Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.

Transkriptio

1 Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.

2 Sisältö Tapahtumia vuosilta 2014/ 2015 KATSAUKSET LIIKETOIMINNAT TILINPÄÄTÖS 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 18 LIIKETOIMINNAT 20 Vapon liiketoiminta lyhyesti 58 TILINPÄÄTÖS 60 Tilikausi lyhyesti Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa 10 Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa 12 Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta 14 Vapon strategia 22 Vapo polttoaineet 26 Vapo Lämpö ja sähkö 32 Vapo Ympäristöturpeet 34 Vapo Timber 36 Kekkilä 40 Vapo Ventures 62 Vapo Oy:n hallitus 64 Hallintoperiaatteet 68 Riskienhallinta 69 Hallituksen toimintakertomus 80 Konsernitilinpäätös 81 Konsernin tulos Otamme vastuullisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme Vapo tuottaa lähienergiaa paikallisesti 42 Vapo Clean Waters 44 VASTUULLISUUS 46 Henkilöstö 48 Vapon verojalanjälki 50 Vapon vastuullisuussitoumukset 82 Konsernitase 83 Konsernin rahavirtalaskelma 84 Laskelma oman pääoman muutoksista 84 Konsernin tunnusluvut Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 40 Uusia liiketoimintoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä 14 Tavoitteena olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa Vapo: Tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta sekä puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapokonsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkiläja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. VAPON LIIKEVAIHTO Polttoaineet 208,8 miljoonaa euroa Lämpö ja sähkö 94,2 miljoonaa euroa Muut 8,6 miljoonaa euroa Lukijalle Vapon uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle toimintamme tuo lisäarvoa. Asiakkaamme ovat mukana myös vuosikertomuksessamme he kertovat kokemuksiaan Vaposta kumppanina. Lisää tietoa Vaposta ja toiminnastamme löytyy yritysvastuuraportistamme, yhtiön internetsivuilta sekä raportin QR-koodien takaa avautuvista toimintaamme esittelevistä videoista. Mukavia hetkiä Vapon parissa! Jaakko Silpola, päätoimittaja Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Yrjönkatu Jyväskylä Puhelin: Faksi: Kekkilä-konserni 87,1 miljoonaa euroa Vapo Timber Oy 89,0 miljoonaa euroa Yhteensä 486,9 miljoonaa euroa 1 Vapo

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitus johtajan katsaus Vapon liikevaihto supistui, mutta tulos kehittyi positiivisesti. Kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta pitää turpeen kilpailutilanteen haastavana. Takanamme on koko toimialalla haastava vuosi. Sen aikana Vapo-konsernin liikevaihto supistui, mutta tuloksemme kuitenkin kehittyi oikeaan suuntaan. Ilahduttavaa oli, että kaikki liiketoimintamme tuottivat positiivisen liiketuloksen. Vapo-konsernin liikevoitto oli 36,9 miljoonaa euroa. Tulos ylitti niukasti omistajien asettaman tavoitteen. Konsernin operatiivinen kassavirta oli negatiivinen 25,1 miljoona euroa. Tähän vaikutti varastotasojen kasvu sekä investoinnit lämpölaitoksiin Tuusulassa, Karkkilassa sekä Åstorpissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Vapo hankki omistukseensa Sysmän kaukolämpöverkon. Lämpöä Vapo on tuottanut Sysmän verkkoon vuosien ajan. Vaposta maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa Päivitimme konsernin strategian viime syksyn aikana. Kiteytettynä yhteen lauseeseen strategia kuvaa tahtoamme tuoda asiakkaille etua olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Täydennämme strategiaamme keskeisillä linjauksillamme. Niissä sitoudumme toimimaan vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen, lisäämään paikallista taloudellista hyvinvointia ja kehittämään Vapoa työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä. Vapo on tänä päivänä laajasti määriteltynä monipuolinen energiayhtiö, jolla on myös muita liiketoimintoja. Ydinliiketoiminnasta haettavien synergiaetujen lisäksi kehitämme merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n omistaja-arvoa. Viime vuoden aikana olemme tiivistäneet toiminnallisia synergioita energialiiketoiminnoissa sekä lisänneet operatiivista itsenäisyyttä Vapo Timberissä ja Kekkilä-konsernissa. Toimitusvarmuus asiakaslupauksen ydin Energialiiketoiminnassa asiakaslupauksemme ydin on toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden ohella asiakkaamme hyötyvät kokemuksestamme polttoaine- ja lämpöratkaisujen yhdistämisessä. Vapon kasvualueet pohjautuvat nykyisiin kilpailuetuihimme. Tärkeässä roolissa ovat tuotekehitys ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen. Yhtiössä olevien osaamisten ja kilpailuetujen pohjalle perustimme erillisen Vapo Ventures- liiketoiminta-alueen. Ensimmäinen Vapo Ventures startup-hanke on Clean Waters, jonka visiona on olla luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen edelläkävijä Suomessa. Turpeen tuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta hyvä viime kesänä. Tuotantotavoitteesta saatiin Suomessa korjattua yli 80 prosenttia eli noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Turpeella haastava kilpailutilanne Lämmityskausi oli jälleen normaalia lämpimämpi eli polttoaineiden varastotasot kasvoivat sekä turpeessa että puussa ja pelletissä. Tilikauden lopussa uuden tuotantokauden alkaessa varastoissa oli energiaturvetta noin puolentoista vuoden käytön verran. Syksyllä 2014 turpeen verotaso oli 4,9 euroa megawattitunnilta ja tämän vuoden alusta veroa laskettiin 3,4 euroon megawattitunnilta. Toivottavaa on, että vero laskee aiemmin suunnitellun mukaisesti ensi vuoden alussa vuoden 2012 tasolle, eli 1,9 euroon megawattitunnilta. On selvää, että kivihiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi turpeen kilpailutilanne säilyy erittäin haastavana nykyisellä verotasolla eikä myyntimäärien kasvattaminen ole mahdollista. 2 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Ympäristölupauksemme mukaisesti kaikki Vapon tuotantoalueet ovat parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä. Teemme nuorekkaalla otteella töitä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Syksyllä Helen Oy ja Vapo sopivat puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksille. Toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa hyvin merkittäviä. Pelleteillä korvataan ulkomailta tuotavaa kivihiiltä. Paras vesienkäsittelytekniikka kaikille tuotantosoille Vapo julkisti vuonna 2011 laajan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa ja toimintamme avoimuutta. Vesistövaikutusten kannalta keskeisintä oli, että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti 60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin hehtaarin tuotantoalalla. Viime vuoden lopussa tämä mittava urakka saatiin päätökseen. Yhteensä sitoumusten toteuttamiseen käytettiin Vapossa lähes 30 miljoonaa euroa vuosina Vapo on julkaissut uuden Suomme Netissä -verkkopalvelun. Palvelun tavoitteena on lisätä avoimuutta ja tietämystä turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Palvelussa kenellä tahansa asiasta kiinnostuneella on mahdollisuus tarkastella Vapon turvetuotantoalueiden sijaintia, vesienkäsittelymenetelmiä ja kuormitustietoja. Sivustolla esitellään myös havainnollisesti eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain. Vapo suhtautuu työturvallisuuteen vakavasti: se on keskeisessä roolissa kaikessa toiminnassa. Etenemistä työturvallisuudessa Vaikka tapaturmataajuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jäimme vielä nolla tapaturmaa -tavoitteestamme. Teemme joka päivä työtä saavuttaaksemme tavoitteen sekä ollaksemme toimialan parhaiden joukossa. Jatkamme vuonna 2015 työturvallisuutta kehittäviä toimenpiteitä ja viemme yhteisiä toimintatapoja eteenpäin jokaisessa toimintamaassa ja kaikissa liiketoiminnoissa. Tammikuussa tänä vuonna Vapo ohitti 75 vuoden rajapyykin. Rautatiehallituksen puutavaratoimistosta on tultu eteenpäin melkeinpä yksi ihmisikä ja matkan varrella Vapo on taipunut moneksi. Teemme nuorekkaalla otteella töitä nöyrästi markkinoilla, jotka muuttuvat nopeasti. Tilikaudelle 2016 näkymät ovat haastavat monestakin yksittäisestä syystä. Vapo kohtaa haasteellisen ajan kuitenkin vahvempana kuin pitkään aikaan. Vapon henkilöstön työtyytyväisyys on jo useamman vuoden ollut korkealla tasolla. Ylitämme vertailuryhmän useimpien mitattujen indeksien osalta. Korkea henkilöstötyytyväisyys näkyy myös asiakastyössä. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiosta hyvän tuen asiakaspalvelutehtävän hoitamiseksi. Haluan kiittää henkilöstöämme hyvästä työstä ja tuesta. Kiitän yrittäjiämme, asiakkaitamme ja sidosryhmien edustajia sujuvasta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Tähän sitoudumme vahvasti myös jatkossa. Käymme jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiolta tarvitsemansa tuen. Tomi Yli-Kyyny 4 5

5 Kuvaaja: Matti Uimonen Toimintaympäristö Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa ja päästöoikeuksien halutaan kallistuvan. Suomessa polttoainemarkkinat ovat arvaamattomassa tilassa. Ympäristöluvitus on hidasta. Vapo sopeutuu ja haluaa muuttua maailman parhaaksi lähienergian arvoketjun osaajaksi. Suomessa on tavattu 62 erilaista sudenkorentojen lajia. Litteähukankorentoa (Libelulla depressa) tavataan Suomessa maan eteläosissa. Muutos kuuluu sudenkorennon elämään. Korennon toukkavaiheeseen liittyy nahan luominen useita kertoja samalla kun korento kasvaa. Muodonmuutoksessa täysikokoiseksi kasvanut toukka kuoriutuu aikuiseksi. 6 7

6 KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa, kun kansantalouden kasvu ja energian lisätarve keskittyvät nouseviin talouksiin. Maailman energiamarkkinoille on liuskekaasun ja -öljyn sekä uusiutuvan energian tuen myötä tullut uusia energiatuotteita ja energian hinta on laskenut. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla on ylikapasiteettia. Energia on nostettu EU:n kilpailukyvyn ytimeen ja keskustelu huoltovarmuudesta on Ukrainan kriisin myötä kiihtynyt. Kansainväliset kriisit vaikuttava välillisesti Yksittäisten sotien vaikutus arabimaissa on ollut noin 7 prosenttia maailman öljyntuotantoon, ilmenee Liina Hukkisen selvityksestä kriisitilanteiden vaikutuksesta EU:n energiaturvallisuuteen. Ukrainan kriisi on johtanut EU:ssa ajatukseen Energiaunionista, jossa yksi tavoitteista on riippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Päästöoikeuksien markkinoihin puututaan Euroopan Unionin laajuinen päästöoikeuskauppa aiheuttaa energiamarkkinoille poliit- tista riskiä. Tämä puolestaan aiheuttaa riskin hiilivuodosta eli teollisuuden siirtymisestä päästökauppa-alueen ulkopuolelle. Markkinavakausvarannolla halutaan puuttua päästöoikeusmarkkinoihin. EU-jäsenmaissa vallitsevan laman myötä päästöoikeuksia on kertynyt markkinoille ja niitä on tarkoitus imeä markkinoilta pois vakausvarantoa käyttämällä. Tällöin päästöoikeuksien hinnan oletetaan nousevan 2020-vuosikymmenen alkuvuosina. Öljy ja kivihiili halpaa Kivihiilen, maakaasun ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat lähihistoriaan verrattuna alhaisella tasolla. Tähän vaikuttavat niin arabimaiden korkealla pysyneet öljyn tuotantomäärät kuin Pohjois-Amerikan liuskeöljyn- ja kaasun tuotanto. Ilman ennalta arvaamattomia kriisejä öljyn hinta pysynee alhaisella tasolla useamman vuoden ajan. Paavo Suni (ETLA) on arvioinut, että Venäjän talous heikkenee lisää ja maan bruttokansantuote voi kasvaa vain niukasti. Itäisen Euroopan epävarma tilanne on korostanut omavaraisuuden merkitystä. Päästöoikeuden hinnan arvioidaan nousevan sen jälkeen kun ylimääräisiä päästöoikeuksia imetään vakausvarantoihin pois markkinoilta. Tämä heikentää Suomen vientiä Venäjälle. Dollari vahvistuu edelleen suhteessa euroon, millä on toisaalta positiivinen vaikutus Suomen vientiin. Kivihiilen hinnan uskotaan säilyvän maltillisella tasolla tulevina vuosina. Tukijärjestelmät tuottavat sähköntuotannon ylikapasiteettia Sähköntuotannossa on Euroopassa ylikapasiteettia, arvioi Suvi Viljainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Ylikapasiteetti Euroopassa johtuu erityisesti uusiutuvan energian tuista. Vuoteen 2020 mennessä Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa on 2 3-kertainen sähköntuotannon ylikapasiteetti, kun uusiutuvan energian kapasiteettia tulee markkinoille eikä vanhaa kapasiteettia poistu markkinoilla. Kivihiilen osuus suomalaisesta energiapaletista on noin neljännes. Noin puolet kivihiilestä tuodaan Venäjältä. Päästöoikeuden kanssa päällekkäiset ohjaustoimet ovat lisänneet energiainvestointien epävarmuutta. 8 9

7 KOTIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2014 (TJ) Muut Puupolttoaineet Öljy Ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet edellyttävät tuontipolttoaineiden korvaamista kotimaisilla energialähteillä. Markkinatilanne näyttää vaikealta. Turve Tuulivoima Vesivoima Sähkön nettotuonti Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto 2014 Hiili Maakaasu Ydinenergia Valtonvarainministeriön kevään 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan vienti kasvanee vähän tuontia nopeammin vuosina , mutta ratkaisevaa käännettä kauppataseen merkittävään ylijäämän muodostumiseen ei ole näkyvissä. valtionvarainministeriön kevään 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan vienti kasvanee vähän tuontia nopeammin vuosina , mutta ratkaisevaa käännettä kauppataseen merkittävään ylijäämän muodostumiseen ei ole näkyvissä. Polttamalla tuotetun lämmön kysyntä vähenee. Ilmasto lämpenee ja lämmöntarve on jatkuvasti alhaisempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Energiatehokkuus kasvaa energian tuotannossa ja käytössä kaikilla sektoreilla. Kaukolämpö on vain eräs vaihtoehdoista ja lämpöpumput kasvattavat markkinaosuuttaan. Teollisuus ei juurikaan kasva Suomessa, mikä vähentää teollisen höyryn kysyntää. Sähkön alhainen hinta Suomessa on tehnyt lauhdesähkön tuotannosta kannattamatonta. Kattilainvestoinneissa on siirrytty ja harkitaan jatkossakin siirtymistä pelkkään lämmöntuotantoon. Tällöin sähkön vastapainetuotannon potentiaali jää hyödyntämättä. Samanaikaisesti viranomaiset ovat huolissaan kotimaisen sähköntuotannon tehovajeen kasvusta. Polttoaineista ylitarjontaa Kilpaileva tarjonta kasvaa kotimaan polttoainemarkkinoilla, osin kansainvälisistä vaikutuksista johtuen. Sähkön tuotantoon varatut polttoaineet tarjotaan lämmöntuotantoon. Uudet bio- ja sellutehtaat tuottavat sellun lisäksi sähköä ja biopolttoaineita. Jätteiden ja kierrätyspolttoaineiden osuus on kasvanut. Uudet kansainväliset päästönormit kasvattavat investointikustannuksia ja vaikuttavat polttoaineiden käyttöön. Savukaasupesurit parantavat lämmöntuotannon tehokkuutta leikaten osaltaan polttoaineen käyttöä. Mahdollisuuksia kysynnän elpymiseen Toisaalta voidaan nähdä signaaleja polttoaineiden kysynnän kasvamiseenkin. Raskasta polttoöljyä korvataan pelletillä. Osa asiakkaista haluaa vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta. Kauppataseen vahvistamisessa kotimaisella energialla voi olla vahva rooli, kun energiakauppatase on 5 7 miljardia euroa alijäämäinen. Mikäli Suomessa halutaan saavuttaa kansainvälisten sitoumusten mukaiset hiilidioksidin päästöjen vähennystavoitteet, öljyn käyttöä on vähennettävä niin lämmityksessä kuin liikenteessä. Siksi Suomeen on saatava lisää jalostavaa teollisuutta nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Tämä lisää kotimaisten biomassaraaka-aineiden kysyntää. Kotimaiset polttoaineet ovat tärkeitä huoltovarmuuden varmistajia. Lyhyellä aikavälillä on vaikea nähdä polttoaineiden kysynnän kasvavan. Kysyntä pysynee alhaisena usean samaan suuntaan ohjaavan tekijän seurauksena. Näitä ovat sähkön alhainen markkinahinta, lämmin sää sekä kotimaisen teollisuuden pääsääntöisesti heikko kysyntätilanne, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki Vainionpää avaa hankalaa markkinatilannetta. Polttoainemarkkinoita hankaloittaa tarjonnan lisääntyminen samalla kun kysyntä on vaimeaa. Maailmanmarkkinoilla öljyn ja kivihiilen hinnat ovat pysyneet hyvinkin alhaisina. Kun markkinoilla on runsaasti päästöoikeuksia, kivihiilestä on jälleen tullut kilpailukykyinen polttoaine. Kun takana on muutama hyvä turvekesä ja hyvässä kysyntätilanteessa olevat sahat ovat tuottaneet sivutuotteena puupolttoainetta, kotimaisten polttoaineiden varastot ovat täynnä. Tästä syystä turpeen energiaveron alentaminen ei vielä ole näkynyt turpeen kysynnässä. Veroalennus vaikuttaa, mutta vasta viipeellä, sillä ostajien polttoainevarastot ovat täynnä. Pidemmällä aikavälillä polttoaineiden kysyntä seuraa teollisuuden kysyntäkehitystä. Mikäli suomalaisteollisuudella menee hyvin, polttoainettakin tarvitaan prosessihöyryn tuottamiseen nykyistä enemmän. Hallitusohjelma avaa mahdollisuuksia Hallitusohjelma on turpeen kannalta positiivinen todetessaan, että turpeen avulla tuotetaan Suomen kaikesta energiasta vuonna 2030 noin 5 prosenttia. Turvetta ei siten olla ajamassa alas. Keskipitkällä aikavälillä ilahduttavat hallitusohjelman linjaukset kivihiilen käytöstä irtautumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on edelleen öljylämmitteistä rakennusta, joille pelletti on hyvä vaihtoehto öljyn tilalle. Vastaavasti hallitusohjelman suunnitelmat yhteistuotannon hiilidioksidiverosta huolettavat. Toisaalta polttoaineiden kysyntää voi lisätä tuntuvastikin hallitusohjelman tavoite nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä 40 prosenttiin. Asiakaskunta muutoksessa Polttoaineiden kysyntään ja tarjontaan pidemmällä aikavälillä liittyy hyvin paljon epävarmuuksia. Kotimarkkinoillamme keskeistä on teollisuuden kysyntätilanteen kehittyminen, minkä lisäksi erilaiset energiatehokkuustoimet, ympäristölainsäädäntö ja -normit, esimerkkeinä rikin ja hiukkaspäästöjen rajoitukset, päästöoikeuden hinta, puumarkkinoiden kysyntätilanne, hajautettu energiantuotanto nämä kaikki vaikuttavat merkittävästi ja ne voivat myös vaikuttaa ristikkäisesti. Vainionpää näkee mahdollisuutena myös Vapon asiakaskunnan muutoksen. Asiakkaamme ovat sitten julkisia toimijoita tai yksityisiä yrityksiä tai yksittäisiä kiinteistönomistajia keskittyvät omaan ydintekemiseensä. Se on Vapon iso mahdollisuus. Vapo haluaa olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Ymmärrämme polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin sekä tiukentuneiden säädösten vaikutukset niin laitoksella kuin polttoaineketjussa. Antamalla tämän osaamisemme asiakkaidemme käyttöön he voivat menestyä entistä paremmin. Hallitusohjelman mukaan turpeen osuus kaikesta energiasta Suomessa pysyy ennallaan ja on 5 prosenttia vuonna

8 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta 2015 keväällä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia oli vireillä noin hehtaarille. Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa uudessa ympäristösuojelulaissa (YSL) turvetuotannon kannalta merkittävä muutos oli ns. turvetuotannon sijoittamispykälän ( 13) voimaantulo. YSL:n pykälä 13 mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Luontoarvot tärkeitä Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja suoluontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus. Turvetuotannon sijoittamispykälä ei koske luonnontilaisuusluokan 0 2 soita, vaan sitä sovelletaan luonnontilaisuusluokan 3 5 suoaltaille. Vastaavanlaista uhanalaisiksi arvioitujen lajien ja luontotyyppien suojeluvelvoitetta ei ole turvetuotannon lisäksi millään muulla toimialalla. Lainmuutoksessa ympäristölupavelvolliseksi tulivat myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet. Syksyn jälkeen ympäristönsuojelulain muutostyö on jatkunut. Keväällä 2015 voimaan tulleessa lakimuutoksessa luovutaan toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä. Sen korvaa valvontaviranomaisen velvollisuus tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa. Ympäristönsuojelulain muutostyö jatkuu edelleen. Käynnissä on lakiuudistuksen kolmas vaihe, jonka tavoitteena on edelleen sujuvoittaa ja tehostaa ympäristölupien hakua ja käsittelyä. Vuonna 2014 Vapo sai uutta tuotantopinta-alaa koskien lainvoimaisen ympäristöluvan 790 hehtaarille. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana uudelle tuotantopinta-alalle on lainvoimaistunut ympäristölupa seitsemälle eri suolle yhteensä 474 hehtaarille. Merkittävä osa uutta tuotantopinta-alaa koskevista luvista lainvoimaistui vasta VHO:n tai KHO:n päätöksellä. Luvituksen sujuvoittaminen tärkeää Vuoden 2014 aikana turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 51 kappaletta, käsittäen kaikkiaan hehtaaria. Hakemuksista valtaosa koski tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Uutta tuotantopinta-alaa ympäristölupahakemuksiin sisältyi noin 470 hehtaaria. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana ympäristölupien hakeminen on jatkunut vilkkaana. Edelleen pääosa vireille laitetuista lupahakemuksista koskee tuotannossa jo olevien alueiden ympäristöluvan uusimista. Keväällä 2015 Vapolla oli lupakäsittelyssä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia vireillä noin hehtaaria. Hakemusala jakautuu noin 80 erilliseen alueeseen. Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotan- toalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä olevat lisäalueet. Viime vuosien aikana uudelle tuotantopinta-alalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu aluetta. Tämän vuoksi muodostuneen lupasuman tehokas purkaminen ja luvituksen sujuvoittaminen on tärkeää. Uudelle tuotantopintaalalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu. Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa vuotta Varannon arviointi, maan osto tai vuokraus Tutkimukset ja suunnittelu: maastonmittaus; tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan hallinto-oikeus Korkein oikeus Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa 3 15 vuotta 1 2 vuotta 1 3 vuotta 1 2 vuotta 1 2 vuotta 1 4 vuotta Riittävä suo kokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset YVA 2 3 vuotta Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 vuotta, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2 3 vuotta 12 13

9 STRATEGIA Vapon strategia Maailman paras lähienergian osaaja Teollisuus ja yhdyskunnat ovat Vapolle tärkeitä asiakasryhmiä. Kuvassa HASAn johtoa tutustumassa Vapon Haapaveden voimalaitokseen. EUROOPAN ENERGIAMARKKINAT MURROKSESSA LÄMMÖN KYSYNTÄ LASKEE Vapon strategian määrittämisessä on tunnustettu brutaalit faktat ilman vaaleanpunaisia silmälaseja. Euroopan energiamarkkinat ovat murroksessa ja lämmön kysyntä laskee. Luonnonvarat ehtyvät ja myös turpeen käytön tulevaisuuteen liittyy riskejä. Tämän analyysin pohjalta haluamme luoda Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Luomme uusia ja innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja vahvuuksiemme pohjalta. Haluamme myös parantaa merkittävästi Kekkilän ja Vapo Timberin arvoa itsenäisinä yrityksinä. Lähienergian arvoketjun hyödyntäminen suolta ja metsästä lämmöksi varmemmin ja tehokkaammin kuin muut on haaste ja mahdollisuus. Se, että tässä onnistumme edellyttää meidän asettavan konkreettiset tavoitteet koko henkilöstölle. Mittaamme ja tavoittelemme asiakasaktiivisuutta, kehittymistä kulutushyödykkeiden myyjästä palveluintensiivisempään toimintaan, kasvavaa materiaalitehokkuutta sekä erilaisten päästöjen ja jätteiden kuormituksen minimointia. Toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Hyvän tekemisen kautta syntyy lopputuotteena tulosta, kassavirtaa ja kasvua. LUONNONVARAT EHTYVÄT Polttoainetuotteista palveluiksi Asiakasaktiivisuus liiketoiminnan kannattava kasvu UUDET LIIKETOIMINTARATKAISUT OSAAMINEN KUSTANNUSTEHOKKUUS SYNERGIAT TURPEENKÄYTÖN TULEVAISUUTEEN LIITTYY RISKEJÄ ARVOMME OVAT: VASTUULLISUUS, TULOSNÄLKÄ JA UUSIUTUVUUS Polttoaineista palveluiksi Haluamme Vapossa siirtyä tuote- ja tuotantoyrityksestä palveluyritykseksi. Mielestämme toimitusvarmuus tänään, huomenna ja ylihuomenna kuvaa enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan asiakaslupausta. Haluamme jatkossa myös kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tarjoamme energia- ja teollisuusasiakkaillemme polttoaine- ja lämpöratkaisuja. Polttoaineratkaisut: Kotimaiset kiinteät polttoaineet: turve, puu, pelletti Lisäarvopalvelut, kuten tuhkan Lämpöratkaisut: Kokonaisratkaisut Osaratkaisut, kuten etävalvonta tai operointi ENERGIA Voimalaitokset (CHP, lauhde) Vapon perinteinen vahvuus Kasvava palvelu Osa tarjoamaa TEOLLISUUS Lämpölaitokset Metsäteollisuus Muu teollisuus 14 15

10 EETTISET TOIMINTAOHJEET Stora Enson toimittajien on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. Eettiset toimintaohjeet: Vapo ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana päivitetyn eettisen ohjesääntönsä (Code of Conduct) toteuttaen myös tarvittavan valmennuksen ja ohjeistuksen. Vapolaisilta ja Vapon tavaroiden ja palveluiden toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin muun muassa ihmis- ja työoikeuksia, työsuojelua, ympäristöä, kilpailuoikeutta, tuoteturvallisuutta ja korruption estämistä koskevia lakeja, määräyksiä ja muita eettisiä vaatimuksia noudattaen. Toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja poikkeamat käsitellään, korjataan ja raportoidaan johtamisjärjestelmän mukaisesti. Vastuu on osa liiketoiminnan johtamista sen lisäksi, että jokaisen yksilön velvollisuus on toimia eettisesti oikein. Vapo on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan. Elina Seppälä, Stora Enso: Vastuullisuus on valintoja Vastuullisuus on Stora Ensolle tietoinen valinta. Olemme vieneet vastuullista toimintatapaa kaikkeen toimintaamme. Niinpä esimerkiksi tavarantoimittajien valinnassa vastuullisuus on samanarvoinen valintakriteeri kuin vaikkapa hinta, laatu tai toimitusvarmuus. Tietoinen valinta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hinta ei ole ainoa valintakriteeri. Halvinta toimittajaa ei valita, jos vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa. Stora Ensossa toimittajien vastuullisuusasiat perustuvat Supplier Code of Conduct -toimintaohjeisiin. Se ohjaa myös kumppaneita: toimittajien on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. Neuvotteluissa käydään läpi yhteiskuntavastuuasiat samalla tavalla, kuin puhutaan esimerkiksi laadusta tai hinnasta. Toimittajan on sitouduttava allekirjoituksellaan vastuullisuusasioihin omassa toiminnassaan sekä omien toimittajiensa osalta. Tämä on meille tärkeää ja tähän sisältyy velvoitteita: meillä on oikeus itse tarkistaa sekä teettää arviointi asioiden hoidosta. Yhdessä sovittujen vastuullisuusasioiden hoitamatta jättäminen voi olla syy katkaista sopimus. Vapon kanssa yritysvastuusta löytyi nopeasti yhteinen sävel. Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme. Arvostamme myös ongelmien avointa esilletuomista silloin voimme yhdessä miettiä ratkaisua. Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme. Miksi Vapo: - Avoimuus ja halu kehittää vastuullisuutta - Joustava polttoaineentoimittaja - Kokonaistaloudellisesti edullinen 16 17

11 Kuva: Lassi Kujala Liiketoiminnat Vapon liiketoiminta-alueet ovat Vapo Energiaan kuuluvat Polttoaineet sekä Lämpö ja sähkö. Kekkilä-konserni keskittyy kasvualustoihin. Vapo Timberiin kuuluu sahat Lieksassa ja Nurmeksessa. Vapo Ventures etsii, kehittää ja käynnistää Vapolle uusia liiketoimintoja. Kaikille toiminnoille on leimallista sitoutuminen asiakkaaseen. Kalliopiirroksiinkin taltioitu kansallislintumme laulujoutsen sitoutuu pariinsa koko eliniäksi ja ne saattavat elää jopa parikymmentä vuotta luvulla Yrjö Kokko herätti suomalaiset suojelemaan Suomesta lähes kadonnutta lajia niin, että se on nykyään yleinen koko maassa

12 VAPON LIIKETOIMINTA LYHYESTI Vapon liiketoiminta lyhyesti Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapo tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puusta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on markkina-alueellaan tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Ympäristöturpeet Kekkilä-konserni Vapo Energia Vapo Energia koostuu Vapon polttoaineliiketoiminnasta sekä lämpö- ja sähköliiketoiminnasta. Vapo Energiassa yhdistyy vuosikymmenten aikana saavutettu polttoaine- ja energiantuotannon osaaminen, jo- ten asiakas höytyy energiaosaamisesta koko ketjussa.vapo arvioi polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin ja ymmärtää tiukentuneiden säädösten vaikutukset laitoksella ja polttoaineketjussa. Lämpöratkaisuissa Vapo nojaa omaan polttoaineosaamiseensa, ketjun optimointiin ja sopimuskauden kattavaan toimitusvarmuuteen. Vapo Energian tavoitteena on luoda asiakkaalle arvoa olemalla maailman paras osaaja koko lähienergian arvoketjussa. Vapo Oy toimittaa Suomessa vuosittain noin kuutiometriä ympäristöturvetta. Ympäristöturpeen käyttökohteita ovat muun muassa eläinten kuivitus, kasvualustojen orgaaninen raaka-aine ja kompostoinnin tukiaine. Ruotsissa ympäristöturpeiden toimituksesta vastaa Neova AB ja Virossa AS Tootsi Turvas, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n kokonaan omistamia tytäryhtiöitä. Kekkilä-konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja, kasvinravinteita ja katemateriaaleja sekä kotipuutarhan ja pihan rakentamisen tuotteita harrastajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Liiketoiminta jakautuu kolmeen alueeseen: Home, Park ja Professional Growing. Kekkilä-konserni on Vapo Oy:n omistama puutarha-alan pohjoismainen markkinajohtaja kasvualusta-, lannoite-, ja katetuotteissa. Suomessa, Euroopassa ja Venäjällä yhtiö toimii Kekkilä-brändillä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tuotteet markkinoidaan Hasselfors Garden-nimellä. Polttoaineet Lämpö ja sähkö Vapo tarjoaa kotimaisia kiinteitä polttoaineita, kuten energiapuuta ja -turvetta sekä pellettejä ja näitä tukevia lisäarvopalveluita asiakkailleen. Polttoaineratkaisut perustuvat toimitusvarmuuteen, paikalliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä Vapon omaan polttoaine- ja energiantuotantoosaamiseen. Polttoaineiden asiakaskunta koostuu pääosin energiasektorin ja teollisuuden toimijoista. Vapossa kaikkien polttoaineiden myynnistä vastaa sama organisaatio, jotta asiakkaan kokonaistarpeet voidaan ottaa hyvin huomioon ja valita optimaalinen polttoainesekoitus asiakkaan tarpeen mukaisesti. Vapo tuottaa ja toimittaa polttoaineita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkaille räätälöityjä lämpöratkaisuja sekä kaukolämpöä. Nämä toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaan avaimet käteen periaatteella. Vapo huolehtii tuotantolaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta sen koko elinkaaren ajan. Vapo tarjoaa lämpöratkaisuja kunnille ja lämpöyhtiöille, lämmöntoimitusta suurkiinteistöille sekä prosessilämpöä ja -höyryä teollisuudelle. Kaukolämpöä Vapo tarjoaa kuluttajille operoimiensa kaukolämpöverkkojen alueella. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Se omistaa, käyttää ja kunnossapitää 7 omaa ja käyttää ja kunnossapitää 3 asiakkaan voimalaitosta. Se käyttää ja kunnossapitää 146 lämpökeskusta, joista 144 omistaa. Vapo Lämpö ja sähkö operoi 26 kaukolämpöverkkoa, joista 23 omia, 2 vuokrattuja ja yhtä operoidaan. Voimalaitosten tuottama sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin. Energiaa liiketoiminta-alue tuottaa noin 1,7 TWh. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy toimittaa sahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuden tarpeisiin Suomen, Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Kaukoidän markkinoille. Vapo Timber tarjoaa laajan tuotevalikoiman perussahatavarasta räätälöityihin erikoistuotteisiin. Hyvät asiakassuhteet perustuvat nopeaan, joustavaan ja mutkattomaan palveluun, täsmällisiin toimituksiin ja huippuluokan raaka-aineesta huolella valmistettuihin laadukkaisiin tuotteisiin. Vapo Timber Oy on Vapo Oy:n kokonaan omistama Pohjois-Karjalassa toimiva kuusi- ja mäntysahatavaran tuottamiseen keskittyvä sahateollisuusyritys. Yrityksen sahat sijaitsevat Lieksassa ja Nurmeksessa

13 VAPO POLTTOAINEET Hyvälaatuista turvetta laskevan kysynnän markkinoille Alhainen sähkön hinta vähensi polttoaineiden kysyntää, mikä näkyy Polttoaineet-liiketoiminta-alueen tuloksessa. Kuluneessa tilikaudessa oli silti paljon hyvääkin. Vapon Polttoaineet-liiketoiminta-alueen tulos oli 31,1 miljoonaa euroa, mikä on samalla tasolla edelliskauden tuloksen kanssa. Liikevaihto oli 208,8 miljoonaa euroa, hieman edellistä tilikautta suurempi. Liiketoimintajohtaja Pasi Koiviston mukaan selkeä syy maltilliseksi jääneeseen tulokseen oli alhaisena pysytellyt sähkön hinta. Keinotekoisen alhaisen sähkön hinnan seurauksena lauhteen ajoa vähennettiin. Tämä vähensi puolestaan turpeen, puupolttoaineiden sekä pelletin kysyntää. Positiivista Koiviston mukaan on, että myös puupolttoaineissa ja pelleteissä yllettiin voitolliseen tulokseen. Lisäksi kesällä 2014 tuotettu turve oli erittäin hyvälaatuista ja kuljetusmatkat olivat kohtuulliset. Vapo on ympäristölupauksessaan sitoutunut turvesoillaan parhaaseen vesienkäsittelytekniikkaan. Ympäristölupauksemme mukaisesti päätimme sulkea tuotannosta suot, joille ei rakennettu tätä vesiensuojelutekniikkaa. Vuonna 2015 kaikki turvetuotannossa olevat suot ovat parhaan mahdollisen vesiensuojelun piirissä. Lisää reagointinopeutta Polttoaineet-liiketoiminta-alueella käynnistettiin toimia, jotta asiakkaiden tarpeisiin ja muuttuviin tilanteisiin voidaan jatkossa vastata entistä joustavammin. Myyntiin on rakennettu uutta toimintamallia palvelutuotteineen. Organisaatiouudistuksessa energiaturve, puupolttoaineet ja pelletti koottiin yhdeksi Polttoaineet-liiketoiminta-alueeksi. Vapon ydinliiketoimintoja polttoainetuotannosta lämmöntoimituksiin ohjataan nyt yhtenä kokonaisuutena. Se helpottaa yli liiketoimintarajojen menevää polttoaineohjausta. Pystymme myös optimoimaan entistä paremmin, mitä ja minkä laatuista polttoai- netta kannattaa myydä milloinkin ja mihin, asiakkaan tarpeet huomioiden, jotta tulos on paras koko Vapon kannalta. Meillä on meneillään myös laaja projekti, jolla tehostetaan toimintaa, parannetaan toiminnan mittaamista ja sitä kautta kykyämme reagoida. Sen tuloksia viedään käytäntöön vuoden 2015 aikana, Koivisto kertoo. Huomiota laatuun Henkilöstön määrä Polttoaineet-liiketoiminta-alueella on pysynyt tilivuoden aikana suurin piirtein ennallaan. Henkilöstön kehittämisessä erityisen huomion kohteena on ollut työturvallisuus. Tulevana vuonna kiinnitämme myynnin kehittämisen lisäksi erityistä huomiota polttoaineiden laatuun ja tuotannon suuntaamiseen oikeisiin kohteisiin. Usko tulevaan on vahva, Koivisto toteaa. Helen ei valinnut ensisijaisesti Vapoa vaan pelletin korvaamaan kivihiiltä. Kun päätös pellettien polttamisesta oli tehty, sopivimmaksi toimittajaksi valikoitui Vapo. Iso plussa Vapolle oli myös tuotannon kotimaisuus. Helenin hiilidioksidipäästöt Toteuma 2014 Tavoite 2020 Pellettisiilot saapuvat Salmisaareen. Harri Sirpoma, Helen: Kotimaisilla uusiutuvilla korvataan fossiilisia Helen haluaa olla hiilidioksidineutraali vuonna Välitavoitteeksi yhtiö on asettanut CO 2 -päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian lisäämisen 20 % vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä toimenpiteenä matkalla tavoitteeseen Helenissä on selvitetty kivihiilen osittaista korvaamista pelletillä. Hyvältä näyttää! Olemme koepolttaneet voimalaitoksissa pellettiä kivihiilen seassa. Selvitysten mukaan voimme korvata kivihiilestä heti 5 7 % pelletillä, kattilamuutoksia tekemällä jopa %. Viime talven aikana pellettin polttoa on harjoiteltu kivihiilen kanssa seospolttoaineena Salmisaaren voimalaitoksella. Tarkoituksena on talvikaudella ottaa pelletti käyttöön myös Hanasaaressa. Kaudella pelletinpoltto olisi jo vauhdissaan. Sopimuksen myötä Vapo käynnisti Ilomantsin pellettitehtaan. Pellettiä valmistetaan myös Vilppulassa, Turengissa ja Haukinevalla. Tehtaiden kapasiteetti on yli tonnia. Täyteen vauhtiin päästyämme poltamme suunnitelmien mukaan tonnia pellettiä vuodessa. Se on 5 7 rekkakuormaa vuorokaudessa. Voimme varastoida pellettiä vain muutaman päivän tarvetta vastaavan määrän. Logistiikan on yksinkertaisesti pelattava. Siksikin valitsimme Vapon; uskallamme luottaa sen logistiikkaosaamiseen. Logistiikan merkitys kasvaa vielä moninkertaiseksi, jos Helen päättää lisätä pelletin käyttöä 40 %:iin polttoaineesta. Kotimaisuus on iso myönteinen tekijä. On hienoa, että korvaamalla fossiilista tuontipolttoainetta samalla lisätään työtä ja toimeentuloa kotimaassa. Olemme hyvin tyytyväisiä tekemäämme ratkaisuun sekä Vapoon kumppanina. Toteutamme omistajiemme tahtoa ja etenemme tavoitteemme saavuttamisessa

14 VAPO POLTTOAINEET Fokus tuotannosta asiakkaaseen Vapo ei halua olla vain polttoainetoimittaja. Tavoitteena on olla aito palveluliiketoiminnan kumppani. Vapon asiakaslupauksen kulmakiviä ovat toimitusvarmuus, vastuullisuus, paikallisuus sekä kotimaisuus ja osaaminen. Nämä kaikki ja etenkin toimitusvarmuus kuvaavat enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan asiakaslupausta. Tämä on myös ajattelutavan muutos. Vapon polttoaineasiakaskunta koostuu energiasektorin ja teollisuuden toimijoista, joiden kanssa asiakassuhteet ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia. Räätälöityjä ratkaisuja Asiakkaiden polttoainetarpeet ovat erilaisia, ja polttoaineiden saatavuus vaihtelee alueittain. Koska yksi tuote ei sovi kaikille, Vapo on monipuolistanut tarjontaansa. Kullekin asiakkaalle voidaan rakentaa tälle parhaiten sopiva polttoaineratkaisu. Vapo on uudistamassa tapaansa tarjota polttoaineita. Uudistusta on tehty yhdessä asiakkaiden kanssa. Palaute on ollut kannustavaa ja uudentyyppisiä sopimuksia on jo tehty. Takuuvarmaturve esimerkiksi on kiinnostava asiakkaalle, joka haluaa siirtää tuotanto-olosuhteisiin liittyvän riskin kokonaan Vapolle. Lauhdesähköä tuottavalle asiakkaalle taas voimme tarjota ratkaisua, jossa turpeen hinta on linkitetty tällä polttoaineella tuotetun sähkön hintaan, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki Vainionpää kertoo. Toisaalta monet asiakkaistamme ovat tyytyväisiä nykyiseen tapaan toimia, mikä sekin on hyvä asia. Ei muutosta muutoksen vuoksi, Vainionpää lisää. Energiaosaamisesta lisäarvoa polttoaineratkaisuihin Vainionpää uskoo, että suunta tuotteista palveluihin on oikea ja että Vapossa halutaan jatkossakin kehittää palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa Vapon polttoaineratkaisut ovat muutakin kuin polttoaineen tuotanto ja toimitus. Oma energiaosaamiseemme tuo lisäarvoa myös polttoaineratkaisuihin. Ymmärrämme eri polttoaineseosten ja ominaisuuksien vaikutukset laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin. Ymmärrämme tiukentuneiden säädösten vaikutukset paitsi laitoksella myös polttoaineketjussa. Kun tämä osaaminen yhdistetään tärkeimpään eli kykyyn kuunnella asiakasta, voimme tarjota parasta polttoaineratkaisua. Video: Kotimaista lähienergiaa Keskeiset tunnusluvut: Osuus Vapon liikevaihdosta Liikevoitto 31,1 miljoonaa euroa 42,9 % Liikevaihto 208,8 miljoonaa euroa Maija Henell, Savon Voima: Vapon palveluasenne näkyy haluna löytää erilaisia ratkaisuja. Olemme hyvin tyytyväisiä Vapon kykyyn palvella meitä joustavasti ja luotettavasti. Olemme saaneet polttoainetta tilanteiden muuttuessa yllättävästikin. Tämä on meille tärkeää, sillä meidän pitää pystyä turvaamaan lämmöntoimitus omille asiakkaillemme kaikissa tilanteissa joka hetki. Tuotannon pitää olla katkeamatonta olosuhteista riippumatta. Vapo toimittaa Savon Voimalle turvetta sekä puuperäisiä polttoaineita. Vapo on pystynyt hyvin täyttämään odotuksemme ja toiveemme. Polttoaineessa niin logistiikan, laadun kuin hinnan on oltava kohdillaan, jotta homma toimii. Ei riitä, että Vapo toimittaa polttoainetta myös Savon Voiman Leppävirran uudelle biovoimalaitokselle. kaksi kolmesta olisi kunnossa. Koko paketin on toimittava tai muuten meidän prosessimme kärsii. Vapon palveluasenne näkyy haluna löytää erilaisia ratkaisuja. Vapon kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita on selvästi kehittynyt yhdessä palvelutarjonnan kanssa. Monipuolinen polttoainetarjonta auttaa tässä, sillä jos yhden polttoaineen toimituksissa on ongelmia, ratkaisuna voi olla sen korvaaminen toisella. Savon Voimalla on 20 erillistä kaukolämpöverkkoa Joroisista Kiuruvedelle ulottuvalla toimialueellaan. Polttoainetta yhtiö käyttää yhteensä yli MWh, josta Vapo toimittaa noin kolmanneksen

15 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Vapo on rakentanut toimintansa vahvan osaamisen varaan Tapani Potka, Atria: Kaikki on osaamisesta kiinni Uuden tuotannon suunnitteluja seurantajärjestelmän avulla löytyy voimalaitoksen optimaalinen ajotapa, energiatehokkaasti ja taloudellisesti. Olemme toteuttaneet yli sata lämpöratkaisua teollisuudelle ja kunnille, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen kertoo. Vapo on rakentanut toimintansa vahvan osaamisen varaan ja panostanut energiatehokkuuteen. Asiakkaan energiahuolet halutaan ratkaista. Yhdessä asiakkaan kanssa valitaan paras lämpöratkaisu, vaikkapa avaimet käteen periaatteella. Lämpöratkaisu voidaan toteuttaa osa- tai kokonaisratkaisuna, aina asiakkaan tarpeen mukaan. Energiaa tehokkaasti ja taloudellisesti Hyvä esimerkki toteutetuista lämpöratkaisuista on kaikilla Vapon voimalaitoksilla käyttöön otettu tuotannon suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Sen avulla on mallinnettu muun muassa laitosten optimaalisimmat ajotavat, mikä parantaa vuoropuhelua operaattoreiden kanssa. Energiaa tuotetaan tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tämäntyyppiset työkalut ovat yleisiä suurilla voimalaitoksilla. Nyt kykenemme tuomaan niitä asiakkaillemme myös pienemmän kokoluokan voima- ja lämpölaitoksiin. Useita uusia asiakkaita Vuoden 2015 alussa Fortum myi Tuusulan Jokelassa sijaitsevan kaukolämpöliiketoimintansa Vapolle. Kaukolämpöverkkoon kuuluu kaksi raskasta polttoöljyä polttoaineenaan käyttävää lämpökeskusta. Vapo on selvittämässä millaisella aikataululla Jokelassa voidaan siirtyä kotimaisten polttoaineiden käyttöön. Joulukuussa 2014 solmittu kauppa Sysmän kunnan kaukolämpöliiketoiminnasta toi Vapolle 63 uutta kaukolämpöasiakasta. Heidän yhteenlaskettu lämmöntarpeensa on noin MWh vuodessa. Myös Keravan Energia myi Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnan Vapolle, kauppa solmittiin keväällä Kaukolämpöverkon energian myynti on noin MWh Video: Vapo Energia ja sen piirissä on noin 100 kiinteistöä. Keväällä 2015 Vapo-konsernin ruotsalainen tytäryhtiö Neova AB osti Åstorp Bioenergi AB:n kaukolämpöliiketoiminnan. Kaupan myötä Neova jatkaa laajenemistaan Ruotsin kaukolämpömarkkinoilla. Näiden lisäksi Vapo aloitti kuivauslämmön toimituksen HASA:n Haapaveden sahalle loppuvuodesta Kaukolämmön toimituksen ansioista sahatavaran kuivauksen läpimenoajat lyhenevät, mikä lisää sahan kapasiteettia. Vapon Haapaveden voimalaitoksen henkilöstön panos projektiin oli merkittävä, sillä suuri osa rakennustöistä tehtiin oman väen voimin. Lämmönsiirron höyry- ja kaukolämpölaitteet asennettiin Vapon entisen pellettitehtaan tiloihin. Toimitusvarmuutta ja säästöjä energiakustannuksissa Kokemuksemme mukaan kahdeksan asiakasta kymmenestä on pystynyt saavuttamaan yli 10 prosentin säästöt energiakus- Vapon keskusvalvomosta Tikkurilasta voidaan valvoa ja ajaa myös asiakkaiden lämpölaitoksia. Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto 94,2 miljoonaa euroa Liikevoitto 6,7 miljoonaa euroa Osuus Vapon liikevaihdosta 19,3 % tannuksissa Vapon lämpöratkaisuilla, Hassinen mainitsee. Vähintään yhtä tärkeä asia Vapon asiakkaille on toimitusvarmuus. Keskusvalvomotoiminnan tuoman mittakaavaedun ansiosta tuotantoprosessien jatkuva seuranta on mahdollista myös kaikkein pienimmässä kokoluokassa. Lisäksi keskusvalvomon yhteydessä olevat erityisasiantuntijamme tukevat asiakkaidemme liiketoimintaa myös vaativissa muutostilanteissa. Panostamme omassa toiminnassamme korkeaan toimitusvarmuuteen. Tällöin myös energian saanti on prosesseillemme elintärkeää. Katkokset merkitsevät ongelmia koko tuotantoketjussa aina eläinten vastaanotosta tuotannon toteutukseen ja edelleen toimituksiin asiakkaille. Vapolla ja Atrialla on pitkäaikainen lämmön- ja höyryntoimitus sopimus Nurmon tuotantolaitokselle. Toimitettava energiamäärä on noin 70 GWh vuodessa. Sopimukseen liittyen Vapo rakensi alueelle uuden 13 MW:n höyrykattilalaitoksen. Atrian vanha lämpökeskus toimii edelleen varalaitoksena ja tasaa tarvittaessa huippukuormaa. Vapo vastaa koko energiantuotannosta eli käyttö- ja kunnossapitotoiminnasta ja polttoainehuollosta. Nurmon tuotantolaitos ei ole energian toimituksen kannalta mitenkään poikkeuksellinen. Energian tarpeemme on hyvin ennalta arvioitavissa. Emme kuitenkaan ole helppo asiakas, sillä prosessiemme haavoittuvuus tekee meistä kovin vaativan asiakkaan. Vaadimme erinomaista toimitusvarmuutta. Energian toimituksen pitää olla ehdottoman häiriötöntä, Potka toteaa. Valitsimme Vapon, sillä halusimme kilpailukykyistä varmuutta. Varmuutta tuo osaava kumppani. Riittävän iso operoija tuo osaamista niin käyttöön kuin polttoainehuoltoon. Olemme olleet valintaamme hyvin tyytyväisiä. Yhteistyö on toiminut. Osana toimivaa yhteistyötä Potka mainitsee avoimen keskustelukulttuurin. Vapo on Nurmossa kuin osa Atrian omaa organisaatiota. Erityisen tärkeää yhteistoiminnassa on ollut, että asioiden käsittely ja tarkastelu sekä ratkaisujen haku on ollut ennakoivaa. Myös ongelmatilanteet on käsitelty riittävällä avoimuudella. Sen kautta on saatu hyvä pohja toiminnan edelleen kehittämiselle

16 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Vapo tuottaa lähienergiaa paikallisesti Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli 140 lämpökeskusta, voimalaitosta ja kaukolämpöverkkoa. Vapo omistaa ja operoi yhteensä yli 140 lämpökeskusta ja voimalaitosta. Laitokset tuovat töitä alueille, sillä suuri osa urakoitsijoista sekä osa muusta työvoimasta ovat paikallisia. Kaikkien laitosten suhteen pohditaan keinoja kehittää tuotantoa niin, että kotimaisten polttoaineiden osuutta lisätään ja energiatehokkuutta kasvatetaan, Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtaja Markus Hassinen kertoo. Työtä lähialueille Hyvä esimerkki paikallisesta vaikuttavuudesta on Mynämäen lämpökeskus. Vapon uudistamaa lämpökeskusta pitää kunnossa ja huoltaa paikallinen rakennusurakoitsija. Voimalaitoksen polttoaineena siirrytään tuontiöljystä lähiseudun kiinteisiin polttoaineisiin. Rakentamista johtava urakoitsija sekä laitoksen kattilantoimittaja tulevat lähialueilta, joten Mynämäen lämpölaitos työllistää ihmisiä paikallisesti. Lähiseudun haketta hyödyntää myös Vapon Ruoveden lämpökeskus, jossa paikallinen urakoitsija huolehtii laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. Laitos käyttää polttoaineenaan lähiseudulla tuotettua turvetta. Lähienergian hyödyntäminen kasvattaa sekä kustannustehokkuutta että toimintavarmuutta. Käytäntö tuo myös töitä lähialueiden asukkaille. Vapo hyödyntää paikallisten urakoitsijoiden tarjoamaa työvoimaa myös Nokian Linnavuorella. Asiakkaina ovat muun muassa AGCO Power sekä Patria. Kun AGCO Power kasvatti kapasiteettiaan, Linnavuoreen rakennettiin uusi pellettilaitos vastaamaan asiakkaan kasvanutta energiantarvetta. Energiantuotanto kasvoi uuden laitoksen myötä 10 GWh:iin vuodessa. Investointeja Sotkamossa ja Rääkkylässä Paikalliset urakoitsijat ovat olleet mukana Sotkamon voimalaitoksen perusparannustöissä. Perusparannuksen yhteydessä parannetaan Sotkamon voimalaitoksen energiatehokkuutta ja kaukolämmön toimitusvarmuutta sekä vähennetään ilmanpäästöjä muun muassa uuden sähkösuodattimen ja savukaasupesurin avulla. Kaikki Vapon ja osa asiakkaiden laitoksista liitetään Vapon keskusvalvomon piiriin. Vantaan Tikkurilassa oleva keskusvalvomo hoitaa laitosten reaaliaikaisen seurannan. Vapon Rääkkylässä sijaitsevan lämpölaitoksen automaatio päätettiin uudistaa, sillä vanha järjestelmä oli tullut tiensä päähän eikä se tukenut keskusvalvontaa. Automaatiouudistuksesta vastasi alueen ISS. Rääkkylän laitos tarjoaa työtä alueelle käyttämällä osin paikallista polttoaineita kattiloissaan. Vapon strategiaan kuuluu keskeisesti energialiiketoiminnan kannattava kasvu. Kannattava kasvu perustuu Vapon polttoaine- ja energiantuotanto-osaamiseen, energiatehokkuuteen, kattavaan polttoainetoimitusverkostoon sekä laitosten käyttötoimintamalliin. Asiakkaille tämä näkyy toimitusvarmana ja kustannustehokkaana energiana. Lämpö- ja pellettilämpölaitos Voimalaitos Jukka Lakka, Finavia: Vapo lämmittää Finavian kenttiä Lentokenttä on moninainen kokonaisuus, jossa kaiken on pelattava joka hetki suunnitellulla tavalla. Finavia on ulkoistanut 9 lentokentän lämpöenergiahuollon ja siitä huolehtimisen Vapolle. Meillä on nyt monta huolta ja murhetta vähemmän. Olemme tyytyväisiä ratkaisuun, Jukka Lakka Finaviasta kertoo. Olimme edelläkävijöitä, sillä silloin pellettiä ei käyttänyt vielä oikein kukaan. Finavia ulkoisti ensimmäisenä Jyväskylän kentän lämpöenergian toimituksen, kunnossapidon ja huollon Vapolle vuonna Tämän jälkeen on ulkoistettu vielä 8 muuta kenttää: Ivalon, Joensuun, Kemin, Kajaanin, Kruunupyyn, Kuusamon, Kuopion ja Vaasan kentät. Vuosittain energiaa syötetään noin MWh. Kaikkiaan Vapon lämmitettävänä on kuutiota Finavian 1,8 miljoonasta kuutiosta. Finavian kenttien lämmittäminen vie energiaa vuodessa noin MWh, joten Vapo vastaa reilusta viidenneksestä energiantarpeestamme. Vuonna 1978, kun tulin Finavialle, energiahuolto oli kokonaan öljyn varassa. Nyt meillä on myös uusiutuvia energiamuotoja. Pelletin osuus saattaa tulevaisuudessa vielä kasvaa. Finavian tavoitteena on järjestää kenttien energiahuolto mahdollisimman toimivasti ja tehokkaasti. Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia avoimesti. Vapon kanssa tehdyt ulkoistussopimukset ovat hyvä esimerkki onnistuneesta valinnasta. Finavia on ulkoistanut 9 lentokentän lämpöenergiahuollon ja siitä huolehtimisen Vapolle. Meillä on monta huolta ja murhetta vähemmän, Finavian Jukka Lakka kertoo

17 VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ Forssa edelläkävijä kiertotaloudessa Vapolla keskeinen rooli Forssan energiaomavaraisuustavoitteessa. Kiertotalous antaa kilpailuetuja siinä mukana oleville yrityksille. Sellainen on vaikkapa tuotteiden jäljitettävyys. Forssa haluaa olla energiaomavarainen vuonna 2020, ja kunnianhimoinen tavoite on toteutumassa. Kaupunki on myös Suomen kirkkainta kärkeä kiertotaloudessa. Vapo on keskeinen tekijä Forssan kiertotalousmallissa. Vapo on tuonut meille energiaosaamista, jota Forssalla ei olisi muuten ollut. Kiertotalouskonsepti käynnistyi kaupungin päätettyä myydä kaukolämpöverkkonsa ja lämmöntuotantonsa Vapolle, kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo. Toimivan kaukolämpöinfran päälle oli hyvä rakentaa uutta konseptia. Forssassa on kehitetty kiertotalouden ympärille yritysrypäs, jossa yritykset paitsi tukevat toisiaan, lisäävät myös elinvoimaa ja toimeliaisuutta laajemmin seutukunnalla. Kiertotaloudesta myyntikonsepti Sulkko uskoo kiertotaloudesta kehittyvän myös myyntikonseptin. Forssassa kaukolämpöverkon ympärille on rakentunut kiertotalouden symbioosi. Siinä yhden jäte on toisen raaka-aine ja prosessin sivutuotteet menevät kolmannelle jälleen raaka-aineeksi tai energiaksi. Forssassa saadaan aineesta ja energiasta enemmän irti. Kiertotalous on tulevaisuutta. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran arvion mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvu- potentiaalin. Forssa haluaa olla keskeisesti mukana tässä kasvussa, kaupunginjohtaja Sami Sulkko painottaa. Edellinen lama iski Forssaan todella lujaa ja kaupunki kävi todella syvällä. Oli löydettävä uusia mahdollisuuksia tekstiiliteollisuuden tilalle. Forssassa päätettiin tehdä haasteesta hyve ja hyödyntää eri mahdollisuudet viisaasti ja tehokkaasti siitähän kiertotaloudessakin pohjimmiltaan on kyse. Kaukolämmön vakaa hinta tavoitteena Vapon Forssan voimalaitoksella tuotetaan lämpöä ja sen sivutuotteena sähköä. Sähkön myymme sähkömarkkinoille. Kaukolämpö menee kaukolämpöverkon kautta asiakkaillemme. Polttoaineina käytämme kotimaisia polttoaineita eli turvetta sekä puupolttoaineita, voimalaitospäällikkö Jari Nyberg Vapolta kertoo. Pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä varten Forssan voimalaitokselle asennettiin savukaasupesurit. Asennus nosti samalla laitoksen hyötysuhdetta: aiemmin 66 MW:n teholla energiaa tuottanut laitos tuottaa nyt 14 MW enemmän lämpöä. Olemme pystyneet pudottamaan kaukolämmön hintaa asiakkaillemme hyötysuhteen nousun seurauksena. Tavoitteenamme on pitää kaukolämmön hinta kilpailukykyisenä ja vakaana ja näin tarjota mahdollisimman vakaa sekä ennustettava toimintaympäristö asiakkaillemme, Nyberg selittää. Forssan mallista vientituote Sulkko uskoo kiertotaloudesta koituvan Forssan uuden menestystekijän. Kiertotalous antaa erilaisia kilpailuetuja siinä mukana oleville yrityksille. Uskon, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyydestä kehittyy vielä merkittävä kilpailuetu. Jo nyt mukanaolo on selvä ovia avaava referenssi. Me haluammekin kehittää Forssan mallista vientikonseptin. Sulkko kiittelee forssalaisyrityksiä ennakkoluulottomuudesta ja avarakatseisuudesta. Näkökulman laajentaminen luo uusia, yhteisiä mahdollisuuksia. Edessä on hyvä tulevaisuus. Forssasta voidaan viedä ei vain kiertotaloudessa tuotettuja tuotteita, vaan kiertotalouden konseptia ja osaamista vaikkapa teknologisiin ratkaisuihin liittyen. Uskon osaamisellemme olevan runsaasti kysyntää. Vapolla on tärkeä rooli Forssan energiaomavaraisuustavoitteessa, kaupunginjohtaja Sami Sulkko kertoo. Forssassa aine kiertää ja tuottaa lisäarvoa Forssa on keskellä Suomen parhainta viljantuotantoaluetta. Prosessi lähtee liikkeelle viljasta, josta otetaan talteen entsyymit. Tämän vilja matkaa bioetanolitehtaalle etanolintuotantoa varten. Prosessienergia tuotetaan hakkeella ja hakkeen ohessa poltetaan viljan kuoret. Etanoli sekoitetaan liikennepolttoaineisiin. Sivutuote mäski menee alueen sikatiloille rehuksi. Siat päätyvät aikanaan alueen lihanjalostamolle elintarvikejalostukseen. Laitoksen jätteistä yhdessä alueen biojätteiden kanssa valmistetaan biokaasua. Prosessissa syntynyt mädäte sekä prosessista talteen otettava ammoniumsulfaatti lähtevät lannoitteeksi pelloille. Valmista biokaasua käytetään autojen polttoaineena tai energiaksi lasivillaeristeiden valmistusprosessissa. Lasivillan valmistukseen vastaavasti saadaan paikallisesti kierrätetty lasi eristevillavalmistukseen. Lasivillaeristettä käytetään puolestaan raaka-aineena viereisellä betonielementtitehtaalla. Vapon Forssan voimalaitokselle asennettu savukaasupesuri nosti laitoksen hyötysuhdetta merkittävästi

18 YMPÄRISTÖTURPEET Suomessa kuutiota ympäristöturvetta Paras ympäristöturpeen toimittaja kehittää alueellista varastointia sekä kehittyy keskusteluista asiakkaiden kanssa. Tuotannon näkökulmasta vuosi oli hyvin tavallinen. Kesän lämpimät jaksot tarjosivat hyvät tuotanto-olosuhteet ja valtakunnallisella tasolla kokonaistuotantotavoite saavutettiin. Ympäristö ja kiinteistöt myyntijohtaja Ari Huunosen mielestä varastotilanne voisi olla parempikin. Varastotilanteessa alueellisia eroja Valtakunnallisesti katsottuna tilanne on hyvä, mutta varastotilanne voi vaihdella alueellisesti hyvin paljon. Esimerkiksi Lounais- Suomessa meillä on erittäin hyvät varastot, kun taas Itä- ja Kaakkois-Suomen alueella joudumme suunnittelemaan tarkasti, kuinka voimme palvella kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Itä- ja Kaakkois-Suomen haastavan varastotilanteen taustalla on ympäristöturpeiden tuotantoalueiden vähäinen määrä. Huunonen kertoo, että asiaan on jo reagoitu. Uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa on huomioitu ympäristöturpeiden alueellinen kysyntä, jotta asiakkaiden tarpeisiin voidaan tulevaisuudessa paremmin vastata. Vapon ympäristöturpeen vahvuutena ovat sen erinomaiset ominaisuudet. Kasvuturpeen veden pidätyskyky, ilmatilavuus ja rikkaruohottomuus sekä kuiviketurpeen hyvä imukyky, alhainen ph ja kuivikkeen puhtaus ovat asiakkaille tärkeitä ominaisuuksia. Huunonen korostaa, että myös palvelun laadulla on suuri merkitys. Aktiivista asiakassuhteen kehittämistä Kun haluamme olla paras kuivikkeen ja kasvuturpeen toimittaja, tuotannon lisäksi meidän tulee hallita kokonaisuus. Sovituista asioista on pidettävä kiinni niin tuotteen laadun, asiakaspalvelun tavoitettavuuden kuin toimituksenkin suhteen, Huunonen painottaa. Tänä vuonna on satsattu paljon asiakasaktiivisuuteen. Tarkoituksena ei ole lähestyä asiakasta vain uusien kauppojen toivossa. Haluamme keskustella asiakkaan kanssa, jotta voimme olla varmoja siitä, onko asiakas ollut tyytyväinen palveluumme. Palautteen perusteella kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Hyvänä jatkuvan kehittämisen esimerkkinä Huunonen pitää uutta tapaa tiedottaa tuotteen toimituksesta asiakkaalle. Asiakas saa jatkossa tekstiviestillä tietoa tuotteen toimituksesta, jolloin hän pystyy paremmin esimerkiksi suunnittelemaan omat aikataulunsa m 3 ympäristöturvetta, josta: m 3 kuiviketurvetta m 3 kasvuturvetta m 3 imeytysturvetta Oma kuivikeauma tuo varmuuden Uuraisten Kyynämöisissä lihakarjatilaa pitävä yrittäjäpariskunta Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen uskoo tulevaisuuteen. Rossin ja Tiaisen uusi navetta nousee hyvää vauhtia ja sen myötä tilan toiminta laajenee merkittävästi. Tilalla on nyt noin 250 eläintä, joista emolehmiä 75 ja loput lihakarjaa. Laajennuksen jälkeen pääluku nousee noin 350:een. Eläinten hyvinvointi on tilan menestyksen edellytys ja siksi tilalla luotetaan kuiviketurpeeseen. Vapo on toimittanut turpeen jo lähes kymmenen vuoden ajan. Uutta on se, että viimeiset kaksi vuotta tilan isäntä on ostanut Vapolta itselleen oman kuiviketurveauman. Oma auma on kätevä ja turvallinen valinta. Turve nostetaan alkukesästä, minkä jälkeen käyn tarkastamassa laadun. Sitten auma peitetään, ja voin ajaa turvetta tilalle omaan tahtiin, Rossi kertoo. Omalla tontilla on katettua varastotilaa noin tuhannelle kuutiolle turvetta, joten Rossi on ajanut reilun kahden tuhannen kuution aumansa kahdessa erässä, syksyllä ja keväällä. Matkaa Petäjäveden Ukonmurronsuolle kertyy noin 30 kiloteriä. Oma auma on turvallinen ja huoleton valinta. Se varmistaa, että laadukasta kuiviketta riittää koko vuodeksi. Ilman muuta ostan oman auman myös jatkossa. Turve on erinomainen kuivike, jonka ansiosta eläimet pysyvät puhtaina ja terveinä. Tämä on tärkeää teurastuksen kannalta. Eläinlääkäriä emme ole tarvinneet ainakaan vuoteen, Rossi sanoo. Ville-Pekka Rossi on sukutilan viides isäntä. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna Ville-Pekka Rossi ja Tanja Tiainen laajentavat lihakarjatilaansa Uuraisilla. Uuden navetan myötä pääluku nousee 350:een ja kuivikkeena käytetään jatkossakin Vapolta hankitun oman kuivikeauman turvetta

19 VAPO TIMBER Kaksijakoinen vuosi Sahausliiketoiminta teki päättyneellä tilikaudella voitollisen tuloksen. Vapo Timber Oy:n tulos oli 0,6 miljoonaa euroa. Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin kuutiometriä, mikä oli lähes edellisen vuoden tasolla. Toimitusjohtaja Juhani Ylä-Sahra kuvailee toukokuussa 2014 alkanutta tilivuotta malliesimerkiksi sahausliiketoiminnan turbulentista luonteesta: Vuosi 2014 oli kaksijakoinen. Kysyntä oli vuoden 2014 alkupuolella hyvä ja sahatavaran hintoja kyettiin korottamaan merkittävästi. Positiivisiin markkinaodotuksiin perustuen sahojen tuotantomäärät pysyivät korkeina. Tasaista ja vakaata puunhankintaa Syksyn kuluessa sahatavaran kysyntä osoittautui ennusteita heikommaksi, minkä seurauksena sahatavaravarastot kääntyivät nousuun. Kevään 2015 sesonki jäi myös odotettua vaisummaksi. Valuuttakurssien nopeat ja erisuuntaiset liikkeet ovat antaneet oman lisänsä alan turbulenttiin todellisuuteen. Puunhankinnassa kehitys oli rauhallisempaa. Kauppa kävi tasaisesti ja hintataso pysyi ennallaan, joskin selvästi liian korkeana verrattuna sahatavaramarkkinoilta saataviin hintoihin. Vientiä Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan Vapo Timberin tuotteet ja markkina-alueet pysyivät ennallaan. Suomi on edelleen suu- rin yksittäinen markkina-alue, joskin suurin osa tuotannosta meni vientiin. Tärkeimmät vientimarkkinat olivat Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Entistä merkittävämpiä määriä sahatavaraa on toimitettu kasvaville Kaukoidän markkinoille. Sahat käynnissä koko vuoden Kuluneen vuoden myönteisiin puoliin kuului se, että molemmat sahamme toimivat normaalisti koko vuoden lukuun ottamatta joulukuuta, jolloin talvilomia aikaistamalla ja työajanlyhennyspäiviä pitämällä tuotantoa leikattiin varastojen kurissa pitämiseksi, Ylä-Sahra kertoo. Kehitystoiminnan painopisteitä ovat olleet tuotannon tehokkuuden ja laaduntuottokyvyn parantaminen, myynnin tehostaminen ja työturvallisuuden parantaminen. Sahausliiketoiminnan menestys on suoraan sidoksissa rakentamisen aktiivisuuteen ja siten yleisesti taloudelliseen kasvuun Suomessa ja vientimarkkinoilla. Rakentamisen volyymin ennustetaan pysyvän Länsi-Euroopassa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta matalana vuonna Siten sahateollisuuden suhdannetilanteessa ei odoteta merkittävää parantumista. Tulos on seurausta sahausliiketoiminnan turbulenssista. Strategia ja tulevaisuus Sahatavaraa tehokkaasti valituille markkinoille m 3 Vapo Timber Oy on keskisuuri suomalainen sahayhtiö. Sen Pohjois-Karjalassa Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevien sahojen tuotantokapasiteetti on noin m 3 vuodessa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Suomi, Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Afrikka. Vapon strategiassa on määritelty, että Vapo Timberiä kehitetään itsenäisenä yrityksenä sen arvoa kasvattaen. Sahojen kilpailukyvystä pidetään huolta muun muassa riittävillä investoinneilla ja niiden toimintaa jatkuvasti kehittämällä. Viime vuosina Lappset on laajentanut toimintaansa teemapuistojen rakentamiseen. Särkänniemen Angry Birds Land on niistä ensimmäisiä. Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto 89,0 miljoonaa euroa Liikevoitto 0,6 miljoonaa euroa Osuus Vapon liikevaihdosta 18,3 % Lappset uskoo puuhun ja laatuun Rovaniemeläinen Lappset Group Oy on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista, joka toimii yli 40 maassa. Leikkipaikkavälineiden lisäksi yritys tekee mm. liikuntapaikkavälineitä. Puu on meille keskeinen ja sopiva raakaaine. Se tuntuu miellyttävältä kaikissa olosuhteissa tropiikista arktisille alueille, toteaa Hannu Ylinenpää, Lappsetin Director, Marketing & Innovations. Yrityksen tuotteet tehdään kestämään, joten myös puuraaka-aineen täytyy olla laadukasta ja kestävää. Meille olennaista on yhteistyökumppanin kyky toimittaa tarvittavia määriä korkealaatuista raaka-ainetta. Tärkeää on myös joustavuus, sillä markkinatilanne vaihtelee nykyään nopeasti, Ylinenpää arvioi. Vapo Timber on toimittanut sahatavaraa Lappsetille 1980-luvun puolivälistä lähtien. Investoinnit teknologiaan takaavat sahatavaran tasaisen laadun

20 KEKKILÄ Tuotekehityksellä haetaan kasvua tuleville vuosille Kovasta kilpailusta huolimatta Kekkilä säilytti markkinaosuutensa ja onnistui uusasiakashankinnassa. Kekkilä toi markkinoille erikoismultien tuoteperheen. Ammattiviljelytuotteita toimitetaan yli 60 maahan, kun taas kuluttajaliiketoiminta keskittyy etenkin Pohjoismaihin. Siellä Kekkilä Group kuuluu johtaviin toimijoihin Kekkilä Garden ja Hasselfors Garden -brändeillään. Kotimaan markkinoilla onnistuimme säilyttämään markkinaosuutemme ja hintatasomme kiristyvästä kovasta kilpailusta huolimatta, Kekkilän toimitusjohtajana helmikuussa 2015 aloittanut Sari Rämö kertoo. Ruotsin markkinoilla lisätään merkittävästi yhteistyötä myös yksityisten puutarhaliikkeiden kanssa. Ne ovat edelleen suurin asiakassegmentti ketjujen jatkuvasta vahvistumisesta huolimatta. Onnistumisia asiakashankinnassa Vientimyynnin osalta keskeisimpiä onnistumisia oli myynnin kasvu strategisesti merkittävillä markkina-alueilla Latinalaisessa Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa. Uusasiakashankinta jatkui vahvana, mistä johtuen myös asiakaspalvelua ja myynnin tukea tehostettiin merkittävästi. Tämän uskotaan tuovan selvää etua kilpailtaessa vaativista ammattiviljelyasiakkaista. Kekkilä-konserni toimii Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Venäjän kuluttajamarkkinoilla. Ammattiviljelytuotteiden vientimaita on yli 60. Niistä suurimmat ovat Italia, Espanja, Norja, Meksiko, Israel ja Marokko. Kasvua on odotettavissa erityisesti Latinalaisesta Amerikasta ja Japanista. Kekkilä Group valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja ja lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Tuotelanseeraukset markkina-aseman tukena Kekkilä lanseerasi markkinoille uuden erikoismultien tuoteperheen, jolla halutaan vahvistaa markkina-asemaa multatuotteiden ykkösosaajana. Ammattiviljelypuolella markkinajohtajan asemaa vahvistettiin entisestään, ja uusilla tuotelanseerauksilla varmistetaan kasvu myös jatkossa. Ruotsissa ja Norjassa erityisinä painopistealueina olivat logistiset ratkaisut ja asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kuluttajatuotteissa uudeksi asiakkaaksi saatiin Granngården-ketju ja sen yli sata myymälää, Rämö jatkaa. Viherrakentamisen alueella on nähtävissä suurta potentiaalia, ja tätä markkinaa Hasselfors Garden kehittää vahvasti yhdessä suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa. Keskeiset tunnusluvut: Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa Liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa Osuus Vapon liikevaihdosta 17,9 % 36 37