VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V."

Transkriptio

1 (10) VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V. 1 TOIMINTAKERTOMUS TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TAUSTA JA TARKOITUS TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO TUKIKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA Ohjaus, neuvonta ja konsultointi Kielen opetuksen kehittäminen ja vertaistoiminta Koulutus, materiaalin tuotanto ja tiedotus Verkostoituminen ja vaikuttamistyö TUKIKESKUKSEN JATKO... 9

2 (10) 1. TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Vammaiset maahanmuuttajat edustavat moninkertaista vähemmistöä, joka kohtaa erityisiä haasteita vamman ja etnisen tai maahanmuuttajataustan sekä näiden kerrannaisvaikutuksen vuoksi. YK:n vuonna 2006 voimaan tulleessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa huomioidaan erikseen vähemmistöihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän riski, joka kohdistuu niihin vammaisiin henkilöihin, jotka edustavat myös jotain muuta vähemmistöä kuten etnistä ryhmää, kielivähemmistöä tai uskontoa. Haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset henkilöt huomioidaan myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta on vähän tutkimuksellista tietoa siitäkin huolimatta, että heidän on viimeisten vuosien aikana tiedostettu kuuluvan haavoittuvaan ryhmään. Myöskään vammaisten tai pitkäaikaisten maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkaa tilastollista tietoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna ulkomaan kansalaista. Jos lukuun sovelletaan yleisesti käytettäviä arvioita vammaisten henkilöiden määrästä, jollain tapaa toimintarajoitteisia henkilöitä tästä ryhmässä olisi henkilöä. Luvussa eivät kuitenkaan tule esiin Suomen kansalaiset, joilla on maahanmuuttotausta, tai Suomessa syntyneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet vammaiset lapset, joiden vanhemmilla on maahanmuuttotausta. Luvusta puuttuvat myös paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkien virallisten tuki- ja palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja täten usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja kuinka hyvin hän pääsee itsenäisen elämän alkuun Suomessa vaikuttavat monet tekijät: muun muassa aikaisemmat kokemukset, oleskelustatus, vamman laatu, ikä, sukupuoli ja seksuaalisuus, etninen tausta ja yhteiskuntaluokka. Olennaista kotoutumisen kannalta on myös se, miten vammaista maahanmuuttajaa kohdellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä.vammaiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen palvelujärjestelmän kahden sektorin välissä, maahanmuutto- ja vammaispalveluiden leikkauspisteessä. Lisäksi he ovat usein esimerkiksi toimeentulotuki- sekä perhe- ja sosiaalityön palveluiden piirissä. Tuki- ja hakuprosessit ovat työläitä ja monimutkaisia. Ilman riittävää tukea vammaiset maahanmuuttajat jäävät byrokraattisessa palveluviidakossa helposti ilman yhdenvertaista kohtelua ja palveluja, joihin he ovat oikeutettuja. Suomen, ruotsin tai suomalaisen viittomakielen oppiminen on itsenäisen elämän ja kotoutumisen kannalta usein keskeistä. Kotoutumistoimenpiteiden saavutettavuus ei kuitenkaan ole riittävä. Kielikursseja on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin niille olisi tarvetta. Vammaisten maahanmuuttajien kannalta on myös ongelmallista, että kurssit eivät välttämättä sovellu erityistä tukea tarvitseville oppijoille, esimerkiksi niille joiden näkö- tai kuuloaisti on olennaisesti heikentynyt. Toisaalta esimerkiksi traumojen takia muisti- tai oppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten erityistarpeita ei välttämättä opetuksessa huomioida, tai kurssit järjestetään esteellisissä tiloissa. Puutteellinen kielitaito johtaa usein siihen, että opiskelu- tai työpaikka jää saamatta. Vammaisten maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat kielitaidon ja koulutustason lisäksi myös vallitsevat vammaisia ja/tai maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskevat kielteiset asenteet. Mikäli vammaiset maahanmuuttajat jäävät

3 (10) koulutuksen ja työllistymisen tai niihin tähtäävien toimenpiteiden ulkopuolelle, on riski yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen todellinen. Kaikista heikoimmassa asemassa ovat ne vammaiset maahanmuuttajat, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuuksia työllistyä. Oikeus yhdenvertaiseen kotoutumiseen kuuluu kuitenkin myös heille. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Tukikeskus on saanut Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua Ak2-avustusta vuodesta Tukikeskus Hilman avustussumma kasvoi merkittävästi vuonna 2011 ja tämä mahdollisti tukikeskuksen tehokkaamman toiminnan. Vuonna 2012 jatkettiin laajemmilla resursseilla toimivan tukikeskuksen toiminnan kehittämistä. Erityishuomio kiinnitettiin vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun ohjaus- ja neuvontapalvelun tunnettavuuden lisäämiseen sekä vammaisten maahanmuuttajien aktivoimiseen mukaan tukikeskuksen vertais- ja koulutustoimintaan. Tukikeskus toimii Vammaisfoorumi ry:n alaisuudessa, joka on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi tekee aktiivista kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kautta Tukikeskus Hilma pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monen vammaryhmän edustajan sekä takaamaan toiminnan mahdollisimman laajan alueellisen kattavuuden. 2. TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO Tukikeskuksessa työskentelee koordinaattori ja osa-aikainen (50%) projektityöntekijä. Koordinaattori Hannaleena Pölkki jäi työvapaalle ja hänen sijaisenaan toimii Tiina Oikarinen kevääseen 2014 saakka. Osa-aikaisena hanketyöntekijänä työskenteli suomen kielen asiantuntija Marjatta Kokkonen osa-aikaisena projektityöntekijänä aloitti Farah Ghahramani, joka vastaa tukikeskuksen asiakasneuvonnasta ja vertaistukitoiminnasta. Farah Ghahramani suoritti tukikeskuksessa myös sosinomiopintoihinsa kuuluvan harjoittelun syksyllä 2012 (7vkoa). Tukikeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo Vammaisfoorumin hallitus, jolle tukikeskuksen tilanteesta ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Tukikeskuksen toiminnan ideointiin ja toteutukseen osallistuu vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoista koottu Hilma-verkosto, joka kokoontui 3 kertaa vuonna Ryhmän kautta tukikeskus saa tietoa eri toimijoiden kokemuksista ja kysymyksistä sekä tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista aiheista. Hilmaverkostoa laajennettiin vuonna 2012 ja siihen kuuluu nyt kokemusasiantuntijoita, vammais- ja maahanmuuttojärjestöjä sekä pääkaupunkiseudun kuntien vammais- ja maahanmuuttoalan työntekijöitä. Samalla verkoston toiminnassa alkoi painottumaan pelkän tukikeskuksen toiminnan sijaan vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö (ks. luku 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö).

4 (10) Tukikeskus sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak2-avustusta euroa vuodeksi Avustuksesta siirtyy 1876,54 euroa käytettäväksi vuonna Tukikeskuksen taloushallinto hoidetaan Näkövammaisten keskusliitossa, jossa hoidetaan koko Vammaisfoorumin taloushallinto ja jonne RAY:n toimintatuki maksetaan. Tukikeskus toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä vuokratuissa tiloissa Itäkeskuksessa Helsingissä (Marjaniementie 74). 3. TUKIKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA Ohjaus, neuvonta ja konsultointi Ohjaus- ja neuvontapalvelu Tukikeskus ylläpitää ohjaus- ja neuvontapalvelua vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Neuvontapalvelussa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne. Tukikeskuksessa asiakas ohjataan tarkoituksenmukaisten järjestö- ja viranomaispalveluiden piiriin. Asiakasta autetaan tarvittaessa tuki- ja palveluhakemuksien täyttämisessä. Lisäksi pyritään löytämään työkaluja itsenäiseen elämänhallintaan ja selviytymiseen. Jos asiakkaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkin käyttäminen välttämätöntä, jotta palvelusta eivät syrjäydy juuri ne henkilöt, jotka eivät vielä tunne riittävästi suomen kieltä tai yhteiskuntaa ja ovat siten eniten tuen tarpeessa. Syksyllä 2012 tukikeskukseen palkattiin uusi osa-aikainen työntekijä kehittämään asiakastyötä ja vertaistoimintaa. Ohjaus- ja neuvontapalvelun työntekijäresurssien lisääntyessä myös Hilman palvelun tunnettavuutta lisättiin aktiivisella markkinoinnilla. Samalla yhteistyötä tiivistettiin vammaisjärjestöjen ja erityisoppilaitosten (Keskuspuiston ammattiopisto, Ruskeasuon koulu) alue- ja kuntoutussihteereiden kanssa. Myös asiakastyön tilastointia kehitettiin. Tukikeskusen ohjaus- ja neuvontapalvelussa oli vuonna 2012 yhteensä 27 yksilöasiakasta. Asiakkaita oli 12 eri kieliryhmästä. Asiakkaiden yhteydenotot koskivat oleskelulupia ja sosiaaliturvaan pääsemistä, kieli- ja muuta koulutusta, työnsaantia, vammaispalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuksen saamista sekä järjestöjen tarjoamaa harrastus- ja vertaistukitoimintaa. Vaikka yksilöasiakasmäärä on edelleen kohtuullisen pieni, on huomioitava, että tukikeskukseen yhteyttä ottavien asiakkaiden ja heidän perheensä tilanne on usein hyvinkin haastava. Tällöin tilanteen kartoittaminen ja edistäminen vaatii usein runsaasti aikaa ja toimenpiteitä. Ohjaus- ja neuvontatyön lisääntyminen huomioitiin myös tukikeskuksen henkilöstön koulutuksessa. Asiakastyöntekijä osallistui muun muassa trauman tunnistamista asiakastyössä käsittelevään koulutukseen. Konsultointi Tukikeskus toimii asiantuntijakeskuksena, joka tarjoaa konsultointi- ja neuvontapalvelua viranomaisten ja järjestöjen edustajille. Viranomaisten ja järjestöjen yhteydenottoja oli noin 20. Neuvonnassa esille nousevat kysymykset ovat hyvin moninaisia liittyen mm.

5 (10) oleskelulupakäytäntöihin, kulttuurisiin vammaiskäsityksiin, sopeutumisvalmennukseen, opintoja työelämään sekä maahanmuuttaja- ja vammaispalveluihin Kielen opetuksen kehittäminen ja vertaistoiminta Selvitys: Kotoutumista kaikille! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus Tukikeskuksessa aloitettiin vammaisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusta koskevan selvityksen teko syksyllä 2011 ja selvitys valmistui syksyllä Selvitykseen haluttiin lisätä kokemukset vuonna 2012 järjestetyistä mielenterveyskuntoutujille suunnatuista kielikursseista, ja selvityksen julkaisu siirrettiin tammikuuhun Kotoutumista kaikille! selvitys (2013) tarkastelee sitä, miten vammaiset maahanmuuttajat huomioidaan kotoutumiskoulutusta sekä muita kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vastauksia on kerätty kotoutumiskoulutuksen keskeisiltä viranomaistoimijoilta sekä suomen kielen opettajilta ja vammaisilta maahanmuuttajaopiskelijoilta. Myös uudessa kotoutumislaissa (2010) erityistä tukea tarvitseviin maahanmuuttajiin kiinnitetään erityishuomiota ( 3/6, 26/3) ja painotetaan kotoutumisen yksilöllisyyttä. Tukikeskus Hilman selvityksen mukaan vammaisia henkilöitä kuitenkaan ei huomioida kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa, eikä yksilöllisiä tukitoimia aina toteuteta, vaikka ne kotoutumissuunnitelmaan kirjattaisiin. Kotoutumiskoulutusta järjestetään edelleen esteellisissä tiloissa ja tukitoimien ja avustajien käyttö vaihtelee kunnittain. Selvityksessä tuli esiin myös yksittäisiä tapauksia, joissa vammaiselta opiskelijalta oli evätty pääsy työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen vammaisuuden perusteella tai täysin välttämättömien apuvälineiden hankkimisesta oli kieltäydytty niiden korkean hinnan vuoksi. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat odottaneet soveltuvaa kielikoulutusta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Selvityksen tulokset tuotiin esiin mm. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sisäasiainministeriön kehittämishankkeiden tilaisuuksissa (ks. tarkemmat tiedot osa 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö) ja tiedotusta jatketaan vuonna Selvityksen osalta tehtiin myös yhteistyötä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa, jossa tehdään selvitystä ihmisoikeuskasvatuksesta. Suomen kielen opetusta mielenterveyskuntoutujille Tukikeskus järjesti mielenterveyskuntoutujille suunnattua kielen opetusta vuonna Ryhmistä vastasi Hilman suomen kielen asiantuntija. Keväällä 2012 Helsingin vastaanottokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetty ryhmä kokoontui 20 kertaa, osallistujamäärä oli 4-15 henkilöä. Opiskelijat olivat kaikki turvapaikanhakijoita, joista useat muuttivat kevään aikana muille paikkakunnille. Opiskelijoiden epävarma tilanne ja sen mahdollistama vähäinen sitoutuminen asettivat kurssin toteuttamiselle omat haasteensa. Syksyllä kielikurssi järjestettiin yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry:n monikulttuurisuusprojektin ja Espoon maahanmuuttajapalveluiden HAAPA-hankkeen kanssa. Kurssi kokoontui 28 kertaa ja kurssilaisia oli 8. Toiminnallinen kielikurssi järjestettiin Espoon mielenterveysyhdistyksen tiloissa ja opetus tapahtui Emyn työtoiminnan yhteydessä. Suomalaiset Emyläiset osallistuivat kurssin toimintaan läksyhelppeinä ja kurssikummeina.

6 (10) Kurssilaiset olivat hyvin motivoituneita opiskelemaan ja he integroituivat myös osaksi mielenterveysyhdistyksen muuta toimintaa kurssikummien kautta. Mallinnus kurssista lisättiin osaksi Kotoutumista kaikille! raporttia. Kielikursseilla oli yhteensä 23 opiskelijaa ja 48 kokoontumiskertaa. Vertaistoiminta Keväällä 2012 järjestettiin iltakerho/kielikurssi somalinkielisille vammaisille ihmisille yhteistyössä Ida ry:n kanssa. Ryhmä kokoontui 16 kertaa ja sen toimintaan osallistui vaihdellen 2-6 henkilöä. Ryhmälle ei etsinnöistä huolimatta löytynyt päätoimista vertaisvetäjää ja ryhmän toiminta muutettiin osallistujien toiveiden mukaisesti suomen kielen keskusteluryhmäksi, jota piti Hilman suomen kielen asiantuntija. Ryhmässä työskenteli lisäksi apuohjaaja. Syksyllä tukikeskukseen palkattiin osa-aikainen työntekijä, jonka vastuualueena on vertaistoiminnan kehittäminen. Työntekijä osallistui syksyllä 2012 vertaistukiryhmän ohjaajan perus- ja jatkokoulutukseen. Ryhmätoiminnan laajempi kehittäminen päätettiin siirtää kevääseen Vuoden 2012 budjetista siirtyy tätä varten 1876,54 euroa. Ryhmätoiminnan sijaan järjestettiin asiakkaille vierailut Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatiseen (1kpl) sekä Helsingin Invalidien Yhdistykseen (2kpl). Vierailuille osallistui yhteensä 15 henkilöä. Vertaistoiminnassa oli yhteensä 21 osallistujaa ja 19 kokoontumiskertaa Koulutus, materiaalin tuotanto ja tiedotus Koulutukset ammattilaisille ja infotilaisuudet maahanmuuttajille Tukikeskus järjesti yhteistyössä Invalidiliiton kanssa Maahanmuuttajat kuntoutuksen asiakkaina seminaarin Helsingissä. Seminaari oli erittäin ajankohtainen, sillä syksyllä 2012 julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusta maahanmuuttajien terveyspalveluista ja kuntoutuksesta: THL:n Maamu-tutkimus sekä Kelan Maahanmuuttajat kuntoutusasiakkaina tutkimus. Kuntoutuksen ammattilaisille sekä muille kuntien ja järjestöjen työntekijöille tarkoitetussa seminaarissa pohdittiin kulttuuritaustan merkitystä kuntoutuksessa ja jaettiin hyviä käytäntöjä maahanmuuttaja-asiakkaiden kuntoutukseen. Puheenvuoroja kuultiin järjestäjien lisäksi kokemusasiantuntijoilta, tutkijoilta, kuntoutuksen ammattilaisilta ja Kelan edustajilta. Seminaariin osallistui 50 alan ammattilaista ja se sai osallistujilta kokonaisarvosanan 3,85 (asteikko 1-5). Tukikeskuksen koordinaattori piti luentoja vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta eri sidosryhmien tapahtumissa: Helsingin vammaispalveluiden koulutuspäivässä ( ), Espoon maahanmuuttopalveluiden HAAPA-hankkeen koulutuspäivässä ( ), Aivoliiton henkilöstöpäivillä ( ), Näkövammaisten keskusliiton aluesihteeripäivillä ( ), Invalidiliiton aluetorilla ( ja ) Helsingin vammaisneuvoston tilaisuudessa ( ), Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisyhdistyksen tilaisuudessa ( ) sekä Helsingin Invalidien Yhdistyksen tilaisuuksissa ( ja ). Osaan koulutuksista osallistui myös Hilman kokemusasiantuntija sekä Hilman projektityöntekijä. Luennoille osallistui yhteensä noin 280 henkilöä.

7 (10) Tukikeskus ja Näkövammaisten keskusliitto järjestivät yhteistyössä paikallista monikulttuurisuusjärjestöjen kanssa loka-marraskuussa monikielisiä infotilaisuuksia näkövammaisuudesta neljällä paikkakunnalla (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki). Tapahtumat järjestettiin osana Näkövammaisten keskusliiton Hauska nähdä! kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta näkövammaisuudesta ja saada näkövammaisia henkilöitä palveluiden piiriin. Monikielisiin infotilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä. Koulutustapahtumia oli 15 ja niiden kautta tavoitettiin yhteensä noin 430 henkilöä. Monikielinen materiaali ja tiedotus Päivitetty Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas julkaistiin tukikeskuksen nettisivuilla 12 kielellä maaliskuussa Tietoa palveluoppaasta levitettiin tukikeskuksen laajalti vammais- ja maahanmuuttoalan ammattilaisille sekä järjestöille. Palveluopas löytyy keskeisimmistä verkkopalveluista (Maahanmuuttoalan infopankki.fi ja Vammaispalveluiden käsikirja) sekä lukuisten kuntien sivuilta. Eri kulttuurien vammaiskäsityksistä kertova Näkökulmia vammaisuuteen -artikkelikokoelma julkaistiin toukokuussa Artikkelikokoelma julkaistiin painettuna, äänikirjana sekä tukikeskuksen nettisivuilla. Artikkelikokoelmaa tilattiin laajalti kunnan vammais- ja maahanmuuttajapalveluihin, työ- ja elinkeinotoimistoihin, järjestöihin, kirjastoihin, oppilaitoksiin sekä terveys- ja kuntoutuspalveluja tuottaviin tahoihin ympäri Suomen. Artikkelikokoelma ja monikieliset Vammaisena Suomessa perusesitteet olivat jaossa myös isoissa monikulttuurisissa Mahdollisuuksien tori yleisötapahtumissa kuudella paikkakunnalla, kuntoutusalan ammattilaisten neuvottelupäivillä sekä muissa pienemmissä vammais- ja maahanmuuttoalan tapahtumissa. Vuonna 2012 koottiin Sosiaalialan selkokielinen sanasto, jossa keskeiset sosiaalialan käsitteet selitetään selkokielellä. Sanaston tarkoituksen on selventää sosiaalisektorin käsitteiden sisältöä sekä eri palveluntarjoajien tehtäviä asiakkaan omalla kielellä. Sanasto käännettiin kuudelle kielelle (englanti, somali, kurdi, venäjä, ranska, arabia). Sanasto julkistetaan rasismin vastaisella viikolla Tukikeskuksen nettisivu-uudistus aloitettiin vuonna Uudistuksen tarkoituksena on palvella kasvavaa asiakasryhmää sekä tietoa hakea sidosryhmiä paremmin. Nettisivuille kootaan tietoa tukikeskuksen ja vammaisjärjestöjen palveluista ja vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta sekä ajankohtaisia uutisia ja toimintavinkkejä järjestöille. Uudet sivut saadaan käyttöön keväällä Tukikeskuksen laajennetun sähköisen tiedotuslistan lisäksi toiminnasta tiedotettiin mm. Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston, Järjestöhautomon, Rasmus-verkoston, Monimosverkoston, kehitysmaaliike-listan sähköpostilistojen kautta. Tukikeskuksesta oli vuonna 2012 kuusi artikkelia tai uutista vammais- ja maahanmuuttoalan lehdissä.

8 (10) 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen ja yhteistyöhankkeet Tukikeskus jatkoi vuonna 2012 aktiivista verkostoitumista olennaisten sidosryhmien kanssa. Koska asiakasryhmä on pieni, mutta haavoittuva, ja sen tilanteesta tiedetään yleisesti vielä vähän, on tärkeää pyrkiä tiedottamaan ryhmän kanssa toimivia tahoja kuten järjestöjä, kuntia ja valtion viranomaisia vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöt ja viranomaiset ottaisivat ryhmän erityistarpeet huomioon järjestäessään palveluita ja toimintaa koskevia ohjeistuksia (esim.kielikursseissa, henkilöstön koulutuksessa yms.). Tukikeskus osallistui Espoon maahanmuuttajapalveluiden HAAPA-hankkeen (05/ /2013) ohjausryhmään. HAAPA-hankkeessa kehitetään mallia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kiintiöpakolaisten alkuvaiheen kotoutumispoluksi. Hankkeessa kehitetään kunnan vammais- ja maahanmuuttopalveluiden sekä järjestöjen yhteistyötä kotoutujien tukemiseksi. Keskeisessä roolissa on eri palvelusuunnitelmien (kotoutumissuunnitelma, vammaispalvelusuunnitelma) moniammatillinen toteuttaminen. Hankkeen palveluiden piiriin kuului vuonna 2012 noin 30 perhettä, joissa on vammaisia tai pitkäaikaissairaita henkilöitä. Ohjausryhmän lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä myös asiakastyössä. Tukikeskus ja HAAPAhanke järjestävät keväällä 2013 seminaarin vammaisten maahanmuuttajien kotoutumisesta. Tukikeskus osallistui myös Invadiliiton Monikulttuurisuus järjestötyössä työryhmään (02/2012 alkaen). Työryhmä työsti Invalidiliiton paikallisyhdistyksille suunnatun oppaan monikulttuurisesta toiminnasta. Lisäksi työryhmä suunnitteli monikulttuurisuuskummikoulutusta, joka järjestetään keväällä Tukikeskuksen toiminnan ideointiin ja toteutukseen osallistuvaa Hilma-verkostoa laajennettiin vuonna Samalla verkoston toiminnassa alkoi painottumaan pelkän tukikeskuksen toiminnan sijaan vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö. Verkostoon kuuluu nyt 3 kunnan edustajaa, 12 järjestöedustajaa, 7 kokemusasiantuntijaa sekä tukikeskuksen työntekijät. Verkoston toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna Muut verkostot, joihin tukikeskus osallistui: Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön järjestöfoorumi, vertaistoimijoiden Veto-verkosto, Vammaisjärjestöjen naisverkosto ja Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto. Vammaisfoorumin antamat lukuisat lausunnot eri lakiesityksiin selviävät Vammaisfoorumin toimintakertomuksesta. Lisäksi tukikeskus teki yhteistyötä muiden järjestöjen ja kuntien vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja osallistui aktiivisesti vammais- ja maahanmuuttotoimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Vaikuttamistoiminta Tukikeskus teki vuonna 2012 aktiivista vaikuttamistyötä vammaisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen ja kotoutumispalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Tukikeskuksen tuottaman vammaisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta koskevan selvityksen tuloksia tuotiin esiin Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotoutumiskoulutuksen kehittämishankkeen

9 (10) (Osallisena Suomessa hanke) valtakunnallisessa neuvottelupäivässä ( ) ja erityisryhmien kielenopetusta koskevassa työryhmässä ( ) sekä Sisäasiainministeriön Maahanmuutto 2020 strategian yhdenvertaisuusvaikutusten arviointitilaisuudessa ( ). Selvityksen pohjalta annettiin myös lausunto Helsingin kaupungin uutta maahanmuutto- ja moninaisuusstrategiaa valmistelevalle työryhmälle ( ). Tukikeskuksen koordinaattori osallistui yhdessä Vammaisfoorumin delegaation kanssa Brysselissä järjestettyyn kolmanteen Vammaisten ihmisten Euroopan Parlamenttiin (3rd European Parliament of Persons with Disabilities). 4. TUKIKESKUKSEN JATKO Vuonna 2011 kasvaneet resurssit ovat mahdollistaneet tukikeskuksen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Kehittämistyötä jatketaan myös vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään asiakastyöhön, jonka tunnettavuutta lisätään entisestään. Asiakastyötä kehitetään edelleen vuonna 2013 analysoimalla asiakkaiden tarpeita ja asiakastyön haasteita. Yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa tiivistetään ja tehostetaan edelleen. Myös asiakaspalautteen keräämistä kehitetään. Kotoutumista tukevaa vertaistoimintaa kehitetään yhteistyössä pääkaupunkiseudun vammaisjärjestöjen kanssa järjestämällä tutustumiskäyntejä ja yhteistä liikuntatoimintaa. Myös kieliperustaista tukiryhmää (sorani, farsi, dari) kokeillaan. Menestyksekästä mielenterveyskuntoutujien suomen kielen kurssia jatketaan Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa Opintokeskus Vision tuella. Perustason vammaistiedon lisäämistä kaivataan eri maahanmuuttajaryhmissä ja kokemukset vuoden 2012 infotilaisuuksista olivat erittäin positiivisia. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myös vuonna Myös ammattilaisilta kerätty koulutuspalaute on ollut pääosin hyvin positiivista, tiedon tarve aiheesta on suuri. On toivottu lisää koulutusta haavoittuvaisessa asemassa olevien kotoutumisesta sekä eri kulttuurien vammaiskäsityksistä ja maahanmuuttajaasiakkaiden kohtaamisesta. Lisäksi on toivottu lisää kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Vuonna 2013 Hilma järjestää vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevän seminaarin yhteistyössä Espoon HAAPA-hankkeen kanssa. Kokemuskouluttajakurssin järjestämisellä vahvistetaan vammaisten maahanmuuttajien osallistumista. Hilman tuottama monikielinen tiedotusmateriaali on ollut erittäin kysyttyä. Monikielisen tiedotusmateriaalin tuotantoa jatketaan ja materiaali suunnitellaan yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että se parhaiten tukee vammaisten maahanmuuttajien itsenäistä elämää sekä selviytymistä pirstaloituneessa palvelujärjestelmässä. Palveluopasta kehitetään saadun palautteen perusteella vuonna 2013 ja siitä julkaistaan päivitetty versio Aktiivista verkosto- ja vaikuttamistoimintaa jatketaan. Vammaisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta käsittelevän selvityksen tuloksia levitetään ja kotoutumiskoulutuksen kehittämishanketta (Osallisena Suomessa) seurataan tiiviisti. Myös vammaisten

10 (10) maahanmuuttajien pääsyä kuntoutukseen seurataan ja tämän osalta tehdään yhteistyötä mm. Kelan kanssa. Vuonna 2013 tukikeskus on jo mainittujen hankkeiden ja verkostojen lisäksi mukana myös Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön maahanmuuttajataustaisten vammaisperheiden kotoutumista tukevan ETU-hankkeen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Keskuspuiston ammattiopiston tukiopiskelijatoimintaa kehittävän KAMU-hankkeen ohjausryhmissä.

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Marjatta Kokkonen Tiina Oikarinen. Kotoutumista KAIKILLE! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus

Marjatta Kokkonen Tiina Oikarinen. Kotoutumista KAIKILLE! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus Marjatta Kokkonen Tiina Oikarinen Kotoutumista KAIKILLE! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus 1 Kotoutumista kaikille! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus Marjatta Kokkonen ja Tiina

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS 2016 1. HILMAN TOIMINNAN

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus

VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS 2015 1.TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Asia: Maahanmuuton tulevaisuus työryhmän ehdotus. 18 artikla. Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus

Asia: Maahanmuuton tulevaisuus työryhmän ehdotus. 18 artikla. Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus 19 LAUSUNTO SM077:00/2011 1(8) Valtakunnallinen vammaisneuvosto 8.3.2013 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 Valtioneuvosto Asia: Maahanmuuton tulevaisuus 2020 - työryhmän ehdotus Yleistä Valtakunnallinen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 11.10.2017 LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE Maahanmuuttajataustainen vammainen lapsi sosiaali- ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan

Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Taustaa ja näkökulmia vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen historiaan Opetushallitus 3.12.2009 1 Erityisopetuksen lähtökohtia/ valmentava koulutus 1980 Vammaisten ammatillisen

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

1 Kirkkonummen vammaisneuvosto on Kirkkonummen kunnan sekä vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistyöelin.

1 Kirkkonummen vammaisneuvosto on Kirkkonummen kunnan sekä vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistyöelin. Kirkkonummen vammaisneuvoston toimintasääntö 1 Kirkkonummen vammaisneuvosto on Kirkkonummen kunnan sekä vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistyöelin. 2 Kirkkonummen vammaisneuvoston tarkoituksena on 1)

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Helsingin asiakaspalvelumalli: miten maahanmuuttajat huomioidaan verkossa ja neuvonnassa?

Helsingin asiakaspalvelumalli: miten maahanmuuttajat huomioidaan verkossa ja neuvonnassa? Helsingin asiakaspalvelumalli: miten maahanmuuttajat huomioidaan verkossa ja neuvonnassa? Heli Rantanen & Eija Kyllönen-Saarnio 13.9.2017 Kuntamarkkinat Aiheet Heli Rantanen, projektipäällikkö, 6Aika Asiakaspalvelumalli

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 10.5.2017 Kaisu Piiroinen 1 2 3 4 http://uutismaailma.com/wpcontent/uploads/2016/03/vok-raportti_21.03.2016.pdf 5 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

KOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ. Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö

KOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ. Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö KOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö 28.9.2017 Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot