OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 (muutokset , , )

2 2 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä sekä kaavan vaikutuksen arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on tarkoitus antaa suunnittelualueen maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin osayleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisille ja yhteisöille joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), tietoja kaavoituksen lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Kauhajoen kaupungin tekniseltä osastolta kaupungintalon III kerroksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä teknisen osaston ilmoitustaululla sekä Kauhajoen kaupungin Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta järjestettävissä yleisötilaisuuksissa tai suoraan kaavan laatijalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoituksen kuluessa. NEUVOTTELU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, sen vireille tulon syy ja ohjausvaikutus Päätöksenteko ja valmistelu Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien lausuntomenettely osayleiskaavan vireillä olon aikana Suunnittelualue ja vaikutusalue Kaavoitustilanne Alustavat tavoitteet 3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Selvitykset Kirjalliset lähteet Osayleiskaavan vaikutusten arviointi 5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallistuminen osayleiskaavan eri vaiheissa Osayleiskaavan eri vaiheet ja tavoiteaikataulu 6. TIEDOTTAMINEN 7. YHTEYSTIEDOT LIITTEET Liite 1: Osayleiskaava-alueen rajaus Liite 2: hyv. Keskustaajaman osayleiskaava Liite 3: Työohjelma, vuorovaikutus ja alustava aikataulu Liite 4: Kirjalliset lähteet

3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 2.1 Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, sen vireille tulon syy ja ohjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Nykyinen Kauhajoen keskustaajamaa koskeva osayleiskaava on laadittu Kaava on ns. ohjeellinen osayleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. (MKR:n 54 ) Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava suunnitelma, joka esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Yleiskaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutuksettomana (MRL 45 ). Osayleiskaavan tavoitevuosi on Päätöksenteko ja valmistelu Kauhajoen kaupunginhallitus päätti käynnistää Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen vuonna Saman vuoden aikana on käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhajoen kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavatyön valmistelusta vastaa Kauhajoen kaupunginhallituksen asettama osayleiskaavan ohjausryhmä ja tekninen osasto. Yleiskaava valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaisten kanssa. 2.3 Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien lausuntomenettely osayleiskaavan vireillä olon aikana Merkittävistä suunnittelutarveratkaisuista ja poikkeusluvista, jotka kohdistuvat Kauhajoen keskustaajaman 2035 suunnittelualueelle, tulee osayleiskaavahankkeen vireillä ollessa kuulla ohjausryhmää. 2.4 Suunnittelualue ja vaikutusalue Liitteessä 1 on esitetty Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaavan rajaus. Alueeseen kuuluu kokonaisuudessaan valtuuston hyväksymän ohjeellisen osayleiskaavan alueet noin ha sekä tämän lisäksi noin 5600 hehtaarin laajennusalueet etelä-, länsi- ja pohjoispuolella. Liite 1 Suunnittelualue käsittää Kauhajoen kaupungin keskustaajaman alueet Aron, Lustilan, Marttilankylän, Harjankylän. Sorvarinkylän ja Äijönkylän keskeiset kyläalueet sekä osia Heikkilänkylän, Korpikylän ja Kokonkylän kyläalueista. Osayleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Osayleiskaavalla on olennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Osayleiskaavatyön edetessä määritellään ne maaseutumaiset alueet, joille on tarvetta laatia oikeusvaikutteinen, rakennusluvan myöntämisen perusteena toimiva kaava omana kaavahankkeena.

4 4 2.5 Kaavoitustilanne Maakuntakaava karttapiirros/ Johanna Hyytinen/Opinnäytetyö/ Rovaniemen ammattikorkeakoulu selvityksen teettäjä/ Etelä-Pohjanmaan liitto Teema 1: Kilpailukykyinen maakuntakeskus, elinvoimaiset seutukunnat ja kunnat verkottuvat yhteistyöhön.

5 5 Suupohjassa ja muissa seutukunnissa on erityisesti haluttu painottaa seutukuntien ja kuntien elinvoimaisuutta ja yhteyksiä myös maakunnan rajojen yli. Seutukuntakeskuksiksi c/sk on osoitettu maakunnan kaikkien kaupunkien keskustatoimintojen kohdemerkinnällä näytetyt alueet, koska niissä on tai niihin suunnitellaan sen tasoisia palveluja. Maakuntakaavassa Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava-alueella on kohdemerkintöjä ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Kohdemerkintään c seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alue liittyy suunnittelumääräys: Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Kehittämisaluemerkinnöistä teollisuuden kohdemerkintöjä on myös Kauhajoella. Kehittämisperiaate-merkintä tk / teollisuuden kehittämisen kohdealue on Aronkylän ja Panulan teollisuusalueella. Kaavamerkintään liittyy seuraava suunnittelumääräys: Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. Tieverkon osalla ei Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava-alueelle ole osoitettu uusia liikenneväyliä. Hyypänjokilaakson itäpuolen tieyhteys on merkitty merkittävästi parannettavana tieosuutena vaihtoehtoisine linjauksineen etelässä. Teema 2: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tapahtuu siten, että käytetään olemassa olevia rakenteita ja alueen omia vahvuuksia. Kaikkia kuntakeskuksia koskee kaavamääräys, joka tähtää niiden maankäytölliseen ja taajamakuvalliseen eheyttämiseen. Eheytyvä aluerakenne ottaa huomioon maakunnan laajan kyläverkon.

6 6 Teema 3: Eteläpohjalainen kulttuuriympäristö ja maisema Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä aluemerkintä kattaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Erikseen kohdemerkinnöillä on osoitettu merkittävät muinaisjäännökset / luokka I ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet kaavaselostuksen kartalla. Kohdemerkinnöillä ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeillä alueilla kullakin on oma suunnittelumääräyksensä. Suurin osa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Kauhajoella tällaiseksi kohteeksi osayleiskaava-alueella on merkitty Hämes-Havunen. Teema 4: Luonnonympäristö ja virkistys Matkailun vetovoima-alueet sijoittuvat lähinnä luontomatkailualueille. Maaseudun kehittämisen kohdealueita on eri puolilla maakuntaa, kulttuurimaisemaa ja -ympäristöä sekä toisaalta maaseudun sivuelinkeinoja hyödyntäen. Maakuntakaavan luonnonympäristöä koskevien kehittämisalueiden, kohteiden ja osa-alueiden periaate on, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja varjeleminen nähdään potentiaalina, jota elinkeinotoiminta voi hyödyntää. Tämä koskee ensisijaisesti matkailun vetovoima-alueita, loma-asutusta, virkistysalueita sekä virkistys- ja matkailukohteita. Kehitettävät ulkoilun ja moottorikelkkailun runkoreitistöt liittyvät näihin. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja varjelemisessa keskeisellä sijalla ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, erityissuojelua vaativat vesistöt ( Ikkelänjärvi ja Ikkelänjoki ), suojelualueet ja Natura verkosto. Natura verkosto ja luonnonsuojelualueet

7 7 (SL) on esitetty valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisina rajauksina. Suojelualueet (S) on osoitettu Etelä-Pohjanmaan seutukaavan mukaisina. Maakuntakaavan luonnonvaroja koskevien osa-alueiden lähtökohtana on niiden kestävä käyttö. Esitettävinä asioina ovat pohjavesialueet, maa-ainesten ottamisalueet (sora ja hiekka) sekä kalliokiviaineksen ottamisalueet. Turvetuotannon osalta esitetään aluekokonaisuuksia, turvetuotantovyöhykkeitä, joiden vaikutuksia on tarkasteltu valuma-alueittain. Suupohjassa painotetaan virkistystä ja luontomatkailua sekä luonnonvaroja. Reitistöt ja niiden solmukohdat ovat tärkeällä sijalla aluetta kehitettäessä. Viheryhteystarpeita on Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien suuntaan sekä Seinänaapureitten suuntaan. Lauhanvuori ympäristöineen sekä Kauhajoen Teuvan alueet ovat matkailun vetovoima-alueita. Osassa Suupohjaa korostuu luonnon monimuotoisuus, jota ilmentävät mm. useat suojelualueet ja Natura 2000-verkostoon kuuluvat joet. Luonnonvaroista erityisesti laajat turvetuotantovyöhykkeet, maa-ainesten ottamisalueet ja pohjavesialueet ovat Suupohjalle tärkeitä. Teema 5: Yhteysverkkojen toimivuus Yhteysverkkojen toimivuus liittyy ensimmäiseen teemaan ja samoin aluerakenneteemaan. Vaikka maakunnan väestö ei kasva eikä suurempia laajennuksia asutusrakenteeseen ole tulossa, ovat tieasiat nousseet huomattavaan asemaan maakuntakaavaprosessin yhteydessä. Maakuntasuunnitelman mukaisesti keskeisiä käytäviä ovat TEN-verkosto (vt 3), Via Finlandia (vt 3 ja vt 19), Keski-Pohjola Pietari -kehityskäytävä (vt 18) ja Atlantti Karjala -kehityskäytävä (vt 16/Sininen tie) ja kantateistä erityisesti kt 67. Maakuntakaavassa esitetään rautatieliikenteen kehittämistä palvelemaan maakunnan / maakuntien sisäistä joukkoliikennettä ja toimimista matkaketjujen osana. Lentoliikenteen osalta maakuntakaavassa esitetään Seinäjoen ja Kauhavan lentoasemat sekä Alavuden, Kauhajoen ja Menkijärven lentokentät osana toimivaa lentoliikenneverkkoa. Joukkoliikenne on maakuntakaavassa esillä matkakeskusten / julkisen liikenteen vaihtopaikkojen muodossa, joiden osalta huomio kohdennetaan palvelutasotavoitteisiin ja terminaaliverkostoon. Merkinnöistä teiden parantamistarvemerkintä lisää liikenneturvallisuutta maakunnassa. Tietoliikenteessä sisältönä on saada tasapuolisesti maakunnan kaikki seutukunnat ja kunnat sekä kylät monipuolisen ja kohtuuhintaisen tele- ja tietoliikennepalvelujen piiriin ja osoittaa miten ne verkottuvat toisiinsa. Energiahuollon verkko on maakunnan alueella kattava. Valtakunnan kantaverkko (400 kv) kulkee maakunnan läpi. Tuulivoima-alueita on kaavoitettu omana vaihekaavahankkeenaan, jonka kaavadokumentit ovat olleet hyväksyttävänä maakuntahallituksessa Vesihuollon osalta maakuntakaavakartalla on esitetty olemassa olevat vähintään seudulliset vesihuollon aluevaraukset: olemassa olevat vesihuoltolinjat (syöttövesijohdot ja siirtoviemärit), vedenottamot ja jätevedenpuhdistamot (jätteenkäsittelyn osatoimintona).

8 8 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan yhdistelmästä

9 9 Keskustaajaman osayleiskaava 1991 Kauhajoen keskustaajamaa koskeva osayleiskaava on valtuuston hyväksymä ns. ohjeellinen osayleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Osayleiskaava käsittää keskustan taajama-alueiden lisäksi läheiset kyläalueet. Osayleiskaavassa on määritelty taajaman keskustatoiminnoille, tiiviille asumiselle, teollisuudelle ja virkistykselle varatut alueet sekä seudulliset ja alueelliset pääväylät, pääkokoojatiet ja liityntätiet eritasoristeyksineen. Lisäksi kaavassa on osoitettu taajaman laajentumissuunnat asunto- ja teollisuusalueiden reservialueina. Kaavaan on aluevarauksin merkitty myös ympäröivien kyläalueiden maatalousalueet sekä kaavamääräyksinä periaatteet rakennuslupien myöntämisestä näille alueille. Osayleiskaavassa on kymmenen erillistä suojelukohdetta. Näistä asemakaava alueella on kuusi kohdetta. Osayleiskaava on pääosin toteutunut ja osayleiskaava on toiminut hyvin detaljikaavoitusta ohjaavana kaavana. Myös osayleiskaavaan kuuluvilla kyläalueilla on rakentamisessa huomioitu osayleiskaavan periaatteet. Rakentamispaineita on lähinnä Lustilan kylässä, jossa on tarve nykyistä osayleiskaavaa tarkemmasta maankäytön suunnittelusta. Ohjeellinen osayleiskaava toimii myös laadittavan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavatyön pohjana. Osayleiskaava, liite 2

10 10 Asemakaavoitettu alue Vanhimmat voimassa olevat asemakaavat ovat 60-luvulta. Kauhajoella on saatettu asemakaavat numeeriseen muotoon ja samassa yhteydessä on asemakaavoja yhtenäistetty mm. merkintöjen osalta. Kauhajoen asemakaava-alue on kasvanut voimakkaasti 70- ja 80 luvuilla uusien asunto- ja teollisuusalueiden kaavoittamisen myötä. Pääasiassa kaupunki on ensin pyrkinyt hankkimaan kaavoitettavan alueen omistukseensa. Kaupunki järjesti kaksi yleistä kaavakilpailua, joihin perustuen mm. keskustaajaman koko kaava uusittiin 90 luvulla. Viime vuosina asunto- ja teollisuusalueiden laajennuksien lisäksi on ollut tyypillistä hankekohtaiset kaavat mm. Rauskan kauppakeskus.

11 Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaavan 2035 tavoitteet Osayleiskaavaa koskevia tavoitteita on määritelty maankäyttö ja rakennuslaissa, valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa, maakuntakaavassa ja maakuntasuunnitelmassa sekä Kauhajoen kaupungin visioissa ja strategisissa painopistealueissa. Tavoitteet täsmentyvät osayleiskaavatyön edetessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet on tarkistettu Valtioneuvoston päätöksellä (päätös voimaan ) Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista on kuitenkin säilyy ennallaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakunnalliset tavoitteet/ Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaa on uudistettu kaavaprosessin aikana. Etelä-Pohjanmaan liitto laati maakuntasuunnitelman yhteisessä prosessissa maakuntaohjelman kanssa, ja asiakirjasta käytetään nimitystä maakuntastrategia. Se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntastrategian nimi on Etelä- Pohjanmaan tulevaisuuden eväät, Maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma

12 12 Maakuntastrategian painopisteeksi vahvistuivat: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Strategian mukaan maakunnassa tavoitellaan kasvuyrittäjyyttä sekä ylipäänsä monipuolista ja tiheää yritystoimintaa. Erikseen tuodaan esille biotalouspotentiaalia omaava ruoan tuotanto, elinvoimainen alkutuotanto, ruokajärjestelmiin liittyvä osaaminen, monipuoliset investoinnit, kehitysalustat ja käyttäjäverkostot sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Muita maakunnan vahvuusaloja ovat teknologiateollisuus ja rakentaminen, nousevia aloja energia- ja ympäristöala, biotalous, hyvinvointi- ja palveluala sekä luovat alat. Yritystoiminnan kehityksen ja jatkuvuuden tueksi tulee rakentaa hyvä toimintaympäristö mukaan lukien palvelut ja infrastruktuuri. Tulevaisuuden osaamistarpeet Strategiassa tavoitetilassa 2040 nähdään Etelä-Pohjanmaalla vetovoimainen, tarvelähtöinen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiojärjestelmä. Etelä-Pohjanmaalle on luotu verkostomainen korkeakoulumalli, johon kuuluvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen lisäksi yhteistyökumppaneina maakunnan kunnat, julkiset rahoittajat ja muut korkeakoulutusta edustavat organisaatiot, yritykset ja elinkeinoelämä sekä yliopistokeskuksessa mukana olevat yliopistot. Toimintaa kehitetään yhteisen strategian pohjalta. Koulutusta ja tutkimusta profiloidaan entistä selvemmin valituille painopistealueille, joita ovat kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät sekä hyvinvoivat ja luovat yksilöt ja yhteisöt. Yhteen sitovana opetus-, tutkimus- ja kehittämisalueina ovat yrittäjyys, liiketoimintaosaaminen ja palveluinnovaatiot. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Tavoitteena on hyvinvointia edistävän palvelutuotannon kehittäminen, ihmisen osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen sekä alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen. Jälkimmäistä tavoitetta koskee toimenpidekokonaisuus, jossa painotetaan mm. lähiharrastusmahdollisuuksia, luonnon virkistyskäyttöä, kylä-, kunta- ja kaupunkikeskusten kehittämistä virikkeiseksi ympäristöksi.

13 13 Eheä aluerakenne ja ympäristö Kunnissa tapahtuvan maankäytönsuunnittelun kannalta tärkein strategian painopiste on eheä aluerakenne ja ympäristö. Painopisteen mukainen tavoitetila 2040 on alueiden erityispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne. Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteen rungon muodostavat keskeisiä jokilaaksoja noudattavat nauhamaiset taajamaketjut ja niiden väliin jäävä kyläasutus. Strategian mukaan väestön ikääntyminen ja työpaikkojen kasvun keskittyminen tulevat tiivistämään Etelä-Pohjanmaan asutusrakennetta suurimpiin keskustaajamiin. Yhdyskuntasuunnittelua ohjaavat entistä painokkaammin ekologisuuden, eheyden ja liikkumistarpeen vähentämisen tavoitteet. Samalla kehittyvä teknologia ja ostovoiman kasvu mahdollistavat asumisen ja elämisen monipaikkaisesti siten, että yksilö voi yhdistää elämässään maaseutu- ja kaupunkiasumisen parhaat puolet työ- ja vapaa-ajan välisen eron kaventuessa. Biotalouden kasvava merkitys, paikkariippuvuuden väheneminen sekä ympäristötietoisuuden kasvu muodostavat keskittymiskehitykselle vastavirran, joka ylläpitää maaseudun elinvoimaa. Koko maakunnan säilyminen aktiivisena ja elinvoimaisena on suuri haaste. Uusien kasvualojen tarpeet, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja kehityksen nopeat vaihtelut asettavat laadukkaalle kaupunkisuunnittelulle uusia haasteita. Strategiassa ennustetaan, että vuonna 2040 ihmiset hyödyntävät kehittyneitä tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisiä palveluja merkittävästi monipuolisemmin kuin nykyään. Uudet liikkumisen innovaatiot ja älykkäät palvelut tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Väestö on kuitenkin keskittynyt nykyistä tiiviimmin palvelu-, opiskelu- ja työpaikkakeskusten läheisyyteen. Väestöstä 90 prosenttia asuu enintään 30 minuutin aikaetäisyydellä tärkeimmistä lähipalveluista, joiden tarjonnasta vastaa pääosin kehittyvien pikkukaupunkien verkosto yhdessä maakuntakeskuksen kanssa. Maaseutu rakentuu olemassa olevaan kyläverkostoon tukeutuen. Kylät uudistuvat biotalouden innovaatioiden, monimuotoisen pienyrittäjyyden, monipaikkaisten ja monikulttuuristen asukkaiden turvin. Liikennejärjestelmä tukee maakunnan vahvuuksia. Yhtäältä ylläpidetään laadukasta biotalouden logistiikan ja hajakeskittyneen asutusrakenteen vaatimaa sisäistä liikenneverkkoa. Toisaalta vahvistetaan elinkeinoelämän tarvitsemia logistisia palveluja ja pääväyliä. Maakunnan vyöhykkeisessä aluerakenteessa on eri tasoja: 1. kasvun ja intensiivisen rakentamisen kehityskäytävät (maakunnan sisäiset kehityskäytävät, esimerkiksi Kauhajoki Seinäjoki Kauhava ja maakuntarajat ylittävät logistiset kehityskäytävät) 2. biotalouden tuotantoympäristöt ja niitä tukevat rakenteet, kylät ja keskukset 3. ekologiset vyöhykkeet ja käytävät ja niitä hyödyntävät elinkeinot Maakunnan kehityskäytävissä, biotalouden ydinalueilla ja ekologisilla vyöhykkeillä maankäyttömuodot ja niiden yhteensovittamisen tarve ovat erilaiset. Kehityskäytävissä asumisen, liikenteen, palvelujen ja työpaikkarakentamisen yhteensovittamisen tarpeet ovat suurimmat. Biotalouden tuotantoympäristöissä etusijalla on sekä pelloilla että metsissä tuotettavien materiaalien tuotantoedellytysten kehittyminen. Muu rakentaminen, kuten maatalouden suuryksiköt, palvelee tätä tavoitetta. Ekologisilla vyöhykkeillä luonnonvarojen hyödyntämisessä ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden ja luonnontilaisten alueiden ekologisen kytkeytyneisyyden säilyttämiseen. Ekologisia arvoja vaalitaan suojelualueverkostoa kehittämällä sekä vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista lisäämällä.

14 14 Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla maakunnan kehittämistä ja päätöksentekoa ohjaavat kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Näiden lisäksi pyrkimys päästöttömään energiankulutukseen ja tuotantoon on läpileikkaavana teemana kaikessa toiminnassa ja vähähiilisen yhteiskunnan edistämisessä. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus. Maakunnassa kehitetään bioenergian tuotannon logistiikkaa, laatua ja tehokkuutta muun muassa bioterminaalien avulla. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on maakuntasuunnitelmaa konkretisoiva ohjelma. Siinä esitetään maakuntaohjelman vuosien toteuttamisen painotukset sekä niitä toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset. Lisäksi asiakirjassa esitetään sellaisia Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittäviä kehittämiskohteita ja -kokonaisuuksia, joihin toivotaan keskushallinnon panostuksia. Toimeenpano-suunnitelma laaditaan kahden vuoden välein yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman visio vuodelle 2040 Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta on ohjannut vuosien aluekehittämisen painopisteiden valintaa Etelä-Pohjanmaalla. Painopisteinä on 1) kasvuyrittäjyyden edistäminen, 2) älykkäiden järjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen (ml. perinteisten toimialojen uudistaminen), 3) maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen, 4) ruokajärjestelmät, biotalouden uudet mahdollisuudet, 5) maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen, 6) vähähiiliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto sekä 7) järjestötoiminnan kehittäminen. Painopisteisiin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista on koottu oheen maankäytössä huomioitavia teemoja. Kasvuyrittäjyyden edistäminen Edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä uusien kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Älykkäiden järjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen (ml. perinteisten toimialojen uudistaminen) Mm. digitaalisuus ja älykkäät tuotantomenetelmät, eko- ja energiatehokkuuden lisääminen sekä materiaalien hyödyntäminen uudella tavalla. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Toimijoiden välinen yhteistyö, kansainvälisyys, tutkimuskapasiteetin hyödyntäminen, osaamiseen liittyvän toiminnan maakunnallistaminen. Ruokajärjestelmät, biotalouden uudet mahdollisuudet Mm. elintarvikeketjun toimintaedellytysten turvaaminen, lähiruuan tuotanto sekä muu alan kehittäminen. Maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen Mm. erilaisten luontoreittien, kulttuuri- ja käyntikohteiden tuotteistaminen ja matkailupalveluiden kehittäminen sekä valmiudet vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita. Vähähiiliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto Hajautettu bioenergiantuotanto ja käytön lisääminen. Hiilineutraali toimintatapa ja energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö. Energiaterminaalien avulla tehostetaan metsähakkeen logistiikkaa ja huoltovarmuutta.

15 15 Kauhajoen kaupungin visio ja strategiset painopistealueet Kauhajoen kaupungin perustehtävä: Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa. Visio: Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. Vision täsmennys: Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Arvot Asiakaslähtöisyys Turvallisuus Kestävä kehitys Yhdessä menestyminen Taloudellinen innovatiivisuus Yleistavoitteet: järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä eheyttävä rakentaminen Kauhajoen saavutettavuuden edistäminen ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen Kaupunkikuva keskustaa kehitetään kaupunkimaisesti täydentyvänä keskustan vetovoimaisuuden lisääminen keskustaajaman sisääntulojen kaupunkikuvan parantaminen - Asuminen - elinympäristön laadun parantaminen - monipuoliset asuntoalueet - keskustaajamaan liittyvien kyläalueiden rakentamisperiaatteet - mahdollisuus kylämäiseen pientaloasumiseen - kyläverkoston tukeminen Palvelut- ja työpaikka-alueet - monipuoliset kaupallis-teolliset työpaikka-alueet Virkistys - viheralueverkoston eheys- ja toimivuus Suojelu - rakennetun ja luonnonympäristön arvojen vaaliminen - kulttuuri- ja luonnonperinnön kestävä käyttö Liikenne - yleisten teiden kehittämistarpeet - toimiva liikennejärjestelmä, kaupungin tieverkko ja luokittelu Yhdyskuntatekninen huolto - toteuttamisen kustannukset

16 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Osayleiskaavan selostuksessa tuodaan esiin eri maankäyttövaihtoehtoja. Osayleiskaavatyössä selvitetään tulevaisuuden kehityksen eri visiot ja vaihtoehtoiset keskustaajaman kasvusuunnat OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 valmistelu perustuu eri tahojen kuten kaupungin, ympäristöhallinnon, tiehallinnon, Väestörekisterikeskuksen, Tilastokeskuksen ja Geologisen tutkimuslaitoksen tuottamaan tietoaineistoon sekä aikaisempiin, päivitettäviin ja uusiin yleiskaavatasoisiin selvityksiin. Osayleiskaavatyön aikana voi ilmetä uusia selvitystarpeita. LUONTOSELVITYS KAUHAJOEN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2008/ SUOMEN LUONTOTIETO OY Täydennettiin kattamaan koko osayleiskaava-alue aikana LIIKENNESELVITYS - saavutettavuus - liikennemäärät - melualueet - liikenteen ongelmat - liikenne ennusteet KAUHAJOEN KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN TARPEISIIN, 2008 SITO OY/ TAMPERE/ JUHA MÄKINEN Täydennetään kattamaan koko osayleiskaava-alue ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA - aluekeskusohjelma - kaupallisten palvelujen kehittämissuunnitelma - torialueen suunnitelmat, liikennesuunnitelma, jokirantapuistosuunnitelma Kaupunkikeskusta selvitys/ Markku Maren, TP Groupe, 2008 MAISEMA-ANALYYSI - maisemaselvitys - sisältää geologisen tarkastelun ARGEOLOGINEN SELVITYS Täydennetään mikäli Museovirasto sitä edellyttää PALVELUVERKKOSELVITYS - olemassa olevat palvelut - palvelujen tarve TULVA-ALUEET - tulvavaara-alueet - alimmat rakentamiskorkeudet RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Täydennetään laadittua selvitystä. - yksittäiset rakennukset - laajemmat kokonaisuudet - kulttuuriympäristöselvitys - historiallisen ajan arkeologinen selvitys - kulttuuriympäristön arvotus/ maakunnallisesti- ja paikallisesti merkittävät kohteet KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS, KAUHAJOEN KAU- PUNKI, SARI TALLGREN,2005 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN ARVOTTAMINEN, Arvottamistyöryhmä, toim. Sari Tallgren 2013

17 17 SELVITYS TYÖPAIKOISTA JA YRITYKSISTÄ - esitys paikkatietona SELVITYS VÄESTÖSTÄ - koulutulokkaat, esitys paikkatietona - vanhusväestö, esitys paikkatietona - väestön määrä eri alueilla - väestömäärän kehitys ja ennusteet asuntoalueiden tuleva tarve muuttoliiketutkimus - Kauhajoki kansainvälisenä asuntoalueena - tilastollinen vertailu väestökehityksestä vast. kokoisiin kuntiin Suomessa - asemakaavan ulkopuolinen asuntorakentaminen Kauhajoella SELVITYS YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÖISTÄ - karjatalous - teollisuus - liikenteen melu KARJATILAT - maatalouden suojavyöhykkeet - Kysely maataloustuottajille 2014 ASEMAKAAVAN RAKENTAMATTOMAT ALUEET KARTTA- JA PAIKKATIETOAINEISTOT Kartoitetaan osayleiskaavatyötä palvelevat kartta-aineistot ja paikkatiedot KUNTALAISKYSELY Ikäihmisten asumistoivekysely Kirjalliset lähteet Kirjallisten lähteiden luettelo on osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Liite 4

18 Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Osayleiskaavan arviointia tehdään kaavoituksen eri vaiheissa; viranomaisneuvotteluissa, yleisötilaisuuksissa ja työryhmien kokouksissa. Kaikilla osallisilla on mahdollisuus esittää arvionsa kaavan sisällöstä nähtävillä oloaikana, yleisötilaisuuksissa tai suoraan kaavan laatijalle. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Osalliset Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaavan 2035 osallisia ovat:

19 19 Osayleiskaava-alueen kiinteistöjen asukkaat ja haltijat Kauhajoen asukkaat Osayleiskaava-alueella työskentelevät Osayleiskaava-alueella toimivat yhteisöt, järjestöt ja yhdistykset Kauhajoen kaupungin luottamuselimet Kauhajoen kaupungin hallintokunnat Valtion viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualue Museovirasto Vaasan toimisto/ Etelä-Pohjanmaan museo Turvatekniikan keskus Ratahallintokeskus muut valtion viranomaiset, joiden toimintaan yleiskaava vaikuttaa Muut julkisyhteisöt ja yhteisöt: Etelä-Pohjanmaan liitto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan elinkeinokuntayhtymä SEK Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Teuvan kunta Isojoen kunta Karijoen kunta Kurikan kaupunki Jalasjärven kunta Honkajoen kunta Karvian kunta Kauhajoen Lämpöhuolto OY Kauhajoen Vesihuolto OY Botniarosk Oy Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Fortum Sähkönsiirto OY Etelä-Pohjanmaan kappakamari MTK- Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry. Metsänhoitoyhdistys Lakeus kaikki suunnittelualueella toimivat yritykset Yllä olevassa luettelossa erikseen nimeltä mainituille osallisille lähetetään kirjallinen tieto kaavan eri vaiheista. Lisäksi niille maanomistajille, jotka eivät asu Kauhajoella ja joitten osoite on selvitettävissä, lähetetään kirjallinen tieto kaavan eri vaiheista. Luetteloon voi esittää täydennyksiä koko suunnittelutyön ajan. 5.2 Vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhajoen kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavatyön valmistelusta vastaa Kauhajoen kaupunginhallituksen asettama osayleiskaavan ohjausryhmä ja tekninen osasto. Yleiskaava valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaisten kanssa.

20 20 Viranomaiset Kaavoituksen yhteydessä tullaan pyytämään lausunnot sekä järjestämään viranomaisneuvottelut vähintään aloitusvaiheessa, luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa. Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät. Kunnanhallitus valitsee ohjausryhmän, joka vastaa osayleiskaavatyön valmistelusta yhdessä teknisen osaston kanssa. Ryhmässä on 6-9 jäsentä + kaavan laatimisesta vastaavat 2-4 viranhaltijat (esittelijä + asiantuntijat +sihteeri) Ohjausryhmän ohjauksessa kaavaa valmistelee eri osa-alueilla asiantuntijoista ja luottamusmiehistä muodostettavat tiimit. Tiimit vastaavat osa-alueidensa selvitysten ja suunnitelmien laadinnasta. Kaupunginhallitus nimeää jäsenet. Tiimin vetäjänä on viranhaltija. Jäseniä kussakin tiimissä on 3-4. Tiimien tehtävät eri työvaiheissa: 1. Osayleiskaavatyön käynnistäminen - Informaatio osayleiskaavaprosessista - SWOT-analyysi osa-alueittain (mitä hyvää, mitä huonoa, uhat, mahdollisuudet) - mitä kysymyksiä kuntalaiskyselyssä tulisi esittää - selvitystarve, mitä tulisi vielä selvittää - tavoitteet 2. Selvitysten laadinta ja selvitysten täydentäminen. 3. Osa-alueiden suunnitelmat 2. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, luonnosvaihe - eri vaihtoehtojen vertailu - vaikutusten arviointi 3. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, ehdotusvaihe - vaikutusten arviointi TIIMIT SELVITYKSET OSA- ALUESUUNNITELMAT 1. Yhdyskuntarakenne, kaupungin maankäytön strategia - eheytyvä yhdyskuntarakenne - taajamarakenne - asumisen painopistealueet - tarvittavat palvelut - yhdyskuntatalous - eri rakennemallit - koko kuntaa koskeva strateginen suunnittelu kehittämisen/ asutuskeskusten painopistealueista Vastaus mm. kysymyksiin missä koulut säilyy ja mille alueille viemäröinti laajennetaan. 2. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva - suojeltavat kohteet - rakennetun ympäristön arvot - kulttuuri- ja luonnonperintö - keskustaajaman vetovoimaisuus - keskustaajaman kaupunkikuva - rakennetun ympäristön inventoinnit - kulttuuriympäristön inventoinnit KESKUSTASUUNNITELMA - elävä kaupunkikeskusta - keskustan vetovoimaisuuden parantaminen - tori - keskustan pysäköinti - kaupunkikuvalliset tekijät RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOTTAMINEN SUOJELUKOHTEET JA ALUEET

21 21 3. Luonto ja vesistöt sekä Virkistys ja vapaaaika - pintavedet - tulva-alueet - pohjavedet - kasvillisuus - eläimistö - pienilmasto - maaperä (geologia) - maisema - luonnonvarojen käyttö - virkistyskäyttö - suojelukohteet - ulkoilu ja virkistysreitit - ulkoilualueet - virkistyspalvelut 4. Liikenne- ja yhdyskuntatekninen huolto - liikenneverkot ( yhteysverkot, liikenneväylät, raideliikenne, kevyenliikenteen väylät) - vesi-, viemäri-, kaukolämpö-, sähkö- ja atkverkot - jätehuolto 5. Elinkeinot - maa- ja metsätalous/ tehokarjatalous ja viljelyalueet - luonnonvarojen käyttö/ maa-ainesten otto - teollinen toiminta - työpaikat ja palvelut - luontoinventoinnit - geologinen selvitys - selvitykset nykyisistä verkoista - vesihuoltosuunnitelma - selvitys melualueista - onnettomuustilastot - selvitys alueen karjatiloista - selvitys työpaikoista ( paikkatietona) MAISEMANHOITO/ VIRKIS- TYSALUESUUNNITELMA - retkeilyreitit - yhteydet Sotkaan ja vapaa-aikakeskukseen - jokivarsipuisto joen virkistyskäyttö/ tark. - puistoverkosto ( viihtyisyyden ja oleskelun kannalta merkittävät rakennettavat/rakennetut puistot, rakennettavat/rakennetut leikkipuistot, pallokentät, monitoimiviheriöt, luonnonmukaiset puistot, luonnontilaisina säilytettävät, metsitettävät puistoalueet) - viheryhteystarpeet - urheilualueet - maisemat / näkymät - maisemallisesti tärkeiden alueiden hoito-ohjeet LIIKENNESUUNNITELMA - liikenneverkot - liikennejärjestelmät - saavutettavuuden parantaminen - ajoväylät - kevyenliikenteen verkot - kelkkareitit - pyöräreitit - pysäköinti - linja-autoasema - joukkoliikenne VESIHUOLTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN KAUPALLINEN TARKASTELU - vähittäiskaupan liiketilaselvitys - kaupan suuryksiköt, tarpeen arviointi - kaupallisten vaikutusten arviointi 6. Asuminen - elinympäristön laatu - palvelut - lähipalvelujen tarve - sosiaalinen yhtenäisyys - eri väestöryhmien erityistarpeet - ilmastonmuutosten vaikutusten huomioiminen - selvitys ikäjakaumasta paikkatietona ( koulutulokkaat, vanhusväestö) - selvitys asutuksen laajentumisesta paikkatietona - asumisen painopistealueet - tiiviin asumisen alueet - väljän asumisen alueet - rakentamisen periaatteet eri alueilla 5.3 Osallisten kuuleminen Osayleiskaavatyön yhteydessä järjestetään vähintään aloitus-, luonnos- ja ehdotusvaiheessa yleisötilaisuudet, joissa esitellään suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja mahdolliset vaihtoehdot. Tilaisuuksissa osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja arvioida kaavan vaikutuksia. Yleisötilaisuuksien lisäksi yleiskaavaa koskeva aineisto on nähtävillä seuraavasti: kaavan laatimiseen ryhdyttäessä nähtävillä on Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä selvitykset / osallisilla mahdollisuus esittää mielipiteensä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta.

22 22 luonnosvaiheessa eri vaihtoehtoiset luonnokset, vaikutusten arvioinnit ja valmisteluaineisto ehdotusvaiheessa osayleiskaavaehdotus, kaavaselostus ja valmisteluaineisto Niille maanomistajille, jotka eivät asu Kauhajoella ja joiden osoite on tiedossa lähetetään tieto kirjallisesti nähtävilläoloajoista. Vuorovaikutuksen järjestäminen on esitetty tarkemmin liitteessä Osallistuminen osayleiskaavan eri vaiheissa Esitetty liitteessä Osayleiskaavan eri vaiheet ja tavoiteaikataulu Esitetty liitteessä 3 6. TIEDOTTAMINEN Eri kaavavaiheissa tullaan kuulutukset julkaisemaan Kauhajoki-lehdessä sekä virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksissa julkaistaan koska ja missä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja eri kaavavaiheet ovat nähtävillä sekä tiedot järjestettävistä yleisötilaisuuksista. 7. YHTEYSTIEDOT Palautetta kaavatyöstä voidaan antaa yhteyshenkilöille tai osoitteeseen Kauhajoen kaupunki, Ympäristöosasto, PL 500, Kauhajoki. Kaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta yhteyshenkilöiltä: Vs. ympäristöjohtaja, tekninen johtaja Harri Virtanen Puh tai sähköposti harri.virtanen@kauhajoki.fi Kaavoittaja Marketta Nummijärvi Puh tai sähköposti marketta.nummijarvi@kauhajoki.fi LIITTEET: Liite 1: Osayleiskaava-alueen rajaus Liite 2: hyv. Keskustaajaman osayleiskaava Liite 3: Työohjelma, vuorovaikutus ja alustava aikataulu Liite 4: Kirjalliset lähteet

23 23 LIITE 1 : Osayleiskaava-alueen rajaus

24 24 Liite 2: hyväksytty Keskustaajaman osayleiskaava

25 25 Liite 3: Työohjelma, vuorovaikutus ja alustava aikataulu

26 26 LIITE 4 : KIRJALLISET LÄHTEET Kirjalliset lähteet: ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Kaavaselostus. Etelä-Pohjanmaan liitto ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030, tarkistus ja uudistaminen. Etelä-Pohjanmaan liitto 2009 ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISOHJELMAT, Etelä-Pohjanmaan teemaohjelmat, Etelä-Pohjanmaan liitto, 2000 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Valtioneuvoston päätös arvokkaista maisema-alueista ETELÄ-POHJANMAAN HISTORIA x -x. C.F.Meinander. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta. Helsinki 1950 KAUHAJOEN HISTORIA, esihistoriasta vuoteen Ruismäki Liisa. Jyväskylä: Kauhajoen kunta ja seurakunta, 1987 ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN PERINNEMAISEMAT. Hannele Keläläinen ja Lise-Lotte Molander, Länsi-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- JA KULTTUURIALUEET 2001, Yleisselvitys, Motiivi OY LAKEUKSIEN LAIDALTA KATIKAN KURUILLE, Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, Länsi- Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 37/2008, Marketta Nummijärvi, 2008 HÄMES-HAVUNEN, Pohjalaistalosta kulttuurikyläksi, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus ja koulutuskeskus, Raportteja ja artikkeleita 62, Petri Kahila, Seinäjoki 1998 MITEN RAKENNAN ARVOSTAEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ JA MAAKUNNAN KULTTUURIPERINTÖÄ, Miljööprojekti, Etelä- Pohjanmaan liitto, Seinäjoki 2000 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Vaasan-läänissä, Yleisselvitys, Vaasan läänin seutukaavaliitto, Vaasa 1990 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Vaasan-läänissä, Museoviraston rekisteröimät kohteet vuosina , Vaasan läänin seutukaavaliitto, Vaasa 1991 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Keski-Pohjanmaan Liitto ja Pohjanmaan Liitto, Vaasa 1998 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Kuntakohtainen inventointi, Kauhajoki, Vaasan läänin seutukaavaliitto, Kaarlo Katiskoski, 1992 KAUHAJOEN LUONNONKIRJA, Kleemola Jussi et al, Lions Club Kauhajoki ry, 1983 KAUHAJOEN METSIEN JA SOIDEN KIRJA, Kleemola Jussi et al, Kauhajoki seura ry, KAUHAJOEN VESIEN KIRJA, Kleemola Jussi, Marttila Simo, Taimi Heikki, Lions Club Kauhajoki ry, 1991 KYRÖNJOKI, Elävä joki, Kyrönjoen neuvottelukunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry., Savea-Nukala, Rautio, Aaltonen, Seppälä, 2000 RETKI SUUPOHJAN LUONTOON, Reitistöt ja muut kohteet, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Ismo Nousiainen, Vaasa 2004 MOREENIPEITTEISET LAJITTUNEET KERROSTUMAT KAUHAJOEN ALUEELLA JA ERI TUTKIMUSMENETELMIEN SO- VELTUVUUS NIIDEN TUTKIMISEEN, Lisensiaattitutkimus, Turun yliopisto, Reijo Pitkäranta, 1996 KAUHAJOEN SORA- JA HIEKKAVARAT, Geologian tutkimuskeskus, Vaasa 1994 KIVIAINESTUTKIMUKSET KAUHAJOEN N-OSASSA, Geologian tutkimuskeskus, Hannu Mäkitie, 1992 TELMA-KAUHAJOKI-PROJEKTI, Osa I, Taimenpurojen inventoinnit Kauhajoen alueella , Ympäristöselvitys Naava ry, Kauhajoki 2001 KAUHAJOKI TÄNÄÄN JA HUOMENNA-HANKE, Kauhajoen kaupungin ympäristöosasto, Teemu Tuovinen, 2002 YHTEISELOA LIITO-ORAVAN KANSSA, Suomen ympäristö 20/2007, Tampere 2007 KAUHAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYSOHJELMA, Ympäristöterveysohjelman toimintasuunnitelma , Kauhajoen kaupunki, 2002 YMPÄRISTÖN TILA LÄNSI-SUOMESSA, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Rautio- Ilvessalo, Jyväskylä 1998

27 27 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOTEEN 2006, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Vaasa 2001 KAUHAJOEN KUNNAN RADONHAITTA-ALUEIDEN KARTOITUS, KAUHAJOEN KUNTA, TERVEYSLAUTAKUNNAN VAL- VONTAJAOSTO, 1987 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Asemien ja pysäkkien kehittäminen, 10/2003, Talentek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen strategia, 06/2003, SCC Viatek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Etelä-Pohjanmaan liikenneturvallisuustyön kehittäminen, 10/2003, Talentek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Loppuraportti, Talentek Oy, 2003 VAASAN TIEPIIRIN ALUEEN TAAJAMASELVITY, Vaasan tiepiiri, 1994 VAASAN TIEPIIRIN ALLEMPIASTEINEN TIEVERKKO, Kehittämissuunnitelma, Tiehallinto, Vaasa 2003 SUUPOHJAN SEUDUN LIIKEENTURVALLISUUSSUUNNITELMA, Tiehallinto, Vaasan tiepiiri, 2006 KAAVOITUKSEN LIIKENNETURVALLISUUSOHJEISTO, Suunnittelukeskus OY, 1988 TURVALLISUUSSELVITYS TASORISTEYSONNETTOMUUKSISTA, Onnettomuustutkintakeskus, S1/2005R-L, 2008 KANTATEIDEN 44 JA 67 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HONKAJOEN VATAJANKYLÄ KAUHAJOEN ARONKYLÄ, Toimenpidesuunnitelma, Tiehallinto, Turun ja Vaasan tiepiirit, 2007 SUUPOHJAN ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA, Osaraportti V yleissuunnitelman pääraportti, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Suupohjan kunnant, AIR-IX, 2005 KAUHAJOEN KAUPUNKI, Vesihuollon kehittämissuunnitelma, AIR-IX, 2004 YRITYSREKISTERI, KAUHAJOEN KUNTA, ELINKEINOLAUTAKUNTA, 1988 HEVOSTALLITYÖRYHMÄN RAPORTTI, Ympäristöministeriö, Helsinki 2008 KOTIELÄINTUOTANTOALUEEN SIJOITTAMISEDELLYTYKSET, Saara Koskela, Ilmajoki 2001 MAATALOUSMERKINNÄT JA MÄÄÄRYKSET KAAVOITUKSESSA, Kaisa Sippola, Ilmajoki 2001 MAATALOUDEN JA MUUN MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN, SUURTEN KOTIELÄINYKSIKÖIDEN SIJOITTA- MISEDELLYTYKSET, ESISELVITYS, Maarit Vuorela, 1999 SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIA, Vaasan yliopisto, Aluetieteen laitos, Kauko Mikkonen, Vaasa 1999 SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIAN YRITYSKYSELY, Vaasan yliopisto, Aluetieteen laitos, Kari Yli-Hakuni, Vaasa 1999, SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIAN ASIANTUNTIJA HAASTATTELUT, Vaasan yliopisto, Aluetieteen laitos, Jarmo Palm, Vaasa 1999 YDYSKUNTATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA, Suomen ympäristö 51/2006, Kimmon Koski, Lauri Solin, 2006 KUNTATALOUS JA YHDYSKUNTARAKENNE, Suomen ympäristö 42/2008, Kimmon Koski, 2008 ASUINMAASEUTU , Maaseutuasumisen kehittämisohjelma, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007 SELVITYS ETELÄ-POHJANMAAN KYLISTÄ, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus ja koulutuskeskus, Merja Lähdesmäki, Seinäjoki 2002 NUORTEN ELINOLOT, Selvitys nuorten elinoloista Kauhajoen kunnan alueella, Tarja Lehtokangas, 2000 LIIKUNTAHARRASTUS KAUHAJOELLA, Liikuntatutkimus , Kauhajoen kunta, Liikunta- ja vapaa-aikapalvelut, KKItyöryhmä, 1995 KAUPUNKIKUVA JA RAKENTAMINEN, Kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskampanja, Julkaisu 5/1982, Helin- Turtiainen-Vesikansa