Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta

Transkriptio

1

2 Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta Satu Parjanen YTM, tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Lahden yliopistokeskuksen yleisöluentosarja

3 Esityksen rakenne Mitä tarkoitetaan liikunnan megamaakunnalla? Mitä on terveysliikunta? Millaisia haasteita terveysliikunnan kehittämisessä on? Miten näihin haasteisiin on pyritty vastaamaan Päijät-Hämeessä? Esimerkkeinä Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategian laatiminen ja Terveysliikkujan ääni hanke Satu Parjanen

4 Päijät-Häme liikunnan megamaakunta Liikunnan megamaakunta on kokonaisuus, missä yhdistyy liikkuva ja itsestä ja lähimmäisestä huolen pitävä elämäntapa, laajat ja monipuoliset liikunnan opetuksen, tutkimuksen ja ammatillisen kehittämisen sekä liikuntapaikkojen tarjonta ja sekä lukuisat sankaritarinat ja artefaktit liikunnassa ja urheilussa. Esa Halme

5 Terveysliikunnan historiaa Liikunnan terveysvaikutuksista on saatu jatkuvasti lisääntyvää tutkimustietoa jo puolen vuosisadan ajan. Vasta 1990-luvulla vahvistui käsitys liikunnan terveysvaikutuksista. Samanaikaisesti liikunnan terveysvaikutuksia koskevan tiedon kanssa on saatu entistä tarkempi kuva terveyshyötyjä tuottavan liikunnan erityispiirteistä. Samoihin aikoihin otettiin käyttöön käsitteet terveysliikunta ja terveyttä edistävä liikunta. Käsite terveysliikunta on vakiintunut käyttöön julkisuudessa ja arkikielessä, kun taas käsitettä terveyttä edistävä liikunta käytetään yleisemmin julkisissa asiakirjoissa. Satu Parjanen

6 Mitä on terveysliikunta? Terveysliikunnan tavoitteena on saavuttaa parempi terveys ja fyysinen toimintakyky. Terveysliikuntaa on kaikki liikkuminen, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Terveysliikunta on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja sen tulee vastata toteuttajansa kuntoa, taitoja ja motivaatiota eikä se sisällä suurta vammautumisen tai sairastumisen riskiä. Kohtalaisesti kuormittavan perusliikunnan lisäksi myös perinteinen kuntoliikunta edistää terveyttä. Riittämättömästi terveytensä kannalta liikkuvat hyötyvät liikunnan terveysvaikutuksista eniten. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Satu Parjanen

7 Miksi terveysliikuntaa? Hyvä terveyskunto pitää riskin sairastua moniin sairauksiin pienenä. Liian vähäinen liikunta aiheuttaa arvion mukaan vuosittain Suomessa jopa miljoonan euron kustannukset uutta liikkujaa säästäisi julkisija menoja 20 miljoonaa euroa vuosittain. Ihmisen oma vastuu terveydestään ja sen hallinnasta muodostavat keskeisen kysymyksen. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja terveyden edistämisellä voidaan tukea ihmisen omaa toimintaa. Satu Parjanen

8 Terveysliikuntasuositukset Suositus korostaa kohtuullisesti rasittavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Suosituksen mukaan jokaisen aikuisen tulisi sisällyttää päivittäiseen toimintaansa yhteensä 30 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta. Terveysliikuntana pidetään usein toistuvaa, säännöllisesti jatkuvaa ja riittävästi ja kohtuullisesti rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa, joka toteutuu helposti tavanomaisissa liikuntamuodoissa ja arjen toiminnoissa. Lisäksi päivittäinen terveysliikunnan annos on mahdollista jakaa useampaan osaan. Esimerkiksi puolen tunnin päivittäinen liikunta joko yhtäjaksoisesti tai pätkittynä kolmeen 10 minuutin jaksoon parantaa kestävyyttä ja terveyttä yhtä hyvin. Satu Parjanen

9 Terveysliikunnan kehittäminen Keskeisiä haasteita Satu Parjanen

10 Sektorilinjat ylittävä toimintamalli Julkisen rahoituksen vähentyessä kuntalaisille tarjottavia hyvinvointipalveluja on tuotettava entistä tehokkaammin, niiden tarvetta on supistettava ja kansalaisten tulee itse kustantaa yhä enemmän käyttämiään palveluita. Yhteistyön ja erilaisten verkostojen merkitystä on korostettu yhtenä ratkaisuvaihtoehtona kuntasektorin palvelutuotannon ongelmiin. Haasteena on verkostojen pysyvyyden takaaminen ja erityisesti kuntatasolla poikkihallinnollisuuden lisääminen. Terveysliikunnan edistäminen on moniulotteista toimintaa, jossa yhteistyötä olisi tehtävä liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja kaavoituksen sekä maankäytön välillä. Satu Parjanen

11 Alueiden käyttö ja rakentaminen Liikkuminen on sidoksissa fyysiseen ympäristöön, alueiden käyttöön ja paikkoihin, joissa liikkumiselle on olemassa edellytykset. Paikat voivat olla liikkumista varten tehtyjä (liikuntasali, urheilukenttä) tai monikäyttöisiä (monitoimisalit, jalkakäytävä). Ihmisen liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa oman motivaation lisäksi elinympäristö. Turvallinen, viihtyisä, lähellä oleva, arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin sopiva ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa ihmisten liikuntavalintoja. Ympäristö asettaa ihmisen toiminnalle puitteet, jotka suuntaavat toimintaa ja valintoja. Ympäristö voi siten rajoittaa tai jopa estää liikkumista tai parhaimmillaan kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Sellaisissa ympäristöissä, joissa on esimerkiksi paljon liikuntapaikkoja ja - tarjontaa, ihmiset osallistuvat liikuntaan aktiivisemmin kuin vähän liikuntamahdollisuuksia tarjoavien ympäristöjen ihmiset. Satu Parjanen

12 Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisöllisyys tarkoittaa vapaaehtoista ja aktiivista osallistumista kansalaisryhmissä, jotka voivat olla pitkällisen tarpeen tai äkillisen tilanteen synnyttämiä tai virallisiin järjestelmiin liittyviä. Kun yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään, avainasemassa on sosiaalinen osallistuminen. Perinteinen urheiluseuratoiminta pohjautuu vastavuoroisuuteen ja on luonteeltaan yhteisöllistä. Tutkimusten mukaan vapaaehtoinen yhdistys- ja harrasteryhmätoiminta on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Vapaaehtoinen harrastustoiminta, joka tapahtuu vapaa-ajalla, on osoittautunut elämää pidentäväksi sosiaaliseksi pääomaksi. On myös voitu osoittaa, että vapaaehtoinen puuhastelu ja kuuluminen vapaaehtoiseen järjestöön ja siinä toimiminen liittyvät hyvään terveyteen. Footer

13 Terveysliikunnan kannustimet ja esteet Liikunta on yksilön omaan harkintaan ja valintoihin perustuvaa käyttäytymistä. Suomalaisten tärkeimmät syyt liikunnan harrastamiseen ovat terveys, kunto, rentoutus ja virkistys. Liikunnan harrastusta rajoittaviksi tekijöiksi mainitaan töistä, opiskelusta, kotitöistä tai lasten hoidosta johtuva ajan puute, väsymys tai energian puute ja terveydelliset syyt. Liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin on perinteisesti kannustettu liikunta- ja terveyskasvatuksen sekä valistuksen avulla. Liikunnan harrastamista tukee liikuntaa suosiva kulttuuri. Jotta liikunta voisi vaikuttaa hyvinvointiin, sen täytyy olla kulttuurissa hyväksyttävää. Liikuntaa harrastavat todennäköisemmin ne, jotka kokevat paikalliset liikkumismahdollisuudet hyviksi, ovat tietoisia liikunnan edistämisohjelmista ja kampanjoista sekä kokevat lähiympäristönsä tukevan heidän liikkumistaan. Satu Parjanen

14 Terveysliikuntaa tukeva viestintä Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna terveysviestintä on terveyteen ja sairauteen sekä niiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvää viestintää kaikilla viestinnän alueilla eli keskinäis- ja kohde- ja joukkoviestinnässä. Sisällöllisesti terveysviestintä voi perustua tietoon, tunteeseen tai kokemukseen. Terveysviestintä on siis myös terveyksiä ja sairauksia tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö. (Torkkola 2002) Terveysviestinnän osa-alueita (Torkkola 2002): terveysjournalismi eli lääketieteellinen journalismi terveysvalistus terveysmainonta terveysviihde terveydenhuollon sisäinen ja ulkoinen viestintä kirjallinen potilasneuvonta ja lääkärin tai hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus sekä potilasohjaus Satu Parjanen

15 Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategia

16 PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Terveysliikunnan visio 2020 Päijät-Häme on terveysliikunnan edelläkävijä Suomessa. Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta. Päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat.

17 Terveysliikuntastrategian kärjet Terveysliikunnan neuvottelukunta Päijät-Hämeessä on terveysliikuntatoimijoista koottu neuvottelukunta, joka kehittää maakunnallisesti terveysliikuntaa ja antaa ehdotuksia asiantuntijaelimenä terveysliikunnan toteuttamiseksi. Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa on terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma Jokaisella kunnalla on kuntakohtainen terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma tai yhteinen lähikunnan kanssa. Maakunnan terveysliikuntastrategia on pohjana kuntien terveysliikunnan toimenpidesuunnitelmille. Maakunnallinen liikuntaneuvontaa Päijät-Hämeessä toteutetaan maakunnallista liikuntaneuvontaa, jonka tavoitteena on antaa jokaiselle päijäthämäläiselle mahdollisuus saada riittävästi tietoa terveysliikunnasta, sen toteuttamistavoista sekä vaikutuksista. Lisäksi tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevällä työllä päijäthämäläisten aktiivista elämäntapaa. Liikuntaolosuhteet ja palvelut Päijät-Hämeen laaja ja hyvin hoidettu liikuntapaikkaverkosto innostaa päijäthämäläisiä liikkumaan. Terveysliikuntapalveluita tarjotaan kuntien, kolmannen ja yksityissektorin yhteistyönä lähellä liikkujia. Terveysliikunnan osaaminen ja koulutus Päijät-Hämeessä tarjotaan valtakunnallisesti korkeatasoista terveysliikunnan koulutusta. Kaikki terveysliikunnan palveluketjussa mukana olevat toimijat on koulutettu ja heillä on riittävät valmiudet toteuttaa liikuntaneuvontaa.

18 Innovaatiosessiomenetelmä Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategian rakentamisessa

19 INNOVAATIOSESSIOMENETELMÄ LUT:n ja Lahden tiede- ja yrityspuiston kehittämä uudenlainen työkalu yritysten ja julkisen sektorin innovaatiotoiminnan tueksi. Innovaatiosessiomenetelmä kohdistuu innovaatioprosessin alkuvaiheeseen: uusien innovaatioaihioiden löytämiseen, arviointiin ja eteenpäinvientiin. Innovaatiosessioiden tarkoituksena on yhdistää alueellinen ja ylialueellinen osaaminen organisaatioiden tai verkostojen innovaatiotoiminnan hyväksi. Satu Parjanen

20 Innovaatiosessiomenetelmän TAUSTAFILOSOFIAA Avoimessa innovaatiossa organisaation innovaatioprosessi avautuu yhteistyöhön erilaisten tiedon tuottajien kanssa (Chesbrough 2003). Organisaatio hyödyntää innovaatioprosessissa yhtä hyvin ulkoista tietoa kuin sen hallussa olevaa tietoa, jolloin erilaiset verkostot muodostuvat tiedon saannin kannalta oleellisiksi. Olennaista prosessissa on tiedon ja osaamisen levittäminen, jakaminen ja yhdistäminen. Innovaatioiden katsotaan syntyvän eri osaamisalojen ja paradigmojen rajapinnoilla (Johansson 2005). Satu Parjanen

21 Ryhmäkokoonpanot Yritys Yritys Fasilitoija Tutkimus/ aluekehitys Kolmas sektori esim. urheiluseura Kunnan edustaja esim. liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi

22 LUOVAT TYÖSKENTELYMENETELMÄT Erilaisia luovia tekniikoita käytetään lomittain, vaiheittain ja erilaisina yhdistelminä. Käytetyimpiä ovat yksilöideoinnissa brainwriting-tekniikka ja ryhmäideoinnissa visuaaliset ideoinnit Ideointi jakautuu raakaideointi ja jatkoideointi Raakaideoinnissa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita ilman minkäänlaisia rajoitteita. Jatkoideoinnissa ideoita jatkojalostetaan tietyn näkökulman kautta. Ideoiden arviointi- ja jäsentämisvaiheessa voidaan käyttää hyväksi prosessikuvausta, tiekarttaa, sinisen meren strategiaa, aihioiden kuvaaminen akselistolla (esim. vaikuttavuus/ toteutettavuus) tai ideoiden luokittelua kysymysten avulla. Satu Parjanen

23 Vaikuttavuus Korkea Liikuntatoimen rahat 10-kertaisiksi Otosryhmä seurantaan Kouluissa tunti liikuntaa päivässä Liikunta-auto jokaiseen Päijät- Hämeen kuntaan Ei ilmaispalveluja! Verotusta kunnon mukaan Liikunta ja sotetoimen yhdistäminen Kaikki Päijät-Hämeen kunnat terveysliikuntakunniksi Päättäjät tekevät skenaariopaperin terveys/menot terveysliikunta/tulot Työnantajille jotakin Pekka Niskan ja nollatason väliltä + palkitaan kunnon parantajat Viestintä + markkinointi -> Brändi Kännykkä Liiku saat puheaikaa Malleja ja mahdollisuuksia Perheiden liikunnan lisäämiseksi: reitit, viikonloput, ravinto Lapsille (ja aikuisille) HIKI on hyvää elämää Reittikäsikirja joka kotiin kaupungit, lähiöt, maaseutu (sähköisesti, kirjallisesti) Reittiliikunnan aikataulu + pysäkit (vrt. linja-autoliikenteen aikataulut) Alhainen Vaikea Toteutettavuus Helppo Maakunnan terveyslliikuntastrategia Aihioiden poiminta vaikuttavuus

24 Sinisen meren strategia: Levittää Liiku-lähete käyttöön kaikissa kunnissa (tulossa Hollolaan, Lahdessa on lääkärikohtaisena) Valmiit hyvät toimintamallit Yhteistyö kunta/yksityiset/seurat/kolmas sektori Helpot kampanjat: kynnys matalaksi (kävele kauppaan) Liikuntalähettiläät esim. seniorit Koululiikunnan lisäys, teoriatunnit ulos, luontoon Poistaa Suoriteajattelu Yhteistyön esteet Päällekkäisyydet Hallinnolliset raja-aidat Luoda Koulujen aktivaattorit Koulupihat käyttöön Terveysliikuntahakemisto kuntiin + ylläpito Terveysliikuntatapahtumat Kuntiin uusi ajattelumalli yhteistyöstä, tavoitteena terveysliikuntakunta: sos. ja terveys, liikunta, tekninen, koulu, nuoriso Liikunta soten toimenpidevalikoimaan Korostaa Markkinoinnissa: Liikunnan tuoma hyvä olo Koulutuksen merkitys asenteiden muuttamisessa Konkreettiset ratkaisut Olemassa olevat hyvät käytännöt Miksi kannattaa liikkua? Yksikön vastuu Vaikuttavuuden arviointi riskiryhmät?

25 Terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke

26 Mitä tarkoittaa living lab? Perustuu avoimeen innovaatioon ja käyttäjälähtöisyyteen Living labin silmissä tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen keskellä ovat käyttäjän ja kuluttajan tarpeet. Tuotteita, palveluja sekä ratkaisuja kehitetään ja testataan aidoissa käyttöympäristöissä. Käyttäjä on mukana kehittämistyössä aktiivisena toimijana.

27 Käyttäjälähtöisyys kehittämistoiminnassa Asiakkaiden tai käyttäjien osallistuminen innovaatiotoimintaan on tunnistettu erääksi innovaatiotoiminnan menestystekijäksi (Alam 2002, von Hippel 2005, Magnusson 2003). Käyttäjälähtöisyyden arvo on todettu erityisesti innovaatioprosessien alkuvaiheessa ja erityisesti inkrementaalisten innovaatioiden kohdalla (Lettl et al., 2006). Käyttäjät pystyvät usein tuottamaan ideoita, joilla on suurempi käyttäjäarvo ja usein ideat ovat myös innovatiivisempia. (Kristensson et al., 2004).

28 Living lab ideointiympäristön rakennuspalikoita: 1. Osallistujien tietojen ja taitojen erilaisuus (Parjanen, Harmaakorpi & Frantsi 2010) 2. Turvallinen ja luova ideointiympäristö (Harmaakorpi & Melkas 2005, Parjanen tulossa) 3. Ideointia tukevien menetelmien käyttäminen (Kallio, Hyypiä, Oikarinen, Pässilä & Parjanen 2010) 4. Brokerointi eli ideoinnin/kehittämisen mahdollistaminen ja fasilitointi (Pässilä, Frantsi & Tura 2008)

29 Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke Miksi Jeppe ei liiku? Mitä pitäisi tehdä, jotta hän liikkuisi? Tavoitteet: Selvittää liikkumattomuuden syitä eri ikäryhmissä sekä kehittää uusia toimintamuotoja yhdessä kuntalaisten kanssa. Löytää yhdessä eri elämäntilanteissa olevien kuntalaisten kanssa sekä motiiveja liikkua että valmiuksia toteuttaa terveysliikuntaa Päijät- Hämeessä Edistää Päijät-Hämeen terveysliikuntastrategian jalkautumista kuntalaisten pariin

30 Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke Rahoitus Päijät-Hämeen liitto, maakunnan kehittämisraha Yhteistyöverkosto Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala (hallinnoija) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu/ Vierumäen yksikkö Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy, Lakes Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Liikuntakeskus Pajulahti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu KUNNAT

31 Kohderyhmät kunnittain Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Ikääntyvät maatalousyrittäjät Pitkäaikaistyöttömät/ työpaja Nuoret ja keski-ikäiset naiset Syrjäytymisen uhan alla oleva nuoriso Liikkumislähetteen saaneet Perheet, lapsilähtöisesti Pitkäaikaistyöttömät/työpaja Kohta eläköityvät Lahden kaupungin palveluksessa olevat Yrittäjät (yli 50 vuotiaat) Orimattilan ja Artjärven kunnan palveluksessa olevat yli 45 vuotiaat työntekijät Sivukylillä asuvat ikääntyneet (yli 70 vuotiaat) Kesäasukkaat

32 Case; Asikkala Kohderyhmä: työpaja/pitkäaikaistyöttömät Toteutus: Suunnittelu Esihaastattelu Toimintapäivä Asikkalan leirikeskus Sovellettu tulevaisuuden muistelu Yhdessä keskustellen

33 Tuloksia Miksi Jeppe ei liiku? Lähtemisen vaikeus Motivaatio Kuljetuksen järjestäminen/ etäisyydet Ei ole lenkkikaveria Liikuntapaikkojen maksullisuus Terveydelliset esteet Muut harrastukset Vuodenaika Ei kiinnosta Pitäisi ajatuksen muuttaminen toiminnaksi Mitä pitäisi tehdä, jotta hän liikkuisi? Fyysinen toimintakyvyn ylläpitäminen/ parantaminen Hyvä olo Luonnossa/ ulkona liikkuminen Kävely, sauvakävely, pyöräily Tiedottaminen olemassa olevista mahdollisuuksista Järjestettyjä retkiä liikuntapaikalle Mennään yhdessä tekemään

34 Maailman paras terveysliikuntahanke??? Pään sisällä muutos Itsensä ilmaiseminen Mielenterveys Liikkumisen hyvät kehät Sosiaalinen ulottuvuus Uskallus toimia erilailla Erilainen asiantuntijuus Millainen liikunta sopii kellekin? Verkkotyökalut Motivaatio Ympäristö motivoi puolihuolimattomasti liikkumiseen

35 Kiitoksia!