Loppuraportti. Esco-palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Esco-palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa"

Transkriptio

1 Loppuraportti Esco-palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa

2 Esipuhe Motiva Oy edistää kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta ESCO-palvelun käyttöönottoa maassamme. Motiva on käynnistänyt vuosina 2006 ja 2007 pääosin konsulttivoimin toteutettuja ESCO-palvelua edistäviä erillishankkeita. Motiva on myös osallistunut partnerina kolmivuotiseen, vuoden 2007 lopulla päättyneeseen IEE Eurocontract-hankkeeseen, joka on myös liitetty osaksi kansallista Cubenet-hankketta. Näissä tavoitteena on ollut ESCO-työkalujen kehittäminen ja markkinointi sekä tiedonvälityksen toteutus. Käsillä oleva loppuraportti on tuotettu kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa teollisuusasiakkaille suunnatussa erillisselvityksessä ESCO palvelun tarjonnan ja hyödyntämisen lisääminen teollisuudessa. Hankkeen on toteuttanut Rejlers Oy Motiva Oy:n toimeksiannosta. Hanke pohjautuu suurelta osin teollisuus- ym. yritysten henkilöjen haastatteluihin. Rahoittajan edustajana hankkeen valvontaryhmässä on ollut ylitarkastaja Heikki Väisänen. Motivassa hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Pertti Koski. Motivasta hankkeeseen ovat osallistuneet myös Seppo Silvonen ja Iiris Lappalainen. Rejlers Oy:ssä hankkeen päätekijä on ollut Martti Veuro. Rejlers Oy:stä projektipäällikkönä sekä asiantuntijana on toiminut Heikki Kilpeläinen ja Lauri Valkonen Rejlers Oy:stä on vahvistanut hankkeessa taloushallinnon asiantuntemusta. Motiva haluaa kiittää konsulttia tehdystä työstä sekä erityisesti niitä haastatteluihin ja yhteistyöhön osallistuneita yritysedustajia, jotka ovat tuoneet kokemuksensa ja näkemyksensä projektiryhmän tietoon. Raportin sisällöstä ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä vastaa konsultti. Helsingissä, tammikuu 2008 Motiva Oy

3 SISÄLTÖ Yhteenveto 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet Toteutus ESCO-TOIMINTAMALLIA KÄYTTÄNEIDEN TEOLLISUUSYRITYSTEN KOKEMUKSIA Kohdeyritykset Projektien yleisiä piirteitä Projektien teknisistä ominaisuuksista Säästön todentaminen Taloushallinto ja riskit Sopimusasiat Kehittämistä vielä ESCO-TOIMINTAA HARJOITTAVIEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Yleistä ESCO -markkinat Asiakkaat Projektit ja tekniikka Säästöt ja niiden todentaminen Talousasiat ESCO -sopimukset Esco-toiminnan esteitä ja kehitystarpeita ESCO-PALVELUJEN LAAJENTAMISMAHDOLLISUUDET ESCO-PALVELUILLE SOPIVIA TEKNILLISTEN PALVELUJEN ALUEITA Paineilman tuottaminen Biokaasulaitokset ESCO-TOIMINTA YRITYSTEN TALOUSHALLINNOSSA ESCO-SOPIMUKSET ESCO-PALVELUJEN MARKKINOINTI JATKOSSA Kohderyhmät... 22

4 8.2 Markkinointitavat Esitteet Seminaarit, messut ja vastaavat tilaisuudet Motivan internetsivujen Esco-oppaan päivitys Energiansäästösopimukset... 23

5 Yhteenveto 1 Kokemukset teollisuudessa toteutetuista Esco-projekteista ovat yleensä olleet myönteisiä. Niillä on saavutettu energiankäytön ja taloudellisuuden suhteen asetetut tavoitteet tyydyttävällä tarkkuudella. Projektien toteutuminen on vienyt pitkiä ajanjaksoja ideasta valmiiseen toimivaan teknisiin laitteistoihin, useimmiten useita vuosia. Esco-projektit ovat olleet hallinnollisesti melko raskaita ja tästä johtuen projekteille on muodostunut minimikoko, joka on vastannut energiankäyttöä noin MWh/a. Projekti-ideoita ja jo valmiiksi mietittyjä kohteita löytyy teollisuudesta selvästi enemmän kuin mitä projekteja on toteutettu. Esco-toimintatapa on ollut vieras yrityksissä ja sen tunnetuksi tekemiseen on tarvinnut tehdä paljon sisäistä tiedotusta. Uusi ja samalla vieras toimintatapa on ollut joissain tapauksissa esteenä projektien etenemiselle. Esco-toimintatavassa ei ole nähty etuja verrattuna nykyisiin menettelytapoihin ja siksi Esco-menettelyä on vieroksuttu. Yrityskohtaisesti ensimmäiset Esco-sopimukset ovat vaatineet lausuntoja ja hyväksymisiä sopimustekniikkaan perehtyneiltä henkilöiltä tai yksiköiltä. Kohdeyrityksissä on todettu, että omaa henkilötyötä on käytettävä ennakoitua enemmän, jotta haluttu lopputulos saavutetaan. Tässä asiassa on osassa kohteita jouduttu muuttamaan ennakkokäsityksiä ja mielikuvia Esco-toiminnan vaivattomuudesta. Esco-toiminnan peruste eli energiatehokkuusinvestoinnin rahoitus teollisuusyrityksen omien rahoitustapojen ulkopuolelta ei joissain suuryrityksissä ole lainkaan käytössä ja nämä yritykset eivät tee investointeja, joissa rahoittaja (rahoitusyhtiöt) tulee tätä kautta. Teollisuuden investoinneissa kiinnitetään tällä hetkellä enemmän huomiota energiatehokkuuteen kuin vuotta sitten. Teollisuudessa ollaan enemmän kiinnostuneita energian yksikköhinnasta ja saatavuudesta kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Esco-tapa on yksi tapa muiden joukossa parantaa energiatehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Esco-toiminta muuttui perusteiltaan oleellisesti vuonna 2005, kun IFRS (International Financial Reporting Standards) tuli julkisesti noteeratuissa yrityksissä pakolliseksi. Tässä menettelyssä rahoitusleasing-sopimuksilla hankittu käyttöomaisuus tulee kirjata taseeseen ja tehdä siitä suunnitelman mukaiset poistot ja maksamaton rahoitusosuus esittää vastuissa. Tasevaikutuksen vuoksi kiinnostavuus väheni noteeratuissa yrityksissä. Vaikutusta voi vähentää jakamalla Esco-projekti palveluun ja laiteinvestointiin, jolloin ainoastaan laiteinvestoinnin arvo on tasemenettelyn piirissä. Selvityksen tekijöiden mielestä energiatehokkuuden parantaminen jää selvästi tuotannon kehittämisen varjoon investointeja suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Lyhyt takaisinmaksuaikakaan ei ole riittävä peruste toteuttaa energiatehokkuusinvestointeja, koska tuotantoon liittyviä investointitarpeita on aina olemassa ja resurssit keskitetään niihin. ESCO -toimintamalli ei kiinnosta yritysjohtoa niin paljon että sen hyvätkään tulokset olisivat vielä muuttaneet suhtautumista energiatehokkuusinvestointeihin. Mikäli investointi täyttää kannattavuuskriteerit, niin se toteutetaan tavanomaisten rahoitusvaihtoehtojen puitteissa.

6 2 ESCO -mallin yleistymistä rajoittaa selkeästi liian pieni toimijoiden määrä. Liiketoimintamallina ESCO ei ole riittävän kiinnostava uusien yritysten mukaan saamiseksi. Teollisuuden investoinneissa on useimmissa yrityksissä sekä tilaajien että toimittajien kannalta hyvät, vakiintuneet toimintamallit, joissa suunnittelu, urakointi ja rahoitus on perinteisesti erotettu toisistaan. Tilaajat käyttävät konsultteja hankkeidensa suunnitteluun ja perinteisiä urakoitsijoita toteutukseen siitä riippumatta, mikä on hankkeen investointiperuste. Selvityksen tekijöiden käsityksen mukaan sekä konsulttikentässä että urakoitsijapuolella ollaan tyytyväisiä nykyiseen toimivaan käytäntöön eikä kummallakaan toimialalla ole halua erikoistua ESCO -toimintaan. ESCO -urakointimalli ei mahdollista kannattavampaa liiketoimintaa, mutta pääomaa sitoutuu enemmän ja riski kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. Laitetoimittajien näkökulmasta ESCO -toiminta voisi olla vaihtoehto perinteisen laitekaupan rinnalle, mutta hyvin todennäköisesti se ei koskaan muodostu merkittäväksi osuudeksi. Korkeasuhdanne vähentää entisestään konsulttien, urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kiinnostusta ESCO-toimintaan.

7 3 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Energy service company eli Esco-toiminta on ollut yksi keino saada toteutukseen energiansäästöinvestointeja. Esco-toimintaa on ollut 1990-luvun lopulta lähtien, mutta Esco-yrityksiä toimii Suomessa edelleen melko pieni joukko. Esco-toteutustavassa Esco-yritys toteuttaa ja rahoittaa kohdeyritykseen tehtävän energiatehokkuutta parantavan investoinnin, antaa kohdeyritykselle säästötakuun ja todentaa syntyvän säästön sopimuskauden ajan, tyypillisesti 3-5 vuotta. Kohdeyritys maksaa sopimusaikana Esco-yritykselle sopimuksen mukaisen useimmiten kuukausi- tai neljännesvuosimaksun, sopimuskauden jälkeen investointi siirtyy kohdeyritykselle ja sen omistukseen. Yleisinä vaihtoehtoina on joko käyttää syntyvä säästö investoinnin maksuun kokonaisuudessaan, jolloin projekti päättyy mahdollisimman nopeasti tai jakaa säästö sovittavalla suhteella Esco-yrityksen ja kohdeyrityksen kesken, jolloin sopimuskausi pitenee, mutta kohdeyritys saa säästöstä osan käyttöönsä heti ja kohdeyrityksen maksamat energiakustannukset alenevat aiempaan verrattuna. Esco-projekteja toteutetaan sekä palvelukiinteistöissä että teollisuusyrityksissä. Tässä selvityksessä kohderyhmänä oli teollisuus. Teollisuuskohteissa on tehty useita kymmeniä projekteja, joiden tulokset ovat olleet yleensä varsin hyviä. Niissä asetetut säästötavoitteet on saavutettu hyvin tai tyydyttävästi. Esco-toiminnan käynnistämiseksi Suomessa toteutti Motiva erillisen projektin, jonka tuloksena syntyi julkaisu Esco-toiminnan yleisperiaatteet ja MotivaEsco-konsepti, 3/2000. Julkaisu on saatavissa Motivan internet-sivuilta. 1.2 Tavoitteet Toiminnan laajeneminen on ollut ennakko-odotuksia pienempää ja Motiva päätti teettää asiasta teollisuuskohteita koskevan selvityksen, jonka päätavoitteena oli Escopalvelujen tarjonnan ja kysynnän lisääminen teollisuussektorilla. Selvityksen muina tavoitteina oli saada selville kokemuksia toteutetuista teollisuus-escoista, selvittää esteitä toiminnan laajentamisen tieltä sekä etsiä uusia potentiaalisia palvelun tuottajia ja toteutuskohteita. Selvityksessä yhtenä tarkoituksena oli myös saada selville alan sopimuskäytäntö ja sopimusmallit, mutta tätä tietoa eivät mitkään yritykset halunneet luovuttaa tutkimuksen käyttöön. Työn painotusta siirrettiin tästä johtuen markkinointi- ja opasmateriaalin laadintaan. Materiaaliin koottiin erityisesti haastatteluissa tulleita ongelmia tai esteitä ja etsittiin niihin ratkaisuja ja ohjeita. Esco-esitettä ja etenkin Esco-hankintaopasta pidettiin yrityksissä tarpeellisena. Esitteen ja hankintaoppaan laatimisen lähtökohdaksi otettiin Esco-kohteen toteuttavan yrityksen tarpeet ja näkökulmat.

8 1.3 Toteutus 4 Selvitys tehtiin välillä syyskuu 2006 huhtikuu Selvitystyössä mukana olleet yritykset valittiin Motivan kotisivuilla olevasta Esco-kohteiden tietopankista. Työssä haastateltiin aluksi kuuden Esco-palveluja hankkineiden teollisuuskohteiden edustajia ja kolmea varsinaista Esco-yritystä ja kahta Esco-yritykseksi mahdollisesti aikovaa yritystä. Lisäksi haastateltiin kolmea potentiaalista Esco-toteutuskohteeksi sopivan teollisuusyrityksen edustajaa sekä kahta konsulttitoimistoa. Yritysten edustajat kertoivat melko avoimesti kokemuksistaan projekteissa ja suhtautumisestaan Escotoimintaan. Kaikista keskusteluista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin yrityksiin tarkastettaviksi. Saadusta aineistosta etsittiin niitä syitä, joiden vuoksi Esco-toiminta sen hyvästä ajatuksesta huolimatta ei ole laajentunut. Haastatteluaiheita oli mm.: perusteet Escototeutukseen, toteutuksen tekninen onnistuminen, säästön todentamistavat, taloushallintomenettelyt sekä sopimusten laadinta ja käsittely. Esco-kohdeyrityksiin lähetettiin ennakkoon kirje keskusteluaiheista. Tähän raporttiin on koottu haastattelujen pohjalta saatuja tietoja sekä arvioitu Escopalvelujen laajentumismahdollisuuksia ja Esco-projektin käsittelyä taloushallinnossa. Esco-sopimuksia on arvioitu saatujen tietojen perusteella. Markkinointi-otsikon alla on esitetty asioita esitteestä ja oppaasta.

9 5 2 ESCO-TOIMINTAMALLIA KÄYTTÄNEIDEN TEOLLISUUSYRITYSTEN KOKEMUKSIA Tässä osassa on esitetty haastattelussa mukana olleiden Esco-kohteita toteuttaneiden kohdeyritysten edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä. 2.1 Kohdeyritykset Esco-kohdeyrityksiä haastateltiin yhteensä kuudessa kohteessa, jotka olivat toteuttaneet yhteensä noin 15 Esco-projektia. Kohteet olivat kaikki keskisuuria tai suuria energiankäyttäjiä ja niiden tuotannossa energialla on suuri merkitys. Osassa kohteita oli myös omaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Kaikki yritykset olivat pörssissä noteerattuja. Yrityksissä oli runsaasti investointien toteutuskokemusta ja vaihtelevasti omaa toteutushenkilöstöä investointien toteuttamiseen. Haastatteluihin osallistui yrityksistä henkilöitä, jotka olivat olleet mukana Escoprojektien suunnittelussa, arvioinnissa, ostossa ja toteutuksessa. Henkilöiden toimenkuvat olivat mm. käyttöpäällikkö, tuotantopäällikkö, ostopäällikkö, tehdaspalvelupäällikkö, talouspäällikkö, energia-päällikkö, yksikön johtaja. Esco-toteutusten vuosittainen energiansäästö vaihtelee projekteittain välillä noin MWh MWh. Suurimmat säästöt esiintyivät prosessilämmön hyödyntämisessä korvattaessa lämmön tuotannon polttoaineita. 2.2 Projektien yleisiä piirteitä Esco-projektien taustana on ollut yrityksissä pitkään tehty työ energiasäästön parissa sekä tehtailla tehdyt erilaiset energia-analyysit ja -katselmukset. Katselmuksissa todettuja säästömahdollisuuksia on päästy toteuttamaan Esco-konseptin avulla ja ensimmäiset projektit ovat perustuneet investointirahan saantiin oman yrityksen ulkopuolelta. Lisäksi on haluttu kokeilla uutta toimintamuotoa. Kokemukset saman yrityksen muista yksiköistä tai muilta yrityksiltä ovat edistäneet toteutuspäätöksien tekemistä. Esco-toimintatapa on tullut tutuksi myös tehtaiden henkilöiden osallistuttua mm. energia-alan seminaareihin. Esco-yritykset ovat myös markkinoineet aktiivisesti palvelujaan tehtaille. Toteutuneissa projekteissa energian- ja kustannusten säästöt ovat olleet joko odotettuja tai jonkin verran pienempiä. Energian hinnan nousu on parantanut tai pitänyt suunnilleen ennallaan projektien taloudellisuutta, vaikka joissain projekteissa on toteutunut ennakoitua pienempiä energian säästömääriä. Tehtailla olisi energiatehokkuusinvestoinneiksi sopivia Esco-kohteita tiedossa yleensä useitakin. Yritysten välillä on ollut eroja Esco-projektien toteuttamisessa, mutta yleensä on todettu, että tehtaiden henkilöstön omaa työpanosta tarvitaan ajateltua enemmän.

10 Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehtaan henkilökuntaa on osallistunut projektiin ja omalla työpanoksella on oltu varmentamassa onnistumista. Tehtaiden henkilöiden oma työpanos on ollut usein merkittävä tehtaan omien resurssien kannalta. Escoprojektit teettävät erityyppistä työtä tehtaalla kuin tehtaiden itsensä toteuttamat investointiprojektit ja hankinnat. Jotkut tehtaat ovat tehneet tai teettäneet suunnitteluvaiheen kokonaan itse ja kilpailuttaneet valmiin projektin Esco-yrityksillä. Tarkemmalla ennakkotyöllä on saatu oikeampi kuva kustannuksista ja säästöistä ennen toteuttamista. Esco-projektien kilpailuttamista haittaa Esco-yritysten pieni määrä. Tavoitteena on voinut myös olla, että hankitaan energiatehokkuuspalveluita kokonaistoimituksena, jolloin palvelukokonaisuuteen kuuluu tarvittavien investointien tekeminen. Esco-yrityksen toteuttamana energiansäästöinvestoinnin riskin (säästöjen toteutuminen) katsottiin vähenevän, koska Esco-yritys sitoutuu voimakkaasti säästön toteutumiseen. Esco-toteutuksen lähtökohtana voi olla seuraavanlainen päätösperuste: ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevia kannattavia hankkeita, jotka laskevat kustannustasoa, tehdään myös muina kuin omina investointeina. Esco-toteutustapaa on vastustettu ennestään tuntemattomana tapana toimia ja siksi, että se ei ole normaalin investoinnin etenemiskäytännön mukainen Projektien teknisistä ominaisuuksista Toteutettujen Esco-investointien tekniikka vaihtelee laajasti. Kohteita ovat mm. lämmöntalteenotto prosessilämmöistä ja -jäähdytyksistä lämmitykseen, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, pumppujen ja puhaltimien taajuusmuuttajakäyttö moottoreille tehontarpeen mukaan yms. Tuotantoprosessien toimivuus on aina ensisijaista eikä niihin juurikaan puututa energiaprojekteissa. Lämmönsäästö lisää usein sähkön käyttöä, koska puhallin- ja pumppaustyöhön tarvittavan sähköenergian käyttö on lisääntynyt. Sähköllä tehdyn lämmön korvaaminen polttoaineilla tai sekundaarilämmöllä on ollut joissain tapauksissa mahdollista kannattavasti. Toteutettujen kohteiden säästöjen suuruusluokka alkaa noin tuhannesta MWh ja on enimmillään kymmeniä tuhansia MWh vuodessa. Laitteistot ovat toimineet yleensä hyvin ja ongelmitta sopimusaikana. Takuun piiriin kuuluneet viat on hoidettu Esco-yritysten toimesta. Huoltovastuu vaihtelee sopimuksen mukaan tilaajan ja toimittajan välillä. Laitteiston jokapäiväisen toiminnan seurantaa tekee useimmiten tehtaan henkilökunta. Esco-kohdeyritykset ovat myyneet myös huolto- ja käyttöpalveluita Esco-toimittajille tai niitä on ostettu kolmannelta osapuolelta.

11 Toteutetuissa hankkeissa on todettu ainoastaan vähän huonoja puolia. Hyvä puoli kaikissa on ollut tavoitteen mukaisesti parantunut energiatehokkuus. Uusissa investoinneissa käytetään useimmiten jo alun perin aiempia parempia energiataloudellisia ratkaisuja Säästön todentaminen Säästyneen energian todentamisessa on käytetty sekä pysyviä mittauksia että kertaluonteisia mittauksia, jotka on tehty ennen ja jälkeen investoinnin. Käytettäessä kertaluonteisia mittauksia säästövaikutuksen suuruus määritellään Esco-yrityksen ja kohdeyrityksen yhdessä sopimalla tavalla laskennallisesti sopimukseen. Sopimuksissa on maksumäärittelyissä vaihteleva käytäntö sopimuskauden aikana. Käytössä on sekä kiinteän jaksottaisen maksun sopimuksia että todetun säästön mukaan tarkistettavia maksuja. Esco-kohteen maksujen jaksotus vaihtelee kuukaudesta esim. neljännesvuoteen. Kohteissa on myös muutettu mittausten mukaan muuttuvia maksueriä kiinteiksi kuukausieriksi, kun projekti on siirretty rahoitusyhtiölle. 2.5 Taloushallinto ja riskit Esco-investoinneissa on käytössä sekä kiinteähintaisia sopimuksia että sellaisia sopimuksia, joissa Esco-projektin eri kustannuserät on yhdessä todettu. Sopimuksista käytetään myös nimeä palvelusopimus. Palvelukauden eli sopimuskauden laskutusjakso on yleisimmin yksi kuukausi. Viimeinen maksuerä on vaihdellut kooltaan ja on ollut noin 5-15 % koko sopimuksen arvosta. Sopimuksiin on yleensä kirjattu ne asiat, joiden perusteella muutetaan tarvittaessa sopimuksen mukaista kokonaissummaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi teollisuuskohteen tuotantotoiminnan muutos tai merkittävä muutos energian hinnassa. Tällöin sopimuskauden pituutta joko lyhennetään tai pidennetään. Yrityksissä ensimmäisiä sopimuksia tutkittiin tarkasti. Sopimuksia arvioivat ja muokkasivat yritysten lakimiehet ja vastaavat henkilöt. Esco-periaatetta oli tehtävä tunnetuksi investoinneista päättäville, koska yritysjohto ei tuntenut käsitettä riittävän hyvin tai lainkaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa avustuksia energiansäästöinvestointeihin. Escokohteille voi avustus olla hiukan suurempi kuin muille investoinneille, yleensä viisi prosenttiyksikköä enemmän. Esco-projekteihin on saatu avustusta KTM:ltä ja avustus on suoraan alentanut sopimuksen kokonaisarvoa ja lyhentänyt sopimusaikaa. Escokohteisiin on saanut tavanomaisien energiainvestointien avustusosuutta suuremman investointituen KTM:ltä ainakin tähän asti ja tämä on osaltaan houkutellut toteuttamaan joitain kohteita Esco-projekteina.

12 Julkisesti noteeratuissa yrityksissä on Esco-hankkeita pitänyt viimeistään vuoden 2005 alusta lähtien käsitellä rahoitusleasing-sopimuksen tapaan ja ne ovat kuluttaneet tehtaan investointibudjettia normaalin investoinnin tapaan. Maksamattomat maksuerät ovat korollisena velkana kohdeyrityksen taseessa. Sopimusajan päättyessä laitteisto siirtyy käyttöomaisuuteen poistamattoman menojäännöksen arvolla. Esco-projektit ovat vaikuttaneet tasetta kasvattavasti ja lisänneet vierasta pääomaa ja toisaalta tasetta yritetään pitää mahdollisimman kevyenä etenkin pörssiyrityksissä. Tämä on yksi osasyy Esco-toiminnan pieneen suosioon. Nykyään on käytössä myös sopimusmenettelyjä, joissa investointi jaetaan palveluun ja investointiin ja näin tasevaikutus pienenee. Esco-yritykset ovat neuvoneet kohdeyrityksiä kirjanpitoasioissa. Tasekirjaus ja omistusoikeus eivät ole välttämättä sama asia. Esco-yrityksen toiminnan loppuminen ei ole yleensä riski toteutuskohteelle. Escoyrityksen toiminnan loppuminen voi aiheuttaa investoinnin kertalunastamisen tarpeen kohdeyritykselle jäljellä olevalla loppuarvolla. Kohdeyrityksen toiminnan loppuminen on riski Esco-yritykselle, koska laitteisto voi käydä hyödyttömäksi tuotantotoiminnan loppuessa, vaikka kiinteistö jäisikin olemaan. Riskinä voidaan pitää myös tuotantoprosessin muutosta, jonka myötä Esco-laitteisto kävisi tarpeettomaksi prosessiin tehtävien muutosten myötä ja kohdeyritys joutuisi lunastamaan laitteiston kuitenkin itselleen. Sopimuksissa on varauduttu mahdollisiin riskeihin, esim. yrityksen konkurssi tms. Esco-toiminnan riskit eivät poikkea muista yritysten tekemistä sopimuksista ja niiden riskeistä. Säästön toteutumista voidaan pitää varmempana Esco-toteutuksessa kuin omassa investoinnissa, koska ulkopuolinen taho sitoutuu voimakkaasti säästön varmentamiseen. Esco-projekteissa hankittuja laitteita ovat vakuuttaneet sekä Esco-yritykset että kohdeyritykset. Takuu on laitteilla yleensä kaksi vuotta. Sopimuskaudella tapahtuvien laiterikkojen osalta on ainakin joissain tapauksissa määritelty toimintatavaksi, että takuuajan jälkeinen vastuu on tilaajalla eli kohdeyrityksellä, vaikka sopimuskausi jatkuu edelleen. Toinen tapa on ollut, että vastuuosuus muuttuu kuluneen ajan suhteessa kokonaisaikaan Sopimusasiat Hankkeissa on useimmiten kyse kokonaissopimuksista eikä niitä ole jaettu erikseen palveluun ja laitetoimitukseen Sopimuksia on siirretty esim. yhtiöittämisen myötä uudelle toimijalle / kohdeyritykselle. Sopimusluonnoksen laatii yleensä Esco-yritys ja sitä tarkennetaan molemmin puolin sen jälkeen. Paikallinen johto voi allekirjoittaa sopimukset, jos niihin on myönnetty ylemmän organisaatiotason hyväksymät määrärahat. Esco-sopimukset on käsitelty niiden rahallisen arvon ja tehtaan johtamisjärjestelmän mukaisesti.

13 Sopimuksia ei ole yleensä tarvittu muuttaa sopimusaikana. Energiamittaukseen perustuva sopimuksia on muutettu tasaeräiseksi kiinteämaksuisiksi sopimusaikana asian yksinkertaistamiseksi Kehittämistä vielä Esco-palvelujen käyttäjät tarvitsisivat selkeää ohjetta, miten Esco-projekti huomioidaan ja käsitellään yrityksen kirjanpidossa. Tällöin mm. projektien esittely päättäjille olisi paljon helpompaa ja säästettäisiin turhaa selvitystyötä. Tällaista opasta ollaan tekemässä saatujen kokemusten perusteella. Esco-toiminta on mahdollisuus niille laitetoimittajille, jotka pystyvät yhdistämään riittävästi asiakasta kiinnostavia (energiatehokkuus)palveluita laitetoimitukseen. Toimintaa tulisi kehittää palvelun suuntaan ja periaatteella, jossa sekä toimittaja että tilaaja hyötyvät näkyvämmin (win win periaate). Osa yrityksistä haluaa hankkia asioita kokonaispalveluna. Selkeään mittaukseen perustuva laskutus olisi joidenkin mielestä paras, mutta se vaatii työtä sopimusaikana kiinteämaksuista enemmän. Esco-yritysten tulisi parantaa projektointia, joka käytännössä merkitsee enemmän läsnäoloa projektikohteessa Esco-periaatetta ja toimintamallin käytäntöjä tulisi markkinoida yritysjohdolle, jotta malli tulisi tutuksi eikä sitä tarvitsisi niin paljon selittää. Selvitysprojektin aikana tehtiin jonkin verran markkinointityötä Esco-toimintamallin puolesta.

14 10 3 ESCO-TOIMINTAA HARJOITTAVIEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Tässä kappaleessa on kerrottu haastattelujen perusteella saatuja Esco-yritysten kokemuksia ja mielipiteitä. Haastatteluja tehtiin yhteensä viiteen yritykseen. 3.1 Yleistä Esco-yrityksistä yksi on keskittynyt toiminnassaan pääasiassa metalli-, metsä- ja kemianteollisuuteen. Kaksi toimii pääasiallisesti palvelu ja teollisuuskiinteistöjen teknisten järjestelmien urakoitsijana. Haastateltaviin kuului myös kaksi yritystä, jotka toimivat omalla rajatulla tekniikan alallaan. Yrityksistä yksi on toteuttanut suurimman osan teollisuuden kohteista ja ao. yritys on aiemmin myös teettänyt omaan käyttöönsä Esco-palveluista selvityksen. Kahdessa yrityksessä Esco-toiminta on jatkoa yritysostojen kautta tulleille toimintamalleille. Kaikkien mielestä alalle mahtuisi enemmänkin Esco-toimintaa harjoittavia toimijoita. Teollisuudessa tehdään yleisesti vähän energiatehokkuutta parantavia investointeja, alle 1 % kaikista investoinneista. Energiansäästöhankkeet kilpailevat rahoituksesta tuotantoinvestointien kanssa. Teollisuudessa investointivaroja ei riitä energiansäästöinvestointeihin. Energian hinnan noustua investointien määrän olisi pitänyt kasvaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Energian hinnan nousulla ei ole ollut merkittävästi kysyntää lisäävää vaikutusta. Energian hinnan noustessa yritetään ennemminkin saada sen yksikköhintaa alemmas kuin vähentää kulutusta. Tulevaisuudessa Esco-yritysten tavoite on keskittyä tuottamaan nykyistä enemmän energiatehokkuuspalveluja. Teollisuudessa löytyy sopivia ja osin jo valmisteltuja säästöinvestointikohteita ja niiden toteuttaminen ei vaadi erityistä uutta tekniikkaa. Alle kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla nykytekniikalla toteutettavaa säästöpotentiaalia on moninkertainen määrä toteutettuun verrattuna. Energiansäästön toteuttaminen ei ole osoittautunut vaikeaksi. Esco-palvelun kiinnostavuus muuttui selvästi huonompaan suuntaan, kun kirjanpitokäytäntö alkoi edellyttää noteeratuilta yrityksiltä Esco-projektin kirjausta yrityksen omaan taseeseen (IFRS). Esco-toiminta tukee tai tukisi neljässä Esco-yrityksessä muuta yrityksen toimintaa, koska yrityksissä on tarjolla muitakin siihen rinnalle tarjottavia tuotteita ja palveluja. Esco-palvelu muiden palveluiden rinnalla tuo jatkuvuutta toimintoihin. Escotarjousten tekeminen on vaativaa ja tästä syystä niissä pyritään yli 50 % onnistumistodennäköisyyteen. Henkilöstöä Esco-palveluissa on yrityksissä henkilöä. Yrityskohtaisesti Escoprojektien määrä on ollut viime vuosina 0-5 kohdetta vuodessa. Esco-toimintaa pide-

15 tään liiketoiminta-alueena, jossa on kasvumahdollisuuksia. Esco-toiminta tarvitsee yrityksissä myös sisäistä markkinointia. Esco-yritykset toimivat koko maassa. 11 Esco-toiminnalla voidaan vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiminnan perustana on hyvät ja luottamukselliset (uskottavat) ja pitkäaikaiset suhteet asiakkaisiin. Esco-projekteista on tullut tarjouspyyntöjä. Asiakkaat ovat joissain tapauksissa lyöneet lukkoon säästötavoitteet ja kilpailutuksessa heillä on tavoitteena saada mahdollisimman edullinen sopimus tietynsuuruisen säästön toteutumiseksi. Esco-markkinoinnissa olisi tarpeen tiivis ja ydinasioihin menevä esite A4-kokoa. Asiakkaan puolella tekninen esittelijä tarvitsee Esco-yritykseltä tukipaketin. Escoyritykset olisivat kiinnostuneet markkinointimateriaalista, jota he voisivat käyttää asiakaskontakteissa. Markkinointimateriaalia valmistellaan Motivassa. Teollisuuspuolella tiedonvälittäjänä ja asiakkaan puolella olevan asiantuntijana voisi toimia Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen toimialajärjestöt. Tiedotusta tulisi suunnata taloushallinnon henkilöille aiheina sopimusten sisältö taloudellisessa ja oikeudellisessa mielessä. Motivalta ja KTM:ltä toivotaan tiedotusmateriaalia mm. rahoitusyhtiön käytöstä, energiainvestointituen saannin ehtojen tarkentamista ja tiedotusta mahdollisille asiakkaille. Joidenkin asiakkaiden luona toivottaisiin Motivan henkilön käyntiä. Motivan internet-sivuilla oleva Esco-luettelo tukee markkinointia. Taloushallinnon päättäjät yrityksissä ovat suhtautuneet Esco-menettelyyn torjuvasti, koska he ovat halunneet pitää Esco-malliset investoinnit samojen arviointiperusteiden mukaisina kuin muutkin investoinnit. Eri tasoilla kohdeyritysten henkilöstössä on esiintynyt myös kielteistä suhtautumista menettelyyn, koska säästömahdollisuuksien löytymisen on pelätty olevan kielteinen asia ja johtavan syyttelyyn esim. huonosta hoidosta. Asiakkaiden puolella esim. tehdaspalvelupäälliköt pitävät menettelyä hyvänä, mutta mentäessä organisaatioissa ylöspäin asia ja toimintatapa ovat vähemmän tunnettuja ja kiinnostavia useimmissa kohdeyrityksissä. Teollisuudessa Esco-toimintatapa hukkuu muihin investointihankkeisiin. 3.2 ESCO -markkinat Esco-yritykset pitäisivät toimijoiden lisääntymistä hyvänä asiana. Markkinoiden yleinen kasvu alalla olisi nykyisin alalla toimiville hyödyksi. Markkina voi muuttua siihen suuntaan, että Esco-yritykset muuntuvat enemmän energiatehokkuuspalvelujen toimittajiksi. MASCO-palvelut (materiaalin säästö kuten energiakin) tulevat lisääntymään. Laitetoimittajista ja energian myyjistä riippumattomat ESCO -yritykset ovat mielestään uskottavampia kuin laitemyyjä- ja energiayhtiötaustaiset. Esco-yritykset ovat kiinnostuneita asiakkaiden näkemyksistä palvelujen kehittämiseksi. Valmisteilla olevat energiansäästösopimukset voivat olla tulevaisuudessa yksi väylä Esco-toiminnan edistämiseksi.

16 3.3 Asiakkaat 12 Asiakkaiden on oltava kiinnostuneita omasta energiankäytöstään ja useimmiten toteutuneissa kohteissa energiankulutus on ollut huomattava tuotannontekijä. Kohdeyritysten johdossa eivät energiansäästö ja siihen liittyvät energiatehokkuusinvestoinnit ole olleet päätöksentekokriteerissä kovinkaan korkealla. Yritysten johtoa kiinnostaa energia-asioissa edullinen hankinta, tuotanto ja päästökauppa. Energian käytön tehostamisessa juhlapuheiden ja käytännön toimien välillä on selvä ero. Asiakkaiden mielestä energian säästö on kuitenkin myönteinen asia, vaikkakin säästömahdollisuudet voidaan kokea myös negatiivisesti ikään kuin tekemättöminä töinä. Energian hinnan nousu on joillain asiakkailla lisännyt kiinnostusta energiansäästöön. Energiankulutuksen merkitys investointikriteereissä on kasvanut, mutta edelleen investoinnit halutaan tehdä edullisesti ja investointivaiheen rahantarve on merkittävin päätöksenteon vaikutin. Kohdeyrityksissä on henkilöresurssipulaa toteuttaa hankkeita. Esco-yritysten kannalta olisi tärkeää, että asiakas osallistuisi projektiin riittävästi. Kohdeyritysten panostus on vaihdellut paljon. Ennen Esco-projektin käynnistymistä niitä valmistellaan yleensä pitkään, jopa vuosia. Esco-projektien syntyminen edellyttää varsin pitkiä ja luottamuksellisia asiakassuhteita. Projekti voi pysähtyä liian hitaaseen etenemiseen ja valmisteluihin tai jopa myyjään henkilönä Asiakkaiden kanssa haetaan yhteistyössä ratkaisuja (energia-asioissa) ja lopputulos on esim. Esco-projekti. Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan yksilöllistä ratkaisua tapauskohtaisesti. Osalla potentiaalisia asiakkaita yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin ei kuulu toimia yhdessä ulkopuolisten kanssa tällaisissa investoinneissa. Laitetoimittajapohjaisilla Esco-yrityksillä asiakkaat muodostuvat niistä teollisuuskohteista, joissa on toimittajan tekniikkaa. 3.4 Projektit ja tekniikka Aihioita Esco-hankkeisiin tulee esille yrityksissä tehdyistä energia-analyyseistä ja -katselmuksista, Esco-yritysten omista ehdotuksista, laitetoimittajilta ja konsulteilta. Yrityksiä koskevien uutisten avulla voidaan myös päästä selville Esco-kohteista. Teollisuuslaitosten investointien yhteydessä tehtäviä energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvia investoinnin osia ei ole toteutettu erillisinä Esco-projekteina. Nykyisin kaupallisessa käytössä oleva tavanomainen tekniikka mahdollistaa säästöjen teknisen toteuttamisen. Esco-projekteissa vierastetaan vähän kokeiltua uusinta tekniikkaa sen aiheuttamien riskienvuoksi.

17 Toteutuneiden kohteiden tekninen toimivuus on vastannut asiakkaiden ja Escoyritysten odotuksia. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii työtä Esco-toimittajalta eikä se synny nappia painamalla. Kohteiden toiminnan seuranta on ollut vaihtelevasti joko tilaajan tai toimittajan vastuulla. Teollisuudessa enemmistönä on tapa, jossa kohdeyritys seuraa laitteiston toimivuutta. Osalla Esco-yrityksiä lähtökohtana on Esco-investointiin liittyvä pidempiaikainen asiakassuhde. Joissain tapauksissa laitetoimittajat voivat tarjota aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja vanhempien sijaan, vaikka vanhat laitteistot olisivat vielä muutoin kapasiteetiltaan ja kunnoltaan käyttökelpoisia Säästöt ja niiden todentaminen Säästön todentaminen on keskeinen asia projektissa eikä niissä ole ollut mainittavia ongelmia. Säästöjen todentamisessa on käytetty kaikkia menetelmiä eli jatkuvaa mittausta, kertamittauksia ja teoreettista laskentaa. Parhaana pidetään tapaa, jossa säästö todennetaan mittaroinnilla, jolla voidaan seurata säästyneen energian määrää. Muita vaihtoehtoja käytetään, jos jatkuva mittaus ei ole mielekäs vaihtoehto. Tällöin tehdään kertamittauksia ennen ja jälkeen toimenpiteitä ja säästö todennetaan niistä laskennallisesti. Säästön todentamisessa käytetään tarvittaessa myös ns. trendiajoja. Yhteisen näkemyksen syntyminen voi vaatia aikaa. Osa sopimuksista on tehty siten, että Esco-yritys on taannut tietyn säästön ja mahdollinen lisäsäästö jaetaan asiakkaan ja Esco-yrityksen kesken. Lisäsäästö on toiminut kannustimena toiminnassa. Asiakkaan esittäessä kiinteän säästövaatimuksen, voi projekti olla mahdoton toteuttaa Esco-yrityksen kannalta taloudellisesti järkevästi. 3.6 Talousasiat Esco-projektit on useimmiten myyty rahoitusyhtiölle, kun toteutus on valmis ja suoritusarvot on varmennettu. Escon säästötakuusopimus voi muodostua konsultointi- ja ylläpitosopimuksesta, joka voi vielä sisältää vuosittain laskettavan bonussanktio- tai bonusvoittoselvityksen. Toisena käytössä olevana toimintatapana on, että rahoitussopimus on tehty suoraan asiakkaan ja rahoitusyhtiön välillä. Asennusvaiheessa asiakas maksaa koko projektin Esco-yritykselle. Rahoitusyhtiö antaa tällöin rahat asiakkaalle Esco-yrityksen laskujen maksua varten. Sopimusaikana asiakas maksaa maksuerät rahoitusyhtiölle. Tällä asia on saatu yksinkertaisemmaksi ja vähennetty byrokratiaa. Asiakkaan maksuvalmius ja maksukyky asennusaikana hoidetaan maksuaikajärjestelyillä.

18 Rahoitukseen on haettu ja löydetty toimivat ratkaisut. Rahoittaja on lähes aina ulkopuolinen ja tarjolla on yleensä ainakin muutamia vaihtoehtoja. Projekteissa on ollut mukana seuraavia rahoitusyhtiöitä: OKO, Sampo-rahoitus, SEB, Handelsbanken. Rahoitusasiassa vaikuttavia tekijöitä ovat asiakkaan luokitus, maksuerät, korkotyyppi, sopimusaika, jäännösarvo. Jäännösarvo on ollut yleensä vähintään 10 %. Rahoitusyhtiö hinnoittelee ja määrittelee vakuustarpeen. Rahoitus sovitaan yleensä valmiiksi ennen sopimuksen solmimista eli on osa sopimusta jo alun perin. Eri kustannusten näkyvyys loppuasiakkaalle vaihtelee projekteittain. Kokonaishintaisissa projekteissa esitetään asiakkaalle osahintoja riippuen sopimuksesta. Rahoitusyhtiöt eivät ole halukkaita kehittämään toimintaansa, vaan pyrkivät tulemaan valmiiseen pöytään. Toiminnan yleistyminen voisi lisätä niiden kiinnostusta. Sijoitetun pääoman tuotto on tehdyissä laskelmissa ollut hyvä, mutta erinomaisista kannattavuusluvista huolimatta kiinnostavuus hankkeiden toteuttamiseen on alhainen. Guaranteed Savings -mallissa asiakas kirjaa taseeseen koko investoinnin eli taseongelma on sama kuin omassa investoinnissa; asiakashan ostaa/rahoittaa koko projektin eikä vain koneita ja laitteita. Shared Savings ESCOssa kirjataan % vähemmän taseeseen eli vain koneet ja laitteet. Sopimus sisältää kiinteitä erilaisia osia. Kiinteähintaisia osia ovat esim. suunnittelu ja urakkasopimus laitteista. Rahoitusyhtiön kanssa tehtävä sopimus voi olla kiinteä tai euromäärä voi muuttua esim. korosta riippuvana rahoituskauden aikana. Escopalveluosuus voi olla kokonaan kiinteä tai osaksi kiinteä ja osaksi riippua säästötuloksista (bonuksen sisältävä osuus). Sopimuksen arvon jako eri osiin tai toimiminen kokonaishinnalla vaihtelee projekteittain. Projekteihin on haettu melkein aina KTM:n investointitukea. Yleensä Esco-yritys valmistelee tukihakemuksen asiakkaan ollessa tuen hakijana. Osalla on ollut epäselvää, kuka voi hakea ja saada tukea (asiakas, Esco-yritys, rahoitusyhtiö). Kerralla maksettava tuki on kaikilla toimijoilla ensisijainen tavoite. Kerralla maksettava tuki on helpompi myös KTM:lle. Esco-yritykset eivät halua projektien arvoa omaan taseeseensa. Asiakkaat ovat kyselleet taseasiaa eli kenen taseeseen projektissa asennetut laitteet / niiden arvo kuuluu. Julkisesti noteeratuissa yhtiöissä investoinnin arvo menee IFRS-laskennassa asiakkaan taseeseen. Asiakkaat ovat kertoneet investointimahdollisuuksien puutteesta rahan vähyyden takia tai toisaalta sanovat, että voisivat rahoittaa projektin itse. Taloudelliset asiat ovat projektien hankalin osa ja niihin kaivattaisiin eniten ohjeistusta, jota ollaan kehittämässä. Esco-yritykset ovat antaneet neuvoja ja opastusta asiakkaille Esco-projektin käsittelyyn taloushallinnossa. Myös rahoitusyhtiöiden henkilöt ovat toimineet neuvonantajina. Asennusaikana laitteistot vakuuttaa Esco-yritys ja sen jälkeen yleensä asiakas. Rahoitusyhtiöillä on näkemys, että laitteisto voitaisiin hakea pois kohteesta. Laitteistot on yleensä asiakkaan palo- ja vahinkovakuutuksessa. Alussa on yleensä urakoinnissa käytetty kahden vuoden takuuaika. Tämän jälkeen vastuu on yleensä asiakkaalla, jos 14

19 laitteistoon tulee vikoja. Toisaalta aikaa voidaan sopimuksessa pidentää, mutta sillä on hintaa korottava vaikutus. Korjausvastuuta voidaan sopimuksessa myös jakaa esim. jäljellä olevan sopimusajan mukaan ESCO -sopimukset Esco-yritykset ovat yleensä laatineet ensimmäisen version kommentoitavaksi asiakkaalle projektin alkaessa. Sopimusten sisältöä esitellään asiakkaalle ja siinä näkyvät vaihtelevasti mm. kustannuserien muodostuminen, rahoitusvaihtoehdot ja muutosten käsittely. Sopimusten kehittäminen on vaatinut Esco-yrityksiltä paljon työtä ja niitä pidetään olennaisena osana Esco-osaamista. Sopimuksiin sisältyvää tietämystä ei olla valmiita jakamaan muille. Myös Esco-kohteet ovat tehneet työtä omalta osaltaan sopimuksien kehittämiseksi. Motivan sopimuspohja on hyvä lähtökohta. Tapauskohtaisesti sopimusta muokataan asiakkaan ja projektin mukaan, jolloin sopimukset ovat lopulta aina tapauskohtaisia. Sopimusmallit kehittyvät koko ajan. Sopimuksissa voidaan käyttää kolmatta osapuolta esim. suunnittelijaa ratkaisemaan erimielisyyksiä. Asiakkailla ei ole toistaiseksi tarvetta vaatia kolmannen osapuolen käyttöä. Sopimuksiin kirjattuja laskentaperusteita voidaan joutua muuttamaan esim. laajennusten vuoksi tai toiminta-aikojen muuttuessa. Projektien erilaisten riskien hallinta tehdään sopimuksien sisällön avulla. Riskinä on esim. asiakkaan konkurssi, kohdeyrityksen toiminnan muuttuminen tai hiljaisen tiedon häviäminen henkilömuutosten myötä. Toiminnan muutoksen kanssa muuttuvat energiankäyttöön liittyvät määräävät tekijät. Joustava sopimus pienentää riskejä. Hankkeita on sopimuksissa sekä jaettu että ei ole jaettu palveluun ja laitteistotoimitukseen. 3.8 Esco-toiminnan esteitä ja kehitystarpeita Yrityksissä on useimmiten tavaroiden ja palvelujen hankintaohjeet. Esco-palvelujen hankkimisesta ei ole ohjeita eikä käytäntöä, joten se on tuntematon hankintatapa. Tämä hidastaa hankkeiden etenemistä. Joidenkin yritysten kulttuuriin ei sisälly tapaa toimia hankinnoissa ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Käytössä on muita tapoja energiatehokkuuden lisäämiseen, jotka perustuvat mm. tuotantoyksiköiden väliseen tiedonvaihtoon ja hyvien ratkaisujen leviämiseen. IAS/IFRS kirjanpitokäytäntö on muuttanut Esco-toimintaa aiempaan verrattuna. Käytäntö on kuitenkin olemassa, joten se vain on otettava huomioon toiminnassa. Tietoja toteutumattomista projekteista ja niiden toteumattomuuden syistä ei haastatteluissa saatu yksilöllisesti selville.

20 Alalle toivotaan suurten ja keskisuurten teollisuusyritysten päättäjille suunnattua Esco-palvelujen opasta. Oppaan sisällöksi ehdotettiin mm. miten Esco-palvelu toimii (hyödyt yms.) ja miten yrityksen tulisi toimia halutessaan tehdä energiansäästöinvestoinnin Esco-konseptilla. Oppaan nimi olisi esimerkiksi Esco-palvelujen osto-opas. Tällaista opasta ollaan valmistelemassa. Esco-palvelu tulisi saada mukaan uuden Teollisuuden energiansäästösopimuksen teksteihin ja maininnaksi keinovalikoimaan. Esco-yritykset toivovat yhteistyötä Esco palvelujen kehittämiseksi. Oleellisia osapuolia olisivat Esco-yritykset, Motiva ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Escopalveluista saatavaa tietoa pidetään osittain ristiriitaisena ja sekavana. Esco-palvelun kuvausta ja markkinointia toivotaan esille teollisuuteen suunnatuissa seminaareissa. Vähemmän alalle toimineet toivovat, että Esco-toimintatavasta annettaisiin sopimuskoulutusta. Samoin olisi toivomuksena, että alalle löytyisi sopimuspalvelukonsultteja. 16

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 1 (4) /energiahuolto ESCO-palvelu Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 2 (4) /energiahuolto

Lisätiedot

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat

Lisätiedot

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? 1 Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? ClimBus-ohjelman Päätösseminaari 9.6.2009 Juhani Pitkäkoski Toimitusjohtaja YIT Oyj 2 2009-06-09 Sisältö Energiankäyttö Suomessa Ilmastonmuutos YIT:n strategian

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Motiva Oy. Motiva Services Oy. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5.

Motiva Oy. Motiva Services Oy. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5.2014 Pertti Koski, Motiva Oy Motiva Oy 100 % valtion omistama Valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE Environmental Impact Bond (EIB) VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI: Osta tuloksia, älä tekniikkaa jolla oletat

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja

Lisätiedot

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Salo

VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Salo VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Salo 9.4.2019 VALONIA Kuntien yhteinen palvelukeskus Toiminut vuodesta 1997 alkaen eri nimillä ja aluksi Turun kaupungin alla

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU Elinkeinoelämän Keskusliitto EK sivu 1/7 TEOLLISUUDEN INVESTOINTITIEDUSTELU Tervetuloa vastaamaan Elinkeinoelämän Keskusliiton EK investointitiedusteluun. Samalla toivomme Teidän päivittävän yritystänne

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen

Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman, AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA Timo Huolman, 12.4.2017 Esityksen sisältö Helen Oy Helenin aurinkovoimalat Aurinkovoimala ilman investointia 12.4.2017 LUOTTAMUKSELLINEN HELEN OY 4/12/2017 3 Helen Oy

Lisätiedot

ESCO-liite Osa 3 - Sopimuskausi

ESCO-liite Osa 3 - Sopimuskausi Liite 3 Osa 3: Sopimuskausi ESCO-liite Osa 3 - Sopimuskausi Terminologiaa Hanke ESCO Investointiprojekti, jonka tavoitteena on säästö energiakustannuksissa. Hankkeen joko omalla tai järjestämällään rahoituksella

Lisätiedot

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1 Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava 1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset Pk-yritysten energiakysely Tulokset Energiakyselyn yhteenveto 1. Kyselyyn osallistui yhteensä 184 pk-yritystä noin puolet yrityksistä teollisuusyrityksiä ja puolet palvelualan yrityksiä 2. Pk-yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuutta kuntiin ESCO-hankintana

Energiatehokkuutta kuntiin ESCO-hankintana Energiatehokkuutta kuntiin ESCO-hankintana Julkinen sektori tiennäyttäjänä energiankäytön tehostamisessa Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus

UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus UUSIUTUVAN ENERGIA NYT!! Yritysten energiatehokkuus 24.02.2016 YRITYSTEN ENERGIATEHOKKUUS Energian käyttö yrityksissä Energiakatselmus Energiansäästöpotentiaali Energiatuki ja sen hakeminen PIKES palvelut

Lisätiedot

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 15.2.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa INVESTOINTITUET LÄMPÖKESKUKSIIN Maatilat Maatalouden investointituki Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maatiloille suunnattu

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

SOPIMUS [...] PALVELUSTA

SOPIMUS [...] PALVELUSTA Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

TOTEUTUSSOPIMUS, LUONNOS

TOTEUTUSSOPIMUS, LUONNOS SOPIMUS 22.2.2018 Sivu 1/5 Tilaaja: Tampereen kaupunki Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä Frenckellinaukio 2 33100 Tampere Toteuttaja: Tampereen Tilapalvelut Oy Frenckellinaukio 2K 33100

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä 1.11.2011 Markku Leskelä 1.11.2011 1 Sisältö 1. Miksi energiatehokkuuspalveluita tarvitaan? Yrityksissä ja erityisesti teollisuudessa.

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT

YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT 1 YIT ENERGIATEHOKKUUSPALVELUT Enemmän säästöä - vähemmän päästöä EK:n energiatehokkusseminaari 22.9.2009 Hotelli Katajanokka 2009 YIT Energiatehokkuuspalvelut 2 Sisältö Energiankäytön tehostamisen haasteita

Lisätiedot

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena

Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena Palvelukatalogi liiketoiminnan tukena itsmf risteily 10.2.2011, Eija Hallikainen DataCenter Finland Oy:n palvelutarjooma Korkean käytettävyyden energiatehokkaat konesalipalvelut Laadukkaat etä- ja lähitukipalvelut,

Lisätiedot

DATAKESKUSTEN JA KRIITTISTEN TILOJEN ELINKAARIRATKAISUT TOIMINTAVARMA TURVALLINEN OIKEIN MITOITETTU ENERGIATEHOKAS

DATAKESKUSTEN JA KRIITTISTEN TILOJEN ELINKAARIRATKAISUT TOIMINTAVARMA TURVALLINEN OIKEIN MITOITETTU ENERGIATEHOKAS Kaipaatko koko elinkaaren kattavaa suunnittelu- ja ylläpito-osaamista? Etsitkö kilpailuetua ympäristöä ja energiaa säästävistä ratkaisuista? Haluatko vaihtoehtoja kiinteistö- ja laitekeskeiselle kehittämiselle?

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot