Sikomäki - Kouvolan Pispala sivu 3

Transkriptio

1 Sikomäki - Kouvolan Pispala sivu 3 Mökkeilyn suurkaupunki sivu 4 Kodikas Kouvola Ketterä kumppani Matkakeskus myllerryksessä sivu 7 Pyöräilijän paratiisi sivu 10 Kiehtova kaupunki Neuvontaa yhteispalveluista sivu 13 Maineikas Rock City sivu 16

2 2 KODIKAS KOUVOLA Nöyränä kumarassa vai rinta rottingilla? Kymenlaaksolainen huono itsetunto nousi viime kesänä Pirkka-Pekka Peteliuksen Kymenlaakson laulun myötä otsikoihin ja julkiseen keskusteluun. Lutoil kumeil on haettu selityksiä niin lehtikirjoituksissa kuin erilaisissa seminaareissakin. Kymenlaaksossa ei ole ollut tapana kehua omia suorituksia tai onnistumisia - naapureiden teoista puhumattakaan. Itsetutkiskeluun on epäilemättä aihetta. Vähintään yhtä tärkeätä on pumpata ilmaa renkaisiin, kiittää onnistumisista ja katsoa pää pystyssä eteenpäin. Uusi Kouvola syntyi vuodenvaihteessa. Yhteiseloa on harjoiteltu vasta muutaman kuukauden ajan, joten yhdistymisen tuloksista on vielä liian aikaista puhua. Perusasiat on kuitenkin saatu kuntoon. Kaupungilla on strategia, sitä toteuttava organisaatio ja käytännön työstä vastaavat johtajat, esimiehet ja asiakaspalveluhenkilöstö. Vuodenvaihteen puheluruuhkista on selvitty, laskut maksetaan ajallaan ja asiakaspalvelu toimii. Kaupunkilaisten arkielämässä tapahtunutta ei välttämättä ole huomattukaan. Muutoksen mittakaava huomioiden suoritus on vähintään kohtuullinen. Kouvola kulkee kuntauudistuksen eturintamassa. Tehdyistä päätöksistä ja muutoksen käyntiin saattamisesta on kaikkien - niin poliittisten päättäjien, työntekijöiden kuin kuntalaistenkin syytä olla ylpeitä. Uuden Kouvolan profiili on mielenkiintoinen. Vanha hallinto- ja palvelukeskus on saanut ympärilleen globaalissa murroksessa uusia liiketoiminta-avauksia etsivän metsäteollisuuden. Kouvolan sijainti Helsingin ja Pietarin välisellä kehityskäytävällä on luonut erinomaiset edellytykset maalogistiikkaan perustuvalle yritystoiminnalle. Laaja maaseutu ja erämaa-alueet tuovat vahvan uuden ulottuvuuden kaupungin kehittämiseen. Kaupunginvaltuuston äskettäin hyväksymä elinkeinostrategia perustuu näiden vahvuuksien hyödyntämiseen. Kouvolaa rakennetaan määrätietoisesti ja hyvässä yhteistyössä alueen yritysten, asukkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Uuden kaupungin identiteetti rakentuu monista tekijöistä; erilaisista osa-alueista, yhteisöistä ja ihmisistä, johdonmukaisesta päätöksenteosta, hyvistä palveluista, uudistuvasta yritystoiminnasta, elävästä maaseudusta sekä mahtavasta luonnosta, joka on ympärillämme. Näistä kaikista voimme Kouvolassa olla ylpeitä. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Tiedotuslehti Julkaisija Kouvolan kaupunki/viestintä Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki Toimittajat Ulla Askola, Tuija Hanski, Pia Hiltunen, Anu Kasnio, Harri Koskinen, Pirjo Kuittinen, Kirsi Laakso, Tea Salonsaari-Eloranta, Kimmo Seppänen, Anne Sironen, Jouko Taskinen, Tuula Typpö, Vesa Vainio, Jaana Vuorio-Palmumaa Kannen kuvat Matti Lehto, Vesa Räsänen, Johannes Wiehn Kuvaajat Ulla Askola, Anu Kasnio, Kirsi Laakso, Heli Lehti, Anne Sironen, Jouko Taskinen, Vesa Vainio Taitto Kouvolan Sanomat/Mainospalvelu Painopaikka Lehtikanta " KAUPUNGIN YHTEYSTIEDOT Virastot avoinna klo 9-15 ja ellei toisin mainittu kaupungintalossa Torikatu 10, Kouvola Postiosoite: PL 85, Kouvola Laskutusosoite: PL 22, Myllykoski Yleissähköposti info@kouvola.fi Sähköpostit henkilöstölle muotoa etunimi.sukunimi@kouvola.fi Vaihde (avoinna ma-pe klo 8-16) * Kesän aukioloajat Kirjaamo kirjaamo@kouvola.fi Kaupunginhallitus * Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Johdon sihteeri Eeva Forsman Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti Johdon assistentti Maarit Huovinen Yhteispalvelutoimistot yhteispalvelut@kouvola.fi avoinna ma klo 13-17, ti-pe Elimäki Vanhamaantie Jaala Salparinteentie 1 A Keltakangas Keltakankaantie , Kouvola Torikatu , Kuusankoski Valtakatu , Valkeala Kustaa III tie Kouvolan matkailu matkailu@kouvola.fi Kaupungintalo,Torikatu 10 A, 1.krs Matkailuneuvonta ja asiakaspalvelu , Kokous- ja vapaa-ajantilat / Tilojen vuokraus * Kuusankoskitalo,Voikkaan seuratalo ja Hiiskula Kouvola-talo ja Tuulensuoja Liikuntatilat ja Vahtamapää , Elinkeinopalvelut Kouvola Innovation Oy, Vartiotie 4, Kouvola Kouvolan Yritysmagneetti Oy, Käsityöläiskatu 4, Kouvola Kuusankosken Kehitys Oy, Kauppalanaukio 3, Ksnk (05) EBIC Oy, Ässätorni, Ilmarinkuja 3, Kouvola Maaseutupalvelut Lomitusasiat Anjalankosken maaseutuyksikkö Elimäen maaseutuyksikkö Jaalan maaseutuyksikkö Valkealan maaseutuyksikkö Tekninen ja ympäristöpalvelut * Valtakatu 33, Kuusankoski Päivystysnumero virka-ajan jälkeen Kaavoitus, Tontit, Rakennusvalvonta Kadut, Puistot, Ympäristönsuojelu, Jätehuolto Terveysvalvonta, Eläinlääkäripalvelut Kouvolan Vesi, Savonkatu 15, Kouvola * Vikailmoitukset 24 h Vesi- ja jätevesilaskutus, liittymissopimukset , , Vuokrataloyhtiöt Ankkapurhan Kiinteistöt Oy, Anjalankoski * Kiinteistö Oy Okanrinne, Kuusankoski * Kiinteistö Oy Valkealan Kotola, Valkeala * Kouvolan Vuokratalot Kiinteistö Oy Elimäen Vuokrakiinteistöt Oy, Elimäki Jaalan Vuokratalot Oy, Jaala Terveydenhuolto Sairaankuljetus *112 Päivystys Kuusankosken aluesairaalassa ma-pe klo ja la-su 8-22 ja joka päivä klo (05) Potilasasiamies Vastaanottotoiminta Ajanvaraus, Keltakangas Ajanvaraus, Kouvola Ajanvaraus, Koria Ajanvaraus, Elimäki Ajanvaraus, Kuusankoski Ajanvaraus, Valkeala Ajanvaraus, Jaala Ajanvaraus, Voikkaa Suun terveydenhuolto Ajanvaraus Työterveyshuolto Ajanvaraus Kotihoito ja vanhuspalvelut Seniori-info Vammaispalvelut Vammaispalvelutoimisto Kaupungin eläinlääkärit Anjalankoski Hannu Pajulahti Marko Finne Elimäki: Veli-Matti Sorvo Markku Hämäläinen Iitti, Jaala: Taina Rautell Kouvola: Sami Rajala Valkeala: Mikko Vesanen Aikuissosiaalityö Inkeroisten sosiaalipalvelutoimisto Jaalan yhteispalvelutoimisto Kouvolan sosiaalipalvelutoimisto Kuusankosken sosiaalipalvelutoimisto * Korian sosiaalipalvelutoimisto Valkealan sosiaalitoimisto * Lapsiperhepalvelut / Kouvolan perheneuvola Kouvolan toimipaikka Kuusankosken toimipaikka Inkeroisten toimipaikka Lastensuojelun avopalvelut Neuvonta Perheoikeudelliset palvelut Johtava lastenvalvoja Lasten sijaishuolto Johtava sosiaalityöntekijä Lasten ja nuorten palvelut, Kustaa III tie 10, Valkeala Perusopetus Eija Skyttä Varhaiskasvatuspalvelut pohjoinen alue Eira Vaurula keskinen alue Marja Laherto eteläinen alue Sirpa Nikkinen Nuorisopalvelut Martta Hankilanoja Nuorisokeskus Anjala Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kouvolan kaupungin museot Kouvolan taidemuseo Kansalaisopisto Pääkirjasto Laajempi puhelinluettelo Kouvolan kaupungin yhteystiedoista saadaan toukokuun aikana kaupungin internetsivuille sekä numerotiedustelupalvelujen käyttöön. Ks. tarkemmat yhteystiedot: tai Eniron Kouvolan Seutu puhelinluettelosta 2009

3 3 KODIKAS KOUVOLA Kouvolassa 401 vapaata tonttia - Kaupungin tonttitilannetta voidaan pitää lukumääräisesti hyvänä. Meillä on tarjolla omakotirakentajille 401 tonttia, kun esim. Lappeenrannassa niitä on 127. Tontteja löytyy ympäri laajaa Kouvolaa. Tosin rakentajien kiinnostus kohdistuu vain osaan tonttialueista. Kouvolassa on turvallista ja edullista asua laadukkaiden palvelujen, monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ja upean luonnon äärellä, luonnehtii maankäyttöjohtaja Seppo Hasu. -Tonteillamme on kilpailukykyinen hintataso. Hintahaitarillamme on vanhojen kuntien perintönä laajuutta: Halvimmat tontit löytyvät eurolla Jaalassa, 0,17 euroa/neliö maksavat tontit Valkealan Kääpälässä ja kalleimmat 15 euroa/neliö Kouvolan Penttilänpellolla. Tonttien hinnoittelu samoin kuin luovutusperiaatteet ja -ehdot tarkistetaan kokonaisvaltaisesti kuluvan vuoden aikana. Tonttien vuosivuokrat alueellamme ovat 5 % tontin pääomaarvosta. Tonttien koot vaihtelevat alueesta ja kaavan iästä riippuen. Uusimmilla alueilla tonttien koot ovat luokkaa neliömetriä, kertoo maankäyttöjohtaja. - Kouvolan Rakennusmessuilla järjestimme kyselyn halutuimmista uusista tonttialueista. Eniten kiinnostusta herättivät Lappalan etelärannan Nisos, Kouvolan Kasarminmäki sekä Kuusaan Kytöhalme nykyisen Kytöahon länsipuolella. Nisoksessa ja Kytöhalmeessa kaavat ovat voimassa ja Kasarminmäellä vireillä. Nämä alueet mahdollistavat yhteensä noin 100 tontin tuottamisen, joka tyydyttäisi useiden vuosien kysynnän. Valitettavasti tänä vuonna uusia tonttialueita ei voida avata investointivarojen niukkuuden vuoksi. Paineet uusiin tonttialueisiin kuitenkin kasvavat jatkuvasti. Toivottavasti ensi vuodelle saamme varoja katu- ja kunnallistekniikan rakentamiseen uusille houkutteleville alueille. - Tammi-huhtikuussa luovutimme 13 tonttia ja uskomme, että rakentamisen volyymi pysyy kohtuullisena lamapeikosta huolimatta, sanoo Seppo Hasu. / UA Koko Kouvolan tonttitarjonta hinta-, koko- ja rakennusoikeustietoineen löytyy etusivulta kohdasta Tontit. Ympäri laajaa Kouvolaa löytyy 401 tonttia. Tonttialueet on merkitty karttaan. Sikomäki - Kouvolan Pispala Ari Vainio on kokenut Sikomäen lähes korkeimmalla kohdalla koko elämänsä kirjon. Hänen tyttärensä Pinja on niin ikään kiintynyt miljööseen, jonka leikkikenttä yhdistää heidät monissa muistoissa. VOIKKAAN kupeesta kumpuava Sikomäki on nimensä mukainen, sillä tiivistunnelmaisesti rakennetuista taloista useat ovat rinnemäisellä tontilla. Ari Vainion vuodesta 1974 omistama remontoitu talo ei tee poikkeusta ja yläpihalle noustaan rinteeseen tehtyjä portaita pitkin. Vainio on muuttanut kerran elämässään, silloinkin vain muutaman kymmenen metriä. - Etsimme taloa lähinnä Voikkaalta ja tästä tien toiselta puolelta löytyi sitten sopiva. Aikoinaan leipomona toiminut talo on nähnyt myös useita vuokralaisia. Vainiolle talon historia alkoi muodostua heti syntymän jälkeen. - Ristiäistarjoiluni on leivottu tässä talossa. SIKOMÄEN alueen nimi saattaa juontua siitä itsestään eli 1950-luvun lopulla monessa talossa oli sikoja. Myös useita hevosmiehiä löytyi kulmilta. - Meidänkin padassa on useat kalttausvedet keitetty, vaikkei meillä sikoja ollutkaan. Alue tunnettiin aikoinaan hivenen levottomana, mutta on nyky- Sikomäki Voikkaa 6LNRPlNL 9RLNNDD.\PLMRNL Kymijoki.XXVDQNRVNL Kuusankoski Kouvola.RXYROD l l l l l l l Nimitys tullee siitä, että asukkaiden sikakopit sijaitsivat mäkirinteissä Voikkaan paperitehtaan (1897) työntekijöiden perustama ja asuttama alue Voikkaan suurpalo 1933 ei yltänyt Sikomäen ylemmille rinteille Maapohja Salpausselän rapakivikalliota Idyllisten kapeiden teiden kokoojakatu Tuuskarintie Leipuri Johan Jansson toi ensimmäisen jalkapallon paikkakunnalle 1907 Nykyisin asukkaita 188, asuinrakennuksia 186 Ari ja Pinja Vainio viihtyvät Sikomäen mäkisissä ja kallioisissa maisemissa. Arin kotitalon takana näkyy perheen nykyinen talo eli entinen leipomo. ään rauhallista seutua. Vaikka pitkäaikaisiakin asukkaita on jäljellä, on alueelle muuttanut paljon uusia perheitä ja taloja on kunnostettu runsaasti viime vuosina. LEIKKIKENTTÄ on pysynyt paikallaan, vaikka on kokenut monia muodonmuutoksia. Vainio muistaa sieltä useita sattumuksia. - Syksyisin joku äijä tuli autolla näyttämään sinne elokuvia ulkona valkokankaalle. Pojilla oli tapana pelata jalkapalloa kentällä, mutta lähellä asunut mies ei poikien leikeistä oikein tykännyt. Kiukkuinen mies yritti hätistellä poikia, vaan olipa heilläkin omat konstinsa vastata miehen venkoiluihin. Kallioinen maasto on sekin innoittanut kaikenlaisiin kokeiluihin. - Luin nuorena Pecos Billiä ja sen innoittamana kierin sidottuna kalliota alas. NUORET viihtyvät niin ikään Sikomäellä ja Arin 13-vuotias tytär Pinja on kovin kiintynyt seutuun. - Täällä on kaunista ja rauhallista, minä en muuta täältä mihinkään. Pinjalla on lähellä useita kavereita ja myös koulu on sopivasti alle kilo- metrin päässä. Tämän päivän nuoret kokoontuvat hekin leikkikentällä, lähinnä keinumaan ja juttelemaan. Ari Vainio muistelee Voikkaan 1950-luvun vilkkaita joulukatuja ja harmittelee palvelujen häipymistä alueelta, erityisesti postin poistuminen harmittaa. Silti Sikomäen kokonaiseksi valokuvanäyttelyksi koonnut Vainio on siellä jäädäkseen. - Niin kauan kuin kunto kestää./vv

4 4 KIEHTOVA KAUPUNKI Kylän ja asuinalueen moottori on kylätoimikunta - Kabineteissa on pruukattu väheksyä kylätoimikuntien ja alueyhdistysten toimintaa. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin maaseudun ja asuinalueiden tärkeitä kehittämisvälineitä. Parhaimmillaan kyläyhdistys on alueensa moottori ja etujärjestö. Se luo yhteishenkeä, viihtyisyyttä, itsetuntoa, talkoohenkeä ja viihdettäkin. Niin ja sitä tärkeää kodikasta Kouvolaa, jota uuden kaupungin iskulauseissakin mainostetaan, luettelee Kouvolan johtava maaseutuasiamies Markku Kansikas. Aktiivisten kyläyhdistysten toimintakirjo on loputon; siivoustalkoista joulujuhlaan, teatterista hiihtokilpailuihin, tansseista pyörätien tekoon, parannusehdotusten teosta päättäjille aina uusien asukkaiden tervetulojuhlaan asti. Osassa Kouvolaa kyläyhdistykset ovat jo aikaa sitten organisoituneet kehittämisyhdistyksiksi. Esimerkiksi Valkealassa osoitteesta löytyy laaja ja mielenkiintoinen tietopaketti. Sieltä esitellään niin tonttitarjontaa kuin kylien tarjoamia palveluita esim. halkojen myyjiä ja majoituspalveluita. - Reilut 60 kylätoimikuntaa toimii Kouvolan maaseudulla ja kaupungin taajamien asuinalueilla. Kaupungin organisaation ja kylien välisen yhteistyön lisäämiseksi on Kouvolan kyläyhdistyksillä on asukasviihtyvyyden kannalta tärkeä työsarka. Tapahtumia ja toimintaa löytyy laidasta laitaan, kuva Jokelan kyläyhdistyksen lauluillasta. (kuva: Valkealan maaseutukylät ry) perusteilla Kylien neuvottelukunta. Sen on tarkoitus toimia kylien ja asuinalueiden äänitorvena ja myönteisten asioiden sekä kehityskohteiden esiintuojana. Samalla neuvottelukunta lisää kunnallista tietämystä ja sen harrastamista. Neuvottelukunnan jäsenet jakavat tärkeää tietoa kylistään kaupunkiin päin ja päinvastoin. Neuvottelukuntaan kuuluu 3 kaupungin edustajaa, maaseutupalvelujen edustaja tarpeen mukaan sekä tällä hetkellä noin 50 kyläyhdistyksen edustajaa. Kustakin kyläyhdistyksestä on valittu yksi edustaja neuvottelukuntaan, kertoo Kansikas. - Kylien neuvottelukunta kokoontuu fyysisesti yhteen muutaman kerran vuodessa. Pääasiassa yhteydenpito ja tiedonvaihto tapahtuvat sähköposteilla. Ensimmäinen suuri tehtävä neuvottelukunnalla on havainnollistaa maaseudun merkitys päättäjille niin, että maaseutu saa Kouvolan tulevassa strategiassa sen painoarvon, mikä sille kuuluu kaupungin laajan maaseutualueen huomioiden. On luotava mahdollisuudet jatkuvasti kasvavalle harrastesidonnaisen- ja puoliyrittäjyyden mukaiselle maaseutuasumiselle. Esim. koira- ja hevosharrastajat sekä yrittäjät samoin kuin moottorikelkka- ja kuljetuspalvelujen tarjoavat kaipaavat joustavaa tonttipolitiikkaa. - Neuvottelukunta starttaa alku kesästä ja sen toiminnasta odotetaan ketterää moottoria kaupungin ja kyläyhdistysten välille. Lopuksi Markku Kansikas toteaa, että kyläyhdistykset saavat varsinaisen toimintansa pyörittämiseen noin 350 euroa/yhdistys/vuosi. Kyläyhdistyksillä on myös mitä moninaisempaa ja aktiivista varainkeruuta erilaisten tapahtumiensa rahoittamisen. Raha on toiminnan pyörittämisessä tärkeää mutta tärkeintä on talkoo- ja yhteishenki oman kylän viihtyvyyden kehittämisessä. / UA Tietoa kyläyhdistyksistä löytyy -etusivun Palvelut/ Maaseutupalvelut alta. Kouvola - mökkeilyn suurkaupunki Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö Maaliskuussa 2009 ilmestyi työ- ja elinkeinohallituksen mökkibarometri, jonka se teettää noin 5 vuoden välein. Barometrien välisellä jaksolla mökkeilyn luonne ei ole juuri lainkaan muuttunut. Vain mökkikauden aikana päivittäistavaroihin ja rakennustarvikkeisiin käytettävä summa on merkittävästi kasvanut eurosta noin een euroon eli 33%. Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste oli pysynyt ennallaan 20 prosentissa eli noin 70 päivänä vuodessa. Kaikkiaan mökkeilyyn Suomessa käytetään vuosittain 4,5 miljardia euroa, josta noin 1 miljardi on mökkikauppoja. Tuo 4,5 miljardia jakaantuu pääasiassa mökkivaltaisiin kuntiin, siis myös Kouvolaan. Barometrin laskelmien perusteella voidaan olettaa, että Kouvolan vapaa-ajan asukasta käyttävät kukin runsaat euroa vuodessa eli noin 7 miljoonaa euroa tavaroiden ja palvelujen ostoon. Valtaosa hankinnoista tehdään mökkikunnan rauta- ja puutavarakaupoista sekä päivittäistavaraliikkeistä ja paikallisilta palvelujen tarjoajilta, mikäli tarjonnasta on mökkiläisille tiedotettu. Vapaa-ajan asukkaiden ääni kuuluville Vapaa-ajan asukkaat ovat kunnan jäseniä omistaessaan kiinteistön mökkikunnassaan ja maksavat siitä noin kolminkertaisen kiinteistöveron verrattuna vakinaisiin asukkaisiin. Jos otetaan huomioon mökkien käyttöaste 20 prosenttia, niin vero on 15 kertainen. Kuten edellä on kerrottu, mökkiläiset myös tuovat Kouvolaan merkittävän rahavirran, jolla ylläpidetään kaupungin ja yksityisten tarjoamia palveluja myös vakituisille asukkaille. Kuitenkin mökkiläisten sananvalta kaupungin tekemiin päätöksiin on olematon. Ei olekaan ihme, että Jaalan vapaa-ajan asukkaat perustivat 2002 Suomen Omakotiliittoon kuuluvan yhdistyksen ajamaan etujaan. Perustamisensa jälkeen yhdistys otti yhteyttä kunnan päättäjiin ja näin sai alkunsa Jaalan vapaa-ajan asukastoimikunta. Suur-Kouvolan synnyttyä Jaalan kesäasukasyhdistys ry katsoi tarkoituksenmukaiseksi laajentua kattamaan koko Kouvolan alueen mökkiläiset ja nimikin vaihdettiin Kouvolan vapaa-ajan asukasyhdistys ry:ksi. ( Vapaa-ajan asukastoiminnalla vankka pohja Yhdistyksessä on aktiiveja jäseniä, jotka aiemman Jaalan Kesäasukasyhdistys ry:n toimiaikana kehittivät tulokselliset toimintamallit suhteessa kuntaan, yrittäjiin ja muihin yhteistyötahoihin. Kouvolan vapaa-ajanasukkaat ry jatkaa ja hyödyntää tätä osaamista. On tärkeää, että mahdollisimman moni uuden Kouvolan vapaa-ajan asukas entisistä Anjalankosken, Kuusankosken ja Kouvolan kaupungeista sekä Elimäen, Jaalan, ja Valkealan kunnista liittyy mukaan yhdistystoimintaan. Jäsenmaksu on hyvin kohtuullinen, alle 20 vuodessa. Kouvolan vapaa-ajan asukastoimikunta rivakasti liikkeelle Kouvolan kaupunginhallitus on päätöksellään perustanut vapaa-ajan asukastoimikunnan, johon kaupungin edustajiksi nimettiin Mauri Harjula, Ilpo Puolakka ja Reijo Valkeapää. Myöhemmin toimikunnan sihteeriksi on valittu Tapani Mikkola. Tarkoituksena on, että kaupungin eri alueilta tulisi vapaa-ajan asukkaiden edustajia suunnilleen mökkimäärien suhteessa eli entisen Jaalan alueelta kolme, Valkealan alueelta kolme sekä Kuusankosken, Anjalankosken ja Elimäen alueelta kultakin yksi. Jaalan alueelta on jo toimikuntaan ehdotettu Hannu Kaarlaa, Antti Sauramaa ja Jouko Taskista. Muiden alueiden osalta valinta on vielä kesken. Toivottavasti toimikunnan järjestäytymiskokous pidetään vielä ennen kesää. Ensimmäisenä toimenpiteenä on syytä laatia Kouvolan vapaa-ajan asukastoiminnan strategiset suuntaviivat, sen pohjalta tehdä konkreettinen mökkiläisohjelma, josta sitten valitaan tietyt asiat tai hankkeet tärkeysjärjestyksessä vastuutahoineen toteutettaviksi. Hyvän perustan työlle antavat Jaalassa ja Valkealassa laaditut ohjelmat ja kesken jääneet hankkeet./jt

5 KIEHTOVA KAUPUNKI 5 kuva arkistokuva Kiehtova ja monipuolinen Repoveden kansallispuisto Jyrkälle Mustalamminvuorelle on raskasta kivuta ja hankala tulla alas, mutta näköalan vuoksi reissu kannattaa tehdä. Mustalamminvuoren näkötornista on hyvällä ilmalla esteetön näköala melkein koko Repoveden alueen yli. Repoveden kansallispuisto on oikea runsaudensarvi. Ei siis ihme, että sillä on pitkät perinteet yhtenä Etelä-Suomen suosituimmista retkeilykohteista. Laaja metsien ja kymmenien järvien ja lampien muodostama karu, salomainen alue tarjoaa kiehtovat maisemat monenlaiselle harrastamiselle ja retkeilylle. Suosittuja nähtävyyksiä ovat alueen jylhät kalliot, Olhavanvuori, Mustalamminvuori, Katajavuori ja Haukilamminvuori, jotka ovat ainutlaatuiset niin koostumukseltaan kuin ulkomuodoltaankin. Lapinsalmen riippusilta ja Kuutinlahti uittorakenteineen ovat myös mieleenpainuvat retkikohteet. - Kulkipa Repovedellä patikoiden, meloen, pyöräillen, ratsastaen, hiihtäen tai veneillen ihasteltavaa riittää niin kasvillisuuden kuin eläinmaailmankin keskellä. Merkittyjä, eri vaativuusasteisia patikointireittejä löytyy noin 50 km. Yöpyä voi teltassa lyhytaikaisesti 15 tulentekopaikan läheisyydessä, kahdella laavulla, neljällä kodalla tai maksullisella erämajalla tai varauskodissa. Karhulahteen on valmistunut uusi varauskota, jonne mahtuu 30 henkeä ja yöpymään 10. Varaukset ja avaimet hoituu Vuohijärven Siwalta puh. (05) Kesän aikana valmistuu vielä toinenkin kota tyydyttämään jatkuvasti kasvavia Repoveden kävijöiden tarpeita, kertoo Metsähallituksen puistonhoitaja Aarno Tervonen. - Repoveden alueesta on saatavana useita karttoja esim. ulkoilukarttaa voi ostaa muun muassa ABC Valkealasta sekä Karttakeskuksesta. Jos omatoimiretkeily ensikertalaista alueella jännittää, niin opastustakin on saatavissa. Puolen tunnin perusinfo on ilmainen. ½- 2h opastus maksaa ryhmältä 25 euroa ja 3-4h 50 euroa. Luonto-oppaan ennakkovaraukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukäteen puh Roskattomaan retkeilyyn Repovedellä siirryttiin viime vuonna. Eli alueella ei ole roskiksia, vaan jokainen kävijä vie roskansa mennessään. Yllättävän hyvin systeemi onkin toiminut, siitä kiitos valistuneille kävijöille! Luvattomassa tulenkäsittelyssä on vielä parantamisen varaa eli omia ns. villejä nuotioita ei saa tehdä puiston luontoon. Olemmekin tehneet virallisista tulentekopaikoista houkuttelevampia uusilla tulipesillä niin, että niissä voidaan pitää tulta myös metsäpalovaroituksen aikana, kertoo puistonhoitaja. - Vesiretkeily alueen kiehtovissa maisemissa on myös jatkuvasti lisääntynyt. Melonta ja soutumahdollisuudet ovat mainiot. Kanoottilaitureita on tällä hetkellä 10 ja vuokravarusteita ja karttoja on hyvin saatavilla Repoveden matkailuyrittäjiltä. Olhavanvuori on yksi Suomen parhaista kalliokiipeilykohteista. Noin 50 metriä korkea ja pystysuora kallioseinämä tarjoaa kiipeilijöille erinomaisen harjoittelupaikan. Kannattaa kuitenkin ensin katsoa lisätietoja kiipeilystä tai kalliolta laskeutumisesta Suomen kiipeilyliitosta ( - Repoveden runsaudensarvi tarjoaa elämyksiä myös talvella. Hoidettuja hiihtolatuja löytyy. Lumikenkäkävely sopii haasteista pitäville retkeilijöille. - Aluetta kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Kansallispuisto on avoin kaikille luonnonystäville ja suunnittelussa pyrimme huomioimaan myös esteettömän liikkumisen, tähän haemme uutta kokemusta esteettömän luontoliikkumisen toimintapäivillä kesäkuuta. Myös kansallispuiston läheisyydessä olevien palvelutarjoajien kirjo laajenee vastaamaan kasvavaa ja yhä vaativampaa kysyntää. Kannattaa poiketa osoitteessa fi/repovesi. Sieltä löytyy Repovedestä sivukaupalla tietoja ja mielenkiintoista luettavaa. Ja ei kun suunta kohti unohtumattomia elämyksiä kiehtovalla Repovedellä, innostaa puistonhoitaja Tervonen./ UA Matkailukalastusta luonnosta nauttien Seikkailuviikarin yrittäjä Kari Niemi löysi palvelun mentävän aukon ja hän alkaa järjestää leppoisia kalastusretkiä Repoveden maisemiin. Heittokalastusta ja vetouistelua sisältävät retket on suunnattu etupäässä nuorille, mutta sopivat hyvin myös yritysten tarpeisiin. REPOVEDELLÄ mökkeilevä Kari Niemi hämmästeli aikansa, kun kukaan ei järjestänyt opastettuja kalastusretkiä upeisiin maisemiin. Niinpä mies tarttui itse toimeen ja pian hänen elämyspalvelujen tuottamiseen keskittyvä yritys Seikkailuviikari tarjoaa myös matkailukalastuspalvelua. Makasiinikahvilassa Anjalassa tukikohtaansa pitävä Niemi tuntee hyvin naapurinsa eli Nuorisokeskuksen lapset. - Tiedän hyvin, että lapset haluavat kalastaa ja tämä tuote lähtee pitkälti heidän tarpeistaan. Nuoret ja nuoret aikuiset ovatkin tuotteen pääasiallinen kohderyhmä, mutta se soveltuu hyvin myös yritysten virkistys- ja tyky -toiminnan tarpeisiin. Niemi kehittelee uutuustuotettaan rauhassa ja ensimmäiset retket on tarkoitus toteuttaa syksyllä. MATKAILUKALASTUS on termi, jota Niemi mielellään käyttää tuotteestaan. Hän korostaa, että kalastus tapahtuu luontoa kunnioittaen ja elämyksiä hakien. Kalastustavoiksi on valittu veneestä tapahtuvat heittokalastus ja vetouistelu, joten retkillä ei järveä tyhjennetä. - Kalaa saa toki tulla ja kun sitä tulee, niin valmistamme ja nautimme saaliin vieraiden kanssa tuoreeltaan. Niemi tarjoaa retkeä aluksi neljän henkilön ryhmille eli venelastilliselle kerrallaan. Oma kalastusalus on tulevaisuuden hankintasuunnitelmissa, mutta silloinkin ryhmät tulevat pysymään hyvin pieninä eli massamatkailusta ei ole kyse. Niemi itse pysyy veneen ohjaimissa ja kalastuksen hoitaa ammattimies Timo Holopainen, joka eräkokkina loihtii saaduista antimista saman tien maittavat herkut nautittavaksi. KALASTUSRETKI kestää itsessään 4-6 tuntia, mutta siihen on liitettävissä myös majoitus- ja ruokailupalveluja. Niemi on ollut yhteydessä alueella toimiviin yrityksiin ja he ovat innolla mukana yhteistyössä. Näin ollen vierailla on mahdollisuus tutustua pitempään ja eri tavoin Repoveden uljaaseen luontoon. Seikkailuviikari markkinoi matkailukalastusta alkuun rauhallisesti ja hakee kokemuksia toiminnasta. - Venäjän puolella on isot markkinat, mutta sinne meillä ei ole kiirettä. Niemellä on nyt kalastusluvat Pohjois-Valkealan suurille järville Repoveden alueella. Hän on hakenut lupaa myös Kymijoen erityiskalastusalueelle, mutta luvan käsittely on vielä vaiheessa. Kymijoki toisi kalastustuotteelle oman mahdollisuutensa ja erilaisen vivahteensa./vv Kari Niemi laajentaa yrityksensä palvelutarjontaa ja rupeaa tekemään kalastusmatkoja Repoveden uljaisiin maisemiin. Toiminnan tukikohta pysyy silti Anjalan Makasiinikahvilan jykevässä miljöössä.

6 6 KETTERÄ KUMPPANI Yrityspalvelut tarjoavat vetoapua yrittäjälle maksutta Mistä on yrittäjät tehty? Itseluottamuksesta, vahvasta tahdosta ja rohkeudesta. Vankkumattomasta uskosta omiin kykyihin. Sen jälkeen tarvitaan vain kannattava liikeidea. - Usein ajatellaan, että yrittäjyys on synnyinlahja, toteaa yritysneuvoja Timo Lehmusmetsä Kouvola Innovation Oy:n Yrityspalveluista mutta lisää, että hänen mielestään yrittäjyyteen yhdistettävät ominaisuudet ovat kaikkien omaksuttavissa. - Yrittäjyys ei sinänsä tietenkään ole itseisarvo, mutta se voi tarjota mahdollisuuden toteuttaa omat henkilökohtaiset unelmansa ja järjestää oma tulonhankinta senhetkiseen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla, lisää yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister. Yrityspalvelut auttavat yrityksen perustamista suunnittelevaa muun muassa asioiden jäsentämisessä ja olennaisen tiedon ja oikeiden kontaktien löytämisessä. - Internetistä löytyy kaikkea mahdollista, myös lukuisia malleja esimerkiksi kannattavuuslaskelmien tekemiseen. Painotustarpeet vaihtelevat kuitenkin alan mukaan. Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa voi yritysneuvonnasta olla apua, toteaa aloittelevien yrittäjien kanssa yhteistyötä tekevä Timo Lehmusmetsä. Henkilökohtaista ja asiakaslähtöistä palvelua Kouvolan yrityspalvelut toimii osana elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy:tä. Asiakkaita otetaan vastaan Päävartion talossa, kauniin vehreällä Kasarminmäen kampuksella, osoitteessa Vartiotie 4. Yrityspalvelut palvelevat paitsi Kouvolan myös Iitin asukkaita. Toiminta on pääasiassa henkilökohtaista neuvontapalvelua niin yrityksen perustamista suunnittelevalle kuin jo toimivan yrityksen kehittämistä pohtivalle yrittäjälle. Yrityspalve- Kuvassa yritysneuvojat Timo Lehmusmetsä ja Leena Gardemeister. Kouvola INNOVATION OY Yrityspalvelut Vartiotie Kouvola vaihde lujen kautta saa myös sijoittumispalveluita ja mahdollisuuden osallistua yrityshautomotoimintaan. Maaseudun monialayrittäjien neuvonnasta vastaa yritysasiamies Jukka Ikonen. Lisäksi venäjänkielisiä maahanmuuttajia palvelee oma yrittäjyysasiamies. Henkilökohtaisia palveluja täydentävät sähköiset palvelut. Osoitteesta löytyvä Yritystulkki-palvelu tarjoaa muun muassa asiakirjapohjia ja suunnitteluvälineitä yritysideaa pohtiville. Myös Kouvolan seudun yritysrekisteri ja rekisteri vapaista toimitiloista löytyvät verkosta. - Vaikka toimipisteemme sijaitsee Kouvolassa, pyrimme viemään palvelumme mahdollisimman lähelle asiakasta. Yhteisistä toimintatavoista on sovittu muun muassa kuntaliitoksessa perustettujen yhteispalvelupisteiden sekä maaseutuasiamiesten kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat myös Pro- Agria Kymenlaakso, Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Finnvera ja Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto, luettelee Leena Gardemeister. - Teemme yhteistyötä myös muun muassa Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ja Taito Kymenlaakso ry:n kanssa. Järjestämme yhteisiä tapahtumia, jolloin asiantuntemuksemme yhdistyy ja asiakas hyötyy parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus Yrityspalvelut tekevät yhteistyötä myös erilaisten yrittäjyyshankkeitten kanssa. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n yhteishanke Kymenlaakson PK -yritysklinikka palvelee koko Kymenlaakson alueen yrityksiä ja tarjoaa sekä maksuttomia että maksullisia asiantuntijapalveluita jo toimiville pk-yrityksille. Yrityspalvelut voi asiakkaan liikeidean analysoituaan myös ohjata tämän yrityshautomon asiakkaaksi. Jo toiminnassa olevakin yritys voi saada apua hautomosta liikeidean kehittämistarpeissa. Talouden taantuma näkyy yrityspalvelujen kysynnässä. - Asiakasmäärä on jonkin verran laskenut. Yrittäjäksi ryhtymistä harkitaan entistä tarkemmin ja yksi vaihtoehto on aloittaa ensin sivutoimisesti palkkatyön rinnalla. - Hyville ideoille löytyy aina rahoitus, oli aika mikä tahansa. Yrittäjäksi ryhtyminen voi olla merkittävä omaan hyvinvointiin vaikuttava päätös, toteaa Leena Gardemeister. - Maksuttomaan neuvontapalveluun kannattaa ehdottomasti tukeutua, jos pohtii yrityksen perustamista, hän rohkaisee./kl kuva natural feeling Saisiko olla hyvää oloa? Terveys- ja hyvinvointimatkailu on kolminkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Omaan itseen ja nuoruuden jatkamiseen panostavia ihmisiä kiinnostavat uudet palvelut, olivatpa ne tarjolla missä päin maailmaa tahansa. Tämä seikka tuli esille viime syksynä, kun Finpro ja Tekes selvittivät, missä sijaitsevat terveysja hyvinvointimatkailun liiketoiminnan keskittymät ja mitä uusia palveluja nyt erityisesti halutaan. Hyvinvointimatkailussa pyritään elämänlaadun kohottamiseen sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä. Termin alta löytyvät sellaiset alakäsitteet kuten terveysmatkailu, tyky eli työkyvyn fyysinen ylläpito, työhyvinvointi ja wellness. Myös valtakunnallisessa matkailustrategiassa hyvinvointimatkailu on huomioitu yhdeksi ympärivuotisista tuoteteemoista. Myös Kouvolassa hyvinvointipalvelujen tarjonta on lisääntynyt ja olemme saaneet omalle alueellemme mm. dayspa-tyylisiä keskuksia ja muita hoitoloita. Matkailijoiden lisäksi omankin kaupungin asukkaat voivat nauttia hyvinvointimatkailusta aivan omilla nurkilla. Vai, mikä olisi ihanampaa kuin sulkea silmät, rentoutua ja antaa jonkun muun huolehtia kädet ja jalat pehmeiksi, kasvot uuteen kuosiin ja koko vartalo täydellisen virkistyneeksi. Lomalla tai vapaalla, kun pakollinen ostoksilla kiertäminen on hiertänyt jalat ja vienyt viimeisetkin mehut kropasta. Tai rankan työrupeaman jälkeen, kun kevätkään ei enää tunnu herättelevän mielialaa pirteämmäksi. Turvehoidosta hyvä olo Jo vuosisatoja sitten on turpeella hoidettu mitä moninaisimpia vaivoja. Turvehoidot muun muassa vilkastuttavat verenkiertoa, kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja tasapainottavat hormonitoimintaa. Turvesauna on myös rentouttava tapa pysähtyä arjen keskellä ja nauttia yhdessäolosta. Turvehoitoihin erikoistunut sauna ja hoitola Natural Feeling sijaitsee hieman yllättävässä paikassa, Teholan teollisuusalueella Kouvolassa. Natural Feeling tarjoaa muun muassa tilaussaunapalveluita sekä turvesaunotusta, kokovartalohaudehoitoja turpeella ja hunajalla, turveistumakylpyjä ja suolakylpyjä. Haudehoidon saa halutessaan myös osalle vartaloa turpeella tai turpeella ja hunajalla. Yrittäjä Susanna Korte on ravintoterapeutti ja opiskelee parhaillaan homeopaatiksi Suomen homeopatian akatemiassa. Hänellä on myös lisäravinteisiin erikoistunut verkkokauppa ja saunatilojen yhteydessä toimiva lisäravinnemyymälä. Turvesaunayrittäjyyden muodossa virinnyt mielenkiinto hyvinvointipalvelujen tarjoamiseen on kasvanut vähä vähältä. Neljän vuoden ikään ehtinyt yritys Natural Feeling on Susanna Kortteelle sydämenasia ja koko elämän mullistaneen ammatinvaihdoksen tulos. Aiemmin metallialalla työskennellyt Korte perusti turvesaunan parin vuoden kypsyttelyn jälkeen. Ravintoterapeuttina Susanna Korte käyttää funktionaalisen lääketieteen periaatteita, jossa keskeisinä hoitomenetelminä käytetään luonnonmukaista ruokavaliota sekä tarvittaessa lisäravinteita, rasvahappoja, probiootteja ja lääkekasvivalmisteita. Ihminen on kokonaisuus. Vuosien kuluessa syntyneitä vitamiinien ja hivenaineiden puutoksia on mahdoton saada kiinni pelkästään muuttamalla ravitsemusta. Jopa 60 prosenttia sairauksista on sanottu olevan puutteellisesta tai virheellisestä ravinnosta johtuvia. Turvesaunotus kestää kaikkineen noin kolme tuntia. Kannattaa tiedustella myös paketteja, joissa on mukana myös ravintoluento. Turvehoidot soveltuvat kaikille ikään katsomatta, myös sellaisille verenpainelääkityksellä oleville henkilöille, jotka saunovat normaalistikin. Turvesaunassa käy perheitä, työyhteisöjä, yhdistyksiä ja mitä erilaisimpia illanviettoporukoita. Hoitoihin käytettävä turve toimitetaan parin viikon välein Etelä- Pohjanmaalta. Hoitoturve kaivetaan hapettomasta tilasta, jopa neljän metrin syvyydestä ja ikää sillä on noin vuotta. Turvesauna Natural Feeling on avoinna sopimuksen mukaan, myös viikonloppuisin. Yritys toimii myös tavallisena, isolla poreammeella varustettuna tilaussaunana. Lisäksi saunaillanvieton yhteyteen on mahdollista tilata ruokailu. Hemmotteluhoidot ovat uutta spa-kulttuuria Spat ja hyvän olon hoitolat suovat mahdollisuuden helppoon ja nopeaan irtiottoon uran ja perhearjen oravanpyörästä sekä jatkuvasta suorittamisen pakon tunteesta. Perinteisten kauneushoitolapalveluiden rinnalla tarjolla on virkistäviä, rentouttavia, hoikentavia tai vaikkapa suklaantuoksuisia kylpyjä, ruskettavia suihkuja ja hoitavia saunatuokioita. Ajalle tyypillistä on, että spahan lähdetään rentoutumaan ystävysten kesken tai kumppanin kanssa. Kauneuskeskus TrendiSpan omistaja Eija Venäläinen kertoo, että Kouvolassa ajan trendejä seurataan. Ennen kauneushoitolaan lähdettiin ihonpuhdistukseen, nyt haetaan kokonaisvaltaisempia palveluita ja nimenomaan hyvän olon elämyksiä ja hemmottelua. Vallalla on uudenlainen spa-kulttuuri, jossa pidempikestoiset kylpylämatkat korvataan parin tunnin piipahduksella ylelliseen spahan, kuvailee Eija Venäläinen, joka 17 vuotta sitten perusti Kauneuskeskus TrendiShopin Myllykoskelle ja TrendiSpan Kouvolaan sopivien tilojen löydyttyä Salpausselänkadun varrelta kolmisen vuotta sitten. TrendiSpan 150 neliön tilat on sisustettu tyylikkäästi ja viihtyisästi. Pöydillä palavat kynttilät ja takassa loimuava tuli luovat rauhoittavan ilmapiirin odotustilaan. Liikeideana on tarjota asiakkaalle parasta, yrittäjä sanoo. Kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta. Tyypillisesti asiakas on työssäkäyvä aikuinen nainen, joka on tottunut pitämään itsestään huolta. Ja myös miehet ovat oivaltaneet, kuinka vaimoja ja äitejä hemmotellaan eli lahjakortteja myydään kiitettävästi, kertoo Eija Venäläinen huomauttaen samalla, että miehet ovat lisääntyvässä määrin liittyneet hemmotteluhoitoja ostavaan asiakaskuntaan itsekin. Miespuolisten asiakkaiden määrä on siis kasvussa. Sesonkeja on kaksi: joulu ja kevät. TrendiSpa on avoinna klo 19 saakka tai sopimuksen mukaan. Hemmottelupaketin voi varata ystävien kesken ja ohjelmaan voi liittää esimerkiksi kokouksen, meikki- tai tyylikoulutusta sekä ruokailua. Kokoustilaa riittää 10 hengelle./kl ja PH

7 KETTERÄ KUMPPANI 7 Hisseillä laitureille, laiturin tasalta helposti junaan Matkakeskuksessa myllerretään asiakkaiden parhaaksi - Kouvolan matkakeskus on ollut poikkeuksellista herkkua maamme matkakeskusten joukossa. Meillä sama keskus palvelee niin junakuin bussi- ja taksimatkustajatkin. Monissa kaupungeissa juna- ja bussiasemat ovat vielä hankalasti kaukana toisistaan. Liikenneministeriön hanke maamme matkakeskusten kehittämiseksi alkoi meillä informaatiojärjestelmien uusimisella vuosituhannen alussa. Eli junamatkustaja näkee asemasalissa ja junalaitureillakin infotauluista tärkeää junainfoa, kertoo teknisen ja ympäristötoimialan tilaajajohtaja Pertti Vanhala. - Esteetön liikkuminen esim. asemalta juniin on hiertänyt kivenä matkustajien kengässä jo pitkään. Nyt kaupunki yhdessä asemarakennuksen omistavan VR-yhtymän, Ratahallintokeskuksen, bussiyhtiöiden ja taxiyrittäjien kanssa on kehittämässä tätä esteettömän liikkumisen ketjua asiakkaiden parhaaksi. Kaupungin osuus on petrata matkakeskuksen ympäristön liikennejärjestelyjä ja kehittää paikoitusalueita edelleen. Samalla matkakeskuksen seutu pyritään kytkemään selvemmin osaksi kävelykeskustaa. Pintojen, istutusten ja valaistuksen uusimisella saadaan viihtyisyyttä, toimivuutta ja turvallisuutta aikaan, listaa Vanhala. Matkakeskuksen suurimmasta myllerryksestä raide- ja laituriremontista vastaa valtion Ratahallintokeskus(RHK). - Kouvolahan on edelleen maamme suurin rautateiden risteysasema ja kansainvälisen pääradan keskeinen risteysasema. Pietarin rooli korostuu entisestään kun Lahti- Luumäki-Vainikkala radan uudistushanke valmistuu. Kouvolasta Pietariin pääsee jatkossa junalla vain reilussa kahdessa tunnissa. Samalla kun rataa parannetaan, pannaan Kouvolan asemalaiturit aivan uuteen uskoon, kertoo hankkeesta vastaava RHK:n ylitarkastaja Heikki Männistö. Kouvolan kaupunkilippu voimaan Kouvolan uudet kaupunkiliput tulivat myyntiin maanantaina Kaupunkilipun hinta on 40 euroa ja ensimmäinen korttimaksu on 6,50 euroa. Ensimmäinen kortti lunastetaan matkakeskuksesta. Kortti on voimassa kolme vuotta ja sen voi ladata joka kuukausi uudelleen bussissa tai matkakeskuksessa. Huhtikuussa ostetut vanhan hintaiset kaupunkiliput kelpaavat ostopäivästä 30 päivää. Lisätietoja antaa yhdyskuntatekniikan johtaja Erkki Becker, puh ja sähköposti erkki.becker(at)kouvola.fi sekä Matkahuolto, puh. (05) Junaan pääsee helposti, kiipeilemättä, kun laiturit korotetaan junan lattiatasolle. Laitureille pääsee jatkossa myös hisseillä, samoin asemasaliin ja ravintolaankin. 200 miljoonan euron ratahankkeesta Kouvolan osuus on noin 10 miljoonaa. Sillä saadaan todella paljon matkustajien mieleisiä parannuksia aikaan kun hanke vuoden 2010 syksyllä valmistuu. Nyt rakennustöiden aikana kulku laitureilla vaatii hiukan puikkelehtimista. Myös junien lähtöraiteet saattavat muuttua, joten malttia ja tarkkavaisuutta matkustajilta vaaditaan hitusen enemmän. Hyvin positiivisesti matkustajat ovat rakennustöihin suhtautuneet, tulevathan parannukset tarpeeseen, toteaa ylitarkastaja Männistö. / UA Kulku juniin helpottuu, uudet odotussuojat ja uniikit, vanhoja mukailevat katokset nostavat aseman kansainväliselle tasolle. Vanhoista katoksista on vain pylväät jäljellä, toteavat Pertti Vanhala (vas.) ja Heikki Männistö. Fang Wang palvelee maahanmuuttajia Neljä vuotta Suomessa asunut Fang Wang tietää kokemuksesta, että maahanmuuttajalla on läjä asioita selvitettävänään. Palveluneuvojana hän voi auttaa Suomeen tulleita ihmisiä pysymään elämässä kiinni. JAPANISSA kymmenen vuotta asunut pakolainen Fang Wang halusi päästä Suomeen. Hän sai tiedon, että saa asunnon Kouvolasta ja vietti kaksi kuukautta Imatran pakolaistalossa ennen muuttoaan tänne. - Asuin ensin Sippolankadun opiskelija-asunnossa ja nyt viihtyisässä Lehtomäessä. Wang on rakastunut Suomeen ja hän pitää Kouvolasta, eikä halua muuttaa mihinkään muualle. Hän hallitsee suomen kielen jo yllättävän hyvin, sillä hän opiskeli kieltä kaksi vuotta aikuiskoulutuskeskuksessa. Tällä hetkellä Wang on erityisen iloinen, koska hän on juuri saanut työpaikan palveluneuvojana. Hän alkaa auttaa maanmiehiään sekä työelämään että käytännön kotiutumiseen liittyvissä asioissa. FANG WANG työskentelee tiimissä ja hänen läheinen työparinsa on Karoliina Mäki. - Etsimme yhdessä tiiviisti koulutus- ja työpolkuja maahanmuuttajille. Heidän työsarkansa kohdistuu kahteen pääryhmään, joista työperusteisesti maahan tulleet ovat suurempi ryhmä. - Kun työ loppuu, niin mitä sitten. Monella on jo perhettä ja he ovat kotiutuneet tänne. Mäki muistuttaa, että lama koskettaa myös maahanmuuttajia ja yhteiskunnan tuet eivät ulotu heihin. Taloudellinen taantuma kuitenkin loppuu aikanaan ja silloin tarvitaan taas työntekijöitä, joten inhimillisen tragedian yli kannattaa ponnistella. Fang Wang ja Karoliina Mäki viihtyvät ilmiselvästi toistensa seurassa. Vaikka maailma on suuri, on yksittäisen ihmisen tarvitsema apu ja tuki usein hyvin pieni mutta tärkeä. OPISKELIJAN statuksella Suomeen tulleet ovat toinen työparia työllistävä ryhmä. Opiskelijat ovat saaneet väärää tietoa, että Suomesta löytyy hyvin töitä. Kun totuus paljastuu, on heillä ensimmäinen hätä toimeentulosta. - Vaikka heillä pitää olla tietty summa rahaa tilillä, pitää muistaa, että he tulevat hyvin köyhistä maista, työpari tietää. Wang ja Mäki tekevät työtään Minfo-projektin puitteissa, joka on ESR -vetoinen TE- keskuksen rahoittama hanke. Projektin tavoitteena on antaa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttajille. HALU AUTTAA toisia ihmisiä pursuaa aidosta ja iloisesta Wangista. Vaikka työ on välillä raskasta ja kiireistä, hän jaksaa hymyillä. Hänellä on kiinalainen sairaanhoitajan koulutus, joka on hänelle suunnaton voimavara kontaktien luomisessa. - Olen hakenut suomenkieliselle hoitolinjalle, jolle toivon kovasti pääseväni, sillä tykkään ammatista. Mäki on luvannut olla Wangin tukihenkilö tässä asiassa ja tämä kaksikko kyllä tietää tuen merkityksen. Se myös näkyy heidän työssään ja olemuksessaan sangen positiivisesti./vv

8 8 KIEHTOVA KAUPUNKI Valokuvauskilpailu Kesäinen Kouvola Kotilieden kesäaiheisia kansia vuosilta 1938,1939 ja Bongaa kaikki kesän aikana Kouvolan kaupungin museot koostuvat taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, jolla on 11 toimipistettä eri puolilla kaupunkia. Monipuolisesta tarjonnasta löytyy varmasti mielenkiintoinen kohde jokaiselle. Taidemuseon kesänäyttelyissä ollaan lähellä ja kaukana. Yläkerrassa on esillä kouvolalaisen Mikko Sakalan maalauksia, alakerrassa on kiinalaista nykytaidetta Songzhuangista. Suomen Puotimuseon (Valkeala) tämän kesän näyttelyssä on esillä taiteilija Martta Wendelinin ( ) kuvituksia. Kolmen keräilijän, Risto Kuparisen, Aki Vainionpään ja Pentti Hyppäsen, kokoelmista on esille laitettu postikortteja, kirjoja, lehtiä ja koulutauluja. Martta Wendelinin juuret ovat Kymenlaaksossa. Wendelinin perhe asui vuoteen 1910 asti Karhulassa ja Kotkassa. Martta Wendelinin äiti Ida oli kotoisin Sippolasta, missä Martta vietti kesiään. Martta Wendelin oli erittäin tunnettu postikorttien ja lehtien kansien, erityisesti Kotilieden kuvittajana. Wendelin piirsi uransa aikana noin 650 korttia. Kotilieden kansia hän piirsi 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti. Puotimuseon näyttelyssä on esillä myös kaksi Martta Wendelinin tekemää kuvataulua. Kuvataulut olivat koulujen opetusvälineitä, joita alettiin painaa 1800-luvun lopulla. Aluksi kuvataulut olivat keski-eurooppalaista alkuperää, 1900-luvun alussa kuvatauluja alettiin valmistaa myös Suomessa. Erilaisia kuvatauluja oli useita satoja. Martta Wendelinin kaksi kuvataulua ovat molemmat talviaiheisia, toisessa lapset ovat laskemassa mäkeä, toisessa tehdään metsätöitä. Kuvataulut on tehty vuosina 1928 ja Martta Wendelinin kuvataulut yhdistävät kaksi Kouvolan kaupunginmuseon museota. Puotimuseon näyttelyn lisäksi kuvataulut löytyvät kaupungin omista esinekokoelmista ja ovat esillä Koulumuseossa Elimäellä./AK Joutaisit jo museoon - käy kaikissa 12 museossa! Kouvolan kaupungin museot Martta Wendelin: Lasten talvi-ilot (1929). Taidemuseo Kaupunginmuseo Elimäen kotiseutumuseo Koulumuseo Apteekkimuseo Palomuseo Suomen Puotimuseo Valkealan kotiseutumuseo Työväenasuntomuseo Puolakan talomuseo Rautatieläiskotimuseo Sippolan kotiseutumuseo Kotiseututalo Ilmestyy Hae omasi Yhteispalvelutoimistosta! Minun Kouvolani -kulttuurihanke on kerännyt mittavan määrän juhlia, tilaisuuksia ja yhdessäoloa kaupunkimme yksivuotissynttäreille. Juhlimme koko vuoden 2010 ja aloitamme harjoitukset jo syksyllä Ensi talvena tarjotaan muun muassa Kouvola-herkkuja ja säveliä kaikille. Toukokuun alussa 4.5. julistettiin leivonnaisja sävellyskilpailut, joissa etsitään uusia makuja ja sävelmiä maustamaan yhteistä Kouvolaa. Leivonnaiskilpailun tavoitteena on esitellä paikallista osaamista, raaka-aineita ja työmenetelmiä, löytää uusia makuja ja makunautintoja Kouvolan tyyliin. Tarkoituksena on myös julkaista herkuista reseptikirja tai nettijulkaisu. Sävellyskilpailulla halutaan kertoa Kouvolan historiasta, tästä päivästä ja tulevaisuudesta musiikin keinoin. Kilpailussa nostetaan esille musiikintekijöitä ja tarjotaan kilpailufoorumi, joka innostaa luomaan uusia, mieleenpainuvia teoksia. Herkkua on siinä monenlaista Reseptejä voi suunnitella saakka. Leivonnainen voi olla suolainen tai makea, sillä voidaan herkutella arvokkaassa juhlassa tai vaikkapa Repoveden-retkellä. Palkintoja on tarjolla. Kilpailuun osallistuminen on helppoa: n Kirjoita raaka-aineet, määrät ja valmistusohje A4-paperille. n Liitä mukaan valokuva tai piirros valmistetusta leivonnaisesta. n Kerro, miten leivonnainen liittyy Kouvolaan ja anna leivonnaiselle nimiehdotus. Kouvolan kaupunki järjestää valokuvauskilpailun teemoina Kouvolan elävät kylät, Kouvolan maaseutu, Kymijoki sekä Kouvolan elinkeino- ja kaupunkielämä. Kilpailun raadissa ovat Unto Mentula Kouvolan Kameraseurasta, Heimo Kauhanen Kamera -73:sta, Satumiia Masalin Kouvolan Sanomista, Teija Moilanen PK-lehdestä sekä Kouvolan kaupungin kulttuurtoimenjohtaja Anne Eriksson ja viestintäpäällikkö Heli Lehti. KILPAILUUN VOI OSALLISTUA tänä kesänä kuvatuilla kuvilla, joihin osallistujalla on oltava julkaisuoikeudet. Kuvien määrä on rajoittamaton. Palkintoina on voittajalle valokuvausliikkeen lahjakortti ja kahdelle seuraavalle tuotepalkintoja. Kaupunki voi lunastaa korvausta vastaan itselleen kilpailun valokuvia. KUVAT LÄHETETÄÄN sähköisessä muodossa osoitteeseen viestinta@kouvola.fi. Niissä tulee olla kuvaajan yhteystietojen lisäksi jokaisen kuvan nimi ja teema. Kuvatiedoston on oltava jpeg-muotoa, enintään 1024 pikseliä leveä ja 768 pikseliä korkea. KOUVOLAN NETTISIVUILLA julkaistaan kerrallaan aina 15 uusinta valokuvaa, joita yleisö voi myös kommentoida. Kilpailun raati antaa jälkikäteen kommentit parhaimmista kuvista. LISÄTIETOJA: Verkkotiedottaja Heli Veripää, puh , heli.veripaa@kouvola.fi Herkutellaan yhdessä Syksyllä järjestetään herkkujuhla, jossa esitellään tuomariston valitsemat voittajat. Kouvolan herkkuja etsii Minun Kouvolani -hankkeen kanssa Kouvolan ruokapalvelut ja ammattiopisto. Kouvolassa sävel on vapaa Sävellyskilpailussa kaikki musiikin lajit ovat tervetulleita. Kilpailun kappaleet saadaan mennessä tuomariston kuultavaksi. Kisassa on kaksi sarjaa, yleinen sekä 20-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Luvassa on rahapalkintoja. Kilpailuun osallistumisen tärkeimmät ohjeet ovat: n Liitä sävellys ja mahdollinen teksti Kouvolaan. Teksti ei ole sävellyksessä pakollinen. n Sävellä korkeintaan viiden minuutin kappale. n Äänitä teos esitettynä demotasoisena CD:lle tai C-kasetille. n Liitä mukaan teoksen nuotit ja mahdolliset sanat A4-paperilla. Keväällä 2010 yleisötilaisuutena järjestettävään sävellyskilpailun finaaliin valitaan kappaletta. Tuomaristo neuvottelee finaaliin valittujen teosten esittäjistä teosten tekijöiden kanssa. Molempien kilpailujen työt lähetetään Kouvolan kulttuuritoimeen kirjeitse Varuskuntakatu 11, Kouvola tai sähköpostitse anne.eriksson@kouvola.fi. Lisätietoja nettisivuilta ja Anne Eriksson puh

9 KIEHTOVA KAUPUNKI 9 Tehtaanmäen koulun restaurointityö palkittiin vuonna 2003 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnolla. kuvat Arno de la Chapelle Alvar Aallon arkkitehtuuria Inkeroisissa Kouvolan kaupungin Inkeroisten taajamassa on monia Aallon ja 40-luvun teollisuus- ja asuntoarkkitehtuurin saavutuksia vielä nähtävissä ja koettavissa. Kymijoen läheisyys ja rantamaisemat yhdistettynä kulttuurihistoriaan ja teollisuusarkkitehtuuriin avaavat mahdollisuuksia hyödyntää Alvar Aallon arkkitehtuurisia kohteita kulttuuritapahtumissa. Taide- ja kulttuuritapahtumien myötä kaupungin asukkailla on mahdollisuus kohdata tänä kesänä arkkitehtuurisesti mielenkiintoisessa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä uusia taideelämyksiä. Alvar Aallon vaikutus Inkeroisissa alkoi vuonna 1937, kun hänet valittiin Anjalan uuden paperitehtaan rakennusten suunnittelijaksi. Hän oli vähän aikaisemmin aloittanut Sunilassa Kotkan uuden sulfaattiselluloosatehtaan ja siihen liittyvän asuntoalueen suunnitelman. Vuonna 1935 alkoi paperimarkkinoilla nousukausi, joka kesti vuoteen Nousukauteen luottaen päätti silloinen Tampella Oy perustaa Anjalan paperitehtaan. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa paperitehdasta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1937 ja se valmistui vuonna Punatiilisen vesiaseman Alvar Aalto suunnitteli 1950-luvun alussa. Se on ulkoisesti kutakuinkin alkuperäisessä asussaan. Alueen tehtaiden vanhin tehdasalue ja siihen läheisesti liittyvä asuin- ja hallintoalue muodostavat eheän tehdaskylän. Se on niin toiminnallisesti kuin rakennushistoriallisestikin monikerroksinen kulttuuriympäristö. Aallon työt teollisuudelle olivat osa modernisaatioprosessia, jossa suomalainen tuotantoelämä pyrki muuntumaan agraariyhteiskunnasta kohti teollistunutta valtiota. Arkkitehtoninen modernismi esteettisyydessään ja toiminnallisuudessaan oli yksi työkalu tässä kehityksessä. Paperitehtaan lisäksi Aalto suunnitteli asuntoja työntekijöille. Inkeroisissa voi myös huomata Stora Enson asuin- ja teollisuusalueella Rinnetalot ja erityisesti ns. Insinöörilinjan keskimmäisen asuintalon. Vuonna 1937 valmistunut Mäntylä kaikkine Aaltojen sisustusratkaisujen ja funkkishuonekalujen yltäkylläisyydessä on edelleen elämyksellinen kokonaisuus. Yli-insinöörille tarkoitettu asuinrakennus palveli silloin myös edustustiloina, joka onkin sen varsinainen käyttö nykyisin. Alueen kolme aravataloa rakennettiin 1950-luvulla tehtaan virkailijoille ja toimihenkilöille. Valkoiseksi slammattujen kerrostalojen erikoisuutena on kussakin laaja kattoterassi. Alvar Aallon Tehtaanmäen koulurakennus, unohdettu helmi lukujen arkkitehtuurin ajalta Inkeroisissa sijaitseva Tehtaanmäen koulu edustaa Alvar Aallon tuotannossa vaihetta, jolloin tiukka funktionalismi alkoi saada aaltomaisia, pehmeämpiä piirteitä. Historiansa aikana melko vähän julkisuutta saaneen koulun rakennustyöt aloitettiin vuonna 1939, valmiiksi rakennus saatiin vuonna Rakennus on arkkitehtuurisesti jatkanut Alvar Aallon Viipurin kirjaston (1935) eri tasoihin porrastuvien tilojen teemaa. Rakennuksen hengessä on sukulaisuutta Villa Maireaan ( ) kuin New Yorkin näyttelypaviljonkiin ( ). Aluksi rakennus toimi vähän aikaa sotasairaalana, mutta sen jälkeen se ollut koulukäytössä ja lähes alkuperäisessä kuosissaan. Koulurakennuksen tilat on porrastettu rinteen myötäisesti, ja tuloksena on vaihteleva, vivahteikas rakennusmassa. Koulun sisätilojen järjestelyissä näkyvät funkiksen ihanteet toimivasta, terveellisestä ja valoisasta ympäristöstä. Tehtaanmäen koulurakennuksen historia ja sen uudelleen kunnostus on saanut nyt myös yleistä tunnettavuutta. Aallon arkkitehtuuriset ratkaisut ovat kestäneet modernin teknologian pyörityksessä, ollessaan syntyhetkillä uusinta uutta./jv-p Alvar Aalto Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna Hänen tunnetuimpia töitään ovat mm. Paimion parantola, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo ja Vuoksenniskan kirkko. Arkkitehtuurin lisäksi hän suunnitteli huonekaluja, lasiesineitä, koruja ja taidetta. Hänen tuotantoaan on Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Kouvola on kalliomaalausten aarreaitta kuvat timo miettinen, kymenlaakson juuret kuva-aineistosta Nykyisessä Kouvolassa on kaksi kertaa enemmän kalliomaalauksia kuin missään toisessa maamme kunnassa. Viidesosa kaikista Suomen kalliomaalauksista sijoittuu Kouvolaan. Alueemme sijaitsee kaiken lisäksi kalliomaalauskeskittymän ytimessä, sillä Kouvolan 13:n maalauksen jälkeen niitä tunnetaan eniten naapurikunnista: Luumäeltä seitsemän ja Iitistä viisi. Kouvola oli aikansa graffiti-taiteilijoiden suosikkialue jo pyyntikaudella tuhansia vuosia sitten. Huvikseen ihmiset eivät toki vaivautuneet pystysuoria kallioseinämiä koristelemaan verisillä kämmenkuvioillaan ja hirvi- tai shamaanihahmoillaan. Kalliomaalaukset olivat pyyntikansan pyhiä kuvia - kuten niiden tutkija Timo Miettinen asian ilmaisee. Varsinaisesta taiteen luomisesta niissä tuskin oli kyse. Kouvolan pohjoisosien Vesikansan alue, missä kalliomaalaukset sijaitsevat: seitsemän Valkealan, viisi Jaalan ja yksi Kuusankosken entisellä maaperällä, oli kivikaudella Kymijoen mahtavien koskien suulle ulottunut rikas vesiteiden verkosto. Juuri vesistöjen ja koskien sekä erämetsien runsaat antimet houkuttelivat pyyntikauden saaliskierron mukaan vaeltaneet ihmiset alueelle. Kouvolan kalliomaalauksista osa on vain sateiden epäselviksi piiskaamia punamultaläiskiä, mutta suurimmat maalaukset levittäytyvät yli kymmenen neliön alalle. Näissä meidän maalauksissamme erottuu useimmin ihmishahmo, jolla toisinaan on shamaanin piirteitä ja rituaalinen asento. Myös hirvi on kuvattu yli kymmenen kertaa. Hirvi oli tärkein pyyntikohde, mutta myös pyhä eläin. Niinpä kalliokuvat on liitetty metsästysmagian ohella kevätjäillä suoritettuun hedelmällisyyskulttiin ja totemismiin. Muita selvästi erottuvia aiheita ovat vene, kämmen, kala ja käärme-kulmaviiva. On jännittävää, että jälleen vuosituhansia myöhemmin Pohjois-Kymenlaaksoon pyritään nimenomaan erämaavaelluksille ja runsasvesistöisen alueen vaikuttavimpien luontokohteiden äärelle - vaikkapa kiipeilemään Olhavanvuoren seinämälle, nauttimaan retkikahvit Löppösenluolassa tai kokemaan elämyksiä Kuutinlahden louhikossa. Samat luonnon poikkeukselliset maisemat herättivät voimakkaita tunteita jo pyyntikauden liikkujissa, minkä myötä he jättivät ikuiset kämmenenjälkensä vaikuttavimpiin rantakallioihin. Tässä seudussa täytyy olla jotain todella poikkeuksellista, mitä meidän lähellä elävienkin on syytä arvostaa. /KS

10 10 KODIKAS KOUVOLA Kouvolassa pyöräteitä reilut 300 km Pyöräilyreittien laaja verkosto Aistihavainnot on pyöräilyn suola. Linnun laulut ja muut luonnon äänet, mielenkiintoiset tuoksut, lämpimät ja vilvoittavat tuulenvireet sekä tietenkin monien pienten yksityiskohtien ja mukavien paikkojen huomaaminen hivelevät pyöräilijän aisteja. - Pyöräily arjessa, työmatkat, kaupankäynti jne. on edullinen, terveellinen ja luontoa säästävä tapa liikkua. Kouvolan taajama-alueella on hyvät pyörätiet ja täällä ollaankin innokkaita pyöräilijöitä. Kypärää soisi kyllä näkevän enemmän pyöräilijöiden päissä, toivoo liikenneinsinööri Jyrki Ojanen. - Pyöräilijöiden iloksi löytyy 72 valtakunnallista pyöräilyreittiä, jotka on merkitty maastoon ruskeapohjaisella pyörämerkillä ja numerolla. Neljä näistä reiteistä kulkee Kouvolan kautta. Reittien Pyöräily GT-karttoja voi ostaa maanmittauslaitokselta Pohjolatalolta tai www. karttakeskus.fi. Suomessa on myös 7 pitkää, mielenkiintoista pyörämatkailureittiä, joista yksi Härkätieltä itään kulkee Turusta Kouvolaan (tietoa ). Kouvola kuuluu Pyöräilykuntien verkostoon ( josta löytyy monenlaista lisätietoa pyöräilystä, luettelee Ojanen. - Kouvolan pyöräteille ja rauhallisille, mukaville pikkuteille voi suunnitella omia kivoja pyöräilyreittejä. Alueen pyörätiekarttaa on vielä rajoitetusti saatavana kaupungin yhteispalvelutoimistoista. Suuren suosion saaneesta vuonna 2006 julkaistusta alueemme pyöräilykartasta toivottavasti saamme lähivuosina uusintapainoksen. - Yhtenäisiä pyörätieverkkoja pitkin voi polkaista mm. Voikkaan pohjoispuolelta Anjalaan, Korian länsipuolelta Uttiin ja Valkealan kirkolle. Pyöräteitä Kouvolasta löytyy reilut 300 kilometriä. Mukavia pikkuteitä kannattaa kokeilla mm. Kuusankoskelta Iitin kirkolle ja Jaalaan, keskustasta Alakylän ja Mäkikylän kautta Myllykoskelle ja Inkeroisten kautta Sippolaan. Mielenkiintoisia kohteita ovat myös mm. Verla, Repovesi, Tykkimäki, Anjalan kartanomuseo ja Utti. - Lähivuosina parannetaan pyöräily-yhteyksiä rakentamalla reilun 3 kilometrin pyörätie Korian Napalta Kuusankoskelle. Se yhdistää isot pyörätieverkot pyöräilijöiden iloksi, kertoo liikenneinsinööri Ojanen./UA Suojaa Pääsi -kampanja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) on perustanut työryhmän kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisemiseen. Sen ensimmäinen kampanja on pyöräilykypärän käyttöön aktivoiva Suojaa pääsi -kampanja toukokuun aikana. Siihen on pyydetty mukaan suuria työnantajia ja polkupyöräkauppiaita Kouvolan seudulta. Kouvolan kaupunki osallistuu yhtenä suurena työnantajana kampanjaan. - Pyöräilyn ja pyöräilykypärän käytön edistäminen on kannattavaa sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Turvallinen pyöräily edistää työntekijän terveyttä ja työnantaja säästää sairauspoissaoloissa sekä työterveyshuollon kustannuksissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Jukka Perttula./UA Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Start Uraauurtava hanke kiinnostaa Suomessa ja maailmalla Kouvolaa on juostu Suomen ja maailman kartalle hyvällä menestyksellä tapaturmien ehkäisyn saralla. - Entisen Kouvolan kaupungin, Kansanterveystyön kuntayhtymän ja lääninhallituksen päättäjät ansaitsevat suuren kiitoksen kun ymmärsivät Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus Start -hankkeen perustamisen tärkeyden. Aiheuttavathan koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vuosittain maassamme monien miljardien kokonaiskustannukset, kertoo Start keskuksen päällikkö, filosofian tohtori, dosentti Ilona Nurmi-Lüthje. - Tapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy edellyttää tietoa kenelle, missä ja milloin tapaturmat sattuvat ja kuinka niiden ehkäisytoimenpiteet vaikuttavat. Nimemme Start tuleekin toimintaamme kuvaavista sanoista Suunnittele, Tilastoi, Analysoi, Raportoi ja Torju. Olemme kehittäneet järjestelmän, joka kerää tiedot hoitoon tulevista tapaturmista potilastietojärjestelmän kautta Kouvola terveyskeskuksista ja Kuusankosken aluesairaalan päivystyksestä. Myös Kouvolan yksikkötason tapaturmatiedot kerätään päivähoidosta, kouluista, vanhusten koti-, laitos- ja avohoidosta ja sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilta. Näiden henkilökunta täyttää tapaturmatiedot yksinkertaisilla kyselylomakkeilla suoraan nettiin, josta ne ovat reaaliaikaisesti seurattavissa. - Jokainen yksikkö näkee kätevästi tietokoneeltaan milloin, miksi ja miten heillä tapaturmia tapahtuu. Esimerkiksi yhdellä osastolla havaittiin, että kaatumisia tapahtuu eniten yöllä kello 2. Päätettiin unilääkkeiden annon myöhäistämisestä ja näin nämä tapaturmat saatiin heti vähenemään. Toisessa yksikössä huomattiin tilastoinnin avulla lukuisten tapaturmien syyksi yksi tietty matto. Matto poistettiin ja tapaturmien määrä väheni. Monesti asioihin vaikuttaminen on näin yksinkertaisia. Kun ongelmat on kirjattu yksinkertaisella menetelmällä ylös, saatu niistä selkeä reaaliaikainen raportti, niin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtyminen on helppoa, summaa Nurmi-Lüthje. - Kouvolan uraauurtavaa tapaturmien ehkäisytoimintahanketta on esitelty niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin julkaisuissa ja tapahtumissa. Ilona kulkee ympäri Suomea ja maailmalla esittelemässä Kouvolassa luodun järjestelmän hyviä tuloksia. Maamme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmayksikkö on yhteistyökumppanimme, joka jakaa ahkerasti Kouvolasta saatua tietoa koko maahan. Kiinnostus työhömme ja tapaturmien ehkäisyyn on Suomessa ja maailmalla kovaa luokkaa, iloitsee Start -hankkeen erikoissuunnittelija Kirsi-Marja Karjalainen. - Kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisyrintamalla meillä on käynnistymässä Suojaa pääsi -kampanja. Syksylle on luvassa vanhusten kaatumisia ehkäisevä projekti ja ensi vuodelle on suunnitelmissa väkivallan ja itsensä vahingoittamista ehkäisevä projekti. Tapaturmien ennaltaehkäisevää Start -keskustamme rahoittaa valtio 75%:n ja Kouvolan kaupunki yhdessä Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Ilona Nurmi-Lüthje (vasemmalla) ja Kirsi-Marja Karjalainen työstävä Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa kevään pyöräilykypärän Suojaa pääsi -kampanjaa. kanssa 25%:n osuudella. Toivomme, että arvostusta ja kiinnostusta keränneestä määräaikaisesta hankkeestamme tehtäisiin pysyvä yksikkö Kouvolan perusturvaan. Paljolti Start -hankkeemme ansiosta myönnettiin Kouvolalle maailmanlaajuisen WHOn Safe Community -sertifikaatti, joka velvoittaa edelleen tapaturmien ehkäisytyöhön, sanoo Start-keskuksen päällikkö, Ilona Nurmi-Lüthje./UA

11 KODIKAS KOUVOLA 11 Senioriterveysneuvonta - Rekvisiittaa kainaloon ja ei kun menoksi terveyttä edistämään niin kaupunkilaisten kuin päättäjienkin pariin haastoimme Kouvolan valtuuston Mie ja Sie terveyteen vie -kampanjan vyötärön ympäryksen kaventamiskisaan, kertoo Pirkko Kouhia-Turklin. Terveys on noussut arvoon arvaamattomaan - Asukkaiden hyvinvointi Terveyden edistämiseen on herätty meillä ja maailmalla suurella innolla. Hyvinvoivat ja terveet asukkaat ovat Kouvolan kaupunginkin keskeinen voimavara. vaikuttaa merkittävästi myös kaupungin talouteen. Viisaat poliittiset päätökset luovat edellytykset kaupunkilaisen hyvinvoinnille. Terveyttä tulisikin edistää kautta koko kaupungin hallinnon. Terveyskeskukseen perustettiin myös Terveyden edistämisen yksikkö vuosi sitten. Tämän neljän hengen yksikön työskentelyn tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen, kiteyttää terveyden edistämisen suunnittelija Pirkko Kouhia-Turklin. - Mitä paremmin tiedämme kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilanteen esim. kaupungin hyvinvointikertomuksen avulla, sitä tehokkaammin pystymme puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään ongelmien syntyä ja ennen kaikkea ryhtymään toimiin. Työ vaatii ennakoivaa, suunnitelmallista otetta ja tilastojen syynäämistä, jotta oikeilla toimilla näkyviä terveysvaikutuksia syntyy. Työskentelemme vauvasta vaariin akselilla mm. huomioimalla juuri meidän alueemme terveyshaasteet. - Konkreettisesti työmme vaikuttaa kaupunkilaisten terveyteen esim. ympäri kaupunkia toimivissa ryhmissä: painonhallintaryhmiä, tietoiskut MBO-ryhmille, tulpparyhmä, tupakasta vieroitusryhmä, työntekijöiden koulutusryhmät sekä yleisötilaisuudet liikunnan tai luentojen ympärillä. Ilmoittelemme tapahtumista lehdissä. Toivommekin kaikkien kaupunkilaisten innostuvan omasta hyvinvoinnistaan, kannustaa Kouhia-Turklin. - Kehitämme jatkuvasti uusia työskentelytapoja kaupunkilaistemme hyvinvoinnin parantamiseksi. Olimme jo Elämäntapa-remontti - pussin kanssa Rakennusmessuilla. Positiivisen palautteen innostamina maastoudumme myös Erämessuille. Messuilla tavoitamme kerralla valtavan joukon messuvieraita, joiden kanssa voimme keskustella terveyteen vaikuttavista valinnoista. - Kouvolassakin ylipaino-ongelma lisääntyy aiheuttaen mm. tyyppi II diabetesta. Tämän ehkäisemiseksi Terveyden edistämisen yksikkö on mukana hoitoketjussa, minkä avulla pyritään huolehtimaan odottavien äitien terveydestä myös lapsen syntymän jälkeen ja ennaltaehkäisemään tyyppi II diabeteksen synty riskiäideillä. Syksyn suunnitelmissa on myös lasten painonhallintaryhmä sekä koululaisiin ja heidän vanhempiinsa kohdistuvaa tiedotusta ravitsemuksesta, päihteistä, rentoutumisesta ym. - Valitettavasti meillä alkoholi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia kaikille ikäryhmille. Kouvolan uusi päihdestrategia julkaistaan Kuusankoskitalossa , jolloin olemme mukana Onks tietoo -päihdemessuilla. Kaikille avoimilla messuilla on saatavana runsaasti ajankohtaista tietoa päihteiden vaikutuksesta eri ikäkausina asiantuntija luentojen kera. Messuilla esitäytyvät kaikki kaupungin alueella toimivat päihdeasioita hoitava tahot. - Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa, samoin kolmassektori on mukana yhteistyössä kaupunkilaisten terveyden edistämisessä. Kaupunkilaisten hyvinvointiin kiinnitetään tänä päivänä yhä enemmän huomiota, iloitsee terveyden edistämisen suunnittelija Pirkko Kouhia-Turklin./UA Kesätoimintaa 2009 Senioriterveysneuvonta on ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa 65-vuotta täyttäneille ihmisille, jotka eivät kuulu säännöllisten palvelujen piiriin. Miten asiakkaaksi tullaan? Æ asiakas varaa itse ajan tai tulee huhtikuussa käynnis - tyneelle avoimelle vastaanotolle ilman ajanvarausta Æ asiakas tulee ohjattuna. esim. terveydenhuollonsosiaalityön toimijan lähettämänä Missä asioissa voi tulla? Æ halu keskustella ikääntymiseen liittyvistä terveysasioista Æ neuvonnan ja ohjauksen tarve arkiterveyteen liittyen (ravintoasiat, kotitapaturmat, turvallisuutta lisäävät apuvälineet, jne.) Æ keskustelun ja asian avaamisen tarve esim. leskeyden ja jonkun muun muutoksen kohdatessa elämässä Æ asiakas tuntee tarvetta säännölliseen motivointiin jonkin terveysasian ylläpitämiseksi, esim. painonhallinta, ravintotottumukset, sosiaalinen toiminta Æ asiakas haluaa tietoa terveyspalveluista Æ asiakas tarvitsee tietoa terveysasioihin liittyvien etuuksien hakemisesta Käyntien sisältö? Æ ensikäynnillä tutustuminen asiakkaan tilanteeseen keskustelun keinoin Æ asiakkaalle tehdään elämäntilanteen kartoitus kyselyn avulla, mitataan verenpaine, pituus ja paino Æ arvioidaan ensisijaiset ongelma-alueet, joihin lähdetään etsimään ratkaisuja jatkokäynneillä tai ohjataan ja avustetaan asiakasta saamaan apua ongelman edellyttämältä taholta Æ mahdollisuus verkostotapaamisiin, joissa läsnä asiakkaan asian hoitamisen kannalta tärkeitä verkostoja (asiakkaan suostumuksella) Æ Senioritereveysneuvonnan toimistossa voi käydä myös tutustumassa ikäihmisten terveyteen liittyvään terveyskasvatusmateriaaliin ja tutustumassa esim. liikkumisen turvallisuutta lisääviin apuvälineisiin. Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut järjestää kesällä 2009 monenlaista toimintaa eri ikäisille kaupunkilaisille. Tarjontaan kuuluu mm. lasten kesäuimakouluja ja kesäliikuntakerhoja, aikuisten ohjattuja liikuntaryhmiä sekä erilaisia tutustumiskertoja eri liikuntamuotoihin. Elokuussa Kuusankosken urheilupuistossa järjestetään mielenterveyskuntoutujien yleisurheilukilpailut. Ohjelmassa on myös retkiä, testauksia ja infotilaisuuksia. Ohjelmaa järjestetään pääsääntöisesti kesä- ja elokuussa. Kesäuimakouluja 4-16v. lapsille järjestetään Kuusankosken, Haanojan ja Urheilupuiston uimahalleissa. Ryhmät ovat tasojen mukaan veteentotuttelu, alkeis 1 ja 2, jatko 10 m ja 25 m sekä tekniikkauimakouluja. Ilmoittautumiset alkavat internetissä klo 10 fi/uimaopetus tai puhelimitse puh vastaava uimaopettaja. Lisää tietoa löytyy myös nettisivuilta. Tutustumiskertoja, retkiä, testauksia ja infotilaisuuksia järjestetään eri puolilla kaupunkia ja niistä tiedotetaan erikseen. Lisätietoja saa liikuntapalveluista puh tai Käynnit ovat maksuttomia, ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta arkisin klo 9-11 osoitteessa Hallituskatu 7 B, Kouvola. Lisätietoja: Terveydenhoitaja Auli Ruotjoki-Honkarila, puh

12 12 KETTERÄ KUMPPANI Hyötyjätepisteiden paperiastiat näyttävät nyt tältä Paperinkeräys Oy vaihtoi Kouvolan ja Iitin kaikissa 101 hyötyjätepisteessä paperinkeräysastiat isompiin kuluneen talven aikana. Astiana on nyt joka pisteellä jo vanhastaan oleva syväkeräyssäiliö, tai uusi metallinen kulmikas kontti. Paperiastia löytyy edelleen jokaiselta hyötyjätepisteeltä. Kouvolassa ja Iitissä yhteensä 17 hyötyjätepisteessä oli jo valmiina maan alle ulottuvat pahville tarkoitetut syväkeräysastiat, joihin nyt siis kerätään paperia. Uudet vihreät metalliset paperikontit tuotiin reiluun 80 hyötyjätepisteeseen. Astiavaihdoksen taustalla on tavoite saada paperinkeräykseen liittyvää kuljetustyötä vähennettyä. Kun käytetään isompia astioita, voidaan tyhjennyskertoja vähentää. Se vähentää paitsi kustannuksia, myös kuljetusten päästöjä. Keräyspaperin keräyksestä ja käsittelystä vastaa tuottajayhteisönä Paperinkeräys Oy. Ruskeaa pahvia ei kerätä enää erikseen hyötyjätepisteissä - se kuuluu keräyskartongin joukkoon Samalla kun paperiastiat talvella vaihdettiin isompiin, järjesteltiin myös pahvin ja kartongin keräys hyötyjätepisteissä uudelleen. Ruskeaa pahvia ei enää kerätä erikseen, vaan nyt astiaan, jonka kyljessä lukee keräyskartonki. Kartongin keräykseen kelpaavat kaikki puhtaat ja kuivat kartonki-, pahvi- ja paperipakkaukset, myös huuhdellut mehu- ja maitotölkit, muro- ja keksipakkaukset, kuivat ja puhtaat sokeri- ja jauhopussit sekä ruskea pahvi. Lue astioiden merkinnät huolellisesti Oikea keräysastia kyllä löytyy, kunhan on malttia kiertää hyötyjätepisteellä olevat astiat ja lukea niiden merkinnät tarkkaan. Muutosten jälkeen täytyy vanhat rutiinit laittaa uusiksi./as Hyötyjätepisteet siirtyivät vuodenvaihteessa Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Hyötyjätepisteitä koskevissa asioissa voivat asukkaat ottaa yhteyttä kenttätyönjohtaja Vesa Kaivolaan, puh tai Kymenlaakson Jäte Oy:lle, puh. (05) (keskus). Hyötyjätepisteiden paperiastiat näyttävät nyt tältä. Vasemmalla syväkeräysastia, oikealla metallinen paperikontti. Syväkeräysastian maanpinnan yläpuolinen osa muistuttaa tynnyriä. Maan alla on lisää tilavuutta, yhden syväkeräysastian tilavuus on viisi kuutiometriä. Vihreitä kontteja on kahta kokoa, neljän ja kuuden kuutiometrin kokoisia. Täydennyshaku toisen asteen opintoihin heinäkuussa Mikäli mielit syksyksi opiskelemaan ja yhteishaussa et vielä saanut opiskelupaikkaa, muista täydennyshaku. Toisen asteen yhteishaussa vapaiksi jääville koulutuspaikoille järjestetään täydennyshaku Haku haussa tapahtuu sähköisesti osoitteessa Ammattistartti antaa miettimisaikaa Jos yhteishaussa ei tärppää ja opiskelupaikka jää saamatta, voit aloittaa opiskelun Kouvolan seudun ammattiopiston Ammattistartissa. Ammattistartti antaa ohjausta ammatin ja koulutusalan valinnassa. Opinnot ovat laajuudeltaan opintoviikkoa. Koulutuksessa tutustutaan eri ammatteihin ja eri alojen työpaikkoihin. Ammattistartin kautta saadaan valmiuksia aloittaa opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa. Säilytät myös kolme lisäpistettä yhteishakuun (suoritettava vähintään 20 opintoviikkoa) ja osa opinnoista voidaan lukea hyväksi ammattiopinnoissa. Ammattistarttiin haetaan erillishaussa heinäkuun loppuun mennessä. Hakulomakkeet >ammattistartti NuVa nuorten äänitorvena Kouvolan nuorisovaltuustolla (NuVa) oli jo edeltäjät Anjalankoskella, Kouvolassa, Kuusankoskella ja Valkealassa. Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut on vastuuttanut Terttu Nykäsen NuVan vastaavaksi ohjaajaksi. Puheenjohtaja Ilona Vigren ja varapuheenjohtaja Taavi Tihkan korostavat, että NuVa toimii aktiivisesti tehdäkseen nuoret onnellisiksi. Nuoret itse ovat parhaat asiantuntijat omissa asioissaan. NuVan toimintasäännön mukaan nuorisovaltuusto on nuorten omaehtoiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen tarkoitettu kanava, jonka keskeisenä tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin ja aloitteellisen toiminnan edistäminen. Se on nuorten aktiivinen toimintaryhmä, joka tekee aloitteita, järjestää tapahtumia, osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon ja on yhteistyössä koulujen oppilaskuntien kanssa. NuVan 30 jäsentä valitaan vaaleilla, ja ehdokkaiksi voivat asettua vuotiaat Kouvolassa kirjoilla olevat nuoret. Valkealassa käytiin pääosin sopuvaalit. Valkealan Nu- Van alueryhmään oli vain 7. luokilla tarpeeksi ehdokkaita äänestystä varten. Heistä olikin myös apua täyden jäsenmäärän saamiseksi. Muutamalla valtuutetulla on aikaisempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta. Toimikausi on kaksi vuotta. Kokouksia pidetään kerran kuukaudessa eri puolilla uutta Kouvolaa. Näin helpotetaan sekä näiden nuorten luottamushenkilöiden kulkemista kokouksiin että yleisön saamista seuraamaan asioiden käsittelyä. Kaupunginvaltuuston tavoin nämä kokoukset ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Asiasta ei ole vielä ehditty tiedottaa tarpeeksi, joten yleisöä on toistaiseksi ollut vähän. Tasa-arvoinen toiminta koko kunnan alueella on tärkeätä. Siksi onkin valittu alueryhmiä, joiden aktiivisuudella on suuri merkitys. Ne järjestävät nuoria koskevia toimintoja, ja ottavat kantaa alueellisiin kysymyksiin ja ajankohtaisiin asioihin. Anjalankoskella, Kuusankoskella ja Valkealassa on jo lähdetty liikkeelle. NuVan edustajilla seitsemässä lautakunnassa on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lautakuntien jäsenillä on nyt mahdollisuus kumota nuorten kokemus, että heitä kyllä kuunnellaan, mutta mitään ei tapahdu. Nuorisovaltuustossa ja lautakunnissa saatu kokemus voi innostaa lähtemään ehdokkaaksi myös kunnallisvaaleihin. Puheenjohtajakaksikko toteaakin, että nuoria ehdokkaita tarvitaan, koska nuoret eivät äänestä vanhoja. Toimintasuunnitelma on ideaasteella. Syksyksi valmistellaan isoa tapahtumaa mahdollisesti Kouvolataloon. Ensin olisi nuorten musiikki-, tanssi- ja teatteriesityksiä, näyttely ja työpajoja. Illalla siirryttäisiin Brankkarille, jonne hankittaisin joku tunnettu esiintyjä. Tehokas toiminta nuorten hyväksi tarvitsee näkyvyyttä. NuVa tunnetuksi -kampanja käynnistettiin AMK:n opiskelijoiden tekemällä kyselyllä nuorisovaltuuston tunnettavuudesta. Tarkoituksena olisi julkaista kuukausittain lehtiartikkeleja Kouvolan Sanomissa. Sekä puheenjohtaja Ilona Vigren että varapuheenjohtaja Taavi Tihkan opiskelevat Valkealan lukiossa. Uusi Kouvola ei ole kovin paljon näkynyt Valkealan nuorten elämässä tänä vuonna. Sen sijaan joitakin uudistuksia tapahtui jo aikaisemmin, kun kunta kunnosti skeittipaikan, rakensi tekonurmikentän, ja uusi Nuokkarin sekä keskustan asfaltit ja lamput. Muita pienempiä investointeja tehtiin myös. Kouluruokailussa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, joihin ollaan pettyneitä. Parannuksiakin löytyy, mutta enemmän huononnuksia. Tarkoitus onkin pitää palaveria toisten koulujen edustajien kanssa ja tehdä yhteinen ehdotus ruokalistojen muuttamiseksi. Puheenjohtajakaksikko toimii aktiivisesti myös koulun oppilaskunnassa. Lisäksi aikaa riittää liikuntaan. Ilonan lajeja ovat nykytanssin, jazztanssin ja baletin sekoitus lyrical dance sekä Hiphop-tanssi. Taavi harrastaa Kuusankoskella Shoto Budoa, joka on eräs karaten tyylisuunta. Niinpä hän on jo ehtinyt tuoda NuVan kokouksessa esille Kuusankosken urheilutalon tatamin valojen suojukset, ja saanut tehtäväkseen viedä asiaa eteenpäin./tt Kouvolan nuorisovaltuusto on nuorten äänitorvi!

13 KETTERÄ KUMPPANI 13 Ystävällisesti yhteispalvelussa! Vuoden alussa uuteen Kouvolaan avattiin kuusi yhteispalvelutoimistoa varmistamaan palvelujen riittävä saatavuus eri puolella kaupunkia, lähellä asukkaita. Toimistot sijaitsevat Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan entisissä kunnantaloissa ja Keltakankaalla maatalossa. Asiakaspalvelu on maksutonta. Toimistot ovat jo osoittaneet tarpeellisuutensa: tammi-huhtikuun kuluessa toimistoissa kirjattiin yhteensä yli palvelutilannetta. Poliisin ja Kelan avustavia paikallispalveluja Yhteispalvelutoimistossa työskentelevien palvelusihteerien tehtäväkenttä on laaja: he neuvovat kaupungin palvelujen käyttämisessä ja löytämisessä, vastaanottavat ja luovuttavat asiakirjoja, neuvovat asioiden vireillepanossa ja käsittelyssä sekä antavat tukea sähköisten palvelujen käyttämisessä. Kouvolan ja Kuusankosken toimipisteissä voi maksaa Kouvolan kaupungin laskuja. Toimistot palvelevat kaupungin asukkaiden lisäksi myös yrityksiä, matkailijoita, mökkiläisiä ja kuntaan muuttaneita. Yhteispalvelutoimistosta voi noutaa esitteitä kaupungin palveluista, tapahtumista ja matkailukohteista. Elimäen toimistosta saa Kelan avustavaa asiakaspalvelua: esim. lomakkeita ja esitteitä, rajoitetusti hakemusten vastaanottoa sekä vaihtoehtoisten palvelukanavien käyttöön opastamista ja neuvontaa. Keltakankaalla ja Kuusankoskella saa poliisin avustavaa asiakaspalvelua: mm. erilaisia lomakkeita, hakemusten täyttämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä apua poliisin sähköisen hakemuksen täyttämiseen. Tule käymään tai soita! Kun et tiedä mistä vastaus asiaasi löytyy, niin tule käymään tai soita! Yhteispalvelun palvelusihteerit panostavat hyvään palveluun. He huolehtivat siitä, että asiakas saa kaikissa tilanteissa riittävän tiedon asiansa hoitamiseksi. Toimistossa voi käyttää itse tietokonetta ja saa myös neuvontaa sen käyttämisessä, mikäli omat taidot eivät riitä. Tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöistä Kouvola on mukana Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton valtakunnallisessa yhteispalvelun kehittämisprojektissa. Hanke toteutetaan kokeiluna Kuusankosken ja Jaalan yhteispalvelutoimistoissa vuosina Vastaavanlainen hanke toimii Kouvolan lisäksi Joensuussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tavoitteena on kokeilla ja selvittää miten järjestöt voivat toimia yhteistyökumppanina julkishallinnon yhteispalveluissa. Hankkeen palvelusihteeri Heidi Puumalainen ohjaa järjestöjen toimintoihin sekä tiedottaa järjestöjen palveluista ja toiminnoista kuten harrastus- ja vertaistukiryhmistä. Hän opastaa myös viranomaisten kanssa asioimisessa, esim. lomakkeiden täyttämisessä, tiedonhaussa ja sähköisessä asioinnissa. Palvelusihteerin luona voi asioida paikan päällä, sähköisesti tai puhelimitse, myös nimettömänä. Asioita selvitellään asiakkaan ehdoilla. Palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia./pk kuva jukka vesanen Heidi Puumalainen on kevätkaudella tavattavissa seuraavasti: Kuusankosken yhteispalvelutoimistossa tiistaisin klo 9-15 (ei 9.6.) Jaalan yhteispalvelutoimistossa keskiviikkoisin klo 9-15 (ei 3.6., 10.6.) Puhelin: , sähköposti: Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kesäja syyskaudella 2009 Kokousaikataulu Valtuuston kokoukset, maanantaisin klo Kaupunginhallituksen kokoukset, maanantaisin klo ( ) Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , jari.niemela@kouvola.fi Yhteispalvelutoimistojen aukioloajat: Maanantai klo , tiistai-perjantai klo Elimäellä, Jaalassa ja Valkealassa toimisto on ruokatauon ajan suljettuna. Elimäen ja Jaalan toimistot ovat kiinni heinäkuun ajan. Yhteystiedot: sähköpostiosoite: yhteispalvelut@kouvola.fi Elimäen toimisto: Vanhamaantie 17, Elimäki, puh Jaalan toimisto: Salparinteentie 1 A, Jaala, puh Keltakankaan toimisto: Keltakankaantie 8, Keltakangas, puh tai Kouvolan toimisto: Torikatu 10 A-ovi, Kouvola,puh tai Kuusankosken toimisto: Valtakatu 33, Kuusankoski, puh tai Valkealan toimisto: Kustaa III tie 10, Valkeala, puh tai Kirjasto kuuluu kesään Kouvolan alueella toimiva Kouvolan kaupunginkirjasto tarjoaa kirjastopalveluita laajasti ympäri kaupunkiamme. Asiakkaita palvelee yhteensä 15 kirjastopistettä. Kirjastoautot Regina ja Valkeala tuovat kirjastopalveluita sinne, missä ei kiinteää toimipistettä ole. Regina liikennöi kaupunkimme eteläisiä osia ja Valkeala palvelee Valkealan ja Jaalan alueita. Vuoden alussa Kouvolan kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön uusi, värikäs kirjastokortti. Kortin uusiminen käy kätevästi kirjastokäynnin yhteydessä ja samalla tarkistamme kortin haltijan asiakastiedot ajantasaisiksi. Kirjastokorttiin liittyy tunnusluku, joka mahdollistaa lainaus- ja palautusautomaattien käytön. Tunnusluvullisella kortilla voi vaikka mökillä ollessa uusia lainoja, tehdä varauksia tai tutkia omia asiakastietoja verkkokirjaston kautta. Lähes kaikissa toimipisteissä on otettu käyttöön lainaus- ja palautusautomaatteja, jotka nopeuttavat asiointia kirjastossamme etenkin ruuhka-aikoina. Automaattien käyttö on helppoa ja kirjaston henkilökunta opastaa asiakkaita automaattien käytössä. Kouvolan kaupunginkirjaston toimipisteet ovat valmiina kesään. Toivomme, että myös alueella vapaa-aikaansa viettävät kesäasukkaat löytävät tiensä kirjastoihimme. Kesä, kirja ja lukeminen ovat mainio tapa rentoutua, olipa sää hellettä tai tuiskua. Kirjastojen hyllyiltä löytyy ihania klassikkoja ja lukemattomia aarteita. Kirjojen lisäksi voi lainata lehtiä, musiikkiaineistoa, elokuvia ja vaikkapa konsolipelejä. Viihtyisät lukusalit tarjoavat rauhallisen ympäristön lukemiseen tai oleskeluun. Kesän aikana eri toimipisteissämme järjestetään useita tapahtumia ja tilaisuuksia näyttelyistä kirjailijavierailuihin. Kouvolan kirjaston ylpeydenaihe Kouvolan Dekkaripäivät järjestetään jälleen tänäkin vuonna kesäkuussa Kirjasto on myös vahvasti mukana Elimäen Pestoomarkkinoilla järjestämällä mm. kirjailijavierailuja markkinaaikana./th Kouvolan kaupunginkirjaston toimipisteiden henkilökunta toivottaa kaikki tervetulleeksi kirjastoon. Kirjastokortti taskussa varmistaa maksutonta nautintoa kirjan, musiikin, elokuvien ja tapahtumien äärellä. Lisätietoja aukioloajoista, palveluistamme ja tapahtumista www. kouvola.fi/kirjasto. Kouvolan kaupunginkirjaston toimipisteiden kesän aukioloajat Kouvolan pääkirjasto ma-pe la Kuusankosken kirjasto ma-pe la suljettu su lehtisali avoinna Haanojan kirjasto, Inkeroisten kirjasto, Korian kirjasto, Myllykosken kirjasto ja Valkealan kirjasto ma-to pe la suljettu Elimäen kirjasto, Jaalan kirjasto, Lehdokin kirjasto ja Voikkaan kirjasto ma-ke to-pe la suljettu Kääpälän kirjasto ti to suljettu Huhdasjärven lainausasema, Pilkanmaan kirjasto ja Utin kirjasto Suljettu kesän ajaksi. Juhannusaattona perjantaina kaikki kirjastot ovat kiinni.

14 14 KODIKAS KOUVOLA 8 uimarantaa ja 18 uimapaikkaa uudessa Kouvolassa Arto Karhu (vasemmalla) ja Matti-Pekka Berg mainostavat innolla veteraanien MM-paineja Kuusaan jäähallilla. Teknisen toimen aluepalveluiden ja yhdyskuntatekniikan sekä sivistystoimen edustajat yhdessä ympäristöhallinnon viranomaisten kanssa ovat kartoittaneet Kouvolassa tänä kesänä käyttössä olevat uimarannat ja -paikat. Uimarannat on luokiteltu vallitsevien olosuhteiden ja varustelutason sekä kävijämäärien mukaan uimarantoihin ja uimapaikkoihin. Yhteisissä neuvonpidoissa on sovittu yleisistä uimarannoista tehtäväksi terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus terveysvalvonnalle. Uimarantojen varustelutaso on määritelty ja kevään aikana tekninen toimi kävi lävitse uimarantojen varustelutason. Uimarannoille on laadittu myös järjestyssäännöt. Kouvolan kaupunki toivoo, että uimarannoilla virkistäydytään, harrastetaan liikuntaa sekä vietetään vapaaaikaa yhteisten pelisääntöjen mukaisella tavalla. Painiseurojen jättiponnistus veteraanien MM-painit Piristysruiske ja varsinaiset lamantappotalkoot Kouvolalle - Kouvolan kaikki painiseurat vääntävät yhteistyössä todellista niskalenkkiä lamasta. Kouvolan Painijat, Myllykosken Kilpaveikot, Voikkaan Urheiluveikot, Pilkanmaan Pilke ja Voikkaan Viesti järjestävät Kuusankosken jäähallilla veteraanien MM-painit. Taloudellinen tilanne meillä ja maailmalla on haasteellinen, joten olemme ryhtyneet varsinaisiin lamantappotalkoisiin, kuvailee MM-painien kilpailujohtaja, Kouvolan Painijoiden puheenjohtaja ja Painiliiton hallituksen jäsen Arto Karhu. - Meillä on vanhoja tukijoita paljon ja uusia tukijoita vielä etsitään lisää kiinnostavan lajin pariin. Kouvolan hotellit ovat ainakin juonessa mukana, olemmehan varanneet ne täysin painiväelle. Noin 40 maasta on tulossa 350 painijaa huoltajineen ja kannustajineen. Ikäsarjoja yli 35 vuotiaista lähtien on 5 ja joka sarjassa on 7 painoluokkaa kiloisia. Katsojia odotamme reilut Arviolta ainakin jokainen ulkomaalainen vieraamme jättää Kouvolaan euroa per päivä. Joten painikisat on aikamoinen taloudellinen piristysruiske Kouvolalle, sanoo MM-painien markkinointipäällikkö, Myllykosken Kilpaveikkojen Matti-Pekka Berg. - Työt kisojemme onnistumiseksi aloitettiin jo Samalla porukalla järjestettiin Kouvolassa vuonna -97 EMpainit, jotka olivat jättimenestys myös taloudellisesti ja painiinnostuksen nostajana. Uskomme pärjäävämme nytkin. Veteraaniurheilu meillä ja maailmalla on kovassa nousussa. Rakennamme MM-paineista viihteellisen, kokoperheen viihtyisän tapahtuman, lupaa kilpailujohtaja Karhu./UA Lisätietoja MM-painesta: Kisalogon ja -mitalit on suunnitellut Kouvolan seudun ammattioppilaitoksen opiskelijat. Uudet Kouvolan opaskartat valmistumassa Teknisen toimialan maankäyttöyksikkö on kevään aikana valmistellut uuden Kouvolan opaskarttapakettia. Siinä on sekä taajamien että haja-asutusalueen kartta. Sitä tarvitsevat asukkaiden lisäksi yritykset asiakkaineen ja seudulla vierailevat matkailijat. Aiheuttihan uuden Kouvolan perustaminen satojen katujen ja teiden nimien muutokset Aikaisemmat kuntien opaskartat menivät hyvin kaupaksi. Nyt nähdään, mikä merkitys nettikartoilla on asiassa, toteaa kartastoinsinööri Pekka Aalto. Taajamien kartta on kaksipuolinen, ja muistuttaa aiempaa Pohjois-Kymenlaakson opaskarttaa. Sen mittakaava on 1: Myös haja-asutusalueen kartta on kaksipuolinen, ja siinä ovat kaikki kaupungin haja-asutusalueen taajamat. Sen mittakaava on 1: Karttapaketti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Siihen kuuluu hakemisto tiestöstä ja kulttuurikohteista. Kaupungin matkailutoimistoon ja yhteispalvelutoimistoihin tulee myyntiin 2000 karttapakettia. Lisäksi painetaan 1000 yksipuolista seinälle ripustettavaa karttaa./tt Uimarannat Iso-Ruhmas uimaranta, Jaalan kk Jokelan uimaranta, Jokela Koivusaaren uimaranta ja maauimala, Myllykoski Käyrälammen uimaranta, EU-uimaranta, Käyrälampi Orijärven uimaranta, Sippola Sihvakan uimaranta, Anjala Sompasen uimaranta, Voikkaa Särkkien uimaranta, Jokela Uimapaikat Haukkavuoren uimapaikka, Elimäki Hautalan uimapaikka, Lappalanjärvi Horpunrannan uimapaikka, Vuohijärvi Kaurisselän uimapaikka, Löytty Kimolan uimapaikka, Musta-Ruhmas, Jaala Lautaron uimapaikka, Käyräjoki, Valkeala Napan lampi, uimapaikka, Koria Pakin uimapaikka, Villikkala Pilkanmaan uimapaikka, Kymijoki Rautjärven uimapaikka, Kaipiainen Röllänrannan uimapaikka, Tirvanjärvi Siikavan uimapaikka, Iso-Ruhmas, Jaala Teuroisten uimapaikka, Elimäki Uimilan uimapaikka, Karijärvi, Jaala Valkealan kk:n uimapaikka, Lappalanjärvi Valkealan kk:n uimapaikka, Likolampi, Valkeala Vekaran uimapaikka, Vekaranjärvi Vennan uimapaikka, Haukkajärvi, Utti Kouvolan kaupungin uimahallit - kesä 2009 aukioloajat Uimahallit ovat avoinna alla olevan aikataulun mukaisesti. Huomaa vuosihuoltojen aiheuttamat kiinnioloajat! Korian uimahalli, ma, ke klo 6-20, ti, to klo 10-20, pe klo 6-18, la-su suljettu Suljettu Haanojan Haali, ma-pe klo , la-su suljettu Suljettu Inkeroisten uimahalli, ma, pe klo 13-21, ti-to klo , la-su klo Ajalla avoinna ma-pe klo 11-19, la-su suljettu Kuusankosken uimahalli, ma-to klo 6-21, pe klo 10-21, la klo 10-18, su klo Suljettu Urheilupuiston uimahalli, ma klo 6-18, ti-pe klo 6-8 ja 9-21, la klo 10-18, su klo Suljettu Valkealatalo, ma, ke, pe klo , ti, to klo 13-21, la-su klo Suljettu

15 KODIKAS KOUVOLA 15 Kasarminmäelle saatiin viljelypalsta - Viljelypalsta alkaa pian heräillä. Ihmisen haju punaisissa palloissa olevissa hiuksissa pitää jänikset loitolla, tietää palstaviljelijä Tuula Koistinen. Hän on parturi-kampaaja, joten hiuksia riittää työn puolesta. Koistisen Tuula on napakka nainen ja osoitus siitä, kuinka yhdenkin ihmisen aktiivisuudella saadaan Kouvolassa asioita aikaiseksi monien riemuksi. - Vuosia minulla oli viljelypalsta Lehtomäessä. Sitten se lakkautettiin asutuksen tieltä. Me innokkaimmat palstalaiset siirryimme kauas Eskolanmäkeen. Päätin, että palsta on saatava lähemmäs lehtomäkeläisiä. Järjestin kansalaisadressiin ja keräsin nimet. Menin kaupungintalolle kyselemään, missä kaupungilla on maita. Kiersin itsekseni maat katsomassa ja Kasarminmäeltä löytyi sopiva viljelysmaaksi. Kaupungin ylipuutarhuri Sakari Värri laittoi ripeästi asian eteenpäin kaupungin koneistossa. Pian joukko entisiä Lehtomäen palstalaisia ja muita viljelyintoisia iski antaumuksella sormensa Kasarminmäen multiin, kuvailee prosessia tyytyväisenä Koistisen Tuula vuoden vanhan viljelypalstansa laidalla. - Viljelykset on oikea virkistyskeidas ja rauhoittumisen paikka meille palstalaisille. Täällä saa hyötyliikuntaa ja aah ja nam ne oman maan antimet. Minulla on talvi- eli ympärivuotinen palsta, jossa saan touhuta myöhään syksyyn ja aikaisin keväällä. Monivuotisten marjaja koristepensaiden sekä mansikoiden ympärillä kukoistaa pian taas suuri joukko keittiökasviksia. Saan täältä vuoden perunat, viittä eri sorttia. 10x10 metrin palstalleni mahtuu vaikka mitä: porkkanaa, naurista, lanttua, puna- ja valkosipulia, selleriä, maissia, kurkkua, tilliä, persiljaa, purjoa, sipulia, kukkia omaksi ja ystävienkin iloksi. Tämä on antoisa harrastus. Täällä tutustuu naapuriviljelijöihin ja voi heidän kanssaan vaihtaa tietoja mm. tappiosta ja voitoista viljelyksillä, kertoo palstaaktiivi Tuula./ UA Viljelypalstat Kouvolassa Kouvola Eskolanmäessä (Ojaäyrääntien vieressä) ja Kasarminmäellä (varuskuntaalueen pohjoispuoli). Aarin kokoinen 10 euroa/kasvukausi. Suurin osa kesäpalstoja, jotka kaupungin toimesta kynnetään syksyllä ja äestetään keväällä. Myös talvipuutarhapalstoja, joilla voi viljellä monivuotisia kasveja. Alueilla vesipisteet. Palstat nimetään varaamisjärjestyksessä. Jos haluaa varata saman palstan seuraavaksikin kasvukaudeksi, on varaus tehtävä mennessä. Varaukset puh KUUSANKOSKI Mattilassa ja Maunukselassa. Aarin kokoinen 10 euroa/kasvukausi. Palstat nimetään varaamisjärjestyksessä. Jos haluaa varata saman palstan seuraavaksikin kasvukaudeksi, on varaus tehtävä mennessä. Varaukset puh VALKEALA Valkealan kirkonkylällä, Uimarannantien varressa. Alueesta vastaa Kymijoen 4H-yhdistys. Varaukset ja lisätietoja: Kymijoen 4H-yhdistys, www. kymijoen4h.fi, puh. (05) (klo 9-14), sähköposti kymijoki@4h.fi. Muutama palsta vapaana. Aarin kokoinen 20 euroa/ kasvukausi. Myös luomupalstoja. Vesipisteitä, komposti, roskasäiliö, ilmoitustaulu, lukollinen varasto palstalaisten tavaroille. Alueella näytemaa, huvimaja, nuotiopaikka, eläviä pajurakennelmia. Alueen lähellä kirkonkylän uimaranta sekä Kotikontujen luontopolku, tutustu netissä Kouvolan kaupungin vuokraamat venepaikat Kaupungilla on alueellaan tarjolla kaikkiaan 842 vuokrattavaa venepaikkaa, joista vapaina oli huhtikuun alussa 255 kpl. Vuokrattavat paikat sijoittuvat Kuusankosken ja Valkealan kaupunginosiin. Lisäksi Anjalankoskella, Jaalassa ja Kuusankoskella on joitakin käytettävissä olevia rantapaikkoja, joita ei nimetä ja joista ei peritä vuokraa. Venepaikkojen tarkemman sijainnin voi katsoa Kouvolan kaupungin karttapalvelusta hakusanalla venepaikat. Harjunjoen, Lautaron, Virranpään ja Niinistön rantapaikat samoin kuin Vuohijärven ja Hillosensalmen laituripaikat ovat kaikki varattuja. Rantapaikkoja on vapaina Hirvelässä, Lohikadulla, Pilkanmaassa, Saunalahdessa, Virtakivessä ja Vekaranjärvellä, laituripaikkoja Pilkanmaassa, Saunalahdessa, Virtakivessä, Jokelassa, Niinistössä ja Valkealan kirkonkylässä. Tekninen lautakunta tarkisti maaliskuun lopulla venepaikkojen hinnat. Ison laituripaikan vuokra on 150, tavallisen laituripaikan 75, poijupaikan 45 ja rantapaikan 32 vuodessa. Avainmaksuksi määrättiin 20. Ennestään venepaikkaa hallitseville lähetetään vuokralaskut keväänalkukesän aikana. Sopimus jatkuu, mikäli lasku maksetaan eräpäivään mennessä. Paikat, joiden vuokraa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, vapautuvat vuokrattaviksi tämän jälkeen. Mikäli nykyinen vuokralainen luopuu venepaikasta, asiasta tulee ilmoittaa mahdollisimman pian ja palauttaa mahdollinen avain. Varausasioita hoitaa Tekniikka- ja ympäristötalossa Anneli Kokkonen, puh Lisäksi Haminan Tervasaaresta, Lepikon rannasta, on Venehamina Oy:ltä varattu 25 venepaikkaa ensisijaisesti kouvolalaisten veneilijöiden käyttöön. Varauksia hoitaa näiltä osin Kouvolan kaupungin vapaaaikatoimistossa Risto Silvennoinen, puh Matonpesupaikat Kaupungin asukkaille tarkoitettuja matonpesupaikkoja on Kouvolassa 16 kpl: Matonpesupaikka, Elimäen kirkonkylä Matonpesupaikka, Inkeroinen Matonpesupaikka, Jaala Matonpesupaikka, Selänpää Matonpesupaikka, Kuusankoski, Kaaritie Matonpesupaikka, Tirva Matonpesupaikka, Kuusankoski, Puistotie Matonpesupaikka, Tuohikotti Matonpesupaikka, Kouvola Matonpesupaikka, Utti Matonpesupaikka, Koria, Kymenkuja Matonpesupaikka, Jokela Matonpesupaikka, Kääpälä Matonpesupaikka, Valkeala Matonpesupaikka, Myllykoski Matonpesupaikka, Vuohijärvi Pesupaikat avataan keväisin toukokuun puolen välin jälkeen heti, kun yöpakkaset loppuvat ja suljetaan syksyllä säiden mukaan. Päivisin veden tulo useimmilla matonpesupaikoilla alkaa klo 6.00 ja päättyy klo Lisäksi Kouvolan kaupungilla on mattolaitureita 5 kpl: Mattolaituri, Kuusankoski, Ahlmannintie Mattolaituri, Voikkaa, Pessankoski Mattolaituri, Voikkaa, Virtakivi Mattolaituri, Voikkaan silta, eteläinen Mattolaituri, Voikkaan silta, pohjoinen Mattolaiturit pidetään toiminnassa niin kauan kuin niiden kunto on hyvä. Huonokuntoiset laiturit poistetaan. Matonpesupaikkojen ja mattolaitureiden tarkemman sijainnin voi katsoa Kouvolan kaupungin karttapalvelusta hakusanalla mattolaituri tai matonpesupaikka. Ohjeita pesupaikan käyttäjille l Käytä vain luontoystävällisiä pesuaineita. l Ethän varaa altaita liottamiseen ruuhka-aikoina, yksi allas /pesijä. l Puhdista altaat pesun jälkeen ja pidä ympäristö siistinä. l Mankelin teloihin saattaa jäädä väriä, käytä vaaleilla matoilla suojakangasta. l Valutusorret on tarkoitettu vain veden ensivaluttamiseen, loppukuivaus kotona. Kouvolan kaupunki ei korvaa vahinkoja, joita voi aiheutua mahdollisesta pesuveden epäpuhtaudesta ja pesulaitteiden rakenteista sekä mankelin asiattomasta käytöstä. Pesupaikoista huolehtii Kouvolan kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala/alue- ja rakennuspalvelut. Ajoneuvojen pesu ranta-alueella on ehdottomasti kielletty. Vikailmoitukset Vikailmoitukset virka-aikana puh

16 16 KIEHTOVA KAUPUNKI Matkailullisestikin uusi Kouvola on runsaudensarvi Kouvolan matkailu Torikatu 10, 1. krs Kouvola Puh Kuntarajojen poistuminen ei vaikuta juurikaan tänne muualta matkaavien liikkeisiin. - Matkailukohteemmehan ne tärkeintä ovat. Ei turistia kiinnosta onko se Verla tai Tykkimäki minkä kunnan alueella. Mutta meidän matkailunmarkkinoijien elämää yhdistyminen tietysti helpottaa huomattavasti. Jo tähänkin asti olemme matkailussa tehneet laajaa yhteistyötä yli kuntarajojen, mutta nyt poistuu taas muutama hidastava byrokratian ratas. Ja erityisen innoissani olen siitä, että ensimmäistä kertaa matkailu on nostettu merkittäväksi kehittämiskohteeksi kaupungin strategiassa. Matkailutoimi siirtyi uudessa Kouvolassa elinkeinotoimeen Kouvola Innovationin alaisuutteen. Työtämmehän on virkistää elinkeinoelämäämme tuomalla tänne alueen ulkopuolisia euroja, sanoo matkailupäällikkö Raija Sierman. Kärkikohteiksi on nostettu Tykkimäki, Repoveden kansallispuisto, Maailmanperintökohde Verla sekä Mustilan alue Elimäellä. - Mutta on meillä melkein miljoona muuta yhtä tärkeää kohdetta ja matkailuyritystä, jotka ansaitsevat huomion. Tammikuussa esiinnyimme ensi kertaa uutena Kouvolana seitsemän yhteistyöyrityksen kanssa Helsingin Matkamessuilla. Messuille valmistui myös uusi matkailuesitteemme, josta on tehty englannin-, saksan-, venäjän- ja vironkieliset versiot. Helmikuussa osallistuimme Viron Matkamessuille, josta saimme hyviä kokemuksia. Virolaisten yöpymiset Kouvolan seudulla ovat kasvaneet selvästi. Myös Pietarin alueeseen panostamme lehti-ilmoituksin, suoramainoksin sekä messuin ja tapahtumin. Kouvolan monipuolista kokouspaikkatarjontaa markkinoitiin keväällä Kongressimessuilla Helsingissä, kertoi matkailupäällikkö. - Uudet nettisivumme valmistuvat alkukesästä. Ne ovat entistä keskeisemmässä osassa työtämme nopeutensa ja tehokkuutensa ansiosta. Tärkeää on matkailumarkkinoinnissa myös erilaiset yhteistyöverkostot kuten Kymenlaaksoyhteistyö, Etelä-Suomi-yhteistyö ja Suomi-yhteistyö. Näiden yhteistyöverkostojen kanssa hoidetaan mm. kansainvälistä markkinointia. Jatkossa entistä tärkeämpää on tiivis yhteistyö alueemme yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa, jotta Kouvolaan saadaan enemmän isompia ja pienempiäkin kokouksia, tapahtumia, viihde- ja urheilutilaisuuksia. - Jo nyt merkittävä markkinointityökalumme on räätälöidyt retkipaketit turistiryhmille ja ohjelmapaketit business-matkalaisille. Esimerkiksi kiinalaisia businessryhmiä meillä vierailee lähes viikoittain. - Kilpailu turistien paljon kaivatuista matkailueuroista kiristyy. Luovuutta ja uusia ideoita markkinoinnissa vaaditaan, joten töitä KUVA suvi eklund Kouvolan Matkailusta löytyy jatkossakin laajat valikoimat esitteitä, karttoja ja tietoja muista Suomen kaupungeista. Kouvolan kartat, esitteet yms. materiaali palvelee turisteja kuin myös kouvolalaisia, jotka haluavat viedä kouvolatietoutta omille matkoilleen, kertoo matkailupäällikkö Raija Sierman. uudessa isommassa Kouvolassa matkailun sarallakin riittää, sanoo Raija Sierman./UA Lippupalvelu Oy:n lippuja voi ostaa Kouvolan Matkatoimistosta (Asemakatu 1). Kouvola - Rock city! Kouvolan maine rockkaupunkina oli Peer Güntin kultavuosina 80- ja 90 luvuilla vähintäänkin perusteltu. Vaikka kouvolalaisbändit ovat sittemminkin aika ajoin olleet valtakunnan tason parrasvaloissa, vasta parin viimeisen vuoden aikana Kouvolasta on uudelleen alettu käyttää raflaavaa määrettä rock city. Aika harva enää muistaa kuusankoskelaislähtöistä Mods ia, joka kuitenkin oli ensimmäinen pohjoiskymenlaaksolainen levyttämään päässyt rockyhtye. Bändin vuonna 1965 julkaistu single Pretty Thing / Tommy Jones oli uraauurtava teos. Sen jälkeen Kouvolan mainetta Suomen rock-kartalla ovat ylläpitäneet mm. levykeräilijöiden himoitsema Session, rockin Suomen mestaruuden v voittanut Haukka, punkrockin legendoihin luettavat Loose Prick ja Top Rank, laulajalauluntekijä Kalevi Kullasvaara, brittityylistä kitarapoppia soittanut Going Public sekä psykedeliaa huokuva Barefoot Brothers, jolta juuri ilmestyi pitkästä aikaa uusi levy. The Twangersin, Happy Timesin ja Legendsin johdolla Kouvolassa tehdään edelleen ahkerasti tasokasta rautalankaiskelmää ja -poppia. Edelleen levyttäviä, jo pitempään toimineita kouvolalaisia rock-yhtyeitä ovat mm. kaupungin ehkä tätä nykyä suosituin ja tunnetuin yhtye Viikate, progressiivista metallia soittava Malpractice sekä tyylikkäästä kitararockistaan kuulu Cheerleaders United. Haitari- ja kosketinsoitinvirtuoosi Esa Kotilainen soittaa edelleen useammassakin kokoonpanossa. Näistä tunnetuimmat ovat legendaarinen Wigwam sekä Crazy World. Uusi sukupolvi Se, että Kouvolaa uskaltaa uudelleen nimittää rock cityksi, on sitten kuitenkin uuden sukupolven rock- ja metallibändien ja uudelleen virinneiden bänditapahtumien ansiota. Kellareista Manskille bänditapahtuma soitettiin ensimmäisen kerran vuonna Ensi kuussa Kellareista Manskille soitetaan siis jo kuudetta kertaa. Tämän kaltaiset tapahtumat, joita on järjestetty eri puolilla nykyistä Kouvolan kaupunkia, tarjoavat nuorille, demovaiheessa oleville bändeille mahdollisuuden esiintyä suurehkolle yleisölle hyvän PA-laitteiston ja markkinoinnin tukemana. Bändit treenaavat tapahtumia varten intensiivisesti, sillä yleisön eteen ei haluta mennä huonosti valmistautuneena. Tulostakin alkaa näkyä. Kivimetsän Druidi allekirjoitti viime kesänä maailmanlaajuisen levytyssopimuksen Century Media Recordsin kanssa ja vähän myöhemmin The Souls (aiemmin Sister Morphine -nimellä tunnettu yhtye) sai sopimuksen Spinefarm Recordsin kanssa. Molempien yhtyeiden debyyttialbumit on jo julkaistu. Kivimetsän Druidi on niittänyt mainetta Suomen lisäksi Euroopassa soittamalla kaksi kuukauden mittaista Euroopan kiertuetta sekä esiintymällä lukuisilla eurooppalaisilla festareilla. Kaikkiaan Kivimetsän Druidi on soittanut 17 maassa yli 100 keikkaa ja lisää mielenkiintoisia uutisia on tulossa pikapuolin. Myös The Soulsin debyyttialbumi on kerännyt ylistäviä kommentteja ja bändi nähtäneen keikoilla lähiaikoina ainakin kotimaan kamaralla. Myös Shattered Within soittaa female fronted metallia. Bändi voitti taannoin valtakunnan tason äänestyksessä pohjoismaisen Duracelin ja Ramp Musicin lanseeraaman äänestyksen tuloksena merkittävän summan edestä markkinointinäkyvyyttä, jonka tuloksena se kuvasi mm. laajaa huomiota saaneen musiikkivideon. Mutta tässä on vain jäävuoren huippu. Pinnan alla väreilee voimakkaasti ja voin vain arvailla kuka on seuraava levytyssopimuksen nappaava kouvolalaisbändi. Potentiaalisia ehdokkaita on useita. Olisiko se joku taitavista metallibändeistä kuten Soulwound, Ruin, Carry The Black Cross tai Butcher s Block vai ehkä pirteää funkpoppia soittava Grand Flow Park? Aika näyttää, mutta potentiaalia kouvolalaisbändeissä riittää. Halu panostaa omaan läpilyöntiin on avainasemassa, mutta myös sillä, että onnistuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, on iso merkitys. Joka tapauksessa levy-yhtiöiden katseet on nyt käännetty Kouvolan suuntaan, joten nyt on aika panostaa täysillä./hk Kivimetsän Druidi.