Riipiläntien kevyen liikenteen sillan rakentaminen Vantaanjoen yli, Vantaa

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 202/2011/4 Dnro ESAVI/16/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Riipiläntien kevyen liikenteen sillan rakentaminen Vantaanjoen yli, Vantaa Vantaan kaupungin Kuntatekniikan keskus HAKEMUS Suunniteltu silta Vantaan kaupungin Kuntatekniikan keskus on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Riipiläntien kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Vantaanjoen yli Riipilän kylässä Vantaan kaupungissa. Silta rakennetaan Riipiläntien yhteyteen ja sen rakentamisella on tarkoitus parantaa Vantaan kaupungin kevyen liikenteen verkostoa. Sillan rakentaminen kuuluu osana hankkeeseen "Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Riipiläntien (Mt 11455) yhteyteen välillä Seutula Männikkö Reuna". Silta on yksiaukkoinen liimapuupalkkisilta, jonka jännemitta on 30,0 m, hyödyllinen leveys 4,5 m, vapaa-aukon leveys kohtisuoraan uoman poikki 29,45 m, vapaa korkeus noin 1,07 m mitattuna vuoden 1995 ylivedenkorkeudesta N ,53 m ja kokonaispituus 38,1 m. Sillan liimapuupalkkien alapinta keskellä siltaa uoman kohdalla on noin tasolla N ,60 m. Siltaan rakennetaan korkea puinen vaakasälekaide ja silta päällystetään puisella kansilankutuksella. Silta perustetaan betonisten maatukien varaan. Maatuet paalutetaan teräsbetonipaaluilla. Teräsbetonisten lyöntipaalujen tavoitetaso on noin N 43 +4,0 m. Muut sillat Siltapaikka Sillan itäpuolella noin 20 m Vantaanjokea ylävirtaan päin on Riipiläntiehen kuuluva 3-aukkoinen Vantaanjoen silta, jonka jännemitat ovat 9,6 + 12,0 + 9,6 m. Sillan vapaan aukon leveys uoman kohdalla on 11,1 m ja sillan kannen alapinta sillan keskellä on mittauksen mukaan noin tasolla N ,3 m. Siltapaikka sijaitsee Vantaanjoessa Länsi-Vantaan pohjoisosassa Riipilän ja Seutulan kaupunginosien välissä. Siltapaikalla Vantaanjoen pohja on tasolla N ,72 +24,59 m. Maaperä on savea. Savikerroksen paksuus siltapaikalla on m ja sen alla on moreenia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Sillan lähiympäristö on perinteistä maalaismaisemaa peltoaukeineen. Siltapaikka on laajan viljelyaukean eteläisellä reunalla. Viljelyaukea viettää Vantaanjoen molemmin puolin loivasti jokiuomaan. Vantaanjoen rannat ovat verrattain loivat ja matalat ja korkeimpina tulvavesiaikoina vesi nousee rantaviljelyksille saakka. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 100 m:n etäisyydellä joesta. Siltapaikalla jokiuoma jäätyy tavallisesti talvisin, mutta rakennettava silta ei rajoita jäiden lähtöä. Liikenne siltapaikalla Sillan ennustettu keskimääräinen vuorokausiliikenne on 230 henkilöä vuorokaudessa. Siltatyön aikana ei tarvitse tehdä liikennejärjestelyjä. Hydrologiset tiedot Vantaanjoen valuma-alueen pinta-ala siltapaikan kohdalla on noin 880 km 2 ja valuma-alueen järvisyys 2,4 %. Ylivedenkorkeus (HW) on vuonna 1995 ollut N ,53 m ja vedenkorkeus N ,45 m. Ylivirtaama (HQ 1/50 ) on vuonna 1969 ollut 132 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 66 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,0 m 3 /s. Uoman poikkileikkauspinta-ala on ollut 37 m 2 ja se on ylivedenkorkeuden aikana 68 m 2. Uoman vedenpinnan leveys siltapaikalla on ollut 19 m ja se on ylivedenkorkeuden aikana 27 m ja keskivedenkorkeuden aikana 18 m. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 tekemissä yksityiskohtaisissa tulvavaarakartoissa on esitetty vedenpinnan oletettu korkeus Riipiläntien kohdassa tulvan eri toistumisajoilla mitattuna (N 60 ). HW (1/20) +29,57 m tulva kerran 20 vuodessa HW (1/50) +29,69 m tulva kerran 50 vuodessa HW (1/100) +29,73 m tulva kerran 100 vuodessa HW (1/250) +29,8 m tulva kerran 250 vuodessa Vesialueen käyttö Vantaanjoen jokiuomassa on mahdollista liikkua veneellä sillan kohdalla. Joessa on vähäisessä määrin kanootti- ja soutuveneliikennettä. Siltapaikalla harjoitetaan virkistyskalastusta. Hankkeen vesistövaikutukset Maa- ja vesialueiden omistus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Sillan rakentamisella ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen eikä kalastukseen tai kalojen kulkuun, sillä vesiuoma säilyy entisellään. Silta sijoittuu Vantaan kaupungin Riipilän kylän kiinteistöjen Köningsberg RN:o 4:17 ja Seppälä I RN:o 7:28 alueille. Ylitettävä vesialue sijaitsee Riipilän kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Sillan rakentamista varten tarvittavat käyttöoikeudet maa- ja vesialueisiin hankitaan tietoimituksella. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vantaan kaupungissa va-

3 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET rannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut lausuntonaan seuraavan. Hankealueella on voimassa voimaan tullut Vantaan osayleiskaava. Siinä Vantaanjoen vesialue on merkitty vesialueeksi (kaavamerkintä W). Ranta-alueet on merkitty maatalousalueeksi (kaavamerkintä MT). Alue kuuluu maisemallisesti arvokkaaseen Vantaanjoen maisemakokonaisuuteen, jonka säilymistä on suojeltava. Siltapaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Siltapaikalta noin 13 km alavirtaan sijaitsee ympäristöhallinnon Myllymäen hydrologinen havaintoasema. Yläpuolisen valuma-alueen koko on tällä kohdalla noin km 2. Vuosien havaintojen perusteella virtaaman tunnusluvut ovat olleet seuraavat. Ylivirtaama HQ 228 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 90 m 3 /s Keskivirtaama MQ 12,1 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 1,74 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,70 m 3 /s Yläpuolisen valuma-alueen koko siltapaikalla on noin 705 km 2. Valumaalueiden koon suhteessa virtaaman tunnusluvut ovat seuraavat. Ylivirtaama HQ 131 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 52 m 3 /s Keskivirtaama MQ 6,9 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 1,0 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,40 m 3 /s Vastuualueen käsityksen mukaan N 43 -järjestelmän ja N 60 -järjestelmän välinen erotus siltapaikalla on noin 6,7 cm (N 60 = N ,067 m). Vastuualueen käsityksen mukaan suunniteltu silta ei aiheuta siltapaikalla haitallista padotusta. Suurilla, harvemmin kuin kerran 20 vuodessa toistuvilla virtaamilla vedenkorkeus siltapaikalla voi nousta sillan kannen alapinnan tasoon, mistä vastuualueen mielestä voi aiheutua haittaa veden virtaukselle tai siltarakenteelle. Valmiin sillan rakenteet eivät ulotu uomaan, joten valmiilla sillalla ei vastuualueen käsityksen mukaan ole merkittäviä vaikutuksia vesistöön, vesiluontoon tai vesistön käyttöön. Hakemuksessa ei ole kuvattu sillan rakentamisen aikaisia toimenpiteitä eikä niiden vaikutuksia. Esimerkiksi uomaan asennettavat rakennustelineet voivat padottaa virtausta ja estää liikkumis- 3

4 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU ta. Lisäksi rakennustelineiden asentamisesta tai sillan perustamistöistä voi aiheutua haitallista samentumista. Sillan rakentaminen tulee toteuttaa siten, että vältetään turhaa samentumista ja uoman kaventamista. Hakijan tulisi täydentää hakemustaan näiltä osin tai vaihtoehtoisesti lupamääräyksissä tulee ottaa kyseiset seikat huomioon. Muutoin lupa hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut lausuntonaan muun ohella seuraavan. Silta voidaan rakentaa seuraavilla ehdoilla. 1) Riipiläntien kevyenliikenteen sillan rakentamisen aiheuttamat häiriöt Vantaanjokeen tulee ehkäistä. Vantaanjoessa elävä vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin neljännen liitteen tiukasti suojeltu laji, jonka esiintyminen vesistössä asettaa vaatimuksia muun muassa siltarakentamiselle. Vuollejokisimpukan menestymisen kannalta Vantaanjokeen kohdistuva riskitekijä on jokiveden liiallinen kiintoaineen määrä. Siltojen rakentaminen voi tilapäisesti lisätä jokiveden kiintoaineksen määrää. Vuollejokisimpukka kuuluu luontodirektiivin liitteen IV ja II lajeihin. Liitteen II lajit ovat Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Naturaalueet). Vantaanjokea on esitetty liitettäväksi Natura verkostoon. Lopullista päätöstä ei ole vielä tullut, mutta jokeen on suhtauduttava kuten Natura-alueeseen eli Uudenmaan ELY-keskukselle on tehtävä Naturaarvioimiskriteerit täyttävä selvitys rakentamisen vaikutuksista vuollejokisimpukan elinolosuhteisiin sekä suunnitelma haittojen ehkäisemiseksi. 2) Sillanrakennustyömaan kohdalla mahdollisesti olevan vuollejokisimpukkaesiintymän tutkimiseen on haettava luonnonsuojelusäädösten mukainen poikkeamislupa Uudenmaan ELY-keskukselta. Tarvittaessa on haettava ELY-keskukselta poikkeamislupa myös mahdollisen vuollejokisimpukkaesiintymän suojaamista ja seurantaa varten. 3) Ekologisen käytävän toteutuminen joen varsille tulee varmistaa. Rantaalueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina. 4 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vantaan kaupungille luvan Riipiläntien kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Vantaanjoen yli hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman ja päivätyn yleispiirustuksen nro , mittakaava 1:50, mukaisesti suunnitelmakartan nro T2-1, mittakaava 1:2 000, osoittamaan paikkaan Riipilän kylässä Vantaan kaupungissa.

5 Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 5 Lupamääräykset 1) Silta-aukon vapaan leveyden on oltava kohtisuoraan uoman poikki vähintään 29,45 m. Sillan rakenteiden alareunan on sillan keskikohdalla oltava vähintään korkeudella N ,60 m eli N ,67 m. Sillan alikulkukorkeus on merkittävä sillan rakenteisiin rajoitettua alikulkukorkeutta osoittavalla vesiliikennemerkillä. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakentamistöissä tulee välttää vedensamentumisen aiheuttamista ja uoman kaventamista. Ranta-alueet tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina sillan kohdalla. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei vesiliikenne siltatyömaan ohi tarpeettomasti esty rakennustöiden aikana. Mikäli työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten on työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Rakennustöiden päätyttyä rakennustelineet ja -jätteet on poistettava vesialueelta pohjaa myöten ja rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Siltapaikka on maisemoitava ja viimeisteltävä siten, että se sopii mahdollisimman hyvin alueen maisemakuvaan. 4) Silta on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 5) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 6) Työt on aloitettava neljän ja saatettava olennaisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 7) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Vantaan kaupungin ym-

6 päristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia osoittava kartta ja mittoja osoittava piirustus. 6 Perustelut Lainkohdat Sillan rakentaminen on tarpeen Vantaan kaupungin kevyen liikenteen verkoston parantamiseksi. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 1 momentti Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksen osalta, ettei Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ole edellyttänyt vuollejokisimpukkaselvityksen tekemistä tai poikkeamisluvan hakemista. Vantaanjoen vesiuoma säilyy entisellään eikä siihen tule siltarakenteita. Muilta osin aluehallintovirasto ottaa muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen siltaa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Vantaan kaupungin Kuntatekniikan keskus Jäljennös päätöksestä Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ liikenne ja infrastruktuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

7 7 Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sl

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, 00521Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.