termien kanssa, joita ei ollut käytössä esim. parikymmentä vuotta sitten. On vihreää sähköä, lämpöpumppuja ja aurinkoöljyä. Ymmärrämme, että energiankulutusta on minimoitava, valitun järjestelmän on oltava kaikin tavoin kestävän kehityksen mukaista. Eikä haittaa, jos valinta keventäisi kukkaroamme mahdollisimman vähän. MITEN KAIKKI TOIMIVAT Eri lämmitysjärjestelmillä on yhteistä joidenkin lämmönjakojärjestelmien sopivuus useimpien tuottojärjestelmien kanssa. Kaikille on kuitenkin yhteistä lämmön tuottaminen. Erilaisuutta löytyy eri järjestelmien välillä sitten jo enemmänkin. Oheisessa taulukossa on kuvattu tekninen toimintaperiaate. Siinä ei oteta kantaa kustannuksiin, toimintavarmuuteen eikä ympäristötekijöihin. Lämmitystapa Suora sähkölämmitys Vesikiertoinen sähkölämmitys Öljylämmitys Pellettilämmitys Puu-/hakelämmitys Maalämpö Kaukolämpö Yhdistelmämahdollisuudet ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma-/vesilämpöpumppu aurinkolämmitys ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma-/vesilämpöpumppu aurinkolämmitys sähkö puu ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma-/vesilämpöpumppu aurinkolämmitys sähkö ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma-/vesilämpöpumppu aurinkolämmitys sähkö ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu ilma-/vesilämpöpumppu aurinkolämmitys ilmalämpöpumppu poistoilmalämpöpumppu Edut/haitat Suorasähkölämmityksen etuna edulliset perustamiskustannukset ja uhkana vain yhteen energialähteeseen sitoutuminen. Vesikiertoisen sähkölämmityksen etuna on edullisemman yösähkön käyttö ja uhkana vain yhteen energialähteeseen sitoutuminen. Öljylämmityksen suurimpana etuna on energialähteen helppo vaihtomahdollisuus kulloisenkin tilanteen mukaan. Haittapuolena öljyn suuret hintavaihtelut. Pellettilämmityksen suurimpana etuna on energialähteen helppo vaihtomahdollisuus kulloisenkin tilanteen mukaan. Uhkana pelletin valmistuksen/myynnin keskittyminen. Puu-/hakelämmityksen suurimpana etuna on energialähteen helppo vaihtomahdollisuus kulloisenkin tilanteen mukaan. Haittapuolena puulämmitys vaatii lämmitystavoista eniten huolehtimista. Maalämmön suurimpana etuna on pienet käyttökustannukset. Haittapuolena suuremmat alkuinvestointikustannukset Kaukolämmön etuna on vaivattomuus ja edulliset käyttökustannukset. Haittapuolena on se ettei lämmitystapa ole kaikkien ulottuvilla 19

20 Puu-, hake- tai pellettilämmitys Varaava sähkölämmitys tai maalämpö Lisälämmönlähteenä aurinko Öljylämmitys Lämmitystapa Suora sähkölämmitys Vesikiertoinen sähkölämmitys Öljylämmitys Pellettilämmitys Puu-/hakelämmitys Maalämpö Kaukolämpö Toimintakuvaus Lämmityksessä tarvittava sähkö tuodaan saman sähkökaapin kautta kuin talon muutkin sähköliittymät ja -järjestelmät. Tarve on huomioitu sähkösuunnittelussa. Lämmönjako tapahtuu seinässä olevien pattereiden, sisäkatossa verhoilumateriaalin yläpuolella olevien lämmityselementtien tai myös lattian alle sijoitettujen lämmityskaapeleiden avulla. Järjestelmässä pyritään hyödyntämään halvempaa yösähköä lämmittämällä yöaikaan vesitäyttöinen energiavaraaja josta sekä lämmitys- että käyttövesi saavat lämpönsä. Käyttövesi voidaan lämmittää myös erillisellä lämminvesivaraajalla jolloin isoa energiavaraajaa ei tarvitse pitää kesällä käyttöveden takia kuumana. Lämmönjako lattialämmitys ja/tai lämpöpatterit. Järjestelmään kuuluvat öljysäiliö, kattila ja poltin. Kattilassa palava öljy lämmittää lattialämmitysputkistoon tai lämpöpattereihin ohjattavan veden. Kysymyksessä on siis vesikiertoinen öljylämmitys. Järjestelmässä voidaan käyttää myös aurinkokeräimiä, jotka kytketään joko aurinko-öljy-yhdistelmää varten suunniteltua kattilavaraajaan tai erillistä kattilaan kytkettyä varaajaa. Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluvat pellettipoltin, kattila, syöttöruuvit ja tila pellettien varastoimiseen. Lämmitysjärjestelmä toimii automaattisesti termostaatin ohjatessa asetettujen lämpötilojen mukaisesti pellettien syöttämistä. Puupelletit siirtyvät varastotilasta syöttöruuvin avulla polttimelle joka toimii kuten öljypoltin. Lämmönjako lattialämmitys ja/tai lämpöpatterit. Puulämmityksessä käytetään joko ylä- tai alapaloista kattilaa. Yläpaloiseen kattilaan puut lisätään etuseinässä olevasta täyttöluukusta koko puuerän palaessa samanaikaisesti. Alapaloisessa kattilassa polttopuut lisätään päällä olevasta luukusta varastopesään. Palaessaan puut valuvat alas arinalle, jolla ne palavat loppuun. Lämmönjako lattialämmitys ja/tai lämpöpatterit. Lämpöpumpun toimintaideana on ottaa lämpöä maaputkistosta olevasta nesteesta, johon maaperässä oleva lämpö keräytyy. Putkisto voidaan sijoittaa maahan, kallioon tai vesistöön. Lämpöpumpun lämpökerroin kertoo, kuinka monta kilowattituntia lämmitysenergiaa taloon saadaan jokaista käytettyä sähkökilowattituntia kohti. Lämmönjako lattialämmitys ja/tai lämpöpatterit. Talossa tai erillisrakennuksessa on usein ns. tekninen huone, johon sijoitetaan rakentajan hankkima kaukolämpöyksikkö, jonka kautta paikallinen energiayhtiö kierrättää lämmintä vettä, mikä ohjataan valittuihin lämmönjakolaitteisiin, pattereihin, lattialämmitykseen tai ilmalämmitysyksikköön, joka lämmittää huoneet lämpimällä ilmalla. 20

21 Kivi vahvana pääkaupunkiseudulla Pientalon rakennusaine määräytyy pääasiallisen kantavan rakenteen perusteella. Tämän mukaan Suomessa tehtävistä omakotitaloista joka seitsemäs on kivirakenteinen. Pääkaupunkiseudulla rakennettavien omakotitalojen osuus on koko maan tuotannosta reilun kymmenen prosentin luokkaa, mutta rakennuskuutioissa mitaten puolet näistä asunnoista tehdään kivirakenteisena. Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy Kivirakenteiseksi taloksi lasketaan betonista, kevytsorabetonista (harkot), kevytbetonista (Siporex) ja tiilestä tehdyt talot. Muut pääluokat ovat puu, teräs ja muu. Vuoden 2007 ensimmäisellä vuosipuoliskolla on pääkaupunkiseudulle myönnetty 955 erillisen pientalon rakennuslupaa ja näistä oli betonirakenteisia 312 kpl, mikä vastaa 33 %:n osuutta. Kun mukaan lasketaan tiili, on kappalemääräinen kivitalojen osuus selvästi alle 40 %, mikä kertoo kivitalojen suuremmasta koosta, kun vertailupohjana on rakennuskuutiot. KIVITALO ON ENERGIATALOUDELLINEN Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n Betoniteollisuuden toimialapäällikkö Olli Hämäläinen on ilahtunut pääkaupunkiseudulla tapahtuneesta kehityksestä. Tulevaisuutemme näyttää erittäin hyvältä. Hämäläinen näkee kivirakenteisten pientalojen osuuden kasvun johtuvan talojen hyvistä ominaisuuksista. Kivitalojen arvostus ja jälleenmyyntiarvo säilyvät. Kivitalo on muunneltavissa, joten se on helppo sovittaa erilaisille tonteille, sanoo Hämäläinen. Yksi syy kivitalon kasvavaan suosioon on sen energiataloudellisuus. Talon käytön aikana suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Kivitalo on massiivinen ja tiivis. Näiden ominaisuuksien ansiosta talon omistaja säästää tulevia lämmityskulujaan runsaat 15 prosenttia. Kivitalon rakennuttaja säästää myös huoltokustannuksissa, sillä kivitalon runko on lähes huoltovapaa. MUUALLA HAASTAJAN ASEMA Jos pääkaupunkiseudulla meneekin hyvin, niin maakunnissa on vielä kasvuvaraa ja Hämäläinen myöntääkin, ettei asettuja tavoitteita ole saavutettu. RTT:ssä nähdäänkin, että osasyynä on valmiiden talopakettien suuri markkinaosuus kaupunkien ulkopuolella. Toisena syynä voi olla valtakunnallinen puute vapaista rakentamisen ammattimiehistä. Eritoten kivirakentamisen osaajille olisi maakunnissakin töitä. Suomi rakentaa puusta, pääkaupunkiseutu kivestä. 21

22 Parocin seminaari kiinnosti Pekka Rönkkö on eristämisasioiden parhaita asiantuntijoita Suomessa. Tommi Kohonen taitaa konstit kaikumisen eliminoimiseksi. Rakentamisen määräyksiä ja ohjeistuksia tarkennetaan nykyisin aika monella rintamalla. EU tuo omia direktiivejään ja myös ympäristöministeriössä tehdään ahkerasti töitä suomalaisen rakentamisen laadun turvaamiseksi ja mm. energiatehokkuuden kohentamiseksi. Suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten on tietysti oltava aktiivisia tietotaitonsa ja siten ammattitaitonsa ylläpidossa. Parocin laajamittainen, isoissa kaupungeissa kiertävä seminaaritarjonta onkin kerännyt runsaasti rakentamisen ammattilaisia tiedon päivitykseen. Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen Parocin Road Shown yksi pysäkki oli Aleksin Kiven päivänä Tampereen Plevnassa, jossa maaperä oli ilmeisen otollinen, koska aamupäivän kestänyt seminaari keräsi lähes 150 seminaarin aiheista kiinnostunutta kuulijaa, joista neljännes oli rakennesuunnittelijoita, neljännes arkkitehtejä ja puolet erilaisista käytännön rakentamiseen liittyvistä tehtävistä. ENERGIAMERKKI KIINNOSTI ENITEN Tuotepäällikkö Pekka Rönkkö kiteytti valmisteilla olevan energiamerkin tarkoitusta viittaamalla jo vuosia käytössä olleeseen kodinkoneiden vastaavaan merkintään, mikä on ohjannut valmistajat tuottamaan lähes pelkästään korkeimman A-luokan laitteita. Energiamerkin tarkoitus on ensisijaisesti vähentää energiankäytön aiheuttamaa ympäristönrasitusta, mutta myönteisenä seurannaisvaikutuksena on kiinteistön arvonnousu, edellyttäen tietysti, että rakennuksen energialuokitus on hyvä. Rönkkö totesi, että viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt talot kuuluvat pääsääntöisesti A-luokkaan. Näin energiamerkin kannustus rakentamaan vähän energiaa kuluttavia rakennuksia onkin ennakoitu Suomessa hyvin. Rönkkö korosti myös hyvän eristämisen positiivista ympäristövaikutusta, kun säästöt energiankulutuksessa ovat monikymmenkertaiset verrattuna eristeen valmistamisessa syntyneisiin päästöihin. Eräänlaisena ongelmana Rönkkö näki kuitenkin pätevien laskijoiden löytymisen ja näiden pikaisen kouluttamisen, kun jo ensi vuoden rakennuslupahakemuksien yhteydessä tulisi esittää energiaselvitys. Rakennusmestari Arja Nurminen oli päivittämässä alan tietoutta. Hänen vierellään istuvaa arkkitehti Reija Jaakkolaa Arkkitehtuurikonttori Reija Jaakkola Oy:stä kiinnosti mm. paloneristämisratkaisut. Vasemmalla istuva toimitusjohtaja Tauno Luukkala Isoflex Ky:stä keskittyi erityisesti energiansäästöasioihin, koska toimii eristeiden myyntityön lisäksi myös isännöitsijänä. 22

23 JOS JA KUN KAIKUU Rakennettavien pientalojen kerrosluku on pienistä tontista johtuen aika usein 11/2 tai 2, jolloin olohuone tehdään ainakin osin molempien kerroksien korkuiseksi. On vielä aika harvinaista, että rakentaja osaisi kiinnittää huomiota tällaisen tilan kaiunnanhallintaan. Tommi Kohonen kertoi syistä, mitkä johtavat kaikumiseen ja mitä haittaa se saattaa aiheuttaa, mm: "olohuone on rauhattoman hälyisä ja viihtyvvys laskee ja ihmisten hermostuneisuus lisääntyy, seurustelu ja television katselu häiriintyvät ja nouseva melutaso kuuluu helpommin myös muissa tiloissa". Näitä riskejähän ei kannata ottaa, koska äänenvaimennukseen löytyy koettuja keinoja. Kohonen esittikin muutamia Parocin akustiikkalevyillä toteutettavia ratkaisuja, joista yhtenä uusi innovaatio; mahdollisuus painattaa digitekniikalla haluttuja maisematai muita kuvia näkyviin jäävien akustiikkalevyjen pintaan. Jussi Pajulahti (vas.) työskentelee Rakennusinsinööritoimisto Simo Kautonen Oy:ssä. Jussia kiinnosti energiamerkki. Joona Paloniitty oli kiinnostunut uusista lämmöneristysmääräyksistä. Hän työskentelee Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:ssä. TAKAISIN KOULUNPENKILLE Tilaisuudessa käsiteltiin myös PreWisohutlevyrappauksen tuomia mahdollisuuksia ja passiivitaloa, mutta niistä on enemmän toisaalla tässä lehdessä olevissa jutuissa. Muita aiheita olivat muutokset lämmöneristysmääräyksissä, kylmän tilan äänen- ja paloneristäminen sekä palopidättävissä rakenteissa huomioitavat vaatimukset. Yhteenvetona voi tilaisuudesta todeta, että rakentamisen tekniikat ovat kaiken aikaa kehittymässä lisäten rakentamisen turvallisuus- ja laatutekijöitä. Toisaalta tekemisen ja sitä edeltävän suunnittelun vaatimukset kiristyvät, joten ajan hermolla on oltava ja koulunpenkillä käytävä, sillä jos rakentamisessa tekee virheitä, niistä ei taida aina jälki-istunnolla selvitä. Projekti-insinööri Virpi Ekholmia Pirkanmaan projektitoimesta ja rakennuttajapäällikkö Tapani Gummerusta Sato-Rakennuttajista kiinnostivat kaikki energia-aiheiset alustukset. PAROC KOULUTTAA Akustiikkalevyyn voi nyt painattaa vaikka kuinka yksilöidyn, omaan makuun ja sisustukseen sopivan kuva-aiheen 23

24 Hiekkaharju tai savimaatontti: Radonkermi ja -poistoputkisto varmistavat turvallisen sisäilman Maaperässä syntyvää radioaktiivista radonkaasua ei voi nähdä, haistaa, maistaa tai tuntea. Ulkoilmassa radonpitoisuudet ovat niin pieniä, ettei siitä ole vaaraa terveydelle, mutta huoneilmaan kerääntyvä radon lisää suurina pitoisuuksina keuhkosyövän riskiä. Radon onkin toiseksi suurin keuhkosyövän aiheuttaja tupakan jälkeen. Rakennus toimii ikään kuin hormina, joka ulko- ja sisälämpötilojen vaihteluiden vuoksi vetää radonia maaperästä huoneilmaan. Tontin maaperän radonpitoisuuden mittaaminen etukäteen on hankalaa, joten edullisin ja helpoin tapa radonin torjuntaan on huomioida se jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Teksti ja kuvat:icopal Oy Jouni Helppolaiselle radoniin varautuminen oli itsestään selvyys. Perheen uusi koti rakentuu Lahteen, Salpausselän alueelle hiekkaharjulle. Lahden seutu on Suomen pahinta radonaluetta ja hiekkaharju hankalin mahdollinen maaperä radonin kannalta, joten ei tullut mieleenkään jättää tiivisteitä ja putkituksia laittamatta, Helppolainen naurahtaa. Onneksi radonin torjunta on edullista ja vaivatonta. Helppolainen tietää mistä puhuu, sillä Uponorilla työskentelevänä hän on radonasioiden kanssa tekemisissä jo työnsä puolesta. Uponor valmistaa muun muassa radonin poistoon tarkoitettuja putkijärjestelmiä. Alapoh- Radonkermi, kumiset läpivientitiivisteet, tiivistysnauha ja kumibitumiliima takaavat radonvapaan sisäilman. jaratkaisuksi valittiin maanvarainen laatta. Tuulettuva rakenne olisi ollut radonturvallisempi vaihtoehto, mutta muut syyt kallistivat vaakakupin toiseen alapohjaratkaisuun. Omakotirakentajalle raha on monessa asiassa ratkaiseva kysymys. Radonkermeillä ja - putkituksilla vaarallisen kaasun pääsyn huoneilman saa onneksi tehokkaasti estettyä, Helppolainen toteaa. ICOPALIN ERISTEET + UPONORIN PUTKET = VARMA SUOJA RADONIA VASTAAN Helppolaisen perheen tulevassa kodissa radoneristys on tehty oppikirjan mukaan, Icopalin ja Uponorin radontuotteita käyttäen. Anturan ja sokkelin väliin asennettiin Icopalin Radon/sokkelipolar-kermi kosteus- ja radoneristeeksi, läpivientien kohdat tiivistettiin tiivistysnauhalla ja kumibitumiliimalla ja alapohjan alle sijoitettiin Uponorin radonputkitus. Radonputkistosta lähtee poistoputki ylös katolle. Siihen liitetään tarvittaessa pienitehoinen huippuimuri jota pitkin radon saadaan poistettua, jos suositusarvot kaikesta huolimatta ylittyvät, Helppolainen kertoo. Taloa rakennetaan rauhallisella aikataululla. Uuteen kotiin on tarkoitus muuttaa jouluksi Radonpitoisuuden Helppolainen aikoo mitata ensimmäisen asuintalven aikana. Odotan tuloksia luottavaisin mielin. Katsotaan miten käy! Uskon, että kermieristys toimii sellaisenaan eikä huippuimuria tarvita avuksi, Helppolainen sanoo. Parempi kuitenkin tehdä kaikki varman päälle. MAAPERÄN LAADUSTA EI VOI PÄÄTELLÄ HUONEILMAN RADONPITOISUUTTA Säteilyturvakeskuksen Radontalkootkampanjaan on osallistunut jo lähes 150 kuntaa joka puolelta Suomea. Vuonna 2003 käyntiin pyörähtänyttä kampanjaa on tarkoitus jatkaa vuoteen 2010 asti ja saada mukaan valtaosa Suomen kunnista, erityisesti Etelä-Suomen alueelta, jossa radonpitoisuudet ovat muuta maata korkeammat. Kampanjan tarkoituksena on vähentää radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrää mittaamalla rakennusten radonpitoisuuksia ja ohjeistamalla asukkaita radonin torjunnassa. Vaikka koti ei sijaitsisikaan erityisen radonpitoisella alueella, radon kannattaa silti huomioida uudisrakentamisessa: tonttimaan lisäksi huoneilman radonpitoisuutta voivat nostaa tontille tuotava täyttömaa sekä hiekkapohjaiset rakennusmateriaalit. Radontalkoisiin osallistuvissa kunnissa asukkaat voivat tilata Säteilyturvakeskuksen radonmittauksen kotiinsa kotikuntansa kautta edulliseen hintaan. Radonkorjauksia voidaan tehdä, mutta varminta on varautua ennakolta. Monien kuntien rakennusvalvonta edellyttää jo rakennuslupavaiheessa suunnitelmaa radonin torjumiseksi. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saa ylittää 400 Bq/m 3 ja uudisrakentamisessa asunnot tulee suunnitel- 24

25 Radonkermi asennetaan ennen maanvaraisen laatan valua. Kermi jää osittain laatan alle estäen radonkaasun pääsyn huoneilmaan. la ja rakentaa siten, että radonin määrä ei ylitä 200 Bq/m 3. Tuulettuvat alapohjaratkaisut ja yhtenäiset, reunavahvistetut laatat ehkäisevät hyvin radonin kulkeutumisen huoneilmaan. Radonin torjunnan keskeisiä elementtejä ovat radoneristeet ja putkitukset. Icopalin Radon/sokkelipolar asennettuna laatan ja sokkelin liitoksen väliin estää tehokkaasti radonin kulkeutumisen huoneilmaan, kun myös läpivientien huolellista tiivistämisestä on huolehdittu. Läpiviennit suojataan läpivientitiivisteillä ja tiiveys varmistetaan tiivistysnauhalla ja kumibitumiliimalla. Lattialaatan alle asennettu putkisto yhdistettynä huippuimuriin varmistaa selustan, jos huoneilman radonpitoisuus tiivistämisestä huolimatta ylittää suositusrajat. Radon/sokkelipolar toimii sekä vedeneristeenä että radonkatkona. 25

26 Sisustaminen on suomalaisten uusi kansallisharrastus, josta innostuksesta kertovat alan lehtien kasvaneet suosiot, sisustamisaiheisten TV-ohjelmien lisääntyminen ja mielenkiinto alan erikoismessuihin, mm. asuntomessuihin ja Habitareen. Messujen sisältöä ei voi kuitenkaan viedä kotiin, mutta upouuden Suomalainen koti -sisustuskirjan voi. Siinä on ideoita suomalaiseen kotiin ja suomalaiseen makuun! Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy Virpi Illman, Sisustus-Violet Suomalaiseen kotiin ja makuun Suomalaisten sisustusmaku poikkeaa eurooppalaises ta ja amerikkalaisesta. Meillä on ihan omat näkemyk semme ja mieltymyksemme. Olemme suomalaisia, olemme skandinaaveja. Siinä syy, miksi Suomalainen koti - sisustuskirja on tuotettu. Kirja ilmestyy niin, että sen ehtii vielä laittaa pukinkonttiin osoitettuna aviopuolisolle, äidille, anopille, tyttärelle, ystävälle tai vaikkapa ihan itsellekin. TILAT, VÄRIT, VALOT Suomalainen koti -sisustuskirja on lähes 300-sivuinen, korkeatasoiselle paperille painettu kovakantinen kirja. Siinä on noin 900 kuvaa, joista osa on kesän 2007 Hämeenlinnan asuntomessuilta, sisustamisen suurkatselmuksesta. Kirjassa käsitellään noin sadan sivun verran kodin tiloja; olohuoneita, keittiöitä, makuuhuoneita, lastenhuoneita jne. Kirjassa opastetaan sisustamisen alkulähteille eli tilanteisiin, joissa jo rakennesuunnittelussa varaudutaan tiettyihin materiaaleihin ja ratkaisuihin. Kirjassa käydään läpi myös värin ja valon olemukset, niiden merkitys tilan ja tunnetilan avaajina. Koko koti avautuu tuhansina pirstaleina, joista lukija voi koota oman ihannesisustuksensa omaan ihannekotiinsa valmiiseen tai rakenteilla olevaan. Sisustaminen ei ole työtä, ei tuskaa, ei kiirettä. Sisustaminen on oman elämän ja elämisympäristön luomista oman vapauden, oman tahdon ja omien haaveiden ehdoilla. Sisustaminen on lentämistä pehmolelujen ja räsymattojen kera kohti unelmalinnaa. Lentäjän määräämällä suunnalla ja vauhdilla. Vain lentäjä on oikeassa. Mari Hopealaine IDEAT JA TUOTTEET ESILLÄ Kirjassa on mainittuna kussakin esimerkkitilassa näkyvät keskeiset tuotemerkit tai valmistajat. Monivuotisen kokemuksen mm. asuntomessutalojen sekä merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten kotien ja julkisten tilojen sisustussuunnittelusta vastannut Virpi Illman Sisustus-Violetista on kirjoittanut tilaa kuvaaville aukeamille luonnehdinnat tilasta; mihin lukijan kannattaa kiinnittää huomiota, missä on sisustuksen juju. Korkeatasoinen asiantuntemus on siis taattu! TILAA NYT, SAAT KIRJAN KOTIISI Suomalainen koti -sisustuskirjan voi tilata ennakkoon internet-osoitteesta: Kirjan ovh on 68 e, mutta Me Rakentajat -lehden lukijoille kirjan hinta on vain 45 e + toimitusmaksu 8 e. Rakentaja.fin jäsenenä on hinta vieläkin edullisempi, vain 38 e + toimitusmaksu 8 e. Kirja toimitetaan hyvissä ajoin ennen joulua postitse suoraan kotiisi, joten sitä ei tarvitse noutaa postista jouluruuhkassa. Hyviä lukuhetkiä tai lahjan antamisen riemua. Sisustamisen maailma on entistä kiehtovampi. 26

27 27

28 Kuusikymmenluvun omakotitalo saa uuden kuosin Vanhat kuoret, uusi sisältö. Ainoastaan talon ulkoseinät säilyvät ennallaan Hirsalan talon perinpohjaisessa remontissa. Kirkkonummen Hirsalassa sijaitsee vuonna 1960-luvun alkupuoliskolla rakennettu kolmihenkisen perheen yksikerroksinen omakotitalo, jonka yli neljä vuosikymmentä palvellut talotekniikka kaipasi perustavaa laatua olevaa uudistamista. Kun saneerauksessa avataan rakenteita, alkaa työ muistuttaa yhä enemmän uudisrakentamista. Tällöin talotekniikkakin voidaan asentaa rakenteiden sisään ja on mahdollista käyttää samoja tuotteita ja ratkaisuja kuin uudisrakentamisessa. Teksti: Uponor Suomi Oy/Communica Oy, Kuvat: Nina Dahl Hirsalan talon remontti tuli ajankohtaiseksi sukupolvenvaihdoksen myötä omakotitalon siirtyessä jo toisen sukupolven asutettavaksi. Hirsalan omakotikohteen LVI-työt teki Putkiasennus Koski-Lammi Oy, jolle ovat yhtälailla tuttuja niin saneerauskuin uudisrakennusurakatkin. Pienen urakointiyrityksen on menestyäkseen oltava joustava Pitää olla valmis tarjoamaan, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa, sanoo yrittäjä Esko Koski-Lammi. Iso saneerausurakka on uudisrakentamiseen verrattuna vaativa siinä mielessä, että uuden rakentamisen lisäksi urakkaan sisältyy aina myös vanhan purkamista. Piirustusten ja suunnitelmien selkeys ei myöskään ole samaa kuin uudisrakentamisessa, joten urakoitsijalta kysytään myös luovuutta. UPONORIN RATKAISUILLA UUTTA VASTAAVA TALOTEKNIIKKA Koska Hirsalan omakotitalon lattiarakenteet uusitaan joka tapauksessa, tarjoutuu talossa mahdollisuus vaihtaa vanha patterikiertoinen lämmönjakojärjestelmä lattialämmitykseksi. Myös sisätilojen seinäjakoja uusitaan. Samalla suurennetaan saunaa ja eteistä. Vanhasta talosta jää käytännössä jäljelle vain ulkovaippa ja katto. Hirsalan kohteessa lattiavaluun asennettaan 20 mm Wirsbo-pePEX-lattialämmitysputki, jonka päälle valetaan 8-10 cm betonia. Lattiapinnoitteena on parketti- ja laminaatti. Uponorilla on olemassa myös erityisesti saneeraukseen tarkoitettu 12 mm lattialämmitysputki, joka toimii hyvin kohteissa, joissa mahdollisuudet lattian pintakorkeuden nostoon ovat rajalliset. - Suuressa, uudisrakentamista vastaavassa saneerauskohteessa 20 millimetrin putken käyttö on järkevää, koska tällöin päästään suureen lämmityste- 28

29 hoon vähemmällä putkimäärällä. Tähän taloon lattialämmitysputkea menee noin 450 metriä. Kun asennusvaiheeseen päästään, se sujuu nopeasti, apumiehen kanssa tehtynä parissa päivässä, arvioi Esko Koski-Lammi. Talon lämmönjako on jaettu seitsemään lattialämmityspiiriin. Lattialämmityksen toimintaa ohjataan Uponorin langallisella ohjausjärjestelmällä. Taloon asennettiin Uponor PEX-käyttövesijärjestelmä, johon sisältyvät kaikki tarvittavat osat jakotukilta hanakulmarasioille (kuvassa). Putket vedettiin vesipisteille suojaputkessa lattiarakenteiden sisällä. Viemäriverkostoon asennettiin uudet Upovieser-lattiakaivot. VESIVAHINGON RISKI OLI ILMEINEN, JUOMAVEDEN LAATU ONGELMA Esko Koski-Lammi pyörittelee päätään arvioidessaan vanhan käyttövesiputkiston tilaa. Metalliputkien kunto sekä käyttövesi- että patteriverkoissa oli päässyt todella huonoksi ja vesivahinko olisi ollut edessä hyvin nopeasti, ellei pikaista saneerausta olisi tehty. Juomaveden laatu ei ollut hääppöistä, mistä viesti putkiin vuosien saatossa kertynyt humus. Oma osansa metalliputkien huonoon kuntoon on kohteen rautapitoisella vedellä, joka otetaan talon omasta kaivosta. Saneerauksen yhteydessä asennetaan kaivoveden käsittelyä varten suodatinlaitteet. Yrittäjä Esko Koski-Lammi (vasemmalla) ja Jarmo Koistinen Uponor-lattialämmityksen asennustyössä. Saneerausprojektit ovat haasteellisia, eikä tieto aina kulje eri toteuttajien välillä. LVI-urakoitsijalta vaaditaan tällöin paitsi osaamista myös luovuutta. Luotettavat järjestelmät, joiden asentamiseen ja ominaisuuksiin urakoitsija on kouluttautunut, ovat sujuvan urakoinnin ja laadukkaan lopputuloksen elinehto. 29

30 Asennusvalmiina toimitetuista jakotukkikaapista lähtevät sekä lattialämmitysettä käyttövesiputket. UPONOR-PEX-KÄYTTÖVESI- JÄRJESTELMÄ VANHAN TILALLE Lattiaremontti mahdollisti käyttövesiputkien asentamisen rakenteiden sisään, jolloin taloon voitiin asentaa Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä. Jos saneeraus olisi tehty rakenteita rikkomatta pienemmän remontin yhteydessä, olisi rakenteiden päälle asennettava Uponor-komposiittijärjestelmä ollut varteenotettava vaihtoehto. Lattiarakenteeseen asennettiin solumuovieriste, sen päälle betoni, jossa kulkee suojaputkessa kulkeva Uponorpex-käyttövesijärjestelmä. Järjestelmästä löytyivät kaikki tarvittavat komponentit alkaen jakotukkikaapista hanakulmarasioille. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa kokonaisena testattu ja sertifioitu (VTT 199/04) käyttövesijärjestelmä. Taloon tulee kaikkiaan 9 vesipistettä. Vedän suojaputkissa kulkevat muoviset käyttövesiputket alakautta jakotukeilta vesipisteille. Pesuhuoneeseen sijoitetussa jakotukkikaapissa ovat sekä käyttövesijärjestelmän että lattialämmityksen jakotukit. Pannuhuoneessa sijaitsee talon lämmityskattila, joka on uusittu jo aikaisemmin. Putkivedot pannuhuoneesta jakotukkikaappiin tehtiin pinta-asennukseen sopivalla Uponor-komposiittiputkella. Omakotitalo saa remontissa Uponor-lattialämmityksen. Lattialämmitysputket olivat uudisrakentamisessakin käytettävää 20 mm putkikokoa, koska työt edellyttivät joka tapauksessa lattioiden avaamista, eikä lattiapintojen nousu ollut ongelma. 30

31 Kansallisharrastuksemme hiihtäminen on alkanut taas kiinnostaa suomalaisia. Liekö syynä Virpi Kuitusen ja muiden tyttäriemme menestys, kiinnostus oman terveyden ja kunnon ylläpitämiseen vaiko vain halu liikkua luonnossa. Olipa syy mikä tahansa, niin tärkeää on, että sukset ovat hyvin voideltuja ja niille on tehty hyvä säilytyspaikka, mistä ne on helppo napata kainaloon. Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy Suksien säilytysja huoltoteline Suksien voiteluohjeita emme tässä nyt anna. Sen sijaan avaamme lehden uuden Tee Se Itse -palstan suksien säilytys- ja voitelutelineellä, mikä sopii autotalliin ja -katokseen, kellariin tai varastoon. Rakenne on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja keveäksi. Perusmateriaalina on tässä hienosahattu rima 20 x 50, jonka lisäksi tarvitaan pala kahdeksan millin vaneria. Työkaluiksi riittävät saha, kirves ja ruuvimeisseli tai ruuviväännin. Telineen mitoitus tehdään viime kädessä käytettävissä olevan tilan mukaan ja toisaalta varastoitavien suksien määrä sanelee rakenneleveyden. Ohje on tehty kahdelle suksiparille. TARVIKELUETTELO: Hienosahattu rima 20 x 50 3 kpl (A) 60 cm 2 kpl (B) cm 1 kpl (C) n. 150 cm Vaneri, paksuus 8 mm 2 kpl sarana 1 kpl ovihaka, pituus n. 100 mm 50 kpl uppokantainen puuruuvi, 4 x 35 mm Saranan kiinnitysruuvit ja mahdolliset muoviproput Maalia, jos teline maalataan Jos telinettä halutaan käyttää myös suksien voiteluun, niin korkeusmitoitus kannattaa tehdä niin, että teline tukeutuu ala-asennossa lattiaan. Ylemmän vaakatuen ja saranoinnin kiinnitysriman väliin jätetään noin 100 m:n väli. Alatuki kiinnitetään noin 300 mm suksen kantaa ylemmäs. Suksien paikat ovat pitkän riman molemmin puolin. Kiinnitystuet tehdään esim. kahdeksan mm:n vanerista, jolloin voitelu sujuu vaivattomasti. Sukset asennetaan telineelle ja kiilataan paikoilleen vanerikiiloilla, jotka kannattaa varustaa narunpätkällä, jonka toinen pää on kiinnitetty telineeseen. Näin kiilat pysyvät aina tallessa. Hyviä hiihtokelejä! 31

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi + = Kontio 1 Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta Valmistulen henkilökunta huolehtii kaikista talotoimitukseen liittyvistä tulisij a-asioista. Laadukkaaseen palveluun kuuluu sinulle sopivan

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 3.2.2015 2 Savukaasujen lämpötila on alhainen, koska lämpö varautuu tehokkaasti runkoon. Kaksoispolton ansiosta päästöt ovat todella vähäisiä Savukaasut nousevat vielä kerran ylös (tuplakierto)

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS

ARITERM ÖLJYLÄMMITYS. Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ARITERM ÖLJYLÄMMITYS Ariterm 17 -sarjan öljykattilat Ariterm 30 S öljykattila ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYS ON LUOTETTAVA JA VAIVATON LÄMMITYSTAPA! Lämmityksen hyötysuhde on vanhoissa kattiloissa yleensä nykyaikaisia

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihie on valittavissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys Vesikiertoinen lattialämmitys Enerline viihtyisyyttä energiatehokkaasti Vaivaton ja huoltovapaa Lattialämmityksen huonekohtaisten termostaattien avulla saat eri tiloihin valitsemasi lämpötilat vaivattomasti.

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 04.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje Saneerauskaapelin PST-C 10 asennusohje Tuotetiedot: Kaksijohtiminen lämpökaapeli, sis. 5 m:n kylmäkaapelin. Teho 10 W/m, 230 V AC C-luokan kaapeli, soveltuu myös

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 02.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Koivikonkaari 10, 91910 Tupos Liminka Tupos Kiinteistötunnus: 425-402-19-178 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Omakotitalo omalla

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa

Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Lattialämmityksen asennusvaihtoehdot puurakenteisessa ala- ja välipohjassa Olli Nummela Liiketoiminnan kehityspäällikkö Uponor Suomi Oy Näkymätöntä mukavuutta elämään 04 October 2013 Uponor 2 Yhteistyössä

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

1 / 2015. www.warmauunit.com

1 / 2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 1 / 2015 www.warmauunit.com Ajattele ympäristöä sekä luontoa ja lämmitä puulla tuet puhtaampaa tulevaisuutta Kokemus takaa laadun Warma-Uunit Oy on uusikaupunkilainen perheyritys, jolla

Lisätiedot

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästä kotisi lämmityskuluissa jopa 40 % ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Sisältö Kotivo Oy Kiinteistön nykytilanne Kotivo-laitteen toimintaperiaate Kotivon säästöt ja hyödyt Kotivon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10 MALLISTO CITY 2 HB Kivitalojen kivitalomallisto on syntynyt tarpeista kehittää kivitalokonsepti, joka vastaa suomalaisen perheen tarpeita hyvin suunnitellusta, energia- ja kustannustehokkaasta sekä sopivan

Lisätiedot

Uunin rakentaminen helpommaksi

Uunin rakentaminen helpommaksi Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) / ma-su

Kempeleentie 7 B, 9o400 Oulu Puhelinpäivystys (08) / ma-su 14.06.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kornetinkuja 8, 90630 Oulu Kaupunki: Oulu Kaupungin osa: Hönttämäki Kiinteistötunnus: 564-90-20-4 Talotyyppi: Omakotitalo omalla tontilla Huoneet: 4-5h(3-4mh+oh)+k+ruok.tila+takkah+khh+kh+s+et+tk

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 05.07.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Johdekuja 4, 90540 Oulu Oulu Ritaharju Omakotitalo Pinta-ala: 153 m² Kerrosala: 193 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Energiansäästöratkaisut

Energiansäästöratkaisut Energiansäästöratkaisut Paljonko haluat säästää? Sinä valitset Lämpöykkönen toteuttaa. Lämpöykkönen energiansäästön edelläkävijä Yläpohjan eriste 20% säästöä. Ilmalämpöpumppu 30% säästöä. Maalämpöpumppu

Lisätiedot

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA!

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA! VARAA OMASI AJOISSA! ENNAKKOMARKKINOINNISSA HIRSIRIVITALO Kurkiniementie 1, Taivalkoski muovitontalo.fi Hirsi on ollut aikojen alusta asti ihmisten asuntojen perusmateriaali. Hirsi on ekologinen ja hengittävä.

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Kokonaiskustannusten yhteenveto Budjetointilaskenta on toteutettu 300 000-700 000 hintaluokan taloille. 1. Rakennuttaminen

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY UUDISKOHDE 98,5m2 4h+k+sauna Paritalo AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY Färminpolku 1, Pirkkala As Oy Pirkkalan Färminniitty on Taloteko Oy:n uusi myyntikohde, joka rakentuu Pirkkalan Färmin alueelle. Naapurissa

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 24.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Tuomaantie 18, 90410 Oulu Oulu Pinta-ala: 172 m² Kokonaisala: 203 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot