Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä"

Transkriptio

1 Unto Hänen Len Nguyen Maru Peurnen Mo Peltola Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä RAPORTTI

2 Krjottajat ja Terveyden ja hyvnvonnn lato Tatto: Mnna Komppa / Tattotalo Prntone ISBN (nd.) ISSN (nd.) ISBN (pdf) ISSN (pdf) Gummeru Krjapano Oy Jyväylä 2009

3 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Epuhe Kunten valtonouujärjetelmä uudtetaan vuoden 200 aluta luen. Tätä varten äynntettn marrauua 2007 Valton taloudellen tutmueuen (VATT) oordnomana ja oonavatuulla unten rahotu- ja valtonouuperuteta oeva laaja tutmuhane. Hane toteutettn oaprojetena nn, että VATT elvtt yhden puten malln uuluven vtytomen palvelujen eä pävähodon valtonouurteerejä, Staen terveytalouteteen eu (CHESS) terveyden- ja vanhutenhuollon ja Staen oaaltalouprojet muden oaalhuollon palvelujen rteeretä. Näden tautaelvtyten pohjalta VATT valmtelee haneen loppuraportn. Tutmuhaneen tla uutta valtonouujärjetelmää valmteleva valtovaranmnterön työryhmä, joa harntana muaan hyödyntää tutmutuloa lopullta etytä laateaan. Hanetta rahottvat valtovaranmnterön lä opetumnterö, oaal- ja terveymnterö ja Suomen Kuntaltto. Källä olevaa julaua laadtaan ehdotu uu terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouuden määräytymtä oev peraatte eä ytyohtaet rteert, joden peruteella valtonouudet vodaan äytännöä laea. Samalla laadtaan uudet terveyden- ja vanhutenhuollon eä eräden terveydenhuollon oa-alueden tarveertomet, jolla vodaan arvoda terveyden- ja vanhutenhuollon menojen ja palvelujen äytön alueella eroja ja nden ehtytä. Staea on jo uean vuoden ajan laettu tarvevaotuja terveyden- ja vanhutenhuollon menoja. Nätä äytetään yleet yhtenä uunnttelun lähtöohtana ueaa unnaa ja araanhotoprä. Tää tutmuea laadtut uudet tarveertomet orvaavat aemmat vuoden 998 tetohn perutuneet ertomet. Uudet tarveertomet perutuvat ottan Kananeläelatoen (Kela) myöntämtä lääeden ertyorvauoeuta laettuhn aratavuutetohn. Näden aratavuundaattoreden valnta on tehty yhdeä tutmuprofeor Tmo Klauan ana. Tejät Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

4 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tvtelmä Unto Hänen, Len Nguyen, Maru Peurnen, Mo Peltola. Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä. Terveyden ja hyvnvonnn lato, Raportt 3/2009. Heln vua, hnta 7. ISBN Tutmuea laadtaan ehdotu uu terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouuden määräytymtä oev peraatte eä ytyohtaet rteert, joden peruteella valtonouudet vodaan äytännöä laea. Lä laadtaan uudet terveyden- ja vanhutenhuollon eä eräden terveydenhuollon oa-alueden tarveertomet. Tutmu ootuu olmeta vaheeta. Enmmäeä vaheea tuttaan, mtä äytettävä olevta potentaalta tarvetejötä parhaten elttävät hodon utannua. Toea vaheea muunnetaan ylötaon tarvetejät untataon tarveertom. Tutmuen enmmänen ja tonen vahe perutuvat ylötaon anetoon. Tällön untataon anetoa äytetään hyvä arvotaea, mten vahtoehtoet mallt tomvat untataolla. Kolmannea vaheea arvodaan, mtä untataon olouhdetejät vauttavat unten terveyden- ja vanhutenhuollon menohn en jäleen, un ylötaon tarvetejät on otettu huomoon. Tutmuea ol äytettävä erttän laajat terveyden- ja vanhutenhuollon palvelujen äyttötetoja ältänyt ylötaon aneto. Se perutu 3 unnata erättyhn tetohn peruterveyden- ja vanhutenhuollon avopalvelujen äytötä oo vuoden 2006 ajalta. Nähn tetohn lättn latohotoa, aumpalveluja ja eroaraanhodon avohotoa oevat äyttötedot Staen reteretä, arauvauututetoa Kelan reteretä eä tetoja Tlatoeuen työääynttlatota ja uolemanyyretertä. Uudet terveyden- ja vanhutenhuollon tarveertomet määräytyvät unnan ä- ja uupuolraenteen, aratavuuden eä ooeonomta aemaa uvaaven tejöden peruteella. Lä valtonouurteerenä ovat auturaennetta uvaava tejä eä aelyy. Lopu ehdotetaan, että unnlle maettava valtonouu ootu ahdeta oata: järjetämoata ja vauttavuuoata. Järjetämoa perutuu laadttuhn valtonouurteerehn, ja vauttavuuoalla ohjataan unten palvelutomntaa ohdennetut terveypolttten tavotteden uuntae. Avananat: palvelujen tarve, valtonouudet, terveydenhuolto, vanhutenhuolto, tarvevaont Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

5 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Sältö Epuhe... 3 Tvtelmä... 4 Johdanto Lähtöohdat Nyynen järjetelmä Nyyen järjetelmän arvonta Katau aempn tutmun Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet Lähtöohdat Rajotuet Valtonouu- ja tarveertomen laadnta Tutmuanetot, palvelujen ryhmttely ja muuttujat Ylötaon aneto Kuntataon aneto Tutmumenetelmät Tarveertomen laatmnen Vanhutenhuolto Terveydenhuolto Yttäet terveydenhuollon tomnnot Vertalua aempn tarveertomn Olouhdetejät Valtonouuertomen laatmnen Ehdotua valtonouujärjetelmänehttäme Järjetämoa Vauttavuuoa Kertomen tartamnen Päätelmät Lähteet Lte. Analyyeä äytettyjen muuttujen uvau Lte 2. Tarveertomen laemnen ylöanetota Lte 3. Kunten valtonouuertomen laemnen Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

6 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Johdanto. Lähtöohdat Valtonouujärjetelmän uudtamen tautalla ovat tavotteet, jota on rjattu muun muaa unta- ja palveluraenneuudtuta oevaan lan, halltuohjelmaan ja valtontalouden tartettuhn ehyn Uudtuen päätavotteena on nyytä ynertaemp ja läpnäyvämp rahotujärjetelmä, joa annuta unta taloudelluuteen ja joa e ol eteenä unten raenneuudtulle. Uudtuen reunaehtona on utenn, että ertyryhmen ta poeuellten olouhteden unten aema tulee jatoan turvata. Uudtuen erä onreettnen tavote on raentaa valtonouujärjetelmätä nn anottu yhden puten mall. Tämä tarottaa tä, että oo nyynen oaal- ja terveydenhuollon valtonouu eä merttävä oa opetu- ja ulttuurtomen valtonouudeta (e- ja peruopetu, rjatot, ylenen ulttuurtom eä auaohtaet rahotettu tateen peruopetu) yhdtetään yhde, unnlle erralla maettava valtonouude. Valtonouujärjetelmän een tavote on taata unnlle taloudellet yhtäläet mahdolluudet tuottaa palveluja. Valtonouurteeren ptää hejataa mahdollmman hyvn unten välä eroja palvelutarpea eä olouhtea. Varnaet tarvetejät emer terveydenhuolloa ovat unnan väetön ä- ja uupuolraenne eä aratavuutta uvaavat tejät. Olouhdetejät vauttavat tarvttaven palvelujen tuottamen yöutannun ahdella tavalla. Ennnän yöutannuet vovat olla uurempa unnan yrjäyyden taa. Emer harvaan autua unnaa täytyy palvelutaon turvaame olla tetty henlötö huomattavat penempää väetömäärää oht un theään autua unna. Toe palvelujen panoten hnnoa on eroja unten välllä. Syrjäeudulla joudutaan uen maamaan parempa paloja henlötön aatavuuden turvaame. Toaalta myö pääaupuneudulla utannutao panotejöä (palau- ta ntetö- ym. utannua) vo olla oo maan etaoa oreamp. Palvelutarpeea oleva eroja uvaaven rteeren ptää olla ynertaa ja nden edellyttämät tedot helpot aatava unnttan yleet erättävtä tlatota. Lä rteeren on oltava ellaa, ettevät unnat vo nhn omlla päätöllään uoraan vauttaa. Valtonouujärjetelmän tul myö tuea oaalja terveydenhuollon valtaunnallta trategta ohjauta eä annutaa ja palta unta hyvätä tomnnata uten terveyongelmen ennaltaehätytä, terveyvaututa ja tehoaata tomnnata. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

7 Johdanto.2 Nyynen järjetelmä Nyyeä järjetelmää terveydenhuollon valtonouuden määräytymperutena ovat unnan väetön äraenne ja alle 55-vuotaden työyvyttömyyden peruteella laettu aratavuuerron. Iäraenteen pano on 77 % ja aratavuuertomen pano 23 % terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta. Koo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta terveydenhuollon ouu on 52,5 %, oaaltomen ouu 47 % ja yrjäyyertomen 0,5 % (Tauluo ). Tauluo. Soaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymtejöden proenttouudet 2008 Terveydenhuolto Soaalhuolto Iäraenne 40,4 42,6 0 6-vuotaat,9 5, vuotaat 2,3 7, vuotaat 5,8 2, vuotaat 7,5 9,4 Yl 84-vuotaat 3,9 7,9 Saratavuu 2, Työttömyy 2,5 - Työttömyyate,6 - Työttömen luumäärä 0,8 Vammauu 0,5 Latenuojelu,4 Syrjäyy 0,5 Huom. pyörtyten taa ummat evät tämää. Vanhutenhuolto uuluu valtonouutaratelua oaaltomen prn. Tää tutmuea terveyden- ja vanhutenhuoltoa analyodaan eä ereen että yhtenä oonauutena. Nän, että unnat ovat järjetäneet terveydenhuollon ja vanhuten palvelut hyvn er tavon. Vanhuten palvelut vovat uulua oaaltomeen ta terveytomeen ta ne on järjetetty nätä erllenä vanhutenhuollon tomntona. Tämän johdota unten taloutlatota aatavat terveyden- ja/ ta vanhutenhuollon menot evät ole unten een uoraan vertaluelpoa. 65 vuotta täyttäneden määrä vauttaa eä terveydenhuollon (32,6 %) että oaalhuollon (4,5 %) valtonouuteen. Koo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta 65 vuotta täyttäneden pano-ouu on 36,8 %. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

8 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Kun terveyden- ja vanhutenhuoltoa taratellaan yhdeä, 65-vuotta täyttäneden ouu oo oaal- ja terveydenhuollon valtonouuden määräytymperuteta (ml. yrjäyy) on 72,6 %..3 Nyyen järjetelmän arvonta Nyyjärjetelmää terveydenhuollon valtonouu määräytyy unnan väetön äraenteen ja alle 55-vuotaden työyvyttömyyden peruteella laetun aratavuuertomen muaan. Työyvyttömyyateen valnta johtunee tä, että e oottautu enmmäeä valtonouuperuteta oeneea vuoden 993 anetoon perutuneea tutmuea täreä omaattta eroaraanhotoa ja pyatrta araalahotoa oeva rteer (Hänen ym. 996). Ton tuollon ehdotettn työyvyttömyyden lä rteernä äytettävä myö väetön tulotaoa ummaan palvelumuodoa. Myöhemmää vuoden 998 anetoon perutuneea tutmuea työyvyttömyyate oottautu täreä rteer anoataan omaattea eroaraanhodoa, joa tä uoteltn äytettävä yhdeä muuttoleen ana (Hänen ym. 2000). Nyyjärjetelmän eenen ongelma on, ette e huomo unten auaden terveydenhotoon aamaa muuta julta rahotuta. Tällä on eä tehouu- että oeudenmuauuvautua. Tehouuvautuet johtuvat tä, että unnat ottavat palvelujen järjetämvatuuta toteuttaeaan huomoon anoataan unnalle telleen otuvat utannuet, mutta evät arauvauutuelle ta potlalle otuva utannua. Nyyjärjetelmä e annuta unnalla päätöentejötä tommaan oonauuden annalta taloudellet. Oeudenmuauuden annalta ongelmana on nä, että arauvauutuen autta terveydenhuoltoon anavotuva muu julnen rahotu ja en autta tuettavat palvelut evät jaaudu taaet unten een. Työterveyhuolto ja arauvauutuen autta tuettavat ytyet palvelut orvaavat ottan unten järjetämä palveluja. Työterveyhuollon ja ytyen etorn palvelutarjonta jaautuu alueellet epätaaet. Tämän johdota myö unnallen palvelutarjonnan tarve on alueellet erlata. Tätä taratellaan taremmn ohdaa 3.2. Toen eeen tomvuuongelman muodotaa e, että untaohtaen valtonouuden määrää laettaea äytetään areaa aratavuumttara tällä hetellä an, myö hyvn penn untn. Saratavuuerron on alt unnan penetä oota johtuvalle vuottaelle atunnavahtelulle. Tämän taa aemmaa tutmuea ehdotettn, että penlle unnlle tarvetejät laettan uuremmata väetöpohjata (Hänen ym. 2000). Smulonten muaan unnan väetöpohjan tul mnmään olla , jotta eroaraanhodota unnan taloudelle otuva taloudellnen r taaantu ohtuullelle taolle (Hänen ym. 994; Mola 2002). Nää laelma oletettn vuotunen mamutannu potlata oht huomattavat penemmä un mtä araanho- 8 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

9 Johdanto toprt äyttävät allden hotojen utannuten taaamea (yleet euroa potlata oht vuodea). Tarvetejöden laemnen uuremmalle väetölle e pota atunnauudeta johtuvaa vuottaten utannuten vahtelun ongelmaa oonaan. Terveydenhuollon nyyten valtonouurteeren ongelma on myö e, ette nä ole mahdollta ottaa huomoon terveypoltta panotua ja nä tapahtuva muutoa. Laadttavat rteert parhammllaann uvaavat olemaa olevaa, perntetä palveluraennetta, joa e välttämättä vataa ajanohtaa ta tulevauuteen uuntautuva terveypoltta panotua. Nyyn valtoneuvoto antaa alentervuottan valton talouarvoetyen yhteydeä oaal- ja terveydenhuollon vomavaroja oevan aetuen, joa määrtellään äryhmen ja aratavuuertomen laennallet arvot. Vuottanen polttnen eutelu äydään lähnnä näden laennallten arvojen (uten äryhmäpanojen) oeelluudeta. Edelleä tutmuea ehdotetut valtonouuden määräytymperuteet laadttn nn, että polttnen eutelu ja päätöenteo olvat enjaet oeneet todella terveypoltta lnjaua (em. vanhutenhuollon, peruterveydenhuollon, pyatran, eroaraanhodon enätä proronta), evätä nnään ten yymy puettuja päätöä uten mtä ovat äryhmttäet laennallet peruteet (Hänen ym. 2000). Lä nyyeä rteertöä on euraava ytyohtaa ongelma: Työyvyttömyyate e ellaenaan uvaa rttävän hyvn palvelutarve-eroja unten välllä. Jo aemmaa vuoden 998 anetoon perutuneea tutmuea työyvyttömyyate oottautu hyvä tarvetejä anoataan omaattea eroaraanhodoa, ton nän tä ehdotettn äytettävä yhdeä muuttoleen ana (Hänen ym. 2000). Nyyä valtonouurteereä aratavuutejän (työyvyttömyyateen) oletetaan olevan lneaaret yhteydeä laennalleen tarpeeeen. Kutenn ummaan aemmaa tutmuea tlatollet tett vttavat hen, että logartmnen funtomuoto ol lneaarta paremp (Hänen ym. 996, 2000). Emer omaattea eroaraanhodoa työyvyttömyyateen jouto ol 0,2 el unnan työyvyttömyyateen avaea 0 %:lla laennallnen tarve avaa 2 %. Logartmen muodon etuna on e, että ertomen tearvon ollea yötä penemp erron e ole herä tarvemuuttujen uurlle muutolle. Nyyen rteertön hyvänä puolena on ynertauu ja e, että unnan on helppo ennaoda terveypalvelujen järjetämeen aamana valtonouuden määrä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 9

10 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 2 Katau aempn tutmun Mona maa jaetaan terveydenhuollon vomavaroja alueelllle palvelujen järjetäjlle (uten erlalle paallhallnnon vranomalle) ta taataan palvelujen rahottajlle (uten vauutuyhtölle) aheutuvaa taloudellta rä äyttäen ertyä vomavarojen jao- ta rntaaurteerejä. Nätä rteeretä on tutttu varn laajat (Rce ja Smth 2000, 2002; Van de Ven ja Ell 2000; Ell 2007). Jaorteeretä äytetään llon, un palvelujen järjetäjen tomntaa rahotetaan aptaatoperaatteella. Kaptaatojärjetelmää palvelujen järjetäjä aa tulona väetön/vauutettujen määrän peruteella. Väetön terveypalvelujen tarve vahtelee huomattavat rppuen ylölltä tejötä (em. ä, uupuol, aratavuu). Tämän taa tutmulla on pyrtty arvomaan mten nämä tejät vauttavat hodon utannun, jotta ne votan mahdollmman oeudenmuaet ottaa huomoon palvelujen järjetäjen rahotuea. Tätä äytetään Yhdyvalloa termä rvaont (r adjutment). Euroopaa ja Kanadaa puhutaan uen tarvevaonnta (need adjutment) ta tarpeeeen perutuvta mauta (needbaed payment). Jao-/taoturteert rppuvat myö terveydenhuollon organonnta ja terveydenhuollolle atetuta tavotteta. Emer verorahottea terveydenhuoltojärjetelmä eeellä jalla on alueellen oeudenmuauuden turvaamnen. Sarauvauutueen perutuva järjetelmä pyrtään taaamaan vauutettujen erlata aratavuuretä aheutuva eroja hodon utannua, jotta votan etää vauutuyhtötä valomata aaataan ja ten välttää erarvouutta läävä erman uornta (Van de Ven ja Ell 2000). Sarauvauutueen perutuva terveydenhuoltojärjetelmä uten Yhdyvalloa ja Hollanna rteeren laadnta on perutunut ylötaon anetohn, oa vauutuyhtöllä on ollut äytettävä tarat tedot vauutettujen hodon utannuta ja aratavuudeta. Verorahottea järjetelmä rteeren laadnta on aemmn perutunut aluetaon analyyehn, oa äytöä e ole ollut ylötaon tetoja. Tätä on utenn pdetty yhtenä tutmuten eeenä rajotteena. Nyyään uotellaan, että myö alueellten jaorteeren laadnta tul enjaet perutua ylötaon anetoon (Rce ja Smth 2002; Dderchen 2004; Gravell ym. 2003). Parhampna terveydenhuollon ylöllnä tarve-/rtejönä on yleenä pdetty ää, uupuolta, terveydentlaa ja ooeonomta aemaa (Ell 2007; Van de Ven ja Ell 2000). Nätä ä ja uupuol on atottu enja, ja ntä on Tällä tarotetaan tä, että vauutuyhtöt pyrvät valtemaan aaaeen tervetä ja penen aratavuurn henlötä ja välttämään arata ja uuren aratavuurn henlötä, joden palvelutarve ja ten myö maettavat orvauet ovat muta uuremmat. 0 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

11 2 Katau aempaan tutmueen yleet pdetty oeudenmuana ja hyväyttävnä rteernä. Ongelma on muodotunut utenn e, että ä- ja uupuolraenne ynään äytettynä on uen oottautunut huono terveydenhuollon utannua elttävä tejä. Tämän taa on muaan pyrtty ottamaan muta tejötä uten ylön aempa hotoutannua, aratavuutta (dagnooella ja nhn perutuvlla luotulla, ta reeptlääeden äytöllä arvotuna), erlaa te raportotuja terveyden ta tomntayvyn ndaattoreta, uolleuutta ja ooeonoma tejötä (Van de Ven ja Ell 2000). Käytännöä näden tejöden muaan ottamta on rajottanut opven anetojen puute. Yleenä uuntauena on ollut lätä rteere än ja uupuolen lä muta tejötä tutmuanetojen parantumen myötä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

12 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet 3. Lähtöohdat Julten alue- ta paalltaolla järjetettyjen palvelujen utannua ja utannueroja on uen tarateltu n. julen valnnan teoran autta. Ajatuena on, että väetön preferent hejatuvat paalltaon vranomaten järjetämen palvelujen yyntään polttten proeen autta (emer medaantuloten untalaten äänetypäätöten tuloena). Julen valnnan teorata johdettuja malleja on uen ovellettu mm. oulutupalveluhn, paalltaon vranomaten järjetämn vapaa-ajan palveluhn, järjetyenptoon ja turvalluuteen (pol ja palounta). Lähetymtapaa on ovellettu myö Valton taloudellen tutmueuen (VATT) e- ja peruopetuen, penten laten hodon ja ulttuurpalvelujen valtonouuden määräytymperuteta oevaa tutmuea (Lehtonen ym. 2008). Samaa lähetymtapaa e utenaan ole ovellettu terveydenhuoltoon. Ueat lähetymtapaan lttyvät tautaoletuet ovat varn ongelmalla terveypalvelujen annalta (. taremmn Hänen ja Luoma 995). Emer yttäellä unnalla on varn vähän mahdolluua vauttaa eroaraanhodon utannun, jota muodotavat yl puolet terveydenhuollon utannuta. Tätä euraa, että emer verohnnan määrttely tältä pohjalta on ongelmallta. Toaalta terveypalvelujen ältö on vaeammn määrteltävä oulu- ja pävähotopalveluhn verrattuna. Koa terveydenhuolto muodotuu hyvn erlata palveluta (ennaltaehäevät palvelut, peruterveydenhuollon, eroaraanhodon 2 ja vanhutenhuollon palvelut), tuotoen määrttely amalla tavalla un emer opetutomea (oppla) e ole mahdollta. Nyyään lähtöohtana pdetään tä, että terveydenhuollon tuoto tul määrtellä hodettujen potladen peruteella, jollon muaan tul ottaa a potlaan tetyn terveyvavan taa aamat palvelut (peruterveydenhuolto, lääeet, eroaraanhoto) oo hotoetjun aana. Tällä hetellä anetoja nän määrtellytä hodetuta potlata on olemaa van muutamata potlaryhmätä. Potlaryhmät ovat huomattavat heterogeenempä un emer peruoulun opplaat ta pävähodoa olevat lapet, mnä vuo hedän palvelutarpeena määrttely pelätään än peruteella e ole mahdollta. Edellä manttujen terveydenhuollon ertyprteden taa ulomanen terveydenhuollon orvaurteeretä oeva tutmu e ole perutunut paalltaon 2 Somaatten eroaraanhodon tuottetuea äytetty DRG-ryhmttely ältää nyyellään non 500 erlata tuotetta. 2 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

13 3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet vranomaten palvelujen yynnän mallntameen, vaan lähnnä terveypalvelujen ylötaon yynnän, äytön ja utannuten mallntameen. Paallhallnnon määrttelemän palvelutarjonnan vautua on pyrtty utenn ottamaan huomoon (vaomaan) mallnnuea. Korvaurteeretä oevan tutmuen eeenä tavotteena on ollut pyrmy oeudenmuauuteen palvelujen äytöä ja äyttömahdolluua. Palvelujen tarve määräytyy eeet ylöllten tejöden peruteella, mnä taa tutmua on etetty näden tejöden analyontn. Mallnnuea on hyödynnetty terveytalouteteellä terveypalvelujen yyntämalleja (Hänen 992). Mallntamen lähtöohtana on myö e, ette olouhdetejötä voda arvoda, elle ylöllä tarvetejötä oteta amalla huomoon. Tämä tutmu ootuu olmeta vaheeta: ) Tuttaan ylötaolla, mtä untataon tedota aatavta potentaalta tarvetejötä parhaten elttävät hodon utannua. 2) Muunnetaan ylötaon tarvetejät untataon tarveertom. 3) Tuttaan olouhdetejötä untataon tarveertomen peruteella. Tutmuen enmmänen ja tonen vahe perutuvat ylötaon anetoon. Kuntataon anetoa äytetään hyvä arvotaea, mten er ylötaon tejät vauttavat tarveertomn untataolla. Kolmannea vaheea arvodaan, mtä untataon olouhdetejät vauttavat unten terveyden- ja vanhutenhuollon menohn en jäleen, un ylötaon tarvetejät on otettu huomoon. Tutmuea hyödynnetään er anetoja ten, että er tejöden vautua arvodaan äyttäen ana parhata äytettävä oleva anetoja. Ylöanetoa äytetään pernteen alue-/unta-aneton jata ylöllten tarvetejöden arvonna. Ylöaneton avulla pytytään uoraan arvomaan ylöllten omnauuen ja palvelujen äytön vältä rppuvuutta, un taa unta-anetolla rppuvuutta vodaan arvoda van epäuorat. Ylöanetoa havattava ylön omnauuen (em. ä, oulutu, aratavuu) ja palvelujen äytön välnen uhde on todellempaa un untataon aggregodun aneton peruteella arvotava vataava uhde 3. Ylöaneton avulla vodaan paremmn välttää eologta harhaa: aggregoduta anetota etmodut tuloet hejatavat eä ylötaon tejötä (oeutettuja tarvetejötä) että aempen vuoen uluea tehtyjen päätöten tuloena yntynetä palveluraenteta, tarjontaolouhteta eä araaloden, terveyeuten ja vanhuten hotolatoten tuottavuueroja ( e oeutettuja tejötä ). Näden eottaven tejöden huomoon ottamnen johtaa mon- 3 Ylö- ja untataon anetojen eroja vo heman arroden uvata euraavat. Ylötaon anetoa on Helngtä äytettävä vajaat havantoa ja Suomualmelta runaat havantoa el yhteenä vajaat havantoa. Kuntataon anetoa ummatan unnata on äytettävä van y havantoa el yhteenä a havantoa. Kuntataon anetoa helnläten ja uomualmelaten palvelujen äyttöä ja utannua uvaa y luu, unnan väetön palvelujen äytön ja utannuten earvo. Ylötaon anetota on aatava teto joaen auaan palvelujen äytötä ja utannuta. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 3

14 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä mutan eonometrn menetelmn (. em. Gravell ym. 2003). Kauaaluu on todellempaa ylöanetoa un unta-anetoa, mä parantaa rteeren läpnäyvyyttä ja uottavuutta eä mahdolltaa ynertaempen ja helpommn ymmärrettäven analyymenetelmen äytön. Ylöaneton äyttöä puoltaa myö e, että äytettävä olevat untataon utannu- ja äyttötedot ovat puutteella. Emer erlata terveyden- ja vanhutenhuollon organonttavota johtuen äytettävä olevta tlatota e aada unnttan vertaluelpota tetoa ereen terveyden- ja vanhutenhuollon utannuta. Vanhutenhuollon avopalveluta e velä ole aatavlla erteltyä utannutetoa. Lä ata unnta äytettävä ovat van unten nettoutannuet, oa unnat maavat untayhtymlle pelätään oman mauouutena (lman aaamauja). Myö untayhtymen erlaet untalautuäytännöt vähentävät utannutetojen vertaluelpouutta. Aemma tarverteeretä oenea tutmua (Hänen ym. 996, 2000) on ä- ja uupuolraenne otettu huomoon laemalla en ä- ja uupuolryhmttäet utannupanot ylötaon anetota uten hotolmoturetertä ja terveydenhuollon väetötutmuta (vrt. Hujanen 2004). Tällön aluetaon 4 tedolla tehdyn analyyn tavotteena ol arvoda, mtä tejät ä- ja uupuolraenteen lä tul ottaa huomoon tarverteerenä. Seltettävänä tejänä äytettn ä- ja uupuolvaotujen palvelujen äyttöä ja nhn perutuva laennalla utannua. Samaa menettelyä on ovellettu myö mua maa tehdyä tutmua (Carr-Hll ym. 994; Gravell ym. 2003). Aluetaon anetoja on äytetty van, ette ylötaon anetoja ole ollut äytettävä (Dderchen 2004). 3.2 Rajotuet Tää tutmuea terveyden- ja vanhutenhuollon valtonouurteeretä pytytään analyomaan aempaa monpuolemmn. Slt valttuun lähetymtapaan lttyy erätä täretä rajotua, jota pyrtään ottamaan huomoon rteeren äytäntöön oveltamta oeva uotua (luu 5). Analyy perutuu palvelujen todelleen äyttöön ja ten nyyn palveluraenten. Tällön oletetaan, että palvelujen äyttö on tehoata el äytöä olevat vomavarat ovat jaautuneet tarpeen (utannu-vauttavuuden) ja oeudenmuauutavotteden muaet (o. optmaalet). Tällä tavon valttavn rteerehn lttyvät annuteet evät alta on välttämättä tue terveypolttten tavotteden toteutumta evätä tomalan valtaunnallta trategta ohjau- 4 Aluetaon analyy tehtn untataon anetolla, joa penet lähunnat ol yhdtetty non auaan yö. Lä myöhemmää vuoden 998 tetohn perutavaa tutmuea uurmmat aupungt ol jaettu oa-aluen (Hänen ym. 2000). 4 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

15 3 Tutmuen lähtöohdat ja rajotuet ta. Krteert evät palte untaa hyvätä (utannu-vauttavata) tomnnata ja hyvtä terveytulota, vaan annutavat untaa panotamaan pemmnn arauen jälhotameen ennaltaehäyn jata. Oeudenmuauutavotteden toteutumen annalta valttuun lähetymtapaan lttyy ahdenlaa rajotteta. Mäl terveypalvelujen äyttö uhteea tarpeeeen e ole jaautunut oeudenmuaet väetöryhmen een, e hyvlläään palvelujen äyttöön perutuvlla rteerellä pytytä vähentämään erarvouutta. Tämä vodaan joan määrn ottaa huomoon mm. tarverteeretä valttaea (Hauc ym. 2005). Tehtävä on haateellemp, jo palvelujärjetelmällä pyrtään taottamaan myö väetöryhmttää terveyeroja. Vmeaaten tutmuten muaan tuloryhmttäet erot terveydenhuollon tomenpten etettävä olevaa uolleuudea ovat Suomea lääntyneet vuona (Arffman ym. 2007). Terveyerojen taaamea on ye vertaaleta oeudenmuauudeta, jona muaan erlaea ooeonomea aemaa oleva henlötä tul ohdella er tavon. Tällön valtonouurteereä tul panottaa alempn ooeonomn ryhmn uuluvn hmn ohdtuva palveluja ja tomenptetä, jolla tehoammn edtetään hedän terveyttään. Terveydenhuollon aanavanen julnen rahotu (unnat, arauvauutu) vauttaa unten tarpeeeen ja mahdolluun järjetää terveypalveluja ja annutaa utannuvatuun välttelyyn. Kaanavanen rahotu vähentää unnan tarvetta panotaa terveypalveluhn ellaa palvelua, joa ytyet ja julet palvelut ovat toaan orvaava el ubttuutteja. Ytyet ja unnallet hammalääärpalvelut ovat tyyppemer toaan orvaavta palveluta. Kunnaa, joa on runaat ytytä hammalääärpalvelujen tarjontaa, unnallten hammalääärpalvelujen äyttö on vähäempää, mä näyy äätönä unnan terveymenoa. Sama utannuvautu on työterveyhuollon palvelulla, jota vähentävät terveyeuen avopalvelujen äyttöä ja tä autta unnan terveymenoja. Toaalta aanavaella rahotujärjetelmällä on tapumu lätä unnan terveymenoja nä palvelua, joa ytynen ja julnen tomnta täydentävät toaan el ovat totena omplementteja. Tällaa ovat on emer ytylääärpalvelut. Ytyet lääärpalvelut ovat pääon erolääärpalveluja (em. gyneologa, lmätaudt, pyatra). Ne on täydentävät ja on orvaavat unnalla palveluja. Ytylääär hotaa potlaana mahdollmman ptälle te, mutta uen lähettää potlaana jatotutmueen eroaraanhotoon julelle etorlle. Ytylääärääynnn maavat potla ja arauvauutu, un taa eroaraanhotoon lähetettävän potlaan hodon maaa potlaan otunta. Tutmuten muaan ytylääärpalvelujen äyttö lää unnan terveymenoja (Järvö ja Luoma 999). Kaanavanen rahotu aheuttaa myö epäelvyyä lato- ja avohodon rajapnnaa ja annutaa rtämään utannua toen tomjan maettava. Saraala- ja otaraalahodoa olevat potlaat aavat lääeenä mautta araa- Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 5

16 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä lalta (unta maaa), mutta otaraanhodoa ta muua avohodoa olevat potlaat maavat lääeenä te (arauvauutu orvaa oan ta oonaan). Kahden rahotuanavan ongelmat ovat lääntyneet, un marnolle on tullut uua allta lääetä. Lääehodon utannuvatuuta oevat menettelyt vahtelevat unnata toeen ja jopa unnan ja tomntayön ällä. Vahtelevat äytännöt mertevät tä, että potlaat ovat erarvoea aemaa rppuen hedän aununnataan (Huttunen 2008). Tedot arauvauutuen orvaamta palveluta on aatava ylö- ja untataolla luuun ottamatta työterveyhuoltoa. Teto työterveyhuollon palvelujen äytötä on aatava yrtyen otpaan muaan, mutte työntejän ja palvelujen äyttäjän otpaan muaan. Työterveyhuoltoa oeven tetojen aamnen untaohtaet ol hyvn täreää, oa non olmanne työäten avohodonpalvelujen äytötä tapahtuu työterveyhuolloa. Työterveyhuollon palvelujen tarjonta ja äyttö jaautuvat alueellet epätaaet (Klavu ym. 2008). 6 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

17 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta 4 Valtonouu- ja tarveertomen laadnta 4. Tutmuanetot, palvelujen ryhmttely ja muuttujat 4.. Ylötaon aneto Tutmuea ol äytettävä erttän laajat terveyden- ja vanhutenhuollon palvelujen äyttötetoja vuoden 2006 ajalta ältänyt ylötaon aneto. Tutmuta varten erättn 3 unnata (Epoo, Heln, Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuopo, Kuuamo, Oulu, Por, Rao, Suomualm, Vantaa) ylötaon tetoa peruterveyden- ja vanhutenhuollon avopalvelujen äytötä vuodelta Lä oottn Staen reteretä edellä mantua unna vuonna 2006 auneden latohotoa, aumpalveluja ja eroaraanhodon avohotoa oevat äyttötedot eä Kelan reteretä arauvauututetoa (mm. teto ertyorvaun oeuttavta arauta). Nämä anetot täydennettn Tlatoeuen työääyntretern tedolla (mm. työttömyy, työyvyttömyy, oulutu, tulot, perheraenne, aummuoto) vuodelta Lä anetoja täydennettn analyyä tarvttavlla Tlatoeuen uolemanyyretertä aadulla uolnuuautta ja -vuotta oevlla tedolla vuolta 2006 ja Tlatoeu te tutmueen valttujen unten auata ( tlanne) väetöehon muaet a otota: toen alle 65-vuotata 5 ja toen 65 vuotta täyttänetä 6 Molemmta otoeta potettn ne henlöt, joden vuoden 2006 aummuoto ol tuntematon ta jota evät olleet unnan vanaa auata. Yl 64-vuotaat oo vuoden latohodoa olleet ällytettn utenn anetoon. Tutmuanetota potettn a vuoden 2006 aana uolleet henlöt. Terveypalvelujen äytön lopullea tutmuanetoa ol alle 65-vuotata henlöä (non 20 % em. unten väetötä) ja vanhuten palvelujen lopullea anetoa yl 64-vuotata henlöä. Henlöden palvelujen äyttöä tarateltn päväohtaet vuoden 2006 enmmäetä pävätä vuoden vmeeen pävään at. Nän votn elmnoda päälleäen palvelujen äytön mahdolluu (emer henlö e vo olla amaan aaan terveyeuen vuodeoatolla ja vanhanoda) ja määrttää joaelle henlölle palvelujen äytötä aheutuneet utannuet. Palvelujen utannuna äytettn valtaunnalla yöutannua (Hujanen ym. 2008). Eroaraanhodon ja terveyeuten lyhytaaen (alle 2 vuoroautta) vuodeoa- 5 Otoen oo ol , non 20 % valttujen unten 0 64-vuotata. 6 Otoen oo ol , non 40 % valttujen unten 65 vuotta täyttänetä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 7

18 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä tohodon utannuna äytettn vuoden 2006 FullDRG -ryhmttelyllä HUS:n vuoden 2006 anetolla määrtettyjä utannupanoja ja oo maan emäärää hotojaoutannua (vrt. Peltola ym. 2009). Tällä tavalla määrtetyt utannuet evät ole palvelujen todella tuotantoutannua, vaan ne ovat laennalla utannua. Nän meneteltäeä tuottavuudeta johtuvat erot evät vauta utannun. Koonauudeaan äytetty tutmuaneto uvaa hyvn palvelujen äyttöä ja oveltuu hyvn arvotaea tä, mten er tejät vauttavat palvelujen äytötä aheutuvn uhteelln utannun. Tää tutmuea varnaa valtonouurteeretä arvodaan ereen terveyden- ja vanhutenhuollolle. Lä laadtaan tarverteert terveydenhuollon täremmlle tomnnolle (Tauluo 2). Nden peruteella vodaan laea tomntoohtaet tarveertomet, joden avulla unten ja alueden palvelujen äyttöä ja utannua oevat vertalutedot vodaan yhdenmuataa ja ten parantaa vertalujen luotettavuutta. Krteert laadtaan tomnnottan palvelujen ällön peruteella. Palvelujen ällöllnen luottelu eroaa joan määrn emer unten taloutlatoa äytettävätä hallnnolleta luotueta. Jälmmänen uvaa menoja en muaan, mten palvelutuotanto on äytännöä organotu unna. Emer vanhuten palvelujen hallnnollnen organont vahtelee unnttan uuret. Se vo olla oa oaaltonta ta terveytonta, tenänen tomala ta ntegrotu muhn tomntohn. Nän ollen unten taloutlatota aatavat unten terveydenhuollon ta vanhutenhuollon meno- ja tomntatedot evät ole unten välllä vertaluelpoa. Tauluo 2. Palvelujen ällöllnen ryhmttely (ulua ouu terveyden- ja vanhutenhuollon oonamenota).. Vanhutenhuolto (22 %) Vanhanodt, muu ympärvuoroautnen palveluaumnen, palvelutalot, otpalvelu, othoto. Terveyeuten ptäaahoto (65 vuotta täyttäneet) ja vanhuten otaraanhoto 2. Terveydenhuolto (78 %) Ilman terveyeuten 65 vuotta täyttäneden ptäaahotoa ja vanhuten otaraanhotoa 2. Somaattnen eroaraanhoto (4 %) Saraanhotopren, ytyten palvelutuottajen ja erolääärjohtoten terveyeuten eroaraanhoto (vuodeoato- ja pollnatomnta) 2.2 Pyatra ja melenterveytyö (0 %) Saraanhotopren pyatran tomnta, unten melenterveytomtot ja melenterveyäynnt eä terveyeuten vuodeoatojen alle 65-vuotaat pyatrlla päädagnooella hodetut potlaat 2.3 Terveyeuten avohoto (9 %) Lääär- ja hotajaäynnt (ml. laboratoro ym. tomenpteet), neuvolatomnta, ehäevä työ, jne. pl. vanhuten otaraanhoto 2.4 Terveyeuten vuodeoatohoto (4 %) Ilman vanhuten ptäaahotoa, pyatrten potladen hotoa ja terveyeuten erolääärjohtota tomntaa 2.5 Hammahoto (2 %) Huom. pyörtyten taa ummat evät tämää. 8 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

19 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Tlatollea analyyä äytetyt muuttujat on uvattu tauluoa 3. Saratavuutta oevat muuttujat on muodotettu Kelan retertä ertyorvattavn lääen oeuttavta arauta. Analyyn muaan otettav arau valttn ellaa utannulta allta ananaraua, joden entyvyyttä ertyorvauretertä vodaan luotettavat arvoda. Yhtä luuun ottamatta valtut araudet ovat ellaa, joa ertyorvauen peruteena on arau eä lääe. Anoataan dementaa ertyorvauen peruteena on myönnetty oeu Alzhemern taudn hodoa äytettävn lääen. Tauluo 3. Tlatollea analyyä äytetyt muuttujat ) Seltettävä muuttuja Laennallet palvelujen äytön utannuet auata oht Selttävät muuttujat Potentaalet tarvemuuttujat Suupuol Iä ä vuoden 2005 lopua (. taremp ryhmttely tulotauluota) Syntymävalto Suom, Eurooppa, Aaa, Afra, Amera, muu ta tuntematon Ädnel uom, ruot, muu Kanalauu Suom, muu Koulutu oren uortettu tutnto vuoden 2005 lopua Tulot auntounnan äytettävä olevat tulot vuonna 2006 Pääaallnen tomnta vuoden 2005 lopua Svlääty vuoden 2005 lopua Työyvyttömyy työyvyttömyyeläe vomaa vuoden 2005 lopua, ä alle 55 vuotta Saratavuu Kelan ertyorvauoeu vomaa vuoden 2006 aana, euraava orvauluoa (Kelan arau-numero): Dabete (03) Eplepa () Pyoot (2) Sydämen vajaatomnta (20) Reuma (hajapeäeet deudotaudt, reumaattet nveltulehduet) (202) Keuhoatma (203) Verenpanetaut (205) Sepelvaltmotaut (206) Sydämen rytmhäröt (207) Haavanen pauuolentulehdu ja Crohnn taut (208) Dementa (tarn, donepetl, rvatgmn ja muut Alzhemer-lääeet) (307) Syövät (5, 6, 7, 28, 30) Neurologet taudt (MS, Parnonn taut) (09, 0) Kuolleuu amana (2006) ta euraavana vuonna (2007) Ahtaat aumnen Yn aumnen Kontrollmuuttujat Ytyen etorn palvelujen äyttö eä reeptlääeden äyttö Reeptlääeden utannuet vuoden 2006 aana Ytylääärääynten utannuet (pl. hammalääärääynnt) ja ytyen tutmuen ja hodon utannuet vuoden 2006 aana Ytyen hammahodon utannuet vuoden 2006 aana ) Muuttujen taremp uvau on etetty ltteeä. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 9

20 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä 4..2 Kuntataon aneto Kunta-aneton tedot on erätty pääon Tlatoeuen Alta-tetoannata. Ertyorvattavn lääen oeuttavn henlöden luumäärätedot perutuvat Kelan tetohn. Lä unta-anetoa on hyödynnetty Hujaen ym. (2008) laema unten tarveertoma ja terveyden- ja vanhutenhuollon menotetoja. Analyy on tehty vuoden 2008 untajaon muaella untaluotuella. Kanuun ja Ahvenanmaan unnat, Vöyr-Maamaa ja Aaa on jätetty olouhdetejöden taratelun ulopuolelle. Kunta-anetoa äytetään unten tarveertomen laemeen eä olouhdetejöden arvontn (. ohta 4.5). 4.2 Tutmumenetelmät Tlatollea analyyä noudatettn euraavaa tutmutrategaa. Perumallen utannufuntot etmotn alu yvaheella PNS-regreomalllla, jona tuottamat ertomet ovat helpot tulttava. Alan rjalluu vttaa hen, että uura anetoa PNS etmont tuottaa yhtä luotettava tuloa un monmutaemmn tulttava olevat etmontmenetelmät (em. yletetty lneaarnen mall ja avahenen mall) (Ell 2007). Perumallen etmont alotettn arvomalla en tä, mllä tavalla ä- ja uupuol votan ottaa parhaten huomoon. Tällön arvotn erlaa ä- ja uupuolryhmttelyjä. Lähtöohtana ol e, että ä ja uupuol ovat eeä tejötä, joden tul ana ältyä tarverteerehn. Toea vaheea muaan otettn eä tlatollten että ällöllten rteeren peruteella ellaet tejät, jota parhaten oveltuvat tarverteere. Toen vaheen malln raentamnen perutu ueden muuttujen yhdtelmen tarateluun. Tlatollna rteerenä äytettn etmoduta malleta aatujen ertomen tlatollta mertevyyttä ja uuruutta eä mallen eltyatetta. Koa tutmuanetoa ol neljä untatyyppä, lähdettn tä, että joaen valtun rteern tul olla tlatollet mertevä joaea neljää untaotteea 7 ereen etmodua mallea. Sällöllllä rteerellä tarotetaan tä, että elttävän muuttujan valntaa vodaan perutella eä aemmalla tutmutedolla että äytännön oemuella. Lä elttävän muuttujan tul olla ellanen, että en arvot ovat helpot aatavlla untaohtaet. Valtun malln elttäven muuttujen ertomen heryyttä arvotn ällyttämällä malln ontrollmuuttuj ytyen etorn äyttöä uvaava muuttuja (. Tauluo 3). Kolmannea vaheea etmotn mall, johon älty muta tlatollet mertevä muuttuja, jota e atottu votavan ällyttää tarverteer. Lopul- 7 Kuntaotteet: ) Heln; 2) Epoo ja Vantaa; 3) Kuopo ja Oulu; 4) Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuuamo, Por, Rao, Suomualm. 20 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

21 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta let mallt etmotn panottamalla untaotteta en peruteella, mten nden atottn hejatavan oo maan väetöä. Tällön pääaupuneudun otteden pano määräyty uoraan nden ouudella oo maan väluvuta (otteen pano = 0,07; otteen 2 pano = 0,080), Kuopon ja Oulun oletettn hejatavan muta yloptoaraalaaupuneja (otteen 3 pano = 0,4) eä muden 8 unnan muuta maata (otteen 4 pano = 0,698). Käytöä oleva aneto hejataa hyvn pääaupuneudun unta ja huonoten penä aupuneja ja maalaunta, jota edutvat 8 untaa (Joenuu, Jyväylä, Kemjärv, Kota, Kuuamo, Por, Rao ja Suomualm). Kaa etmodua mallea otettn heteroedatuu huomoon laemalla muuttujen ertomen evrheet äyttäen Whte n etmaattora. Valtun malln hyvyyttä ja heryyttä arvotn uealla tavalla. Yhtenä eeenä lähtöohtana heryyanalyyä ol e, mten er mallt vauttavat äytännöä malleta aatujen erronetmaatten peruteella laettavn unten tarveertomn. Tällön tautalla on ajatu, ette rteere välttämättä tarvte ottaa ellaa täretä utannua elttävä tejötä, joa unten välllä e ole merttävä eroja. Tarveertomet laettn ten, että unn malln tuottama erron normeerattn aen unten väetöpanotettuun earvoon. Lopullen malln valnnaa otettn huomoon myö e, mten malln peruteella votn laata untaohtanen tarveerron. Valttuun malln otettn muaan van elttävä muuttuja, jolla ol utannua läävä vautu Tarveertomen laatmnen 4.3. Vanhutenhuolto Vanhutenhuollon utannuet olvat emäärn euroa 65 vuotta täyttänyttä oht. Tauluoa 4 on etetty vanhutenhuollon utannua elttävä malleja. Pelätään ä- ja uupuolraenne elttävät non 0 % unten väletä utannuvahteluta. Kun malln lätään uu vanhuten aratavuutta uvaavaa tejää eä 80 vuotta täyttäneden vläätyä uvaava muuttuja, nouee malln eltyate 6 %:n. Kun tähän malln lätään velä uolleuu euraavana vuonna muuttuja, nouee malln eltyate lähe 9 %:n. Saatujen erronetmaatten peruteella vuoden 2007 tammuua uolleen henlön utannuet 8 Tähän ol a yytä. Ennnän ertomen negatvnen vautu a aaan en, että joan mallea mall tuott negatva ennuteta jollen henlölle, mä ellaenaan vttaa huonoon malln pefontn. Toe menetelmä, jolla ylötaon ertomet muunnettn untataon rteere, ol ynertaemp, un muuttujalla ol utannua läävä vautu. Koa lähe a elttävät muuttujat olvat aluoaa (dummy) muuttuja, votn muuttujen ertomen vautuet muuttaa potv vahtamalla referenmuuttujaa. Referenarvon vahtamella e ole vaututa malln tlatolln omnauun. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 2

22 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä ovat non euroa oreammat un vuoden 2007 lopua eloa olleen henlön utannuet. Tauluo 4. Vanhutenhuollon etmonttuloa Muuttuja Mall. Pelätään ä- ja uupuol Mall 2. Suoteltu mall Mall 3. Suoteltu mall + lääeutannuet Mall 4. Suoteltu mall ja uoleman läheyy Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Vao 640 2,05 7 5, , ,09 Iä ja uupuol (ref: alle 75-vuotaat) Iä 75-84, nanen ,74 260,7 292, ,85 Iä 75-84, me 688 3, ,7 09 8, 666 5,45 Iä 85-, nanen , , , ,25 Iä 85-, me 87 4, , , ,00 Dabete 534 3, , ,55 Eplepa 432 7, , ,5 Pyoot , , ,0 Sydämen vajaatomnta 04 3, ,7 68 2,30 Dementa , , ,4 Neurologet taudt Reeptlääeden utannuet Kuollut vuonna 2007 E nama oleva 80 vuotta täyttänyt Eloaolouuaudet vuonna , , , , , ,58-0,39-7, , ,04 Seltyate (R 2 ) 0,04 0,6 0,64 0,86 Mall F(4, 76677) = 486,44 F(, 76670) = 232,88 F(2, 76669) = 25,07 F(3, 76668) = 20,95 Root MSE 8505,8 8228,3 826,2 808,5 9 Eloaolouuaudet vuonna 2007 muuttuja on oodattu ten, että e aa arvon, jo henlö on uollut vuoden 2007 tammuua ja arvon 3, jo henlö on eloa vuoden 2007 lopua. Tällön näden ahden henlön utannuten erotu on ( 354 ) = euroa. 22 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

23 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Tuloten muaan Kelan orvaamat ääntyneden henlöden reeptlääeden utannuet vähentävät vanhutenhuollon utannua (Tauluo 4, Mall 3). Malln muaan lääeutannuten lääntymnen 0 eurolla vähentää unnan vanhutenhuollon utannua non 4 eurolla. Tämä johtunee tä, että lääeutannua on van avohodoa olevlla ja vanhutenhuollon utannuet ovat allemmat latopotlalla, joden lääehodon utantaa unta. Lääeutannu muuttujan ällyttämnen malln e paljonaan muuttanut muden elttäven tejöden ertoma. Alutava analyyeä ottalouen tulot oottautuvat täreä ja tlatollet mertevä utannua elttävä tejä. Tulojen vautu vuoden 2006 vanhutenhuollon utannun ol negatvnen. Tämä johtuu ennen aea tä, että pentuloten r joutua latohotoon on uurtuloa uuremp, mä on havattu myö aemmaa tutmuea (Hänen ym. 2008). Vanhuten latohodoa ja ottan myö avopalvelua palvelumaut ovat tulodonnaa, joten pentuloet muodotavat unnlle uuremman taloudellen ratteen un uurtuloet, jota maavat oreampa aaamauja. Valtettavat unnttan e ole aatavlla yl 64-vuotaden henlöden auntountaohtaa tuloja. Koa oulutu ja tulot lttyvät läheet tona ja tedot vanhuten oulutueta ovat aatava unnttan, ällytettn analyyn myö vähän oulutettujen ouu yl 64-vuotata muuttuja. Tämä muuttuja näytt läävän utannua ertyet yl 84-vuotalla. Kuntataolla oulututao on raportotu anoataan yl 64-vuotalle yhteenä, mutta e ereen tätä vanhemma äluoa. Tämän taa oulututaoa e ollut mahdollta ällyttää uoteltavaan vanhutenhuollon malln. Tehtyjen analyyen peruteella päädyttn uottelemaan tarvetejöden laatmta mallta 2 (Tauluo 4), johon uuden arautejän lä ältyy e-nama oloa uvaava muuttuja. Jälmmäen muaan ottamta vodaan perutella llä, että yn aumen on uen todettu läävän vanhupalvelujen tarvetta. Valtettavat yn auven vanhuten utannua e voda uoraan arvoda, llä uur oa vanhutenhuollon utannuta ohdentuu pyyvät latoa olevlle, jolle yn aumen määrttely e ole yelttetä. Kunnttan aatavlla ovat tedot yn auven määrtä perutuvat latohodon ulopuoleen väetöön. Mäl latoa olevat rnnatettan ynauv, palt ynauven ouuteen perutuva rteer unta, joa uuremp oa vanhuta on pyyvää latohodoa. E-nama oleven ouuden atottn parhaten hejatavan yn aumta 0 ntä ylötaon analyyä tlatollet mertevä tulleta muuttujta, jota ol aatava untaohtanen teto. Muuttujan vautu tul elvmmn en vanhemma äluoa. 80 vuotta täyttäneden äluoa jouduttn valtemaan, oa vlääty on unnttan aatavlla tällä äryhmttelyllä. Va- 0 Muuttuja ältää namattomen, leen ja eronneden lä myö avoltoa ja muua e avollea uhteea toten ana auvat yl 79-vuotaat. Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 23

24 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä a uoleman läheyy muuttuja parantaa malln eltyatetta ja uoleman vautu utannun on merttävä, e tä uotella rteer en mahdollten arveluttaven annutnvaututen taa. Tauluoa 5 eä uvoa 2 on tarateltu tä, mten er mallen peruteella laetut tarveertomet orrelovat untataon anetoa vuonna 2006 (vuoden 2008 untajaon muaan). Havataan, että pelätään än ja uupuolen peruteella laetut tarveertomet poeavat melo paljon uotellun malln muata ertomta. Toaalta lääeutannuten läämnen ontrollmuuttuja e äytännöä juuraan muuta unnttaa tarveertoma. Väetöpanotetut orrelaatoertomet ovat heman panottamattoma orrelaatoertoma uurempa. Mallen tuottamat tarveertomet vahtelevat enemmän penä un uura unna. Tauluo 5. Vanhutenhuollon er mallen peruteella laettujen unnttaten tarveertomen orrelaatoertomet (. Tauluo 4) Mall Mall 2, uotu Mall 3 Mall 4 Mall,000 0,873 0,857 0,936 Väetö- Mall 2, uotu 0,797,000 0,999 0,985 panotettu orrelaato Mall 3 0,777 0,999,000 0,980 Mall 4 0,890 0,976 0,969,000 Panottamaton orrelaato Arvomme myö tä, una herä uotellun malln muanen unnttanen tarveerron on lle, mtä otteeta (unnta) tehdyllä malllla tarveerron on laadttu (Tauluo 6). Valtuta panotetuta anetota laadttu tarveerron orrelo vahvat eä oo panottamattomata anetota (panottaa lähnnä pääaupuneutua) että yttätä otteta laadttujen tarveertomen ana (. ohta 4.2). Enten muta poeavat otteeta 2 (Epoo ja Vantaa) laadtut tarveertomet, mutta tällön penmlläänn orrelaatoertomet ovat erttän oreat (0,96). Nän ollen näyttä ltä, ettevät unnttaet tarveertomet rpu tä, mnä otteen anetota ne on laettu. 24 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

25 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Malln 2 tuo ottama tarvee erron,6,5,4,3,2, 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,9,,2,3,4,5,6 Malln tuottama tarveerron Kuvo. Vanhutenhuollon tarveertomet unnttan, mallt ja 2 (Tauluo 4) Malln 2 tuo ottama tarvee erron,6,5,4,3,2, 0,9 0,8 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,9,,2,3,4,5,6 Malln 4 tuottama tarveerron Kuvo 2. Vanhutenhuollon tarveertomet unnttan, mallt 2 ja 4 (Tauluo 4) Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 25

26 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tauluo 6. Vanhutenhuollon uotellun malln* er otteta laettujen ertomn perutuven unnttaten tarveertomen orrelaatoertomet Panotettu oo aneto Panottamaton aneto Panotettu oo aneto Panottamaton aneto Ote Ote 2 Ote 3 Ote 4,000 0,999 0,997 0,980 0,999 0,999 Väetöpanotettu 0,999,000 0,996 0,977 0,999,000 orrelaato Ote 0,996 0,992,000 0,99 0,993 0,995 Ote2 0,973 0,966 0,988,000 0,972 0,977 Ote 3 0,997 0,998 0,987 0,956,000 0,998 Ote 4 0,997,000 0,989 0,964 0,997,000 Panottamaton orrelaato *Tauluo 4, mall 2 Etmoduta regreomalleta aatujen ertomen peruteella vodaan joaelle unnalle laea ennutetut menot, jota vodaan äyttää valtonouuden perutena. Tällön utenn oletetaan, että aatujen ertomen arvot pyyvät vaona ja laetut utannuet ovat oeta ja uvaavat maan emäärää utannua auata oht. Tää tutmuea äytöä oleva ylöaneto oveltuu utenn parhaten uvaamaan er tejöden uhteellta mertytä, e nnään muuttuja oeva aboluutta euromäärä. Tämän taa ertomet on muutettu uhteell pano, jota evät ole aboluutta euromäärää arvoja ja ten ne ovat helpot laettava er vuolle, un oo maan emääräet utannuet auata oht tedetään. Tämä tarottaa, ette uhteella utannupanoja tarvte joa vuo etmoda uudelleen, jotta valtonouuertomet vodaan laea. Oletuena on, että er tejöden uhteellet panot pyyvät amona vuodeta toeen eptällä aavälllä. Tauluoa 7 on etetty tauluon 4 uotellun malln 2 peruteella laetut utannupanot vanhutenhuollon palvelulle. Kun tedetään unn väetöryhmän ouu yl 64-vuotaata väetötä, vodaan unnan tarveerron laea ertomalla väetöouu panolla: Tarveerron = 0, vuotaat/yl 64-vuotaat + +,305 e-nama olevat 80 vuotta täyttäneet/yl 64-vuota väetö. Käytännöä panot on laettu euraavat (. Lte 2). En tehdään regreoanalyy lman vaotermä ällyttämällä malln myö referennä äytetty ä/uupuol-luoa (emer alle 75- vuotaat tauluon 4 malla 2). Tämän jäleen laetaan regreomallta aatujen ertomen panotettu earvo. Panona äytetään uhunn muuttujaan uuluven henlöden ouutta henlöden oonamäärätä anetoa. Emer alle 75-vuotata panotetaan alle 75-vuotaden ouudella yl 64-vuotata. Lopullnen pano laetaan ertomen uhteella panotettuun earvoon. Menetelmä tuottaa vuoden 2006 anetolla unnttaen tarveertomen, joa on ama un mallta 2 (Tauluo 4) aatujen ertomen peruteella laettu tarveerron. 26 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

27 4 Valtonouu- ja tarverteeren laadnta Ltteeä 2 on etetty tarveertomen laemnen emerunnalle Kuuamo ytyohtaet. Tauluo 7. Vanhutenhuollon uotellun malln* utannupanot Muuttuja Kutannupano Iä ,07 Iä 75-84, nanen 0,595 Iä 75-84, me 0,473 Iä 85-, nanen 2,98 Iä 85-, me 2,573 Dabete 0,222 Eplepa,78 Pyoot 2,464 Sydämen vajaatomnta 0,433 Dementa 2,694 Neurologet taudt,773 E nama oleva 80 vuotta täyttänyt,305 *Tauluo 4, mall Terveydenhuolto Terveydenhuollon utannuet olvat anetoa emäärn 240 euroa heneä oht. Myö terveydenhuolloa ää ja uupuolta oevat muuttujat elttävät varn vähän unten vältä utannuvahtelua (Tauluo 8). Meten ja naten välllä utannueroja ol mertevät van 8 39-vuotaden äryhmää, joa mm. ynnytyten taa naten utannuet ovat elvät meten utannua uuremmat (non 400 euroa). Alle -vuotaden utannuet ovat myö elvät oreammat un hetä vanhempen laten utannuet. Saratavuumuuttujen ja työyvyttömyyden eä ooeonomten tejöden muaan ottamnen malln paran eltyatetta huomattavat. Kun uolleuu ol malla muana, nou malln eltyate 0 %:ta %:n. Vuoden 2007 alua uolleen henlön utannuet olvat euroa uuremmat un vuoden 2007 lopua eloa olleen henlön utannuet. Ueat potentaalta tarvetejötä (uten tulot, analauu) evät tulleet tlatollet mertev. Päädymme uottelemaan malla, johon än ja uupuolen, 3 aratavuutta uvaavan muuttujan ja työyvyttömyyden lä ältyy myö huono oulutu, työvoman ulopuolnen väetö (e-työä oleva muuttuja) eä yn auvat (Tauluo 8, Mall 2). Koulutu muuttujan ottamnen muaan perutuu tlatollten rteeren ohella hen, että orea oulutu on ueden tutmuten muaan yhteydeä hyvään terveyteen ja ten lttyy penempään palvelutarpeeeen. On todennäötä, ettevät äytöä olevat aratavuutejät uvaa rttävät pal- Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato 27

28 Tutmu terveyden- ja vanhutenhuollon tarve- ja valtonouurteeretä Tauluo 8. Terveydenhuollon etmonttuloa Muuttuja Mall. Pelätään ä ja uupuol Mall 2. Suoteltu mall Mall 3. Suoteltu mall + lääeden ja ytyten palvelujen äyttö Mall 4. Suoteltu mall + uolemanläheyy Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Kerron t-arvo Vao , , , ,7 Iä , , , ,66 Iä , , , ,29 Iä 8-39, nanen 384, , , , (ref: Iä 8-39, me) Iä , , , ,03 Iä , , , ,69 Iä , , , ,42 Iä , , , ,06 Dabete 708 0, , ,24 Eplepa 439 6, , ,80 Pyoot , , ,60 Sydämen vajaatomnta 257 5, , ,74 Reuma , , ,79 Keuhoatma 754 8,2 57 4, ,90 Verenpanetaut 433 5, , ,54 Sepelvaltmotaut 58 7, ,8 2 7,32 Sydämen rytmhäröt 05 3, , ,5 Haavanen pauuolentulehdu 475 5, , ,3 ja Croh- nn taut Dementa 290 6, , ,29 Syövät , , ,56 Neurologet taudt 49 4, , ,9 Työyvytön alle , , ,4 vuota Huonoten oulutettu 297 6, , ,9 yl 9-vuota (ref: oulutettu ta alle 20-vuota) E työä oleva 296 0, , ,58 (ref: työllet) Yn auva 360 8, , ,99 Reeptlääeden 0,3 2,28 utannuet Ytylääärnpalot 0,54 7,25 ja tutmu- ja hoto- palot Ytyten hammalääären -0,54-7,22 palot Kuollut vuonna ,04 Eloaolouuaudet ,08 vuonna 2007 Seltyate (R 2 ) 0,048 0,0 0,07 0,2 Mall F(7, ) = 245,5 F(24, ) = 3,3 F(27, ) = 22,6 F(26, ) = 24,2 Root MSE 564,2 507,7 4999,9 4985,9 28 Raportt 3/2009 Terveyden ja hyvnvonnn lato

Ravintoloiden tupakansavuhaittojen vähentäminen. Raportti TUR B013

Ravintoloiden tupakansavuhaittojen vähentäminen. Raportti TUR B013 Rantoloden tupaanauhattojen ähentämnen Raportt TUR B13 Seppo Enbom Lamnaarpuhallu.19 m³/ dt - C Baarmetar 1 8 6 4 Paallpoto.38 m³/ Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 47 Tulolmaäleö.19 m³/, dt -5 C Julatu Työuojelurahaton

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin) Matematan ja tlastoteteen latos Johdatus dsreettn matemataan (Sysy 28 4. harjotus Ratasuja (Juss Martn 1. Kertomus Hotell Kosmosesta jatuu: Hotellyhtymän johdolta tul määräys laata luettelo asta mahdollssta

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 30.10.2008 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISESSA MAKSUSSA 1.1.2009 LÄHTIEN NOUDATETTAVAT LASKUPERUSTEET

KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 30.10.2008 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISESSA MAKSUSSA 1.1.2009 LÄHTIEN NOUDATETTAVAT LASKUPERUSTEET KUNTIN LÄKVKUUTU 328 VRHILÄKMNORUTI MKU 29 LÄHTIN NOUDTTTVT LKURUTT Valtuusuta ahstaa arhaseläemeoperustese masu eaode yhtesmäärä uodelle euromääräsest Tämä ahstettu masu o samalla lopullste masue yhtesmäärä

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

/If# Lu.ErTeL.a It?.?. /~.3

/If# Lu.ErTeL.a It?.?. /~.3 040/Magn.omna./SMOY/73 /f# Lu.ErTeL.a t?.?. /~.3 ~~,u~~ - ~,~ ()~.4~~- ~ ;(t-1 ~ ~ tf*#?~/ ~ #~. ~ KVNAYTTEDEN MAGNEETTSTEN OMNASUUKSEN. MAARTYKSA v. 1973 Otanem 28.1 2.1 973 Pea Lappaa nen Rautaruu Oy:n

Lisätiedot

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket / Ratkaut Aheet: Avaaat: Tlatollte aetoje kuvaame Oto otokaumat Etmot Etmotmeetelmät Väletmot Artmeette kekarvo,

Lisätiedot

Terveytemme Termisanasto ja tilastolliset menetelmät

Terveytemme Termisanasto ja tilastolliset menetelmät Terveytemme Termsaasto a tlastollset meetelmät Termsaasto Tlastollset meetelmät Lädevtteet Termsaasto Elaaodote Estyvyys Ilmaatuvuus Iävaot Koortt Luottamusväl Mallvaot PYLL el potetaalsest meetetyt elvuodet

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Mat-2.142 Optmontopn semnaar K-2000 Montavoteopmont Semnaarestelmän tvstelmä Pentt Säynätjo 22.3.2000 Tchebycheff-menetelmä ja STEM 1. Johdanto Tchebycheff-menetelmä ja STEM ovat vuorovauttesa montavoteoptmontmenetelmä.

Lisätiedot

1. välikoe

1. välikoe Jan Loto TA7 Ekonometan johdantok Nm: Opkeljanmeo: välkoe 77 Vataa alla olevn kyymykn ympäömällä okea vahtoehto Kakn tehtävää on neljä vahtoehtoa, jota yk on oken Okeata vataketa aa pteen ja vääätä vataketa

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 2/2. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 1/2

Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 2/2. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 1/2 TKK (c) Ila Mell (4) Jaaume tuusluvut Johdatus todeäösyyslasetaa Jaaume tuusluvut Marov ja Tshebyshev epäyhtälöt Momett Vous ja hupuuus Suurte luuje la TKK (c) Ila Mell (4) Jaaume tuusluvut: Mtä opmme?

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2 / ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usea vapausastee vaeeato oasvärähtely osa MONINKERAISE OMINAISAAJUUDE Sesso MS oreeratu oasuodo { lasetaeetelässä oletett, että o ysertae oasulataauus. arastellaa velä tapausta,

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 Mat-.04 Tlastollsen analyysn perusteet, evät 007. luento: Johdatus varanssanalyysn S ysteemanalyysn Laboratoro Ka Vrtanen Kertaus: ahden rppumattoman otosen t-test () () Perusjouo oostuu ahdesta ryhmästä

Lisätiedot

SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄ- VIEN LASKENTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNITTELUSSA KÄYTETTÄ- VIEN LASKENTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN aalto-yliopito tenillinen oreaoulu Eletroniian, tietoliienteen ja automaation tiedeunta Rauno Hirvonen SÄHKÖASEMAN ENSIÖPUOLEN SUUNNIELUSSA KÄYEÄ- VIEN LASKENAMENEELMIEN KEHIÄMINEN Diplomityö, joa on jätetty

Lisätiedot

2 1017/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

2 1017/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 07/03 Liitteet MUUOS LASKUPERUSEISIIN YÖNEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISA OIMINAA HARJOIAVILLE ELÄKESÄÄIÖILLE 07/03 3 Liite VAKUUUSEKNISE SUUREE Näiä laueruteia eiintyät auututeniet uureet laetaan yel:n muaien

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006

S-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006 S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita

Lisätiedot

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita Vuoden Beauceron -äännöt (vomaa 1.1.2017 alkaen) Yleä peraatteta Klpalukau on kalentervuo. Mukaan hyväkytään van KoraNetta löytyvät tuloket pl. erkeen pteytetyt arvoklpalut. Yhden uortuken pteet muodotuvat

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

15.8.2005 KUORMITUSKÄYRÄSTÖT... 16 5. VALMISTUS JA LAADUNVALVONTA... 17

15.8.2005 KUORMITUSKÄYRÄSTÖT... 16 5. VALMISTUS JA LAADUNVALVONTA... 17 SUUNNITTELUOHJE 1 () SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 1.1 ESIJÄNNITETTY TERÄSBETONI-YHDISTELMÄRAKENNE... 1.1.1 LBL-pa... 1.1. LB-pa... 1. KÄYTTÖKOHTEET... 1. REUNA- JA KESKIPALKKITYYPIT.... LIITOSTAVAT... 7.1 LIITOS

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Bernoullijakauma. Binomijakauma

Bernoullijakauma. Binomijakauma Beroulljaauma Beroull oe o ahde mahdollse ulostulo oe, jossa taahtumsta äytetää mtysä ostume ja eäostume. Esmerejä: rahahetto (ruua ta laava), lase sytymä (tyttö ta oa), helö verryhmä ( ta c ), oselja

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

Viime kerralta: Puheentuotto (vokaalit)

Viime kerralta: Puheentuotto (vokaalit) Vme elt: Puheetuotto volt Solle glottheäte Äätöväylä Suodtue tuloe ytyvä ää Vme elt: Kelly-Lochbum yhtälöt Mllet äätöväylää tuje ute vull: 3 Vme elt: Rtooetee ll ole -uod Kelly-Lochbum yhtälöde mue toetee

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 7..005 MATEMATIIKAN KOE. ateen ammatillien oulutuen aiien alojen yteinen matematiia ilpailu Nimi: Oppilaito:. Koulutuala:... Luoa:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA. Teniia ja liienne:... Matailu-,raitemu-

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta. 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.

Lisätiedot

PD-säädin PID PID-säädin

PD-säädin PID PID-säädin -äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen

Lisätiedot

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO

MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINTAMINEN PARAMETRISOIMALLA SIDOSMONISTO IIVISELMÄ MONIKAPPALEMEKANIIKAN MALLINAMINEN PARAMERISOIMALLA SIDOSMONISO J. MÄKINEN & H. MARJAMÄKI eknllen ekankan a optonnn lato apereen teknllnen ylopto PL 589 33101 AMPERE ää etykeä kuvataan lyhyet

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä

Esimerkkilaskelma. Jäykistävä CLT-seinä Eimerilaelma Jäyitävä CLT-einä 30.5.014 Siällyluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - 3-3 ATERIAALI... - 4-4 PANEELILEIKKAUSKESTÄVYYS... - 4-5 LAELLIN LEIKKAUSKESTÄVYYS... - 5-6 LAELLIEN

Lisätiedot

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY Värähelymeaa 8. 8 USEAN VAPAUSASEEN SYSEEMIN VAIMENEMAON PAKKOVÄRÄHELY 8. Normaalmuoomeeelmä Usea vapausasee syseem leyhälöde (7.) raaseme vaa aava (7.7) a (7.8) homogeese yhälö ylese raasu { } lsäs paovomaveora

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

Frégier'n lause. Simo K. Kivelä, P B Q A

Frégier'n lause. Simo K. Kivelä, P B Q A Smo K. Kvelä, 13.7.004 Fréger'n lause Tosen asteen ärllä ellpsellä, paraaelella, hperelellä ja nden erostapauslla on melonen määrä snertasa säännöllssomnasuusa. Eräs tällanen on Fréger'n lause: Oloon P

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14) Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,

Lisätiedot

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

RATKAISUT: Kertaustehtäviä Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

s k a s k s k i s k JÄTKÄSAARI NRO /6

s k a s k s k i s k JÄTKÄSAARI NRO /6 1/6 2/6 Knrntu Kenlten ruounten umen mhdolltv orttel on yhdtelmä muunneltv untoj, monäyttöä yhtetloj, potut j vehreää luonto. Kortteln eteläon muodotvt putomt ph uojvt unrennuet. Ne ovt ldelm luhtäytäven

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

4.3 Liikemäärän säilyminen

4.3 Liikemäärän säilyminen Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1 / VÄRÄHTELYEANIIA SESSIO : Usean vapausasteen vaeneaton onasvärähtely osa JOHDANTO Usean vapausasteen systeen leyhtälöt ovat ylesessä tapausessa uotoa [ ]{ & } [ C]{ & } [ ] { } { F} & ( un vaennusta e

Lisätiedot

TPE AIRRPORT VAIHE 2 MISSIO

TPE AIRRPORT VAIHE 2 MISSIO MISSIO ARRpor onepn voeen on edää j luod lplueu elnenoelämälle oo eeläeä j eeeä Suome Hyvä meju j omv nnväle yheyde Eurooppn edeuv eä yryä eä nl edämään enää vuorovuu Yheyde j hyvä meju edeuv myö mlun

Lisätiedot

4. A priori menetelmät

4. A priori menetelmät 4. A pror menetelmät 4. Arvofunkto-menetelmä 4.2 Lekskografnen järjestämnen 4.3 Tavoteohjelmont Tom Bäckström Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 4. Arvofunkto-menetelmä Päätöksentekjä antaa eksplsttsen

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely Valuma-aluetaon kuormituken hallintataulukon vaatimumäärittely Verio 4.11.2011 1. Tavoitteet Veienhoidon äädöten toteutu edellyttää veitöihin kohdituvan kuormituken vähentämitä n, että veden laatu paranee

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä

seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä MAL-VERKOSTO udu maanäyön, aumn ja lnn häjnä 15.3.2011 MAL-vr: Khää raga udulla uunnlua ja vahvaa r mjdn yhyöä yl unarajjn navalauu, ävä avu ja uujn lpaluyy, ujuva ar, lmanmuun hllnä. Tarjaa uujn väln

Lisätiedot

7. Menetysjärjestelmät

7. Menetysjärjestelmät lueto7.ppt S-38.45 Leeteora perusteet Kevät 25 Ssältö Kertausta: ysertae leeteoreette mall Posso-mall asaata, palvelota Sovellus vrtaava dataletee malltamsee vuotasolla Erlag-mall asaata, palvelota < Sovellus

Lisätiedot

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria. 5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä

( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä S-445 FYSIIKKA III (Sf) Sysy 4, LH Ratasut LHSf-* ohesen uvan esttämää systeemä Systeemssä on 5 huasta joden yhtenen energa on U = 6ε Kunn energatason degeneraatotejä on Olettaen, että systeem noudattaa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15 A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus OMEN ÄÄDÖKOKOELMA 2001 Julaistu Helsingissä 23 päiänä maalisuuta 2001 N:o 254 256 IÄLLY N:o iu 254 osiaali- ja tereysministeriön asetus työnteijäin eläelain muaista toimintaa harjoittaan eläesäätiön eläeastuun

Lisätiedot

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2. SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA

SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA Turun ylioito Yhteiuntatieteellinen tiedeunta Taloutieteen laito SOVINTO RIITA-ASIOIDEN RATKAISUKEINONA Soinnon edellytyten mallintamieta taloutieteen menetelmin Pro gradu -tutielma Tououu 009 Tarja Kangamaa

Lisätiedot

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ AUINRROTALON UUNNITTLU MAIIVIPUUTILALMNTITÄ ini aarimaa ARITHTI AFA AUTUT / ARITHTUURIN LAITO TAMPRN TNILLINN YLIOPITO MODULAA -hanke TAMPRN TNILLINN YLIOPITO. ARITHTUURIN LAITO. AUNTOUUNNITTLU. JULAIU

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

SyySkuu 2012 www.skp.fi/jyvaskyla

SyySkuu 2012 www.skp.fi/jyvaskyla 012 2 yl a u u a v y Sy.f i/j y p. www - Suomen EU-jäenyydetä lähtien on rummutettu, että julien etorin ouutta BKT:tä on pienennettävä. Kuntataolla ye on ollut alati avavata palvelujen yityitämietä, aupunginvaltuutettu

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot