PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014

2

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS 2014 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1 Kunnan hallinto 2 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 6 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 7 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 Tilikauden tuloksen muodostuminen 14 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Toiminnan rahoitus 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 17 Rahoitusasema ja sen muutokset 18 Tasetarkastelu Tase ja sen tunnusluvut 19 Kokonaistulot ja menot 20 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous Konsernirakenne 21 Konsernin toiminta ja talous 22 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 22 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 23 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 26 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta 29 Tarkastuslautakunta 29 Kunnanhallitus 30 Sosiaalilautakunta 44 Sivistyslautakunta 53 Tekninen lautakunta 65 Käyttötalous yhteensä 75 Investoinnit Investointien toteutuminen 76 Investointien toteutumisvertailu 79 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 83 Rahoituslaskelma 85 Tase 86 Konsernituloslaskelma 88 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 89 Konsernitase ja tunnusluvut 90 Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet 92 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 93 Konserniyhteisöjen osuudet 94 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 95 Pysyvien vastaavien arvostus 96 Tasetta koskevat liitetiedot 98 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 103 Luettelo kirjanpitokirjoista 104 Allekirjoitus 105 Tilintarkastajan merkintä 105 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI Puh , etunimi.sukunimi@pelkosenniemi.fi Säilytetään pysyvästi

4 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2014 on vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvä. Tilinpäätös on alijäämäinen 0,14 M kun edellisenä vuonna alijäämää oli 0,15 M. Merkittävää on myös edelleen velan määrän aleneminen suunnitellusti. Kunta on omilla toimenpiteillä ja verkostomaisella yhteistyöllä pystynyt järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Elinkeinojen edistämiseen ja työpaikkojen turvaamiseen sekä uusien työpaikkojen syntymiseen on panostettu. Sodankylän kunnan kanssa Pyhä-Luoston matkailualueen kehittämiseen liittyen yhteistyösopimus oli voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Olemme edelleen toteuttaneet Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia linjauksia. Voimavaroja on suunnattu edelleen ennaltaehkäisevään ja oman kunnan alueella tapahtuvaan hoitotyöhön sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa ja Etsivän nuorisotyö hankkeen tukemana. Kotona asumista tukeva työ on priorisoinnissa ensisijainen vaihtoehto. Vanhusten kotona asuminen tarvitsee ympärilleen vahvaa elinvoimaista kyläyhteisöä ja elinvoimaista kuntaa. Taloudessa verotulot kasvoivat kokonaisuutena. Verotulojen merkitys korostuu entisestään valtionosuuksien vähentyessä. Kiinteistöverokertymällä onkin jatkossa entistä suurempi merkitys kunnan vakaalle ja tasapainoiselle kehitykselle. Kiinteistövero on kunnalle verolajeista varmin ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki omat toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella, tehokkuudella ja nopeudella on tässä suhteessa keskeisin merkitys. Pyhän matkailualueen vetovoima ja merkitys kunnalle on sen elinvoimaisuutta vahvasti tukeva. Pyhän että kyliemme elinvoimaa tuleekin entisestään vahvistaa ja keskittyä puitteiden lisäksi palvelujen laatuun ja sisältöihin. Näin turvataan sekä lisääntyvä matkailijavirta että uusien asukkaiden saanti viihtyisään, turvalliseen kuntaamme. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä uusien asukkaiden saamisessa. Uudet työpaikat, uudet yrittäjät sekä monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen palveluineen ovat keskiössä. Elinkeinoosaamiseen panostetaan jatkossa entistä enemmän. Hyvän tulevaisuuden turvaakin vain jatkuva vahva oma näkemyksemme kehityksen linjasta ja keinoista sekä riittävien resurssien ohjaaminen kehityksen avainalueille. Tämän ohella suotuisa kehitys vaatii kuntalaisten tarpeista lähtevää, avoimin mielin tehtyä strategista ja toiminnallista yhteistyötä niin valtion viranomaisten, kuntien, yritysten kuin muiden toimijoiden kanssa. Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Tulevaisuudennäkymät ovat taloudellisista haasteista huolimatta myönteiset. Yhteistyön merkitys kasvaa tulevina vuosina joten haastan kaikki puhaltamaan yhteiseen hiileen. Pertti Severinkangas kunnanjohtaja Pelkosenniemen kunnanhallitus

5 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kunnanvaltuuston poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 5 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 2 Vihreät 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Luoma-aho Tero Kunnanvaltuuston I vpj. Oikarinen Hannu Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Kostamo Annika Kunnanhallituksen vpj. Salmela Janni KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittinen jakauma: Sitoutumattomat 1 Suomen Keskusta 3 Vasemmistoliitto 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 1 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 7 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 7 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 7 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari Pelkosenniemen kunnanhallitus

6 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuvio: Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonnaa Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja vienninn supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6, 5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräk- käin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva net- totulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyh- teisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudett kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Pelkosenniemen kunnanhallitus

7 Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien) alijäämä oli 1,9 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 2,2 prosenttia lähinnä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotusten takia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia ja investointien arvioidaan kasvaneen 2,9 prosenttia. Vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Korkeimmillaan inflaatio oli tammikuussa ollen silloin 1,6 prosenttia. Alimmillaan inflaatio oli joulukuussa, jolloin inflaatio oli 0,5 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Vuoden 2014 työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia.työttömiä oli vuonna 2014 keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina Muuttuja Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 Tot 2013 Tot 2014 ( % muutos) Bruttokansantuote 0,3-8,5 3,4 2,8-1,4-1,3* -0,1* Palkkasumma 7,0-1,1 1,7 4,7 3,4 1,7 1,4* Ansiotasoindeksi 5,6 4,0 2,6 2,7 3,2 2,0 1,4* Inflaatio 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8 1,3* 0,1* Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7* % Euribor 3 kk, % 4,644 1,218 0,813 1,393 0,571 0,221 0,209 * ennakkotieto Kuntatalous Tilastokeskuksen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna ja oli 7,9 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosentti. Pelkosenniemen kunnanhallitus

8 Kuvio: 2014* Kuntien valtionosu uudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 Kuntienn toimintakatteet heikkenivät edellisvuottaa vähemmän, vain 1, 5 prosenttia toimintakulujenn kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntienn verorahoituksen eli valtionosuuksien ja j verotulojen kasvu hidastui edellisvuode desta 1,4 prosenttiin. Kuntienn valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivätt 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonann euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkinn huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloinn se oli 1,3 miljardiaa euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuodenn tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivi- nen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntienn yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lai- nakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntienn lainakanta oli euroa, kun vastaa- va luku oli edellisvuonna euroa. Kuntienn toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuod desta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintaku- luista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla,, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden asosta. Kuntien toimintatuotot ilman liike- laitoksiaa kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Toimintaku uluista palvelujen ostot kasvoivat 3,7 prosentilla, mutta toisaalta palkkakulut pienenivät 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,7 prosenttia, joka oli edellisvuotta vä- hemmän. Pelkosenniemen kunnanhallitus

9 Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin vaikutti kuntalain muutos, joka velvoitti kunnat ja kuntayhtymät yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset ja muut yksiköt vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän seurauksena muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos Manner- Suomen tasolla moninkertaistui edellisvuodesta satunnaisiin eriin merkittyjen kirjanpidollisten voittojen vuoksi. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit kasvoivat kuitenkin vain 1,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöittämisten lopulliset tilinpäätösvaikutukset tarkentunevat kesäkuussa julkaistavassa kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoissa. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku oli 949 henkilöä (edellisenä vuonna 968). Asukasluku väheni 19 henkilöllä. Työllisyystilanne heikkeni edellisvuosiin verrattuna. Työttömyysprosentti vuonna 2014 oli keskimäärin 24,7, kun vuonna 2013 se oli 20,3 % ja vuonna 2012 keskimäärin 17,6 %. Työttömien määrä oli keskimäärin 105 henkilöä. Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2014 olivat n. 1,307 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,445 milj. euroa), joka on noin 9,5 % vähemmän kuin vuonna Toimintatuottojen vähenemiseen vaikuttivat erityisesti maksutuottojen toteutuminen alle talousarvion. Toimintakulut olivat noin 9,705 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 9,446 milj. euroa), joka on noin 2,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin 0,5 %. Toimintakulujen kasvuun ei ole yksittäistä syytä tai tekijää, vaan kulut kasvoivat tasaisesti lähes kaikilla hallintokunnilla. Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä 4,52 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 4,30 milj.), mikä on 5,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnan tulovero oli vuonna 2014 noin 2,57 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 2,52 milj. euroa ja vuonna 2012 noin 2,35 milj. euroa), joka on 2,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan tuloveroprosentti oli 19,50 (vuonna ,75). Kunnan saama kiinteistövero oli vuonna 2014 noin 1,65 miljoonaa euroa (vuonna 2013 noin 1,53 milj. euroa ja vuonna 2012 noin 1,45 milj. euroa), joka on noin 7,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Pelkosenniemen kunnanhallitus

10 Vuonna 2014 kunnan osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, joka on noin 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna (noin euroa). Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2014 noin 4,10 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,93 milj. euroa), joka on noin 4,4 % enemmän kuin vuonna Eri investointikohteisiin käytettiin nettona noin euroa. Vuosikatteen kehitys (1000 euroa): TA Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Yhteenveto vuoden 2014 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen: 1000 TP2012 TP2013 TP 2014 Muutos % Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,7 Palkat ja palkkiot ,9 Verotulot ,1 Valtionosuudet ,3 Vuosikate ,6 Vuosikate eur/as ,6 Yli-/alijäämä ,8 Kertynyt yli-/alij ,3 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Tulomuutto ja asukasluku pienenivät yhden vuoden kasvun jälkeen. Tulevan talouskehityksen kannalta uusien asukkaiden saaminen, mikä kytkeytyy luonnollisesti suoraan uusien työpaikkojen synnyttämiseen, on edelleen keskeistä. Eläköityminen lisää työmahdollisuuksia mm. hoiva-alalla. Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja siihen liittyen Venäjän ja EU:n suhteiden kiris- Pelkosenniemen kunnanhallitus

11 tyminen ja erityisesti tilanteen vaikutukset Venäjän taloudelliseen kehitykseen aiheuttivat matkailijavirran vähenemistä. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja matkailussa ja siihen liittyen kaupassa ja palveluissa kokonaisuutena merkittävin ostovoiman ja kasvun synnyttäjä. Venäläisten matkailijoiden määrä väheni koko Suomessa. Pyhällä ja koko Lapissa, tuleekin markkinointiponnistuksia suunnata entistä vahvemmin muihin potentiaalisiin matkailijamaihin. Valtion säästötoimet heikentävät edelleen kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta valtio on sitoutunut miljardilla eurolla vähentämään kuntien tehtäviä, mikä keventäisi kuntien taloudellista rasitusta. Valtionosuusuudistus on merkittävin uhka kunnan talouden kehitykselle. Selvitysmiehen alkuvuodesta 2014 tekemä esitys vähentäisi nykytilaan verrattuna valtionosuuksia, Sote-uudistus kaatui alkuvuodesta 2015 ja sen vaikutuksia arvioitiin hyvinkin positiivisiksi Pelkosenniemen näkökulmasta. Uudistuksien yhteisvaikutuksien arvioinnissa on päädytty siihen että kunnan tulot pienenevät ja menot kasvavat, nämä yhdessä aiheuttavat veronkorotuspaineita myös Pelkosenniemelle. Kulujen määrätietoista seurantaa tulee tehdä jatkossa entistä tarkemmin ja tuottojen kasvattaminen on erittäin tärkeää. Riippumatta uudistusten lopputuloksestakin, nousee kunnan elinvoiman ja palvelujen järjestämiskyvyn turvaamisen näkökulmasta kunnan muu tulorahoitus (verotulot ja toimintatuotot) entistä merkittävämpään asemaan. Parantuva kansantalous seuraavina vuosina tuo uusia rakentajia ja yrittäjiä myös meille. Matkailun kehitys on Pyhällä alueella ollut vallitsevat kansan- ja maailmantalouden olosuhteet huomioon ottaen suhteellisen hyvää. Kotimaisten matkailijoiden määrissä on tapahtunut laskua, mutta kansainvälinen matkailu on kasvanut. Liikevaihdot ovat kasvaneet. Huolimatta Venäläisten matkailun vähentymisestä on kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja erityisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehtävillä kehitys- ja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Pelkosenniemen kunnan lähialueilla, kuten Kemijärvellä ja Savukoskella on myönteisiä merkkejä ilmassa. Uusia hankkeita jotka työllistäisivät jopa tuhansia, on suunnitteilla. Pelkosenniemen sijainti on siten erittäin loistava. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy matkailuun laajasti ottaen, kaivostoimintaan ja myös julkisiin palveluihin, viimemainittuihin erityisesti eläköitymisen kautta. Uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa oleville vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua, myönteisen tulomuuton ja asukkaiden tulotason kasvun aikaansaaman ostovoiman lisääntymisenä. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Pelkosenniemen kunnanhallitus

12 Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä ja etsiä riskienhallintaa ja toimintavarmuutta parantavia yhteistyömalleja, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin ollut tasaista. Säädösmuutokset lisäävät kiinteistöverokertymää vuonna 2014 merkittävästi. Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämisen lisäksi kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on vähennetty viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Velan määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota ja sitä tulee pyrkiä vähentämään, mutta itsetarkoitus se ei ole. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä ja valtionosuusuudistuksen lopullinen sisältö määrittävät jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittavaa varallisuutta mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmällä tähtäimellä talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia. Pelkosenniemen kunnanhallitus

13 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2014 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Tämän vuoksi kuntaan on valmisteltu hallintosäännön pohjalta erillinen sisäisen valvonnan ohjeistus vuosina , jossa avataan sisäisen valvonnan prosessit, ja sitä on käsitelty eri toimielimissä vuonna Kunnanvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeistuksen pääosiltaan marraskuussa Sisäisen valvonnan ohjeistus pannaan täytäntöön vuona Kunnanhallituksen tammikuussa 2014 antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportit käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Hallintosäännön mukaisesti kukin toimielin ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti, kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on hallintosäännön mukaisesti tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jäsen. Lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Pelkosenniemen kunnanhallitus

14 Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle. Tämä on lisännyt myös kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja työhyvinvoinnista sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestämistä kehitetään uudella sisäisen valvonnan ohjeella. Tulevaisuudessa sisäisen valvonnan painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei tulokehitys ole myönteistä, seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuusjärjestelmään kaavaillut muutokset pienentäisivät toteutuessaan kunnan tuloja merkittävästi. Ainut keino Pelkosenniemen kunnanhallitus

15 säilyttää kunnan vakaa taloudellinen asema on saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksuja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset ovat motivoituneita kunnan kehittämiseen. SOTE-uudistusta jatkettaneen eduskuntavaalien jälkeen kun hallitus on muodostettu. Jatkovalmisteluissa olennaista on turvat lähipalvelut kuntalaisille sekä rahoituksen kohtuullisuus Merkittävä riskitekijä on jatkuvan muutoksen strategia, mikä luo jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ja laadukkaat palvelut ovat paras keino myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saan- Pelkosenniemen kunnanhallitus

16 nin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Pyhän laadukkaan vakituisen asumisalue on valmis markkinoitavaksi. Toteutusta tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Jatkossa työyksikkötasoisia kyselyitä ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. Pelkosenniemen kunnanhallitus

17 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,41 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2014 olivat ,97 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on ,56 euroa alijäämäinen. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Pelkosenniemen kunnanhallitus

18 PELKOSENNIEMEN KUNTA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 5 8 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,5 15,3 Vuosikate/Poistot, % 57,9 54,3 Vuosikate, euroa/asukas 208,6 193,7 Asukasmäärä Pelkosenniemen kunnanhallitus

19 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kunnan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on euroa. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavaroin. Kunnan investointien tulorahoitustunnusluku on 101,27 %. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa. Uutta lainaa tilikaudella otettiin euroa ja entistä lyhennettiin euroa. Lainojen nettovähennys on euroa. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Tunnusluku Pelkosenniemellä on 0,51 %. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmius oli tyydyttävä parantuen kohti loppuvuotta. Syynä alkusyksyn tyydyttävään maksuvalmiuteen olivat investoinnit. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kunnan kassavarat ovat pienentyneet. Kassavarat olivat vuoden päättyessä euroa (kassan riittävyys 17 pv). Pelkosenniemen kunnanhallitus

20 PELKOSENNIEMEN KUNTA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus 1000 TP 2014 TP 2013 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 24 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0-3 Antolainasaamisten vähennys 0 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus %: 101,3 45,3 Lainanhoitokate: 0,5 0,5 Kassan riittävyys (pv) Asukasluku Pelkosenniemen kunnanhallitus

21 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Pelkosenniemellä omavaraisuusaste oli 63,4 % (vuonna 2013 se oli 61,31 %, kriisikuntaraja <50 %). Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Pelkosenniemellä suhteellinen velkaantuneisuus on 40,51 % (vuonna 2013 se oli 41,18 %, kriisikuntaraja >50 %). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettavana tulevina vuosina. Pelkosenniemellä kertynyt ylijäämä on euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Pelkosenniemellä luku on euroa (vuonna 2013 se oli euroa). Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto- siirto- ja muilla veloilla. Pelkosenniemen kunnan lainakanta on euroa. Asukasta kohden lainaa on euroa. Pelkosenniemen kunnanhallitus

22 PELKOSENNIEMEN KUNTA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaikutteiset menot V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2 Rakennukset VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 3 5 E VIERAS PÄÄOMA C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen II Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Muut velat/liittymismaksut 0 0 Lyhytaikaiset saamiset II Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 63,4 61,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 40,51 41,18 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /as Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä Pelkosenniemen kunnanhallitus

23 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta % % Toiminta % % Toimintatuotot ,6 14,4 Toimintakulut ,8 92,0 Verotulot ,6 42,9 Korkokulut ,4 0,3 Valtionosuudet ,5 39,3 Muut rahoituskulut 1 1 0,0 0,0 Korkotuotot 5 8 0,0 0,1 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,1 0,1 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 0,0 Pakollisten varausten muutos ,4-0,5 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien 0 0 0,0 0,0 hyödykkeiden luovutustappiot 3 0 0,0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 -Muut satunnaiset tulot 0 0 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin ,0 0,0 Investointimenot ,1 4,0 Pysyvien vastaavien 0,0 hyödykkeiden luovutustulot 3 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 18 0,0 0,2 Antolainasaamisten lisäykset 0 3 0,0 0,0 Pitkäaiakaisten lainojen lisäys ,9 3,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,1 4,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Pelkosenniemen kunnanhallitus

24 KONSERNI PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 23,53 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,48 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 % Pelkosenniemen kunnanhallitus

25 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntakonsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Kunnanvaltuusto antaa konserniohjeessa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kuntakonsernia johtaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Käytännössä kuntakonsernin toiminnan ohjausta tapahtuu päivittäistyöskentelyssä säännöllisesti vuoden aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tytäryhteisöjen tilinpäätöksien ja toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä konsernijohto seuraa toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Tytäryhteisöt: Pelkosenniemen Vuokratalot Oy Tilikauden tulos on -1891,98 euroa ja vuokra-asuntojen käyttöaste 81,56%. Käyttöaste laski n. 6 %-yksikköä. Korjauksiin käytettiin euroa, joita on rahoitettu kuntarahoituksen lainalla. Tilikauden aikana nostettiin Kuntarahoitukselta lainaa euroa. Rahoituslaskelma osoittaa kumulatiivista alijäämää ,05 euroa. Alijäämän vuoksi tarvitaan tervehdyttämistoimia. Asunto Oy Pelkosenniemen Messu-Pyhä Käyttöaste oli 56,64 % ja edelliseen vuoteen laskua oli n. 2,5 %-yksikköä. Tilikauden voitto on 4,08 euroa. Kunta maksoi yhtiölle vastikkeina ,25 euroa käyttöasteen jäädessä alle 85 %. Alhaisen käyttöasteen ja Pelkosenniemen kunnan maksamien vastikkeiden vuoksi haettiin aravarajoituksista vapautuminen, myyntilupa ja rajoitusakordi. Valtiokonttorista saatiin myyntilupa ja rajoitusakordi ,72 euroa. Myös Pelkosenniemen kunta on myöntänyt akordin lainoistaan yhteensä ,72 euroa. Akordien ehtona on, että Pelkosenniemen kunta myy kaikki huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Myyntijärjestelyt on aloitettu tilikauden 2015 aikana ja akordit tulevat voimaan, kun kaikki osakkeet on myyty ja loppuosa ,8 euroa valtiokonttorilainoista on maksettu korkoineen valtiokonttoriin. Kiinteistö Oy Huttu-Akka Vuokra-asuntojen käyttöaste laski n. 2 %-yksikköä ollen 95,40%. Tilikauden voitto on 1,25 euroa. Pelkosenniemen kunnanhallitus

26 Kiinteistö Oy Huttu-Ukko Tilikauden tappio on -1275,60 euroa ja vuokra-asuntojen käyttöaste 98,40%. Huoneistoremontteihin käytettiin euroa. Asunto Oy Pelkosenniemen Huttu-Tyttö Kunnan omistuksessa on 6 asuntoa. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto on 0,72 euroa. Koronvaihtosopimus Nordean kanssa päättyi Kuntayhtymät: Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Kuntayhtymän talousarviossa jäsenkuntien perusterveydenhuollon maksuosuudet oli arvioitu euroksi. Toteuma oli 92,95 %. Jäsenkunnan maksuosuus kuntayhtymän talousarvioon nähden ylittyi Pelkosenniemen kunnan osalta 7 362,98 eurolla ja alittui Savukosken kunnan osalta ,11 euroa. Jäsenkuntien välinen vuodeosaston käyttösuhteen oli arvioitu jakautuvan Pelkosenniemelle 45 % ja Savukoskelle 55 %. Pelkosenniemi käytti hoitopäivistä 56,75 % ja Savukoski 43,25 %. Avohoidon käyttö jakaantui jäsenkuntien kesken tasaisesti, Pelkosenniemi 8972 käyntiä 47,03 % ja Savukoski käyntiä 52,97 %. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvontaa suorittaa ensi sijassa konsernijohto päivittäisen toiminnan yhteydessä. Konsernijohto raportoi tarpeen mukaan valtuustolle konsernia koskevista keskeisistä tapahtumista. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimittavat tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kunnanhallitukselle tiedoksi niiden valmistuttua. Kunta edellyttää konserniohjeessaan, että tytäryhteisöt käyttävät samaa tilintarkastajaa kuin kunta. Kuntakonsernin yhtiökokousedustajia ja kunnan edustajia yhtiöiden hallituksissa ohjeistetaan heidän valintojen ja tulevien kokousten yhteydessä. Kunnan edustajat tuovat viestin merkittävistä asioista ja tapahtumista kunnanhallitukselle. Konsernivalvontaa toteutetaan käytännössä myös siten, että Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarvio ja tilinpäätös hyväksytään kunnanvaltuustossa. Pelkosenniemen kunnanhallitus

27 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 11 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 11 Tilikauden ylijäämä /alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -39,9-40,9 Vuosikate/Poistot, % -81,8 82,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Pelkosenniemen kunnanhallitus

28 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 11 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 11 Tilikauden ylijäämä /alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -39,9-40,9 Vuosikate/Poistot, % -81,8 82,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Pelkosenniemen kunnanhallitus

29 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 32 4 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 3 Antolainasaamisten vähennykset 18 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 6-5 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -3-3 Vaihto-omaisuuden muutos -4 3 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta -77 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 181,4 92,2 Lainanhoitokate 0,84 0,84 Kassan riittävyys, pv Pelkosenniemen kunnanhallitus

30 PELKOSENNIEMEN KUNTA KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Os kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 6 4 Poistoero 0 1 Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varaukset Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaiakainen korollinen vieras pääoma Pitkäaiakainen koroton vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Pitkäaiakaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 41,81 40,50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,41 62,95 Rahoitusarvopaperit 1 0 Kertynyt yli-/alijjämä, Kertynyt yli-/alijjämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainasaamiset 31.12, Kunnan asukasmäärä Pelkosenniemen kunnanhallitus

Näytä lisää