NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009

2 NOKIA PÄHKINÄNKUORESSA Pinta-ala 348 km 2 josta vettä 59 km 2 Asukasluku vuoden lopussa Elinkeinorakenne 2007 (työpaikat) Palvelut 51,7 % Jalostus 45,4 % Alkutuotanto 1,0 % Tuntematon 1,9 % Tuloveroprosentti v ,0% Taloustietoja: Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot (ulkoiset) olivat 150,00 miljoonaa euroa ja investointimenot 17,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 vuosikate oli 10,9 miljoonaa euroa, 346 euroa asukasta kohti. Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden 2009 lopussa 56,2 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin lainat olivat 85,4 miljoonaa euroa, euroa asukasta kohti.

3 Nokian kaupungin tilinpäätös 2009

4 Kannen kuva: Kuvaaja: Julkaisun taitto: Paino: Orvokin päiväkoti Tea Laurila Marita Gröndahl Nokian kaupunki

5 TILINPÄÄTÖS 2009 Sisältö Kaupunginjohtajan katsaus KAUPUNGIN JOHTAMINEN Kaupungin hallinto-organisaatio 1 Kaupunginvaltuusto 2 Kaupunginhallitus 3 TOIMINTAKERTOMUS Yleinen taloudellinen kehitys 7 Kunnallistalouden kehitys 7 Nokian kaupungin talouden kehitys 8 Käyttötalous, rahoitusosa, tuloksen muodostuminen 9 rahoituslaskelma, tase 9 Talousarvion toteutuminen 16 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 17 Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä 17 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 Konsernitarkastelu 19 Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 21 KOKO KAUPUNGIN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 27 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PALVELUKESKUKSITTAIN Hallintokeskus 33 Hallintopalvelut 33 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut 36 Ruokapalvelut 40 Perusturvakeskus 43 Lähipalvelut 43 Perhepalvelut 46 Vanhuspalvelut 49 Erityispalvelut 52 Kasvatus- ja opetuskeskus 55 Hallinto- ja tukipalvelut 55 Perusopetus 57 Erityisopetus 59 Lukio 60 Työväenopisto 62 Varhaiskasvatus 65 Vapaa-aikakeskus 71 Kulttuuritoimi 71 Kirjastotoimi 74 Liikuntatoimi 76

6 Nuorisotoimi 79 Tekninen keskus 83 Johto ja hallinto 83 Varikko 85 Tilatekniikka 87 Kunnallistekniikka 89 Maankäyttö 92 Tilatuotanto 95 Aluetuotanto 98 Vesihuoltolaitos 100 Rakennus- ja ympäristölautakunta 102 Ympäristönsuojeluyksikkö 102 Rakennusvalvontayksikkö 105 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 107 INVESTOINTIEN TOTEUTUMISVERTAILU 108 TULOSLASKELMA 112 RAHOITUSLASKELMA 113 TASE 114 KONSERNIN TULOSLASKELMA 116 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 117 KONSERNITASE 118 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 121 Tuloslaskelman liitetiedot 122 Tasetta koskevat liitetiedot 126 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 129 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 130 Omistukset muissa yhteisöissä 131 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 132 Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat 138 Allekirjoitukset 142 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista 143

7 Talouslama haastaa rakenteet kuntoon Pitkän työurani päätteeksi osui syvä lama. En ole siitä kuitenkaan pelkästään harmissani, koska lama tarjoaa mahdollisuuden saada kuntatyön rakenteet kuntoon. Näyttää olevan niin, että kunnallishallinnossa vasta viimeinen pakko, riittävän syvä lama herättää. Sanotaan, että laman aikana johtaminen on vaikeaa, mutta kuntamaailmassa johtaminen taloudellisesti hyvänä aikana on vielä vaikeampaa. Tämä johtuu siitä, että hyvän jakamiseen rakastunut kunnallinen demokratia on sokea tosiasioille ja kuuro varoituksille. Vuosi 2009 oli kunnissa globaalin talouslaman ensimmäinen vaikea vuosi. Perässä tulee vielä pari hankalaa vuotta. Laman iskiessä vuoden 2008 lopulla Nokialla käynnistettiin nopeasti talouden sopeuttamisohjelma. Se vaikutti yllättävän nopeasti, sillä erityisesti sijaisten palkkaamisen hillitseminen ja myös laman koskettavuudesta johtuva kustannustietoisuuden herääminen pelastivat viime vuoden tuloksen. Budjetin mukainen noin 2,9 miljoonan euron alijäämä torjuttiin ja tuloksena oli 1,3 miljoonan euron ylijäämä. Viime vuoden toimintakate kasvoi edellisestä vuodesta poikkeuksellisen vähän eli 1,4 %. Kustannusten hallitsemiseksi se on hyvä alku. Muutenkin tilinpäätös antaa hyvää pohjaa jatkaa kaupungin talouden pelastusohjelmaa. Sijaistyövoiman vähentäminen ja siitä johtuva henkilökunnan venyminen kaupungin monilla työpaikoilla ansaitsee erityiskiitoksen. Kaupungin talouden sopeuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Tähän mennessä tehty ei vielä riitä. Jos joku päättäjä tai virkamies kuvittelee, että lama menee ohi parissa vuodessa ja sitten jatketaan niin kuin ennen, on pahasti väärässä. Näin se ei mene, vaan lamasta noustaan aivan erilaisella palvelupohjalla. Lama on kuntarakenteen etsikkoaika. Sitä ei saa hukata. Lamasta huolimatta Nokian väkiluku kasvoi toimintavuonna 2009 lähes 400:lla. Asuntorakentamista lama rauhoitti, sillä uusia asuntoja valmistui vuonna 2009 vain 140. Edellisenä vuonna niitä valmistui 259. Nokian työllisyystilanne vaikeutui toimintavuonna selvästi ollen 11,4 % kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 7,3. Työttömyys on edelleen nousussa. Aika kiittää Minulle vuodet Nokian kaupungin palveluksessa eri tehtävissä ovat olleet täynnä monenlaista työtä. Täynnä mielenkiintoista työtä. Se on antanut useimmin iloa, mutta vähän murhettakin. Niistä viimeiset 12 vuotta kaupunginjohtajana on ollut Nokian historian voimakkainta kasvun ja kehityksen aikaa. Kasvulla on ollut kallis hinta. Olisin halunnut maltillisempaa kasvua, jolloin taloudellisen laman vastaanottokyky olisi ollut parempi. Tästä lamasta pitää oppia. Pitää varautua seuraavaan lamaan, joka tulee varmasti. Kaikista näistä vuosista kiitän työtovereitani. Joukossa on vielä muutamia saman pitkän ajan rivissä olleita. Kiitän kaupungin koko henkilökuntaa. Paljossa on yhdessä onnistuttu, mutta moni asia odottaa vielä tekemistä. Talouslama haastaa tehokkaampaa tekemistä ja vaatii henkilökunnalta muutostahtoa. Kokemukset osoittavat, että uusista ja paremmista toimintatavoista hyötyvät kaikki. Kiitokset myös päättäjille. Minulle on ollut aina selvää, kuka demokraattisessa kunnallishallinnossa sanoo viimeisen sanan. Yhteistyö päättäjien kanssa on ollut rakentavaa. Yhdessä olemme rakentaneet Nokiaa paremmaksi. Toivotan teille malttia ja viisautta kehittää Nokiaa hallitusti entistä paremmaksi kotikaupungiksi niin, että vastuu säilyy niin hyvinä kuin huonoina vuosina. Aika lähteä Nyt on aika lähteä ja tehdä tilaa nuoremmille. Jussi Ruskon Nokian 50-vuotisjuhlakantaatin sanoin toivotan kaupungille onnea ja pitkää ikää. Valoa, unelmia ja annansilmiä. Markku Rahikkala Kaupunginjohtaja

8 Nokian kaupungin kokonaismenot 2009 (ulkoiset) (1000 ) Nokian kaupungin kokonaistulot 2009 (ulkoiset) (1000 )

9 1

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutetut vuosina SDP Aaltonen Auli työsuojeluvaltuutettu VAS Ahtola Pertti paperityöläinen, eläk. VIHR Ainasoja Marjatta erityislastentarhanopettaja DEO Ala-Uotila Mika asianajaja, oikeust.lis. SDP Asell Marko kansanedustaja VIHR Forssén Anitta perushoitaja SDP Grönroos Orvokki laitoshuoltaja, eläk. VAS Haapala Matti työnjohtaja KOK Haapaniemi Jari lukkoseppä, toim.joht. SDP Heinonen Kalevi moottoriasentaja SKP Hernesniemi Herkku pääluottamusmies, eläk. VAS 2.vpj Hyyti Kristiina kemianteollisuuden työntekijä KOK Hälli Pasi DI, projektipäällikkö PS Isokangas Tuomo sairaanhoitaja, artesaani puuseppä KESK Jokinen Tuula emäntä VIHR Järvinen Minna luokanopettaja VAS Kallio Seppo kunnallisneuvos DEO Karstila Tuomas ylilääkäri VAS Keränen Toivo työsuojelusihteeri, eläk. KOK Kilpikari Päivi varatuomari, käräjätuomari KOK Kirveskari Asko lääkäri KOK Kork Jarmo maajohtaja, opettaja KOK Kunnari Mika diplomi-insinööri PS Laakso Mika rakennusmies SDP Laitinen Arja sairaanhoitaja KOK Lappalainen Pirkka toimitusjohtaja, varatuomari, saakka SDP Lehto Roope toiminnanjohtaja VAS Lehtonen Anneli lehtori KD Luukko Tarja FM, vt.tiedottaja VIHR Lähde Leo lehtori, eläk. SDP Makkonen Janne pääluottamusmies KOK Martikkala Esa ins.,toimitusjohtaja KOK Matikka Johanna KTM, ostaja KOK 1.vpj Mekkonen Erkki maanviljelijä SDP Nenonen Tuomo sosiaalineuvos SDP Nevala Sisko päiv.hoid.aluejohtaja, erityisop. SDP Nurminen Raija terveydenhoitaja VAS Nuutinen Taina koordinaattori, opiskelija SDP Ojala Raisa terveydenhoitaja SDP Pj Ojala Reino työnjohtaja, eläk. KOK Paalanen Piila opettaja SKP Palomäki Tuula sairauskassanjohtaja KOK Porraslampi Jari toiminnanjohtaja, alkaen KESK Pulakka Esko maanviljelijä/insinööri VIHR Pulakka Jukka ent.yrittäjä VIHR Raitakari Ilona diplomi-insinööri, projektip. SDP Saarinen Paavo nuohoojamestari SKP Salonen Eero maalari KESK Siuvo Janne agrologi, insinööri VAS Veijola Mervi sairaanhoitaja VAS Virolainen Rauli vuorotyönjohtaja, eläk. KOK Vuorisalo Timo insinööri (amk), tuotepäällikkö 2

11 KAUPUNGINHALLITUS Varsinaiset jäsenet: KOK Pj Esa Martikkala ins.,toimitusjohtaja SDP 1. vpj Raija Nurminen terveydenhoitaja VAS 2. vpj Mervi Veijola sairaanhoitaja KOK Päivi Kilpikari varatuomari, käräjätuomari KOK Jarmo Kork maajohtaja, opettaja SDP Arja Laitinen sairaanhoitaja SDP Seppo Parkkali sähköasentaja, eläk. VAS Kai Flink paperikoneenhoitaja VIHR Minna Järvinen luokanopettaja Henkilökohtaiset varajäsenet: KOK Irmeli Nahkola rakennusinsinööri SDP Tuija Sarjanen ammattiaineiden opettaja VAS Marja-Leena Torkki laboratorionhoitaja KOK Johanna Matikka KTM, tuoteryhmävastaava KOK Jari Haapaniemi lukkoseppä, toimitusjohtaja SDP Martti Mikkonen työvoimaneuvoja SDP Roope Lehto toiminnanjohtaja VAS Matti Haapala työnjohtaja VIHR Leo Lähde lehtori 3

12 Nokian väestö osa alueittain vuosina (31.12.) 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % KOKO NOKIA , , , ,0 S 1 KESKUSTAAJAMA , , , ,0 T 01 Pohjoispuoli , , , ,1 P 001 Ydinkeskusta , , , ,6 P 002 Kankaantaka , , , ,0 P 003 Myllyhaka , , , ,0 P 004 Alhoniitty 991 4, , , ,1 P 005 Alinen 905 3, , ,2 P 006 Aaroninkorpi, Lähdeniitty , , , ,5 P 007 Harjuniitty, Haavisto , , , ,5 P 008 Vihnus 185 0, , , ,8 P 009 Maatiala 588 2, , , ,6 P 010 Viiki 204 0, , , ,6 T 02 Eteläpuoli , , , ,9 P 011 Nokian kartano 50 0,2 39 0,2 24 0,1 29 0,1 P 012 Koskenmäki , , , ,2 P 013 Vihola Tyrkkölä 867 3, , , ,4 P 014 Kattilainen , , , ,0 P 015 Kohmala 117 0,5 89 0,3 92 0,4 72 0,2 P 016 Tervasuo 251 1, , , ,9 S 2 MUU NOKIA , , , ,3 T 03 Siuro, Linnavuori, Kulju , , , ,0 P 017 Linnavuori 920 3, , , ,5 P 018 Siuro 715 3, , , ,1 P 019 Kulju 544 2, , , ,4 T 04 Pohjoispuoli 950 4, , , ,5 P 020 Pinsiö 243 1, , , ,3 P 021 Jaakkola 276 1, , , ,8 P 022 Kuljunperä 196 0, , , ,5 P 023 Kauniainen 231 0, , , ,8 T 05 Eteläpuoli , , , ,8 P 025 Sarkola 360 1, , , ,3 P 026 Taivalkunta 289 1, , , ,2 P 027 Sorva 335 1, , , ,9 P 028 Tottijärvi 444 1, , , ,6 P 029 Metsäkulma 315 1, , , ,8 S 3 MUUT (laitokset jne.) 289 1, , , ,7 4

13 Nokian väkiluku Yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä % 14,5 14,1 12,2 11,

14 NOKIAN VÄESTÖN IKÄRAKENNE Ikäryhmä 1980 % 1990 % 2000 % 2008 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Yht , , , ,0 Nokian väestön ikärakenne % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

15 Yleinen taloudellinen kehitys Talouden kehitys on tällä hetkellä hyvin ennalta arvaamaton. Hyvänä esimerkkinä on se, että tutkimuslaitokset tai Kuntaliitto eivät ole edellisistä vuosista poiketen julkaisseet alkuvuonna arvioita maan tai kuntien talouden kehityksestä. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote laski yli 7 prosenttia. Näin suurta vuosittaista pudotusta ei ole koettu 1900-luvun alun jälkeen. Maailmanlaajuinen lama osoitti vaikutuksensa huomattavan vientivetoiseen maahamme. Bruttokansantuotteen lasku merkitsi tuotannon arvon menetyksenä noin miljardia euroa. Tätä menetystä on kompensoitu ensisijaisesti valtion lainanottoa kasvattamalla. Vaikka rahamarkkinat ja talouden syöksy ovat akuutin kriisin jälkeen rauhoittuneet, ovat rahoitusjärjestelmät edelleen murroksessa. Pörssikurssit alkoivat nousta voimakkaasti jo vuoden 2008 joulukuussa, ja kurssikehitys on jatkunut yllättävän voimakkaana ainakin toistaiseksi. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana voimakkaasti, mutta ei kuitenkaan niin huonosti kuin negatiivisimmat ennustukset olisivat antaneet olettaa. Elvytystoimiin liittyvä voimakas velkaantuminen eri maissa muodostaa uuden uhkan maailman talouteen, ellei laajaa ja kestävää talouskasvua saada aikaiseksi. Tuoreimpana uhkana alkavalle myönteiselle kehitykselle on Kiinan talouskasvusta mahdollisesti muodostunut kupla, jonka puhkeaminen vaikuttaisi myös länsimaiden talouteen. Euroalueen maiden erilaisuus; Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Irlannin julkisen talouden erittäin huono tila sekä osin joustamattomat ja monimuotoiset poliittis-taloudelliset rakenteet voivat entisestään jäykistää Eurooppaa samalla kun maailman talouden kestävä elpyminen viivästyy. Riskinä on, että Eurooppa ajautuu hitaan kasvun aikaan ainakin seuraaviksi 2-4 vuodeksi. Viennistä riippuvaisena maana tämä merkitsisi Suomelle hyvin vaatimatonta talouskehitystä lähivuosina. Lisäksi Suomen tilannetta heikentää merkittävästi väestömme ikääntymiskehitys. Sen sijaan ennen lamaa rakennettu Suomen talouden pohja auttaa muihin euromaihin verrattuna kehitykseen myönteisesti. Kunnallistalouden kehitys Kuntaliiton keräämien alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien taloudellinen tilanne heikkeni huomattavasti vuonna Merkittävää oli etenkin suurten kaupunkien talouden syöksy. Pienempien kuntien talous on vielä pysynyt keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Kuntien yhteisöveroosuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavat vuodet ovat kuntatalouden kannalta vaikeita. Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2010 kaikkien kuntien tilanne huononee selvästi. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan vuonna miljoonaa euroa negatiiviseksi. Yli asukkaan kaupunkien tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä toissa vuonna oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Alle asukkaan kuntien tulos oli yhteen laskettuna vielä hieman voitollinen vuonna Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo vuonna Toimintamenot lisääntyivät tuolloin lähes 8 prosenttia edellisvuodesta, ja vuonna 2009 noin 5 prosenttia. Kunta-alan vuoden 2009 toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin nousupaineen vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää erittäin suotuisaa verotulojen kehitystä, mitä ei nyt ole näköpiirissä. Kuntaliiton suurille kaupungeille suuntaaman kyselyn mukaan toimintamenojen kasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi. Eniten saadaan aikaiseksi sillä, että henkilötyövuosien määrä vähenee noin kahdella prosentilla viime vuodesta. Suuret kaupungit arvioivat, että vuosikate heikkenee edelleen tänä vuonna. Vielä vuonna 2008 vuosikate riitti poistoihin, mutta viime vuonna vuosikate jäi alle poistojen tason kaikissa yli asukkaan kuntakokoryhmissä. Suuret kaupungit ovat kuitenkin pitäneet kiinni investoinneistaan. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 investoinnit olivat lähes edellisvuoden 7

16 tasolla, ja tänä vuonna suuret kaupungit aikovat investoida hieman viime vuotta enemmän. Tilanne on hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lamavuosina, jolloin kunnat leikkasivat investointeja voimakkaasti. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa ja vuonna 2007 yhteensä euroa asukasta kohti. Suurten kaupunkien kyselyn mukaan lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Taloudellisesta tilanteesta johtuen kunnat ovat olleet pakotettuja nostamaan veroprosenttejaan. Tuloveroprosentti nousi 181 kunnassa ja keskimääräinen veroprosentti nousi 18,59:stä 18,98 prosenttiin. Kuntaverojen korottaminen on jatkunut jo pitempään. Vuoden 2005 jälkeen vain kerran, eli 2009 veroprosenttia korottaneiden kuntien lukumäärä oli alle sata. Tuolloinkin selitys löytyy monesta yhtäaikaisesta kuntaliitoksesta. Tälle vuodelle myös kiinteistöveroja korotettiin runsaasti, kun kiinteistöverojen rajoja muutettiin syksyllä 2009 Nokian kaupungin talouden kehitys Käyttötalous Kaupunginvaltuusto totesi vuoden 2008 talousarviota käsitellessään, että sen tulopohja oli romahtanut syksyn aikana, eikä se enää vastannut todellista tilannetta. Niinpä valtuusto edellytti talousarviota käsitellessään kaupunginhallituksen valmistelevan uuden, taloudelliseen tilanteeseen sopeutetun muutostalousarvion maaliskuun loppuun mennessä. Maaliskuussa kaupunginvaltuusto käsittelikin uuden muutostalousarvion, jossa oli karsittu käyttötalousmenoja ja investointeja yhteensä lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Vaikka karsintaa tehtiin, jäi toimintamenojen kasvuksi talousarviossa yli kuusi prosenttia ja toimintakatteessakin (käyttötalouden nettomenoissa) 5,9 %. Verotulot arvioitiin uudestaan taloudellisen tilanteen mukaisiksi. Myös valtionosuudet korjattiin päätösten mukaisiksi. Kaupunginhallitus totesi keväällä 2009, etteivät säästötoimenpiteet ole vieläkään riittävät, joten käyttöön otettiin tiukennettu järjestelmä sijaisten ja määräaikaisten palkkaukseen. Lisäksi suositeltiin palkattomien vapaiden pitämistä. Niinpä syksyllä 2009 kaupungin henkilöstömäärä oli jopa sata työntekijää vähemmän kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Syksyllä aloitettiin yt - neuvottelut henkilöstösäästöjen saamiseksi myös vuonna Marraskuussa kaupunginhallitus päätti vielä hankintakiellosta. Näillä toimenpiteillä olikin merkittävä vaikutus kaupungin käyttötalouteen. Kun vielä heinäkuun toteuma ennusti yli kolmen miljoonan euron alijäämäistä tulosta, jäi lopullinen tulos euroa positiiviseksi. Hyvä tulos perustui lähes täysin toimintamenojen talousarviota parempaan kehitykseen, sillä talousarvion tulot toteutuivat pääosin talousarvion mukaisesti. Lisäksi maa-alueiden myyntivoiton kirjaustapaa muutettiin vuonna 2009 ja sen vaikutus on euroa ylijäämää lisäävästi. Vaikka toimintamenot alittivat selvästi talousarvion, on ulkoisten käyttötalousmenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna lähes neljä miljoonaa euroa eli 2,6 % (vuonna 2008 kasvu oli 9,3 %, vuonna ,6 % ja vuonna ,5 %). Toimintatulot (ulkoiset) kasvoivat 2,1 miljoonaa euroa eli 8 %. Toimintakate on 1,7 miljoonaa euroa vuotta 2008 huonompi (kasvua 1,4 %). Tiukasta rekrytointipolitiikasta johtuen henkilöstömenot kasvoivat vain 1,1 %. Kasvu on selvästi kunta-alan palkkasopimuksen mukaisia korotuksia (3,3 %) ja edellisen vuoden kasvua (8,6 %) pienempi. Isoimmista lautakunnista perusturvalautakunnan nettomenot laskivat ensimäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen (-1,2 %), kun edellisen vuoden kasvu oli ollut peräti 14,4 prosenttia ja vuonna ,0 %. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot kasvoivat yli 3,7 prosentilla (vuonna ,6 %) eli 1,3 miljoonalla eurolla. Päivähoito oli kasvun pääkohde miljoonan euron lisäkululla. Tästä pääosa johtui uusista päivähoidon tukimuodoista. 8

17 Merkittävin nettomenojen lasku (30 %) oli nuorisoja liikuntalautakunnan nettomenoissa. Rahoitusosa Verotulojen kehitys arvioitiin muutostalousarviossa hieman valtakunnallisia arvioita rohkeammin. Kaupunginvaltuuston syksyllä 2008 päättämä kunnallisveroprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä tuotti laskennallisesti viisi miljoonaa euroa. Kunnallisverotuotto kasvoikin 6,4 % eli 5,6 miljoonalla eurolla. Ilman veronkorotusta olisi kunnallisveron tuotto jäänyt käytännössä vuoden 2008 tasolle. Yhteisöveron tuotto laski 28 %. Lasku olisi ollut huomattavasti suurempi ilman valtion tekemää kuntien jako-osuuden nostoa huhtikuun 2009 alusta alkaen. Kiinteistöveron tuotto kasvoi viisi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuuksia Nokian kaupunki sai 3,4 miljoonaa euroa eli 13 % enemmän kuin vuonna Yleisen rahoituskorkojen laskemisen vuoksi korkomenot eivät enää kasvaneet edellisten vuosien tapaan, mutta samalla korkotuotot romahtivat 60 prosenttia. Tuloksen muodostuminen Vuonna 2009 vuosikatteeksi kertyi euroa. Se on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate kattaa jälleen poistot kun se edellisenä vuotena kattoi niistä vain 65,6 %. Poistojen määrä kasvoi huomattavasti. Tähän on syynä sekä korkea investointitaso että keskeneräisten hankkeiden tarkempi seuranta ja kirjaaminen valmiiksi. Tilikauden tulos on vuonna euroa. Poistoeron jälkeen ylijäämää kertyy kaiken kaikkiaan euroa. Rahoituslaskelma Talouden tasapainotustyö näkyi myös investointien toteumassa. Vuoden 2009 vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yli viidellä miljoonalla eurolla ollen noin 17 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi nyt 4,9 miljoonaa euroa negatiiviseksi kun se vielä vuotta aikaisemmin oli ollut 16,9 miljoonaa euroa. Viiden vuoden tauon jälkeen kaupunki pystyi kattamaan yli puolet investoinneistaan tulorahoituksellaan. Silti kaupungin velkaantuminen jatkui rajuna. Lainoja nostettiin 21 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 6,6 miljoonalla eurolla eli lainapääoma kasvoi 14,4 miljoonaa euroa (460 /asukas). Vuoden loppuun ajoitettu lainan nosto paransi rahavarojen tilannetta vuodenvaihteessa. Tase Taseen loppusumma nousi 14,7 miljoonaa euroa (vuonna ,7 m ja vuonna m ) ollen 179,7 miljoonaa euroa. Kasvu perustui lähes täysin aineellisten hyödykkeiden osuuteen. Keskeneräisten hankintojen määrä supistui 4,4 miljoonalla eurolla kun kiinnitettiin enemmän huomiota valmistumisilmoituksiin ja siihen, koska hankkeet ovat kirjanpidollisesti valmiit. Valtatie 3:n investointivarauksen purku on korjattu vertailuvuoden 2008 taseeseen tilintarkastajien esityksen mukaisesti. Vastattavalla puolella tilikauden ylijäämä paransi usean alijäämävuoden jälkeen ylijäämätilin saldon noin 13,6 miljoonaan euroon. Lainakanta kasvoi yli kolmanneksella ollen nyt 56,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskien kaupungin lainakanta on euroa/asukas. Asukaskohtainen lainamäärä vastaa nyt maan kuntien keskiarvoa. Vielä vuoden 2006 tilinpäätöksessä lainaa oli vain 683 euroa/asukas eli lainamäärä on lähes kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. 9

18 10

19 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut,% 19,21 18,26 Vuosikate/Poisto% 109,09 65,57 Vuosikate, /asukas 346,50 180,23 Asukasmäärä

20 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 67,49 26,4 Lainanhoitokate 1,53 1,2 Kassan riittävyys, pv 38,8 23,2 Pääomamenojen tulorahoitus % 47,84 21,8 Asukasmäärä

21 Verotulo- ja valtionosuustuloarvioiden toteutuminen Alkup. talousarvio Ta muutokset Ta muutosten jälk. Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuuksien erittely 1000 Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja tervhuollon valtos Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yhteensä Kokonaistulot ja menot TULOT 2009 MENOT 2009 Toiminta % Toiminta % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,5 Verotulot ,3 Korkokulut ,9 Valtionosuudet ,6 Muut rahoituskulut 151 0,1 Korkotuotot 341 0,2 Investoinnit 0,0 Muut rahoitustuotot 408 0,2 Investoinnit ,7 Tulorahoituksen korjauserät Rahoitustoiminta 0,0 -Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutusvoitot ,1 Antolainasaamisten lisäykset 49 0,0 Investoinnit Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,7 Rahoitusosuudet investointimenoihin 976 0,5 Pysyvien vast.hyödykkeiden luovutustulot ,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 61 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,4 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 13

22 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 3 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ

23 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaeht varaukset yht TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste,% Suhteellinen velkaantuneisuus,% Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Lainat, /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

24 Talousarvion toteutuminen Talousarvio on toteutunut viime vuosina paremmin kuin aikaisemmin. Toimielimittäin talousarvio toteutui seuraavasti: Hallintokeskuksen menot toteutuivat 98,2 %:sti eli noin alle talousarvio. Kun tulot ylittivät arvion euroa, alittui toimintakate euroa. Alitus syntyi kehittämis- ja elinkeinopalveluissa. Perusturvalautakunnan toimintamenot ylittyivät 1,1 % eli , mutta kun toimintatulot ylittyivät 1,5 miljoonaa euroa, oli kate noin euroa talousarviota parempi. Kasvatus- ja opetuslautakunta alitti niin toimintamenoissa kuin toimintakatteessa talousarvion yli 2 miljoonaa euroa. Kulttuuri- sekä nuoriso- ja liikuntalautakuntien toimintamenot olivat noin 93 % talousarviosta. Myös katetasolla toteuma alittui selvästi. Teknisessä lautakunnassa toimintamenot alittuivat 2,1 miljoonaa euroa ja toimintatulot euroa. Rakennus- ja ympäristölautakunta alitti talousarvion niin toimintakulujen kuin nettomenojen osalta. Valtuustoa kohtaan sitova taso on tulosaluetaso toimintamenojen ja tulojen osalta. Tapsan Tahdit ja vesihuoltolaitos ovat sitovia nettomenoissa. Tulosalueista toimintakulut ylittyivät luottamustoimessa ( ), hallintopalveluissa ( ), lähipalveluissa ( ), perhepalveluissa ( ), vanhuspalveluissa ( ), erityispalveluissa ( ), lukiossa ( ) ja työväenopistolla ( ). Mutta koska useissa tulosalueissa edellä mainituista myös toimintatulot ylittyivät, on kate- eli nettomenotasolla ylittäjiä ainoastaan luottamustoimi ( ), erityispalvelut ( ) ja työväenopisto ( ). Luottamustoimessa ylitys johtui etenkin paperittoman kokouskäytännön edellyttämistä ennakoitua suuremmista atk- ja leasingkuluista sekä vesikriisikorvauksista. Erityispalveluissa suurin yksittäinen ylityksen syy oli asiakaspalveluiden ostoissa (PSHP). Työväenopistolla sijaisten palkkojen ylitys selittää koko tulosalueen ylityksen. Nettomenotasolla sitovista yksiköistä Tapsan Tahdit ylitti huomattavasti eli eurolla sitovan tulostavoitteen. Kustannuspaikka kuuluu kehittämis- ja elinkeinopalveluiden tulosalueelle. Tulosalueen muiden menojen säästöt riittivät paitsi kattamaan Tapsan Tahtien ylityksen, mutta myös alittamaan koko tulosalueen nettomenot lopulta eurolla huolimatta Tahtien ylityksestä. Toinen nettotasolla sitova yksikkö on vesihuoltolaitos. Se ylitti tavoitteensa euroa. Vaikka toimintatuotot jäivät arvioituja huonommiksi, alittivat toimintamenot sen sijaan talousarvion lähes Tuottotavoitetta alennettiin vuoden aikana huomattavasti talousarviomuutoksella. Koko kaupungin toimintamenot alittivat talousarvion lähes 4,3 miljoonaa euroa. Tätä voi pitää hyvänä saavutuksena, kun ottaa huomioon, että muutostalousarviossa kuluja supistettiin jo 4,15 miljoonaa euroa. Niinpä alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakuluja meni 7,3 miljoonaa euroa vähemmän. Toimintatuottoja saatiin 1,1 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Niinpä toimintakate oli 5,3 miljoonaa euroa muutostalousarviota ja 8,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Valtionosuudet korjattiin muutostalousarviossa vastaamaan valtionosuuspäätöksiä. Verotulot kokonaisuutena jäivät alle arvion. Kunnallisveroa kertyi noin miljoona euroa arvioitua vähemmän, mutta valtion päätös korottaa yhteisöveron kuntien jako-osuutta nosti Nokiankin yhteisöveroja niin, että niitä kertyi noin budjetoitua enemmän. Rahoituslaskelmassa investointien määrää supistettiin muutostalousarviossa noin viidellä miljoonalla eurolla. Muutostalousarvioon verrattuna investointimenot alittuivat 4,4 miljoonalla eurolla, joten eroa alkuperäiseen talousarvioon on lähes kymmenen miljoonaa euroa. 16

25 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2009 talousarvio toteutui niin vero- kuin valtionosuuksien osalta varsin hyvin. Valtionosuuspäätökset ovat kuitenkin vuodelle 2010 noin miljoona euroa arvioitua vähemmän. Verotulojen kehitys on erittäin vaikea arvioida tilinpäätöksenkään valmistuttua nyt, kun kehitys on ollut hyvin heikko. Verotilimenettely on myös vaikuttanut tammi-helmikuun verotilitysten oikeellisuuteen. Tässä vaiheessa ei voida tehdä johtopäätöksiä tulopohjan pitävyydestä vuonna Vuoden 2010 talousarvio on noin kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä on tarkoitus kattaa henkilöstömenosäästöin. Talousarvion toteutuminen edellyttää myös muuten erittäin tiukkaa menokuria, sillä vuoden 2010 toimintakulut ovat kokonaisuutena vain 2,4 % korkeammat kuin vuoden 2009 tilinpäätöksen toimintakulut ja mm. kunta-alan palkkaratkaisu tuo lähes prosentin lisäyksen henkilöstömenoihin. Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää, että tilikauden tuloksesta kirjataan poistoeron muutosta ,38 euroa. Tämän jälkeen kertynyt ylijäämä ,80 euroa siirretään taseen omaan pääomaan edellisten vuosien ylijäämien lisäykseksi. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Nykyisten ohjeiden mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Valvontajärjestelmä: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kunnan tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti, toimintaan liittyviä riskejä hallitaan riittävästi, raportointijärjestelmät tuottavat luotettavaa ja oikeaa tietoa ja kunnan toiminta on säännösten ja muiden normien mukaista. Valvonnan katsotaan olevan riittävää, kun johto on suunnitellut ja järjestänyt toiminnot tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti, ja että organisaation päämäärät ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti. Nokian kaupungissa sisäistä valvontaa ohjeistetaan hyväksytyillä sisäisen valvonnan ohjeilla. Niiden mukaan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat koko kaupungin ja kaupunkikonsernin osalta kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Järjestämisvastuuseen kuuluu valvonnan ohjeistaminen ja valvonnan painopisteiden määrittely sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seuranta. Vastaava velvoite on lautakunnilla oman toimialansa osalta. Sisäisen valvonnan toteutusvastuu kuuluu laajasti ajatellen jokaiselle kaupungin viranhaltijalle, toimihenkilölle ja luottamushenkilölle. Erityinen valvontavastuu kuuluu palvelukeskusten johtajille. Ohjeen mukaan johtoryhmän tehtävänä on myös laatia vuosittain ohjelma sisäisen tarkastuksen kohteista ja toteuttajista sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen yhteenvetoraportti. Tämä käytäntö on laajentunut myöhemmin koskemaan sisäistä valvontaa kokonaisuutena. Sisäisen valvonnan vuosiohjelmaa jatketaan myös taloussuunnitelmakaudella pysyvänä käytäntönä. Seuraavana ohjeistukseen liittyvänä tarpeena on havaittu konserniohjeen päivitystarve. Syksyllä 2009 kaupunginjohtaja sopi yhdessä kaupunginhallituksen kanssa sisäisen tarkastuksen kehittämistoimenpiteistä Nokian kaupungissa. Tässä yhteydessä päätettiin mm. sisäisen tarkastuksen ostopalveluiden hankkimisesta (10 päi- 17

26 vää/vuosi) sekä sisäisen tarkastuksen toimikunnan asettamisesta. Toimikunnan kokoonpano hyväksyttiin vuoden 2010 puolella. Toimikunnan tehtävänä on koordinoida ja kehittää sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa, hyväksyä vuosittain sisäisen tarkastuksen suunnitelma ja raportoida siitä kaupunginhallitukselle. Sisäisen tarkastuksen erityiskohteet vuonna 2009: Vuoden 2009 sisäisen tarkastuksen erityiskohteet hyväksyttiin laajennetussa johtoryhmässä Niiden toteutuminen on raportoitu kaupunginhallitukselle Arvioinnista on siis vastannut johtoryhmä, kaupunginjohtaja sekä kaupunginhallitus tehdyn selvityksen perusteella. Sisäisen tarkastuksen erityiskohteisiin oli valittu vuodelle 2009 kuusi asiakokonaisuutta: strategian jalkauttaminen henkilöstölle ja lautakunnille, yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, prosessien kehittäminen (10 eri kohdetta), Kunta-10 henkilöstön hyvinvointitutkimuksen hyödyntäminen, organisaation toiminnan mittarit sekä prosessityön kautta löytyneet tarkastuskohteet. Strategian jalkauttamisen voitiin todeta toteutuneen huomattavasti paremmin kuin edellisellä kerralla. Mm. erilaisia esittelytilaisuuksia järjestettiin noin 20. Yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä tarkastelun kohteena oli Kolmenkulman teollisuusalueen toteutuminen suunnitelmallisesti. Selonteossa todetaan, että teollisuustonteista on yhä pulaa, mutta alueen kaavoitus on jo pitkällä. Kaupungin prosesseista tarkastuksen kohteina olivat vesihuollon tiedotuksen parantaminen ja aikataulujen pitävyys, henkilöstökoulutus, lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma, vapaa-aikapalveluissa kahden palvelukeskuksen toimintojen yhdistäminen, mielenterveyskeskuksen asumispalveluiden kehittyminen, kuntouttava työtoiminta, henkilöstöaloitteiden läpimenoaika, palautejärjestelmän kehittäminen, vesikriisin tutkimustulosten hyödyntäminen sekä hissien turvallisuuskartoitus. Selonteossa todettiin em. kohteista mm., että vesihuollon tiedotusta on kehitetty ja nopeutettu huomattavasti. Vesihuollon kriisiviestintäsuunnitelma oli valmistunut. Henkilöstön koulutuksen strategiasuuntautuneisuus oli parantunut ja seuranta oli järjestetty; tilaisuuksia oli järjestetty 67. Vapaa-aikakeskuksen prosesseja oli kehitetty tiimityöllä. Tiedonkulun oli parantunut. Mielenterveystyön asumispalveluiden muutosprosessissa todettiin muutosvastarinnan olleen osin hyvinkin voimakasta. Kuitenkin palveluasumisen paikkamäärää oli voitu kasvattaa kuudesta 27:ään, samalla tehostetun palveluasumisen paikkamäärä pystyttiin puolittamaan. Tuettuun itsenäiseen asumiseen muuttaneiden määrä kaksinkertaistui ja oli vuoden 2009 lopussa 14. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaiden määrä kaksinkertaistui vuoden aikana pitkälti laman vuoksi. Henkilöstöaloitteista kaikki yhtä lukuun ottamatta käsiteltiin kahden viikon sisällä aloitteen tekemisestä. Tässä on saatu suuri parannus entiseen käytäntöön. Palautteenhallintajärjestelmässä on todettu selvä kehittämisen kohde. Asiaa on edistetty seudullisella projektilla, mutta sen tulokset jäävät vuodelle Vesikriisin tutkimustulosten hyödyntämisessä verrattiin toimenpiteitä onnettomuustutkintalautakunnan suosituksiin sekä viestintälaitoksen tutkimukseen. Selonteossa todettiin mm. ohjeistuksen ja koulutuksen lisääminen sekä reagointiherkkyyden parantaminen ja automaation lisääminen. Hissien turvallisuusselvityksessä oli kartoituksen lisäksi annettu toimintaohjeet vahinkojen varalta. Prosessityön kautta tulleita sisäisen tarkastuksen kohteita oli vuoden 2009 aikana kymmenen erilaista hankkeiden tarkastamisesta henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän esimiestietojen tarkastukseen. Organisaation toiminnan mittarit on päivitetty siltä osin, miltä on ollut jo tieto vuodelta Ohjelman ulkopuolelta talousjohtaja tilasi vuoden lopulla erillisen ulkopuolisen alv-tarkastuksen. Tarkastuksen perusteella mm. alv-koodien käyttö oli yleisellä tasolla hyvin hallinnassa. Havaitut puutteet olivat lähinnä yksittäisiä tulkinta- tai kirjausvirheitä. Tarkastuksen havainnoista tehtiin oikaisupyynnöt verottajalle. 18

27 Muita huomioita sisäisestä tarkastuksesta ja riskien hallinnasta vuodelta 2009: Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien vaihto selainpohjaisiksi järjestelmiksi on auttanut huomattavasti esimiesten talouden ja henkilöstöraporttien seurantamahdollisuuksia. Tämä on todettavissa myös tulosalueiden vastuuhenkilöiden kirjoittamista tulosaluekohtaisista kuvauksista. Tavoitteiden toteutumisen ja varojen käytön osalta kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio toteutui poikkeuksellisen hyvin. Taloudellisen tilanteen muuttuminen johti selvästi myös taloudellisen ajattelun lisääntymiseen. Niinpä talousarvion käyttötalousmenot alittuivatkin kokonaisuutena huomattavasti ja tulosaluekohtaisia ylityksiä oli vähän. Merkittävimmät kaupungin hankinnat on keskitetty kehyskuntien hankintatoimisto KuHalle, jossa hankintatoimen ammattilaiset vastaavat hankintaprosessista yhdessä palvelukeskusten vastuuhenkilöiden kanssa. Hankintatoimisto on jatkanut hankintakoulutusta kaikissa jäsenkunnissa. KuHa ei hävinnyt yhtään hankintaprosesseista tehtyä valitusta markkinaoikeudessa. Esimiehille on järjestetty vuoden aikana runsaasti johtamiseen ja viestintään liittyvää koulutusta sekä strategian jalkauttamiseen tähtäävää koulutusta. Syksyllä 2009 järjestettiin esimiehille myös sisäiseen tarkastukseen sekä riskien hallintaan liittyvä koulutus. Vahinkoriskien hallinnassa kaupunki siirtyi vuonna 2007 pääosin vakuutuspohjaiseen riskien hallintaan. Tuolloin vahinkoriskeihin kohdistuvaa vakuutusten kattavuutta huomattavasti laajennettiin, ja kaupungin oma vahinkorahasto purettiin. Vahinkoriskien toteutumisesta tuorein esimerkki on vesikriisi, jonka korvausvelvollisuuksista noin miljoona euroa saatiin katettua uudella vakuutuksella. Silti kaupungin kuluiksi harkinnanvaraisen valtionosuuden jälkeenkin on jäänyt vuoden 2009 lopun tilanteen mukaan noin 2,6 miljoonaa euroa. Koska konserniohjetta ei ole vielä päivitetty, on sisäisen valvonnan ja tarkastuksen koordinointi konserniyhtiöiden kanssa pääosin kirjaamatta. Käytännössä koordinointityötä tehdään säännöllisesti tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa. Talousarviossa tytäryhtiöille annetaan tavoitteet, joiden toteutumista on arvioitu toimintakertomuksessa. Silti yhteisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestelmän suunnitteleminen ja kirjaaminen tulee tehdä lähitulevaisuudessa. Taloudellisia riskejä on vähennetty lainasalkun suojausastetta korottamalla. Laskentapäällikkö on tehnyt taloushallintoyksikön toiminnasta riskianalyysin SWOT -menetelmällä JET -koulutukseensa liittyen. Taloushallinnon ohjeistusta on päivitetty, ja se on koottu yhteiseen työtilaan Satamaan. Uutena ohjeena laskentapäällikkö on laatinut mm. taloushallinnon perehdytysoppaan. Konsernitarkastelu Kuntien tilinpäätöksissä on konsernitarkastelulla yhä merkittävämpi asema. Nokialla kuntakonsernin merkitys ei ole niin suuri kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Tytäryhteisöjä on kolme, joista ehdottomasti merkittävin on Kiinteistö Oy Ketolanmäki. Muina tytäryhteisöinä ovat Verte Oy ja Siuron liiketalo Oy. Kiinteistö Oy Ketolanmäki Nokian kaupunki lunasti vuonna 2007 vähemmistöosakkaiden Tampereen Seudun Osuuspankin ja SCA Packaking Finlandin osakkeet. Kaupan jälkeen kaupungin omistus on ollut 100 %. Yhtiön omistuksessa ja hoidossa oli tilivuoden päättyessä: Vuokranmääritys yksikköjä: 26 kpl Tontteja: 7 kpl omia ,9 m 2 23 kpl vuokra ,9 m 2 Rakentamattomat 1 kpl oma 4 032,0 m 2 tontit: Rakennuksia: 80 kpl asuinrak. 18 kpl talousrak. Tilavuus: m 3 Asuntopinta-ala: m 2 Huoneistot: asuntoa Liikehuoneisto pinta-ala m 2 Käyttöaste oli v hakijatilanne huomioon ottaen erittäin hyvä 98,96% (v ,17%). Asuntoja irtisanottiin kertomusvuoden aikana 234 kpl, vaihtuvuus oli 22,05%. 19

28 Vaihtoja asunnosta toiseen oli 44 kpl (vuonna kpl). Asukkaita oli (vuonna asukasta). Henkilökuntaa oli vakituisia 16, kausityöntekijöinä sekä loman sijaisina oli yhteensä 8 eri henkilöä. Kokoaikaisiksi laskettuna henkilömäärä on ollut 20. Asuinhuoneistojen vuokrat ovat olleet seuraavat: Keskimäärin 8,16 /m 2 /kk 8,60 /m 2 /kk Vaihteluväli 6,96-9,62 /m 2 /kk 6,87 10,00 /m 2 /kk Hoitomenot 4,70 /m 2 /kk 4,95 /m 2 /kk Pääomamenot 3,45 /m 2 /kk 3,65 /m 2 /kk Tunnusluvut: Käyttöaste 98,96 % (talousarviossa 98.8) Tyhjäkäyttö 0,09 /asm 2 /kk Vaihtuvuus 22,05 % (talousarviossa 23 %) Vuokrasaamiset 0,14 /m 2 /kk Hoitokulut keskim.) 3,92 /m 2 /kk Hoitomenoissa on ns. korjausmarkan 0,33 /m 2 /kk osuus keskimäärin Kiinteistöyhtiön hallitus on ehdottanut, että osinkoa jaetaan 9,95 euroa osakkeelle eli ,25 euroa. Verte Oy Verte Oy on erikoistunut ympäristörakentamiseen ja -hyvinvointiin liittyvien yritysten, koulutuksen ja tutkimustoiminnan toimintaympäristöjen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki (64,9 %). Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry. Päättynyt tilikausi oli Verte Oy:n kolmas varsinainen toiminnallinen kausi. Yrityksen toiminta keskittyi oppilaitoksen rakennuttamiseen, Pitkäniemen alueiden ennallistamiseen ja hoitoon, ympäristösuunnitteluun liittyviin konsultaatioihin sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutukseen ja valmisteluun. Lisäksi rakennus 15 kauppa toteutui. Yhtiön liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli ,10 ja tulos ,99. Talousarviossa 2009 määriteltyjen tavoitteiden toteutuminen: 1. Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannetta. Verte Oy hallitus teki päätöksen liiketoimintasuunnitelman päivityksestä joulukuun 2009 kokouksessa. Verte Oy liiketoimintasuunnitelman päivitys on käynnistynyt ja liiketoimintasuunnitelma päivittyy vuoden 2010 aikana. 2. Rakennus 15 sijoitetun pääoman vapauttaminen yhtiön muihin kehittämistehtäviin. Verte Oy myi rakennus 15 Skanska talorakennus Oy:lle Kaupan myötä rakennus 15 sijoitettu pääoma vapautui yhtiön muihin kehittämistehtäviin. 3. Alueen tonttivarannon käyttöönotto ympäristörakentamisalan yritys- ja koulutustoiminnan tarpeisiin. Verte Oy on toiminut aktiivisesti alueen tonttivarannon markkinoinnissa ja alueen yritystoiminnan kehittämis- ja konsultointitehtävissä. Alueen tonttivarannon käyttöönotosta käydään jatkuvia neuvotteluja useiden eri toimijoiden kanssa. Verte Oy on toiminut Pirkanmaan koulutuskonsernin Kivimiehen kadun toimipisteen rakennuttajana. 4. Pitkäniemessä toteutuvan ammatillisen koulutuksen kehittyminen myös valtakunnallisesti tunnetuksi ja vaikuttavaksi alueen vetovoimatekijäksi. Verte Oy on tehnyt aktiivista yhteistyötä Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Viheraluerakentajat ry:n kanssa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Verte Oy:llä ja Pirkanmaan koulutuskonsernilla on oppilaitoksen kehittämistä koskeva yhteis- 20

29 työsopimus. Viheraluerakentajat ry keskittää valtakunnallisesti alaan liittyvää koulutusta Verte Oy:n kautta Pirkanmaan koulutuskonsernin Kivimiehen kadun koulutusyksikköön. Verte Oy on markkinoinut Pitkäniemeen keskittynyttä ammatillista koulutusta sekä kansallisissa että kansainvälisissä seminaareissa että julkaisussa. Vuoden 2010 maaliskuussa Pitkäniemessä toteutuu Verte Oy kautta yhteispohjoismainen viheralan ammatillisen koulutuksen ja työelämän edustajista koottu seminaari. 5. Pitkäniemeen keskittyvän ympäristörakentamiseen ja hoiva-alaan liittyvän ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittäminen palvelemaan Nokian kaupungin ja seutukunnan työllisyyttä, taloudellista kasvua ja vetovoimaisuutta. Verte Oy on osallistunut aktiivisesti ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittämiseen. Yhteistyötä on tehty Nokian kaupungin elinkeinopalvelujen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin kanssa. 6. Pitkäniemeen keskittyvän yksityisen ja julkisen hyvinvointi- ja hoivapalvelutoiminnan niveltäminen osaksi kunnallista ja seutukunnallista kehittämistä ja kehittymistä. Verte Oy toimitusjohtaja on vastannut Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kautta seudullisen erikoishoivahankkeen johdosta. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta on tehty esiselvitys ( ) seudullisen erikoishoivan osaamis- ja palvelukeskittymän muodostamiseksi Nokian Pitkäniemeen. Hankkeen päätavoitteena oli laatia kuntien yhteisen näkemyksen mukainen laatupainotteinen erikoishoivan kilpailutusohjelma, erikoishoivan hankintatapa sekä mallinnus hoivapalvelujen sijoittumisesta olemassa olevaan kiinteistökantaan. Esityksenä on, että Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien muodostama hankintarengas käynnistää erikoishoivan ympärivuorokautisen palveluasumisen hankinnan käänteisenä kilpailutuksena ja palveluasuminen keskitetään Pitkäniemeen. Hankkeessa esitetään myös seudullisen toisen asteen hoiva-alan koulutuksen keskittämistä Pitkäniemeen Muu konserni Koska kansanterveystyökin on hoidettu kaupungin omana toimintana, ei kaupungilla ole merkittäviä osuuksia kuntayhtymissäkään. Suurimmaksi osuus on Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jossa Nokialla noin 9 prosentin osuus peruspääomasta. Nokian kaupungin konsernitaseen loppusumma on 218,6 miljoonaa euroa eli lähes neljänneksen kaupungin taseen loppusummaa suurempi. Kuntavertailuissa usein käytetystä tunnusluvusta lainaa/asukas saa paremmin vertailtavan, kun siinä käytetään konsernitaseen lainamäärää. Nokialla tämä tunnusluku on euroa/asukas, kun emokaupungin lainat ovat euroa/asukas. Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöjä ohjataan sekä erillispäätöksin että kaupunginhallituksen hyväksymien konserniohjeiden avulla. Kaupunginhallitus ja valtuusto myös esittävät edustajansa valittaviksi konserniyhteisön toimielimiin. Toimivia, nokialaisia konserniyhteistyön muotoja on mm. maksuliikenteen ja rahoituksen hallinnointi yhteisellä konsernitilillä. Myös takaukset ovat olleet luonnollinen osa konserniyhteistyötä. Nokian kaupungin konserniohje on hyväksytty 1990-luvun lopulla, ja se on tarkoitus päivittää lähiaikoina. Konserniohjeilla kaupunginhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja periaatteet sekä täsmentää kaupungin asemaa kuntakonsernin johtajana. Vuonna 2008 laaditussa vuoden 2009 talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle

30 Kiinteistö Oy Ketolanmäelle ja Verte Oy:lle. Tavoitteiden toteumaa on kuvattu edellisessä luvussa. Tilinpäätösten yhteydessä merkittävimmät konserniyhtiöt ovat antaneet selontekonsa toiminnastaan ja taloudestaan kaupunginvaltuustolle. Vuosina 2007 ja 2008 valmisteltua, mutta lopulta peruuntunutta hanketta Kiinteistö Oy Ketolanmäen myynnistä edelsi laaja selvitystyö yhtiön kiinteistöistä ja taloudesta. Täten kaupungilla on yhtiön tilanteesta varsin ajankohtainen ja kattava kuva. Syksyllä 2009 kaupunki kilpailutti konsernitilin ja maksuliikenteen yhteistyökumppanin. Myös konserniyhtiöiden edellytettiin liittyvän kilpailun voittaneen Handelsbankenin asiakkaaksi ja konsernitilin käyttäjäksi. Käytännön ohjausta ja yhteistyötä on tehty useissa neuvotteluissa toimitusjohtajien sekä kaupungin johtavien viranhaltijoiden kesken. Nokian kaupungin strategia hyväksyttiin kesäkuussa Se on annettu myös konserniyhtiöiden hallituksille esiteltäväksi ja käsiteltäväksi. 22

31 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) 12 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 36,4 35,5 Vuosikate / Poistot, % 110,8 78,8 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

32 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 124 Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointi menoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset 5-11 Vaihtomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 77,3 37,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,4 30,3 Lainanhoitokate 1,1 1,4 Kassan riittävyys (pv)

33 Konsernitase ja sen tunnusluvut (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 10 1 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 5 6 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 47,2 50,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,9 51,3 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Konsernilainat, /asukas Konsernilainakanta , Konsernilainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

35 MENESTYSTEKIJÄT JA JOHTAMISEN KOHTEET SEKÄ TAVOITETASOT VUODELLE 2009 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Seudullisen suunnitelman jalkauttaminen Marjamäki Kaupungin puolelta on luotu valmius liittymiselle alueelliseen kuvantamiskeskukseen. Alueellisen kuvantamiskeskuksen (AKU) ja Pshp:n johdon kanssa on hakeuduttu neuvotteluyhteyteen ja sinne on toimitettu tiedot Nokian röntgenin laitteista. Virtanen Hankinta- ja logistiikkayhteistyön aloittaminen seudullisena Tampereen kanssa on valmisteltu sopimustasolle. Asia valmisteltiin sopimustasolle, mutta päätöksentekoon asti asia ei seudullisesti edennyt. Hämeenkyröyhteistyö Marjamäki Paras -hankkeen sote isäntäkuntamallia varten vertaillaan Nokian ja Hämeenkyrön toimintatapoja ja kustannuksia esim. Maisemahankkeen mittareilla. Maisemaraportin lopullinen versio oli käytössä joulukuussa Latva Vesihuoltoyhteistyö on aloitettu Aiesopimus yhteisen jätevesipuhdistamon rakentamisesta on valmisteilla. Strategiaa toteuttavat investoinnit Johry Investointiohjelma on päivitetty. Investointiohjelma on päivitetty vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä. 27

36 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Verte Moisio Yrityspuiston toiminta on käynnistynyt ja rakennus 15 on käytössä. Vertellä on päivitetty kehittämissuunnitelma. Yrityspuiston kunnallistekniikka on valmis ja tontit ovat käyttöönotettavissa. Ammattioppilaitoksen toiminta käynnistyi syksyllä. Tonttineuvotteluita käydään. Rakennus 15 on myyty. Uusi toiminta käynnistyy rakennuksessa syksyllä Verten kehittämissuunnitelmaa valmisteltu, ja se valmistuu keväällä Kolmenkulman alueen rakentaminen ja markkinointi Latva Moisio Kolmenkulman alueelle on päivitetty toteuttamissuunnitelma. Kalkun ja Koukkujärven alueet ovat käynnistyneet. Kolmenkulmantien Porintien eteläpuolinen osa on rakennettu. Kolmenkulman keskeinen alue kehittyy tilaa vievän kaupan merkittäväksi keskukseksi. Tekninen lautakunta on hyväksynyt Kolmenkulman alueen pääkatujen ja kunnallisteknisten runkojohtojen rakentamis-ohjelman. Kalkun liittymän alueen tonteilla kauppakeskusten rakennustyöt ovat käynnissä. Koukkujärven alueen kaava menee valtuuston käsiteltäväksi helmikuussa Kolmenkulman koko alueen yleismarkkinointia hoitaa elinkeinoyhtiö Tredea Työvoimatarpeeseen vastaaminen koulutuksella Rahikkala Erkkilä Kaupunki on mahdollistanut kolmen pisteen koulutuksen Nokialla. Hoiva-alan koulutus on alkanut Vertessä. Vertessä toteutettiin ensimmäinen lähiavustaja -koulutuspilotti, jonka 10 työttömyystaustaista osallistujaa sijoittuivat koulutuksen jälkeen seuraavasti: 2 työssä osatutkinnolla, 1 oppisopimuksella työssä, 4 pääsi Ylöjärven täydentäviin lähihoitajaopintoihin, 2 tekee sijaisuuksia aika ajoin, 1 ei tietoa. Pilotissa koulutettiin osatutkinto lähihoitajaopinnoista 28

37 PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Vapaa-aikasektori Kirkko- Jaakkola Nieminen Uuden organisaatio- ja toimintamallin mukainen toiminta on käynnistynyt ja uudet tehtäväkuvaukset on laadittu. Toiminta on käynnistynyt. Tapahtuma- sekä koulu- ja päiväkotityön tiimit ovat aloittaneet toimintansa. Tehtävänkuvauksia on työstetty, mutta vahvistaminen on siirtynyt vuoden 2010 alkuun, kun toiminnalliset yhteydet ja niiden tarpeet ovat paremmin näkyvissä. Vammaispalvelujen kokonaisuus palvelurakenteen muuttuessa Marjamäki Ollinpoika Kehitysvammahuollon avopalvelut ovat toimiva osa vammaispalvelun kokonaisuutta (koko henkilöstön tehtäväkuvat on tarkistettu vastaamaan uutta palvelurakennetta ja organisaatiouudistus on toteutunut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta) Henkilöstön tehtäväkuvat on tarkistettu. Organisaatiouudistus on toteutunut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta suunnitellusti: mm. käytössä on samat sähköiset ohjelmat ja henkilöstöhallinnon ohjeistukset. Tehtäväkohtaisia palkkoja tarkistettiin järjestelyeräpäätöksillä. 4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Kuntalaisten palveluketjujen toimivuus Palvelukeskusten johtajat Haataja Palvelukeskukset ovat kukin valinneet 3-5 prosessien läpimenoaikaa, palvelun toimitusaikaa ja varmuutta edistävää asiaa. Teke: valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittely, vesihuollon tiedotuksen parantaminen ja aikataulujen pitävyys (kumppanuussopimukset) Hake: henkilöstöaloitteet, ruokahuolto, henkilöstökoulutus Kola: Erityisopetuksen palvelut, lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Vapaa-aikakeskus: kiinnitettiin huomiota talousasioihin ja järjestettiin koulutusta tilityksistä ja rahankuljetuksista Perke: asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta, pandemiaohjeistuksen uusiminen 29

38 PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Asiakastyytyväisyyden parantaminen nykyisiin palveluihin Laajennettu johry Mittaristo on luotu. Tavoite ei toteutunut. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelukeskusten johtajat Kiinnitetään väestön huomio painonhallintaan ja motivoidaan heitä siihen. Perusturva: Ylipainoisten lasten ja nuorten ohjaukseen ja neuvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilökunta on saanut asiaan liittyvää koulutusta ja sitä kautta uusia työvälineitä. Nokian Uutisten Terveys-osiossa on ollut artikkeli, jolla on väestötasolla pyritty kiinnittämään huomiota painonhallintaan. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Oma Nokia yhteistyön toimintatavan luominen Rahikkala Moisio Yhteistyökumppani on valittu ja toiminta aloitettu. OmaNokia yhteistyöstä on käyty neuvotteluja, päätös on vielä tekemättä. Vesihuollon varmuus Latva Vesihuollon toimintasuunnitelmaa on toteutettu aikaisemmin hyväksytyssä aikataulussa. Eräät investoinnit ovat siirtyneet. Kaupunkisuunnittelu kasvavassa kaupungissa (kasvun hallinta ja ohjaaminen) Latva johry On laadittu uudet ohjeet hajarakentamiseen. Uusille asuntoalueille on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma. Hajarakentamisen ohjauksen periaatteet on valmisteltu seutuyhtymän työryhmässä, mutta jatkotoimenpiteet ovat tekemättä. Asuntoalueiden toteutus on aikataulutettu talousarvio-valmistelussa. 30

39 HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Kunta-10 tulosten mukainen toiminta Koskinen On valittu ja seurattu 1-3 kehittämiskohteen parantamista. Kunta10 tuloksia on käyty läpi työyksiköissä. Kehittämiskohteita on tuotu esille käsittelyjen yhteydessä. Työhyvinvointiryhmä Rukkanen on kerännyt kehittämiskohteet palvelukeskuksista. Ikäohjelman toteuttaminen Koskinen Haataja On toteutettu terveysliikuntapääteema (toteutus näkyy koulutuskalenterissa ja Ikinäätäohjelmassa). On järjestetty mm. luento Iän tuomat muutokset terveydessä ja toimintakyvyssä yli 50 vuotiaalle henkilöstölle sekä koulutuskalenterissa huomioitu ohjelman piiriin kuuluvat asiat. Ikinäätä ohjelmassa on huomioitu terveysliikunta eri muodoissaan. Keväällä on järjestetty kuntoremonttikurssi ja syksyllä työterveydessä erillinen terveysryhmä. Työterveydessä on tehty ikätarkastuksia. 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Toteutuma Osaamisohjelman toteuttaminen Koskinen Haataja Esimieskoulutusosio on valmis. Ohjelma on laajennettu koko henkilöstöön. Johtamisen erikoisammattitutkintoa suorittaa 30 esimiestä (valm. 6/2010), vuorovaikutusesimieskoulutuksen (6 kk) suoritti 20 esimiestä. Esimiesprofiili ja henkilöstön yleinen osaamisprofiili ovat valmiina Populus -järjestelmässä käyttöönottoa varten. Käyttöönottokoulutusta on järjestetty, käyttöönotto jatkuu koko syksyn. Luottamushenkilökoulutus Haataja Koskinen Luukko Uudet päättäjät on koulutettu koulutusohjelman mukaisesti. Kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja lautakuntien koulutukset toteutuivat suunnitelmien mukaan. Luottamushenkilökoulutusta on annettu mm. strategiapäivien yhteydessä. Koulutusosioita on ollut yhteensä 7 h. Lautakunnilla on ollut omat perehdytyspäivänsä. 31

40 32

41 HALLINTOKESKUS Hallintopalvelut Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2009 aikana otettiin käyttöön 55 PLUS -ohjelma. Ohjelma oli huomioitu vuoden 2009 koulutuskalenteria rakennettaessa ja on huomioitu kausittaisia Ikinäätä -ohjelmia laadittaessa. Palvelujen vaihtoehtoisista tuotantomalleista selvitettiin kehyskuntien yhteistä palkkahallintoa. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Palkkahallinnon seututoimiston mahdollisuus selvitettiin, ja tehtiin esitys Kangasalan vetämästä seudullisesta palkkatoimistosta. Tavoitteellinen aloitusaika on vuoden 2011 alku. Hankintatoimisto KuHan liittämistä Tampereen Logistiikkaan valmisteltiin koko vuosi, mutta hanke ei edennyt seudullisissa päätöksentekoelimissä vuoden loppuun mennessä. Populuksen HR -toimintojen käyttöönottovalmiuksia on lisätty kattavalla kehityskeskustelukoulutuksella ja loppuvuodesta on otettu ohjelmaan myös osaamiskartoituspuoli laajemmin. Lisäksi koulutustiedot on viety ja päivitetty Populus -järjestelmään ja sisäisiin koulutuksiin ilmoittautumisen muutos Populus -järjestelmän kautta. 55 PLUS -ohjelma on otettu vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan käyttöön. Ikinäätä - ohjelmassa on erityisesti merkitty 55 PLUS -henkilöille suositeltavat liikunnalliset ryhmät. Vuoden 2009 aikana järjestettiin järjestyksessään toinen kuntoremontti, johon osallistui 10 henkilöä. Syksyllä ohjelmassa oli työterveyden järjestämä ryhmä, jossa kiinnitettiin huomiota omaan terveyteen. Ryhmiin pääsyn edellytyksenä on ollut terveystarkastukset, joihin työterveys on kutsunut 55 PLUS -ohjelmaan kuuluvia henkilökohtaisella kutsulla. Esimiehistä lähes puolet on osallistunut vuoden 2009 aikana joko JET -koulutuksiin tai sitä täydentävään koulutukseen. Esimiesten osaamistason ohella koulutuskalenterin koulutuspalveluita on käytetty kiitettäväksi. Europarlamenttivaalit toimitettiin Äänestysaktiivisuus Nokialla oli 38,1 %, ja siinä oli hieman kasvua edellisiin, vuonna 2004 toimitettuihin EU-vaaleihin (37,4 %) nähden. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspaikkoja vähennettiin ja niiden aukioloaikoja supistettiin. Muutostalousarviossa asetettu tavoite siitä, että oikeusministeriön maksama korvaus vaalien järjestämisestä riittäisi kattamaan kaupungille aiheutuneet kulut toteutui. Prosessityönä edistettiin palvelustrategiatyötä ja sisäistä tarkastusta 17 eri prosessissa. Nämä prosessit olivat pääsääntöisesti koko kaupunkia koskevia. Tulostuksenhallinnasta järjestettiin seudullinen kilpailu ja muutettiin järjestelmä palveluperusteiseksi. Myös laitekanta muutettiin selvityksen mukaiseksi; pääosin monitoimilaitteisiin. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Toimintamenot ylittyivät noin 3 %. Syynä olivat valtion perimien verotuskustannusten ylitys, eläkemenoperusteiset maksut, atk-palvelut sekä muut yhteistoimintaosuudet. Koska toimintatulot ylittivät myös talousarvion, jäivät nettomenot kuitenkin 4 % alle talousarvion. 33

42 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet 55 Plus ohjelma on kokonaisuudessaan käytössä Esimieskoulutuksena uuden JET koulutuksen on käynyt tai pääosan koulutuksesta käynyt 40 esimiestä ja lyhyemmän uuden lisäkoulutuksen 20 esimiestä Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet HR -toimintojen kehittämistä jatketaan sekä seudullisena että kuntakohtaisena vuonna 2009 Valmistellaan seudullista hankintaja logistiikkakeskusta Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudullisilla tietohallinnon yhteistyöllä saadaan taloudellisia hyötyjä Tavoitetaso ja seurantatapa Kuntoremonttikurssin on käynyt yhteensä 30 ohjelman piirissä olevaa ja muihin ohjelmaan liittyviin Ikinäädän ja koulutuskalenterin tarjoamiin palveluihin on osallistunut vähintään 50 % ohjelman piirissä olevista. Tavoitteena on, että 40 esimiestä on käynyt uuden JET koulutuksen ja 20 esimiestä JET koulutusta täydentävän koulutuksen. Koulutuksen toteutumista seurataan ohjausryhmässä. Henkilöstöpäällikköjen muodostama ryhmä seuraa toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa Päätös yhteisestä toimintamallista on tehty. Kilpailutetaan seudullisesti puhelin- ja datapalvelut. Tavoitteiden toteutuminen Kuntoremonttikurssin on käynyt yhteensä 20 ohjelman piirissä olevaa. Lisäksi työterveydessä on ollut yksi ryhmä, joten kokonaisuudessa 30 henkilön määrä täyttyy. Ikinäätä-ryhmät ovat olleet täysiä, ja koulutuskalenterissa tarjottuja palveluja on käytetty siten, että 50 % tavoite on täyttynyt. Vuoden 2010 puolella päättyvissä JET -koulutuksissa on 40 esimiestä, ja täydentävän koulutuksen on saanut yli 20 esimiestä. Koulutusten toteutumista on seurattu ohjausryhmässä Henkilöstöpäällikköjen muodostama ryhmä on kokoontunut kuukausittain ja toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa on seurattu näissä säännönmukaisissa palavereissa. Suunnitelmat valmistuivat syksyllä, mutta päätökset seudullisissa elimissä on tekemättä. Kilpailutus siirtyi Tampereen kaupungin toivomuksesta niin, että se valmistuu vasta kesällä Uudistumistavoitteet Henkilöstökoulutusohjelma suunnitellaan esimieskoulutuksen oheen vuoden 2009 aikana. Koulutustarjottimen tarjontaa on muokattu monipuolisella henkilöstökoulutuksella. Koulutustarjottimen tarjonta on ollut monipuolista. Esimiestaitojen lisäksi mukana on ollut osaamisen kehittämistä, kehityskeskustelukoulutusta sekä työyhteisö- ja vuorovaikutuskoulutusta. 34

43 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Toiminnan laajuustiedot Tulostamon - mustavalkokopiot ja tulosteet värikopiot ja tulosteet postileimat, kpl Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 20,94 21,27 18,17 19,50 17,53 Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset 18, Hallintopalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate

44 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Toimintaympäristön muutokset Nokian asukasluvun ja yritysten lukumäärän kasvu on jatkunut voimakkaasta talouden lamasta huolimatta. Kasvu on edistänyt asiakaskannan lisääntymistä varsinkin kaupan ja palvelutoiminnan aloille. Työttömyys jatkoi kasvuaan koko vuoden ollen vuoden lopussa yli 12 prosenttia. Taantuman vaikutukset yritystoimintaan olivat oletettua voimakkaammat varsinkin alihankintatoimintaa ja vientiä harjoittavissa yrityksissä. Yrityksissä oli runsaasti työntekijöiden lomautuksia ja irtisanomisia. Kolmenkulman rakentaminen käynnistyi kahdella suurella kaupan hankkeella läntisen kehätien varrelle. Kaavoitusta valmisteltiin Koukkujärventien alueelle ja Juhansuon alueelle. Tampereen seudun elinkeinoyhtiö Tredea käynnisti toimintansa vuoden alussa. Yhtiön toiminta on tiivistänyt elinkeinopoliittista yhteistoimintaa seudulla ja koordinoi tehokkaammin seudulliset hankkeet. Kaikissa ympäristökunnissa jatkoivat omat elinkeinoyksiköt toimintaansa yhteistyössä Tredean kanssa. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Yritysalueiden kehittäminen jatkui. Kolmenkulman kunnallistekniikan rakentaminen ja kaavoitus oli käynnissä. Verten alueen kunnallistekniikka saatiin rakennettua ja ammatillinen koulutus käynnistyi Verten alueella. Seudullinen elinkeinojen kehittämisen yhteistoiminta tiivistyi Tredean käynnistymisen myötä. Aloittavien yrittäjien neuvontaa tehostettiin Ensimetrin neuvontatoiminnan siirrolla elinkeinotoimiston yhteyteen. Siirron myötä kaupungin elinkeinotoiminnan verkostot ovat entistä helpommin aloittavan yrittäjän saavutettavissa. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Elinkeinopalveluiden kokonaismenot jäivät arvioiduista menoista euroa pienemmiksi. Säästöjä kertyi markkinoinnista ja hankekuluista. Tapsan Tahtien menot olivat euroa talousarviota suuremmat ja tulot jäivät euroa pienemmiksi. Tulojen pieneneminen johtui talouden taantumasta ja erittäin huonosta säästä tapahtuman aikana. Menoylitys kertyi pääasiassa asiantuntijapalveluista. Ylitykset talousarvioon voitiin kattaa elinkeinopalveluiden kokonaismenojen säästöistä. Tapsan Tahtien osalta tehtiin syksyllä päätös, että vuonna 2010 järjestettävä tapahtuma on viimeinen kaupungin järjestämä. Tapahtumalle haetaan ulkopuolinen vastuullinen järjestäjä. Jatkuvaa kehittämistä ja kasvua vaativa tapahtuma ei enää sovellu kaupungin järjestettäväksi. 36

45 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Keskustan kehittäminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kolmenkulman yritysalueen kehittäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Paikallisen yhteistyön syventäminen Seutuyhteistyön syventäminen Tavoitetaso ja seurantatapa Kehittämisyhteistyö paikallisesti: tapauskohtaisesti sovittavat, strategiaa tukevat kehittämistoimenpiteet Kehittämisyhteistyö seudullisesti ja naapurikuntien kanssa: osallistuminen kehittämishankkeisiin, Osaamiskeskusohjelman hyödyntäminen ja ohjelmasta tiedottaminen paikallisesti Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen: yrittäjyyskasvatus osaksi toimintaa Organisoidaan kaupungin sisäinen yhteistyö keskustan maankäytön, infrastruktuurin ja keskustan toiminnallisen kehittämisen osalta Varmistetaan rakentamiskelpoisten tonttien myynti infrastruktuurin toteuttamisen myötä. Paikallisten yhteistyövaihtoehtojen selvittäminen Seudullisten yhteistyövaihtoehtojen selvittäminen Tavoitteiden toteutuminen Verten ja Kolmenkulman yritysalueiden kehittäminen ja yritystonttien muodostaminen näille alueille. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa. Nokia on mukana seudullisissa yritysten kehittämishankkeissa. Koordinointivastuu siirtyi elinkeinoyhtiö Tredealle. Osaamiskeskusohjelman koordinointi siirtyi elinkeinoyhtiö Tredealle. Yrittäjyyskasvatustyöryhmä toimi aktiivisesti ja Learning by Doingtapahtumatuottajakurssi järjestettiin Nokian lukiossa lukuvuonna Kurssi tuotti Nokialainen Superviikonlopputapahtuman Sisäistä yhteistyötä tehtiin palvelukeskusten välillä keskustan kehittämisessä. Organisointityö on kesken. Kolmenkulman asemakaavoitusta tehtiin Kalkun suunnalla ja Koukkujärventien alueella. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkui Juhansuonkadun ja Kolmenkulmantien rakentamisella. Ensimetrin yritysneuvonta siirtyi elinkeinopalveluiden hoidettavaksi, ja sen kautta tapahtuvaa yritysten yhteistyötä selvitettiin ja lisättiin. Yritysneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat merkittävästi vuoden aikana ja palveluun oltiin tyytyväisiä. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa oli tiivistä. Nokian messut järjestettiin toukokuussa. Elinkeinoyhtiö Tredean toiminta käynnistyi vuoden alussa. Yhteistyö kanavoituu sen kautta. 37

46 Verten toiminnan kehittäminen Uudistumistavoitteet Toimintaympäristön vetovoimaisuuden kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen: yritysten tarpeiden mukaisten koulutusmahdollisuuksien toteuttaminen Pitkäniemen alueen kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen Keskusta-alueen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen infrastruktuurin, toiminnallisuuden ja toimijoiden näkökulmasta. Kehittämisyhteistyön käynnistäminen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Koulutusalojen suunnittelu ja kehittäminen. Koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen Pitkäniemen alueen Verteyritysalueen kunnallistekniikka rakennettiin vuoden aikana. Ammatillinen koulutus käynnistyi syksyllä 2009 Pitkäniemessä. Rakennus 15 myytiin yrityskäyttöön, ja alueen tontteja markkinoidaan. Keskusta-alueen osayleiskaavoitus käynnistyi, ja tämän työn yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset. Kaupallisten palveluiden mitoitusselvitys valmistui syksyllä. Koulutustarvesuunnittelua tehtiin yhdessä koulutuskonserni Pirkon kanssa. Pitkäniemeen sijoittuvaa ammatillista koulutusta suunniteltiin yhdessä eri koulutusten järjestäjien kanssa. Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuoden aikana, joka vaikutti koulutuksen painotukseen. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) Työpaikkojen lukumäärä * Työttömyysasteen kehitys (%) 8,2 7,3 7,3 7,9 11,4 Tapsan Tahtien kävijämäärä Maatilojen lukumäärä Leader -hankkeet ** Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) rakennetut yritystilat (m 2 ) Luovutetut yritystontit (kpl) Luovutetut yritystontit (m 2 ) Aloittaneet yritykset Voimavarat Vakinaiset Oppisopimus Määräaikaiset Kesätyöntekijät Tilat, (m 2 ) *Arvio **KaPiTaNo hanke toimii Kangasalan, Pirkkalan, Tampereen ja Nokian alueella 38

47 Ensimetrin asiakaskäynnit kuukausittain 2009 Asiakaskäynti Tammikuu 12 Helmikuu 13 Maaliskuu 18 Huhtikuu 15 Toukokuu 7 Kesäkuu 12 Heinäkuu 18 Elokuu Syyskuu Lokakuu 20 Marraskuu 18 Joulukuu 25 Yhteensä 207 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut yhteensä Ta 2009 Ta 2009 Muutos +muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut T kate ,

48 Ruokapalvelut Toimintaympäristön muutokset Keittiötoiminnan aloittaminen uusissa kohteissa: Keskustan ja Sammaliston väliaikaiset päiväkodit, Orvokin päiväkoti ja Sarkolan päiväkotiosasto. Neljän valmistuskeittiön muuttaminen jakelukeittiöiksi: Kankaantaan koulu, Menkalan, Myllyhaan ja Tyttölän päiväkodit. Virastotalon henkilöstöruokalan kilpailuttaminen. Kotipalveluaterioiden kilpailuttaminen. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Ruokapalveluyksikön muuttoa hallintokeskuksesta teknisen keskuksen tilatuotantoon valmisteltiin osana SiRu -projektia. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Muutostalousarvio toteutui. Toimintakuluista säästyi euroa, joista suuri osa koostui henkilöstökustannuksista. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa selkiytetään. Tuotanto vastaa ravitsemussuosituksia. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Tasalaatuisten ruokapalvelujen tuottaminen. Tavoitetaso ja seurantatapa Palvelusopimukset eri asiakasryhmille on käytössä. Ravintosisältölaskelmat. Ruoka tuotetaan vakioruokaohjeiden mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Palvelusopimukset ovat käytössä ja niitä tarkennetaan edelleen. Ravintosisältölaskelmat vakioruokaohjeista on tehty. Vakioruokaohjeet ovat käytössä. Toimiva järjestelmä sisäisen tiedonkulun parantamiseksi. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Palvelutuotanto on kustannustehokasta. Henkilöstötarpeen arviointi. Uudistumistavoitteet Henkilöstön ammattitaitoa ja työhyvinvointia kehitetään. Oma tiedotuskanava on käytössä. Esimiesten kustannusraportointijärjestelmä on käytössä. Kustannukset/ateria. Nykytoimintaa vastaava henkilöstömitoitus on tehty. Koulutetaan suunnitelmallisesti. Henkilöstö on mukana kehittämistyössä. Oma tiedotuskanava otettiin käyttöön. Kustannusraportointia on lisätty ja käyty läpi kuukausikokouksissa. Henkilöstömitoitusta on tarkennettu SiRu projektin myötä. Oppisopimuskoulutusta. Henkilöstö on mukana SiRu projektissa. 40

49 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Ateriasuoritteiden määrä kouluruokailu päiväkotiruokailu vanhainkoti ja ateriapalvelu terveyskeskus Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Valmistetut ateriat/henkilötyöpäivä koulut, alle 400 ateriaa koulut, yli 400 ateriaa jakelukeittiöt päiväkodit kokopäivälaitokset Toiminnan laajuustiedot Keittiöiden lukumäärä valmistuskeittiöt jakelukeittiöt Voimavarat Vakinainen henkilöstö kokopäiväiset osapäiväiset Määräaikaiset Tukityöllistetyt Ruokapalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

50 HALLINTOKESKUS YHTEENSÄ Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate , Luottamustoimi yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate , Aluepelastuslaitos yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 Tp 2008 Kulut , T kate ,

51 PERUSTURVAKESKUS Lähipalvelut Toimintaympäristön muutokset Vastaanottotoiminnassa oli säästöjen vuoksi tavallista pidempiä sulkuaikoja kesällä, mikä lisäsi jonoja ja vähensi vuosittaista lääkärikäyntimäärää. Loppuvuoden sikainfluenssaepidemia ja rokotukset näkyivät sairaanhoitajakäyntien lisääntymisenä. Kehitysvammahuolto siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi vuoden alusta ja aiheutti merkittävät vakanssilisäykset vammaispalveluihin. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Vastaanottotoiminnassa aloitettiin diabetespotilaiden hoitotasapainojen seurantatiedon kerääminen ja tulosten mukaan etenevä hoidon kehittäminen. Mielenterveyskeskuksen ja päihdehuollon asiakkaiden laitospainotteista asumispalvelua muutettiin tuetun asumisen suuntaan ja samalla saatiin kustannussäästöjä. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Toimintatuotot 110,5 %, lisäys johtui erityisesti siitä, että kehitysvammahuollon kotikuntakorvaukset olivat arvioitua suuremmat. Toimintakulut kokonaisuudessaan 100,5 %. Vastuualueittain suurin ylitys oli subjektiivisissa vammaispalveluissa ja siellä erityisesti vaikeavammaisten matkustus- ja kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen lisääntyivät merkittävästi. Selityksenä on käytön lisääntyminen ja hintojen nousu. Ensiavun budjetti ylittyi, kun yöpäivystykseen palkattiin kesken vuotta työturvallisuussyistä toinen hoitaja. Merkittävä alitus budjetista oli kehitysvammahuollossa, johtuen sairaanhoitopiirin laitoshoidon ennakoitua pienemmästä käytöstä. Myös hammashuolto alitti budjetin selvästi, verrattuna edelliseen vuoteen toimintakulut pysyivät entisellä tasolla. Muita isompia lisäyksiä tapahtui atk-kuluissa ja rakennusten vuokramenoissa. 43

52 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Terveyskertomuksen lääkelehden käytön kehittäminen. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Selvitetään kouluterveyskyselyn ja ProWellness ohjelman avulla vuotiaiden sekä diabetesta sairastavien painoindeksit. Väestölle turvataan riittävät hammashoitopalvelut. Ensiaputoiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten selvittäminen. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Tehdään selvitys radiologisista palveluista. Seudullisen palveluverkkoselvityksen seuraaminen. Uudistumistavoitteet Kunta 10 -tuloksista valitaan 1-3 parantamisen kohdetta. Tavoitetaso ja seurantatapa Lääkelehti on ajan tasalla hoidossa olevilla potilailla. Pohjatiedon saaminen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön erilaisten terveyttä edistävien toimenpiteiden, esim. ravitsemuksesta yleisötilaisuuden järjestämiseksi. Kiireettömän hammashoidon jonotusaika on alle 6 kk ja todetun hoidontarpeen hoitojakson läpimeno-aika ei ylitä 6 kuukautta. Tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi ensiavun säilyttämisestä Nokialla tai siirtämisestä Acutaan. Löydetään taloudellisin vaihtoehto tuottaa radiologiset palvelut. Tehdään tarvittavat toimenpiteet yhteistyön kehittämiseksi. Henkilökunnan työviihtyvyyden parantaminen. Tavoitteiden toteutuminen Tavoite on osittain toteutunut. Ongelmana on edelleen osastoilla tapahtuva paperikirjaus. Tavoite on osittain toteutunut. Kouluterveyskyselyssä ei ole selvitetty painoindeksejä, mutta ylipainoisten osuus löytyy. Diabeetikoiden osalta tieto on kirjattu 21 %:lla. Toteutui. Tavoitteeseen pääsy omassa toiminnassa edellytti ajoittaista ostopalvelun käyttöä. Ulkoistetulla asemalla jonot on purettu. Tietoa on kerätty, selvitys ja päätöksenteko on siirtynyt vuoteen Ei toteutunut johtuen Alueellisen kuvantamiskeskuksen johdon vaihdoksista. Siirtynyt vuoteen Palveluverkkoselvityksen linjausten mukaan Siuron terveysaseman jatkotilanne oli päätettävänä. Työviihtyvyys on säilynyt ennallaan. Esimies- ja alaistaitojen kehittäminen. Esimiesten johtamista tukevien ja alaistaitoja käsittelevien koulutusten järjestäminen. Toteutui. JET -koulutuksessa oli 4 esimiestä ja 1 MBA - koulutuksessa. Lisäksi on osallistuttu kaupungin yhteisiin esimiestyötä ja työyhteisötaitoja tukeviin koulutuksiin. Kehityskeskustelut Toteutuminen 80 %:sti. Tavoite on toteutunut noin 68 %:sti, esimiesvaihdokset vuoden aikana vaikuttaneet toteutumiseen. 44

53 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet - lääkärikäynnit aluevastaanotolla lääkärikäynnit ensiavussa sairaanhoitajakäynnit vastaanottotoiminnassa psykiatrian avohoitokäynnit psykiatrian päiväsairaanhoitokäynnit hammashuollon käynnit röntgentutkimukset Fysioterapia - yksilökontaktit ryhmäkontaktit apuvälinekontaktit Päihdehuolto/oma toiminta/käynnit Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /vastaanottokäynti 44 57,10 59, ,32 - /ensiapukäynti 67 63,32 69, ,74 - /psykiatrinen avohoitokäynti ,76 78, ,93 - /hammashuollon käynti 54 58,18 60, ,20 - /röntgentutkimus 25 25,65 26, ,35 - vammaispalvelun menot/asukas ,72 137, ,95 Toiminnan laajuustiedot Päihdehuollon laitoshoitopäivät joista huumekuntoutuspäivät A-klinikan katkaisuhoitopäivät Kuljetuspalvelut, asiakkaita vuoden aikana - vammaispalvelulain mukaiset Voimavarat - vakanssit vakinaiset varahenkilöt Lähipalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

54 Perhepalvelut Toimintaympäristön muutokset Elatustuen toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtyminen Kansaneläkelaitokselle alkaen sujui hyvin ja elatustukitehtävistä vapautunutta työntekijäresurssia voitiin siirtää aikuissosiaalityöhön toimeentulotukitehtäviin, mikä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ratkaisuksi. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Seutuyhteistyö on edelleen ollut aktiivista, mm. yhteisten hankkeiden (aikuis-sosiaalityön kehittämishanke ja vuoden loppupuolella käynnistynyt Nuorten intensiivisen tuen KASTE - hanke) tuella, joilla tavoitellaan osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen vähenemistä. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksia on voitu periä toisilta kunnilta arvioitua enemmän n ja Vihnukselan lastenkodissa on ollut sijoitettuna loppuvuodesta ulkopaikkakuntalaisia oletettua enemmän, mistä syystä myyntituloja on n arvioitua enemmän. Perhehoidon asiakaspalveluostoissa ylitystä on n ja laitossijoituksissa alitusta n Ulkomaalaistyössä valtion laskennallisia korvauksia on saatu n arvioitua enemmän. Kansaneläkelaitos on korvannut vuoden lopussa n :n osuuden, jonka se on saanut perityksi elatusturvalakiin perustuvien kunnan takautumissaatavien ja takaisinperintää koskevien kunnan saatavien korvaukseksi. Toimeentulotuessa perustoimeentulotuen valtionosuus n arvioitua enemmän ja toimeentulotukea on voitu periä takaisin n enemmän. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu n arvioitua enemmän. 46

55 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien elintapojen puheeksi ottaminen ja mahdollinen hoitoon ohjaus Tavoitetaso ja seurantatapa Jokaiselle 8-luokkalaiselle järjestetään laaja-alainen terveystapaaminen, jossa otetaan puheeksi tupakointi ja muu päihteiden käyttö. Tavoitteiden toteutuminen Laaja-alainen terveystapaaminen on pystytty järjestämään jokaiselle 8-luokkalaiselle. Varusmies- ja siviilipalveluksen keskeyttäneiden kokonaistilanteen kartoitus. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Perhepalvelut osallistuu aktiivisesti koko kaupungin lasten, nuorten ja perheiden prosessien kehittämiseen. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan kaikissa asiakaskontakteissa. Työverkon ja aikuissosiaalityön yhteistyön tiivistäminen. Uudistumistavoitteet Esimies- ja alaistaitojen kehittäminen. "Aikalisä! Elämä raiteilleen" - toimintamalli on käytössä. Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Varhaisen puuttumisen työmenetelmien kehittäminen. Saumattomat palveluketjut. Esimiesten johtamista tukevien ja alaistaitoja käsittelevien koulutusten järjestäminen. Toimintamallista on tullut hankkeen jälkeen pysyvä käytäntö, työntekijöinä terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Eri hallintokunnat ovat työstäneet lasten- ja nuorten hyvinvointistrategiaa, minkä kautta on yhteistä ymmärrystä kehitetty. Työmenetelmiä on kehitetty koulutuksen avulla, mm. aikuissosiaalityön hankkeen kautta on järjestetty menetelmäkoulutusta. Työllisyyspalveluiden rakenteiden uudistuksen yhteydessä on pyritty saumattomiin palveluketjuihin, missä on onnistuttu entistä paremmin. JET -koulutuksessa (johtamisen erikoisammattitutkinto) 2 lähiesimiestä ja sosiaali- ja terveysjohtamisen PD -koulutuksessa 1 hlö. Lisäksi on osallistuttu kaupungin yhteisiin esimiestyötä ja työyhteisötaitoja tukeviin koulutuksiin. Kehityskeskustelut. Toteutuminen 80 %:sti. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet n. 65 %:sti. Yhden yksikön lähiesimiehen vaihtuminen ja laajan rokotusohjelman toteuttaminen ovat vaikuttaneet siihen, että asetettu tavoite ei ole toteutunut. 47

56 Tunnusluvut 2006* TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Terveysneuvonta - äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluk. th lastenneuvolakäynnit, th kouluterveydenhuoltokäynnit, th opiskelijaterveydenhuolto Lastensuojelu Lastensuojelun laitoshoito, hoitopäivät oma lastenkoti * *joista päivystysvrk:a myyty 1 204pv *joista perhetukivrk:a 530pv -ostopalvelulaitokset perhehoidon hoitopäivät Perhekeskus Käyntikerrat joista tutkimus- ja ohjauskäynnit terapiakäynnit Asiakaskohtainen asiantuntija-apu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Terveysneuvonta /käynti 39,63 43, ,77 Lastensuojelun laitoshoito /hoitopäivä ,18 214, ,02 -oma lastenkoti /hoitopäivä (netto) ,78 164, ,77* *ei sisällä päivystys- ja perhetukivrk:a perhehoito /hoitopäivä 39 44,64 44, ,28 Toimeentulotuki (sis.ehkäisevän ttt:n) /asukas 48 55,94 53, ,37 /kotitalous , , ,85 Toiminnan laajuustiedot Terveysneuvonta, th -Äitiysneuvolan asiakkaat Lastenneuvolan asiakkaat Kouluterveydenhuollon asiakkaat Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollon asiakkaat joista uusia asiakkaita Kodin ulkop. sijoitetut lapset ja nuoret Huostassa olevat joista vuoden aikana huostaan otetut Perhekeskus Asiakkaat (*tilastointitapaa muutettu v.2009) Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki -kotitaloudet Työverkko Asiakkaita kuntoutuspalveluissa Asiakkaita työvoiman palv.keskuksessa Asiakkaita työllistämistoimenpiteissä Voimavarat - vakinaiset 52,5 68, vakinaiset varahenkilöt

57 Perhepalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate , Vanhuspalvelut Toimintaympäristön muutokset Vihnusrinnesäätiöltä siirtynyt kotihoitopalvelu on yhdistetty osaksi kaupungin omaa toimintaa ja säätiön aiemmin tuottaman palveluasumisen ja päiväkeskustoiminnan uudelleen järjestäminen on tapahtunut palvelun siirryttyä yksityiselle palveluntuottajalle. Palvelujen järjestämistavan jatkosuunnittelu on aloitettu. Omaishoidon toimintakäytäntöjä on selkiytetty omaishoidon kriteerien käyttöönotolla. Turvapuhelinten kilpailutuksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolinen turvapuhelinhälytysten vastaanotto on siirtynyt yksityiselle avustajapalvelulle. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen linjausten mukaisesti pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja (16) on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Keskeiset painopistealueet on kirjattuna Kotoisa ehtoo-ohjelmaan. Keskiössä on kotiin tuotetut palvelut, joilla tuetaan kotihoitoa sekä palveluiden oikea kohdentaminen. Kotihoidon asiakasmäärät ovat lisääntyneet edelleen erityisesti vanhimmissa ikäluokissa. Palvelut on pystytty pääsääntöisesti järjestämään asiakkaan kotiin niin kauan, kuin se asiakkaan hoivan tarve huomioon ottaen on ollut perusteltua. Jatkohoito tehostettuun palveluasumiseen on saatu toimimaan verrattain hyvin. Poikkeuksena olivat alkuvuoden ja syksyn ruuhkahuiput. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Kokonaisuutena vanhuspalveluissa toimittiin talousarvion puitteissa, toteuman ollessa katetasolla 99,3 %. Sijaismäärärahojen käyttö lisääntyi kotihoidossa, mikä selittyy edelleen kasvaneilla asiakaskäyntimäärillä. Varahenkilöstöstä huolimatta poissaolevan henkilöstön tilalle on jouduttu palkkaamaan ulkopuolisia sijaisia, jotta palvelutarpeeseen on pystytty vastaamaan. Lisääntyneiden asiakasmaksutulojen johdosta kotihoidon budjetti ylittyi kuitenkin katetasolla verrattain vähän. Tehostettuun palveluasumiseen varatut määrärahat alittuivat. Kaikkia käytössä olleita paikkoja ei ollut tarvetta täyttää heti alkuvuodesta. Talousarviovuoden päättyessä käyttöaste oli kuitenkin talousarviosuunnitelman mukainen. Lisäksi toimintatuotot olivat arvioitua suuremmat. Vihnuskodilla sijaishenkilöstön palkkakuluja syntyi arvioitua enemmän pääasiassa edelleen toimivan kohorttihoidon johdosta. Myös eläkemenoperusteisia maksuja kirjattiin Vihnuskodille arvioitua enemmän. Vuodeosasto 2:n budjetin ylittymiseen vaikuttivat arvioitua pienemmät sv-korvaukset sekä erilliskorvausten ylittyminen. Yötyön aikahyvityksiä on korvattu enemmän rahana. Lisäksi potilaiden hoitoisuudesta johtuen henkilöstömitoitusta on ajoittain jouduttu vahvistamaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. 49

58 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Kotona asumisen edistäminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden selkiyttäminen Hoidon porrastamisen parantaminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Välillisen työajan vähentäminen kotihoidossa Uudistumistavoitteet Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Työnkierron kehittäminen Esimies- ja alaistaitojen kehittäminen. Ehkäisevien kotikäyntien jatkaminen yli 80-vuotiaille kuntalaisille. Kotikäynti tehdään seuraavalle 30 %:lle kohderyhmästä. Päivätoiminnan kokonaisselvitys toiminnan muodoista ja tarpeista laaditaan. Tavoite: Vanhuspalveluohjelman mukaisesti edelleen % vanhuksista asuu omassa kodissaan toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta Omaishoidon asiakkaiden nykyistä selkeämpi arviointi ja vertailu hakuprosessissa. Tavoite: Omaishoidon tuen uudet myöntämiskriteerit ovat valmiina Laitoksessa tehostetun palveluasumisen paikkaa pitkään odottavien määrä vähenee nykyisestä. Tavoite: Vähint. 50 % laitoshoidossa palveluasumispaikkaa odottavista siirretään tehostettuun palveluasumiseen kuukauden sisällä siirtotarpeen arvioinnista. Kotihoidon työpanos asiakastyössä lisääntyy. Asiakastyöhön käytetty työaika lisääntyy 5 % vuoteen 2008 verrattuna. Tarpeen mukaisen täsmäkoulutuksen lisääminen eri henkilöstöryhmille. Tavoite: Koulutussuunnitelmat laaditaan työyksiköittäin Kotihoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen säännöllisen työnkierron avulla. Tavoite: Luodaan järjestelmä säännöllisen työnkierron toteuttamiseksi kotihoidossa Esimiesten johtamista tukevien ja alaistaitoja käsittelevien koulutusten järjestäminen. Tavoite on toteutunut osittain. Käynti on tehty 9 %:lle. Käyntien toteuttamiseen varattu henkilöstöresurssi on tarvittu kotihoidon käyttöön. Tavoite on toteutunut. Perusselvitys on laadittu yhteistyössä kotihoidon kanssa. Selvitystyö jatkuu vuonna Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden osuus ikäluokasta oli n. 91 % Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. 60 % laitoshoidossa palveluasumispaikkaa odottaneista on siirretty kuukauden sisällä palvelutarpeen arvioinnista. Tavoite on toteutunut. Asiakastyöhön käytetty työaika on lisääntynyt n.8 %. Tavoite on toteutunut Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. JET koulutuksesta 2 lähiesimiestä ja esimieskoulutuksessa 6 hlöä. Lisäksi on osallistuttu kaupungin yhteisiin esimiestyötä ja työyhteisötaitoja tukeviin koulutuksiin. Kehityskeskustelut Toteutuminen 80 %:sti. Toteuma on n. 70 %.Yhden yksikön tilapäiset työjärjestelyt ovat vaikuttaneet siihen, että tavoite ei ole toteutunut. 50

59 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet - vuodeosasto 2:n hoitojaksot vuodeosasto 2:n hoitopäivät kotisairaanhoidon kotikäynnit kotihoidon käynnit - oma toiminta ostopalvelut tukipalveluasiakkaat Vihnuskodin hoitopäivät joista lyhytaikaishoidossa päiväkeskusten hoitopäiviä - oma toiminta ostopalvelut omaishoidon tuki asiakkaat (yli 65-v) * asiakkaat palveluasumisessa ** Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /hoitopäivä vuodeosasto 2:lla ,70 159, ,60 - /hoitojakso vuodeosasto 2:lla , ,22 - /hoitopäivä Vihnuskodilla ,83 113, ,30 Toiminnan laajuustiedot - hoitopaikkoja vuodeosasto 2:lla hoitopaikkoja Vihnuskodilla joista lyhytaikaispaikkoja Voimavarat vakanssit yhteensä 208, ,5 233,5 - Vihnuskoti ,5 106,5 106,5 - Vihnuskodin päiväkeskus 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 - vuodeosasto 2 30,5 30, ,5 39,5 - kotipalvelu , kotisairaanhoito 12 12,5 12,5 12,5 12,5 - muu vanhushuolto (vanh.työn joht., sos.tt, 2,5 2, oht.työntekijä) vakinaiset varahenkilöt yhteensä Vihnuskoti vuodeosasto kotipalvelu kotisairaanhoito * Omaishoidontuen piirissä olevien määrä Aiemmin ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana tukea saaneiden asiakkaiden kokonaismäärä. ** Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä Aiemmin on ilmoitettu tunnuslukuna vuoden aikana kaikki palvelun piirissä olleet asiakkaat. Vanhuspalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

60 Erityispalvelut Toimintaympäristön muutokset Perusturvan palvelukeskuksella vuosi 2009 oli kolmas toimintavuosi. Taloustaantuman alettua vuodelle 2009 valmisteltiin nopealla aikataululla tiukka muutostalousarvio, jonka mukaan pystyttiin yksiköissä käyttömenoja rajoittamaan. Käyttöönotettu täyttölupahakemus-menettely, säästövapaiden pito ja loppuvuonna voimaan tullut tarvikkeiden hankintakielto vähensivät käyttömenoja myös osaltaan. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Nokialaisten leikkausjonot saatiin Pshp:n leikkausten ja yksityisten ostojen avulla hoitotakuun piiriin myös kuulokojesovitusten ja kaihileikkausten osalta. Coxan leikkausjonossa oli muutama nokialainen odottanut leikkausta yli 6 kk, mutta syynä ei ollut leikkaukseen pääsy, vaan potilaasta johtuvat syyt. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin menojen seurantaa ja analysointia kehitettiin vuoden aikana yhteistyössä Pshp:n hallintoylilääkärin kanssa. Tilaajarenkaiden pääneuvottelijoiden kuukausittaiset kokoontumiset Pshp ja kuntayhteistyön vahvistamiseksi aloitettiin keväällä Nokian ja Hämeenkyrön yhteistoiminta-alueen suunnittelua ja toimintojen kehittämistä varten tilattu Kuntamaiseman Maisemaraportti valmistui joulukuussa Perusturvalautakunnan talouden ja toiminnan toteutumisen säännöllistä ja systemaattista seurantaa kehitettiin syksystä 2009 lähtien uuden talouspäällikön toimesta. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Erityispalvelut: toimintatuotot 108,5 %, kulut 101,4 %, toimintakate 101,2 %. Kulut ylitys : merkittävimmät ylitykset: asiakaspalvelujen ostot: ylitys n (100,9 %), muiden palvelujen ostot ylitys n (110,3 %): atk-palvelut ylitys n , puhtaanapito- ja pesulapalvelut ylitys n Asiakaspalvelujen ostoissa suurin ylitys: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ylitti budjetoidun n :lla huolimatta Pshp:n talouden sopeuttamistoimenpiteistä ja kunnille annetuista laskutushyvityksistä. Perusturvalautakunta: toimintatuotot 119,5 %, kulut 101,1 %, toimintakate 99,1 % ( ). 52

61 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Hoitotakuun toteutuminen erikoissairaanhoidossa. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Erikoislääkärikonsultaatiot saadaan hoitotakuun aikarajoissa kaikkien ostettavien erikoisalojen osalta yksityisestä ostopalvelusta Erikoissairaanhoidon hoidonporrastus Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Budjetin seurannan parantaminen ja muutoksiin reagointi Erikoissairaanhoidon hoidonporrastus Urologisen toiminnan kehittäminen Uudistumistavoitteet Esimies- ja alaistaitojen kehittäminen Hoito toteutuu kuuden kuukauden sisällä. Seuraavan erikoislääkäreiden ostopalvelukilpailutuksen kautta tietyillä erikoisaloilla ajoittain oleva ongelma saadaan poistumaan. Arvioidaan yhdessä Pshp:n kanssa sisätautien ja kirurgian hoidonporrastuksen ajanmukaisuutta oma toiminta ja yksityinen ostopalvelu huomioiden. Tehostetaan kuukausittaista kulujen ja tulojen toteuman seurantaa kaikilla tulosalueilla ja Pshp:ssa sekä mahdollisiin menojen ylitysuhkiin reagointia. Tavoite: Kuukausikulutus katetasolla noin 8,3 %. Selvitetään Pshp lastentautien 2008 kustannus-nousun syitä ja hoidonporrastusta Pshp:n kanssa Rakkotähystykset (kystoskopiat) tehdään ostopalvelu urologin toimesta Nokian tk -sairaalassa Esimiesten johtamista tukevien ja alaistaitoja käsittelevien koulutusten järjestäminen. Pshp: 92,5 % hoidosta toteutunut hoitotakuun määräajoissa,coxa: 96 %.Oma toiminta ja yks.ostot: hoito toteutunut 6 kk:n sisällä. Kehyskuntien yhteiskilpailutus erikoislääkärikonsultaatioista tehdään v V kilpailutettiin yksityinen esh lyhki- ja päiväleikkaukset ja niiden esitarkastukset. Toteutunut: Sisätautien hoitopäivien käyttö on vähentynyt TAYS:ssa v ja potilaat siirtyvät yhä aikaisemmin kotikuntiin jatkohoitoon. Kirurgian hoidonporrastus oma toiminta- Pshp toimii. Oma toimintayks.ostot-pshp käyttömuutoksia on suunniteltu ja aloitettu toteuttamaan tavoitteena on konsultaatioprosessin yksinkertaistaminen. Syksyllä 2009 aloitettiin kuukausittainen tulosaluekohtainen talousarvion toteutumaraportointi johtoryhmässä ja lautakunnassa. Raportti sisältää selvitykset merkittävistä poikkeamista. PSHP:n suurimmat, yli euron laskutetut jaksot ja niiden muutokset vuosina käytiin läpi ja varmistuttiin laskutuksen oikeellisuudesta. Toteutunut: vuoden 2008 kustannusnousu johtui keskoslasten ja useiden, pitkien syöpähoitojen aiheuttamista kustannuksista. V.2009 käyttö väheni v.2008 verrattuna. Toteutunut: sovitusti hoidonporrastusta on muutettu Pshp:n kanssa niin, että urologi tekee rakkotähystykset Nokian tk:n tiloissa. 1 esimies osallistunut JET koulutukseen. Lisäksi on osallistuttu kaupungin yhteisiin esimiestyötä ja työyhteisötaitoja tukeviin koulutuksiin. Kehityskeskustelut Toteutuminen 80 %:sti. Kehityskeskusteluita pidetty 86%:sti. 53

62 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Poliklinikkakäynnit - oma toiminta yksityinen ostopalvelu PSHP Hoitojaksot - oma toiminta PSHP Hoitopäivät - oma toiminta PSHP Leikkaukset - oma toiminta yksityinen ostopalvelu * mukana yksityinen ostopalvelu Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /hoitopäivä ,03 175, ,04 - /hoitojakso , , ,75 - /leikkaus , , ,65 Toiminnan laajuustiedot - sairaansijat päiväkirurginen osasto Voimavarat - vakanssit 58,5 61,5 61,5 61,5 61,5 - vakinaiset varahenkilöt Erityispalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate , PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Ta 2009 Ta 2009 Muutos +muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

63 KASVATUS- JA OPETUSKESKUS Hallinto ja tukipalvelut Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2009 aikana uutta hallinnon rakennetta aluemallipohjalta on vakiinnutettu ja sitoutettu henkilöstöä toimimaan sen mukaisesti. Seudullista yhteistyötä on tehty mm. yhtenäistämällä koulujen työ- ja loma-ajat, osallistumalla kansainvälisen opetuksen seudullisen suunnitelman laatimiseen sekä kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laatimiseen. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Laadittiin kasvatus- ja opetuskeskuksen toimintasuunnitelma, joka perustuu kaupunkistrategiaan. Aloitettiin toimintasuunnitelman sisältöjen ja tavoitteiden käytäntöön vieminen. Laadun arviointikoulutus aloitettiin. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Toiminta pystyttiin sopeuttamaan muutostalousarvion säästövelvoitteiden mukaiseksi. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Hallinnon kehittäminen ja aluemallityön vakiinnuttaminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Uusi hallinnon rakenne ja aluemallipohjainen ajattelutapa vakiinnutetaan ja henkilöstö sitoutetaan toimimaan sen mukaisesti. Aluemallipohjaisen ajattelutavan vakiinnuttaminen aloitettiin ja henkilöstön sitouttamisessa päästiin eteenpäin. KOKE:n toimintaohjelman laatiminen Ohjelma laaditaan vuonna Ohjelma laadittiin. Hallintorakenteen kehittäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet ATK-kustannuksien seuranta Talouden seurannan tehostaminen kustannuspaikkatasolla (mm. koulut ja varhaiskasvatuksen yksiköt) ja kokopalvelukeskuksen tasolla Uudistumistavoitteet Osaamisen oikea kohdentaminen Hallinnon tehtäväkuvaukset on määritelty. Seuranta ja mahdolliset toimenpiteet. Systemaattisempi seuranta. Kehityskeskustelut, täydennyskoulutus (mm. JET). Henkilöstömuutoksista johtuen tehtävä on tekemättä. Seurantaa tulee kehittää koko kaupungin tasolla ensin. Yksiköillä on mahdollisuus reaaliaikaiseen seurantaan. Kehityskeskustelut on käyty ja täydennyskoulutukseen on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan. 55

64 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Oppimateriaalikeskus - videotallennukset välinelainaus, kertaa videoeditointi, tuntia audioeditointi, tuntia Toiminnan laajuustiedot Koulut 1-6 luokkien kouluja 11, luokkien kouluja Yhtenäiskouluja Erityiskouluja Lukio Lukion aikuislinja 1 0,5 x) Ammattioppilaitos Työväenopisto Ammatillinen aikuiskoulutus Oppimateriaalikeskus Voimavarat Henkilökunta - kasvatus- ja opetuskeskus koulupsykologit 1 1, koulukuraattorit ap/ip koordinaattori 1 0,5 - koulunkäyntiavustajat, yleisopetus ja yleisopetuksen pienluokat * vakinaiset 4, ,5 * määräaikaiset ,5 16,5 * oppisopimus 5 4 4,5 2 5,5 * tukityö 0,5 4 4,5 4 3,5 - koulunkäyntiavustajat, Lähdekorpi * vakinaiset 8, ,5 * määräaikaiset ,5 12,5 8 * oppisopimus 2 2 3,5 1,5 - - oppimateriaalikeskus *) vain opetustoiminta x) vain osa vuotta Hallinto ja tukipalvelut yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate

65 Perusopetus Toimintaympäristön muutokset Koskenmäen koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui ja Nokian koulun uudisrakentamisesta tehtiin päätökset. Aamupäivä-kerhotoiminta lopetettiin syyslukukauden alusta säästösyistä. Koulujen tietoliikenneyhteyksiä tehostettiin. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Erityisopetuksen kehittämisen valmistelutyötä työryhmissä jatkettiin. Alueiden säännölliset kokoukset ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Avaimet elämään - hanke jatkui, samoin kerhotoiminta. Uusina hankkeina alkoivat oppilaanohjauksen kehittäminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Toiminta sopeutettiin muutostalousarvion säästövelvoitteiden mukaiseksi. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Laadun kehittäminen Lakisääteisen arvioinnin kehittäminen. Erityisopetuksen sisällöllinen kehittäminen valtakunnallisten uudistusten mukaisesti Tavoitetaso ja seurantatapa Uuden hallintorakenteen asiantuntijaryhmien hyödyntäminen mm. oppilashuollon, pitkän tähtäimen investointien, opetussuunnitelmatyön, tieto- ja viestintätekniikan ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Seudullisen arviointityöryhmän työn jatkaminen. Täsmentyy vuoden 2009 aikana. Tavoitteiden toteutuminen Perustettiin uusi investointiryhmä, jotta voidaan hyödyntää myös teke:n asiantuntijuutta sekä tehostaa viestintää päättäjille. Hyvinvointiryhmän tueksi perustettiin erityisopetuksen kehittämisryhmä. Arviointiryhmä ei jatkanut toimintaansa. Valmistelua jatkettiin. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Toimintaohjelman laatiminen Toimintaohjelma laaditaan v Moniammatillisten työryhmien työprosessien kehittäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudulliset ratkaisut Säännölliset kokoukset toteutuneet suunnitelman mukaisesti alueilla ja johtoryhmätasolla. Avaimet elämään -hanke jatkuu vuoden 2009 ajan. Tiivis yhteistyö Tampereen seudun kuntayhtymän sekä kehyskuntien kesken Toimintaohjelma laadittiin. Avaimet elämään hanke jatkui. Yhteistyötä on tehty. 57

66 Kerhotoiminnan kehittäminen Uudistumistavoitteet Täydennyskoulutus Kerhotoimintaa kehitetään osana koulujen toimintaa. Syksyllä 2008 aloitettuja kerhoja jatketaan omana toimintana sekä yhdessä nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. Kerhojen määrä lisääntyy vuoden 2009 alusta. KOKE:n JET-ryhmä aloittaa. Muuta tiimi- ja alue-mallityötä tukevaa täydennyskoulutusta tarjotaan. Kerhotoiminta jatkui. KOKE:n JET-ryhmä aloitti luokat Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Ryhmäkoot 21,9 21,0 20,9 20,9 20,1 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys Oppilaat 2 062, ,5 Kuljetusoppilaat Voimavarat Henkilökunta - opettajat 107, ,5 - toimistohenkilökunta 4 4 4, lk Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Perusopetuksen päättäneet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Ryhmäkoot 20,5 20,2 20,2 20,2 20,1 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys Oppilaat luokat luokka ,5 Kuljetusoppilaat 218, ,5 Voimavarat Henkilökunta - opettajat 84, ,5 - toimistohenkilökunta 2,

67 Erityisopetus Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Ryhmäkoot 8,5 8,3 8,3 8,3 8,1 Toiminnan laajuustiedot Tuntikehys Oppilaat - pienluokka (ent. startti) 4, EMU-opetus 97, ,5 - ESY-opetus 41, ,5 - EHA1-opetus ,5 - EHA2-opetus 4, EVY-opetus 21, Yhteensä 197, ,5 Kuljetusoppilaat 91, Voimavarat Opettajat - pienluokka ,5 - EMU-opetus ,5 - ESY-opetus 4, EHA1-opetus EHA2-opetus luokaton erityisopetus 7,5 8 8,5 9 8,5 - sairaalaopetus *) vain opetustoiminta EMU = Yksilöllistetty erityisopetus ESY = Sopeutumattomien erityisopetus EHA = Harjaantumisopetus (kehitysvammaisten harjaantumisopetus = EHA 1, syvästi kehitysvammaisten harjaantumisopetus = EHA2) EVY = Vammaisten erityisopetus Perusopetus yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

68 Lukio Toimintaympäristön muutokset Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Ei merkittäviä poikkeamia talousarviosta. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Opetuksen tuloksellisuus Lukion aloittavien määrä kasvaa Keskeyttäneiden määrä pysyy alhaisena Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Seudullinen/kansainvälinen ESNohjelma toimii Tuntikaavion kehittäminen yhteistyössä kehyskuntien kanssa Video-opetuksen käynnistäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudullisen yhteistyön kehittäminen Digitekniikan käytön lisääminen Uudistumistavoitteet Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden painottaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Ylioppilastutkinnossa saavutetaan paremmat tulokset kuin vuonna 2008, ja tulokset ovat valtakunnan keskitasoa. Lukio-opinnot aloittaa vähintään 110 opiskelijaa. Keskeyttäneiden määrä on enintään 3 %. Opiskelijavaihtojen määrä kaksinkertaistuu. Vähintään 2 yhteistä koodia lukuvuodelle Video-opetus käynnistyy yhteistyössä kehyskuntien kanssa. Opiskelijavaihdot ja video-opetus toteutuvat. Kaksi luokkaa varustetaan nykyaikaisella luokanhallinta- ja esitystekniikalla. Vähintään yksi aiheeseen liittyvä kurssi toteutuu. Opettajille järjestetään vähintään yksi yritysvierailu. Tavoitteiden toteutuminen Tavoite toteutui. Tulokset olivat selvästi vuotta 2008 paremmat ja valtakunnan keskitasoa. Tavoite toteutui. Lukion aloitti 127 uutta opiskelijaa. Tavoite toteutui. Keskeyttäneitä oli 2,6 %. Opiskelijavaihtojen määrä kasvoi, mutta ei kaksinkertaistunut. Tavoite ei toteutunut (vain yksi yhteinen koodi). Tavoite ei toteutunut, koska videokurssitarjonta ei vastannut Nokian lukion tarpeita. Opiskelijavaihdot toteutuivat, video-opetus ei toteutunut. Tavoite toteutui. Toteutettiin Learning by Doing kurssi. Opettajat vierailivat Molokilla VESO -päivän puitteissa. 60

69 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Ylioppilastutkinnon suorittaneet - päivälukio aikuislinja 10 8 x) Toiminnan laajuustiedot Ohjantaryhmäkoot -päivälukio 26,3 25,0 25, ,7 Tuntikehys - päivälukio 647, ,5 - aikuislinja 157,5 68*) - - Voimavarat Henkilökunta - opettajat, päivälukio 29, opettajat, aikuislinja (päätoimiset) 4 2*) (sivutoimiset) 6,5 4*) toimistohenkilökunta 1 1 1,5 x ) 1,5 x) 1,5 määräaikaiset auditoriohoitaja, iltavalvoja Lukiokoulutus yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate

70 Työväenopisto Toimintaympäristön muutokset Opisto-opiskelun kiinnostavuus lisääntyi muun muassa taloudellisen laman ja uuden seudullisen tiedotusyhteistyön ansiosta. Kurssilaisten määrä lisääntyi yli tuhannella ja oli kurssilaista vuonna 2009 (5.560 vuonna 2008). Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tilaama "Esiselvitys kansalaisopistojen yhteistyömahdollisuuksista" (Marjo Soininen 2009) valmistui keväällä ja seutuhallitus päätti kahden seutuopiston malliin perustuvasta jatkoselvityksestä. Tampereen seutukunnan ja lähialueen 9 opistoa eli Priima-opistot jatkoivat yhteistyötään. Pirkan opistot (Lempäälä-opisto, Nokian Työväenopisto ja Pirkkala-opisto) julkaisivat ensimmäisen yhteisen opinto-ohjelma-esitteensä syksyllä Esitteessä ilmoitettiin yli 700 kurssista ja sen levikki oli kpl. Lempäälän, Vesilahden ja Pirkkalan kunnanhallitusten sekä Nokian kaupunginhallituksen päätettyä musiikin taiteen perusopetuksen järjestämisestä kolmen opiston yhteistyönä syksystä 2010 lähtien kuntien asettama työryhmä valmisteli asiaa. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Opistolle määrättiin hyvin suuret säästötavoitteet, 9 % käyttömenoista, jotka tuli saavuttaa lyhyen syyskauden aikana. Jotta valtionosuudet eivät vaarantuisi, pyrittiin opetustuntimäärä pitämään lähes ennallaan. Kurssimaksuja nostettiin lautakunnan päätöksellä keskimäärin 34 %. Koto-Kavolin kudonnanohjaus jäädytettiin, mutta yhteistyön avulla kudonta-asiakkaiden palvelu voitiin järjestää työttömien toimintakeskuksessa. Kieltenopettajan virkaa ei täytetty ja kielten opetusta vähennettiin hiukan. Lukion ja työväenopiston iltavalvojan tehtävät yhdistettiin. Opintoryhmien minimikokoja nostettiin. Vaikka tulotavoitteet saavutettiin hyvin, ei menoja pystytty karsimaan aivan tavoiteltua määrää kurssien toteutumisasteen noustua hyvin korkeaksi. Nokian Työväenopiston rahoitus % % Kulut Valtionosuus , ,1 Maksutuotot , ,4 Kaupungin osuus , ,5 62

71 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Musiikin taiteen perusopetus Toiminta vakiintuu. Nokian Työväenopisto otti toiset oppilaat yleisen oppimäärän mukaiseen musiikin taiteen perusopetukseen. Oppilaita oli vuonna 2009 yhteensä 35. Käsityön opetus Koto-Kavoli, neuvonta-asema Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Priima-yhteistyö Lempäälä-Pirkkala-Nokia yhteistyö Pirkkala-Nokia yhteistyö Monipuolinen tarjonta ja mahdollisuus myös pitkäkestoisempaan, tavoitteelliseen opiskeluun. Neuvonnan piiriin otetaan kudonnan ohella ompelu ja koneneulonta, palvelujen saavutettavuus lisääntyy. Seudullinen arviointimalli otetaan käyttöön, hallintokäytäntöjen yhtenäistäminen jatkuu. Tiedotusyhteistyötä ja opetuksen koordinointia sekä selvitys musiikin taiteen perusopetuksesta Yhteistyötä kuva- ja teatteritaiteen perusopetuksessa Käsityössä uusien tekniikoiden opetus lisääntyi merkittävästi. Käsityön taiteen perusopetuksen aloittamista valmisteltiin. Neuvontapalvelut jäädytettiin Koto-Kavolin osalta syksyllä Valittiin ensimmäiset yhteiset arviointikohteet. Ensimmäinen yhteinen esite (opinto-ohjelma) ilmestyi syksyllä Kolmen opiston musiikin taiteen perusopetuksen työryhmä valmisteli opetuksen aloittamista. Opiskelijoilla oli mahdollisuus ottaa opintoja kummankin opiston kuva- ja teatteritaiteen perusopetuksen tarjonnasta. Paras -hanke Selvitystyö. Valmistui keväällä Verkko -Hellewi, opistohallintoohjelmisto Opnet -ilmoittautumisohjelma Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Sutinan ja aikuisten kuvataideopetuksen (NoVA ja NoVA- Mestariluokat) rakenne ja sisäinen vuorovaikutus Hyödynnetään täysimääräisesti uutta ohjelmistoa. Verkkoilmoittautuminen purkaa ruuhkia. Lasten ja aikuisten kuvataiteen perusopetuksen sekä aikuisten vapaatavoitteisen kuvataideopetuksen koordinointi ja kehittäminen kuvataideopettajan vastuulle Verkko-Hellewiä hyödynnettiin laskutuksessa ja palkkojen maksatuksessa. Verkossa tapahtuva kursseille ilmoittautuminen vähensi puhelinruuhkaa. Ensimmäisen ilmoittautumistunnin ruuhkahuippuun ei kuitenkaan vielä löydetty ratkaisua. Ei toteutunut. Lupaa päätoimisen kuvataideopettajan toimen perustamiseen ei saatu. 63

72 Uudistumistavoitteet Tuntiopettajien perehdytyskoulutus verkossa Terveysliikunta ja -kasvatus opetusohjelmassa Nokian malli siirtyy seudullisesti toteutettavaksi. Vahvistuu. Nokian Työväenopisto järjesti ensimmäisen seudullisen tuntiopettajien verkkokoulutuksen kahdelle ryhmälle suuren kysynnän vuoksi. Terveysliikunnan opetus ei vahvistunut, koska opisto ei saanut käyttöönsä tarvitsemiaan lisävuoroja liikuntasaleista. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - opiskelijat/kurssi 12,13 11,89 12,61 12,20 14,13 luvussa mukana myös yksityisoppilaat Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - käyttömenot /opetustunti (brutto) 56,40 65,44 76,40 68,00 59,51 - valtionosuus /oppitunti 38, ,76 Toiminnan laajuustiedot - opetustunnit kurssilaiset kurssit Voimavarat - vakinainen henkilökunta ,6 Tilat, m Työväenopisto yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

73 Varhaiskasvatus Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2009 aikana lopetettiin 2 ryhmäperhekotia Etelä-Nokian alueelta. Viikonlopun yöhoidon tarjonta Vihnuksen vuoropäiväkodista ja Kartanon päiväkodin vuororyhmästä siirrettiin Kyyninkadun päiväkotiin. Seudullinen yhteistyö tiivistyi; mm. kuntarajat ylittävän päivähoitopalveluiden tarjoamisesta sovittiin talousalueen muiden kuntien kanssa. Myös yksityisen palvelutuotannon kehittämiskeskuksen käynnistämisen valmistelu seudullisena yhteistyönä alkoi. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen aluemallin mukainen toiminta on edelleen vahvistunut, mikä on koettu hyväksi ja toimivaksi. Erityisesti tiedonkulun on koettu parantuneen ja yksiköiden johtajat kokevat aluemallin tukevan heidän työtään. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä hiljeni vuoden 2009 aikana. Päivähoitopaikkoja oli enimmillään tyhjänä noin 80. Koska henkilöstöä siirrettiin sijaistarpeen mukaan, määräaikaisen henkilöstön palkkoihin varatusta rahasta käytettiin vain 70 % ja käyttöprosentti päiväkotien osalta ylitti tavoitteen (87 %). Säästöä syntyi myös erilliskorvauksista (toteutui 56 %). Varhaiskasvatuksen käyttömenojen toteutumisprosentti oli 95 % (toimintakate), vaikka kotihoidon tukeen ja erityisesti kotihoidon tuen kuntalisään budjetoidut rahat ylittyivät selvästi. Maksamattomia päivähoitomaksuja kirjattiin 2009 päivähoidon menoiksi noin euroa. 65

74 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuuden kehittäminen. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Aluemallin vakiinnuttaminen. Varhaisen -/ erityisen tuen erilaisten toimintamuotojen kehittäminen. Tavoitetaso ja seurantatapa Erilaisia varhaiskasvatuspalveluita on tarjolla kysyntää vastaavasti lain edellyttämässä ajassa. Hoitopaikkatilannetta seurataan esimiesten sijoituspalavereissa kuukausittain. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen osana varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuutta. Leikkitoiminnan rakenteiden vakiinnuttaminen ja toiminnan sisällöllinen kehittäminen. Seutukunnallisten ratkaisujen miettiminen palveluiden kehittämisessä. Nokia-lisän käytön laajentaminen koskemaan myös lapsen huoltajia. Toiminnan kehittäminen alueellisesti. Toiminnan tavoitteet kirjataan varhaiskasvatuksen yhteiseen sekä alueellisesti laadittaviin toimintasuunnitelmiin, joiden toteutumista seurataan. Aluejohtajamallin ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän toiminnan kehittäminen aluetoimintaa tukevina toimintamalleina. Varhaisen kuntouttavan toiminnan erilaisten toimintamuotojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi perustoimintaa; pienryhmätoiminta, perhetyön kokeilu, Käsikynkkä - ryhmät, OK- ryhmät 5- ja 6 - vuotiaille. Tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuspalveluita on pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti. Poikkeuksellisesti päivähoitopaikkoja on ollut jopa tyhjinä. Vuoden vaihteessa paikkojen kysyntä lisääntyi. Avointen varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä lisääntyi päivähoidon maksusopimuskäytänteen muutoksen jälkeen. Koska kysyntää on enemmän kuin mitä palvelua on tarjolla, tulevaisuuden haasteena on avoimien palveluiden laajentaminen. Nokialla on käytössä seutukunnalliset päivähoidon maksut ulkokuntalaisille. Nokia on ollut mukana yksityisen päivähoidon kehittämiskeskuksen rakentamisessa. Toiminta käynnistyy vaiheittain 2011 alusta. Kotihoidon tuen kuntalisä otettiin käyttöön alkaen Vakiintumassa oleva aluetoiminta on koettu hyväksi toimintamalliksi. Kasvatus- ja opetuskeskuksen toimintaohjelman pohjalta laadittu varhaiskasvatuksen toiminta-ohjelma on jalkautettu yksiköihin ja kehityskeskusteluihin. Johtoryhmätoiminta ja aluejohtajamalli ovat tuoneet selkeyttä varhaiskasvatuksen toimintamalliin, vahvistanut alueellista toimintaa sekä parantanut tiedonkulkua. Yksiköiden johtajat ovat kokeneet aluemallin tukevan heidän työtään. Kuntouttavan varhaiskasvatuksen toimintamalleja on onnistuneesti siirretty osaksi lasten arkea. Henkilökuntaa on tuettu toimintamallien käyttöönottamisessa mm. sisäisellä koulutuksella. 66

75 Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Kustannustietoisuuden lisääminen Koulutetun avustajaresurssin turvaaminen vakinaisilla avustajan toimilla Allergisille lapsille tarkoitetun ryhmän perustaminen 8/2009 valmistuvaan Orvokin päiväkotiin. Uusien henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmien hyödyntäminen sekä käyttötalouden toteutumisen säännöllinen seuraaminen Kustannusvertailuun osallistuminen yhdessä kehyskuntien kanssa ja siitä saadun tiedon hyödyntäminen palveluiden tuottamisen suunnittelussa Varhaiskasvatuksen ohjaajaresurssi on liian pieni suhteessa tarpeeseen. Vuodelle 2009 ei saatu uusia ohjaajan toimia. Orvokin päiväkodin yhteydessä on alkaen toiminut allergisten lasten ryhmä Raindance -ohjelman avulla yksiköiden johtajat seuraavat käyttömenojen toteumaa. Käyttömenot olivat 95 % talousarviosta. Nokia oli mukana vuoden 2009 tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyssä Tampereen seutukunnan kustannusvertailussa. Kustannusvertailun antoi tietoa mm. eri päivähoitomuotojen hinnasta. Suunnitelmallisuus hankinnoissa. Hankintojen keskittäminen. Hankinnat tehdään pääsääntöisesti Kuhan kilpailutusten pohjalta keskittäen. Uudistumistavoitteet Toiminnan pedagogisuuden vahvistaminen Käyttöprosentin seuraaminen ja tavoitteessa (85 %) pysyminen. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien näkyväksi tekeminen. Henkilöstön ammatillisen pätevyyden ylläpitäminen ja vahvistaminen koulutuksen avulla. Alueellisten koulutustarjottimien laatiminen. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen toimivan rekrytoinnin kautta Johtajuuden vahvistaminen. Viisi johtajaa osallistuu JET koulutukseen. Johtajilla mahdollisuus osallistua koulutustarjottimella oleviin, esimiehille suunnattuihin koulutuksiin. Päiväkotien käyttöaste oli 87 %, ryhmäkotien 74 % ja kotona työskentelevien hoitajien 78 %. Perhepäivähoidossa käyttöprosenttia laskee pienten lasten ennakoimattomat poissaolot. Toiminnan pedagogisuuteen on panostettu kaikissa päivähoitomuodoissa. Säästösyistä henkilöstön koulutusmäärärahoja jouduttiin leikkaamaan. Tästä johtuen koulutusta on järjestetty lähinnä sisäisenä koulutuksena. Lastentarhanopettajan tehtävään kelpoisesta henkilöstöstä on pulaa. Rekrytoinnissa ei onnistuttu täyttämään kaikkia avoimena olleita lastentarhanopettajan toimia. Johtajista kaksi jatkoi JET - koulutuksessa. 67

76 Tunnusluvut TA 2009 TP2009 Suoritetavoitteet Hoitopäiviä vuoden aikana Päiväkodeissa -omat päiväkodit ostopalvelut myydyt palvelut perhepäivähoidossa leikkitoimessa Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet /hoitopäivä -päiväkodit 45,08 57,97 57,39 62,71 63,59 -perhepäiväh. hoitajan koti 49,08 39,78 40,98 36,40 48,46 -ympärivrk. ryhmäkoti 58, iltahoito, päiväkoti 49, päivä, ryhmäkoti 51,83 65,84 61,67 46,90 73,54 -ympärivrk. päiväkoti 54,02 67,96 66,59 70,17 77,35 Käyttöasteet % -päiväkodit, kokop perhepäivähoidon ryhmäkodit perhepäivähoitajien kodit Toiminnan laajuustiedot Lapsia hoidossa päiväkodit, omat päiväkodit, ostetut perhepäivähoito perhepäivähoito, myydyt 1 -perhepäivähoito, ostetut lapsia leikkitoiminnan piirissä päivittäin esiopetuksessa + päivähoidossa omissa päiväkodeissa ostopalveluna pelkkä maksuton esiopetus omissa päiväkodeissa ostopalveluna Voimavarat Vakanssit -hallinto päiväkodit perhepäivähoito leikkitoiminta määräaikaiset

77 Varhaiskasvatus yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Ta 2009 Ta 2009 Muutos +muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

78 70

79 VAPAA-AIKAKESKUS Uusi palvelukeskus aloitti toimintansa Palvelukeskuksen toimintaa valvovat kulttuuri- sekä liikuntaja nuorisolautakunnat. Kulttuuritoimi Toimintaympäristön muutokset Kulttuuritoimen ympäristönmuutoksista suurin vuonna 2009 oli kulttuurikoordinaattorin viransijaisuuden täyttämättä jättäminen säästösyistä. Tähän tehtävään kuuluu kulttuuritapahtumien ja taidekasvatuspalveluiden tuottaminen Nokian kaupungissa, yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen järjestöjen ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa, kulttuuritoimintaan liittyvä tiedottaminen ja Internet -sivujen ylläpito. Viran täyttämättä jättäminen alkaen näkyy lautakunnan tunnusluvuissa. Kulttuuritoimelta poistui samalla mahdollisuus osallistua erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Kulttuurikoordinaattorin työpanosta on korvattu osittain ostopalvelua käyttämällä. Se ei ole kuitenkaan korvannut kaupungin puolella koordinoinnin tarvetta. Merkittävä muutos tapahtui musiikin taiteen perusopetuksessa. Kh sanoi kulttuurilautakunnan esityksestä irti oppilaspaikkasopimukset Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa päättymään Musiikin taiteen perusopetuksen koordinointi siirrettiin työväenopistolle vuoden 2010 alusta. Taustalla on Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden yhteinen kansalaisopistopohjainen musiikin taiteen perusopetushanke. Kulttuurilautakunnan alaiset tulosalueet kulttuuritoimi ja kirjastotoimi yhdistettiin vuoden 2009 alusta liikunta- ja nuorisotoimien kanssa samaan vapaa-aikakeskukseen. Koska samalla tapahtui myös fyysinen muutos, eli liikunta- ja nuorisotoimien hallinto siirtyi muista tiloista Kerholaan, yhteistyö alkoi toimia luonnostaan. Toimistopalveluista muodostettiin toimistotiimi, ja tapahtumien järjestäminen sekä työ kouluilla ja päiväkodeilla saivat oman tiiminsä. Tiivistynyt yhdessä tekeminen alkoi loppuvuonna näkyä monin tavoin, varsinkin tapahtumatuotannossa. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Lautakunnan toiminnan painopiste on lasten ja nuorten kulttuuripalveluissa. Edellisvuonna tapahtunut museo- ja kokoelmalahjoitus Nokia -Seuralta muutti kulttuuritoimen vuotuisten suunnittelua siten, että Hinttalan kesä otettiin uutena tapahtumakokonaisuuteen. Vuoden aikana oli tavoitteena laatia taide- ja kulttuurihistoriallisten esineistöjen sekä museoiden kokoelmapoliittinen ohjelma. Se ei valmistunut kokonaan vuoden loppuun mennessä, mutta tulee käsittelyyn lautakunnassa keväällä Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Valtuuston maaliskuussa hyväksymä muutostalousarvion toteutumassa näkyy kulttuurikoordinaattorin työpanoksen puuttuminen palkkaus- ja tapahtumakulujen säästönä ja tunnusluvuissa erityisesti koulu- ja päiväkotityön osallistujaluvuissa. Taidetalon laskeneeseen kävijämäärään vaikuttavat mm. koulujen ja päiväkotien vähentynyt käyttö, näyttelytyypit, avajaisten puuttuminen useimmista näyttelystä sekä markkinoinnillisen panostuksen puute. Näyttelytoimintaa oli myös Hinttalan aitoissa, joiden kävijämäärät on kirjattu tapahtumiin. 71

80 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Koulu- ja päiväkotityö peruskoulussa Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Uusi palvelukeskus Tehtävänkuvaukset Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Musiikin taiteen perusopetus Konsertti joka koululle -hankkeen seuranta on tilastoitu ja palaute koottu. Uuden organisaatio- ja toimintamallin mukainen toiminta on käynnistynyt. Tehty uudistetun palveluntuotantotavan mukaisesti. Nokian kaupungin musiikin taiteen perusopetuksen (tpo) seudullinen järjestäminen selvitystyön pohjalta. Yhteensä 21 konserttia toteutettiin peruskouluissa, lukiolla ja ammattioppi-laitoksella Kävijätilastot ja palaute on toimitettu Konserttikeskukselle. Muodostettu tapahtumien sekä koulu- ja päiväkotityön tiimit, jotka toteuttivat loppuvuonna Satuviikon ja valmistelivat jäähallin loppiaistapahtuman. Kulttuurikoordinaattorin työpanos ja siten kulttuuritoimen työosuus jäi loppuvuonna pois. Tapahtumien tuottamisessa käytettiin ostopalvelua. Koska toiminnalliset yhteydet ja niiden tarpeet tulivat näkyviin käytännön työssä vasta loppuvuodesta, kulttuuritoimen tehtävänkuvausten viimeistely tehdään vuoden 2010 alussa. Kh nimesi edustajansa valmistelevaan työryhmään, jossa on virkamiesedustus työväenopistosta. Kulan esityksestä kh sanoi irti sopimukset Treen Konservatorion ja P:maan Musiikkiopiston kanssa päättymään Talousarviossa määräraha ja samalla musiikin tpo:n koordinointivastuu siirtyivät työväenopistoon. Uudistumistavoitteet Uusi palvelukeskus Henkilöstön muutoskoulutus. Muutosteemaa on käsitelty kehittämispäivien yhteydessä ja hyödynnetty kaupungin koulutustarjontaa. Museot ja taidekokoelmat Kokoelmapoliittinen ohjelma on valmis. Ohjelma on luonnosasteella ja sen johdosta on kuultu FM Martti Heliniä ja taidehankintaryhmää. Valmistuu kevään 2010 aikana kulttuuriltk:n käsittelyyn. 72

81 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Kulttuuritapahtumat/osallistujat Näyttelykäynnit Taidetalo Taidekasvatus: osallistujat Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet -nettomenot/asukas 23,88 21,00 23,38 24,50 23,03 -ntomenot/musiikkiopp.paikka 891,74 914,50 960,00 950,00 987,00 -ntomenot/käsit.&kuvataidek.&sanat. opp.paikka 173,41 126,25 231,00 209,00 163,00 -koulu-ja päiväkotityö/oppilas 1,93 1,81 3,19 2,00 2,86 -kokoontumistilojen kävijä 3,62 3,47 3,86 3,20 4,55 -teatteritilat/kävijä 3,73 3,74 7,32 4,50 5,87 -Taidetalo e/kävijä Toiminnan laajuustiedot ,39 15,49 13,75 - mus.oppilaitospaikat 70 68,5 68, käsityö/kuvataidekoulun opp.paikat koulu/päiväkotityöosallistujat kokoontumistilat/käyntimäärät teatteritilat/kävijämäärät Voimavarat - Vakanssit Tilat, m² * * Käytetty as.luku * Koto- Kavoli opistoon * Museorakennukset Kulttuuritoimi yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut T kate ,

82 Kirjastotoimi Toimintaympäristön muutokset Vapaa-aikakeskus aloitti toimintansa. Totuteltiin yhteiseen näkyvyyteen julkisuudessa. Linnavuoren kirjasto avasi uusissa tiloissa Vuorenhovissa 19.1., mutta avajaiset pidettiin vasta Kirjastoautotoimintaa suunniteltiin pitkin vuotta. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Painopisteiksi katsotut asiat olivat vaikuttavuustavoitteet ja toiminnan näkyvyyden parantaminen, jotka toteutuivat suunnitellusti. Lisäksi aloiteltiin prosessinomaista työskentelyä tiimeissä. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Pääkirjaston suunnittelu ei kehittynyt. Vuoden lopussa uusittiin hakemus lääninhallitukselle edellisen vuoden tekstein vain siten muutettuna, että suunnitteluraha on siirretty vuodelle 2012 ja pienennetty euroon. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Nokian kaupunginkirjaston kaikki kiinteät toimipaikat ovat näkyviä ja houkuttelevia maamerkkejä. Kirjastopalveluja markkinoidaan erityisesti uusille asiakasryhmille. Haja-asutusalueiden kirjastopalvelut näkyvät myös uusille kuntalaisille. Painatetaan yhteinen esite kirjaston toimipaikoista sekä kirjanmerkki, jossa näkyvät yhteystiedot. Kirjastoauton reittien pysäkkimerkit kunnostetaan ja tiedotteet uusitaan. Markkinointia toteutettiin lähinnä uusituin painotuottein ja esittein. Panostettiin internetissä tiedottamiseen, mm. vaihtuvia näyttelyjä esitellen. Lisäksi oheistoiminnasta, kuten satutunneista tiedotettiin. Uusittiin kirjastoauton reitillä olevat pysäkkimerkit, merkittiin pysäkit osoitteineen ja kellonaikoineen myös internettiin karttapohjalle. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kirjastotyön sisältöjen tulee näkyä asiakkaille ja päättäjille sekä kirkastua henkilöstölle. Keskeisiä prosesseja ovat johtaminen, kokoelmatyö sekä asiakaspalvelu. Jatketaan prosessien kehittämistä tiimityössä. Nimetyt prosessiryhmät raportoivat kukin kehittämistyöstään ja prosesseista tehdään yhteenveto. Otettiin haltuun prosessi- ja tiimityön malli ja järjestettiin henkilökunnan kesken kehittämis-päivä aiheesta. Alettiin jo myös työstää kehittämiskohteita. 74

83 Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Palveluketjuja järkeistetään huomioiden erityisesti uudet toimistotöiden organisoinnin suunnitelmat. Uudistumistavoitteet Uusi palvelukeskus edellyttää henkilökunnalta valmiuksia ajatella kirjastotyön kytkeytyvän entistä tiukemmin palvelukeskuksen kokonaisuuteen. Sijaistamiskäytännöistä eri yksiköiden välillä sovitaan. Kirjasto huolehtii omalta osaltaan toimintojensa ja ydintehtäviensä tiedottamisesta palvelukeskuksen muille toimijoille. Sovittiin mitkä toimistotehtävät hoidetaan vapaaaikakeskuksesta käsin. Järjestettiin uudelleen tehtävänkuvia tarkoituksen-mukaisemmiksi. Kirjasto osallistui näkyvästi vapaa-aikakeskuksen yhteisiin tilaisuuksiin omaa toimintaansa esitellen. Nokian messut ja satuviikko olivat suurimmat tapahtumat. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Kokonaislainaus Kokonaislainaus / asukasluku 17,76 17,43 17,11 17,50 18,06 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Lainauskierto (lainaus/kokoelmat) 2,52 2,60 2,72 3,00 2,85 Toimintakulut / as. 38,03 37,11 40,16 38,00 45,16 Toimintakulut / fyysiset käynnit 4,77 5,14 5,36 4,80 6,02 Toiminnan laajuustiedot Kokoelmat / as. 6,98 6,71 6,26 7,00 6,34 Lainaajia / asukasluku % 36,39 30,52 31,93 31,00 32,35 Fyysiset käynnit / kpl Fyysiset käynnit / as. 7,98 7,21 7,50 7,25 7,00 www-käynnit / kpl www-käynnit / as. 10,22 9,43 12,92 10,00 17,14 Aukiolotunteja Voimavarat - Vakanssit Tilat, m² * Käytetty asukasluku Kirjastotoimi yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

84 Liikuntatoimi Toimintaympäristön muutokset Vuoden aikana on erilaisin keinoin käynnistetty aiempaa tiiviimmin keskuksen sisäisiä yhteistyökohteita, erityisesti tapahtumatoiminnassa. Järjestöt ja yhdistykset ovat onnistuneesti edelleen löytäneet vapaa-aikatoimeen liittyvän palvelu- ja asiantuntemustoiminnan. Vuoden aikana on voitu todeta sisäisen toiminnan kehittämistarpeita, mitä voidaan parantaa prosessikuvauksilla ja toimenkuvatarkasteluilla. Nokialla näkyy vahvana suomalaisen liikuntatoiminnan peruspilari eli vapaaehtoisuuteen perustuva seuratoiminta. Seurat toteuttavat edelleenkin ohjattujen harjoitusten kautta keskeisenä nokialaista nuorisotyötä. Seurojen ohjattujen harjoitusten määrä on parin viime vuoden aikana asettunut noin ohjattuun harjoituskertaan vuodessa. Lajikirjon kasvaminen ja seurojen toiminnan laadullinen kehittyminen Nokialla on tuonut paineita niin sisäliikuntatilojen kuin ulkoliikuntapaikkojen käyttöön. Suurempien liikuntapaikkojen käyttö on erittäin korkeaa luokkaa. Kasvavassa kaupungissa asukkailta tulee paljoin toiveita ja palautetta helposti saavutettavista oman asuinympäristön lähellä olevista, monipuolisista ja turvallisista liikuntamahdollisuuksista. Kasvu ja samanaikainen taantuma on antanut haasteensa toimintojen järjestämiseen. Kaupungin sisäisessä tilaamisessa ja tuottamisessa joudutaan uudestaan ja uudestaan palaamaan keskinäisen toiminnan solmukohtiin palvelujen toteutumiseksi asianmukaisesti. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Vuoden aikana keskeinen tavoite oli liikuntatilojen varaus- ja käyttötehokkuuden nostaminen selkeästi korkeammalle tasolle. Tähän työhön ei päästy kustannussyistä tarttumaan vaan asiaan palataan vuoden 2011 talousarvion laadinnan yhteydessä. Liikuntapaikkojen ja tilojen varma käyttökunto, turvallisuusriskien poistaminen ja yleinen tieto liikuntamahdollisuuksien saatavuudesta on ollut keskeistä vapaa-aikakeskuksen yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Tuolla saralla yhä työtä riittää. Esille on nostettava esim. uimahallin tekniikkaan liittyneet jonkin verran kohuakin aiheuttaneet ongelmat. Kaupungin palvelustrategian mukaisesti seuratoiminnan tukea suunnattiin edelleen lapsiin ja nuoriin. Vuoden aikana osoittautui erittäin tarpeelliseksi selkeyttää avustustoiminnan sisältöä ja ohjeistusta. Tämä työ käynnistyi alkusyksystä ja tuloksia käytetään hyväksi vuoden 2010 avustustoiminnassa. Kunnan toimiminen liikunnan koordinoijana sekä seurojen ja yhdistysten tietoisuus toimintavoista on tärkeää erilaisten ongelmien välttämiseksi ja yhteistyön toimimiseksi. Lähiliikuntaympäristöistä tehtyjä yhteisiä suunnitelmia teknisen keskuksen kanssa pyrittiin edistämään taantuman varjossa. Työ tähtää liikunnan harrastuskynnyksen madaltamiseen. Erityisesti uimahallin, jäähallin ja palloiluhallin käyttäjämäärät olivat erittäin korkeita. Korkeat kävijämäärät tuovat haastetta laitosten tekniselle toimimiselle. Liikuntapaikkatarjonnan ja mahdollisuuksien esilletuomisessa ja tiedottamisessa keskitytään jatkossa yhä enemmän sähköiseen viestintään. Urheilu- ja liikuntatilasuunnitteluun liittynyt Nokiareena-esiselvityshanke päättyi TE keskukselta saatuun kielteiseen tukipäätökseen. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Uimahallin toimintatuotot ylittyivät selvästi. Jäähallin ja urheilualueiden toimintatuotot alittuivat talousarviosta tilavuokrien jäädessä alle arvioidun määrän. Palloiluhallin vuokramenot alittuivat selvästi arvioidusta vuokrantarkistuksen johdosta. 76

85 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Liikuntapaikkojen toiminnan, tapahtumien ja tilaisuuksien käytön ohjaus käyttäjiä palvelevasti Seurojen tukeminen liikuntapalvelujen toteutumisessa Liikunnan vaikuttavuustoimet terveyttä ja hyvinvointia edistävästi Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Vapaa-ajan palvelujen hallinnon uudistamisen yhteistoimisto/palvelukokonaisuus Henkilöstön kehittämisohjelman laatiminen toimivaksi Tavoitetaso ja seurantatapa Liikuntapaikkojen ja -tilojen toimiva käytön seuranta kuukausittain ja huolto-ohjelman päivitys yhteisesti teke:n kanssa Määrällisen ja laadullisen toiminnan seuranta ja yhteistyötoimenpiteet; 1-2 käytönohjaustilaisuutta Seuranta kohdentamisesta lasten ja nuorten liikuntaan sekä ikäihmisten liikuntaedellytyksiin. Prosessikuvaukset 2-3 alueelta tiimityön edistämiseksi uudessa hallintomallissa. Koulutuksellisten tavoitteiden selkiyttäminen uudessa palvelukeskuksessa; koulutusohjelman päivitys. Tavoitteiden toteutuminen Kuukausittainen kävijäseuranta tammi-joulukuu, uimahalli ja jäähalli kävijää. Järjestettiin käytönohjaustilaisuuksia yleisesti sekä lajikohtaisesti Edistettiin lasten ja nuorten sekä ikäihmisten liikuntapaikkatoimintaa ja tukemista. Lautakunnan avustusten painopisteenä on lasten ja nuorten toiminta. Päivitettiin uimahallin asiakaspalveluprosessia sekä avustusprosessia. Hyödynnettiin Nokian kaupungin koulutustarjontaa ja erilaisia kollega- ja verkostotapaamisia. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Tilojen ja paikkojen tehokas käyttö Seutuyhteistyö vakiintuneena toimintana. Ohjaavan henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen Uudistumistavoitteet Lähiliikuntamahdollisuudet terveyden edistämiseksi Liikunnan palvelujen tietojärjestelmä osana vapaa-aikakeskusta Tilojen ja paikkojen käyttötehokkuuden seuranta sähköisessä muodossa; kustannukset/kävijä Liikunnan seudullisen kehittämisohjelman 2-3 keskeisen tavoitteen maastouttaminen; hankeohjelman päivitys. Työyhteisössä tehtävät arvioinnit henkilökohtaisesti kaikille työntekijöille sekä yhteisöllisesti 1-2/kertaa vuodessa. Hanketoimintatapa ja hankepanostus; yksi lähiliikuntapaikka/vuosi. Nykyaikaiset tiedotustavat sekä uudet kanavat; liikuntapaikkaesitteen laatiminen. Valmistellaan 2011 talousarvioon Keskusteltiin seudullisesti maastoutuskohteista, kahden- /kolmenvälistä yhteistyötä. Toteutettiin kehittämiskeskustelujen yhteydessä Pinsiöntien lähiliikuntapaikka on valmistunut ja käytössä vilkkaasti. Uutta tilavarausohjelmaa ei hankittu sen kalleuden vuoksi. Jatketaan liikuntapaikkaesittelyn suunnittelua yhdessä liikuntapaikkojen kunnosta vastaavan teken kanssa. 77

86 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Tapahtumien järjestelytehtävät viikossa/tuntia Kaupungin liikuntapaikkojen lkm Liikuntapaikkojen hoitotaso/ hyvässä kunnossa olevien osuus % Liikuntaseurojen järjestämät ohjatut harjoitukset viikossa, lkm-liikuntatoimen järjestämät Terveysliikunnan ryhmät viikossa, lkm Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Liikuntatoimen tukeminen bruttomenot /asukas 92,32 95,02 90,39 96,06 92,79 Urh. seura-avustukset /asukas 4,55 4,50 4,64 5,24 5,26 Nettomenot /asukas - jäähalli 5,87 7,33 3,77 4,86 5,75 - uimahalli 15,72 15,26 15,77 19,43 12,75 - palloiluhalli 2,25 4,89 3,25 7,59 5,14 Toiminnan laajuustiedot Liikuntapaikkojen käyntikerrat - jäähalli uimahalli palloiluhalli Järjestetyt tapahtumat (muut liikuntapaikat) Terveysliikuntaan osallistuneet Voimavarat Henkilöstövoimavarat - vakinainen henkilöstö 18 9, työllistetyt 2-1,5 1 0,5 - hankkeet ja projektit 0,4 0,5 1,2 1 0,5 Liikuntapaikat - ulkokentät sisäliikuntatilat ulkoliikuntapaikat uimalat Liikuntatoimi yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot Kulut , T kate ,

87 Nuorisotoimi Toimintaympäristön muutokset Keskuksen yhteisten tavoitteiden, toimintakulttuurien ja yhteistyön rakentaminen ovat vaikuttaneet nuorisotoimeenkin. Yhteiset tiimit tapahtumatyössä ja päiväkoti- ja kouluyhteistyössä ovat auttaneet yhteisen näkemyksen löytämisessä. Taloudellisen laman mukanaan tuomilla säästöillä on ollut suuri vaikutus, ne ovat vähentäneet merkittävästi nuorisotyön resurssointia. Työtä tehdään aiempaa pienimmillä henkilöstöresursseilla. Suunnitteilla ollutta nuorisokahvilatoimintaa ei taloustilanteen vuoksi eikä erityisnuorisotyöntekijää palkattu. Näiden kehitteillä olleiden uusien työmuotojen lykkääntyminen on ollut nuorten kannalta merkittävin muutos toimialalla. Erityisnuorisotyöntekijän toimen täyttämättä jääminen on vaikeuttanut myös yhteistyötä perusturvan ja koulutoimen kanssa. Tehtävään oli tarkoitus sisällyttää mm. moniammatillisen verkostotyön koordinointia. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Nuorisotyön kulmakivi on nuorisotiloilla tehtävä työ. Aukiolot on kyetty toteuttamaan suunnitellulla tavalla vähentyneistä resursseista huolimatta. Tätä työtä toteutetaan kolmella nuorisotilalla. Päätavoite tilatoiminnan osalta oli nuorisokahvilatoiminnan käynnistäminen. Tätä tavoitetta ei voitu toteuttaa. Kaupungissa kehitteillä ollut aluemalli ei ole laajentunut koskemaan nuorisotyötä, vaan se on toteutunut koulu- ja päiväkotityön osalta. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty nuoriso-palveluiden omassa toiminnassa ja nuorisovaltuustotoiminta on aktivoitunut syksyllä 2009 uuden valtuuston valinnan jälkeen. Uusi vapaa-aikakeskus on käynnistänyt keskustelun kulttuurisesta nuorisotyöstä osana keskuksen palvelua. Palvelua on kehitetty ja vuoden aikana järjestettiin erilaisia kulttuurisen nuorisotyön tapahtumia. Merkittävin oli seutukunnallinen KultTour -kuukausi. Yhteistyö palveluiden tuottamisessa on lisääntynyt koko keskuksessa vuoden aikana. Vuoden 2009 aikana ei haettu uusia hankerahoituksia, vaan haluttiin panostaa perustyöhön ja miettiä yhteistyössä muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa minkä tyyppiselle hankkeelle olisi tarvetta. Erityisnuorisotyön panostus lakkasi syyskaudella, kun Streets -hankkeen työntekijä irtisanoutui ja erityisnuorisotyöntekijän toimi jäi täyttämättä. Vuonna 2009 toteutettiin kaksi kansainvälisen toiminnan hanketta. Pohjoismainen nuorisotapaaminen Nokialla toteutettiin ensimmäisen kerran EU-hankkeena. Toimimme päänavaajina EU-rahoitusten tuomisessa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tapahtuman teemana oli Nuorten vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen. Rahoitusta saatiin CIMO:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kautta. Mukana oli 43 nuorta. Lisäksi toteutettiin EU-rahoitteinen Youth in Action -hanke yhteistyössä Lempäälän nuorisotoimen kanssa. Hankkeessa oli mukana yhteistyökumppanit Skotlannista ja Espanjasta ja tapahtumapaikkana Espanja. Nokialta oli mukana 6 nuorta ja ohjaaja. Järjestettiin 4 yöleiriä ja neljä päiväleiriä. Lisäksi järjestettiin yksi erityisryhmälle suunnattu yöleiri. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Nuorisotoimen talousarvion toteutumassa on säästöä kautta linjan. Uusi nuoriso-ohjaajan toimi perustettiin ja täytettiin, mutta erityisnuorisotyöntekijän toimi ei saanut täyttölupaa. Nuorisokahvilatoimintaa ei käynnistetty, mutta opetusministeriön tukea voidaan käyttää 2010 uimahallin nuorisotilojen muutostöihin. Nuorisotyön hankkeet ja kehittäminen -kustannuspaikalla näkyy kesken vuoden päättynyt Nokiareena-esiselvityshanke toisaalta säästöinä, toisaalta puuttuvina tuloina. 79

88 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Nuorisokeskuksen toiminta palvelee mahdollisimman tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti kaupungin eri alueiden lapsia ja nuoria. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavat kehittyvät merkittäväksi osaksi kaupungin päätöksentekojärjestelmää, lasten ja nuorten ääntä kuullaan aiempaa paremmin. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Vapaa-ajan palvelujen hallinnon uudistamisen yhteistoimisto/palvelukokonaisuus Henkilöstön kehittämisohjelman laatiminen toimivaksi Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Suunnittelussa huomioidaan taloudelliset resurssit, toimitaan niiden antamissa puitteissa ja resursseja pyritään jakamaan tasapuolisesti kaupungin eri alueille tarpeen mukaan. Ohjaavan henkilöstön ammattiosaamisen tason nostaminen. Uudistumistavoitteet Organisaatiomuutoksen mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen erityisesti kulttuurisessa nuorisotyössä. Tavoitetaso ja seurantatapa Nuorisotilat ovat auki n. 50 tuntia viikossa ja nuorisokahvila aloittaa toimintansa. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuutta harrastus-muotoiseen toimintaan kerhoissa ja pienryhmissä koulujen kanssa yhteistyössä Nuorisovaltuusto kokoontuu säännöllisesti ja siltä pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä lasten ja nuorten elämään liittyvissä asioissa. Järjestetään kaksi avointa nuorisofoorumia ja lasten parlamentti. Prosessikuvaukset 2-3 alueelta tiimityön edistämiseksi uudessa hallintomallissa. Koulutukselliset tavoitteiden selkiyttäminen uudessa palvelukeskuksessa; koulutusohjelman päivitys. Lasten ja nuorten roolia toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa lisätään; tilatoimikunnat kokoontuvat 2-3 kertaa/kaudessa. Resurssit suunnataan yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden pohjalta kevät- ja syykauden toteutuspalavereissa. Työyhteisössä tehtävät arvioinnit henkilökohtaisesti kaikille työntekijöille sekä yhteisöllisesti 1-2/kertaa vuodessa. Toteutetaan uuden vapaaaikakeskuksen myötä kaksi erityisesti nuorille suunnattua omaehtoisen kulttuurisen nuorisotyön "hanketta". Tavoitteiden toteutuminen Nuorisotilat ovat olleet auki 50 tuntia/viikko. Nuorisokahvilatoimintaa ei ole voitu nykyisessä talous- ja työntekijätilanteessa toteuttaa. Lapsille on tarjottu liikuntakerhoja. Pienryhmätoimintaa on tarjottu yhteistyössä koulun ja srk:n kanssa. Uusi nuorisovaltuusto valittiin marraskuussa pidetyssä nuorisofoorumissa. Toiminta on aktivoitunut ja mukaan on lähtenyt 17 nuorta. Nuoria on kuultu nuorisopalveluihin liittyen, mutta ei laajemmin heidän elämäänsä liittyvissä asioissa. Prosessikuvauksia on tehty ja perustettiin kaksi koko vapaaaikakeskuksen kattavaa tiimiä: koulu- ja päiväkotitiimi ja tapahtumatiimi Säästösyistä on suuntauduttu sisäisiin ja ilmaisiin koulutuksiin. Kehityskeskusteluissa ja tehtäväkuvakeskusteluissa on käyty läpi henkilöstön koulutustarpeita. Lasten ja nuorten roolia on lisätty toiminnan suunnittelussa, arvioinnin osalta on vielä kehitettävää. Tilatoimikunnat ovat kokoontuneet osassa nuorisotiloista säännöllisesti viikoittain, osassa on ollut tilakokouksia. Koko henkilöstön kanssa on käyty kehityskeskustelut ja tehtäväkuvakeskustelut. Työpalavereissa ja kehittämis-päivissä on käsitelty arviointeja yhteisöllisesti. Kulttuurista nuorisotyötä on kehitetty erityisesti seutukunnallisesti, mutta myös omassa palvelukeskuksessa. Toteutettiin 3 tapahtumaa nuorten kanssa. 80

89 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Nuorisotilojen kävijät/aukiolotunti 5,5 7,2 6,5 13 7,4 Kouluissa toteutetut yhteistoimintatunnit/ vko Toteutettavat yhdistystapahtumat Iltapäivätoimintaan osall. /viikko 288/ Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Nuorisotoiminnan tukeminen bruttomenot /nuori 161,21 94,41 105,95 113,67 81,55 /asukas 53,82 31,07 31,58 36,52 25,48 Avustukset /nuori 1,45 1,35 1,33 1,79 1,14 Leirikustannukset/leiriläinen 14,40 50,08 46,37 43,74 40,19 Nuorisotilojen käyttömenot/kävijä 3,82 3,61 4,64 3,51 2,20 Toiminnan laajuustiedot Nuorisotoimen av. ovien toimintaan ja kerhotoimintaan osallistuneet Leiritoimintaan osallistuneet Koulujen yhteistoimintaohjelmaan osallistuneet Iltapäiväkerhot, kpl (kaupungin järj.) 12/ Pajatoimintaan ja nuorten työpalvelun toimintaan osallistuneet Voimavarat Henkilöstövoimavarat - nuoriso-ohjaajat iltaohjaajat hankkeet ja projektit 2 1,8 1 2,5 1 - ohjaajat 6,75 1,5 0, opso:t työllistetyt Tilat, m Nuorisotoimi yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot Kulut , T kate , VAPAA-AIKAKESKUS YHTEENSÄ Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

90 82

91 TEKNINEN KESKUS Johto ja hallinto Toimintaympäristön muutokset Ei merkittäviä muutoksia tulosalueen toimintaympäristössä. Koko keskuksen toiminnan kannalta merkittävää oli muutostalousarvion antaminen maaliskuun valtuustossa. Muutostalousarviossa pysyttiin. Se kuitenkin pakotti toiminnan tehostettuun tarkkailuun. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Joukkoliikenne- ja väestönsuojeluasiat siirtyivät tekniseen keskukseen. Tätä varten talousarviossa oli 1/2 projektipäällikön virka, jota ei täytetty. Työt on jaettu henkilöstön kesken. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Johdon ja hallinnon tulos oli budjetoitua parempi. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Asiakkaiden palvelutason parantaminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Henkilöstön laaja-alaisempi käyttö Teknisten tehtävien keskittäminen tekniseen keskukseen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Käyttötalouden säästöjen aikaansaaminen Tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Valmistellaan ruokapalvelujen siirto tilatuotannon tulosalueelle. Kokeillaan työpajojen siirtoa varikolle. Väestönsuojelu- ja joukkoliikenneasiat siirretään tekniseen keskukseen. Energiatehokkuussopimuksen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Ruokapalvelut siirrettiin tilatuotantoon Työpajat toimivat varikolla. Siirretty. Energian kulutusseurantaraportit on laitettu Motivaan. Lämmön säätöjä on tehty. Käyntiaikoja (lämmitys, ilmanvaihto)on tarkistettu. Säätöjärjestelmiä on uudistettu. Lehdissä on ollut juttuja energiatehokkuuden lisäämiseksi. 83

92 Uudistumistavoitteet Henkilöstön työkyvyn ylläpito 55+-ohjelman hyödyntäminen Suunnatut terveystarkastukset. Omaehtoinen osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen Koulutusohjelman laatiminen osaamiskartoituksen pohjalta. Yksilö- ja yksikkökohtaista koulutusta kehityskeskustelujen aikana tehdyn osaamiskartoituksen pohjalta. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Teken käyttötalouden toteutuma % - tulot , ,4 - menot , ,5 Voimavarat Teken henkilöstön määrä 239, Johto ja hallinto 2 3 3,5 3 Pysäköinnin valvonta Toimistopalvelut Teknisen keskuksen hallinto yhteensä Ta 2009 Ta 2009 Muutos +muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut T kate ,

93 Varikko Toimintaympäristön muutokset Yhteistyö Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa on aloitettu suolaliuoksen jakelun osalta. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Työpajan tekniset työt siirrettiin varikolle, kokeilu varikon osalta toimi hyvin. Palaute asiakkailta ja henkilökunnalta oli myönteistä. Työpajan toiminta siirrettiin Verten alaisuuteen vuoden lopussa. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Varikon tulot ylittyivät budjetoidusta ja menot alittuivat Investointeihin oli varattu , josta käytettiin Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Asiakaspalvelun parantaminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Varikkoalueen uudistamista jatketaan Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Uuden varikko ATK-ohjelman hankinta Tuottavuuden parantaminen Uudistumistavoitteet Huolto- ja logistiikkapalveluiden ja osaamisen lisääminen. Koulutus, asiakaskyselyt ja sähköisen tilausjärjestelmän kehittäminen Tehdyn suunnitelman mukainen eteneminen. Uusi Vista-kelpoinen ohjelma konekeskuksen ja korjaamon toiminnan ajanmukaistamiseen seurannan ja laskutuksen tarpeisiin. Menot suhteessa toiminnan volyymiin, mittarina toteutuneet kulut ja tulot. Koulutusta henkilökunnalle. Tulosseuranta ja asiakaskysely. Intraan on luotu tilauslomakkeet ja varastoluettelot. Varikon saneerausta on toteutettu määrärahan ja suunnitelman puitteissa. Uusi atk-ohjelma on hankittu. Menoja on supistettu ja laskutusta tarkennettu Yksikköjen palavereissa on käsitelty kustannusseurantaa. Työhyvinvoinnin lisääminen Viihtyisä ja turvallinen työympäristö, Tehdään henkilöstölle kysely ja teetetään työturvallisuuskartoitus. Tiloja on remontoitu asianmukaisemmiksi ja viihtyisämmiksi 85

94 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Varaston rivitapahtumat Korjaamon laskutustunnit 4 067, Kuljetuksen laskutustunnit Konekeskuksen laskutus Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Varaston arvo Korjaamon laskutushinta /h 35,00 35,00 40, Toiminnan laajuustiedot Varaston kiertonopeus 8,7 8,0 7,21 8 5,68 Varaston nimikkeet Voimavarat Henkilöstö ,5 Koneet/auto Traktorit Kuorma-autot Pakettiautot Henkilöautot Tiehöylät Lakaisukoneet Tr-Kaivurit Pyöräkuormaaja Leasingautot Puistokoneet Latukone Moottorikelkat Varikko yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

95 Tilatekniikka Toimintaympäristön muutokset Koulu- ja päiväkotirakentamisen suunnittelutöitä tehtiin Keskustan päiväkoti- ja Harjuniityn päiväkoti- hankkeeseen, rakennuslupahakemukset jätettiin rakennusvalvontavirastoon. Samoin toimittiin vanhainkotihankkeessa. Kiinteistöhallintaohjelma ostettiin joulukuussa Isännöinti jaettiin hallinnolliseen ja tekniseen isännöintiin. Energiatehokkuustoimenpiteitä tehtiin KETS -sopimuksen edellyttämällä tavalla. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vaadittavat toimenpiteet ovat ympäristönsuojeluyksikössä. Rakennusten kunnossapitotyöt keskitettiin tilatuotantoon. Sähköinsinöörin eläköityminen huomioitiin toiminnassa. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Koskenmäen koulu ja Orvokin päiväkoti valmistuivat suunnitellusti. Vanhainkodin rakentamisesta sekä Keskustan päiväkodin rakentamisesta tehtiin päätökset ja suunnittelut aloitettiin. Harjuniityn päiväkodin suunnittelu aloitettiin, rakentamisen aloitus tapahtunee vuonna 2011 (mikäli Keskustan päiväkodin työt alkavat suunnitellusti vuonna 2010). Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Nokian koulun rakentaminen aikaistui. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen Tehokas rakennuttaminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönotto Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Tavoitetaso ja seurantatapa Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja sovitulla tavalla hoidettuja. Luotettavat kustannusarviot ja pitävät aikataulut. Kiinteistötiedot on viety uuteen järjestelmään. Tavoitteiden toteutuminen Ulkoisia vuokrasopimuksia on karsittu ja siirretty toimintoja kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Koskenmäen koulu ja Orvokin päiväkoti valmistuivat suunnitellusti ja budjetoidusti. Työ on aloitettu. Energiatietoisuuden lisääminen Kulutusseuranta kiinteistöittäin. Työt on aloitettu. Energiansäästösuunnitelma tehty Uudistumistavoitteet Kiinteistöjen isännöinnin uudistaminen Henkilöstön ammattitaidon parantaminen jatkuu. Jaetaan isännöinti hallinnollisenja tekniseen isännöintiin. Omatoimista kouluttautumista kannustetaan. Koulutustarpeet selvitetään kehityskeskusteluissa. On toteutunut Koulutushalut on selvitetty. 87

96 Tunnusluvut TA 2009 TP 2090 Suoritetavoitteet Investointirakentaminen, milj. 6,30 3,62 7,94 6,00 4,83 Kunnostustyöt, milj. 0,69 0,9 0,9 0,90 0,88 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Sisäinen vuokra /m 2 /kk Päiväkodit 13,03 9,44 12,03 9,84 Koulut 8,38 7,44 8,74 7,03 Terveyskeskus 12,22 11,38 14,87 12,69 Vihnuskoti 5,78 5,8 7,87 7,78 Uimahalli 19,52 20,84 19,99 15,98 Jäähalli 7,26 4,95 6,18 5,17 Muut 6,34 7,94 7,18 Voimavarat Tilatekniikan henkilöstö Tilatekniikan määräaikaiset Laajuustiedot: Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) Liikerakennukset (kpl) Vuokra-asunnot (kpl) Vuokra-asunnot (m 2 ) Tilatekniikka yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

97 Kunnallistekniikka Toimintaympäristön muutokset Kunnallistekniikan tulosalueen resurssit olivat kovilla. Suunnittelupuolella toimittiin kahden henkilön varassa suuren osan vuodesta suunnitellun neljän henkilön sijaan. Verten alueen rakentaminen valmistui. Alueella aloitti toimintansa Pirkanmaan Koulutuskonsernin yksiköt. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Muutostalousarvion mukaisesti Nokialla oli kesä-heinäkuussa katuvalaistus kokonaan poissa käytöstä. Nimikemuutokset toteutettiin vastaamaan tehtäviä. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Käyttötalouden osalta voidaan todeta toimintatuottojen toteutuneen 99,5 %:sti ja toimintakulujen 90,2 %:sti. Ennen poistoja vuosikate on positiivinen Toimintakulujen 10 %:n säästössä näkyy hoidollisesti hyvä talvikausi ja henkilöstöresursseissa tapahtuneet muutokset. Kunnallistekniikan tulosalueen vastuulla olevista investointihankkeista suurimman poikkeavuuden ylöspäin aiheutti Juhansuonkadun katurakenteen muutokset kesken urakan. Tästä johtuen määräraha ylittyi euroa. Alkuperäisestä talousarviosta toteuttamatta jäi Harjunniityn teollisuusalue. Kunnallistekniikan tulosalueen investointien toteutuma 90,7 %. Tämä tarkoittaa sitä, että nettokulut investoinneista oli n budjetoitua pienemmät. 89

98 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Liikenneturvallisuuden edistäminen Liike- ja teollisuustonttien tarjonnan tehostaminen Kaupungin strategian mukainen tonttitarjonta Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Katusaneerauksen kehitystyön jatkaminen Kunnossa - ja puhtaanapidon organisoiminen Rakennuttamisprosessin parantaminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Kunnallisteknisen suunnittelun resurssit Valvonnan edelleen kehittäminen Uudistumistavoitteet Infra - alan nimikkeistön ja määrämittausohjeiden uudistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Päivitetyn liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisten töiden suunnittelu ja toteutus. Infran rakentaminen Kolmenkulman alueella niin, että saamme keväällä 2009 luovutettua tontit VT 11 eteläpuolelta. Korvolan kaava - alueen ensimmäiset tontit rakennettavissa lokakuussa Perusparannuskeinojen vertailutyötä jatketaan edelleen. Hoitotoimenpiteiden laatukriteerit ja niiden tarkkailu. Hankekokonaisuuden hallinnan uudelleen järjestäminen. Tavoite on luoda rakennuttamisohjeistus Nokian kaupunkiin. Oman suunnittelutoiminnan resurssointi ja kustannustehokas käyttö Valvonnan ostopalvelun puitesopimuksen kustannusten vertailu InfraRYL:n käyttöönotto Tavoitteiden toteutuminen Liikenneturvallisuussuunnitelma valmistuu helmikuussa Hallintokuntien toimintasuunnitelmat ovat pääosin valmiina. Alueen rakentaminen on edistynyt suunnitellusti. VT 11 eteläpuolella Kolmenkulmantie on käyttökunnossa n. 350 m. Korvolan kaava-alueen rakentaminen siirtyi tuleville vuosille. Nahkolankadulla kokeiltiin kevyempää perusparannusratkaisua. Kohteen onnistuminen nähdään tulevaisuudessa. Laadullisesti noudatettiin katujen kunnossapitoluokitusta. Katutuotannon hoitoaluetta muutettiin laadunvalvontaa ja työnjohtamista tukevaksi. Rakennuttamisprosessityö on edelleen kesken. Prosessikuvaus pyritään saamaan valmiiksi vuonna Oman suunnitteluorganisaation resurssit pienentyivät vuoden aikana 1 henkilöllä. Konsulteilta tilattujen valvontatöiden kustannuksista on tehty selvitys v töiden osalta. InfraRYL otettiin käyttöön kaikkiin infrahankkeisiin heti vuoden alusta. 90

99 Tunnusluvut TA 2009 Tp 2009 Suoritetavoitteet Katuja rakennetaan/saneerataan, m Vesijohtoja rakennetaan, m Viemäreitä rakennetaan, m Sadevesiviemäreitä rakennetaan, m Puistoja rakennetaan/saneerataan, ha Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Katujen hoitokustannukset, /km Puistojen hoitokustannukset, /m 2 0,6 0,6 0,6 0,7 0,64 Toiminnan laajuustiedot Katujen määrä, km ,5 Hoidetut viheralueet, ha Voimavarat Vakinainen henkilöstö Kunnallistekniikka yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

100 Maankäyttö Toimintaympäristön muutokset Jatkettiin vuonna 2008 aloitettua karttakoordinaatistomuunnoksen edellyttämää valmistelutyötä. Kaupungin kiinteistökirjanpito saatiin joitakin täsmennyksiä lukuun ottamatta kirjanpitolain edellyttämään kuntoon. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Maata ostettiin kaikkiaan 31,88 ha. Siitä noin 5,6 ha liittyi Kolmenkulman alueella tehtyihin maankäyttösopimuksiin, 16,65 ha liittyi kauppaan, jolla ostettiin mm. Naulonvuoren luoteiskulma, ja 8,45 ha liittyi Utolan alueen kauppaan. Maanhankintaan käytettiin rahaa ,37, mikä noudattaa melko tarkasti talousarviossa varattua :n määrärahaa. Osa kaavahankkeista jäi jälkeen aikataulutavoitteesta. Syynä oli mm. uuden kaavoitusarkkitehdin viran täyttäminen vasta syyskuussa. Talousarviossa tavoitteena oli viran täyttäminen heti vuoden alussa. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Kaavoitusyksikössä tuottoarvio ylittyi ja menoarvio alittui Kartta- ja tonttiyksikössä tuottoarvio ylittyi ja menoarvio alittui Pääosin tuottojen alittuminen johtui maanmyyntivoiton jäämisestä tavoitetta pienemmäksi. Kokonaisuutena tulosalueen taloudellinen tulos oli talousarviota parempi. 92

101 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Monipuolinen ja riittävä asuntotonttitarjonta Kaupunkikuvan kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Seutuyhteistyön edistyminen Sopimusperusteisen tilaaja-tuottaja mallin toimivuus Tavoitetaso ja seurantatapa Harjuniityn teollisuuskortteleita on hankittu kaupungille ja tontteja on luovutettu. Kolmenkulmantien varren ympäristö Porintien pohjoispuolella on asemakaavoitettu ja tontteja on luovutettu. Kolmihaarankadun eteläpuolinen alue on asemakaavoitettu. Harjuniityn laajennuksen osayleiskaavaluonnos. Sammalistossa Sorvantien pohjoispuolisen alueen asemakaavan suunnittelu on aloitettu. Haavistontien ja paperitehtaan välisen alueen asemakaava on muutettu. Vanhusten asunnoille on kaavoitettu lisäaluetta Orvokin palvelutalon läheisyyteen. Valkoisen harjun asemakaava on muutettu.. Nokian kartanon ympäristön asemakaava on muutettu. Harjukadun pohjoispuolisen alueen asemakaava on muutettu Osallistutaan kaupunkiseudun maankäytön rakennemallityöhön ja maapoliittisen ohjelman laadintaan. Mittauspalvelut hankitaan sopimusperusteisesti. Tavoitteiden toteutuminen Kaavoituksen viivästymisen takia saatiin hankittua vain yksi tontti. Sitä ei vielä luovutettu. Kaavoitus on kesken, koska konsulttityönä teetettävä liikennesuunnitelma ei ole valmistunut. Kaava tuli voimaan. Ei valmistunut suunnitteluhenkilöstövajauksen takia. Ensimmäisen vaiheen kaavaluonnos valmistui. Kaavan suunnittelu viivästyi meluselvitysten täydentämisen takia. Kaava tuli voimaan. Maanomistajien tahdosta johtuen valmistelu oli pysähdyksissä. Kaavaluonnos valmistui, mutta käsittely on kesken. Kaava on muuttamatta johtuen mm. kirjaston ratkaisujen puutteesta. On osallistuttu työryhmän toimintaan. Rakennesuunnitelma maapoliittisine ohjelmineen oli viimeistelyvaiheessa. Toimittiin tehdyn sopimuksen perusteella. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Taloudellinen vakaus Toiminnan taloudellisuus Tontinluovutusehdot sellaiset, että maanvuokra- ja maanmyyntitulot ovat talousarvion mukaiset. Mittauspalvelumenot ovat tilausten mukaiset. Vuokratuloja kertyi arvioitua enemmän ja myyntivoittoa arvioitua enemmän. Laskutus ei vieläkään toimi niin, että laskut voitaisiin tarkastaa. 93

102 Uudistumistavoitteet Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstön vaihtuessa ja täydentyessä tarkistetaan toimenkuvia. Osallistutaan tehtävien edellyttämään koulukseen. Kaavoitusarkkitehdin toimenkuva on täsmennetty viran täyttämisen jälkeen. Välttämättömään täydennyskoulutukseen on osallistuttu. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet - aloitetut asemakaavatyöt (kpl) hyväksytyt asemakaavat (kpl) uusia omakotitontteja asemakaavaan tonttien rekisteröintejä tonttien luovutuksia Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - maa-alueiden vuokratulot ( ) maa-alueiden myyntivoitot ( ) Toimintamenot ( /asukas) - kaavoitus 8,49 8,51 12,23 10,30 10,31 - kartta- ja tontti 27,31 24,81 25,82 27,50 28,14 Toiminnan laajuustiedot - oikeusvaikutteinen yleiskaava-alue (ha) asemakaava-alue (ha) ranta-asemakaava-alue (ha) numeerinen kantakartta (ha) numeerinen peruskartta (ha) kiinteistörekisterissä tontteja valmisteltuja poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja Voimavarat Henkilöstö yhteensä ,5 12,5 - kaavoitus 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 - kartta- ja tontti 7,5 7,5 9,5 9 9 Maankäyttö yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

103 Tilatuotanto Toimintaympäristön muutokset Tilatuotannon hoidettavaksi siirtyivät Orvokin päiväkoti, Sammaliston siirtoelementtipäiväkoti ja Sarkolan päiväkoti. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Ruokapalveluiden keskittämistä valmisteltiin tekniseen keskukseen ja perustettiin siivous- ja ruokapalvelujen kehittämiseen SIRU -projekti. Taloyksikön suurimmat työkohteet olivat Sarkolan päiväkodin muutostyö, Välikatu 2 peruskorjaus ja Varikon kunnostus/muutostyöt. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Tilatuotannon määrärahoja säästyi henkilöstökuluista sekä palvelujen ostoista. Sijaisia käytettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taloyksiköstä siirrettiin yksi talonrakennusmestari tilatekniikkaan ja samalla siirtyi myös työsuojelupäällikön tehtävät. 95

104 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Palvelujen laadun säilyttäminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kiinteistöjen kunnossapitotöiden kehittäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Energiansäästösopimusten mukaiset toimenpiteet Uudistumistavoitteet Ammattitaidon ajantasaistaminen ja työkyvyn säilyttäminen. Tavoitetaso ja seurantatapa Palvelusopimukset ovat käytössä. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautteet. Kiinteistöhalllintajärjestelmän käyttöönottaminen. Kunnossapitotyöt tehdään suunnitellusti vuosisopimusten mukaan. Raportointi ja luovutus tilaajalle. Energiataloudellinen toiminta. Kulutuksen ja kustannusten seuranta. Toimivat tiimit kiinteistönhoidossa ja siivouksessa. LVIA - ja ATK-koulutukset, tiimipalaverit ja sopimukset. Tavoitteiden toteutuminen Palvelusopimukset otettiin käyttöön ja niitä tarkennettiin vuoden aikana. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin ja kyselyn keskiarvo oli 3,6 asteikolla 5-1. Kiinteistöhallintajärjestelmään koulutettiin osa taloyksikön henkilöstöstä. Kunnossapitotyöt tehtiin sopimuksen mukaisesti. Kunnossapitotyöt luovutettiin tilaaja -tuottaja kokouksissa. Lämmitysjärjestelmien säätötoimenpiteillä ja illmanvaihtokoneiden käyntiaikoja tarkistamalla saatiin säästöjä aikaan. Tiimit hoitivat sijaisuuksia ja kokoontuivat säännöllisesti. Kaupungin sisäisiin koulutuksiin osallistuttiin ja omaa koulutusta järjestettiin eri ryhmille. 96

105 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Siivous m 2 /tunti Siivous /m 2 /vuosi 27,84 31,42 32,76 31,63 29,46 Kiinteistönhoito m 2 /tunti Kiinteistönhoito /m 2 /kk 0,49 0,61 0,43 0,44 0,39 Ammattimies/vahtimestaripalvelut 0,17 0,2 0,19 Toiminnan laajuustiedot Siivottavat kiinteistöt Kiinteistönhoidon kiinteistöt Voimavarat Siivousyksikön henkilöstö Taloyksikön henkilöstö Tilat, m² Siivous järjestetty Kiinteistönhoito järjestetty Tilatuotanto yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

106 Aluetuotanto Toimintaympäristön muutokset Aluetuotannon toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Suunnitellut rakennuskohteet toteutuivat työohjelmien ja tuotantosopimusten mukaisesti. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Käyttötalouden menot jäivät alle talousarvion. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Laatutietoisuuden parantaminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Tuotteiden hinnoittelu Projektinhallinnan ja kustannusseurannan kehittäminen Palveluiden toimitusajat Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Atk-investointien hyödyntäminen Uudistumistavoitteet Työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö Tasapuolinen palkkaus ja tehtävien mukainen ammattinimikkeistö Tavoitetaso ja seurantatapa Työt luovutetaan ajallaan tilaajalle ilman reklamaatioita. Katujen, puistojen ja mittauksen tuotteiden yksikköperusteisten kustannustietojen keruu. ProConcept - ohjelmiston täysimääräinen hyväksikäyttö. Palvelut toteutetaan hyväksyttyjen toimitusaikojen puitteissa. Puistojen paikkatietojärjestelmän luonti. Sairauspoissaolojen vähentäminen, seuranta henkilöstöhallintoohjelmalla, eri ammattiryhmien koulutus kerran vuodessa. Paikallinen sopimus uudesta tuntipalkkajärjestelmästä, ammattinimikkeistö on ajanmukaistettu. Tavoitteiden toteutuminen Ei reklamaatioita tilaajalta. Tietojen keruu jatkuu ensi vuonna. Ohjelmistoa ei saatu käyttöön. Taloutta seurattiin kirjanpitoohjelman avulla. Toteutuneet sopimusten mukaisesti. Ohjelmistoa ei saatu käyttöön. Seurantatietoa sairauspoissaoloista ei saatu. Paikallinen sopimus ei toteutunut. Puistotuotannossa ammattinimikkeistö on laadittu. 98

107 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet - katuja rakennetaan, m² katuja saneerataan, m² vesijohtoja rakennetaan, m vesijohtoja saneerataan, m jätevesiviemäreitä rakennetaan, m jätevesiviemäreitä saneerataan, m sadevesiviemäreitä rakennetaan, m puistoja rakennetaan, ha 2 2 0, leikkipaikkoja rakennetaan, kpl leikkipaikkoja peruskorjataan, kpl puistometsiä käsitellään, ha rakennuspaikkoja merkitään, kpl sijaintikatselmuksia tehdään, kpl rajapisteitä maastoon toimituksissa, kpl Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - katujen hoitokustannukset, /km puistojen hoitokustannukset, /m² 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Toiminnan laajuustiedot - katujen määrä, km hoidetut viheralueet, ha Voimavarat Vakinainen henkilöstö - katutuotanto 32, mittaustuotanto puistotuotanto 12,5 19, Aluetuotanto yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

108 Vesihuolto Toimintaympäristön muutokset Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon lupaehdot määräävät, että tehostettu typen poisto pitää olla käytössä Tähän on haettu jatkoaikaa lupaviranomaisilta. Perusteena on mm. se, että uuteen puhdistamoon on tarkoitus johtaa sekä Siuron puhdistamon että Hämeenkyrön jätevedet. Lisäselvitysten vuoksi Tampereen Vesi ei vuonna 2009 kysynyt ympäryskuntien kannanottoa seudulliseen keskuspuhdistamoon. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Vesihuollon järjestämisestä Kolmenkulman alueella VT-3:n itäpuolella on tehty Tampereen kanssa sopimus. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Valtuusto muutti vesihuollon talousarviota joulukuussa siten, että tuloja pienennettiin ja menoja lisättiin Tämä toteutui siten, että toimintakate oli parempi kuin muutetussa talousarviossa. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Luottamuksen palauttaminen vesihuoltoon Talousveden jakeluvarmuus kaikissa olosuhteissa Toiminnan läpinäkyvyys Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Laadun varmistaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Asiakaspalvelun kehittäminen. Järjestetään henkilöstölle koulutusta. Automaation kehittäminen, verkoston saneeraus ohjelman mukaisesti. Pitävät rakennus- ja saneerausohjelmat, tehokas informaatio poikkeamisista, tulosten julkisuus. Suunnitelmien ja asennusten tarkistaminen Dokumentoitu töiden vastaanotto. Tavoitteiden toteutuminen Vesihuoltoon on hankittu tekstiviestin lähettämisohjelma, jolla voidaan tarvittaessa lähettää tekstiviesti valitulle joukolle asiakkaita. Koulutusta on järjestetty tiedottamisesta, asiakaspalvelusta ja järjestetty ammatillista koulutusta. Automaatiojärjestelmää on uusittu. Rakentamisohjelmat tarkennetaan vuosikolmanneksittain, Veden laadun tarkkailutulokset on nähtävillä vesihuoltoinsinöörin huoneessa. Puhdistamoiden tarkkailuraportit teklassa. Poikkeustilanteista tiedotetaan tekstiviestillä ja internetissä. Suunnittelun aikana yhteistyö suunnittelijan kanssa. Valmiit suunnitelmat vesihuolto tarkistaa ja hyväksyy allekirjoituksella. Teken tuotanto-organisaation töiden vastaanotto on vielä kehityskohde. 100

109 Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Käyttökulujen pienentäminen Uudistumistavoitteet Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Etsitään ja toteutetaan vuoden aikana 5 käyttökuluja pienentävää toimenpidettä. Osaamiskartoitus, tehtävänkuvat vastaamaan osaamista, täydennyskoulutus. Sähköliittymien sulakekokoja on tarkastettu. Pumppuja on uudistettu kierroslukuohjattaviksi. Ylitöiden tekemiselle suuremmat kriteerit. Sijaisia on käytetty vain vesilaitoksella. Vesihuoltoinsinööri on tehnyt 4-päiväistä viikkoa syksyn. Osaamista on selvitetty kehityskeskusteluissa. Kaksi työntekijää on suorittamassa vesihuoltoalan ammattitutkintoa. Sähkö- ja automaatioihmisten täydennyskoulutusta on järjestetty. Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Veden käyttömaksu, /m 3 1,00 1,10 1,14 1,22 1,22 Jäteveden käyttömaksu, /m 3 1,52 1,65 1,78 1,66 1,66 Myyty vesi, 1000 m Laskutettu jätevesi, 1000 m Liittymissopimukset, kpl Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Laskutetun veden osuus verkoston pumpatusta vedestä, % Laskutetun jäteveden osuus käsitellystä, % Toiminnan laajuustiedot Vesijohtoverkosto, km 240,5 253, Jätevesiviemärit, km 205, Sadevesiviemärit, km 96, Jätevedenpumppaamot, kpl Voimavarat Henkilöstö Vesihuolto yhteensä Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

110 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluyksikkö Toimintaympäristön muutokset Ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt käytännössä vain viranomaisvalvonnan ja neuvonnan tehtäviä. Ympäristöön liittyvät tutkimukset ja selvitykset on käytännössä lopetettu, lukuun ottamatta pakollisia vesistötutkimuksia. Yksikön voimavarat ovat tehtävien lisääntymisestä huolimatta vähentyneet. Jos tilanne jatkuu tällaisena pitempään, ei voida hoitaa edes kiireellisimpiä lakisääteisiä tehtäviä. Henkilöresurssit ovat pienimmät Tampereen kaupunkiseudulla. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut aktiivisesti Tampereen seudullisen ilmastostrategian ja kuntalaisille suunnatun Ilmankos -Kampanjan valmistelu-työhön. Teknisen keskuksen eri yksiköiden kanssa on tehty paljon yhteistyötä. Viranomaisvalvonta ja neuvonta on vielä pystytty tekemään tyydyttävästi. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Nettomenot olivat talousarviota pienemmät ja noin pienemmät kuin vuonna Tilapäistä työvoimaa ympäristöselvityksiin ei palkattu. Kivikeskun ja Koukkujärven soiden ennallistaminen ei edennyt, koska Pirkanmaan ympäristökeskus ei ole käsitellyt hakemuksia. Ruutanajärven kemikaalikäsittelyä ei aloitettu. Käynnistettiin yhdessä muiden kuntien kanssa ympäristönsuojelun ja valvontajärjestelmän kehitystyö. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuustavoitteet Lupa- ja valvontatoimilla lisätään ympäristön terveellisyyttä ja viihtyvyyttä. Luonnonympäristön huonontumista pyritään hidastamaan ja joillakin alueilla parantamaan. Asukkaiden ja yritysten ympäristötietoisuutta lisätään. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kansalliset toimenpiteet lisäävät tiedon tarvetta. Tarkastukset tehdään laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden tilaa ja niiden virkistyskäyttöä palvelevia toimia parannetaan. Kivikeskun suojelualueen ennallistamistyöt käynnistetään, jos luonnonsuojeluviranomainen hyväksyy tehdyt suunnitelmat ja luonnonolosuhteet sen sallivat. Tehdään aktiivisesti yhteistyötä teknisen keskuksen kanssa. Viranomaisneuvonta hoidetaan omana työnä ja yleinen valistustoiminta hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Välttämättömät tarkastukset tehtiin. Suojelualueilla hoidettiin puu- ja jätehuolto. Muita hoitotoimia ei tehty. Pirkanmaan ympäristökeskus ei tehnyt päätöksiä, joten ennallistamistöitä ei voitu tehdä. Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti. Välttämätön viranomaisneuvonta toteutui. Ilmankos -kampanjan ja ilmastostrategiatyön kautta hoidettiin neuvontaa. 102

111 Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kehitetään yhteistyötä kaupungin oman organisaation kanssa. Osallistutaan kaupunkiseudun yhteistyöhankkeisiin. Kaupunki ottaa eri toiminnoissaan huomioon ympäristön- ja luonnonsuojelun säännökset ja tavoitteet. Tehdään tarvittavat selvitykset ja toteutetaan Nokialle kuuluvat hankkeet. Myönteistä kehitystä oli nähtävissä. Seudullinen ilmastostrategia, Ilmankos, yhteiset käytännöt hajaalueen jätevesien ohjaamisessa. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Lupa- ja valvonta-asiat hoidetaan nykyisellä henkilöstöllä ainakin toistaiseksi. Tutkimukseen ja selvityksiin ympäristön tilan parantamiseksi tarvitaan sekä tilapäistä työvoimaa että ulkopuolista asiantuntijapalvelua. Kivikeskun soiden ennallistamiseen ja Ruutanajärven kunnostukseen tarvitaan rahoitusta, jos hankkeet voidaan toteuttaa. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa edelleen kaupungin luonnonsuojelualueista ja luontopoluista. Käytännön hoitotyöt hankitaan joko kaupungin omasta organisaatiosta tai ulkopuolisilta toimijoilta. Ympäristönsuojeluyksikön lupamaksutulot jäävät vähäisiksi, sillä maaainesten ottohankkeita ja ympäristölupaa edellyttäviä uusia toimintoja ei ole tulossa. Talousarviossa säilytetään tilapäisen työvoiman määrärahat ja asiantuntijapalveluksiin varattu määräraha. Vesihuoltoon liittyvät tutkimukset siirretään vesihuoltolaitoksen vastuulle. Jos Kivikeskun suojelualueen ja Ruutanajärven kunnostus toteutuvat, haetaan niitä varten lisämäärärahaa. Kaikki tarvittavat hoitotyöt tehdään ajallaan ja alueiden opasteet ja palveluvarustus pidetään kunnossa. Maatialan luontopolku uusitaan, jos saadaan sopiva tekijä. Ympäristönsuojelun talousarvion nettomenoja lisätään. Menoja on vaikea supistaa toiminnan kärsimättä. Tilapäistä työvoimaa ei käytetty. Ei toteutunut Ei toteutunut. Hoidon tasoa pudotettiin ja vain osa kohteista hoidettiin. Toimintaa supistettiin ja nettomenot pienenivät. Uudistumistavoitteet Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toteutumiseen panostetaan selvästi nykyistä enemmän. Ilmastonmuutokseen haasteisiin pyritään vastaamaan Toteutetaan tiedostuskampanja yhdessä naapurikuntien tai ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Lisätään tiedotusta ja yhteistyötä kaupungin oman organisaation ja kaupunkiseudun kanssa. Vesiensuojeluyhdistyksen kautta oltiin mukana tiedotushankkeissa, neuvontapiste Nokian messuilla. Tavoite toteutui. 103

112 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Luonnonsuojelualueiden hoitotyöt, henkilötyövuotta 0,5 1,0 1,0 1,0 0,3 Toiminnan laajuustiedot Vesistöjen tarkkailu Käsitellyt ympäristöluvat Käsitellyt maa-ainesluvat Käsitellyt jätevesi-ilmoitukset Lautakunnassa käsitellyt ympäristöasiat Voimavarat Vakanssit

113 Rakennusvalvontayksikkö Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2008 myönnettiin rakennuslupa yhteensä 163:lle asunnolle. Määrä kasvoi vuonna :en lupaan. Kerros- ja rivitaloasuntojen lupamäärä on kasvanut. Omakotitalojen lupien määrä on vastaavasti laskenut. Omakotitalojen rakentamisen paine haja-asutusalueille on lisääntynyt. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen Luvat on käsitelty ajallaan. Valituksia ei ole tullut. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta Merkittäviä muutoksia ei ole. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Pyritään parantamaan rakennettua ympäristöä. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Lainsäädännön ja määräysten muuttuessa tulee oma toiminta sopeuttaa ja kouluttaa tilanteeseen. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Taksojen tulee olla ajantasaiset ja linjassa kaupunkiseudun kuntien kanssa. Uudistumistavoitteet Seurataan rakentamismääräyskokoelman ja normien kehitystä Tavoitetaso ja seurantatapa Kuntalaisten ja käyttäjien palaute mahdollisimman myönteinen. Lupahakemukset tulee valmistella hyvin. Naapureiden näkökulma tulee huomioida ja päätökset on perusteltava niin hyvin, että valituksia lupapäätöksistä ei tule kolmea enempää vuodessa. Lupamaksuista kertyvien tulojen tulee kattaa 80 % rakennusvalvontayksikön menoista. Pyritään pitämään kaikki rakentajien tilaamat lain edellyttämät työmaakatselmukset. Tavoitteiden toteutuminen Kielteistä palautetta ei ole tullut. Valituksia ei ole tullut. Lupamaksut kattavat rakennusvalvonnan menot. Tilatut katselmukset on pidetty. Lupakäytäntö toimi uudistetuilla määräyksillä. 105

114 Tunnusluvut TA 2009 TP 2009 Suoritetavoitteet Myönnettyjä rakennuslupia Katselmuksia Lvi-tarkastukset Myönnetyt luvat; asuntoja Valmistuneet asunnot Voimavarat Vakanssit Rakennus- ja ympäristölautakunta yhteensä Ta 2009 Ta 2009 Muutos +muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot%2009 TP 2008 Tuotot , Kulut , T kate , TEKNINEN KESKUS YHTEENSÄ Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate , KAUPUNKI YHTEENSÄ Ta 2009 Muutos Ta muutos Tp 2009 Yli/Ali Tot% Tp 2008 Tuotot , Kulut , T kate ,

115 Talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailu Alkup. talousarvio Ta muutokset Ta muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot , , , , ,00 Myyntituotot , , , , ,00 Maksutuotot , , , , ,00 Tuet ja avustukset , , , , ,00 Muut toimintatuotot , , , , ,00 Toimintakulut , , , , ,00 Henkilöstökulut , , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , , ,00 Henkilösivukulut , , , , ,00 Eläkekulut , , , , ,00 Muut henkilösivukulut , , , , ,00 Palvelujen ostot , , , , ,00 Asiakaspalvelujen ostot , , , , ,00 Muiden palvelujen ostot , , , , ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,00 Avustukset , , , , ,00 Muut toimintakulut , , , , ,00 Toimintakate , , , , ,00 Verotulot , , , , ,00 Valtionosuudet , , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,00 Korkotuotot ,00 0, , , ,00 Muut rahoitustuotot ,00 0, , , ,00 Korkokulut , , , , ,00 Muut rahoituskulut ,00 0, , , ,00 Vuosikate , , , , ,00 Poistot ja arvonalentumiset ,00 0, , , ,00 Suunnitelman muk. poistot ,00 0, , , ,00 Tilikauden tulos , , , , ,00 Poistoeron muutos 0,00 0,00 0, , ,00 Tilikauden ylijäämä , , , , ,00 107

116 INVESTOINNIT 2009 Talousarvio Lisä määräraha 20 INVESTOINNIT HANKINTA Talousarvio+ muutokset Toteutunut Erotus TOT-% 3310 Maa- ja vesialueet 8030 Maa-alueiden hankinta ,9 % 8031 Pienet kiinteistöjärjestelyt ,3 % 3310 Maa- ja vesialueet yhteensä ,5 % 3330 Muut rakennukset 8047 Koulujen pihat K:mäen koulu peruskorj.ja laaj ,6 % 8050 Orvokin päiväkoti ,3 % 8051 Keskustan päiväk.peruskorj ,7 % 8054 Päiväkotien pihat ,3 % 8056 Välikatu 2:n korj.työt ,4 % 8058 Hoitolaitoksiin sprinklerit ,1 % 8059 Varikkoalue ,1 % 8061 Kerholan ja Taidetalon pihat ,3 % 8063 Museot Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ,8 % 8066 Valtuustosalin muutostyöt Kerholan hissi ,2 % 8073 Vihnuskoti ,0 % 8074 Linnavuoren kirjasto ,4 % 8075 Tervasuon pk/siirtoelementti ,1 % 8076 Keskustan pk/siirtoelementti ,4 % 8077 Nokian koulun peruskorj ,1 % 8078 Harjuniityn pk ja koulu ,4 % 8079 Emäk.koulun tekn.tilan lattia ,9 % 8080 Kankaant.pk ja pihakorj ,1 % 8081 Perusturvan työtilatarpeet ,2 % 8082 Kankaantaan koulun keittiö ,4 % 8083 Energiatehokkuustoim.piteet ,3 % 8084 Vahalahden koulun muutostyöt ,3 % 8085 Automaatiojärj.nykyaikaistam ,8 % 8086 Kiinteist.korjaustarveselvityk Kiint.tietojärj.luominen Elementtip.kotien siirrto Alho ,6 % 8089 Sammaliston pk/koulu Uimahallin katto ,2 % 3330 Muut rakennukset yhteensä ,3 % 3340 Kiinteät laitteet ja rakenteet 8301 Pitkäniemi,kadut Ver ,6 % 8302 Kolmenkulman kadut ,3 % 8304 Harjuniityn kaava-alue,kadut ,1 % 8307 Viimeistelytyöt ,3 % 8310 Linnavuoren kadut ,6 % 8312 Katujen korjausrakentaminen ,9 % 8313 Katuvalot ,8 % 8314 Katujen päällystäminen ,6 % 8315 Liikenneturvallisuusjärj ,6 % 8316 Siltainvestoinnit ,5 % 108

117 INVESTOINNIT 2009 Talousarvio Lisä määräraha Talousarvio+ muutokset Toteutunut Erotus TOT-% 8322 Rounionkadun kauppakesk.alue ,0 % 8323 Kankaantaan teollis.al.kadut ,2 % 8324 Viikin alue ,2 % 8325 Alhoniityn alueen saneeraus ,4 % 8326 Lähdeniitty pohjoinen ,0 % 8327 Häpesuon ympäristörak ,3 % 8328 Tehdassaaren pato Matti Kurjenkatu ,9 % 8330 Puistorakentaminen ,4 % 8331 Venepaikkojen ym rantojen kunn ,2 % 8350 Ulkokenttien parantaminen ,9 % 8351 Retkeily- ja latureitistö ,8 % 8352 Uimarantojen perusparannus ,4 % 8353 Lähiliikunta-alueet asuinaluei ,8 % 8354 Siuron matonpesupaikka Matonpesupaikat ,0 % 8357 Keskusurheilukentän katsomo ,4 % 8358 Harjun.teoll.alueen katu ,0 % 8601 Kt-johtojen korj.rakentaminen ,9 % 8602 Kt-johtojen täyden.rak ,3 % 8604 Harjukadun vj ,0 % 8605 Pitkäniemen kt-johdot/verte ,1 % 8606 Kolmenkulman alueen johdot ,7 % 8607 Rounionkadun hulevedet ,8 % 8608 Harjuniityn kaava-alueen johdo ,2 % 8609 Tottijärven kunnall.tekn.johdo ,8 % 8610 Linnavuoren johdot ,2 % 8613 Haja-asutusinvestoinnit ,7 % 8614 Vesihuoltolaitoksen laitosinve ,3 % 8615 Vesitornin saneeraus ,9 % 8616 Keskuspuhdistamon suunnittelu Riistakatu-Kallionottoalue vj ,1 % 8619 Lähdeniitty pohj.siirtymäjohdo ,9 % 8620 Vihnusjärven vesijohto ,5 % 8621 Kullaanvuoren saneeraus ,3 % 8622 Kankaantaan teollisuusalue ,4 % 8623 Matti Kurjenkatu kt-johdot ,4 % 8624 Harjun.teoll.alueen johdot ,2 % 3340 Kiinteät laitteet ja rakenteet yhteensä ,0 % 3350 Kuljetusvälineet 8801 Konekeskuksen kuljetuskalusto ,4 % 8802 Huuhteluauto ,8 % 3350 Kuljetusvälineet yhteensä ,1 % 3370 Muut koneet ja kalusto 8831 Mittaustoimen laitteet ,6 % 8832 Konekeskuksen koneet ja kalust ,4 % 8835 Perusturvan muu kalusto ,8 % 8837 K:mäen koulun kalustaminen ,4 % 8842 Keittiöiden laitteisto ,8 % 8845 Koulujen kaapelointityöt ,1 % 109

118 INVESTOINNIT 2009 Talousarvio Lisä määräraha Talousarvio+ muutokset Toteutunut Erotus TOT-% 8846 Päiväkotien kalusteet ,5 % 8848 Orvokin pk:n kalusteet ,7 % 8849 Alhoniityn koulun kalustus ,0 % 3370 Muut koneet ja kalusto yhteensä ,6 % 3400 Osakkeet ja osuudet 8004 Osakkeet ,0 % 3400 Osakkeet ja osuudet yhteensä ,0 % 20 INVESTOINNIT HANKINTA Yhteensä ,18% 21 INVESTOINNIT MYYNTI JA ROMUTUS 3310 Maa- ja vesialueet 8030 Maa-alueiden hankinta Maa- ja vesialueet yht Muut rakennukset 8059 Varikkoalue Muut rakennukset yhteensä Kiinteät laitteet ja rakenteet 8301 Pitkäniemi,kadut Ver Kolmenkulman kadut Harjuniityn kaava-alue,kadut Viimeistelytyöt Linnavuoren kadut Katuvalot Siltainvestoinnit Rounionkadun kauppakesk.alue ,0 % 8323 Kankaantaan teollis.al.kadut Alhoniityn alueen saneeraus Lähdeniitty pohjoinen Kolmenkulman alueen johdot Kiinteät laitteet ja rakenteet yhteensä ,3 % 3370 Muut koneet ja kalusto 8841 Kirjaston lainausautomaatti Keskustan pk:n kalusto Muut koneet ja kalusto yhteensä INVESTOINNIT MYYNTI JA ROMUTUS yhteensä ,71% 22 INVESTOINNIT RAHOITUSOSUUDET 3330 Muut rakennukset 8048 K:mäen koulu peruskorj.ja laaj ,9 % 3330 Muut rakennukset yhteensä ,9 % 3340 Kiinteät laitteet ja rakenteet 8304 Harjuniityn kaava-alue,kadut ,1 % 8322 Rounionkadun kauppakesk.alue Viikin alue ,0 % 110

119 INVESTOINNIT 2009 Talousarvio Lisä määräraha Talousarvio+ muutokset Toteutunut Erotus TOT-% 8326 Lähdeniitty pohjoinen ,0 % 8353 Lähiliikunta-alueet asuinaluei ,0 % 3340 Kiinteät laitteet ja rakenteet yhteensä ,7 % 22 INVESTOINNIT RAHOITUSOSUUDET Yhteensä ,39% INVESTOINTIHANKKEET YHTEENSÄ ,64% 111

120 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,06 Maksutuotot , ,05 Tuet ja avustukset , ,77 Muut toimintatuotot , , , ,92 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,22 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,86 Muut henkilöstösivukulut , ,17 Palvelujen ostot , ,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 Avustukset , ,98 Muut toimintakulut , , , ,46 Toimintakate , ,54 Verotulot , ,05 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut ,47 Korkotuotot , ,14 Muut rahoitustuotot , ,99 Korkokulut , ,93 Muut rahoituskulut , ,41 Vuosikate , ,30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,21 Tilikauden tulos , ,91 Poistoeron muutos , ,06 Tilikauden ylijäämä , ,85 112

121 Rahoituslaskelma Toiminnan ja rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 14 8 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

122 Nokian kaupungin tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,15 Muut pitkävaikutteiset menot , ,07 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,22 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,86 Rakennukset , ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,49 Koneet ja kalusto , ,52 Muut aineelliset hyödykkeet , ,55 Keskeneräiset hankinnat , ,94 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,05 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,34 Muut lainasaamiset , ,12 Muut saamiset , ,43 Sijoitukset yhteensä , ,89 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,45 Muut toimeksiantojen varat , ,88 Toimeksiantojen varat yhteensä , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet , ,86 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,86 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,27 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,27 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,88 Lainasaamiset 3 299, ,86 Muut saamiset , ,09 Siirtosaamiset , ,09 Lyhytaikaiset saamiset , ,92 Saamiset yhteensä , ,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,86 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,67 Muut arvopaperit , ,89 Rahoitusarvopaperit yhteensä , ,75 Rahat ja pankkisaamiset , ,10 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,39 114

123 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,45 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,94 Oma pääoma yhteensä , ,97 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero , ,78 Vapaaehtoiset varaukset , ,59 Poistoero ja vapaaeht. varaukset yhteensä , ,37 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,09 Muut toimeksiantojen pääomat , ,23 Toimeksiantojen pääomat yhteensä , ,32 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,16 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,16 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,41 Lainat julkisyhteisöiltä , ,37 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,95 Muut velat , ,25 Siirtovelat , ,59 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,57 Vieras pääoma yhteensä , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,39 115

124 Konsernituloslaskelma (1000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) 12 3 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

125 Konsernin rahoituslaskelma (1000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 124 Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointi menoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset 5-11 Vaihtomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

126 Konsernitase (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 10 1 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

127 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPPAEHT.VARAUK. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 5 6 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

128 120

129 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että kaupunki on muuttanut vuoden 2009 alussa maa-alueiden myyntivoiton kirjaustapaa. Aikaisempina vuosina myyntivoitoksi on kirjattu 80 % kauppahinnasta kun taas vuoden 2009 alusta maa-alueiden todellisten tasearvojen ja kauppahinnan erotus. Kirjaustavan muutosvaikutus vuoden 2009 kirjanpidossa on euroa vaikuttaen kaupungin tulokseen ylijäämää lisäävästi. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Valtatie 3:n investointivaraus oli jäänyt purkamatta vuoden 2008 tilinpäätöksessä. Vastaavasti poistoeroja oli myös jäänyt kirjaamatta. Tilinpäätöksessä on loppu investointivaraus ,50 euroa purettu ja siitä johtuvaa poistoeroja kirjattu ,06 euroa. Tulosvaikutus ,44 on kirjattu edellisten tilikausien ylijäämään. Vertailutietoja vuodelta 2008 on muutettu vastaavasti. Korjausta ei ole tehty vertailuvuoden tuloslaskelmaan. Korjaukset on tehty myös konsernitaseeseen vertailuvuoden tietoihin. 121

130 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Luottamustoimi Hallintokeskus Rakennus- ja ympäristöltk Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitokset Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Perusturvalautakunta Yhteensä Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,43 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,66 Kiinteistövero , ,96 Verotulot yhteensä , ,05 Valtionosuuksien erittely Laskennalliset valtionosuudet Yleinen valtionosuus , ,00 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus , ,00 Laskennalliset valtionosuudet yhteensä , ,00 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tampereen ympäristökuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen yhtenäistämistyön lisäksi päädyttiin yhtenäistämään poistosuunnitelma. Kv uusi poistosuunnitelma, käyttöön vuoden 2008 alusta. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle on kirjattu vuosikuluksi. Vuoden 2009 alusta investointiraja on Ensikertaisen kalustamisen osalta ei noudateta rakennusten poistoaikaa vaan kaluston. 122

131 Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 3 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 3 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 3 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Rakennukset Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Rakennusten peruskorjaukset Tasapoisto vuotta Vanhana ostetut rakennukset Tasapoisto 5-20 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Kadut, tiet, torit, puistot Menojäännöspoisto 15 % Sillat, laiturit, uimalat Menojäännöspoisto 15 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Johtoverkostot ja laitteet Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 8 % Viemäriverkosto Menojäännöspoisto 8 % Kaukolämpöverkko Menojäännöspoisto 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Menojäännöspoisto 15 % Puhelin- ja tietoliikenneverkko, keskusasema ja Menojäännöspoisto 20 % alakeskukset Maakaasuverkko Menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot Menojäännöspoisto 20 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Sähkö-, vesi- ja lämpölaitosten laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Kuljetusvälineet ja autot Tasapoisto 5 vuotta Kuorma-autot Tasapoisto 10 vuotta Muut liikennevälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut koneet ja kalusto 123

132 Liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms laitteet Tasapoisto 5 vuotta Laitoskoneet ja -laitteet Tasapoisto 10 vuotta Mittauslaitteet ja optiset instrumentit Tasapoisto 3 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 5 vuotta Soittimet Tasapoisto 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukaan Poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuus Poistoalaiset investoinnit , , , , ,00 Rahoitusosuudet , , , ,00 Invest. Omahankintamenot , , , , ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , , ,00 Investointien omahankintameno ,71 Suunnitelmanmukaiset poistot ,56 Ero ,14 poikkeama-% 58 % Nokian kaupungin investointitaso on huomattavasti keskimääräistä poistotasoa korkeampi. Tämä perustuu Nokian nopeaan väestömäärän kasvuun (n. 1-2 %/vuosi), joka edellyttää mm. uusien päiväkotien sekä koulujen rakentamista ja laajentamista. Investointitasoa tullaan vuoden 2009 tapaan alentamaan tulevina vuosina, mutta poistojen tasolle se ei tule kuitenkaan todennäköisesti asettumaan. Syynä ovat kuitenkin etenkin väestökasvun ja uusien teollisuusalueiden edellyttämä uusinvestoinnit. Pakollisten varausten muutokset Eläkevastuuvaraus ,59 Vähennykset tilikaudella 1 919,49 Eläkevarauksen purku ,10 Eläkevastuuvaraus ,00 Tarve poistunut Muut palkolliset varaukset ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 Pakollisen varauksen purku ,00 Pakolliset varaukset ,00 Pakollinen varaus purettu 124

133 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Pysyvien vastaavien myyntivoitto Maa-alueiden myyntivoitto , ,67 Muu pysyvien vastaavien myynti ,59 Osakkeet ,64 Osakkeiden myyntitappio ,24 Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot ja osuuspääomat Pirkanmaan sair.hoitopiiri , ,51 Pirkanmaan sos.palvelujen ky 7 401,53 Muut , ,21 Ketolanmäki osingot , ,25 125

134 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöosakkeet ja osuudet Yhteisyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Osakkeet ja osuudet Hankinta-arvo , , , , ,34 Ostot , , ,00 Myynnit ,00 Jäännösarvo , , , , ,34 Lainasaamiset Tytäryhteisöt , ,27 Yhteisyhteisöt , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,99 Lyhytaikaiset saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset , ,26 Siirtosaamiset 126