Rakentamismääräysten ajankohtaiset muutokset, tulevaisuuden näkymät ja niihin liittyvät ongelmat
|
|
- Petri Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vatek ry, koulutustilaisuus Tampereella Rakentamismääräysten ajankohtaiset muutokset, tulevaisuuden näkymät ja niihin liittyvät ongelmat Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennesuunnitteluun liittyviä kysymyksiä 3. Rakennusfysiikkaan ja energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä 4. Sortumien syiden selvittäminen Suuri tietomäärän kasvu ja erilaisten määräysten ja sääntöjen muutosvauhti ovat keskeisiä tekijöitä rakentamisen laatuun liittyvissä kysymyksissä. Tuotettaessa uusia määräyksiä ne pitäisi pystyä kiteyttämään siten, että koulutuksen saanut ammattilainen ymmärtää viestin oikein. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Epäselvissä tapauksissa tarvitaan tulkinta siitä, miten toimitaan, kunnes saadaan lisää tietoa. Vatek ry
2 Miten vältetään virheet? Keskittymällä oleelliseen (20/80 säännöt) Tunnistamalla kriittiset tekijät ja asiat ja keskittymällä erityisesti niihin Lisäämällä perusosaamista ja ymmärrystä kaikilla tasoilla Mihin asioihin koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota? Kaikkien sukupolvien on opiskeltava rakentamisen perusasiat Opettajien on syytä osata, ymmärtää ja hallita opettamansa asiat Opetuksessa on keskityttävä oleelliseen, ei kaikkeen Ihminen oppii kehittelemällä ajatuksia omassa päässään Oppimiskapasiteetti ei ole lisääntynyt samassa tahdissa tietomäärän kanssa Asioitten ymmärtäminen on pääasia Mikä tulee nostaa valvonnan kriteeriksi? Tuotteen laatu on vähintään yhtä tärkeä kuin hallinnollinen laatu (laatujärjestelmä) Tekijälle on kerrottava, mitä asiat tekemisessä ovat kriittiset ja tekijän omaa laadun valvontaa tulee kehittää, tästä on paljon myönteisiä kokemuksia Vatek ry
3 Historiaa Rakennustekniikka kehittyi 1800 luvulla. Kaikki päämateriaalit, tuotantotavat ja suunnittelumenetelmät keksittiin tuolloin. Tekniikan huiman edistymisen myötä kaikki on kehittynyt, mutta ratkaisevaa uutta ei ole löydetty. Tämä on hyvä muistaa. Viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunutta: Tietotekniikka on mahdollistanut suunnittelun tehostumisen ja monien uusien sovellusten kehittämisen rakentamiseen, esimerkiksi automaation kautta. Tietokone ei ole aina oikeassa. BIM auttaa kustannusten arviointia ja markkinointia, ei juurikaan itse rakentamista. Laatu on kaikesta huolimatta parantunut, vaikka haasteet ovat olleet suuret. Rakentamisen ohjausjärjestelmä on kehittynyt suunnattomalla vauhdilla, mikä merkitsee kokonaisuuden hallinnan vaikeutta. Vatek ry
4 Rakentamista normitetaan sekä Euroopasta että Suomesta Rakentamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita tuotetaan edelleen usean ministeriön ja Euroopan unionin toimesta. Toivottavasti koordinaatiota eri toimijoiden välillä pystytään lisäämään. Rakentajat tarvitsevat yksinkertaisia, selkeitä ja ymmärrettäviä sääntöjä, jotta laatu voisi toteutua. Jos eurooppalaiselle normitukselle ei kyetä tekemään merkittäviä yksinkertaistuksia, koko projektista tulee olemaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sama riski liittyy parhaillaan jatkuvasti uudistuviin energiatehokkuusohjeisiin. Rakentaminen on monien eri osa-alueiden yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Vaikeus liittyy siihen, että osa-alueita tulee koko ajan lisää ja vanhat tulevat monimutkaisemmiksi. Vatek ry
5 Koulutus Suuri osa opettajista vaihtuu nuorempiin ja nimikkeet vaihtuvat. Seurauksena on, että perusosaaminen jää taka-alalle. Rakentamista vaivaa jo nyt perusosaamisen puute. Uusien rakentajasukupolvien on opittava vanhatkin perusteet, koska ne eivät siirry geeneihin automaattisesti. Nyt oppilaitoksissa opiskelevat vastaavat rakentamisesta 10 vuoden päästä. He elävät täysin toisenlaisessa maailmassa kuin opettajansa. He ovat monessa paljon edellä entisten aikojen oppilaita. Toisaalta heille yritetään opettaa enemmän kuin kohtuudella voi omaksua. Nyt oppilaitokset saavat rekrytoitua huipputason oppilaita. Kaikki tutkinnon suorittaneet saavat hyvin töitä (riippuu kuitenkin omasta motivaatiosta), koska monet rakentajat siirtyvät eläkkeelle ja toisaalta rakennusalan koulutetuille löytyy uusia tehtäviä, vaikkapa energiaan liittyvästä rakentamisesta. Ulkomaalaisia käytetään nykyistä enemmän, mutta myös suomalaisille riittää työtä, koska rakentaminen on kulttuuritaustainen kysymys. Vatek ry
6 Tulevaisuudenkuva Rakentaminen tehostuu, tuottavuus paranee, kiire lisääntyy ja kilpailu kiristyy myös seuraavan 10 vuoden ajan, niin kuin on tehnyt jo yli 2000 vuotta. Toivottavasti työelämästä eläkkeelle siirtyvien kokemusta osataan käyttää hyväksi, koska se on erittäin arvokas luonnonvara. Olisi hyvä, jos lopultakin osaisimme keskittyä oleelliseen. Siitä voisi olla hyötyä kiihtyvällä tahdilla monimutkaistuvassa maailmassa. Laatukin saataisiin paremmaksi, kun työn tekijälle kerrotaan, mitkä työvaiheet ovat erityisen tärkeitä ja hän työn tehtyään valvoo itse laatua esimerkiksi ottamalla kameralla kuvan työnsä jäljestä. Rakentamista kehitetään yhä enemmän poliittisin päätöksin. Tästä on jo esimerkkejä. Rakentajat joutuvat toimimaan entistä lyhytjänteisemmin. Vatek ry
7 Normit, käyttöselosteet ja tyyppihyväksynnät lakkaavat, mitä tilalle? Tähän asti rakentajat ovat pärjänneet Melko selkeillä normeilla Käyttöselosteilla, kun normit eivät ole riittäneet Tyyppihyväksynnällä, kun rakenne on ollut määräysten vastainen, mutta kuitenkin toimiva. Tyyppihyväksyntöjä ei enää myönnetä eikä uusita (ainakaan kaikissa tapauksissa). Euroopan järjestelmä on seuraava Eurokoodit, joita on satakertainen sivumäärä siihen verrattuna, millä aiemmin tultiin toimeen CE merkit, jotka perustuvat tuotestandardeihin (niitä on laadittu vain osalle rakennustuotteita) Kun systeemi ei toimi, rakentajat käyttävät erilaisia sertifikaatteja. Miten sertifikaatti ohittaa määräysten vastaisuuden? Vatek ry
8 1. Taustaa Menestyvällä rakennesuunnittelijalla tulee olla seuraavat asiat filosofisella tasolla selkäytimessä Karkea Tarkka Tiede 1 Kuormat riittävät EC ***** 2 Rasitukset ql 2 /8 3D epälin ***** 3 Materiaalit karkea tarkka ***** 4 Mitoitus selkeä EC ***** 5 Stabiilisuusmurron poistaminen hoikkuus 2. kerta- luku ***** 6 Liitokset ***** Eri osa-alueiden tarkka käsittely (voi) hävittää ymmärryksen kokonaisuudesta. Rakentamiseen liittyy lukuisa joukko myös muita näkökulmia. Matriisin laatikoita on lopulta tuhansia. Vatek ry
9 Normien kaavat ovat pääosin empiirisiä Normistoa pidetään jo nykyisin niin monimutkaisena, että eteenpäin päästään vain tietotekniikan avulla. Tietokone ei useinkaan osaa ottaa huomioon normien kaavojen kokemusperäistä tietoa. Siksi analyysin tulos on vain hyvä lähtökohta suunnittelulle. Tietokonetulostus voi johtaa joissakin tapauksissa suureen ylimitoitukseen ja joissakin tapauksissa merkittävään alimitoitukseen. Esimerkiksi jatkuvat teräsbetonirakenteet on aiemmin suunniteltu paljon nykyistä pienemmällä teräsmäärällä. Puristettujen rakenteiden ja rakenteiden puristettujen osien hoikkuuden arviointi on vaativa ja haasteellinen tehtävä. Jos suunnittelija ei hallitse asiaa, voidaan olla paljon epävarmalla puolella. 3D mallintamisessa ovat samat ongelmat. Usein tulos auttaa ymmärtämään rakenteen todellisen toiminnan, joskus toiminta voi olla todella vaikeasti hallittavissa, jopa mallin avulla. Vatek ry
10 Varmuuskertoimista Kuinka paljon pienempi on Suomen pysyvän kuorman kerroin 1.15 verrattuna eurooppalaiseen suositukseen 1.35? 1.15/1.35 = 0.85 (15 %), vai 0.15/0,35 = 0,43 (57 %), varmuuskertoimen alaraja on yksi, ei nolla, siksi jälkimmäinen tulos on oikea. Varmuuskertoimet ovat nykyisin pienet, kun otetaan huomioon, että niillä pyritään ottamaan huomioon vain kuormien ja materiaaliominaisuuksien vaihtelu. Suunnittelussa (mallintamisessa), osien valmistuksessa ja asentamisessa (rakentamisessa) on myös vaihtelua. Esimerkki: Teräspalkeille tuettu paikalla valettu holvi, pysyvä kuorma 7,5 kn/m2 ja hyötykuorma 2 kn/m2. 30 vuotta sitten kokonaisvarmuus oli 1.5 x 355/350 = 1.52, nykyisin (1.15 x x 2)/( ) = 11.6/9.5 =1.22 (58 % pienempi). Tämä täyttää myös ehdon 1.35 x 7.5 = 10.1 Rakenne ei kestä juuri mitään virheitä. Vatek ry
11 Viime vuosina energiakysymyksissä tapahtunutta kehitystä. Säästämmekö todella energiaa, kun määräyksiä kiristetään? 1975 U λ d Ensimmäisen energiakriisin aikana määräysten kiristäminen oli järkevää, koska pienillä lisäkustannuksilla (lisäeristämisellä) saavutettiin merkittäviä säästöjä ΔU Δd d Vuonna 2010 tilanne on toinen, koska määräyksiä on kiristetty useita kertoja 25 vuoden aikana. Vatek ry
12 Matalaenergiarakentamisen hyötyjen saavuttaminen edellyttää todellista rakennuksen kokonaistoiminnan hallintaa ja käyttäjän ymmärrystä 1980 Energiantarve Lämmitysjärjestelmän energia 2013 Sähkölaitteiden kompensoima lämmitystarve Jäähdytystarve Pientalon lämmitysjärjestelmän valinta on yksi ydinkysymys. Nykypientalossa pärjätään erittäin pienellä energiamäärällä, jos osataan sopeutua tilanteisiin eri vuodenaikoina. Vatek ry
13 Kerrostalossa energiansäästö on huomattavasti vaikeampaa kuin pientalossa I. 75 m 2 I 11 m 2 S 59 m 2 II. 60 m 2 I 9 m 2 S 16 m 2 III. 75 m 2 I 11 m 2 S 25 m 2 5 IV. 15 m 2 I 1 m 2 S 7 m Seuraavassa diassa on arvioitu päätyhuoneiston (I) kuukausittaista energiatarvetta, kun rakenteet täyttävät uudet määräykset. Kyseessä on kerros, josta ylä- ja alapohjan vaikutus on jätetty pois. Huomioon on otettu johtuminen, ilmanvaihto ja lämmön talteenotto. Toisaalta kotitaloussähkö ja käyttäjän tuovat energiaa, joka voidaan käyttää hyväksi. Auringon vaikutus on jätetty pois. Vatek ry
14 Energiat Kerrostalohuoneiston energia (MWh) uudet määräykset 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Kuukausi Qj+Qiv+Qlto Qkoti+Qihm Lämmitystarvetta on vain kolmen kuukauden ajan. Se on tätä huoneistoa varten yhteensä alle 300 kwh vuodessa, jos tolppien punainen osuus (kotitaloussähkö) voitaisiin käyttää hyödyksi. Menettääkö LTO tehonsa, jos rakennus lämpiää liikaa? Vatek ry
15 Energiatehokkaan rakentamisen seurauksia Kerrostalossa kotitaloussähköstä saadaan enemmän lämpöä kuin rakennuksen lämmittäminen edellyttää energiaa. Näin on vuoden jokaisena kuukautena. Lämpökuorma syntyy valtaosin klo 16 ja 22 välillä. Asumisviihtyvyys on kunnossa vain ikkunoita auki pitämällä. Seurauksena taloa lämmitetään, lämmitysenergiaa ja kotitaloussähköstä syntyvää lämpöä menetetään Miten mahtaa ilmastonmuutostavoitteelle käydä? Vatek ry
16 Kerrostalojen energiankulutus ei noudata teoriaa Energia kwh/m 2 F E D C A Arvioitu energiatehokkuusluokka (ET luku) Mitattu kulutus (450 kerrostaloa) Vaihtelua on luonnollisesti paljon Kotitaloussähkön vaikutus? Aika Vatek ry
17 Energiatehokkuuteen liittyvät muutokset on rakentajien osattava ja ymmärrettävä Nykyiseen muutosvauhtiin liittyy ilmiselviä riskejä, jotka on otettava paremmin huomioon. Rakennetyyppi on hyvä lähtökohta, mutta sillä ei voida rakentaa kaikkia yksityiskohtia. Detaljeja voidaan suunnitella vain rajattu määrä. Tästä seuraa, että rakennuksen monien yksityiskohtien lopullinen toteutus ratkaistaan työmaalla. Siksi on tärkeää pyrkiä lisäämään kaikkien rakentajien ymmärrystä rakennusfysiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Opin tulee olla selkeää ja yksinkertaista. Vatek ry
18 Ratkaisut eivät ole vääriä tai oikeita Rakentamisessa ei ole olemassa täysin oikeita tai täysin vääriä ratkaisuja. Jokaiseen liittyy hyviä ja huonoja puolia. Lopulta kyse on mahdollisimman hyvän kompromissin etsimisestä ja samalla riskien hallinnasta. Monia vanhoja detaljeja pidetään hyvinä ja toimivina, vaikka nykytiedon valossa ne voisivat toimia vähän kehitettyinä paremmin. Detaljien kehittäminen edellyttää, että toiminta ymmärretään. Ymmärrettävien selitysten tulee olla yksinkertaisia. Määräyksiä kehitetään eri tahojen toimesta. Vähäinen koordinaatio voi lisätä riskejä. Vatek ry
19 Rakennuksen tiiviys ja ilmanvaihto liittyvät toisiinsa Nykyisin korostetaan rakennusten tiiviyden merkitystä pienen energiankulutuksen tavoittelussa. Siihenkin liittyy sekä hyvää että kysymyksiä. Ilmavaihtojärjestelmä tehdään alipaineiseksi poistamalla hieman enemmän ilmaa kuin rakennukseen puhalletaan sisään. Tiiviissä rakennuksessa painesuhteiden hallinta on oleellisesti vaikeampaa ja toisaalta mitättömätkin vuotoreitit voivat generoida sisäilmaongelmia, kun korvausilmaa vuotaa rakennukseen hallitsemattomasti. Kokonaisuuden tulee olla nykyistä paremmin hallinnassa. Vatek ry
20 Rakentamisen sääntöjen muuttuessa tulkinnat tulevat tärkeiksi Uudet määräykset merkitsevät erittäin suurta muutosta perinteiselle rakentamiselle. Määräysten tulkintaa tekevät monet eri osapuolet, usein vielä melko vähäisin tiedoin. Tulkinnat vaihtelevat paljon. Tulkintoihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin myös muissa kuin energiaan liittyvissä rakentamisen kysymyksissä. Yksi ratkaisu voisi olla kokeneiden osaajien muodostamat tulkintapaneelit, jotka pohtisivat kysymyksiä eri näkökulmista ja lopulta esittäisivät näkemyksensä, jota pyrittäisiin noudattamaan rakentamisessa. Vatek ry
21 Miten rakennetta tulisi tarkastella? Seuraava lähestymistapa voisi auttaa etsittäessä suurimpiä virheitä ja ongelmien taustatekijöitä. A. Miten rakenne tuli oikeaoppisesti suunnitella? Tämäkin on joskus varsin moniulotteinen kysymys B. Miten oikeaoppinen rakenne toimii kuormien kasvaessa? Miten eri kuormat, vaikkapa lumi ja tuuli, kasvavat suhteessa toisiinsa? C. Miten erilaiset puutteet vaikuttavat tulokseen? Usein sortumaan tarvitaan vähintään kaksi suurta puutetta. Tärkeysjärjestys löytyy seuraavalla kysymyksellä: Olisiko rakenne sortunut, jos tätä yksittäistä virhettä ei olisi ollut? Vastausvaihtoehdot ovat: Ei, mahdollisesti ja kyllä. Vatek ry
22 Allasesimerkki Kaksi isoa puutetta Kumpi on pääsyy sortumaan ja kumpi seuraus? Vatek ry
23 Isot ja pienet asiat on hyvä pitää erillään Vaurion tai isojen ongelmien taustalla on aina yksi tai useampi merkittävä puute tai virhe. Aina löytyy myös suuri joukko pienempiä puutteita, joilla ei ole välttämättä kovin merkittävää osuutta tapahtumiin. Näitä ei pidä korostaa. Kaikki tekevät aina virheitä, tutkijatkin. Rakenteen poikkileikkauksen koko suhteessa jänneväliin ja kuormituksiin on nykyisin usein urheiluhenkinen. Tätä on pohdittava tarkastelujen yhteydessä. Merkittävien taustatekijöiden syy-seuraussuhde on tärkeä löytää. Karkea virhe normin soveltamisessa ei aina ole välttämättä lähtökohta sortumalle. Tästäkin on esimerkkejä. Vatek ry
Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?
RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
LisätiedotBetonipäivät & näyttely Helsingissä
Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset
LisätiedotPuuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen
Puista bisnestä 2011 Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011 Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
LisätiedotProfessori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto
Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet
, seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät
Lisätiedotenergian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa
Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.
LisätiedotTutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista
LisätiedotTutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotRIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa
RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,
LisätiedotPuurakentaminen lisääntyy, riittääkö osaaminen? Työpaja 3.3.2011 Helsingissä. Ammatissa toimivien jatkokoulutustarve
Puurakentaminen lisääntyy, riittääkö osaaminen? Työpaja..011 Helsingissä Ammatissa toimivien jatkokoulutustarve Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa. Perusasiat ovat tärkeitä
LisätiedotJulkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun
LisätiedotRakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?
Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotNäkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Energiatehokas rakentaminen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Mitä viimeisinä vuosikymmeninä on energiakysymyksissä
LisätiedotAsta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010. Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010 Energiansäästön vaikutus rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Energian kulutus ja energiatehokkuus 3. Käyttäjän
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.
Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on
LisätiedotKorjausrakentamisessa kaikki hyvin?
Rakennusfoorumi 4.12.2007 Rakennustietokeskuksessa Korjausrakentamisessa kaikki hyvin? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Yleisiä korjaamiseen liittyviä näkökohtia
LisätiedotXXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä 8.5.2008. Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen
XXX Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsingissä 8.5.2008 Asuinrakentamisessa tulee keskittyä oleelliseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakentamisessa
LisätiedotPassiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen
Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)
LisätiedotPuukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto
Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puun mahdollisuudet Materiaalin keveys isojen osien kuljetus työmaalle mahdollista korkea esivalmistusaste
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotPekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka
Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO
RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotFinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa
Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRakennuttajan vastuu ja päätöksenteko
Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan periaatelinjaukset ja lukuisat yksityiskohtaiset
LisätiedotEnergiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS
Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotEnergiatehokkuus osana asumista ja rakentamista
Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotHyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja
Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEnergiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS
Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills workshop 24.4. 2012 Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Toteutettiin maalis-huhtikuussa,
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotRAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa
RAKENNUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa Jussi Koskinen 11.4.2013 Rakennusinsinööri AMK Perusopinnot 60 op Ammattiopinnot 120 op koulutusohjelman yhteiset 60 op
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotMETSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI
METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotE7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4
Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotEnergiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotSuomen Arkkitehtiliiton kannanotto uudisrakentamisen lähes nolla energiasäädöksistä
SUOMEN ARKKITEHTILIITTO FINLANDS ARKITETFÖRBUND FINNISH ASSOCIATION OF ARCHITECTS Suomen Arkkitehtiliiton kannanotto uudisrakentamisen lähes nolla energiasäädöksistä Pvm Paikka 14.3.2016 Ympäristöministeriö
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotArjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
LisätiedotENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-
LisätiedotENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotEsimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta
Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...
LisätiedotEnergiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
LisätiedotENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka
ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotKoulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet
Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus
EUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus Hanasaaren kulttuurikeskus, 31.10.2012 Matti Mannonen, SKOL Eurokoodien historiaa 1975 Komissio päätti ryhtyä harmonisoimaan teknisiä määräyksiä. Päätettiin valmistella rakennusten
LisätiedotENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
Lisätiedot