Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Transkriptio

1 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Tilinpäätös 2007 Työvaliokunta Yhtymähallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS Yhtymähallituksen puheenjohtajan katsaus Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallinto Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän organisaatio Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän työvaliokunta Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät Yleinen taloudellinen tilanne Vakka-suomen seutukunta kuntayhtymän talous Väestö ja työllisyys Käyttötalousmenot Tulosalueittain Meno- ja tulolajeittain Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän kokonaismenot ja tulot Tilikauden tuloksen käsittely...13 II TOTEUTUMISVERTAILUT Käyttötalouden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto Yhteistoiminta Aluekeskusohjelma Kuntaraha Projektit Tuloslaskelmaosan toteutuminen...33 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase...36 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot...38 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...39 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...40

3 I TOIMINTAKERTOMUS VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA KUNTAYHTYMÄ 1. Yhtymähallituksen puheenjohtajan katsaus Aluepolitiikka uudistuu Seutukunnat luotiin alun alkaen EU-aluepolitiikan tarpeisiin. Kun Suomesta tuli EU-jäsen 1995 todettiin, että silloiset kunnat olivat liian pieniä yksiköitä EU-rattaisiin. Seutukunnat erilaisine hallintomalleineen syntyivät siis tähän käytännön tehtävään. Sittemmin ajateltiin, että seutukunnista voisi olla apua myös kunnallisen palvelurakenteen tehostamiseen. Meillä Vakka-Suomessakin laadittiin ensimmäiset seudulliset selvitykset perusterveydenhuollosta jo 2000-luvun alussa. Laihoin tuloksin, on pakko myöntää. Sittemmin kuntatalous on ohjautunut Paraspuitelain putkeen. Kunnilta edellytetään laajempia terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen kokonaisuuksia. Tässä omallakin seutuhallinnollamme on ollut roolinsa, mutta enemmän kyse on kuntien välisistä suorista kontakteista. Aluepolitiikan kokonaisuudistus on aloitettu uudessa Työ- ja elinkeinoministeriössä. Jatkossa nähdään, mikä rooli seuduille ja seutukunnille jää. Itse pitäisin tärkeänä sitä, että kehittämispanoksia ohjattaisiin monipuolisesti myös lähelle itse kehitettävää toimintaa. Jos kehitysrahoitus kerätään maakuntien pääkaupunkeihin, voivat oman seutumme kaltaiset reunat jäädä paljon nykyistä vähemmälle huomiolle. Kysymys kuuluukin silloin, mitä ja millaista aluepolitiikkaa Turussa tai Tampereella tehdään? Timo Kaunisto Kansanedustaja Seutukunnan yhtymähallituksen puheenjohtaja EU-aluepolitiikan rahoitus on pikku hiljaa hiipunut vallankin Etelä-Suomessa. Kansallisesta aluepolitiikasta ei juuri ole ollut korvaajaksi, paitsi meillä. Olosuhteiden pakosta olemme päässeet hyödyntämään mm. erillistä rakennemuutosrahoitusta. Tässä toimintamme on ollut kiitoksen arvoista. Sitä onkin tullut niin maakuntaliiton kuin valtakunnalliseltakin taholta. Elinkeinopolitiikan jälki on ollut vahvaa. 1

4 2. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän hallinto 2.1 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän organisaatio 2007 KUNTIEN VALTUUSTOT Tarkastuslautakunta SEUTUNEUVOSTO YHTYMÄHALLITUS Ulkoisen yhteistyön toimikunta ESITTELIJÄ TYÖVALIOKUNNAN PJ TYÖVALIOKUNTA Vapaaaikajaosto Koulutusjaosto Maaseutujaosto Kulttuurijaosto Lupa- ja valvontajaosto Sosiaalija terveysjaosto Elinkeinojaosto Tekninenjaosto Kuntalain mukainen organisaatio Sopimuksen varainen organisaatio 2

5 2.2 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus 2007 Puheenjohtaja Timo Kaunisto KESK I varapuheenjohtaja Helena Vartiainen SDP II varapuheenjohtaja Birgitta Tommila-Kaivola KOK Kari Koski, esittelijä Markku Mäki, sihteeri JÄSENET JÄSENET 13 JÄSENTÄ 13 JÄSENTÄ HENKILÖKOHTAISET HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET VARAJÄSENET Pj Timo Kaunisto, KESK, Laitila Pj Timo Kaunisto, KESK, Laitila I vpj Helena Vartiainen, SDP, Uusikaupunki I vpj Helena Vartiainen, SDP, Uusikaupunki II vpj Birgitta Tommila-Kaivola, KOK, Taivassalo II vpj Birgitta Tommila-Kaivola, KOK, Taivassalo Sari Helminen, SDP, Uusikaupunki Sari Helminen, SDP, Uusikaupunki Keijo Jalonen, SDP, Pyhäranta Keijo Jalonen, SDP, Pyhäranta Mauri Kontu, KESK, Uusikaupunki Mauri Kontu, KESK, Uusikaupunki Marjut Laine, KESK, Kustavi Marjut Laine, KESK, Kustavi Seppo Lehtola, SDP, Laitila Seppo Lehtola, SDP, Laitila Riitta Luotonen, KESK, Vehmaa Riitta Luotonen, KESK, Vehmaa Klaus Peurla, VAS, Uusikaupunki Klaus Peurla, VAS, Uusikaupunki Elisa Kivi-Jalonen, KOK, Laitila Elisa Kivi-Jalonen, KOK, Laitila Juhani Tapio, KOK, Uusikaupunki Juhani Tapio, KOK, Uusikaupunki Eero Kuisma, KESK, Laitila Eero Kuisma, KESK, Laitila Kaarina Vikman, SDP, Uusikaupunki Kaarina Vikman, SDP, Uusikaupunki Jarmo Martinsuo, KOK, Taivassalo Jarmo Martinsuo, KOK, Taivassalo Antti Haapavuori, SDP, Uusikaupunki Antti Haapavuori, SDP, Uusikaupunki Vesa Grönroos, SDP, Pyhäranta Vesa Grönroos, SDP, Pyhäranta Helle Vahtera, KESK, Uusikaupunki Helle Vahtera, KESK, Uusikaupunki Launo Valtonen, KESK, Kustavi Launo Valtonen, KESK, Kustavi Rit va Jalonen, SDP, Laitila Rit va Jalonen, SDP, Laitila Anne Virtala, KESK, Vehmaa Anne Virtala, KESK, Vehmaa Pentti Aitamurto, VAS, Uusikaupunki Pentti Aitamurto, VAS, Uusikaupunki Ilkka Aaltonen, KOK, Laitila Ilkka Aaltonen, KOK, Laitila Eija Maikola, KOK, Uusikaupunki Eija Maikola, KOK, Uusikaupunki MUUT MUUT OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Eeva Rintama, ako-koordinaattori Eeva Rintama, ako-koordinaattori Ossi Pelttari, työvaliokunnan sihteeri Ossi Pelttari, työvaliokunnan sihteeri Pekka Seppälä, työvaliokunnan I vpj Pekka Seppälä, työvaliokunnan I vpj Jukka Alkio, työvaliokunnan II vpj Jukka Alkio, työvaliokunnan II vpj 3

6 2.3 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän työvaliokunta 2007 Puheenjohtaja Kari Koski I varapuheenjohtaja Pekka Seppälä II varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jukka Alkio Jukka Alkio Sihteeri Sihteeri Sihteeri Ossi Markku Mäki Ossi Pelttari Pelttari JÄSENET JÄSENET 6 JÄSENTÄ 6 JÄSENTÄ Pj Kari Koski, Uusikaupunki kj Pj Kari Koski, Uusikaupunki kj I vpj Pekka Seppälä, Vehmaa kj I vpj Pekka Seppälä, Vehmaa kj II vpj Jukka Alkio, Laitila kj II vpj Jukka Alkio, Laitila kj Veijo Katara, Kustavi kj Veijo Katara, Kustavi kj Leena Hoikkala, Pyhäranta kj Leena Hoikkala, Pyhäranta kj Vesa Rantala, Taivassalo kj Vesa Rantala, Taivassalo kj MUUT MUUT OSALLISTUJAT OSALLISTUJAT Timo Kaunisto,yhtymähallituksen pj Timo Kaunisto,yhtymähallituksen pj Helena Vartiainen, yhtymähallituksen I vpj Helena Vartiainen, yhtymähallituksen I vpj Birgitta Tomila-Kaivola, yhtymähallituksen II vpj Birgitta Tomila-Kaivola, yhtymähallituksen II vpj Markku Mäki, pysyvä asiantuntija Markku Mäki, pysyvä asiantuntija Eeva Rintama, pysy vä asiantuntija Eeva Rintama, pysy vä asiantuntija 4

7 3. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden näkymät 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Talouskasvu oli vuonna 2007 edelleen nopeaa, ja kokonaistuotannon määrä lisääntyi noin 4,5 %n prosentin vuosivauhdilla. Suhdanneodotukset ovat Yhdysvaltain taantuman ja maailmantalouden kasvun hidastumisen takia heikentyneet, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvuvauhdin hidastuvan alle kolmen prosentin vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2007 yli kaksi prosenttia. Vuonna 2008 kuluttajahintojen nousu pelätään kiihtyvän mm. yleisen korkotason, raakaöljyn hintojen ja palkkojen korotuksen takia. Työttömyysaste oli vuonna 2007 keskimäärin alle seitsemän prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2008 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen vuonna 2008, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70%. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2004 (% muutos) Tuotanto (määrä) 3,7 Palkkasumma 4,0 Ansiotaso 3,8 Palkansaajien työpanos 0,7 Inflaatio 0,2 (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 8,8 43,4 50,2 2,1 44,1 7,7 2,1 4,1 2005* 2006* 2007** 2008** 2009** 2,9 5,0 3,9 1,2 0,9 8,4 43,9 50,5 2,5 41,4 4,9 2,2 3,4 5,0 5,0 3,0 1,7 1,6 7,7 43,1 48,7 3,8 39,2 4,8 3,1 3,8 4,4 5,7 3,2 1,8 2,4 6,7 42,6 47,4 4,5 35,3 4,9 4,3 4,3 3,3 6,0 5,0 0,4 2,4 6,3 42,0 47,3 3,7 32,8 4,6 4,4 4,4 3.2 Kunnallistalous vuosina ,0 5,4 5,0 0,2 2,2 5,8 41,7 47,0 3,6 30,4 5,0 4,3 4,5 palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 6 % vuonna Kuntien kaikki toimintamenot kasvoivat yli 5 prosenttia vuonna Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 7,5 % eli lähes puolitoista prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan yli 16,3 miljardia euroa. Tästä kunnallisveron tilitykset olivat 14 mrd. euroa. Kunnallisveron tilitysten nopea kasvu, 6,4%, johtui ansiotulojen ripeästä kehityksestä sekä kuntaryhmän jako-osuuden muuttamisesta. Yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvoivat myös arvioitua nopeammin. Vuonna 2008 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän alle 7 % ja, verotulojen määrä on hieman alle 17,5 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan 6,7 %. Veropohjaa kasvattavat ansiotulojen arvioitu 5 prosentin lisäys sekä työttömyyden paraneminen. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2008 lähes 15 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2008 noin 1,6 miljardia euroa. Suotuisan taloustilanteen heikkeneminen heijastunee yritysten ennakoitua pienempinä tuloksina ja sitä kautta myös arvioitua pienempinä yhteisöverotuloina. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 890 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 kuntien taloudellinen tilanne parani. Kuntien vuosikate nousi vuoden 2006 tasosta, ja se riitti poistoihin. Lainakanta nousi 0,55 mrd eurolla eli 7%:lla. Vuosikate oli negatiivinen 49 kunnassa (v kunnassa). Suuressa osassa kuntia taloudellinen tilanne jatkuu edelleen tiukkana, vaikka 119 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma nousi vuonna 2007 yli 5,5 prosenttia eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat ansiotason kohoaminen noin kolmen prosentin verran sekä lisäksi työpanoksen lisäys ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräinen ansiotaso kohoaa vuonna 2008 viitisen prosenttia syksyllä 2007 voimaantulleiden uusien virka- ja työehtosopimusten takia. Koko kunta-alan palkkasumman kasvuun vaikuttavat ansiotason muutosten ohella ratkaisut, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan 5

8 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,29-26,30-18,01 14,26 5,07 0,16 1,48-1,76 0,29 0,01 Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosien arviot Kuntaliitto 2006* 8,75-27,46-18,71 15,17 5,50 0,14 2,10-1,78 0,76 1, ** 9,20-29,00-19,80 16,32 5,76 0,12 2,40-1,85 0,30 0, ** 9,70-30,70-21,00 17,43 6,58 0,10 3,11-1,91 0,30 1,50 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosien arviot Kuntaliitto ,48 0,29-0,60-3,23 0,21 0,92-0,93-0,29 1,60-0,81 0,19 0,20-0,04 3,19 7, * 2,10 0,76-0,99-3,57 0,22 1,57 0,09-0,38 1,47-0,95 0,17 0,53 0,93 4,12 8, ** 2,40 0,30-0,50-3,90 0,20 1,10-0,40-0,25 1,65-1,00 0,00 0,00 0,00 4,12 9, ** 3,11 0,30-0,50-4,00 0,20 0,90 0,01-0,30 1,29-1,00 0,00 0,00 0,00 4,12 9,35 4. Vakka-suomen seutukunta kuntayhtymän talous Ossi Pelttari työvaliokunnan sihteeri Vakka-Suomen seutukunnan kuntien talouden kehitys parani edelliseen vuoteen verrattuna. Saman suuntainen kehitys on odotettavissa vuonna Kuntayhtymän talous oli ylijäämäinen Ylijäämä kasvoi eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate oli euroa. Kun poistoja ei ollut se on myös tilikauden tulos. Edellisten toimintavuosien positiivisten tulosten johdosta kuntayhtymän maksuvalmius oli riittävällä tasolla. Luotollisen shekkitilin käyttöön ei tarvinnut turvautua. Vuoden vaihteessa pankkitilin saldo oli euroa. Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä ,29 euroa on tilinpäätöksessä esitetty siirrettäväksi ylijäämätilille. Siirto on tarpeen seuraavan talousarviovuoden maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kuntayhtymän palveluksessa ei ollut vakinaista henkilökuntaa vuoden 2007 aikana. Aluekeskusohjelmakoordinaattorin ja avustavan henkilöstön palvelut ostettiin Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy:ltä. Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungin henkilöstö hoiti seutukunnan muun hallinnon kiitettävän joustavasti oman työnsä ohessa. 6

9 5. Väestö ja työllisyys Asukasmäärä Asukasmäärä Muutos Uusikaupunki Laitila Kustavi Pyhäranta Vehmaa Taivassalo Yhteensä Vuoden 2007 asukasmäärät ovat ennakkotietoja. Väestö 2007 Laitila 27 % Kustavi 3 % Pyhäranta 7 % Uusikaupunki 48 % Vehmaa 8 % Taivassalo 5 % 25,0 TYÖTTÖMYYSASTE, % , joulukuu Seutukunta Koko maa 20,0 19,6 19,0 15,0 10,0 5,0 18,9 17,6 16,5 14,7 15,1 13,2 14,5 13,8 12,7 11,1 11,9 12,5 11,1 10,9 12,7 11,9 11,9 12,5 11,1 9,6 9,5 8,0 8,4 6,9 0,

10 6. Käyttötalousmenot 6.1 Tulosalueittain Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Tulosalue % Hallinto ,71 Yhteistoiminta ,37 Aluekeskusohjelma ,21 Kuntaraha ,00 Projektit ,00 Yhteensä ,77 Toimintakulut 2007 Toimintatuotot 2007 Kuntaraha 3 % Kuntaraha 14 % Aluekeskusohjelma 72 % Projektit 1 % Hallinto 11 % Aluekeskusohjelma 64 % Projektit 0 % Hallinto 13 % Yhteistoiminta 13 % Yhteistoiminta 9 % 6.2. Meno- ja tulolajeittain Menolajit Palkat ja palkkiot Muut henkilösivukulut Eläkekulut Muiden palv.ostot Aineet ja tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Tulolajit Hallinnon jäsenkuntaosuudet Aluekeskusohj. jäsenkuntaosuudet Kuntarahan jäsenkuntaosuudet Muut palvelumaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 240 Yhteensä

11 7. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP TP MUUTOS % TOIMINTATUOTOT ,11 TOIMINTAKULUT ,59 T O I M I N T A K A T E ,25 VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ ,00 V U O S I K A T E ,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 0 0 SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT 0 0 T I L I K A U D E N T U L O S ,00 POISTOERON LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 VARAUSTEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 RAHASTOJEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ ,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 2,4 0,6 Asukasmäärä Tunnuslukujen määritelmät Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta Toimintatuotot / toimintakulut, % =100* Toimintatuotot / (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Tämä osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate (1000 euroa ja euro/asukas) Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikate prosenttia poistosta =100* Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100% oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. 9

12 8. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP TP KASVU% TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE ,00 SATUNNAISET ERÄT 0 0 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA ,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT 0 0 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 0 0 INVESTOINNIT, NETTO 0 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,00 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINOJEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET 0 0 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET 0 0 ANTOLAINOJEN MUUTOKSET YHTEENSÄ 0 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0 0 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 0 0 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 0 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET YHTEENSÄ 0 0 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ,00 0,00 RAHAVAROJEN MUUTOS 3 55 RAHAVAROJEN MUUTOS 3 55 RAHAVARAT 31.12, RAHAVARAT 01.01, RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Kassavarat euroa Kassasta maksut 1000 euroa Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

13 Tunnuslukujen määritelmät Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintahintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainalyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv =365pv *Kassavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas = (( Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - ( Vieras pääoma - Saaadut ennakot)) / Asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta on jäljellä, kun vieras pääoma on maksettu. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma- saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainat euro/asukas Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 11

14 9. Rahoitusasema ja sen muutokset VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA KUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset 5 9 Siirtosaamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihto- ja rahoitusomaisuus VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Oma pääoma Toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 Toimeksiantojen pääomat 0 0 Vieras pääoma Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhyaikaiset velat 0 0 Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus % Lainakanta, Kuntayhtymän asukasmäärä

15 10. Kuntayhtymän kokonaismenot ja tulot 2007 Ulkoiset TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,47 Toimintakulut ,00 Verotulot 0,00 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Valtionosuudet 0,00 Arvonlisäveron takaisinperintä 0,00 Korkotuotot 6 1,53 Korkokulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,00 Pakollisten varauksen muutokset 0,00 Investoinnit 0,00 Investoinnit 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 Käyttöomaisuusinvestoinnit 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,00 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 Oman pääoman vähennykset 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ ,00 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ , Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksen käsittely Työvaliokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Vuoden 2007 ylijäämä ,29 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 13

16 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. Käyttötalouden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1 Hallinto Vakka-Suomen seutukunnasta tuli aluekeskus sisäasiainministeriön päätöksellä Sen hallintoa hoitaa Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Kuntayhtymän perussopimus ja yhtymäsopimus vahvistettiin Hallintosääntö tuli voimaan Mietoisten kunnan liityttyä Mynämäen kuntaan kuntayhtymän perussopimusta on tarkistettu lukien. Hallintomalliksi hyväksyttiin ns. kevyt kuntayhtymä, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää 12- jäseninen yhtymähallitus. Hallituksen kokoonpano on sovitettu seutukunnan kuntien väestömäärän ja poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Yhtymähallituksen tukena toimii seutuneuvosto, johon kukin kunta valitsee viisi jäsentä. Yhtymähallitus tiedottaa seutuneuvostolle kuntayhtymän tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Seutuneuvosto kokoontui toimintavuoden aikana kerran; aiheena osaava terveydenhuolto -tulosseminaari. Vakka-Suomen seutukunnan yhtymähallituksen valmistelevana toimielimenä on työvaliokunta, joka muodostuu peruskuntien kunnallisjohtajista. Työvaliokunnan puheenjohtaja toimii myös yhtymähallituksen esittelijänä. Työvaliokunnan asioiden valmisteluun osallistuvat jaostot ja työryhmät, jotka koostuvat kuntien viranhaltijoista. Jaostojen tehtäväkenttä käy ilmi organisaatiokaaviosta. Kuntayhtymän hallinnon ja taloushallinnon hoidosta vastaa sopimuksella Uusikaupunki. Kuntayhtymän toimintaa kehitetään kuntien itsenäisyyttä kunnioittaen. Kunnat osallistuvat niiden toimintojen kustannuksiin, joissa ne ovat mukana. Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymän yhtymähallitus on kokoontunut kertomusvuonna kuusi kertaa. Valtioneuvoston päätöksellä Vakka- Suomen seutukunnasta tuli äkillisen rakennemuutoksen alue. Yksi toiminnan painopisteistä kuluneellakin toimintakaudella on ollut rakennemuutossuunnitelman toimenpiteiden saattaminen valtionhallinnon toimijoiden tietoon ja tarvittavien lisämäärärahojen hankkiminen ohjelman toteuttamiseksi. 14 Yhtymähallitus toimii myös aluekeskusohjelman ohjaus- ja seurantaryhmänä ja päättää kaikista aluekeskusohjelmaan liittyvistä asioista. Lisäksi yhtymähallitus toimii maakuntakaavan laatimista ohjaavana toimikuntana. Merkittävä osa yhtymähallituksen toiminnasta on lausuntojen antaminen seutukunnan ja seutukuntaa koskettavista hankkeista. Lisäksi yhtymähallitus on kertomusvuonna käsitellyt mm. seuraavia asioita: Vakka-Suomen bioenergiastrategia 2010 Innovaatioasiamiestoiminnan käynnistäminen Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Saariston Rengastien pyöräilyolosuhteiden kehittämissuunnitelma Maaseudun yritysneuvonnan organisointi ASVA-hankkeena Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013 Kuntayhtymällä ei ole työsuhteessa olevaa henkilöstöä, vaan hallintoa hoidetaan virtuaalisesti seutuverkon välityksellä. Työvaliokunta Suurimman osan työvaliokunnan asiamäärästä muodostui yhtymähallituksen käsittelyyn menevien asioiden valmistelun lisäksi hankelausuntojen valmistelu. Lausunnoissa otetaan kantaa seudun kehittämiseen yksittäisen kunnan lähtökohdista koordinoituna koko seudun näkökulmaan. Koko seudun kannalta tärkeästä ehdotuksesta Vakka-Suomen hankkeiksi maakuntaohjelmaan on jo muodostunut jokavuotinen käytäntö, eikä edes hankkeiden tärkeysjärjestykseen asettaminen ole aiheuttanut ongelmia. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen tilannetta käsiteltiin lähes jokaisessa kokouksessa läpi vuoden samoin kuin strategisen yhteistyön syventämistä, jonka mahdollinen käynnistäminen siirtyi v puolelle. Työvaliokunnan työskentely on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä aluekeskuskoordinaattorin sekä yhtymähallituksen puheenjohtajiston kanssa. He ovat osallistuneet aktiivisesti työvaliokunnan kokouksiin ja tukeneet panoksellaan työvaliokunnan toimintaa.

17 Jaostot Koulutusjaosto Vakka-suomen seutukunnan koulutusjaoston toimintakertomus vuodelta 2007 Vakka-Suomen seutukunnan koulutusjaosto kokoontui vuonna 2007 yhteensä kahdeksan kertaa. Vakka-Suomessa on vuonna 2007 tiivistetty koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Koulutusjaoston toimialaan kuuluvissa tehtävissä on yhteistyötä tehty mm. yhdistämällä koulutuspalvelujen voimavaroja ja työskentelemällä yli kuntarajojen eri hankkeissa. Vuoden 2007 alusta alkaen aloitti Vakka-Suomen kansalaisopisto toimintansa. Ensimmäinen kansalaisopiston toimintakausi on ollut menestyksellinen. Kansalaisopiston palvelujen seutukunnallinen tarjonta on ollut laadultaan ja määrältään toiveet ja odotukset täyttävä. Vuonna 2007 Vakka-Suomen seutukunnassa koulutuspalvelujen osa-alueella linjattiin kuntien väliseksi yhteistyökohteeksi opiskeluhuoltopalvelujen laadun kehittäminen. Seutukunnassa on tavoiteltu opiskeluhuoltopalveluissa yli sektorija kuntarajojen menevää opiskeluhuollon työkäytäntöjen kehittämistä. Vakka-Suomi sai vuonna 2007 tukea opiskeluhuollon kehittämiseen työministeriöltä, opetusministeriöltä ja Opetushallitukselta. Työministeriön Tykes-hankkeen turvin opiskeluhuollon kehittämiseen (mm. samanlaisten opiskeluhuollollisten käytäntöjen ja menettelytapojen etsimiseksi kaikkiin seutukunnan kuntiin) palkattiin koordinaattori Arja Kitola, joka aloitti työnsä Tykeshankkeen turvin koordinaattori työskentelee saakka. Opiskeluhuoltopalvelujen kehittämisen eräs tavoite on, että jokainen Vakka- Suomen seutukunnalla asuva lapsi/nuori saa tasavertaisesti opiskeluhuoltopalveluja. Palvelujen tarjonta ei saa olla riippuvainen kunnasta. Vakka-Suomen seutukunnan koulutusjaosto on koordinoinut opiskeluhuollon kehittämishanketta. Vakka-Suomen kunnat hakivat oppimisympäristöjen kehittämiseen valtionavustusta. Loppuvuodesta 2007 Vakka-Suomen kunnat saivat Opetushallituksen päätöksen ja rahoituksen, jonka avulla palkataan Uudenkaupungin kaupungin koordinoimana hankekoordinaattori kokoamaan perusopetuksen opetussuunnitelma, jossa erityisenä tarkastelun kohteena on elinkeinoelämäyhteistyö. Hankkeessa haetaan oppilaitosten elinkeinoelämäyhteistyötä tukevia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Edelleen hankkeessa kehitetään 15 erilaisia yhteistyömuotoja oppilaitosten, oppilaiden ja elinkeinoelämäyksikköjen välille. Vakka-Suomen opetuspalvelujen henkilöstön täydennyskoulutustarpeet kartoitettiin vuonna Koulutustarvekartoituksen tulokset ohjaavat alueella järjestettävää täydennyskoulutusta. Koulutusjaosto koordinoi kartoitusta. Koulutusjaoston toimesta toteutettiin vuonna 2007 Vakka-Suomen seutukunnan koulujen ja oppilaitosten esittely. Tilaisuus toteutui alkuvuodesta Asiasta laadittiin julkaisu, johon koottiin kaikkien vakkasuomalaisten koulujen/oppilaitosten tiedot. Koulutusjaosto käsitteli myös Vakka-Suomen musiikkiopiston toiminta-alueen laajennusta. Vakka-Suomen musiikkiopisto on vuonna 2007 hakenut muutosta voimassa olevaan opetuksen järjestämislupaansa siten, että nykyisten neljän kunnan (Laitilan, Uudenkaupungin, Vehmaan ja Pyhärannan) lisäksi toiminta-aluetta laajennetaan Kustavin ja Taivassalon alueelle. Opetusministeriön päätöstä toiminta-alueen laajentamiseen ei saatu vuonna Koulutusjaosto laati jälleen vuonna 2007 suosituksensa seutukunnan kunnille yhteisistä työ- ja loma-ajoista lukuvuodeksi Uutena yhteisenä vakkasuomalaisena kehittämishankkeena nähtiin koulutusjaostossa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen. Myös tämän teeman merkeissä yhteistyö on alkamassa vuonna 2008 valtionavustuksen turvin. Koulutusjaoston toiminta oli vuonna 2007 varsin aktiivista. Voidaankin todeta perustellusti, että kuntien välinen yhteistyö koulutuspalvelujen osaalueella lisääntyi selvästi Vakka-Suomessa viime vuonna. Kulttuurijaosto Kulttuurijaostoon ovat kuuluneet Jukka Vehmas (Laitila, pj), Pirjo Hyövelä (Taivassalo), Pirkko Jokela (Kustavi), Mari Jalava (Uusikaupunki), Armi-Tuulikki Kraappa (Pyhäranta), Rauno Melos (Uusikaupunki) ja Sirpa Ikala-Suomalainen (Vehmaa). Sihteerin tehtävän on hoitanut kulloisenkin kokouspaikkakunnan emäntä tai isäntä. Kulttuurijaosto on toiminut toukokuussa 2006 alkaneen ja vuoden 2007 lopussa päättyneen Kulttuuri voimavaraksi hankkeen ohjausryhmänä.

18 Kulttuuri voimavaraksi -hankkeen tarkoituksena oli tukea Vakka-Suomen kulttuurialan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia, laajentaa kulttuuritoimintaa seutukunnassa, luoda alueen kulttuuritoimijoille edellytyksiä osallistua Turku 2011 projektiin ja löytää uusia yhteistyömuotoja. Hankkeen tuloksena syntyi Vakka-Suomen kulttuuristrategia. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmas (20% työajasta). Projektisihteerinä toimi alkaen Pirkko Annala (80% työajasta ja % työajasta). Museoiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin valtionosuusjärjestelmän muuttuessa. Tehtiin museoselvitys, jossa tutkittiin eri vaihtoehtoja uuden museolain vaatimusten täyttämiseksi ja saatiin myös museoviraston kommentit esitettyihin vaihtoehtoihin päätöksenteon tueksi. Järjestettiin kaksi vakkasuomalaisten museovapaaehtoisten tapaamista. Järjestettiin Innostava museo kiehtova kotiseutu kurssi. Kuvataiteen korkeatasoista näyttelytarjontaa Vakka-Suomessa kehitettiin perustamalla kuvataiteen näyttelytyöryhmä vastaamaan näyttelyistä Kulttuurikeskus Crusellissa, Vehmaan Rautilakeskuksessa ja Laitilan Kustaa Hiekan lukutuvan näyttelytilassa. Käynnistettiin konserttiyhteistyö Turun musiikkiakatemian ja Laitilan ja Uudenkaupungin välillä. Alueelle saadaan vuosittain edullisin kustannuksin neljä tasokasta konserttia otsikolla Kamarimusiikkia Musiikkiakatemiasta. Konserttien markkinointiin luotiin kaikkien vakkasuomalaisten konsertinjärjestäjien käyttöön juliste- ja lehtimainospohjat. Musiikkitapahtumien järjestäjät ovat aloittaneet yhteistyön mm. yhteisen markkinoinnin käynnistämiseksi. Lastenkulttuurin lisäämiseksi alueella Kustavissa kokeiltiin lastenkulttuurin työpajoja niillä lastenkulttuurin aloilla, joita Kustavissa ei tavallisesti voi harrastaa. Pyhärannassa kokeiltiin lasten käsityökoulun järjestämistä kansalaisopiston, Lounais- Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry:n ja hankkeen yhteistyönä. Taivassalossa kokeiltiin taide- ja käsityöpainotteista iltapäiväkerhotoimintaa kulttuuritoimen, paikkakuntalaisten taiteilijoiden ja hankkeen yhteistyönä. Järjestettiin lastenkulttuuriportaali -sivuston esittelytilaisuus. Arsnet Galleryyn lisättiin Vakka-Suomen ammattitaiteilijoita. Käsityöläisten yhteystiedot kerättiin tiedostoksi, joka on liitetty seutukunnan sivuille ja toimitettu myös käsityöläisten itsensä käyttöön. Käsityöläisten tapaamisia järjestettiin kaksi sekä lisäksi pienemmän työryhmän tapaamisia. Kulttuuritoimijoille järjestettiin Ravakan kanssa yhteistyössä info uuden rahoituskauden mahdollisuuksista. Kulttuuriosuuskunnan perustamisesta järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta. Turku 2011 kulttuuripääkaupunkihanketta varten vakkasuomalaisten toimijoiden toimintasuunnitelma. Vakka-Suomen kuntien yhteisestä internet-tapahtumakalenterista järjestettiin tiedotuskampanja. Uudenkaupungin VASO-korjausrakentamiskeskuksen toiminnan aktivoinnista järjestettiin neuvotteluja. Arkeologiakeskus Untamalassa käytiin kaksi neuvottelua, joista erityisesti yhteisneuvottelusta koulujen edustajien kanssa oli hyötyä Untamalan toiminnan kehittämisen kannalta. Lasten ympäristökasvatuksen käynnistämisestä Uudessakaupungissa osallistuttiin kahteen Uudenakaupungin ja taidetoimikunnan järjestämään palaveriin. Järjestettiin yhteistyössä elokuvateattereiden kanssa elokuvatapahtuma Kaikki rakastavat. Laadittiin Vakka-Suomen kulttuuristrategia 2013, joka hyväksyttiin Vakka-Suomen yhtymähallituksessa Maaseutujaosto Kokoonpano: Rantala Vesa, pj. Taivassalon kunta Puustinen Petri Taivassalon, Kustavin ja Vehmaan kunnat Korpi Pirjo Vehmaan kunta, lomitustoimi Rotonen Ari, vpj. Laitilan kaupunki ja Pyhärannan kunta Virtanen Anne Uudenkaupungin kaupunki Riihimäki Markku Vakka- Suomen kehittämiskeskus, asiantuntijajäsen Rantanen Satu kutsuttu asiantuntija Maaseutujaosto kokoontui vuoden 2007 aikana kerran. Asioita käsiteltiin 6 pykälässä. Kokouksessa käytiin läpi Riihimäen esityksen pohjalta maaseutuhankkeiden toimintaraportit ja maksatushakemukset. Lisäksi Riihimäki informoi eri hankkeiden koulutuksista. Satu Rantanen selvitti lähiruokahankkeen saavutuksia. Lomitustoimenjohtaja Pirjo Korpi selvitti maatalouslomitusasioita ja jakoi maaseutusihteereille lomitustoimenmateriaalia. Jaoston viranomaisjäsenet tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä, vaikka jaostossa toiminta jäi vähäiseksi vuonna

19 Vapaa-aikajaosto Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän vapaa-aikajaostoon kuuluivat vuonna 2007 seuraavat jäsenkunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vapaa-aikajaosto on toiminut hyvällä toiminnallisella perinteellä jo vuosikymmeniä. Vuonna 2007 jaoston kokouksia oli kuusi ja käsiteltyjä asioita 42. Kokoukset järjestettiin Laitilassa, Vehmaalla, Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Kustavissa ja Pyhärannassa. Vuonna 2007 jaoston puheenjohtajana toimi Uudenkaupungin vapaa-aikatoimenjohtaja Tuija Suominen sekä sihteerinä kokouspaikkakunnan viranhaltija. Pöytäkirja hyväksyttiin tarkastetuksi aina seuraavassa kokouksessa. Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän vapaa-aikajaoston tavoitteet ovat toteutuneet laaditun toimintasuunnitelman pohjalta seuraavasti: - Vakka-Suomen Salibandyturnaus 2007 (5-6 luokkalaisille tytöille ja pojille) Uusikaupunki, Kalannin koulu Turnauksen voitti Uusikaupunki, hopeaa kustaville ja pronssi meni Laitilaan. - Vakka-Suomen Suurleiri 2007, Vehmaan Rautilakeskus Leirille osallistui 71 lasta + 11 ohjaajaa. - Matka maailman ympäri 2007, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kesäleiri, Laitilan Lehtoniemi jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. - Nuorten tietokilpailu 2007, Taivassalo Aiheina olivat ajankohtaiset asiat, päihteet ja elokuvat. Loppukilpailussa oli kahdeksan joukkuetta. Voiton nappasi Taivassalo, hopeaa Uudenkaupungin kakkos-joukkueelle ja pronssia sai Laitila. - Vuonna 2007 vapaa-aikajaosto osallistui Varsinais-Suomen ohjaus- ja nuorisopalvelujen kehittämishankkeen suunnitteluun. Vapaa-aikajaostolla ei ole omaa käyttötalousarviota. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen yhteisessä järjestämisessä kasvuympäristön laajeneminen yli oman kuntarajan avartaa kunkin kunnan nuorisokulttuuria. Edelleen voidaan todeta, että seutukunnan hyvällä liikunta- ja nuorisopalvelujen tarjonnalla on kansanterveydellinen merkitys. Kokouksissa tuotiin esille lähialueen eri koulutusja kurssimahdollisuuksia sekä kuntien henkilöstöja taloustilanne. Vapaa-aikajaosto kävi myös tutustumassa Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan oppimiskeskukseen sekä järjesti yhteiskuljetuksen Sportec- / Gymtec 2007 messuille Tampereelle. Lisäksi jaoston jäsenet osallistuivat eri seminaareihin kuten Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari ja Vakka-Suomen hyvinvoinnin haasteet. Edelleen voidaan todeta, että Vakka- Suomen ammatti-instituutti Novida lahjoitti vapaaaikajaostolle 1000 euroa nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen seutukunnassa. Sosiaali- ja terveysjaosto Jaosto on pitänyt vuonna 2007 viisi kokousta. Jaosto päätti suhtautua myönteisesti RIVArikoksista vapaaksi -vankeuslain kriminaalityön kehittämishankkeeseen ja hyväksyi päivitetyn hyvinvointiohjelman. Novidan oppimiskeskusta päätettiin hyödyntää kokeilemalla webin välityksellä järjestettyä kokousta tai koulutusta. Jaosto hyväksyi Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asuminen ja palvelujen tarve Vakka-Suomessa -raportin 2006 toimenpidesuositusten 2 ja 4 toteuttamisehdotukset. Ne koskevat neurologisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten asumispalvelujen ja vammaisten ihmisten palveluista tiedottamisen kehittämistä seudullisesti jaosto järjesti Laitilan kaupungintalolla kokopäiväisen Vakka-Suomen hyvinvoinnin haasteet -seminaarin. Alaotsikkona oli "Mitkä ovat asukkaiden hyvinvoinnin erityiset uhat ja mitä näille asioille voidaan tehdä?" Seminaarissa luennoivat tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista, tutkija Elina Vuorio Turun ammattikorkeakoulusta, VTM Suvi Parikka Efeko Oy:stä, psykiatri Elina Kinnunen Kuntoutuskeskus Petreasta, erikoistutkija Esa Österberg Stakesista ja kunnallisneuvos Reijo Aalto. Ohjelmassa oli myös paneelikeskustelu teemasta: Asukkaiden hyvinvointi Vakka-Suomessa. Osanottajia oli kaikista alueen kunnista. Sosiaalisen työllistymisen seudullinen kehittäminen hanke alkoi Sosiaalija terveysjaosto hyväksyi hankkeen käytännön yhteistyösopimuksen ja nimesi hankkeelle ohjausryhmäksi Vakka-Suomen seutukunnan sosiaali- ja terveysjaoston sosiaalijaoksen. Lupa- ja valvontajaosto Lupa- ja valvontajaosto koostuu kuntien rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranhaltijoista. Uudenkaupungin kaupunki on myynyt rakennusvalvontapalveluja Kustavin kunnalle. 17

20 Uudenkaupungin kaupunki on päättänyt ympäristönsuojelupalvelujen myynnistä Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille vuoden 2008 alusta. Yhteistyön toteuttamista on valmisteltu vuonna Vakka-Suomen ympäristöviranhaltijat ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään oman toimialansa asioita. Varsinaisia lupa- ja valvontajaoston kokouksia ei ole pidetty. Ilmanlaadun biologisten vaikutusten seurantatutkimus Vakka-Suomen seutukunnan alueella valmistui vuoden 2007 lopulla. Raportti julkaistaan keväällä Vakka-Suomen kuntien alueella on järjestetty vuosittainen yhteinen ongelmajätekeräystempaus. Vakka-Suomen seudun jätehuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain. Yhteistyössä valmistellut jätehuoltomääräykset tulivat voimaan useimmissa kunnissa vuoden 2007 alussa. Tekninen jaosto Tekninen jaosto on kokoontunut vuoden aikana 2-3 kertaa. Samat henkilöt ovat olleet kuitenkin tiiviissä yhteistyössä niin liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen kuin paikkatietoprojektin kanssa. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa nivottiin yhteen seutukuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat yhdeksi koko Varsinais-Suomen kattavaksi suunnitelmaksi. Tekninen jaosto keskusteli yhteistyömahdollisuuksista seutukunnan alueella. Todettiin, että varsinkin rakennusvalvonnan, kiinteistö- ja mittauspalveluiden, karttojen tarkistuksen ja kaupanvahvistuksen osalta sekä vesi- ja jätehuollossa löytyy yhteistyömahdollisuuksia. maaseudun yritysneuvoja Markku Riihimäki. Sihteerinä toimi kehityspäällikkö Eeva Rintama elokuusta lähtien. Kunnanjohtajilla on läsnäolooikeus jaoston kokouksissa. Jaosto kokoontui neljä kertaa. Toiminnallaan se muodosti poikkihallinnollisen kontaktipinnan, joka - tuki yrittäjyyskasvatuksen käynnistymistä opettajien koulutuksen avulla - työsti TE-keskuksen tuottamia TKTT-haastattelujen raportteja ja sopi niiden systemaattisesta hyödyntämisestä oppilaitosten koulutuksen kehittämis- ja ennakointitoiminnassa sekä kurssi tarjonnan suunnittelussa seurasi Somahankkeen toimenpiteitä ja sen aikaansaamia tuloksia, tehtävää hoiti Ari Kompuinen TEkeskuksen palkkaamana - seurasi korkeakouluasiamiehen toimintaa - seurasi seutukunnan innovaatio-ohjelman toteut tamiseen liittyviä toimenpiteitä - seurasi Uusyrityksen yritysneuvontaa - seurasi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan esitettyjen hankkeiden etenemistä - keskusteli ammatillisten oppilaitosten ajankohtaisista asioista - keskusteli työhallinnon ajankohtaisista asioista mm. uuden ministeriön syntyyn liittyviä asioita - tutustui uuden ohjelmakauden tukirahoituksen luomiin mahdollisuuksiin ja reunaehtoihin Korkeakouluyhteistyön ja innovaatiojärjestelmän ja toiminnan kehittämisestä raportoidaan erikseen aluekeskusohjelman yhteydessä. Seutukunnan yhteinen paikkatietoprojekti jatkui Internet-paikkatietoprojektina. Paikkatietoprojektissa valmistuivat koko Vakka- Suomen kattava osoitekartasto. Elinkeinojaosto Jaostoon kuuluivat puheenjohtajana elinkeinojohtaja Kristiina Salo, varapuheen-johtajana elinkeinoasiamies Esa Buri ja jäseninä työvoimatoimiston johtaja Ullakaisa Nieminen, työvoimatoimiston johtaja Erja Laaksonen, koulutuspäällikkö Päivi Viinikkala, rehtori Merja Koski, rehtori Juha Kuuselo, toimitusjohtaja Esa Kerkola ja toimitusjohtaja Jouko Penttinen. Pysyvänä asiantuntija kokouksissa oli läsnä korkeakouluasiamies Markus Haapala ja lisäksi kutsuttaessa 18