Väsymyksen ia heikkouden yleisin syy Suomessa

Transkriptio

1 OKYO 19

2 U~ '0~'frST tärkeää urheilijoille Väsymyksen ia heikkouden yleisin syy Suomessa Arvion mukaan joka toinen suomalainen kärsii tietämättään raudan puutteesta - si itä johtuvasta väsymyksestä, haluttomuudesta, heikkoudesta ja kalpeudesta. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1965 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS Nauttiessanne FERPOLAR-hivenrautatabletteja ohjeen mukaan elinvoimainen tunne, elämänhalu ja vireä työkunto palautuvat, veri vahvistuu ja kalpea iho saa terveen värin. Erittäin tärkeä on FERPOLAR-hivenrauta raskasta tyätä tekeville, kaikille naisille, urheilijoille, kasvu- ja murrosikäisille sekä toipilaille ja vanhuksille. Sisältää myös C-vitamiinia. 100 tabl. ohjehinta 3 :58. Apteekeista. MEDIPOLAR Huom. Vitamiinit eivät korvaa hivenrautaa

3 Työmme jatkuu Oy Kirjapaino Kvartto Ab, Helsi nki 1965 Siniristilippumrne nouseminen voi!ttajan salkoon ja. Maamme. -Iaulun kajahtaminen olympiakisojen kentillä ja stadioneilla On se tapahtuma, joka voimakkaimmin on julistanut meille Suomen menestystä urheilussa. Sen väkevän tunteen suomalainen haluaa kokea yhä uudelleen ja uudelleen. Maksoi mitä maksoi. Olympiavuonna tämä suuren onnen hetki toteutui kuudeslti, kolme kertaa talviolympiakisoissa Innsbruckissa ja Seefeldissä ja samoin kolme kertaa kesäkisoissa Tokiossa. Pieni Suomi kuuluu urheilun suurten seuraan. Vaikkei olympiavoitto suinkaan ole läheskään kaikkea sitä hyvää, mihin urheilutyöllä pyritään, on se sittenkin sellainen kunnostautumisen suoritus, että siitä oikeutetusti ylpeilee koko kansa. Kun SVUL:n jäsenat saavuttivat kuudesta kultamitalista kuusi, neljästä hopeamitalista neljä ja viidestä pronssimitalista neljä, sekä 102,5 pisteestä 97,5 pistettä, me voimme iloita sydämestämme urheilijaimme kanssa. Työmme on onnistunut. Työmme jatkuu ja suurin osa siitä tehdään julkisuudelta näkymättömissä. Päättyneen toimintavuoden suuriin saavutuksiimme liittyy useampiakin uusia ennätyksiä, joista kaikkein arvokkaimpiin kuuluu luku Tämä luku kertoo siitä, että ensimmäisen kerran piiriemme koulutustoiminnan osanottajien määrä ylittää miljoonan. Se on suurenmoisten ponnistelujen hänunästyttävä ennätys. SVUL:n jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa Se On kunnioitustaherättävän suuri. Meitä rohkaiseekin erikoisesti se, että kaikki muut urheilumme keskusliitot yhtä liittoa lukuunottamatta sallivajt seurojensa ja jäsentensä vapaasti osallistua oman harkintansa mukaan urheilumme yhteiseen toimintaan, yhteiseen rehtiin kilvoitteluun. Jatkuviin ponnisteluihin meitä velvoittaa maamme urheilun uljas historia. Meitä kannustavat urhe~lun ystäviltä saamamme ymmärtämys ja tuki. Aks e li K as kela

4 4 SVUL VALTAKUNNALLINEN SUURJÄRJESTÖ 5 JATKUVAA KASVUA, VOIMISTUMISTA v. SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN vv JASENISTö: 32 liittoa 31 liittoa jäsentä jäsentä TOIMINTA: Piirijohtoisia koulutus_ tilaisuuksia tilaisuutta tilaisuutta niissä osanottajia 1.:W2,.818 osanottajaa osanottajaa Henkilökohtaisia kilpailuja 33.80'2 kilpailua 2g.984 kilpailua J oukkuekilpailuj a 23.99,7 kilpailua kilpailua Li s ä y s v liitto jäsentä tilaisuutta osanottajaa kilpailua kilpailua Vuosi Jäseniä Seuroja Liittoja ' Uudet Käsipalloi Kaunoluistelul. Kuntourhei lul. Lentopal'ol. Ampujainl. Ratsastajainl Golfl. Soutu Kaneottil. 5-ottelul PurjehtijoI. Tennisl. Päytätennisl. SuikapailoI. Judol. Moottori 1. Seuralukuun eivät sisälly seurojen n i1tsenäisesti toimivaa rekisteröityä alaseuraa ja kyläosastoa.

5 6 Professori Leo Noro Lääketiede p liikunta LääketieteeJ.lä on kunakin aikana ohut omat muotisuuntauksensa ja virtauksansa. Jos tarkastelee meillä lääketieteen nykyistä kehitysvaihetta, niin havaitsee, että sen jälkeen kun maahamme on saatu rakennetuksi valtava sairaalakonei.s1;o ja sairaalahoito kehitetty niinkin pitkälle, kuin se on jo meillä, olemme siinty- mässä uusiin työmuotoihln. Tällöin tulevat entistä enemmän esille tautien ja tapaturmien ennakolta ehkäisy sekä toiselta puolen sairastuneiden ihmisten kuntoutus sairauksien jälkeen jälleen työ- taå. toimintakykyisiksi yksllöiksi yhteiskunnassa. Lukemattomien sairauksien SYiden joukossa on liikunta tai paremminkin liikunnan puute eräs tärkeitä. Nykyaikaisen lääketieteen piirissä ymmärretään vähitellen, miten tehokas keino liikuntaharrastus on tautien ennakkoehkäisyssä. Yhä enemmän osataan myöskin lääkäreitten piirissä antaa arvoa sille valtavalle vapaaehtoiselle terveydenhoitotyölle, mitä urheilu- ja voimistelu- sekä muiden liikuntajärjestöjen toiminta merkitsee meidänkin maassamme. Se on toimintaa, joka teidän järjestäjenne ansiosta on kehittynyt maassamme laajaksi kansalaistoimeksi, joka on esimerkkinä monelle muulle maalle maailmassa. On valittaen tunnustettava, että me lääkärit emme ole tässä työssä olleet aikaisemmin ehkä niin aktiivisesti mukana kuin asian luonne vaatisi. Emme ole myöskään käyttäneet l.iikun!taa sen eri muodoissa hyväksi sairauksien torjunnassa ja kuntouttamisessa läheskään riittävässä määrin. Ehkä me lääkärit vieläkin aivan liian usein linnoittaudumme sairaaloittemme seinien sisään emmekä näe niitä mahdollisuuksia sosiaalisessa kentässä, erityisesti liikunnan alalla, joiden hyväksikäyttö merkitsisi potilaittemme terveyden säilyttämisessä ja parantamisessa usein paljon parempia tuloksia kuin pillerit ja tipat. Mutta kuten sanoin, näissäkin asioissa on jatkuvaa heräämistä tapahtunut. Tämän esitykseni puitteissa haluaisin keskittäytyä tarkastelemaan liikunnan ja terveydenhuollon suhteita erityisesti työikäisten ihmisten terveysongelmien valossa. Työterveyslaitoksessa olemme nimittäin viimeisten viiden vuoden aikana joutuneet kiinnittämään erityistä huomiota kuntokysymyksiin muidenkin kuin urheilijoiden kohdalta ja joutuneet tutkimaan mahdollisuuksia, miten pääsisimme entistä tiiviimpään kanssakäymiseen 1iikuntaväen kanssa näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Työterveyslaitoksen tehtävänä on eri keinoin suojella ja paranjtaa. työikä.isten kansalaistemme terveyttä ja työkykyä. Työkunnolla ja urheilukunnolla onkin lukemattomia yhtäläisyyksiä. Ihmisen työkykyhän riippuu oleellisesti hänen terveydellisestä tilastaan ja ennen kaikkea hänen psyykkisestä ja fyysisestä kunnostaan. Huonokuntoinen ihminen väsyy helposti työssään jo puolelta päivin, hyväkuntoinen tekee työnsä leik:iten ja työn tulokset ovat sen mukaisia. Niinkuin urheilija vaatii jatkuvaa harjoittelua, usein kieltäymyksiäkin elämän iloista ja nautinnoistakin kuntonsa korkealla pitämiseksi, niin myöskin yhtä hyvin tavallinen työmies kuin johtajakin tarvitsee hyvää peruskuntoa tehdäkseen tehokkaasti jokapäiväisen työnsä. Onko sitten meikäläisellä työikäisellä ihmisellä riittävä peruskunto työnsä tehokkaaseen suorittamiseen? Tähän kysymykseen olemme koettaneet etsiä vastausta viimeisten viiden vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa, jotka ovat kohdistuneet mm. työikäisiin 4().-60-vuotiaisiin miehiin. He ovat olleet johtavissa asemissa teollisuuden, kaupan, liikenteen ja julkisten ammattien piirissä. Työntekijöiden kuntoa olemme joutuneet testaamaan sekä teolli- 7

6 8 s~udessa että erityisesti metsätöissä. Viimeksi mainitussa ammatissa~a~ huonokuntoinen henkilö ei leipäänsä hanki. Tähan mennessä olemme tutkineet noin johtavassa asemassa olevaa miestä ja lisäksi tietenkin muutamia nais.i kin,.._ d k k ik" a JOI en es 1- a on ollut keskim. 47,5 vuotta. Tiedustelless>amme Kunn:u:.~äsen~kseen kutsuminen on SVUL:n suurin kunnianosoitus henkilotn~, Jotka ovat tehneet suuria j a pysyvästi merkittäviä palveluk5ta Suomen liikunta kasvatuksen hyväksi. Liittokokoukses~ kutsuttiin SVUL:n kunniajäseniksi (vasemmalta). YrJo SalmeLa, K. G. R. Ahlbäck, Yrjö Valkama ja Aarne Kiira: heidän elintapojaan olemme koettaneet kiinnittää huomiota myös heidän liikuntaharrastukseensa ja -tapoihinsa. On käynyt ilmi, että liikunnan harrastus heidän keskuudessaan ei ole ollut erityisen kehuttava. Suuri osa, yli kolmannes heistä, liikkuu joka päivä etupäässä autolla työpaikkansa ja kotinsa välillä, vaikka matka olisi lyhytkin. Fyysisen kunnon ylläpitoon ei ole kiinnitetty erityisen suurta huomiota. Vain harvoin on säännöllisesti harrastettu tässä mielessä voimistelu~ kävelyä tai muita liikuntamuotoja. Kun muutenkin koko elämänmenomme nykyään kehittyy yhä vähemmän liikuntakoneistoamme ja verenkiertoamme käyttäväksi ja kun samaan aikaan nousevan elintasomme ansiosta nautimme yhä enemmän turhia kalorioita, joita elimistö ei enää liikunnan puutteessa pysty polttamaan, onkin seurauksena monenlaiset häiriöt terveydessä. Lihavuus on eräs näkyvimpiä merkkejä ravintoaineiden sisäänoton ja niiden käytön epätasapainotilasta. Omassa aineistossamme havaitsimme, että noin 2/3 tutkituistamme on liian lihavia, ja lihavuushan merkitsee yleisesti ottaen elämän pituuden yleistä lyhenemistä ja eräiden tautien lisääntymistä. Toisena huomionamme on ollut se, että eräänä rasva-aineenvaihdon häiriönä, johon tietysti ravinnon lisäksi vaikuttavat monet sisäisetkin aineenvaihdunta- ja perinnölliset tekijät, olemme havainneet, että yli neljäsosalla tutkituistamme on ollut huomattavasti liian korkeat rasva-arvot, kolesteroliarvot veressään. Tarkastellessamme fyysistä kuntoa ei siitäkään ole hyvää sanottavissa. Polkupyöräergometrillä tai rappukokeilla tehdyissä sydänrasituskokeissa olemme voine lt havait~ että suurimmalla osalla tutkituista verenkierto elimistön kunto on huononpuoleinen. Sydämentykytys ja hengenahdistus ovat tavallisia oireita jo kohtuulliseksikin katsottavissa ponnistuksissa. Tämä on huolestuttava ilmiö vallankin, kun muistamme, että lähes 50 % kaikista kuolemantapauksistamme johtuu nykyisin sydäntaudeista. Vaikka työikäisen ihmisen ehkä pahimpaan vitsaukseen, arteriookleroolttisiin sydäntauteihin, on lukuisia syitä perinnöllisistä tekijöistä lähtien, on kuitenkin muistettava, että liikunnan puutekin on osoitettu erääksi tämänkin taudin syyksi ja osatekijäksi. Näin ollen on mitä tärkeintä, että saamme liikuntaharrastuksen piiriin yhä enemmän sitä väestön osaa, joka täyttää nykyään urheilukilpailujen istumapaikkoja. Nähdäkseni kansanurheilun eräänä tärkeänä tehtävänä onkin juuri saada mukaan työikäisestä väestöstä ne, jotka vähiten liikuntaa harrastavat. 9

7 10 Mu1ita nykyaikainen työelämä kaipaa urheilu- ja liilruntaväen apua manien suorastaan työstä johtuvien terveyden haittojen torjunnassa. Ajallemmehan on tunnusomaista teollisuuden tai työelämän automatisoituminen ja koneejlisituminen. Yhä vähemmän joutuu työmies nykyisin käyttämään fyysistä voimaa työssään; psyykkinen työ valtaa siltä alaa. Työt ovat myöskin yksipuolistuneet. Vaihetyö, jossa työntekijä suorittaa vain joitakin yksipuolisia työliikkeitä, on tulossa yhä tavallisemmaksi. Muistamme hyvin Chaplinin filmin»nykyaika», joka mainiosti. kuvaa tätä kehitystä työelämässä. Monissa töissä työntekijä joutuu olemaan koko 'työ aikansa perin pakotetu8sa työ asennossa. Ajatelkaamme vain esiin. hammaslääkäriä tai kahvikuppien koristeita maalaavaa taitelijaa, joka koko työ aikansa joutuu oj.emaan aivan yhdes~ sä paikassa ja tuollaisessa pakotetussa asennossa usein. Joissakin töissä rasitus kohdistuu suurimman osan työajasta ykstipuolisesti johonkin liham-yhmään, niveleeseen tai johonkin muuhun elimistön osaan. Ajatelkaamme vain konek:irjoittajia tai laskukoneen käyttäjiä tai sähköttäjiä, joiden käsilihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa ja jatkuvan rasituksen alaisia. Joissakin tapauksissa taas usein väärästä työltekniikasta johtuen johonkin elimistön osaan, esim. niveliin tai ristiselkään, kohdistuu äkillisesti tavallista suurempi paino, joka johtaa lihasten, nivelsiteiden tai välilevyjen vaurioitumiseen. Kaikista näistä fysikaalisista tekijöistä voi olla seurauksena DS. rasitussairauksia, joista selkä- ja ristiselkävaivat ovat ehkä käytännöllisesti tavaillisimpia. Eräässä Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että noin 5 % Sveitsin vä~töstä on vuosittain poissa työstä tällaisten vaivojen takia. ehkä sairaslomatodistus taskussaan, on käsitys nykyisin lääketieteen vastuusta jälkihoidossa muuttunut. Potilas ei ole loppuu.n hoidettu ennen kuin hänen toiminta- ja työkykynsä on täydell1- sesti palautunut ja sen palauttamisessa tarvitaan yhä enemmän aktiivista liikuntaa, usein sopivasti annosteltuna. Sotamvalidiernme kuntoutttamisesta johtuen on maassamme kehittynyt laaja toiminta-alue, jossa lääketiede h~ee tukea ~a apua liikuntaväeltä. Pitkä makuu sairaalassa merkits~ tav~llisesti myöskin fyysisen kunnon kaikinpuolista alentumlsta, Jo~a erityisesti tulee näkyviin lihasheikkoutunena. Lihasten.~~to v~~daan kuitenkin melko nopeasti palauttaa sopivan yksiloldyn lii- 11 Tällaiset yksipuoliset työt, väärät työasennot ja tiettyihin elimiin kohdistuva yksipuolinen rasitus vaativalt vastapainokseen DS. korjausvoimistelua ja monipuolista liikuntaa yleensä. Ehkäisymielessä onkin esiin. DS. työpaikkavoimistelu, joka. meillä on nyt parhaillaan jälleen laajenemassa, tulossa entistä suositummaksi. Monilla työpaikoilla., e1jenkin 'teollisuuden piirissä, on jo vuosikymmeniä kiinnitetty huomiota erilaisten liilruntamuotojen kehittämiseen ja liikuntaohjaajat ovat tällöin 'työpaikoissa avainasemassa tämän sektorin hoitamisessa. Ehkä mielenkimtoisimpia ja parhaillaan voimakkaassa kehityksessä olevia liikuntamuodon sovellutuksia tavataan DS. kuntoutumisen tai kuntouttamisen piirissä. Kun aikaisemman käsityksen mukaan potilasta pidettiin hoidettuna sen jälkeen, kun hän oli jättänyt sairaalan tai lääkärin vastaanoton lääkereseptit tai LauttasIW.?"en Pyrinnön voimistelijapojat mkensivat kokouksen iloksi komean pyramiidin.

8 12 kuntaohjelman avulla. Viime aikoina on yhä enemmän liikuntahoitoa ruvettu soveltamaan mm. monissa sisätaudeissa, esim. sepelvaltimotukosten jälkitiloissa. Kun ennen vanhaan potilas sai tämän tauclin saatuaan levätä kotonaan kuukausikaupalla, ryhdytään häntä nykyisin akuuitin sairausvaiheen mentyä ohi suunnitelmallisesti kuntouttamaan asteittatin vaikeutuvan llikuntaohjelman puitteissa jopa kolmannesta-neljännestä viikosta lähtien. Sen avulla hänen lihasvoimansa ja muukin fyysinen kuntonsa palautuu nopeasti. Jotta voisimme tätäkin toiminta-alaa kehittää, tarvittsemme entistä lähempää yhteistyötä lääkintäalan ja liikunita-alan henkilöstöjen välille. Edellisestä olemme jo havainneet, että terveydenhoidon ja liikuntatyön rajamailla on vielä paljon kenttää, jossa vaaditaan entistä kiinteämpää yhteistyötä liikunta- ja terveydenhoitoväen kesken. LiikUnitaa on meillä toistaiseksi aivan liian vähän käytetty tautien ehkäisyssä ja terveydentilan palauttamisessa sairauksien jälkeen. Vaikka meidän sairaaloihimme rakennetaankin parhaillaan uusia fysikaalisen hoidon ja kuntouttamisen osastoja, tulevat ne tulevaisuudessa palvelemaan etupäässä vain sairaaloissa sisällä olevia potilaita. Mutta yhteiskunnassa on paljon lieviä sairaustiloja sairastavia, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa. Sopivalla liikuntahoidolla heidät voäaisiin hoitaa paremminkin tuloksin kuin monilla ns. klassillisen lääketieteen keinoilla, Tähän ryhmään kuuluvat monenlaiset hermostolliset häriötilat, verenkierron ja hengityksen toiminnalliset häiriöt, lievät lihasym, reumatapauks t, nykyään niin tavalliset selkävaivat, heikkoselkäisyys jne, Tällaisia heikkoustiloja, sairaustiloja on lukemattomia, ja jonakin elämämme aikana käytännöl.li.sesti katsoen jokainen meistä on joitain tällaista vaivaa sairastanut. Nykyajan teollistuva yhte.iskunita, jossa ihminen joutuu liikkumaan yhä vähemmän, vaatii vastapainokseen aktiivista liikuntaa terveyden säilyttämiseksi. Erityisen tärkeätä liikunta on silloin, kun ihminen rupeaa tuntemaan ensimmäiset terveyden häiriön lievätkin merkit, esiintyivät ne sitten lihavuutena, toimånnallisina hermoston, sydämen., mahan tai muina häiriöinä, unettomuutena, jatkuvana väsymyksenä, usein toistuvana päänsärkynä jne, Työikäisen väestömme kunnon säilytltämisessä ja palauttamisessa tulee lähivuosina olemaan varmaankin erinomaisen merkityksellinen SVUL:n suunnitteilla oleva toimitalo ja sen suomat mahdollisuudet, Sen liikuntatiloissa olisi kehitettävä jo kokeilu- ' l äki" uusia toimintamuotoja aukova yhtejstyomuo,.. to, liimle ess n 11 'kka jota VOldaan kunta- J'a J""k tieteelle. Mm, uima-a as on pru,... k.. yttä'ä ei aa ainoastaan e mompuohses " ti kaikkiin kehon OSlm l' Val-.. k a, ttavana terveydenholtoffil, '1' Joon... ä, vaan myöskin monen k ' 1eva- ' u, ' d' 'älkiho~toon, Loppujen lopu S1 suun astelsen vamman tai tau m J, " t vain ' t" ihmisistä on tavalla tai toisella va1vals1a, as e osa mels a,. ' mil'öö yleensäkin toipilaille kunnon vauhtel.ee. VesI on soplva,.j e enkiertohäiriöissä monissa ' ek ' Toiminn alli S1ssa vr, parantamls S1. " titua Vedessä kankeat nivelet hermovaivoissa, VesihOltO on suos.,. 'd liikkuvat hyvm, ' Ehk'" rusev ä" a J'a korjaavaa VOIffilstelua VOl aan ta '.. tapauksiin kuului jäälciekkoilun Vuoden 1965 huomat mmpttn.. 'd tt' Bunny MM k ' t Kansainvälinen Jääkiekkohtton prest en t, ' - tsa, 1_' 'ne' kisojen t ' SVUL'ssa vieraillessaan rompere... tst Ja, Ahearne an Ot, '. man tunnustuksensa, johon yhtyt järjestelyloonetstohe varauksetto k', 'ttamassa 'L Lehdistö Kuvassa Mr, Ahearne trjot Iooko rrulm man ".. lta Lukien- Jääkiekko- SVUL'n vieras kirjaan. HenkHot vasemma ' 1.. 'hta';a Liiton ' uheenjohtaja, Harry L' tn dblad " SVUL'n.. pu,.eenjo,, J Ak r ~aske/,a Jääkiekkoliiton toiminnanjohtaja RetJo ~annerla, se t A'h.; SVUL'n pääsihtee7i Aaro Latne, Bunny earne Ja ' 13

9 14 käyttää entistä enemmän myöskin työikäisillä monissa vaivoissa, kuten jo edellä on tullut mainituksi. Näin liikuntatoiminta voi erityisesti palvella myöskin terveydeltään keskimääräistä. heikompia yksilöitä, joille se on usein tärkeämpääkin kuin terveille. Meidän lääkärien tehtävänä on osoibtaa liikuntaspesialisteille ne henkilöt, jotka tällaista toimintaa tarvitsevat, ja myöskin ne yleiset periaatteet, joita Itässä liikuntaterapiassa on noudatettava, ja yhteistyössä heidän kanssaan löytää oikeat menetelmät. Luulen, että kunnallisten elimienkin ja miksei myöskin valtion elimienkin intressissä on kaikin tavoin tukea tällaista terveyttä ja työkykyä säilyttävää ja palauttavaa toimintaa, sillä onhan mitä tärkeintä, että veronmaksajien terveys ja työkyky säilyy ja -lehmät pysyvät hyvässä lypsykunnossa». Viime päivien uutiset ja päätökset valtioneuvostossa luovat aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyön jatkuvalle kehittämiselle. Tarkoitan tällä lähinnä urheilulääkäritoiminnan vakituiselle kannalle saalttamista maassa. Yli 10 vuoden ponnistelujen jälkeen on vihdoinkin saatu perustetuksi maahamme kaksi ensimmäistä vakinaista urheilulääkärin tointa, toinen Turun yliopiston fysiologiseen laitokseen prof. Hartialan alaisuuteen, toinen Työterveyslaitokseen. Heillä tulee olemaan käytelttävänään myös apulaisia ja varoja sekä tutkimustyöhön että käytännön terveystarkkailu_ työhön urheilijoiden keskuudessa. Tarkoitus on, että nämä ensimmäiset toimet julistetaan haetiaviksi lähipäivinä ja vähitellen voimme tarjota urheiluväelle laajenevaa terveyspalvelua. Urheilulääkärin ohjesääntö vahvistettaneen lähipäivinä opetusministeriössä ja hänen tehtäviinsä tulee ilmeisesti kuulumaan: 1) edustusurheilijoittemme kunto- ja terveystarkastusten suorittaminen; 2) urheilulääketieteellinen ja urheilufysiologinen tutkimustyö; 3) muiden aktiiviurheilijoiden terveystarkastukset siinä määrin kuin ne ovat näissä puitteissa mahdollisia ja erityisesti näiden keruttäminen valtakunnallisissa puitteissa; 4) heidän tehtävänään on suorittaa urheilulääketieteellistä ja -fysiologista valistus_ ja opetustyötä sekä osallistua urheilulääketieteellisen toiminnan organisoimiseen ja ohjaamiseen koko valtakunnan alueella yhteistoiminnassa muiden alan eri elint en ja edustajien kanssa. Lisäksi he joutuvat suorittamaan erikoisterveystarkastuksia mm. valmennusleireillä oleville urheilijoille jne. Tämä toiminta on kuitenkin vain eräs yhteinen työ kenttä teillä urheiluväellii ja meillä lääkäreillä. Mutta tämän lisäksi näen laajempana työkenttänä kaikinpuolisen kuntourheilun ja. ",. kehittämisen kunkin yksilön tarpeiden liikunnan edis~n Ja. r 'äket'eteellisenä toimintateramukaan myöskin tlet~~na Iti ~ ~an edullisista vaikupiana. Silloin kun nkyaikam~n ~.?. ötiloihin oikein käytetään, tuksista monenlaisiin te~ey en arrta~'t'a' hol' totavasta tehokkaan " r' äkäritkin saamme s luulen, ~ttä me aestyksellisesti tulee kilpailemaan apteekkito~as:en, Joka men Tämän alueen kehittäminen vaatii.ku.~~.e~ mmnan lis.. tutkimusmahdolllsuuksla kanssa... Ja. enn en kaikkea se vaatii ta laakarl ". " aa... unta-alan edustajien jatkuvaa koulutus n~~ kunnan asioissa sekä Ja liik" hyvan Ja. tasapuo lis en yhteistyön edelleen kehlttä- mistä.., T " T' Urheilutalon tontill.a. maalis- SVUL:n uuden toimttalon,. o~ on.. heen 'ohtaja ". " " 1965 histortalhnen hetkt. SVUL.n pu J kuun 23 patvana." 1. " "'.' Kuvassa va-. l"." tti tontin louhtntatyot ",ayn."tn. Akseh Kaslce a rajay." teollisuusneuvos Arvo 1. ustoirrvikunnan Jasen,. semmalta: ra",enn.. heen 'ohtaja toimitusjohtaja Rissanen, rakennustot:ntkunnantt p~ V.,.,,;tJto Raatikainen SVUL:n. K' '" leisradwn repor en v. '. Erkkt me""" y., Akseli Kaslcel.a. ja SVUL:n kunmaheenjohtaja, sostooltneuvos.. Pu puheenjohtaja, pankinjohtaja J. W. Rangell. 15

10 Toiminta Avustus Toiminnan laajuus ja määrärahojen j ali:aantu minen Yal~.akunnallisen urheilun keskusjär Jeston SVUL:n eri urheilulajien mestaruuskilpailuissa jaetaan yhteensä lähes palkinto- ja pistesijaa. Vuonna TUL:n urheilijat saivat niistä suunnilleen 4 prosenttia niin kuin edellisenäkin vuonna Siitä huolimatta valtion antamat toiminta-avustukset jakautuvat edelleenkin suhteessa Kaavioesitys palkinto- ja.pisf:e:sijoj~n ja~aantumisesta vuonna vam 11lttYlDlSSopunusten alaisten urheilumuortojen yksilölajier.. mestaruuskilpailuissa. ~ == ~ 1: = ;;= 65 ;: - ;; 1:: = ~ SVlJL Inn sbruc)(: j a ToJdo SVUL TUL Yhteensä K ul tami talei ta 6 6 Hopeamitaleita 4 4 Pronssimi talei ta Yhteensä Vuonna oli yhteensä kolmentoista SVUL:n erikoisliiton edustaman urheilulajin maaotteluissa kaikkiaan 545 edustajaa, joista TUL:n urheilijoita 29. :Y OJym piakisapisteet SVUL TUL Yhteensä 97,5 5,0 102,5 x = ei jaettu K.Y..:..!!!...!:!... >( X I 8 igm xx ~E i JO 5 r==-; = _= ~...- SVUL ? T UL I I 3 _ I ~ii=( ~ :~rj - == 5 == - -~ I ~ = ~ 11 = 162 2

11 ~ -I"-+o> 3 ro =:. ~. ro. ro<i>"03~... ~ 3 ~ ~-. <<oroq"ro :::J -. 0>.-- C : ::J=t. QfJ') a C CC/l-+:::J:::J < ~ 3- c c : _. :::J """- o ~. g o c ro l --l J... :2 c3;ooi ~ o ro-c,,<ro 7' :::r -+ -=: C 0> ~. c,-.. ~ 0 c : ~ :::J ~. ::J... ~ :::J 3 E. <e. ~ ::J ii). 9. :::J ~ o -<:!.":::JC/l 0 : ~ -+ 0 ::J V> Q : ii). :::J ~ Cll -+ 0 C/l 0 3 ::J r 1\ c- \I~ 0 c c ~ Vl :::J' C...I.lI ro c ~ C ~ :::J Ä~. ~ ~ V> C 3 ~ ro ~ %- ~ :::JO ~ c" ~ :::!:.,:::J. 9: ~ ~ ca... ~ ~ 3 ~ c c C ~ c ~ ~ ] : 3 if --. < c C Q : :J Jäsenliitot J1 SVUL:n organisaatio Seurat :a ::E::E::E Henkilöjäsenet Liittokokous 155 Jäsenpiirit 18 SVUL:n Tuki Järjestövaliokunta Koulutus- ja kasvatusvaliokunta Liittohallitus L ;/ --i Suomen Urheilusäätiö 56 yövaliokuntat- )1 ~ Töölön Urheilutalosäätiö 9 Suomen Urheiluopisto Kunniatuomioistuin Sääntövaliokunta Keskustoimisto Uimahallikiinteistön johtokunta Suomen Urheilulehden johtokunta Kirjeenvaihto, kotim, ulkom, Tiedotusosasto Järjestö-, koulutus -ja kasvatus os, Kanslia osasto Kirjanpito, kassa Jakeluosasto Filmipalvelu Monlstus- ja lähetfipalvelu

12 20 21 SVUL:n erikoisliitot SVUL:n niinkuin lähes kaikkien muidenkin vanhojen järjestöjen organisaatiossa on aikojen kuluessa tapahtunut muutoksia. SVUL:n nimilyhennyskin, vaikka onkin säilynyt samana alusta lähtien, sisältää kolme eri nimeä. V. 1900' perustettiin Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto, v muuttui nimi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitoksi ja v Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. Eri urheilumuotojen asioiden hoitaminen SVUL:n piirissä on myös tapahtunut eri tavoin eri aikoina. Alunperin hoiti keskus-. liitto kaikkien urheilumuotojen asioita apunaan piiriorganisaatio. V perustettiin SVUL:oon 4 jaostoa, jotka olivat 1) voimistelu_ ' jaosto, 2) yleisurheilujaosto, 3) paini- ja atletiikkajaosto sekä 4) hiihto-, lulstelu-, ja pyöräily jaosto. Jaostojen lukumäärää myöhemmin lisättiin kunnes v jaostoista muodostettiin erikoisliittoja. Näitä SVUL:n ensimmäisiä varsinaisia jäsenliittoja oli 7: Voimisteluliitto, Urheiluliitto, Hiihtoliitto, Painiliitto, Pesäpallo- ' liitto, pyöräilyliitto ja Poikaurheiluliitto. Nykyisin kuuluu keskusliittoon 32 erikoisliittoa, jotka itsenäi-. sesti hoitavat kukin oman urheilumuotonsa kilpailu- ja koulutustoimintaa. Jokaisella liitolla on oikeus lähettää edustajansa SVUL:n liittokokoukseen, joka on keskusliiton korkein päätäntäelin. Jokaisesta erikoisliitosta on myös yksi jäsen SVUL:n liittohallituksessa. Vaikkakin edellämainitut 7 alunperin j,aostoina SVUL:oon kuulunutta liittoa vasta v muutettiin liitoiksi, voivat ne hyvällä syyllä katsoa - niin kuin katsovatkin - varsinaisen perustamisensa tapahtuneen jo aikaisemmin. Jotkut SVUL:n erikoisliitoista ovat syntyneet siten, että alunperin toisen urheilumuodon kanssa jossakin liitossa toimineet muodot ovat erikoistuneet perustaen oman liiton. Tämä erikoistuminen onkin jatkunut aivan viime vuosiin asti. SVUL:n voimakas kasvu, joka erikoisesti v:n 1961 jälkeen on yhä vi1kastunut, saattaa aiheuttaa sääntö- ja hallinto-organisatoorisia muutoksia liitossa lähiaikoina. AMPUJAINLIITTO Puheenjohtaja A. Ravila LiiJtto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:?on 1962, ~uluu vuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Um on InternatlOnal de Tir (UIT), vuonna seuroja 131, jäseniä miestä 235 naista poikaa ja 70 tyttöä, yhteensä ".. Liiton kunniapuheenjohtaja: H. V. 0 s t e r m a n Liiton puheenjohtaja: A. Ra vii a Liiton toiminnanjohtaja: A. U. Le h t 0 ne n MESTARIT JA ENNÄTYKSET Vapaakivääri 3x40 laukausta SM Antti Koskinen, Kajaanin Ampujat SE Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME G. Andersson, USA, Tokio SM joukkue Kajaanin Ampujat SE 1962 Keski-Suomen Ampujat ME USA, Sao Paulo Vapaakivääri 40 laukausta, pystyasento SM Antti Koskinen, Kajaanin Ampujat SE 1962 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 1962 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat Esa Kervinen., Joensuun Ampujat ME A. Hollenstein, Sveitsi, Oslo 1134 p p p p p p. 361 p. 372 p. 372 p p. 376 p.

13 22 23 Vapaakivääri 40 laukausta, polviasento SM Antti Koskinen, Kajaanin Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat ME 1957 A. Kvissberg, Ruotsi, Turku 383 p. 391 p. 388 p. Isopistooli 30 laukausta, kuvio SM Osmo Uimonen, MSA SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura 297 p. 300 p. Vapaakivääri 40 laukausta, makuuasento SM ~tti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat SE 1956 VIlho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME J. Poignant, Ruotsi, Oslo 391 p. 398 p. 398 p. 397 p. Pienoispistooli laukausta SM Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat SE Väinö Markkanen, Ylävuoksen Ampujat SM joukkue Suomen Metsästysyhdistys SE Suomen Metsästysyhdistys 584 p. 591 p p p. Vapaakivääri 3x20 laukausta SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 577 p. Pienoispistooli 30 laukausta, koulu SM Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat SE Väinö Markkanen, Ylävuoksen Ampujat 290 p. 293 p. Sotilaskivääri 3x20 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun ampujat SE Esa Kervinen, Joensuun ampujat ME 1958 A. Tilik, Neuvostoliitto, Moskova SM joukkue Helsingin Varuskunnan Ampujat SE Helsingin Varuskunnan Ampujat ME Sveitsi, Oslo r Pienoiskivääri 3x40 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1962 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME L. Wigger, USA, Tokio SM joukkue Haminan Ampumaseura SE 1959 Keski-Suomen Ampujat ME 1959 Neuvostoliitto, Milano Pienoiskivääri 40 laukausta, pystyasento SM Esa Ker vinen, Joensuun Ampujat SE 1960 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat ME 1962 G. Anderson, USA, Kairo.ME 1962 joukkue USA, Wiesbaden Isopistooli 30 laukausta, koulu SM Kalle Sievänen, Suomen Metsästysyhdistys SE H. Paavola, Joensuun Ampujat T. Mäntynen, Joensuun Ampujat 555 p. 560 p. 555 p p p p p p p p p. 4569' p. 370 p. 373 p. 376 p p. 293 p. 295 p. 295 p. Pienoispistooli 30 laukausta, kuvio SM Penltti Linnosvuo,. Suomen Metsästysyhdistys SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys Olympia-ammunta 60 laukausta SM Kalle Sievänen, Suomen Metsästysyhdistys SE Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys ME A. Kropotin, Neuvost oliitto, Tukholma SM joukkue Suomen Metsästysyhdistys SE Suomen Metsästysyhdistys ME 1958 Neuvostoliitto, Moskova Pienoiskivääri 40 laukausta, polviasento SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1961 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat ME 1958 M. Niasov, Neuvostoliitto, Bukarest 1959 Vilho Ylönen, Suomi, Neuvostoliitto 1959 joukkue Neuvostoliitto, Milano Pienoiskivääri 40 laukausta, makuuasento ME 1959 O. Hviid Jensen, Tanska, Milano 1962 joukkue Länsi-Saksa, Wiesbaden Pienoiskivääri 60 laukausta, makuuasento SM Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat SE 1961 Eero Laaksonen, Turun seudun Ampujat 2g8 p. 299 p. 586 p. 591 p. 595 p p p p. 386 p. 3,92. p. 391 p. 39'1 p p. 398 p p. 593 p. 593 p.

14 24 25 SE Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat ME L. Hammer!, Unkari, Tokio L. Wigger, USA, Tokio SM joukkue Mikkelin Ampujat SE Mikkelin Ampujat ME Neuvostoliitto, Oslo Pienoiskivääri 3x20 laukausta SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat Vapaapistooli 60 laukausta SM K. H. Pekkala SE V. Markkanen, Ylävuoksen Ampujat ME 1955 A. Jasinsky, Neuvostoliitto, Bukarest SM joukkue Suomen Metsästysyhdistys SE Suomen Metsästysyhdistys ME Länsi-Saksa, Oslo Isopistooli laukausta SM Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat SE V. Markkanen, Ylävuoksen Ampujat ME T. D. Smith, USA, Sao Paolo SM joukkue Joensuun Ampujat SE Suomen Metsästysyhdistys ME Neuvostoliitto, Kairo 593 p. 597 p. 597 p p p p. 583 p. 549 p. 562 p. 566 p p p p. 586 p. 589' p. 597 p p p p. Hirviammunta, yhdistetty SM Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat SE Pekka Kling, Turun seudun Ampujat Olympiahaulikkoammunta, 200 kiekkoa SM Bror Lindfors, Flyktskytteklubben SE 1958 Antero Mäkinen, Suomen Metsästysyhdistys SE 1958 joukkue Suomen Metsästysyhdistys Metsästyshaulikkoammunta, 100 kiekkoa SE 1960 Tuukka Mäkinen, Pohjois-Hämeen Ampujat SE joukkue Pohjois-Hämeen Ampujat ME 1962 USA, Kairo Metsästyshaulikkoammunta, 150 kiekkoa SM Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat Metsästyshaulikkoammunta, 200 kiekkoa SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat ME 1962 N. Durnev, Neuvostoliitto, Kairo 436 p. 448 p. 185 os. 187 os. 549 os : os. 134 os &. Hirviammunta, 50 kertalaukausta SM Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat SE Pekka Kling, Turun seudun Ampjat ME 1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova SM joukkue Suomen Metsästysyhdistys SE Turun seudun Ampujat ME 1958 Neuvostoliitto, Moskova 221 p. 232 p. 234 p. 643 p. 644 p. 900 p. Hirviammunta, 25 parilaukausta SM Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat SE Pekka Kling, Turun seudun Ampujat ME O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken SM joukkue Suomen Metsästysyhdistys SE 1962 Turun seudun Ampujat ME Neuvostoliitto, Sandviken 215 p. 230 p. 233 p. 613 p. 627 p. 892 p.

15 26 27 GOLFLIITTO HIIHTOLIITTO Puheenjohtaja V. Tuukkanen Puheenj oh taj a Ali Koskimaa Liitto on perustettu 19'57, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuodesta 1958 kansainväliseen liittoon World Amateur Golf Council, vuonna seuroja 6, jäseniä 563 miestä, 175 naista, 87 junioria, yhteensä 855. Liiton puheenjohtaja Väinö T u ukk a n en Liiton sihteeri Kauko S u p i n e n MESTARIT Veikko Hämäläinen 296 Lippe Ranttila 255 Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:~on 'p~rusta~isestaan lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansaj.nvah~~~ liittoon Federation Internationale de Ski (perusta]a]asen), vuonna seuroja 937, jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä 25~ Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n Ie m I Liiton puheenjohtaja: Ali K 0 s kim a a Liiton toiminnanjohtajat: Veli Saa r i ne n ja Pauli Swanljung Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i n e n MESTARIT Miehet: 50 km Kalevi Hämäläinen, Juvan Urheilijat 30 km Lauri Bergqvist, Inkeroisten Terho 15 km Eero Mäntyranta, Pellon Ponsi. 3X10 km Jämsänkosken Ilves (Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen, Eino Huhtala) Mäenlasku Veikko Kankkonen, Lahden Hiihtoseura Yhdistetty kilpailu Pekka Ristola, Sotkamon Jymy Pujottelu Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK Ampumahiihto Esko Marttinen, Kainuun Arjy ,7 46 7,69 5 5,0 133,

16 28 29 Naiset : 10' km Irmeli Nieminen, Sysmän Sisu 5 km Mirja Lehtonen, Uuraisten Urheilijat 3X5 km Lahden Hiihtoseura I (Eila Lappi, Meeri Hussa, Saara Saarinfm) Pujottelu Anita Ruokonen, Slalom-Seura Suurpujottelu Anita Ruokonen, Slalom-Seura MAAOTTELUT Pohjoismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa Suomi Ruotsi I ryhmä: kansakoulut '.273 II ryhmä: oppikoulut ,26 III ryhmä: korkeakoulut ja muut oppilaitokselt Yh teistulos ' '.58 58,7 2.33,4 Norja '2,0' 6.96, JUDOLIITTO Puheenjohtaja T. Muren Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:o?n ~963, kuuluu vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon FederatlOn International de Judo (FIJ), vuonna seuroja 10, jäseniä 654 miestä, 73 naista, 185 poikaa ja 48 tytt~ä, yhteensä 960. Li:iJton puheenjohtaja: Torsten M u r e n Liiton toiminnanjohtaja Martti Hei s k a n e n HUI PPUTASOA HINTALUOKASSAAN PALLAS-RUKA Maailma,:! valioiden hyväksymin uusin kiristyssalvoin kiinnitettävä, erittäin ryhtevä erikoiskenkä. N :ot o WELJEKSET ASTRÖ M OSAKEYHTiÖ MESTARIT 63 kg Simo Korpiola, Chikara/Helsingin Tarmo 70'» Jorma Vesterinen, Chikara/Helsingin Tarmo 80'» Erkki Nupponen, Meido-Kan 93» Kari Johansson, Chikara/Helsingin Tarmo yli 93» Helge Majalainen, Chikara/Helsingin Tarmo POHJOISMAIDEN MESTARUUS 1965 Joukkuekilpailu: Suomi Raskas sarj a: Kari Johansson MAAOTTELUT + Suomi-Ruotsi 14-6

17 30 31 MESTARIT 1965 JÄÄKIEKKOLIITTO Porin Karhut (Matti Jansson, Mikko Myllyniemi, Antti Heikkilä, Timo Jussila Tuomo Pirskanen, Juha Rantasila, Kai Matalamäki, Anto Virtan~n, Keijo Koistinen, Seppo Nyström, Erkki Harju, Jaakko Honkanen, Esa Wesslin, Lasse Heikkilä, Veli-Pekka Ketola, Erkki Saine. Nuoret Puheenjohtaja Harry Lindblad Tappara, Tampere (Antti Leppänen, Erkki Kosonen, Pekka ~arjamäki, Leo Aikäs, Antti Alenius, Erkki Malinen, Pentti ~.askinen, Juhani Saarelainen, Pekka Niemi, Jorma Oksala, Juha Vayrynen, Esa Nieminen, Lauri Salomaa, Antti Virtanen, Sepp:> Talvitie, Pekka Laihanen. Liitto on perustettu 1929, liittynyt SVUL:oon 1937 kuuluu vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue Intern'ationale ~~ :a:?ckey Sur: G~~~e (LIHG), vuonna seuroja 285, J~~erua mlesta Ja poikaa, yhteensä Lllton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d L~~ton t?i.~innanjohtaja: Reijo M ann eri a Lllton paavalmentaja: Viljo W i r k kun e n CUP-MESTARIT 1965 Rosenlewin Urheilijat -38, Pori (Tapani Suominen, Kari Rajala, Pertti Riitahaara, Raimo Määttänen, Tapio Rautalammi, Kimmo Kivelä Maltti Lampainen, Lasse Lehtonen, Matti Harju, Pekka Kuus~to, Timo Mäkelä, Raimo Kilpiö, Jussi Karttunen, Raimo Tuli, Sakari Isomäki, Matti Unho. MESTARIT Tappar~,. T~pere (Matti Peltonen, Hannu Elo, Kalevi Numminen, Re.J.J~ OJan ~n, ~arri Harvala, Esko Luostarinen, Kari Mäki ~~~, Matti. Kaski, Mi~o HOlopainen, Jouni Seistamo, Pentti Hyytlamen, Timo AhlqVlS,t, Seppo Liitsola, Pertti Ansakorpi Juhani Peltola, Seppo Mäkinen). ' Yleisömäärät: SM-sarjan yleisöennätys 1965 : uusintaottelu Ilves- Karhut n henkeä. SM-sarjaottelun yleisöennätys: Tappara-TK-V : katsojaa. Maaottelun yleisöennätys: Suomi-Kanada 1961 : katsojaa. Nuoret Häm~enlinnan T~o (Hannu Sairio, Pekka Pehu, Ilpo Koskela, b Erkki Kautto,. Vilho.' Lehtosalo Petri Jäästkeläinen, L aun " L m- ' d 1 ~rg, Pertti ~~en, Erkki ~olu, Seppo Salisma, Seppo J ormaam~n, Pentti ~u, Pekka Ylanne, Kalevi Koskela, Kalevi Kainulamen, Remo Vlrkki). + Suomi-Puola + Suomi-Puola + Suomi-Itä-Saksa + Suomi-Itä-Saksa - Suomi-Ruotsi MAA OTTELUT ~ Helsinki Turku Rauma Tampere Tukholma

18 32 - Suomi-Ruotsi 2-13 ± Suomi-Norja Suomi-Norja 4-0 Suomi-Itävalta Suomi-Sveitsi Suomi-Tshekkoslovakia Suomi-Ruotsi Suomi-Neuvostoliitto Suomi-Kanada Suomi-USA Suomi-Länsi-Saksa Suomi-Norja Suomi-Norja Suomi-Ruotsi Suomi-Ruotsi Suomi-Puola 6-1 ± Suomi-Puola Suomi-Itä-Saksa Suomi-Itä-Saksa Suomi-Neuvostoliitto B Suomi-Neuvostoliitto B Suomi-Kanada Suomi-Kanada ± Suomi-USA Suomi-USA Suomi-Neuvostoliiltto Suomi- K anada ± Suomi-Ruotsi Suomi-Norja Suomi-Tshekkoslovakia Suomi-USA Suomi-Itä-Saksa 2-3 B-maaottelut: ± Suomi B-Puola A Suomi B-USA A 4-1 Nuorten maaottelut: - Suomi-Ruotsi Suomi-Ruotsi Suomi-Norja Suomi-Ruotsi Suomi-Neuvostoliitto B Suomi-Neuvostoliitto B KarlStad Helsinki Lauritsala Innsbruck Innsbruck Innsbruck Innsbruck Innsbruck Innsbruck Innsbruck: Innsbruck: Sarsporg Oslo Helsinki Lauritsa1a Lodz Katowice Dresden Wei.ss:wasser Pori Tampere Tampere Turku Hämeenlinna ' Lahti Tampere Tampere Tampree Tampere Tampere Tampere Tampere Stettin Pori Joensuu Jyväskylä Hofors Gävle Jyväskylä Heinola MM-KISAT TAMPEREELLA, TURUSSA, RAUMALLA JA PORISSA A-sarja N-liitto Tshekkosl Ruotsi Kanada Itä-Saksa USA Suomi Norja SARJATAULUKOT 33 B-sarja Puola 6 1) Sveitsi !J. 9 Länsi-Saksa Unkari : 5 Itävalta Englanti :-41 3 Jugoslavia Suomi sai haltuunsa vuodeksi ikuisesti kiertävän FAIRPLAYpokaalin sekä jokainen joukkueen jäsen rannekellon. Suomen rangaistusrninuutit: 32 min m !IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII , Myönnämme asiakkaillemme pitkäaikaisiakin lainoja edullisi m malla rahal aitoskorolla monien etujen pankki AHELSINGIN 'II. TYOVAEN II11I1I11 5AA5TOPAN KKIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII 3

19 34 KANOOTTIlIITTO Puheenjohtaja Kaj Leidenius Liitto on perustettu 1932, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon International Canoa Federation <ICF), vuonna seuroja 40, jäseniä miestä, 150 naista, poikaa ja 150 tyttöä, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Kaj Le i den i u s Liiton sihteeri: Sirkka L 0 u he n r a n t a Liiton päävalmentaja: Juhani M i e t t i n en MELONNAN MESTARIT Yleinen s a r j a miehet K m I. Nummisto TM K m I. Nummisto TM K m T. Strömberg DK K m P. Aho-J. Nieminen PM K m T. Blomqvist-P. Vaskio C K m R. Björklund-P. Vaskio C C m R. Närjänen PM C m R. Närjänen PM C m R. Närjänen-K. Mäkinen PM C m R. Molin-L. Grönlund PM K-1 4x500 m Canoa C K m Canoa C K m Pirkka-Melojat PM 1.55,9 4.19, ,6 1.46,1 3.55, ,8 5.13, ,3 4.47, ,1 9.13, ,2 3.12,4 Yleinen sarja naiset K m Aune Jansson TM 2.33,3 K m M. Bergholm-Inkeri Pirttimaa C 2.22,8 K m Eila Kyröläinen RKP 25.50,0 K m Canoa C 2.15,2 Miehet yli 35 vuotta K m K. Leidenius C 2.11,9 K m Y. Hämäläinen VeSa 27.12,4 Nuoret C m v. pojat: K. Mäkinen, PM 27.50,7 K m v. pojat: I. Nummisto, TM 21.35,4 C m alle 19 v. pojat: M. Horppu/M. Koskinen, PM 14.08,6 C m alle 19 v. pojat: H. Järvinen, PM 14.26,0 K m alle 19 v. pojat: H. Mäkelä/M. Löf, VeSa 10.21,4 K m alle 19 v. pojat: J. Myrsky, A-M 11.30,0 K m v. pojat: I. Nummisto, TM 2.01,0 K m v. pojat: Bäckman/Hägert, Wågen 2.01,0 K m alle 19 v. pojat: H. Mäkelä/M. Löf, VeSa 49,4 K m v. pojat: M. Löf/M. Korkkinen, VeSa 22.11,4 C m v. pojat: Kari Mäkinen, PM 2.31,4 K m alle 21 v. pojat: Turun Melojat, TM 1.45,5 C m alle 19 v. pojat: M. Koskinen/M. Horppu, PM 1.11,0 C m alle 19 v. pojat: Kari Virtanen, PM 1.19,2 K m v. pojat: Sauli Koski, DPK 58,0 K-l 250 m alle 17 v. pojat: Kalevi Lehtonen, KaMe 54,9 K m alle 21 v. tytöt: M. Viitanen/K. Harju, PM 1.06,2 K m alle 17 v. tytöt: Inkeri Ailasmaa, C 1.32,6 K m v. tytöt: Riitta Rannikko, VaVe 1.10,8 Seuramestaruuskilpailun pisteet 1. Pirkka-Melojat Canoa Vesisamoilijat

20 36 37 KAUNOLUISTELULIITTO KORIP ALLOLIITTO Puheenj ohtaj a Sampo Sovijärvi Puheenjohtaja V. Dillemuth Liitto on perustettu 1961, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu vuodesta 1961 kansainväliseen liittoon International Skating Union (ISU), vuonna seuroja 72, jäseniä 968 miestä, naista, 897 poikaa, tyttöä, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Sampo S 0 v i j ä r v i Liiton sihteeri: Martti Hei s k a n e n MESTARIT 1965 Naiset Anna-Maija Rissanen, HSK Miehet Raimo Poutiainen, Kuopion Ls. Inger Melander, HSK Tapio Seppälä, TR Ragnar Wikström, HSK Ty tö t P 0 ja t MESTARIT Naiset: Anna-Maija Rissanen Miehet: Ragnar Wikström Pohjoismaiden mestaruudet Miehet: Ragnar Wi.k.ström, HSK Pariluistelu: Anna-Maija Rissanen-Ilkka Varhee Liitto on perustettu vuonna 1939, kuulunut SVUL:oo~ ':ll0- desta 1947 lähtien, kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basketball Amateur (FIBA), vuonna seuroja oli 369, jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä 48.9~ Liiton kunniapuheenjohtaja: Jussi La p p 1 - S e p p ala Liiton puheenjohtaja: Ville D i.11 e m u t? Liiton toiminnanjohtaja: KaleVI Tuo mln e n Liiton päävalmentaja: Kalevi Tuo m i ne n MESTARIT M i e h et: Helsingin Kisa-Toverit (Pertti Laanti., Pertti Risku, Martti Liimo, Kari Liimo, Raimo Vartia, Jorma Neva-aho, Teijo Finneman, Kari Nyqvist, Pertti Hurme Jaakko Manssila Matti Maakannas, Paavo Koskivaara). Pelann~t mestaruussarja~a 18 ottelua, joista 16 voittoa, 2 häviötä, koripisteet , pisteitä 32. Nai s e t: Helsingin Työväen Uimarit (Hilkka Hakola, mtva Raunio, Christina Seppälä, Leena Roiha, Maija Mel.a., Tellervo Haapaniemi, Leena Jääskeläinen, Liisa Turpeinen, Anja Lintonen, Airi Sand~, :ruistin~ S:ran~berg). Pe;I~nut mestaruussarjassa 18 ottelua, JOIsta kaikki VOIttoJa, konplsteet , pisteitä 36.

21 38 N u 0' r et: Työväen Mailap0'jat (Kari Rönnh0'lm, Tim0' Tammilaakso Tarm0' Pääkkönen Raim0' Lahtinen, Heikki K0'kk0', Ilmari Sandström, J0'rma VU0'rikainen, J0'rma Saarinen, Heikki Stenlund Mauri Himmelroos Risto Sandholm). LoppuSarja pelattiin cup~kilpailuna. ' T y t ö t: Helsingin Työväen Uimarit (Christina Seppälä, Ulla Halminen, Anneli Koskinen, Anneli Koponen, Anna-Liisa Lohikoski, Sirpa Siissala., Kristina Strandberg, Leena R0'iha, Virpi Nyström). Pelannut 5 ottelua., joista kaikissa V0'itto, koripisteet , pisteiitä SU0'mi-Korea - Suomi-USA - Suomi-Uruguay - Suomi-Brasilia + Suomi-Australia + Suomi-Peru - SU0'mi-Jugoslavia - Suomi-Japani + SU0'mi-Meksikko - SU0'mi-Hollanti (naiset) + SU0'mi-H0'llanti Olymp.kisat &1-77» » 61-59» 63-59» 45-74» 45-54» Suomi-Ruotsi (nuoret) - SU0'mi-Ruotsi (naiset) + Suomi- Itä-Saksa + Suomi-Tanska + Suomi-Ruotsi + Suomi-Islanti - SU0'mi-Neuvostoliitt0' - SU0'mi-Neuvostoliitt0' - Tshekkoslovakia-Su0'mi - Tshekkosl0'vakia-Su0'mi + Suomi-Unkari + Suomi-Israel + Suomi-Sveitsi + SU0'mi-Kreikka + Suomi-Itä-Saksa + Suomi-Itävalta + Suomi-Bulgaria - Suomi-Unkari - Unkari-Suomi - Unkari-Suomi + Unkari-Su0'mi - Jugoslavia-Suomi + Suomi-Yyhd. Arabitasavalta - ltä-saksa-suomi - Neuvostoliitto-Suomi + Bulgaria-Suomi MAAOTTELUT 79' Polar Cup & » Olymp.kars Zadar Cup ,

22 40 41 KUNTOURHEILULIITTO KÄSIPALLOLIITTO Puheenjohtaja Martti Leskinen Puheenjohtaja Risto Orko Liitto perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961, vuonna seuroja 1.972, jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Martti Les k i n e n Liiton toiminnanjohtaja: Mauri 0 k san e n Suomen Kuntourheiluliiton vuoden toiminnassa keskityttiin edelleenkin koko kansan aktivoimiseen jatkuvaan säännölliseen liikunnan harjoittamiseen. Tähän pyrittiin mm. jatkamalla ja tehostamalla jo vuonna aloitettua valtakunnallista Kuntokilpailua. Kilpailun kolmannen vaiheen suoritus:k:ortteja jae ttiin vuoden 1965 alkupuoliskolla n. 1/2 miljoonaa. Paavon Polku kilpailu järjestettiin toukokuussa kuudennen kerran. Se liitettiin TEE-vuoden (Terveiden Elämäntapojen Edistämisvuoden) puitteissa käynnistyneeseen kaikkien maamme kuntourheilun erikoisjärjestöjen ja muiden liikuntatoiminnasta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan. Suoritusten lukumäärä nousi yli kymmenkertaiseksi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan. Kaikenkaikkiaan &9 suoritusta ilmoitettiin. Vuoden aikana voitiin havaita, että se suurimittainen valistustyö, jota liltto on tehnyt perustamisestaan lähltien alkaa tuottaa tud.osta. Vamovallan, laajojen arvovaltaisten kansalaispilrien ja julkisen sanan tuki on voimakkaana kannustimena toimintaa jatkettaessa vuonna Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL:oon 1957, k.uuluu vuodesta 1946 kansainväliseen liitrtoon InternatlOnale Handball Federation (IHF), vuonna seuroja 70, jä~~niä miestä, naista, poikaa ja tyttoa, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Risto 0 r k 0 Liiton toiminnanjohtaja: Orjo P ä t t i n i e m i MESTARIT Hallipeli Union (Antero Ahtola, Heikki Timonen, RiSto Vartia, Rauno Stedt Matti Vartia, Jorma Hagman, Kaj Lauren, Matti Lappalaine~ Saulo Haarla, Kari Selin ja Pekka Leppänen). Joukkue pelasi mestaruussarjassa 18 ottelua, joista voittoja 15 ja tappioita 3, maaliluku , pisteitä 30. Naiselt Idrottsföreningen Kamraterna (HIFK) (Marita Weckström, Helga Schorin, Soili Kari, Hillevi Kullberg, Monica Grönholm, Anneli Kullberg, Ulla Stambej, Sonja Gustafsson, Nina Huusko, Yvonne Saven ja Anita Berglund). Joukkue pelasi mestaruussarjassa 7 ottelua, jotka se voitti kaikki, maaliluku 122~29, pisteitä 14.

23 42 A-Nuoret A Idrottsföreningen. K amra!!t erna (HIFK) (Björn Storskrubb Antti a:tonen, Ali Holmström, Silvo Hietanen Timo Haa ' Enk Stigzelius, Claes Aström, Antero Ign;tius M. 7 ant a, Thomas Fuhrer ja Trygve Wahlbäck).,anus urula, Ulkopeli Bollklubben -46 Kar (P E.., Jaa er- rik Lundell, Folke Söderb ~~Gosta Westerlund, Bo Lundell, Max Holmberg, Tuomo He::~.,Lennart Malmberg, Hans Lindholm., Ingmar Ekströ. C Lindholm). m Ja ai Naiset Idrott:>föreningen Kamraterna (HIFK) (Marita Weckstr H 1 Schonn Soili Kar Hill. K. om., e ga Kullb 'Ull 1.,. evl. ullberg, Moruca Grönholm, Anneli erg, a StambeJ, Sonja Bustafsson Nina Hu k Y Saven ja Inga-Britt Schiiller). ' us 0, vonne Nuoret Kr IdroUsföreningen 1. Kamraterna (HIFK) (B Jorn S torskrubb Knut og~ 1, AnttI Aal!tonen, Ali Holmström., Silvo Hietanen, Ant Ignatius, Erik. Stigzelius, Claes Aström T H ero Tryggve Wahlbäck ja Marius Turula). ' uno aaparanta, MAA OTTEL UT - Ruotsi-Suomi - Neuvostoliitto-Suomi - Suomi-Neuvostoliitto Nuoret - Tanska-Suomi - Islanti-Suomi - Norja-Suomi - Ruotsi-Suomi Naiset ~ Norja-Suomi - Islanti-Suomi - Tanska- Suoim - Ruotsi-Suomi LENTOPALLOLIITTO Puheenjohtaja Heikki Kouri Liitto on perustettu 1959, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu vuodesta kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Volleyball (FIVB), vuonna seuroja 368, jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Heikki K 0 u r i Liiton toiminnanjohtaja: Torsti Se p p älä Liiton päävalmentaja: Kainu M i k koi a MESTARIT Kimmo, Lahti (Juhani Aallonen, Pentti Aallonen, Pertti Koskinen, Olavi Koskinen, Tauno Lahti, Sauli Lahti, Raimo Huotari., Erkki Kostensa1o, Raimo Päärilä. Huoltajat: Juhani Aallonen., Jukka Laine ja Pentti. Utriainen). Seura pelasi Suomen mestaruussarjassa 11 ottelua, joista voittoja 10, häviöitä 1, erät 30-11, pisteitä , sarjapislteitä 20. Naiset Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki. (Ilmi Haimi, Mirja Harthin, Raija Kurki, Eija Kuusio, Pirjo Kärkkäinen, Pirkko Laine, Inkeri Mikkola, Liisa Mäki, Ritva Mäkinen, Justa Mänttäri, Aune Ropponen, Seija Salminen. Huoltaja: Erkki Lötjönen). 43

24 44 45 P oj a t Kimmo, Lahti (Kari Koskinen, Rauno Koskinen, Juhani Kousa, Seppo Kousa, Lasse Sauranen, Veikko Sauranen. Huoltajat: Sauli Lahti, Raimo Päärilä ja Heino Valkonen). Ty1ö t Johanneksen Pojat, Helsinki (Kirsti Ainamo, Riåtta Arvelo Leena Lo~ar~ta, Ritva Makara, Kirsti Malvela, Tuulikki S~ojoki, MarJa Osterman. Huoltaja: Rainer Nurminen). MAAOTTELUT - Suomi-Länsi-Saksa (naiset) Helsinki 0-3 ( '--15),, + Tanska-Suomi Kööpenhamina 2-3 ( , '5-15),,, - Hollanti-Suomi 27,8. Hengelo 3-0 (15-2\ 15-8, 15-5) - Belgia-Suomi 29'.8. Waterschei 3-0 (15-11, ) - Belgia-Suomi Liege 3-1 (15-9, 9-15, 15-9,'15-4) LUISTELULIITTO Puheenj ohtaj a Aarno Pajunen Liitto on perustettu 1908, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu vuodesta 1908 kansainväliseen luisteluliittoon International Skating Union (ISU), vuonna seuroja 120, jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä Liiton puheenjohtaja: Aarno P a j u n e n Liiton toiminnanjohtaja: Pentti P ei t 0 per ä PM-kilpailuissa Lahdessa Suomi-Ruotsi + Suomi-Tanska Suomi Tanska Ruotsi (15-4, 15-4, 15-3) 3-0 (15-4, 15-3, 15-7) Suomen PM-mestarijoukkue (Pen!tti Aallonen Pertti Aaltonen E ~~o ~~kkinen,. Olli Koivu, Pertti Koskinen, Pertti Kouhi, Alp~ Karkkamen, Heikki Montonen, Oiva Niemi, Raimo Päärilä, Matti Suokas, Arto Suontakanen. Johtajana Raimo Peltonen ja huoltajana Kainu Mikkola). MESTARIT SM Jouko Launornen, Jyväskylän Kisa-Toverit SM (naiset) Kaija Mustornen, Helsingin Luistinkiitäjät SM 1965 Jouko Launonen, J yväskylän Kisa-Toverit SM 1965 (naiset) Kaija Mustornen, Helsingin Luistinkiitäjät MAAOTTELUT + Suomi-Leningrad 1.902, ,477 + Suomi-Leningrad 1.766, , Nuorten maaottelu Norja 2<53,5-Ruotsi 153,O-Suomi. 73,5 Nuorten maaottelu Norja 175-Suomi 121-Ruotsi Ruotsi 12o.-Suomi