VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V.

Transkriptio

1 (10) VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V. 1 TOIMINTAKERTOMUS TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TAUSTA JA TARKOITUS TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO TUKIKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA Ohjaus, neuvonta ja konsultointi Kielen opetuksen kehittäminen ja vertaistoiminta Koulutus, materiaalin tuotanto ja tiedotus Verkostoituminen ja vaikuttamistyö TUKIKESKUKSEN JATKO... 9

2 (10) 1. TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Vammaiset maahanmuuttajat edustavat moninkertaista vähemmistöä, joka kohtaa erityisiä haasteita vamman ja etnisen tai maahanmuuttajataustan sekä näiden kerrannaisvaikutuksen vuoksi. YK:n vuonna 2006 voimaan tulleessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa huomioidaan erikseen vähemmistöihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän riski, joka kohdistuu niihin vammaisiin henkilöihin, jotka edustavat myös jotain muuta vähemmistöä kuten etnistä ryhmää, kielivähemmistöä tai uskontoa. Haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset henkilöt huomioidaan myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta on vähän tutkimuksellista tietoa siitäkin huolimatta, että heidän on viimeisten vuosien aikana tiedostettu kuuluvan haavoittuvaan ryhmään. Myöskään vammaisten tai pitkäaikaisten maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkaa tilastollista tietoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna ulkomaan kansalaista. Jos lukuun sovelletaan yleisesti käytettäviä arvioita vammaisten henkilöiden määrästä, jollain tapaa toimintarajoitteisia henkilöitä tästä ryhmässä olisi henkilöä. Luvussa eivät kuitenkaan tule esiin Suomen kansalaiset, joilla on maahanmuuttotausta, tai Suomessa syntyneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet vammaiset lapset, joiden vanhemmilla on maahanmuuttotausta. Luvusta puuttuvat myös paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkien virallisten tuki- ja palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja täten usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja kuinka hyvin hän pääsee itsenäisen elämän alkuun Suomessa vaikuttavat monet tekijät: muun muassa aikaisemmat kokemukset, oleskelustatus, vamman laatu, ikä, sukupuoli ja seksuaalisuus, etninen tausta ja yhteiskuntaluokka. Olennaista kotoutumisen kannalta on myös se, miten vammaista maahanmuuttajaa kohdellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä.vammaiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen palvelujärjestelmän kahden sektorin välissä, maahanmuutto- ja vammaispalveluiden leikkauspisteessä. Lisäksi he ovat usein esimerkiksi toimeentulotuki- sekä perhe- ja sosiaalityön palveluiden piirissä. Tuki- ja hakuprosessit ovat työläitä ja monimutkaisia. Ilman riittävää tukea vammaiset maahanmuuttajat jäävät byrokraattisessa palveluviidakossa helposti ilman yhdenvertaista kohtelua ja palveluja, joihin he ovat oikeutettuja. Suomen, ruotsin tai suomalaisen viittomakielen oppiminen on itsenäisen elämän ja kotoutumisen kannalta usein keskeistä. Kotoutumistoimenpiteiden saavutettavuus ei kuitenkaan ole riittävä. Kielikursseja on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin niille olisi tarvetta. Vammaisten maahanmuuttajien kannalta on myös ongelmallista, että kurssit eivät välttämättä sovellu erityistä tukea tarvitseville oppijoille, esimerkiksi niille joiden näkö- tai kuuloaisti on olennaisesti heikentynyt. Toisaalta esimerkiksi traumojen takia muisti- tai oppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten erityistarpeita ei välttämättä opetuksessa huomioida, tai kurssit järjestetään esteellisissä tiloissa. Puutteellinen kielitaito johtaa usein siihen, että opiskelu- tai työpaikka jää saamatta. Vammaisten maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat kielitaidon ja koulutustason lisäksi myös vallitsevat vammaisia ja/tai maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskevat kielteiset asenteet. Mikäli vammaiset maahanmuuttajat jäävät

3 (10) koulutuksen ja työllistymisen tai niihin tähtäävien toimenpiteiden ulkopuolelle, on riski yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen todellinen. Kaikista heikoimmassa asemassa ovat ne vammaiset maahanmuuttajat, joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuuksia työllistyä. Oikeus yhdenvertaiseen kotoutumiseen kuuluu kuitenkin myös heille. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Tukikeskus on saanut Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua Ak2-avustusta vuodesta Tukikeskus Hilman avustussumma kasvoi merkittävästi vuonna 2011 ja tämä mahdollisti tukikeskuksen tehokkaamman toiminnan. Vuonna 2012 jatkettiin laajemmilla resursseilla toimivan tukikeskuksen toiminnan kehittämistä. Erityishuomio kiinnitettiin vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen tarkoitetun ohjaus- ja neuvontapalvelun tunnettavuuden lisäämiseen sekä vammaisten maahanmuuttajien aktivoimiseen mukaan tukikeskuksen vertais- ja koulutustoimintaan. Tukikeskus toimii Vammaisfoorumi ry:n alaisuudessa, joka on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi tekee aktiivista kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kautta Tukikeskus Hilma pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monen vammaryhmän edustajan sekä takaamaan toiminnan mahdollisimman laajan alueellisen kattavuuden. 2. TUKIKESKUKSEN TALOUS JA HALLINTO Tukikeskuksessa työskentelee koordinaattori ja osa-aikainen (50%) projektityöntekijä. Koordinaattori Hannaleena Pölkki jäi työvapaalle ja hänen sijaisenaan toimii Tiina Oikarinen kevääseen 2014 saakka. Osa-aikaisena hanketyöntekijänä työskenteli suomen kielen asiantuntija Marjatta Kokkonen osa-aikaisena projektityöntekijänä aloitti Farah Ghahramani, joka vastaa tukikeskuksen asiakasneuvonnasta ja vertaistukitoiminnasta. Farah Ghahramani suoritti tukikeskuksessa myös sosinomiopintoihinsa kuuluvan harjoittelun syksyllä 2012 (7vkoa). Tukikeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo Vammaisfoorumin hallitus, jolle tukikeskuksen tilanteesta ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Tukikeskuksen toiminnan ideointiin ja toteutukseen osallistuu vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoista koottu Hilma-verkosto, joka kokoontui 3 kertaa vuonna Ryhmän kautta tukikeskus saa tietoa eri toimijoiden kokemuksista ja kysymyksistä sekä tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista aiheista. Hilmaverkostoa laajennettiin vuonna 2012 ja siihen kuuluu nyt kokemusasiantuntijoita, vammais- ja maahanmuuttojärjestöjä sekä pääkaupunkiseudun kuntien vammais- ja maahanmuuttoalan työntekijöitä. Samalla verkoston toiminnassa alkoi painottumaan pelkän tukikeskuksen toiminnan sijaan vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö (ks. luku 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö).

4 (10) Tukikeskus sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak2-avustusta euroa vuodeksi Avustuksesta siirtyy 1876,54 euroa käytettäväksi vuonna Tukikeskuksen taloushallinto hoidetaan Näkövammaisten keskusliitossa, jossa hoidetaan koko Vammaisfoorumin taloushallinto ja jonne RAY:n toimintatuki maksetaan. Tukikeskus toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä vuokratuissa tiloissa Itäkeskuksessa Helsingissä (Marjaniementie 74). 3. TUKIKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA Ohjaus, neuvonta ja konsultointi Ohjaus- ja neuvontapalvelu Tukikeskus ylläpitää ohjaus- ja neuvontapalvelua vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Neuvontapalvelussa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne. Tukikeskuksessa asiakas ohjataan tarkoituksenmukaisten järjestö- ja viranomaispalveluiden piiriin. Asiakasta autetaan tarvittaessa tuki- ja palveluhakemuksien täyttämisessä. Lisäksi pyritään löytämään työkaluja itsenäiseen elämänhallintaan ja selviytymiseen. Jos asiakkaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkin käyttäminen välttämätöntä, jotta palvelusta eivät syrjäydy juuri ne henkilöt, jotka eivät vielä tunne riittävästi suomen kieltä tai yhteiskuntaa ja ovat siten eniten tuen tarpeessa. Syksyllä 2012 tukikeskukseen palkattiin uusi osa-aikainen työntekijä kehittämään asiakastyötä ja vertaistoimintaa. Ohjaus- ja neuvontapalvelun työntekijäresurssien lisääntyessä myös Hilman palvelun tunnettavuutta lisättiin aktiivisella markkinoinnilla. Samalla yhteistyötä tiivistettiin vammaisjärjestöjen ja erityisoppilaitosten (Keskuspuiston ammattiopisto, Ruskeasuon koulu) alue- ja kuntoutussihteereiden kanssa. Myös asiakastyön tilastointia kehitettiin. Tukikeskusen ohjaus- ja neuvontapalvelussa oli vuonna 2012 yhteensä 27 yksilöasiakasta. Asiakkaita oli 12 eri kieliryhmästä. Asiakkaiden yhteydenotot koskivat oleskelulupia ja sosiaaliturvaan pääsemistä, kieli- ja muuta koulutusta, työnsaantia, vammaispalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuksen saamista sekä järjestöjen tarjoamaa harrastus- ja vertaistukitoimintaa. Vaikka yksilöasiakasmäärä on edelleen kohtuullisen pieni, on huomioitava, että tukikeskukseen yhteyttä ottavien asiakkaiden ja heidän perheensä tilanne on usein hyvinkin haastava. Tällöin tilanteen kartoittaminen ja edistäminen vaatii usein runsaasti aikaa ja toimenpiteitä. Ohjaus- ja neuvontatyön lisääntyminen huomioitiin myös tukikeskuksen henkilöstön koulutuksessa. Asiakastyöntekijä osallistui muun muassa trauman tunnistamista asiakastyössä käsittelevään koulutukseen. Konsultointi Tukikeskus toimii asiantuntijakeskuksena, joka tarjoaa konsultointi- ja neuvontapalvelua viranomaisten ja järjestöjen edustajille. Viranomaisten ja järjestöjen yhteydenottoja oli noin 20. Neuvonnassa esille nousevat kysymykset ovat hyvin moninaisia liittyen mm.

5 (10) oleskelulupakäytäntöihin, kulttuurisiin vammaiskäsityksiin, sopeutumisvalmennukseen, opintoja työelämään sekä maahanmuuttaja- ja vammaispalveluihin Kielen opetuksen kehittäminen ja vertaistoiminta Selvitys: Kotoutumista kaikille! Vammaiset maahanmuuttajat ja kotoutumiskoulutus Tukikeskuksessa aloitettiin vammaisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusta koskevan selvityksen teko syksyllä 2011 ja selvitys valmistui syksyllä Selvitykseen haluttiin lisätä kokemukset vuonna 2012 järjestetyistä mielenterveyskuntoutujille suunnatuista kielikursseista, ja selvityksen julkaisu siirrettiin tammikuuhun Kotoutumista kaikille! selvitys (2013) tarkastelee sitä, miten vammaiset maahanmuuttajat huomioidaan kotoutumiskoulutusta sekä muita kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vastauksia on kerätty kotoutumiskoulutuksen keskeisiltä viranomaistoimijoilta sekä suomen kielen opettajilta ja vammaisilta maahanmuuttajaopiskelijoilta. Myös uudessa kotoutumislaissa (2010) erityistä tukea tarvitseviin maahanmuuttajiin kiinnitetään erityishuomiota ( 3/6, 26/3) ja painotetaan kotoutumisen yksilöllisyyttä. Tukikeskus Hilman selvityksen mukaan vammaisia henkilöitä kuitenkaan ei huomioida kotoutumistoimenpiteitä suunniteltaessa, eikä yksilöllisiä tukitoimia aina toteuteta, vaikka ne kotoutumissuunnitelmaan kirjattaisiin. Kotoutumiskoulutusta järjestetään edelleen esteellisissä tiloissa ja tukitoimien ja avustajien käyttö vaihtelee kunnittain. Selvityksessä tuli esiin myös yksittäisiä tapauksia, joissa vammaiselta opiskelijalta oli evätty pääsy työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen vammaisuuden perusteella tai täysin välttämättömien apuvälineiden hankkimisesta oli kieltäydytty niiden korkean hinnan vuoksi. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat odottaneet soveltuvaa kielikoulutusta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Selvityksen tulokset tuotiin esiin mm. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sisäasiainministeriön kehittämishankkeiden tilaisuuksissa (ks. tarkemmat tiedot osa 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö) ja tiedotusta jatketaan vuonna Selvityksen osalta tehtiin myös yhteistyötä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa, jossa tehdään selvitystä ihmisoikeuskasvatuksesta. Suomen kielen opetusta mielenterveyskuntoutujille Tukikeskus järjesti mielenterveyskuntoutujille suunnattua kielen opetusta vuonna Ryhmistä vastasi Hilman suomen kielen asiantuntija. Keväällä 2012 Helsingin vastaanottokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetty ryhmä kokoontui 20 kertaa, osallistujamäärä oli 4-15 henkilöä. Opiskelijat olivat kaikki turvapaikanhakijoita, joista useat muuttivat kevään aikana muille paikkakunnille. Opiskelijoiden epävarma tilanne ja sen mahdollistama vähäinen sitoutuminen asettivat kurssin toteuttamiselle omat haasteensa. Syksyllä kielikurssi järjestettiin yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry:n monikulttuurisuusprojektin ja Espoon maahanmuuttajapalveluiden HAAPA-hankkeen kanssa. Kurssi kokoontui 28 kertaa ja kurssilaisia oli 8. Toiminnallinen kielikurssi järjestettiin Espoon mielenterveysyhdistyksen tiloissa ja opetus tapahtui Emyn työtoiminnan yhteydessä. Suomalaiset Emyläiset osallistuivat kurssin toimintaan läksyhelppeinä ja kurssikummeina.

6 (10) Kurssilaiset olivat hyvin motivoituneita opiskelemaan ja he integroituivat myös osaksi mielenterveysyhdistyksen muuta toimintaa kurssikummien kautta. Mallinnus kurssista lisättiin osaksi Kotoutumista kaikille! raporttia. Kielikursseilla oli yhteensä 23 opiskelijaa ja 48 kokoontumiskertaa. Vertaistoiminta Keväällä 2012 järjestettiin iltakerho/kielikurssi somalinkielisille vammaisille ihmisille yhteistyössä Ida ry:n kanssa. Ryhmä kokoontui 16 kertaa ja sen toimintaan osallistui vaihdellen 2-6 henkilöä. Ryhmälle ei etsinnöistä huolimatta löytynyt päätoimista vertaisvetäjää ja ryhmän toiminta muutettiin osallistujien toiveiden mukaisesti suomen kielen keskusteluryhmäksi, jota piti Hilman suomen kielen asiantuntija. Ryhmässä työskenteli lisäksi apuohjaaja. Syksyllä tukikeskukseen palkattiin osa-aikainen työntekijä, jonka vastuualueena on vertaistoiminnan kehittäminen. Työntekijä osallistui syksyllä 2012 vertaistukiryhmän ohjaajan perus- ja jatkokoulutukseen. Ryhmätoiminnan laajempi kehittäminen päätettiin siirtää kevääseen Vuoden 2012 budjetista siirtyy tätä varten 1876,54 euroa. Ryhmätoiminnan sijaan järjestettiin asiakkaille vierailut Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatiseen (1kpl) sekä Helsingin Invalidien Yhdistykseen (2kpl). Vierailuille osallistui yhteensä 15 henkilöä. Vertaistoiminnassa oli yhteensä 21 osallistujaa ja 19 kokoontumiskertaa Koulutus, materiaalin tuotanto ja tiedotus Koulutukset ammattilaisille ja infotilaisuudet maahanmuuttajille Tukikeskus järjesti yhteistyössä Invalidiliiton kanssa Maahanmuuttajat kuntoutuksen asiakkaina seminaarin Helsingissä. Seminaari oli erittäin ajankohtainen, sillä syksyllä 2012 julkaistiin kaksi merkittävää tutkimusta maahanmuuttajien terveyspalveluista ja kuntoutuksesta: THL:n Maamu-tutkimus sekä Kelan Maahanmuuttajat kuntoutusasiakkaina tutkimus. Kuntoutuksen ammattilaisille sekä muille kuntien ja järjestöjen työntekijöille tarkoitetussa seminaarissa pohdittiin kulttuuritaustan merkitystä kuntoutuksessa ja jaettiin hyviä käytäntöjä maahanmuuttaja-asiakkaiden kuntoutukseen. Puheenvuoroja kuultiin järjestäjien lisäksi kokemusasiantuntijoilta, tutkijoilta, kuntoutuksen ammattilaisilta ja Kelan edustajilta. Seminaariin osallistui 50 alan ammattilaista ja se sai osallistujilta kokonaisarvosanan 3,85 (asteikko 1-5). Tukikeskuksen koordinaattori piti luentoja vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta eri sidosryhmien tapahtumissa: Helsingin vammaispalveluiden koulutuspäivässä ( ), Espoon maahanmuuttopalveluiden HAAPA-hankkeen koulutuspäivässä ( ), Aivoliiton henkilöstöpäivillä ( ), Näkövammaisten keskusliiton aluesihteeripäivillä ( ), Invalidiliiton aluetorilla ( ja ) Helsingin vammaisneuvoston tilaisuudessa ( ), Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisyhdistyksen tilaisuudessa ( ) sekä Helsingin Invalidien Yhdistyksen tilaisuuksissa ( ja ). Osaan koulutuksista osallistui myös Hilman kokemusasiantuntija sekä Hilman projektityöntekijä. Luennoille osallistui yhteensä noin 280 henkilöä.

7 (10) Tukikeskus ja Näkövammaisten keskusliitto järjestivät yhteistyössä paikallista monikulttuurisuusjärjestöjen kanssa loka-marraskuussa monikielisiä infotilaisuuksia näkövammaisuudesta neljällä paikkakunnalla (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki). Tapahtumat järjestettiin osana Näkövammaisten keskusliiton Hauska nähdä! kampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta näkövammaisuudesta ja saada näkövammaisia henkilöitä palveluiden piiriin. Monikielisiin infotilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä. Koulutustapahtumia oli 15 ja niiden kautta tavoitettiin yhteensä noin 430 henkilöä. Monikielinen materiaali ja tiedotus Päivitetty Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas julkaistiin tukikeskuksen nettisivuilla 12 kielellä maaliskuussa Tietoa palveluoppaasta levitettiin tukikeskuksen laajalti vammais- ja maahanmuuttoalan ammattilaisille sekä järjestöille. Palveluopas löytyy keskeisimmistä verkkopalveluista (Maahanmuuttoalan infopankki.fi ja Vammaispalveluiden käsikirja) sekä lukuisten kuntien sivuilta. Eri kulttuurien vammaiskäsityksistä kertova Näkökulmia vammaisuuteen -artikkelikokoelma julkaistiin toukokuussa Artikkelikokoelma julkaistiin painettuna, äänikirjana sekä tukikeskuksen nettisivuilla. Artikkelikokoelmaa tilattiin laajalti kunnan vammais- ja maahanmuuttajapalveluihin, työ- ja elinkeinotoimistoihin, järjestöihin, kirjastoihin, oppilaitoksiin sekä terveys- ja kuntoutuspalveluja tuottaviin tahoihin ympäri Suomen. Artikkelikokoelma ja monikieliset Vammaisena Suomessa perusesitteet olivat jaossa myös isoissa monikulttuurisissa Mahdollisuuksien tori yleisötapahtumissa kuudella paikkakunnalla, kuntoutusalan ammattilaisten neuvottelupäivillä sekä muissa pienemmissä vammais- ja maahanmuuttoalan tapahtumissa. Vuonna 2012 koottiin Sosiaalialan selkokielinen sanasto, jossa keskeiset sosiaalialan käsitteet selitetään selkokielellä. Sanaston tarkoituksen on selventää sosiaalisektorin käsitteiden sisältöä sekä eri palveluntarjoajien tehtäviä asiakkaan omalla kielellä. Sanasto käännettiin kuudelle kielelle (englanti, somali, kurdi, venäjä, ranska, arabia). Sanasto julkistetaan rasismin vastaisella viikolla Tukikeskuksen nettisivu-uudistus aloitettiin vuonna Uudistuksen tarkoituksena on palvella kasvavaa asiakasryhmää sekä tietoa hakea sidosryhmiä paremmin. Nettisivuille kootaan tietoa tukikeskuksen ja vammaisjärjestöjen palveluista ja vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta sekä ajankohtaisia uutisia ja toimintavinkkejä järjestöille. Uudet sivut saadaan käyttöön keväällä Tukikeskuksen laajennetun sähköisen tiedotuslistan lisäksi toiminnasta tiedotettiin mm. Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston, Järjestöhautomon, Rasmus-verkoston, Monimosverkoston, kehitysmaaliike-listan sähköpostilistojen kautta. Tukikeskuksesta oli vuonna 2012 kuusi artikkelia tai uutista vammais- ja maahanmuuttoalan lehdissä.

8 (10) 3.4. Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen ja yhteistyöhankkeet Tukikeskus jatkoi vuonna 2012 aktiivista verkostoitumista olennaisten sidosryhmien kanssa. Koska asiakasryhmä on pieni, mutta haavoittuva, ja sen tilanteesta tiedetään yleisesti vielä vähän, on tärkeää pyrkiä tiedottamaan ryhmän kanssa toimivia tahoja kuten järjestöjä, kuntia ja valtion viranomaisia vammaisten maahanmuuttajien tilanteesta. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöt ja viranomaiset ottaisivat ryhmän erityistarpeet huomioon järjestäessään palveluita ja toimintaa koskevia ohjeistuksia (esim.kielikursseissa, henkilöstön koulutuksessa yms.). Tukikeskus osallistui Espoon maahanmuuttajapalveluiden HAAPA-hankkeen (05/ /2013) ohjausryhmään. HAAPA-hankkeessa kehitetään mallia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kiintiöpakolaisten alkuvaiheen kotoutumispoluksi. Hankkeessa kehitetään kunnan vammais- ja maahanmuuttopalveluiden sekä järjestöjen yhteistyötä kotoutujien tukemiseksi. Keskeisessä roolissa on eri palvelusuunnitelmien (kotoutumissuunnitelma, vammaispalvelusuunnitelma) moniammatillinen toteuttaminen. Hankkeen palveluiden piiriin kuului vuonna 2012 noin 30 perhettä, joissa on vammaisia tai pitkäaikaissairaita henkilöitä. Ohjausryhmän lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä myös asiakastyössä. Tukikeskus ja HAAPAhanke järjestävät keväällä 2013 seminaarin vammaisten maahanmuuttajien kotoutumisesta. Tukikeskus osallistui myös Invadiliiton Monikulttuurisuus järjestötyössä työryhmään (02/2012 alkaen). Työryhmä työsti Invalidiliiton paikallisyhdistyksille suunnatun oppaan monikulttuurisesta toiminnasta. Lisäksi työryhmä suunnitteli monikulttuurisuuskummikoulutusta, joka järjestetään keväällä Tukikeskuksen toiminnan ideointiin ja toteutukseen osallistuvaa Hilma-verkostoa laajennettiin vuonna Samalla verkoston toiminnassa alkoi painottumaan pelkän tukikeskuksen toiminnan sijaan vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö. Verkostoon kuuluu nyt 3 kunnan edustajaa, 12 järjestöedustajaa, 7 kokemusasiantuntijaa sekä tukikeskuksen työntekijät. Verkoston toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna Muut verkostot, joihin tukikeskus osallistui: Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön järjestöfoorumi, vertaistoimijoiden Veto-verkosto, Vammaisjärjestöjen naisverkosto ja Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto. Vammaisfoorumin antamat lukuisat lausunnot eri lakiesityksiin selviävät Vammaisfoorumin toimintakertomuksesta. Lisäksi tukikeskus teki yhteistyötä muiden järjestöjen ja kuntien vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja osallistui aktiivisesti vammais- ja maahanmuuttotoimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Vaikuttamistoiminta Tukikeskus teki vuonna 2012 aktiivista vaikuttamistyötä vammaisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen ja kotoutumispalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Tukikeskuksen tuottaman vammaisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta koskevan selvityksen tuloksia tuotiin esiin Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotoutumiskoulutuksen kehittämishankkeen

9 (10) (Osallisena Suomessa hanke) valtakunnallisessa neuvottelupäivässä ( ) ja erityisryhmien kielenopetusta koskevassa työryhmässä ( ) sekä Sisäasiainministeriön Maahanmuutto 2020 strategian yhdenvertaisuusvaikutusten arviointitilaisuudessa ( ). Selvityksen pohjalta annettiin myös lausunto Helsingin kaupungin uutta maahanmuutto- ja moninaisuusstrategiaa valmistelevalle työryhmälle ( ). Tukikeskuksen koordinaattori osallistui yhdessä Vammaisfoorumin delegaation kanssa Brysselissä järjestettyyn kolmanteen Vammaisten ihmisten Euroopan Parlamenttiin (3rd European Parliament of Persons with Disabilities). 4. TUKIKESKUKSEN JATKO Vuonna 2011 kasvaneet resurssit ovat mahdollistaneet tukikeskuksen toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Kehittämistyötä jatketaan myös vuonna Erityistä huomiota kiinnitetään asiakastyöhön, jonka tunnettavuutta lisätään entisestään. Asiakastyötä kehitetään edelleen vuonna 2013 analysoimalla asiakkaiden tarpeita ja asiakastyön haasteita. Yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa tiivistetään ja tehostetaan edelleen. Myös asiakaspalautteen keräämistä kehitetään. Kotoutumista tukevaa vertaistoimintaa kehitetään yhteistyössä pääkaupunkiseudun vammaisjärjestöjen kanssa järjestämällä tutustumiskäyntejä ja yhteistä liikuntatoimintaa. Myös kieliperustaista tukiryhmää (sorani, farsi, dari) kokeillaan. Menestyksekästä mielenterveyskuntoutujien suomen kielen kurssia jatketaan Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa Opintokeskus Vision tuella. Perustason vammaistiedon lisäämistä kaivataan eri maahanmuuttajaryhmissä ja kokemukset vuoden 2012 infotilaisuuksista olivat erittäin positiivisia. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myös vuonna Myös ammattilaisilta kerätty koulutuspalaute on ollut pääosin hyvin positiivista, tiedon tarve aiheesta on suuri. On toivottu lisää koulutusta haavoittuvaisessa asemassa olevien kotoutumisesta sekä eri kulttuurien vammaiskäsityksistä ja maahanmuuttajaasiakkaiden kohtaamisesta. Lisäksi on toivottu lisää kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Vuonna 2013 Hilma järjestää vammaisten maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevän seminaarin yhteistyössä Espoon HAAPA-hankkeen kanssa. Kokemuskouluttajakurssin järjestämisellä vahvistetaan vammaisten maahanmuuttajien osallistumista. Hilman tuottama monikielinen tiedotusmateriaali on ollut erittäin kysyttyä. Monikielisen tiedotusmateriaalin tuotantoa jatketaan ja materiaali suunnitellaan yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että se parhaiten tukee vammaisten maahanmuuttajien itsenäistä elämää sekä selviytymistä pirstaloituneessa palvelujärjestelmässä. Palveluopasta kehitetään saadun palautteen perusteella vuonna 2013 ja siitä julkaistaan päivitetty versio Aktiivista verkosto- ja vaikuttamistoimintaa jatketaan. Vammaisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta käsittelevän selvityksen tuloksia levitetään ja kotoutumiskoulutuksen kehittämishanketta (Osallisena Suomessa) seurataan tiiviisti. Myös vammaisten

10 (10) maahanmuuttajien pääsyä kuntoutukseen seurataan ja tämän osalta tehdään yhteistyötä mm. Kelan kanssa. Vuonna 2013 tukikeskus on jo mainittujen hankkeiden ja verkostojen lisäksi mukana myös Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön maahanmuuttajataustaisten vammaisperheiden kotoutumista tukevan ETU-hankkeen ja Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Keskuspuiston ammattiopiston tukiopiskelijatoimintaa kehittävän KAMU-hankkeen ohjausryhmissä.