Energia & innovaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia & innovaatiot"

Transkriptio

1 Energia & innovaatiot Vaasan seutu saa suurta kilpailuetua asemastaan Pohjoismaiden suurimpana energiaklusterina. Korkea osaamistaso ja toimijoiden välinen monipuolinen yhteistyö pitää moottorin käynnissä ja tehostaa toimintaa. Energiaklusterin käsite nousi esiin 1990-luvulla, mutta kehitys oli alkanut jo yli 100 vuotta sitten tarkemmin sanottuna vuonna 1906, jolloin John Wickström perusti Suomen ensimmäisen moottoritehtaan. Niistä päivistä tuotevalikoima on huomattavasti laajentunut, ja nykyinen energiaklusteri muodostuu vakiintuneesta verkostosta yrityksiä, alihankkijoita, oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Vaasan seutu onkin Suomen yritystiheimpiä alueita. Energiaklusteriin kuuluu tätä nykyä yli 100 yritystä, jotka yhdessä työllistävät noin henkilöä. Lisäksi kunkin teollisuustyöpaikan lasketaan synnyttävän keskimäärin 2,5 työpaikkaa muille sektoreille. Viennin osuus energiaklusterin tuotannosta on huomattavan korkea, yli 70 %. Tiivistä yhteistyötä Wärtsilä ja ABB kuuluvat klusterin vahvimpiin yrityksiin. Wärtsilä tuottaa laivanmoottoreita, potkurijärjestelmiä ja voimalaitosratkaisuja. ABB on erikoistunut energiatehokkuuteen, sähkövoimaan ja automaatioon. Yritykset työskentelevät maailmanlaajuisesti, minkä ansiosta myös niiden alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat kansainvälistyneet. Muita tunnettuja yrityksiä ovat esim. Vacon, The Switch, Vaasa Engineering, KWH Pipe, Mervento, SESCA, EPV Energia ja Citec. Ne tuottavat ja kehittävät mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimaloita, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Yrityksillä on erinomaiset edellytykset saada työvoimaa esim. alueen seitsemässä oppilaitoksessa järjestettävien räätälöityjen koulutusten kautta. Vaasan seudulla noin 800 henkilöä työs kentelee energiatekniikan tutkimus- ja kehitystehtävissä. Vaasan energiainstituutti tarjoaa tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja alan alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille toimijoille. VaasaEMG on energiamarkkinoihin erikoistunut tutkimusyksikkö. Lisäksi Vaasassa toimii Tutkimuskeskus Technobothnia, jonka laboratoriossa on sähkö-, kone-, rakennus-, tieto- ja ympäristötekniikan tutkimus- ja mittauslaitteistoa. Vaasan yliopiston teknillinen tutkimuslaitos tukee kansainvälisesti korkealaatuista tieteellistä tutkimusta. Uusiutuva energia valtaa alaa Energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uusiutuvat energianlähteet ja hajautettu energiantuotanto tarjoavat Vaasan seudulla monia investointimahdollisuuksia. Alueen sijaintia eli rannikkoa aiotaan lähitulevaisuudessa hyödyntää tuulivoiman merkittävään laajentamiseen. Keväällä 2009 alueella oli 9 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho oli 5,5 MW. Merenkurkun alueelle on suunnitteilla kuusi suurehkoa tuulipuistoa, mm. Raippaluotoon, Laihialle, Vähäänkyröön, Maalahteen ja Korsnäsiin. Niiden kokonaisteho voi nousta jopa MW:iin. Yli kolmasosa (35%, MW) Suomessa vuoden 2009 päätteeksi suunnitelmissa olevasta tuulivoimasta onkin sijoittumassa juuri Vaasan seudulle. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab koordinoi energiatekniikan klusteriohjelmaa valtioneuvoston valtakunnallisessa OSKE-osaamiskeskusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa energia-alan yritysten kilpailukykyä. Hajautetun energiantuotannon, esim. tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi Vaasan seutu kantaa ohjelmassa päävastuun sähkönjakelusta, ICT:stä ja sähkönkulutuksesta. Innovatiivista sähkön- ja lämmöntuotantoa Vaasan Asuntomessuille vuonna 2008 rakennettu omavarainen matalaenergiaverkko on yksi esimerkki uusiutuvan energian innovaatioista. Asuinalueen talot lämmitetään käyttämällä merenpohjan sedimenttiin varastoitunut auringon lämpö hyödyksi. Merenpohjaan on vedetty lähes 8 km koaksiaalikaapelia, ja vesimassa toimii valtavana aurinkopaneelina. Jokaisessa rakennuksessa on oma lämpöpumppunsa, joka lämmittää veden haluttuun lämpötilaan. Järjestelmää voi kesäaikana käyttää ilmastointiin. Alue tuottaa noin tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa verrattuna hiili- ja öljyvoimalan avulla tuotettuun sähköön ja lämpöön.

2 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Kuva: Wärtsilä. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Asuntomessualueen taloissa olevien lämpöpumppujen tarvitsema sähkö tuotetaan bioenergialla: tähän tarkoitukseen käytetään läheiseltä vanhalta kaatopaikalta saatavaa metaanikaasua Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Mateve Oy sai meren pohjasedimentin lämmön keskitetystä keräämisestä alueellisen Innosuomi-palkinnon. Jätteenpoltto tarjoaa myös mahdollisuuksia. Esim. Westenergy Oy:n jätteenpolttoon perustuvan voimalan toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa. Voimalan teho riittää noin asukkaan tuottaman, hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen muuttamiseen kaukolämmöksi ja sähköksi. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan polttolaitoksen avulla vähentää noin tonnia vuodessa, mikä on huomattava määrä myös kansallisella tasolla mitattuna. Vaasan seudulla on kehityksen eteenpäin viemiseen tarvittavaa energiaa. Jo vakiintuneet yritykset ja verkostot toivottavat uudet, innovatiiviset toimijat tervetulleiksi energiseen joukkoon! Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yritysten määrä: yli 100 Työntekijöitä: Liikevaihto: 4 miljardia euroa Viennin osuus: 70 % Yrityksissä kehitetään ja tuotetaan mm. - dieselmoottoreita - kaasumoottoreita - sähkömoottoreita - voimalaitoksia - sähkön siirto ja jakelujärjestelmiä - taajuusmuuttajia - tuulivoimateollisuuden ratkaisuja - teknisiä suunnittelu- ja konsultointipalveluja globaalille energiasektorille Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh VaasaEMG Käyntiosoite: Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Vaasan korkeakoulukonsortio energyvaasa-portaali Alatori 1 A VAASA

3 Eläminen & palvelut Kuva: Arto Hämäläinen. Merenkurkun saaristo, arvokas ja ainutlaatuinen maailman luonnonperintökohde. Historiaa, kulttuuria, palveluita kaikkea niitä kaupungissa olla pitää. Vaasan seudulla on paljon tarjottavaa, arvostitpa sitten urbaania kaupunkivilinää tai luonnonläheistä elämää. Vaasan seudulla on asukasta ja se tarjoaa houkuttelevan, kansainvälisen ja energisen ympäristön niin ihmisille kuin yrittäjyydellekin. Alueen työllisyysaste on jo pitkään ollut maan parhaimpia ja koko Suomeen verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään. Täällä on työtä ja hyvää elämää! Asuminen Alueen asuinympäristö on puhdas ja turvallinen. Unelma merenrannan omakotitalosta tai omasta saarimökistä voi täällä toteutua. Valinnanvaraa on, haluatpa sitten asua keskustassa muuttovalmiissa huoneistossa tai hankkia tontin maaseudulta ja rakentaa itse oman kodin perustuksista alkaen. Kansainvälinen ilmapiiri Vaasa on Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Ruotsinkielisten osuus Vaasanseudulla on noin 44 %. Palvelut ovat kätevästi saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Voit esimerkiksi kouluttautua ja hankkia osaamista esikoulusta yliopistotasolle sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä voit opiskella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa englanniksi IB-lukiossa, ja päiväkotipalveluitakin tarjotaan englanninkielellä. Elinkeinoelämän kansainvälisyyttä kuvastaa sekin, että alueen teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa Peruspalvelujen saatavuus on Vaasan seudulla hyvä. Alueelliset panostukset kunnalliseen opetus- ja kulttuuritoimintaan asukasmäärään verraten on maan toiseksi korkein. Suunnilleen joka viides vaasalainen on opiskelija, mikä tekee Vaasasta myös erittäin nuorekkaan kaupungin. Julkinen sektori tuottaa pääosan (yli 70 %) kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, mutta väestörakenteen muuttuessa myös yksityisille toimijoille on tarvetta varsinkin vanhustenhuollossa. Lapsiperheille on tarjolla monipuolisia päivähoitopalveluita tarpeen mukaan. Luonto, kulttuuri, vapaa-aika, kauppa Seutu sijaitsee meren äärellä, ja pitkä rantaviiva tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vapaaajanviettoon ja myös asumiseen. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin vuonna 2006 ensimmäisenä Suomessa UNESCO:n maailman luonnonperintökohteiden listalle. Merenkurkun kasvisto ja eläimistö ovat myös ainutlaatuisia, sillä alue on geologisesti katsottuna vielä lapsenkengissä. Merenkurkun alueen maankohoamisen vuoksi Vaasan seutu kasvaa noin neliökilometrin verran vuodessa. Jokamiehenoikeuksien ansiosta sekä suomalaiset että ulkomaalaiset saavat liikkua luonnossa vapaasti ja kerätä marjoja ja sieniä. Voit hyödyntää jokamiehenoikeuksia myös kauniin saariston tutkimiseen veneille ja vaellellen. Vaasan seudun kansainvälinen luonne näkyy varsinkin monikulttuurisessa tarjonnassa. Vaasassa toimii suomen- ja ruotsinkieliset teatterit, ja muissa kunnissa esitetään ahkerasti harrastajateatteri- ja revyynäytöksiä. ArtCity Vaasa -passilla voit edullisesti tutustua alueen moniin museoihin, jotka esittelevät kaikkea mahdollista Merenkurkun geologiasta ja luonnosta kansainväliseen nykytaiteeseen ja perinteisiin käsityöläismenetelmiin. Useat musiikkifestivaalit tarjoavat joka vuosi maailmanluokan kuoro- ja kamarimusiikkia. Elokuussa vietetään Taiteiden Yötä, jolloin kulttuuri ja erilaiset esitykset valloittavat kaupungin. Liikunnan harrastajat iloitsevat Vaasan uudesta laajennetusta uimahallista sekä Botniahallin, Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan urheiluja monitoimihallin, tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Vaasassa on myös jäähalli (3 kaukaloa) ja 27 reiän golfkenttä. Talviaikaan voit vierailla hiihtokeskuksissa, esim. Vaasan Öjbergetillä tai Vöyrillä, ja hiihtää valaistuilla laduilla. Yleiset rannat ovat kesäkuukausina ahkerassa käytössä, ja monet luontopolut ja pyörätiet tarjoavat hyviä liikuntareittejä vuoden ympäri. Kylpylä Tropiclandia palvelee kaikenikäisiä vesipetoja ympäri vuoden, ja kesäaikaan perheet viihtyvät myös Wasalandian vauhdikkaassa huvipuistossa.

4 Vaasan keskusta Alueen yhdistyselämä on vilkasta. Voit harrastaa kaikkea mahdollista agilitystä ja autourheilusta ammuntaan, joogaan tai laskuvarjohyppyyn! Vaasa on alueen kaupallinen keskus ja shoppailumahdollisuudet ovat erinomaiset. Monipuoliset ostoskeskukset, lukuisat erikoisliikkeet, tori ja kauppahalli takaavat laajan tarjonnan. Alueen vetovoima lisääntyy lähivuosina voimakkaasti uusien yritysten asettuessa alueelle ja kaupalle kaavoitettujen alueiden kasvaessa nopeasti. Kaikki lähellä Lyhyet etäisyydet ovat verraton etu, kun haluaa kuluttaa aikansa muuhun kuin matkoihin. Työmatkoista selviää alueen hyvien liikenneyhteyksien ansiosta useimmiten vartissa eikä varsinaisia ruuhka-aikoja oikeastaan ole. Valtatie 8 kulkee alueen poikki. Lentoliikenne on vilkasta, ja pääkaupunkiseudulle pääsee kätevästi myös junalla. Maailman pohjoisin kansainvälinen, ympärivuotinen autolauttareitti kulkee Vaasan ja Uumajan väliä. Lähes matkustajaa kulkee vuosittain laivalla Merenkurkun yli. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Pohjanmaan Matkailu Raastuvankatu 30, Vaasa Puh Vuoden 2008 Asuntomessut järjestettiin Vaasan Suvilahdessa. Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmista. Alatori 1 A VAASA

5 Sijoittuminen & tilat Vaasa Airport Park Pohjanmaan myönteinen väestökehitys on voimakkaimmillaan Vaasan seudulla. Kasvava väestömäärä lisää ostovoimaa ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet palvelutarjonnan laajentamiseen. Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäinen vaihe koskee kaupallisten palvelujen sijoittumista. Niin sanottu Vaasan Laatukäytävä koostuu korkealuokkaisista yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen alueista. Vyöhyke ulottuu Vaasan lentokentältä kaupungin keskustan kautta Palosaarelle ja uudelle Kivihaan liikealueelle. Alueen yhtenäistämiseksi Vaasan keskustan eteläpuolelle suunnitellaan täydentäviä kauppapaikkoja ja liikenneyhteyksiin suunnitellaan parannuksia. Vaasan keskusta on alueen kaupallinen keskus, ja ydinkeskusta on näin ollen toinen tärkeä kehityskohde. Keskustan laajentuessa koillisen suuntaan myös sen ja Kivihaan välinen alue muuttuu luonteeltaan keskustamaiseksi, ja ydinkeskusta kasvaa ennen pitkää yhteen Musta saaren Sepänkylän keskustan kanssa. Kaupallisten palvelujen verkosto on Vaasan seudulla laajempi kuin Suomessa keskimäärin. Vähittäiskaupan palvelutarjonta on hyvä niin Vaasan ydinkeskustassa kuin eri asuinalueillakin. Siten suuria ostoskeskuksia ei ole tähän mennessä vielä syntynyt yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, vaikka väestöpohja on riittävä hypermarkettien perustamiseen. Uudet liikepaikat tarjoavat yrityksille kilpailukykyisiä sijoittumispaikkoja hyvien liikenneyhteyksien varrella keskustan alueella, Kivihaassa, moottoritien risteysalueella sekä Porintien liittymän kohdalla Mustasaaren Vikbyssä. Tiloja kaikkiin tarpeisiin Voit etsiä sopivia yritystontteja ja liiketiloja alueen kaikista kunnista Vaasanseudun toimitilarekisteristä. Tarjolla on sekä toimisto- että teollisuustiloja. Vaasan kaupunki vuokraa ja myy yritys tontteja mm. Kivihaasta, Suvilahdesta ja Vaasa Airport Parkista sekä liiketiloja eri kaupungin osista. Vaasan toimitilarekisterissä, Vaasan Toimitilat, on laaja tarjonta vapaista tai pian vapautuvista tuotanto- ja toimistotiloista sekä liiketiloista. Palosaaren Yrityskeskus Oy tarjoaa yritystiloja neljässä kohteessa, jotka on saneerattu entisistä teollisuusrakennuksista. Oy Vaasa Parks Ab tarjoaa monipuoliset tilat kolmessa yrityspuistossaan: Vaasa Airport Park, Vaasa Science Park ja Strömberg Park. Mustasaaressa on hyvin suunniteltuja yrityskeskuksia viidessä sijaintipaikassa Lintuvuoren, Sepänkylän, Koivulahden, Raippaluodon ja Vikbyn (I &II) alueilla. Isossakyrössä on suuria liike- ja teollisuustontteja Tervajoella ja Valtaalassa. Vähässäkyrössä on keskeisiä yritystontteja Merikaarrossa, kirkonkylässä ja Tervajoella.

6 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Vaasan kaupunki Tekninen toimi Vaasan kaupungin yritystontit www1.vaasa.fi/tekninen/palvelumodulit/ yritystontit Vaasan seudun toimitilarekisteri vaasan-seudun-yritystontit-jatoimitilat-samasta-osoitteesta Vaasan toimitilarekisteri Korsnäsissä toimii tällä hetkellä noin 500 yrittäjää teollisuudessa ja palveluissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä sekä maatalou dessa. Keskeisellä paikalla sijaitsevalla Korsnäsin teollisuusalueella on vapaita tontteja. Laihian kunta omistaa kolme yrityskiinteistöä: Laihian yritystalo II ja III sekä Perälän teollisuushalli. Kunta on aina valmis neuvottelemaan yritysten kanssa tila- ja työvoimatarpeista. Maalahti tarjoaa yritystontteja neljällä teollisuusalueella eli Petolahden Bofjärdenissä, Långåminnessa, Yttermalaxissa ja Norra Brinkenissä. Oravaisissa on tontteja Öjskogin teollisuusalueella. Hyvä sijainti valtatie 8:n varrella on edistänyt myös palveluelinkeinon kehittymistä alueella. Vöyri-Maksamaalla toimii yli 200 yritystä. Kunnassa pyritään kehittämään alkutuotannon, yrittäjyyden ja palveluiden kehitystä erityisesti uusajatteluun kannustamalla. Kun tarvitset tilaa, muista VASEKin kautta tavoitat alueen merkittävimmät liikekiinteistöjen ja -tonttien tarjoajat. Palosaaren yritystilat Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa Parks Oy Ulla Mäki-Lohiluoma Puh tai Mustasaaren kunta Elinkeinosihteeri Matias Båsk Puh Isonkyrön tontit ja toimitilat Vähänkyrön yritystiedot Korsnäsin tontit ja toimitilat Laihian yritystilat Maalahden yritystilat Oravaisten tontit Vöyri-Maksamaan tontit ja toimitilat Alatori 1 A VAASA

7 Koulutus & osaaminen Vaasan kampusalue Mahdollisuus monikieliseen korkeakoulutukseen ja vankka energiatekniikan osaaminen takaavat Vaasan seudun aseman merkittävänä osaamiskeskuksena. Kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat ja laitokset sijaitsevat Palosaaren kauniilla kampusalueella meren rannalla. Alueella yhdistyy jännittävästi vanha ja uusi. VAASAN YliOPiStON kampus Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu Vaasan yliopiston lisäksi neljästä korkeakouluyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat monikielisiä tutkintoja ja tutkimusta tekniikan, kaupan, median ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Konsortio profiloi alueen korkeakoulutoimintaa ja jatkuva kehitystyö palvelee alueen yritystoimintaa. Korkeakouluissa on kaikkiaan opiskelijaa, mikä on 20 % Vaasan asukasmäärästä. Halukkaat voivat saada opetusta jo esikoulusta lähtien suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi. Aito monikielisyys mahdollistaa opetuksessa ja tutkimuksessa ainutlaatuiset ja innovatiiviset ratkaisut. Maailmanluokan korkeakoulutusta Vaasan yliopiston kampusalue on kiistatta Suomen kaunein. Kampus sijaitsee merenrannalla 15 minuutin kävelymatkan päässä Vaasan keskustasta. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja noin 400 työntekijää. Vaasan yliopiston tärkeimmät opetus- ja tutkimusalueet ovat talous, hallinto, kielet ja kulttuuri. Yliopisto on suomenkielinen, mutta siellä voi opiskella myös ruotsiksi, englanniksi Palosaaren helmi ja saksaksi. Kansainväliset opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmat ovat suosittuja, ja useita tutkintoja tarjotaan kokonaan englannin kielellä. Energia-alaa voi opiskella myös ekonomikoulutuksen puitteissa. Levón-instituutti käynnistää keväällä 2010 yhdessä University of Aberdeenin kanssa uuden energiatutkinnon, Energy Business MBA:n. Svenska handelshögskolan eli Hanken on Pohjoismaiden vanhimpia kauppakorkeakouluja ja se vietti 100-vuotisjuhliaan vuonna Hanken on Suomen johtava talous-kau- Yliopiston pallisen kampuksella alan kansainvälisesti yhdistyvät akkreditoitu sekä yliopisto Yliopisto (EQUIS ja AMBA). on kaupungin Hankenilla on Suomen sisällä, linjat kuten ovat ruotsinkielisiä, perinteinen yksi on mannereurooppa- englanninkie- eurooppalainen luonnonvara ja ympäristö. että anglosaksinen Useimmat opinto-yliopistokulttuuri. ekonomikoulutuksista eniten kansainvälisiä linen. Noviassa on Vaasanseudulla noin lainen yliopisto. opiskelijoita. Kuitenkin Hankenilla harjoitettava pihanurmikoita tutkimus opiskelijaa, kiertävät ja se rakennukset tarjoaa tutkintoon rajaavat tähtäävää sen selkeästi muusta kaupungista anglosaksisen kampusyliopiston tapaan. Yliopistoalue on kansainvälisesti hyvin arvostettua, ja se toimii nuoriso- ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta läheisessä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan pohjalaista kanssa. suljettujen pihapiirien sekä traditiota, jatko- ja erikoistumiskoulutusta. kun rakennukset rajaavat jatkaa myös Hankenilla on kuusi laitosta: rahoitusta- Vaasan ammattikorkeakoulu (Vamk) on piha-aluetta joka reunalta. lous ja taloustilastotiede, yritysjohtaminen ja organisaatio, kauppaoikeus, markkinointi, kansantalous ja laskentatoimi. Hankenilla on kampukset Helsingissä ja Vaasassa. Hankenin Vaasan kassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkaitusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja teknii- Uudisrakennukset Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna Ne suunniteltiin entisen lääninarkkitehti kampuksella on Axel noin 500 Setterbergin opiskelijaa. hengessä, lussa sekä hän sosiaali- loi Vaasan ja terveysalalla. tärkeimmät Opiskelijoita julkiset Åbo Akademin Vaasan yksikön pysyvä on noin ja päätoimista henkilöstöä 240. rakennukset toiminta 1860-luvulla. käynnistyi vuonna Kirjastorakennus 1974, kun luokanopettajien vaasalaisen koulutus siirtyi tiedeyliopiston yliopistoihin ja kas- yhteinen teoreettista tiedekirjasto käytännön opetusta ja oppimiskeskus suomeksi, Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulussa valmistui vuonna annetaan Siellä sijaitsee kolmen vatustieteiden tiedekunta sijoitettiin Vaasaan. ruotsiksi ja englanniksi. Koululla on myös erittäin Uuden kampuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. ja kehityspsykologiaa sekä hoitotiedettä. Åbo Akademin Vaasan yksikössä on noin opiskelijaa ja 350 työntekijää. Useimmat tutkinnot suoritetaan ruotsin kielellä. Åbo Akademin yhteydessä toimii erillinen täydennyskoulutuskeskus, jolla on laajaa koulutus- ja hanketoimintaa. MediaCity on uusi yksikkö, joka tarjoaa nykyaikaista ja korkeatasoista joukkoviestinnän koulutusta. Ammattikorkeakoulu Novia koostuu viidestä yksiköstä: tekniikka ja merenkulku, sosiaali- ja terveydenhuolto, talous, kulttuuri sekä monialainen, monikielinen ja kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu, joka tarjoaa koulu- laaja kansainvälinen vaihto-ohjelmaverkosto. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisyyteen, monikielisyyteen ja yrittä- Toiminta kehittyi nopeasti ja vuonna 1992 perustettiin yhteiskunta- ja hoitotieteiden tiedekunta. Nykyään tiedekunnassa voi opiskella so- Kampuksen siaalipolitiikkaa, vanhalla valtio-oppia, puolella sijaitsevat joukkoviestintää Fabriikki, jyyteen. Technobothnia, Konttori sekä Puuvillatalot. Osa näistä entisistä Puuvillatehtaan työntekijöiden asunnoista on opiskelijoiden käytössä. Kauppaneuvos August Alexander Levón perusti vuonna 1856 Palosaaren rantaan

8 Yhteystietoja Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Puhelinvaihde: Hanken, Svenska handelshögskolan Vaasan kampus PL 287 (Kauppapuistikko 2), Vaasa Puh , Åbo Akademi, Vaasan yksikkö Rantakatu 2, Vaasa Puh , Yrkeshögskolan Novia Tehtaankatu 1, Vaasa Puh , Vaasan tiedekirjasto Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulu Wolffintie 30, Vaasa Puh , Vaasassa toimiva Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA on, muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluja tarjoava tutkimus- ja tuotekehityskeskus. MUOVA:n erikoisalana on yritysmaailman ongelmien ratkaiseminen ja sen tarpeiden täyttäminen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut Vaasassa vuodesta Vaasassa on mahdollista suorittaa alempi oikeustieteellinen tutkinto eli oikeusnotaarin tutkinto kokonaisuudessaan, mutta myös yksittäisiä maisterivaiheen opintoja voidaan järjestää Vaasassa. Koulutus on kaksikielinen. Suomenja ruotsinkieliset opiskelijat seuraavat yhteistä opetusta, josta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään suurin piirtein yhtä suuri osuus. Tutkimus katsoo tulevaisuuteen Vaasanseudulla on useita merkittäviä tutkimuslaitoksia. Vaasan energiainstituutti on yhteistyöorganisaatio, joka yhdistää ja tukee energiaklusterin toimijoita tarjoamalla tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja. Energiainstituutin biopolttoainelaboratorio, joka sijaitsee Technobothnian tiloissa, on Suomen monipuolisin. Se mahdollistaa energiatutkimuksen kansainvälisen yhteistyön. Laboratoriossa voidaan tutkia biodieselin lisäksi myös kiinteitä ja kaasumaisia sekä fossiilisia polttoaineita. Tutkimuskeskus Technobothnia vahvistaa muutenkin Vaasan seudun asemaa merkittävänä teknisen osaamisen keskuksena. Technobothniassa harjoitetaan laajamittaista teknillistä tutkimus-, opetus- ja yrityspalvelutoimintaa. Keskeisimmät toimialat ovat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö-, energia- ja automaatiotekniikka, tietotekniikka, rakennustekniikka, ympäristö- ja laboratoriotekniikka sekä maanmittaustekniikka. Vaasa Science Parkin tavoitteena on edistää innovaatiojärjestelmässä tieteen, elinkeinoelämän ja julkisten tahojen (esim. rahoittajien) välistä toimintaa ja vuorovaikutusta. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab kehittää alueen energia-alan yrityksiä ja edistää innovaatiotoimintaa sekä uusien teknologiapohjaisten yritysten muodostamista erilaisten ohjelmien ja hankkeiden avulla. Merinova koordinoi energiateknologian klusteriohjelmaa valtakunnallisessa OSKE osaamiskeskusohjelmassa. Monipuolinen osaamiskeskus Vaasanseudulla on huippuosaamista kaupan, tekniikan, muotoilun, juridiikan, hyvinvointipalvelujen sekä kielten ja kulttuurin aloilla. Vahva energiaklusteri, aktiivinen tutkimustoiminta, osaava työvoima ja kansainväliset yhteydet ovat merkittäviä edellytyksiä jatkuvalle kehitykselle ja kasvulle. Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA Wolffintie 36 F 11, Vaasa Puh , Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Koulutuksen toimisto: Wolffintie 35 B (PL 700), Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh , Vaasa Science Park Wolffintie 36 F 2, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh , Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh , Alatori 1 A, Vaasa Puh Alatori 1 A VAASA

9 Alueellinen elinkeinorakenne Elinvoimainen elinkeinorakenne on yksi Vaasan seudun korkean työllisyysasteen taustatekijöistä. Vaasanseudulla on noin yritystä, joista 90 % on pieniä tai keskisuuria. Julkinen sektori on alueella suurin työllistäjä, mutta pian sen perässä tulevat teollisuus ja palvelusektori, johon myös kauppa kuuluu. Kansainvälisyys on leimallista sekä teollisuudelle että kaupalle: monet ulkomaiset yritykset ovat asettuneet alueelle ja alueella toimivien yritysten vientiaste on korkea. Henkeä kohti laskettuna Vaasan seutu on ykkössijalla kansallisissa vientiluvuissa ja toisella sijalla kokonaistuotantoluvuissa, heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Osaamista monilla aloilla Alueelle asettuvia yrityksiä houkuttelee monipuolinen elinkeinoelämä, myönteinen yrittäjähenki, monikielinen ympäristö ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Alueen perinteisiä aloja ovat puunjalostus-, vene-, kemian- sekä metalli- ja elektroniikkateollisuus. Etenkin energiateollisuus on erityisen iskukykyistä vahvan energiatehokkuuden osaamisensa ja maailmanlaajuisen ympäristöteknisten ratkaisujen kysynnän ansiosta. Klusteri osaa, tahtoo ja uskaltaa Alueen aktiivisia yritysklustereita ovat energia-, metalli- ja veneklusteri sekä puuala. Energiaklusteri Pohjoismaiden suurin koostuu yli 100 yrityksestä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä. Energiaklusterin yritykset tuottavat mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimalaitoksia, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Ostrobothnia Metal -metalliklusteriin kuuluu Pohjanmaan maakunnassa 300 yritystä, joista monet toimivat energiateollisuuden alihankkijoina. VASEK (aluekehitys), Merinova (teknologiakehitys), Vaasan Energiainstituutti (energiatutkimus) ja Woodpoint (puuala) ovat tärkeitä toimijoita näissä yritysten, tutkimuksen ja kehitysyksiköiden välisissä verkostoissa.

10 VAASAN SEUDUN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN (%) VUODEN 2007 LOPUSSA (Lähde: Tilastokeskus) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Teollisuus Vaasan seudun Koko maa Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Muut palvelut Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Kiinteistöalan toiminta Innovatiivisia synergiaetuja Vaasan seutu panostaa tiiviisti logistiikan ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Eri alojen kesken syntyy luonnollisia synergiaetuja, esim. energia-alan ja rakennusteollisuuden kesken rakennettaessa matalaenergiataloja ja hajautettuja energiaratkaisuja. Venealan materiaaliosaamista voidaan puolestaan hyödyntää mm. tuulivoimateollisuudessa, ja huonekaluvalmistajien osaaminen on hyödyksi venealalla. Alkutuotanto ja kauppa kulkevat käsi kädessä Teollisuuden vastapainona Vaasan seudulla on myös perinteistä maataloustuotantoa elinvoimaisella maaseudulla. Täällä on myös luonnonmukaiseen viljelyyn ja maatilamatkailuun erikoistuneita tiloja sekä osaavia käsityöyrittäjiä. Kasvihuoneviljely ja turkistarhaus ovat vahvasti esillä. Alkutuotanto työllistää Vaasan seudulla keskimäärin noin 14 % työvoimasta. Elintarviketuotanto on erittäin tärkeää, jotta maatalous voisi säilyä alueella elinvoimaisena. Alueella on vahvoja toimijoita lihan-, kalan- ja perunanjalostuksessa, leipomoalalla, marja- ja luontaistuotteiden valmistuksessa sekä myös nopeasti kasvavalla valmisruokasektorilla. Vaasa on vakiintunut koko alueen kaupan keskus. Täällä on runsaasti kansainvälisiä vähittäiskauppaketjuja ja palveluyrityksiä, mm. muodin ja rakennustekniikan aloilla. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Vaasan Energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Puualan Kehityskeskus Woodpoint Myllykatu 15, Vaasa energyvaasa-portaali Finnmet-metalliportaali Alatori 1 A VAASA

11 Yrittäjyyden tuki & verkostot Osaava työvoima, hyvin toimivat tuki-, kehitys- ja kansainvälistymispalvelut, paikalliset ja maailmanlaajuiset yritysverkostot: Vaasan seutu tarjoaa kaikki edellytykset menestymiseen. Vaasan seutu on yritysten lukumäärällä mitattuna yksi Suomen yritteliäimpiä alueita. VASEK koordinoi yhdessä kattavan kumppaniverkostonsa kanssa monipuolisia tukipalveluja alueen yrityksille markkinoinnista ja logistiikasta tekniikkaan, kielipalveluihin ja juridisiin palveluihin. Startia hyvä kasvupohja uusille yrityksille VASEKin yhteydessä toimiva Vaasan seudun Uusyrityskeskus Startia tarjoaa maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluita, mikäli mietit oman yrityksen perustamista. Alueellinen yhteistyö kattaa runsaat 30 yritystä; teollisuutta, pankkeja, vakuutusyhtiötä ja tilintarkastajia. Lisäksi alueen kunnat, työvoimaviranomaiset, elinkeinoelämän järjestöt ja oppilaitokset tukevat toimintaa. Startian yritysneuvojat auttavat arvioimaan liikeideaasi ja tukevat sinua koko perustamisprosessin ajan. Asiantuntijaverkostollamme on vankka yrityselämän kokemus ja hyvät tiedot kilpailutilanteesta. Jopa 90 % uusista yrityksistä on toiminnassa kaksi vuotta ja yli 80 % vielä viisi vuotta aloituksen jälkeen. Kehitys ja kansainvälistyminen VASEK tarjoaa jo toimiville yrityksille neuvontaa kehitys- ja rahoitusasioissa. Neuvomme myös omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa ja tarjoamme tarvittaessa mentorointia. Kansainvälistymispalvelumme kattavat viennin ja tuonnin sekä investointimahdollisuuksien markkinoinnin ja työvoiman rekrytoinnin. Palvelut on suunnattu alueella jo toimiville yrityksille sekä ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille. Teemme yhteistyötä Viexpon ja Finpron kanssa ja sitä kautta saat yrittäjänä käyttöösi kansainvälistymisvalmiuksiin liittyviä palveluja, esim. riskinhallintaa, logistiikkaratkaisuja ja vientivalmiusanalyyseja. Ostrobothnia Metal hitsaa alan yhteen Ostrobothnia Metal on metallialan kehityshanke, joka saa osan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Pohjanmaalta noin 300 metalliyritystä. VASEK toimii hankkeen päämiehenä tiiviissä yhteistyössä Yritystalo Dynamon, Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordian, Teknologiakeskus Merinovan ja Yrkesakademin i Österbotten -ammattikoulun kanssa. Yhteistyö luo paikallista kytkentää metalliyrityksiin ja edistää metallialan keskeistä kehitystä. Alueen kaikki metalliyritykset tavoittaa kätevästi Finnmet-portaalin avulla. Metalliklusterin yhteinen strategia vahvistaa jo olemassa olevia, yritysten välisiä verkostoja esim. kehityshankkeiden ja ongelmanratkaisun kautta sekä kohentuneen tunnettuuden ja imagon kautta.

12 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Seuraavat rekisterit auttavat löytämään etsimäsi: Vaasanseudun yritysrekisteri auttaa löytämään etsimäsi lukuisten yritysten joukosta. Rekisterissä on lähes yritystä alakohtaisesti jaoteltuina; kätevä väline etsiessäsi kumppania tai uutta asiakaspiiriä. Vaasanseudun toimitilarekisteristä löydät alueen vapaat, myytävät tai vuokrattavat tontit ja toimitilat. Sekä yritys- että toimitilarekisteri löytyvät osoitteesta WasaWorks-hanke ja ConnectCompetence-portaali auttavat yhdistämään kysyntää ja tarjontaa. Kolmivuotinen WasaWorks-hanke edistää työperäistä muuttoa ja uusien yritysten asettautumista Vaasanseudulle. ConnectCompetence-portaali eli yritysten ja opiskelijoiden virtuaalinen kohtaamispaikka muodostaa osan hanketta. Yritykset voivat portaalin avulla etsiä osaavia harjoittelijoita tai hankkia palveluja, esim. markkinointitutkimuksia. Laajeneva kauppa ja palveluala toimivat myös molemminpuolisessa yhteisvaikutuksessa teollisuuden ja muiden toimintaverkostojen kanssa. Löydä oma lokerosi tällä yhteistyöhaluisella alueella! Merinova. Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Osuuskunta Viexpo Finpro Yritystalo Dynamo Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Yrkesakademin i Österbotten energyvaasa-portaali Finnmet-portaali ConnectCompetence-portaali Alatori 1 A VAASA

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov

VAASA-KAMPUS. AMK-viestintäpäälliköt Oulu Tarja Gromov VAASA-KAMPUS AMK-viestintäpäälliköt Oulu 18.10.2016 Tarja Gromov Suomen energiapääkaupunki Vaasa JOKA POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ VAASA 68 000 ASUKKAAN TALOUDEN JA KULTTUURIN KESKUS

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä

Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä Ilkka Virtanen Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä Vaasa Botnia Rotaryklubin viikkokokous Vaasan yliopisto 26.2.2007 http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/vy_vamk.ppt Palosaaren

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot