Energia & innovaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia & innovaatiot"

Transkriptio

1 Energia & innovaatiot Vaasan seutu saa suurta kilpailuetua asemastaan Pohjoismaiden suurimpana energiaklusterina. Korkea osaamistaso ja toimijoiden välinen monipuolinen yhteistyö pitää moottorin käynnissä ja tehostaa toimintaa. Energiaklusterin käsite nousi esiin 1990-luvulla, mutta kehitys oli alkanut jo yli 100 vuotta sitten tarkemmin sanottuna vuonna 1906, jolloin John Wickström perusti Suomen ensimmäisen moottoritehtaan. Niistä päivistä tuotevalikoima on huomattavasti laajentunut, ja nykyinen energiaklusteri muodostuu vakiintuneesta verkostosta yrityksiä, alihankkijoita, oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Vaasan seutu onkin Suomen yritystiheimpiä alueita. Energiaklusteriin kuuluu tätä nykyä yli 100 yritystä, jotka yhdessä työllistävät noin henkilöä. Lisäksi kunkin teollisuustyöpaikan lasketaan synnyttävän keskimäärin 2,5 työpaikkaa muille sektoreille. Viennin osuus energiaklusterin tuotannosta on huomattavan korkea, yli 70 %. Tiivistä yhteistyötä Wärtsilä ja ABB kuuluvat klusterin vahvimpiin yrityksiin. Wärtsilä tuottaa laivanmoottoreita, potkurijärjestelmiä ja voimalaitosratkaisuja. ABB on erikoistunut energiatehokkuuteen, sähkövoimaan ja automaatioon. Yritykset työskentelevät maailmanlaajuisesti, minkä ansiosta myös niiden alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat kansainvälistyneet. Muita tunnettuja yrityksiä ovat esim. Vacon, The Switch, Vaasa Engineering, KWH Pipe, Mervento, SESCA, EPV Energia ja Citec. Ne tuottavat ja kehittävät mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimaloita, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Yrityksillä on erinomaiset edellytykset saada työvoimaa esim. alueen seitsemässä oppilaitoksessa järjestettävien räätälöityjen koulutusten kautta. Vaasan seudulla noin 800 henkilöä työs kentelee energiatekniikan tutkimus- ja kehitystehtävissä. Vaasan energiainstituutti tarjoaa tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja alan alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille toimijoille. VaasaEMG on energiamarkkinoihin erikoistunut tutkimusyksikkö. Lisäksi Vaasassa toimii Tutkimuskeskus Technobothnia, jonka laboratoriossa on sähkö-, kone-, rakennus-, tieto- ja ympäristötekniikan tutkimus- ja mittauslaitteistoa. Vaasan yliopiston teknillinen tutkimuslaitos tukee kansainvälisesti korkealaatuista tieteellistä tutkimusta. Uusiutuva energia valtaa alaa Energiatehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uusiutuvat energianlähteet ja hajautettu energiantuotanto tarjoavat Vaasan seudulla monia investointimahdollisuuksia. Alueen sijaintia eli rannikkoa aiotaan lähitulevaisuudessa hyödyntää tuulivoiman merkittävään laajentamiseen. Keväällä 2009 alueella oli 9 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho oli 5,5 MW. Merenkurkun alueelle on suunnitteilla kuusi suurehkoa tuulipuistoa, mm. Raippaluotoon, Laihialle, Vähäänkyröön, Maalahteen ja Korsnäsiin. Niiden kokonaisteho voi nousta jopa MW:iin. Yli kolmasosa (35%, MW) Suomessa vuoden 2009 päätteeksi suunnitelmissa olevasta tuulivoimasta onkin sijoittumassa juuri Vaasan seudulle. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab koordinoi energiatekniikan klusteriohjelmaa valtioneuvoston valtakunnallisessa OSKE-osaamiskeskusohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa energia-alan yritysten kilpailukykyä. Hajautetun energiantuotannon, esim. tuuli- ja aurinkoenergian lisäksi Vaasan seutu kantaa ohjelmassa päävastuun sähkönjakelusta, ICT:stä ja sähkönkulutuksesta. Innovatiivista sähkön- ja lämmöntuotantoa Vaasan Asuntomessuille vuonna 2008 rakennettu omavarainen matalaenergiaverkko on yksi esimerkki uusiutuvan energian innovaatioista. Asuinalueen talot lämmitetään käyttämällä merenpohjan sedimenttiin varastoitunut auringon lämpö hyödyksi. Merenpohjaan on vedetty lähes 8 km koaksiaalikaapelia, ja vesimassa toimii valtavana aurinkopaneelina. Jokaisessa rakennuksessa on oma lämpöpumppunsa, joka lämmittää veden haluttuun lämpötilaan. Järjestelmää voi kesäaikana käyttää ilmastointiin. Alue tuottaa noin tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa verrattuna hiili- ja öljyvoimalan avulla tuotettuun sähköön ja lämpöön.

2 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Kuva: Wärtsilä. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Asuntomessualueen taloissa olevien lämpöpumppujen tarvitsema sähkö tuotetaan bioenergialla: tähän tarkoitukseen käytetään läheiseltä vanhalta kaatopaikalta saatavaa metaanikaasua Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Mateve Oy sai meren pohjasedimentin lämmön keskitetystä keräämisestä alueellisen Innosuomi-palkinnon. Jätteenpoltto tarjoaa myös mahdollisuuksia. Esim. Westenergy Oy:n jätteenpolttoon perustuvan voimalan toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa. Voimalan teho riittää noin asukkaan tuottaman, hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen muuttamiseen kaukolämmöksi ja sähköksi. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan polttolaitoksen avulla vähentää noin tonnia vuodessa, mikä on huomattava määrä myös kansallisella tasolla mitattuna. Vaasan seudulla on kehityksen eteenpäin viemiseen tarvittavaa energiaa. Jo vakiintuneet yritykset ja verkostot toivottavat uudet, innovatiiviset toimijat tervetulleiksi energiseen joukkoon! Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yritysten määrä: yli 100 Työntekijöitä: Liikevaihto: 4 miljardia euroa Viennin osuus: 70 % Yrityksissä kehitetään ja tuotetaan mm. - dieselmoottoreita - kaasumoottoreita - sähkömoottoreita - voimalaitoksia - sähkön siirto ja jakelujärjestelmiä - taajuusmuuttajia - tuulivoimateollisuuden ratkaisuja - teknisiä suunnittelu- ja konsultointipalveluja globaalille energiasektorille Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh VaasaEMG Käyntiosoite: Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Vaasan korkeakoulukonsortio energyvaasa-portaali Alatori 1 A VAASA

3 Eläminen & palvelut Kuva: Arto Hämäläinen. Merenkurkun saaristo, arvokas ja ainutlaatuinen maailman luonnonperintökohde. Historiaa, kulttuuria, palveluita kaikkea niitä kaupungissa olla pitää. Vaasan seudulla on paljon tarjottavaa, arvostitpa sitten urbaania kaupunkivilinää tai luonnonläheistä elämää. Vaasan seudulla on asukasta ja se tarjoaa houkuttelevan, kansainvälisen ja energisen ympäristön niin ihmisille kuin yrittäjyydellekin. Alueen työllisyysaste on jo pitkään ollut maan parhaimpia ja koko Suomeen verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään. Täällä on työtä ja hyvää elämää! Asuminen Alueen asuinympäristö on puhdas ja turvallinen. Unelma merenrannan omakotitalosta tai omasta saarimökistä voi täällä toteutua. Valinnanvaraa on, haluatpa sitten asua keskustassa muuttovalmiissa huoneistossa tai hankkia tontin maaseudulta ja rakentaa itse oman kodin perustuksista alkaen. Kansainvälinen ilmapiiri Vaasa on Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Ruotsinkielisten osuus Vaasanseudulla on noin 44 %. Palvelut ovat kätevästi saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Voit esimerkiksi kouluttautua ja hankkia osaamista esikoulusta yliopistotasolle sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä voit opiskella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Ylioppilastutkinnon voi suorittaa englanniksi IB-lukiossa, ja päiväkotipalveluitakin tarjotaan englanninkielellä. Elinkeinoelämän kansainvälisyyttä kuvastaa sekin, että alueen teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa Peruspalvelujen saatavuus on Vaasan seudulla hyvä. Alueelliset panostukset kunnalliseen opetus- ja kulttuuritoimintaan asukasmäärään verraten on maan toiseksi korkein. Suunnilleen joka viides vaasalainen on opiskelija, mikä tekee Vaasasta myös erittäin nuorekkaan kaupungin. Julkinen sektori tuottaa pääosan (yli 70 %) kaikista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, mutta väestörakenteen muuttuessa myös yksityisille toimijoille on tarvetta varsinkin vanhustenhuollossa. Lapsiperheille on tarjolla monipuolisia päivähoitopalveluita tarpeen mukaan. Luonto, kulttuuri, vapaa-aika, kauppa Seutu sijaitsee meren äärellä, ja pitkä rantaviiva tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vapaaajanviettoon ja myös asumiseen. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin vuonna 2006 ensimmäisenä Suomessa UNESCO:n maailman luonnonperintökohteiden listalle. Merenkurkun kasvisto ja eläimistö ovat myös ainutlaatuisia, sillä alue on geologisesti katsottuna vielä lapsenkengissä. Merenkurkun alueen maankohoamisen vuoksi Vaasan seutu kasvaa noin neliökilometrin verran vuodessa. Jokamiehenoikeuksien ansiosta sekä suomalaiset että ulkomaalaiset saavat liikkua luonnossa vapaasti ja kerätä marjoja ja sieniä. Voit hyödyntää jokamiehenoikeuksia myös kauniin saariston tutkimiseen veneille ja vaellellen. Vaasan seudun kansainvälinen luonne näkyy varsinkin monikulttuurisessa tarjonnassa. Vaasassa toimii suomen- ja ruotsinkieliset teatterit, ja muissa kunnissa esitetään ahkerasti harrastajateatteri- ja revyynäytöksiä. ArtCity Vaasa -passilla voit edullisesti tutustua alueen moniin museoihin, jotka esittelevät kaikkea mahdollista Merenkurkun geologiasta ja luonnosta kansainväliseen nykytaiteeseen ja perinteisiin käsityöläismenetelmiin. Useat musiikkifestivaalit tarjoavat joka vuosi maailmanluokan kuoro- ja kamarimusiikkia. Elokuussa vietetään Taiteiden Yötä, jolloin kulttuuri ja erilaiset esitykset valloittavat kaupungin. Liikunnan harrastajat iloitsevat Vaasan uudesta laajennetusta uimahallista sekä Botniahallin, Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan urheiluja monitoimihallin, tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Vaasassa on myös jäähalli (3 kaukaloa) ja 27 reiän golfkenttä. Talviaikaan voit vierailla hiihtokeskuksissa, esim. Vaasan Öjbergetillä tai Vöyrillä, ja hiihtää valaistuilla laduilla. Yleiset rannat ovat kesäkuukausina ahkerassa käytössä, ja monet luontopolut ja pyörätiet tarjoavat hyviä liikuntareittejä vuoden ympäri. Kylpylä Tropiclandia palvelee kaikenikäisiä vesipetoja ympäri vuoden, ja kesäaikaan perheet viihtyvät myös Wasalandian vauhdikkaassa huvipuistossa.

4 Vaasan keskusta Alueen yhdistyselämä on vilkasta. Voit harrastaa kaikkea mahdollista agilitystä ja autourheilusta ammuntaan, joogaan tai laskuvarjohyppyyn! Vaasa on alueen kaupallinen keskus ja shoppailumahdollisuudet ovat erinomaiset. Monipuoliset ostoskeskukset, lukuisat erikoisliikkeet, tori ja kauppahalli takaavat laajan tarjonnan. Alueen vetovoima lisääntyy lähivuosina voimakkaasti uusien yritysten asettuessa alueelle ja kaupalle kaavoitettujen alueiden kasvaessa nopeasti. Kaikki lähellä Lyhyet etäisyydet ovat verraton etu, kun haluaa kuluttaa aikansa muuhun kuin matkoihin. Työmatkoista selviää alueen hyvien liikenneyhteyksien ansiosta useimmiten vartissa eikä varsinaisia ruuhka-aikoja oikeastaan ole. Valtatie 8 kulkee alueen poikki. Lentoliikenne on vilkasta, ja pääkaupunkiseudulle pääsee kätevästi myös junalla. Maailman pohjoisin kansainvälinen, ympärivuotinen autolauttareitti kulkee Vaasan ja Uumajan väliä. Lähes matkustajaa kulkee vuosittain laivalla Merenkurkun yli. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Pohjanmaan Matkailu Raastuvankatu 30, Vaasa Puh Vuoden 2008 Asuntomessut järjestettiin Vaasan Suvilahdessa. Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmista. Alatori 1 A VAASA

5 Sijoittuminen & tilat Vaasa Airport Park Pohjanmaan myönteinen väestökehitys on voimakkaimmillaan Vaasan seudulla. Kasvava väestömäärä lisää ostovoimaa ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet palvelutarjonnan laajentamiseen. Pohjanmaan maakuntakaavan ensimmäinen vaihe koskee kaupallisten palvelujen sijoittumista. Niin sanottu Vaasan Laatukäytävä koostuu korkealuokkaisista yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen alueista. Vyöhyke ulottuu Vaasan lentokentältä kaupungin keskustan kautta Palosaarelle ja uudelle Kivihaan liikealueelle. Alueen yhtenäistämiseksi Vaasan keskustan eteläpuolelle suunnitellaan täydentäviä kauppapaikkoja ja liikenneyhteyksiin suunnitellaan parannuksia. Vaasan keskusta on alueen kaupallinen keskus, ja ydinkeskusta on näin ollen toinen tärkeä kehityskohde. Keskustan laajentuessa koillisen suuntaan myös sen ja Kivihaan välinen alue muuttuu luonteeltaan keskustamaiseksi, ja ydinkeskusta kasvaa ennen pitkää yhteen Musta saaren Sepänkylän keskustan kanssa. Kaupallisten palvelujen verkosto on Vaasan seudulla laajempi kuin Suomessa keskimäärin. Vähittäiskaupan palvelutarjonta on hyvä niin Vaasan ydinkeskustassa kuin eri asuinalueillakin. Siten suuria ostoskeskuksia ei ole tähän mennessä vielä syntynyt yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, vaikka väestöpohja on riittävä hypermarkettien perustamiseen. Uudet liikepaikat tarjoavat yrityksille kilpailukykyisiä sijoittumispaikkoja hyvien liikenneyhteyksien varrella keskustan alueella, Kivihaassa, moottoritien risteysalueella sekä Porintien liittymän kohdalla Mustasaaren Vikbyssä. Tiloja kaikkiin tarpeisiin Voit etsiä sopivia yritystontteja ja liiketiloja alueen kaikista kunnista Vaasanseudun toimitilarekisteristä. Tarjolla on sekä toimisto- että teollisuustiloja. Vaasan kaupunki vuokraa ja myy yritys tontteja mm. Kivihaasta, Suvilahdesta ja Vaasa Airport Parkista sekä liiketiloja eri kaupungin osista. Vaasan toimitilarekisterissä, Vaasan Toimitilat, on laaja tarjonta vapaista tai pian vapautuvista tuotanto- ja toimistotiloista sekä liiketiloista. Palosaaren Yrityskeskus Oy tarjoaa yritystiloja neljässä kohteessa, jotka on saneerattu entisistä teollisuusrakennuksista. Oy Vaasa Parks Ab tarjoaa monipuoliset tilat kolmessa yrityspuistossaan: Vaasa Airport Park, Vaasa Science Park ja Strömberg Park. Mustasaaressa on hyvin suunniteltuja yrityskeskuksia viidessä sijaintipaikassa Lintuvuoren, Sepänkylän, Koivulahden, Raippaluodon ja Vikbyn (I &II) alueilla. Isossakyrössä on suuria liike- ja teollisuustontteja Tervajoella ja Valtaalassa. Vähässäkyrössä on keskeisiä yritystontteja Merikaarrossa, kirkonkylässä ja Tervajoella.

6 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Vaasan kaupunki Tekninen toimi Vaasan kaupungin yritystontit www1.vaasa.fi/tekninen/palvelumodulit/ yritystontit Vaasan seudun toimitilarekisteri vaasan-seudun-yritystontit-jatoimitilat-samasta-osoitteesta Vaasan toimitilarekisteri Korsnäsissä toimii tällä hetkellä noin 500 yrittäjää teollisuudessa ja palveluissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä sekä maatalou dessa. Keskeisellä paikalla sijaitsevalla Korsnäsin teollisuusalueella on vapaita tontteja. Laihian kunta omistaa kolme yrityskiinteistöä: Laihian yritystalo II ja III sekä Perälän teollisuushalli. Kunta on aina valmis neuvottelemaan yritysten kanssa tila- ja työvoimatarpeista. Maalahti tarjoaa yritystontteja neljällä teollisuusalueella eli Petolahden Bofjärdenissä, Långåminnessa, Yttermalaxissa ja Norra Brinkenissä. Oravaisissa on tontteja Öjskogin teollisuusalueella. Hyvä sijainti valtatie 8:n varrella on edistänyt myös palveluelinkeinon kehittymistä alueella. Vöyri-Maksamaalla toimii yli 200 yritystä. Kunnassa pyritään kehittämään alkutuotannon, yrittäjyyden ja palveluiden kehitystä erityisesti uusajatteluun kannustamalla. Kun tarvitset tilaa, muista VASEKin kautta tavoitat alueen merkittävimmät liikekiinteistöjen ja -tonttien tarjoajat. Palosaaren yritystilat Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa Parks Oy Ulla Mäki-Lohiluoma Puh tai Mustasaaren kunta Elinkeinosihteeri Matias Båsk Puh Isonkyrön tontit ja toimitilat Vähänkyrön yritystiedot Korsnäsin tontit ja toimitilat Laihian yritystilat Maalahden yritystilat Oravaisten tontit Vöyri-Maksamaan tontit ja toimitilat Alatori 1 A VAASA

7 Koulutus & osaaminen Vaasan kampusalue Mahdollisuus monikieliseen korkeakoulutukseen ja vankka energiatekniikan osaaminen takaavat Vaasan seudun aseman merkittävänä osaamiskeskuksena. Kaikki Vaasan yliopiston tiedekunnat ja laitokset sijaitsevat Palosaaren kauniilla kampusalueella meren rannalla. Alueella yhdistyy jännittävästi vanha ja uusi. VAASAN YliOPiStON kampus Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu Vaasan yliopiston lisäksi neljästä korkeakouluyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat monikielisiä tutkintoja ja tutkimusta tekniikan, kaupan, median ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Konsortio profiloi alueen korkeakoulutoimintaa ja jatkuva kehitystyö palvelee alueen yritystoimintaa. Korkeakouluissa on kaikkiaan opiskelijaa, mikä on 20 % Vaasan asukasmäärästä. Halukkaat voivat saada opetusta jo esikoulusta lähtien suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi. Aito monikielisyys mahdollistaa opetuksessa ja tutkimuksessa ainutlaatuiset ja innovatiiviset ratkaisut. Maailmanluokan korkeakoulutusta Vaasan yliopiston kampusalue on kiistatta Suomen kaunein. Kampus sijaitsee merenrannalla 15 minuutin kävelymatkan päässä Vaasan keskustasta. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja noin 400 työntekijää. Vaasan yliopiston tärkeimmät opetus- ja tutkimusalueet ovat talous, hallinto, kielet ja kulttuuri. Yliopisto on suomenkielinen, mutta siellä voi opiskella myös ruotsiksi, englanniksi Palosaaren helmi ja saksaksi. Kansainväliset opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmat ovat suosittuja, ja useita tutkintoja tarjotaan kokonaan englannin kielellä. Energia-alaa voi opiskella myös ekonomikoulutuksen puitteissa. Levón-instituutti käynnistää keväällä 2010 yhdessä University of Aberdeenin kanssa uuden energiatutkinnon, Energy Business MBA:n. Svenska handelshögskolan eli Hanken on Pohjoismaiden vanhimpia kauppakorkeakouluja ja se vietti 100-vuotisjuhliaan vuonna Hanken on Suomen johtava talous-kau- Yliopiston pallisen kampuksella alan kansainvälisesti yhdistyvät akkreditoitu sekä yliopisto Yliopisto (EQUIS ja AMBA). on kaupungin Hankenilla on Suomen sisällä, linjat kuten ovat ruotsinkielisiä, perinteinen yksi on mannereurooppa- englanninkie- eurooppalainen luonnonvara ja ympäristö. että anglosaksinen Useimmat opinto-yliopistokulttuuri. ekonomikoulutuksista eniten kansainvälisiä linen. Noviassa on Vaasanseudulla noin lainen yliopisto. opiskelijoita. Kuitenkin Hankenilla harjoitettava pihanurmikoita tutkimus opiskelijaa, kiertävät ja se rakennukset tarjoaa tutkintoon rajaavat tähtäävää sen selkeästi muusta kaupungista anglosaksisen kampusyliopiston tapaan. Yliopistoalue on kansainvälisesti hyvin arvostettua, ja se toimii nuoriso- ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta läheisessä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan pohjalaista kanssa. suljettujen pihapiirien sekä traditiota, jatko- ja erikoistumiskoulutusta. kun rakennukset rajaavat jatkaa myös Hankenilla on kuusi laitosta: rahoitusta- Vaasan ammattikorkeakoulu (Vamk) on piha-aluetta joka reunalta. lous ja taloustilastotiede, yritysjohtaminen ja organisaatio, kauppaoikeus, markkinointi, kansantalous ja laskentatoimi. Hankenilla on kampukset Helsingissä ja Vaasassa. Hankenin Vaasan kassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkaitusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja teknii- Uudisrakennukset Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna Ne suunniteltiin entisen lääninarkkitehti kampuksella on Axel noin 500 Setterbergin opiskelijaa. hengessä, lussa sekä hän sosiaali- loi Vaasan ja terveysalalla. tärkeimmät Opiskelijoita julkiset Åbo Akademin Vaasan yksikön pysyvä on noin ja päätoimista henkilöstöä 240. rakennukset toiminta 1860-luvulla. käynnistyi vuonna Kirjastorakennus 1974, kun luokanopettajien vaasalaisen koulutus siirtyi tiedeyliopiston yliopistoihin ja kas- yhteinen teoreettista tiedekirjasto käytännön opetusta ja oppimiskeskus suomeksi, Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulussa valmistui vuonna annetaan Siellä sijaitsee kolmen vatustieteiden tiedekunta sijoitettiin Vaasaan. ruotsiksi ja englanniksi. Koululla on myös erittäin Uuden kampuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. ja kehityspsykologiaa sekä hoitotiedettä. Åbo Akademin Vaasan yksikössä on noin opiskelijaa ja 350 työntekijää. Useimmat tutkinnot suoritetaan ruotsin kielellä. Åbo Akademin yhteydessä toimii erillinen täydennyskoulutuskeskus, jolla on laajaa koulutus- ja hanketoimintaa. MediaCity on uusi yksikkö, joka tarjoaa nykyaikaista ja korkeatasoista joukkoviestinnän koulutusta. Ammattikorkeakoulu Novia koostuu viidestä yksiköstä: tekniikka ja merenkulku, sosiaali- ja terveydenhuolto, talous, kulttuuri sekä monialainen, monikielinen ja kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu, joka tarjoaa koulu- laaja kansainvälinen vaihto-ohjelmaverkosto. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisyyteen, monikielisyyteen ja yrittä- Toiminta kehittyi nopeasti ja vuonna 1992 perustettiin yhteiskunta- ja hoitotieteiden tiedekunta. Nykyään tiedekunnassa voi opiskella so- Kampuksen siaalipolitiikkaa, vanhalla valtio-oppia, puolella sijaitsevat joukkoviestintää Fabriikki, jyyteen. Technobothnia, Konttori sekä Puuvillatalot. Osa näistä entisistä Puuvillatehtaan työntekijöiden asunnoista on opiskelijoiden käytössä. Kauppaneuvos August Alexander Levón perusti vuonna 1856 Palosaaren rantaan

8 Yhteystietoja Vaasan yliopisto Wolffintie 34, Vaasa Puhelinvaihde: Hanken, Svenska handelshögskolan Vaasan kampus PL 287 (Kauppapuistikko 2), Vaasa Puh , Åbo Akademi, Vaasan yksikkö Rantakatu 2, Vaasa Puh , Yrkeshögskolan Novia Tehtaankatu 1, Vaasa Puh , Vaasan tiedekirjasto Tritonia Vaasan ammattikorkeakoulu Wolffintie 30, Vaasa Puh , Vaasassa toimiva Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA on, muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluja tarjoava tutkimus- ja tuotekehityskeskus. MUOVA:n erikoisalana on yritysmaailman ongelmien ratkaiseminen ja sen tarpeiden täyttäminen. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut Vaasassa vuodesta Vaasassa on mahdollista suorittaa alempi oikeustieteellinen tutkinto eli oikeusnotaarin tutkinto kokonaisuudessaan, mutta myös yksittäisiä maisterivaiheen opintoja voidaan järjestää Vaasassa. Koulutus on kaksikielinen. Suomenja ruotsinkieliset opiskelijat seuraavat yhteistä opetusta, josta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään suurin piirtein yhtä suuri osuus. Tutkimus katsoo tulevaisuuteen Vaasanseudulla on useita merkittäviä tutkimuslaitoksia. Vaasan energiainstituutti on yhteistyöorganisaatio, joka yhdistää ja tukee energiaklusterin toimijoita tarjoamalla tutkimus-, konsultointi- ja täydennyskoulutuspalveluja. Energiainstituutin biopolttoainelaboratorio, joka sijaitsee Technobothnian tiloissa, on Suomen monipuolisin. Se mahdollistaa energiatutkimuksen kansainvälisen yhteistyön. Laboratoriossa voidaan tutkia biodieselin lisäksi myös kiinteitä ja kaasumaisia sekä fossiilisia polttoaineita. Tutkimuskeskus Technobothnia vahvistaa muutenkin Vaasan seudun asemaa merkittävänä teknisen osaamisen keskuksena. Technobothniassa harjoitetaan laajamittaista teknillistä tutkimus-, opetus- ja yrityspalvelutoimintaa. Keskeisimmät toimialat ovat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö-, energia- ja automaatiotekniikka, tietotekniikka, rakennustekniikka, ympäristö- ja laboratoriotekniikka sekä maanmittaustekniikka. Vaasa Science Parkin tavoitteena on edistää innovaatiojärjestelmässä tieteen, elinkeinoelämän ja julkisten tahojen (esim. rahoittajien) välistä toimintaa ja vuorovaikutusta. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab kehittää alueen energia-alan yrityksiä ja edistää innovaatiotoimintaa sekä uusien teknologiapohjaisten yritysten muodostamista erilaisten ohjelmien ja hankkeiden avulla. Merinova koordinoi energiateknologian klusteriohjelmaa valtakunnallisessa OSKE osaamiskeskusohjelmassa. Monipuolinen osaamiskeskus Vaasanseudulla on huippuosaamista kaupan, tekniikan, muotoilun, juridiikan, hyvinvointipalvelujen sekä kielten ja kulttuurin aloilla. Vahva energiaklusteri, aktiivinen tutkimustoiminta, osaava työvoima ja kansainväliset yhteydet ovat merkittäviä edellytyksiä jatkuvalle kehitykselle ja kasvulle. Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA Wolffintie 36 F 11, Vaasa Puh , Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Koulutuksen toimisto: Wolffintie 35 B (PL 700), Vaasa Puh Vaasan energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh , Vaasa Science Park Wolffintie 36 F 2, Vaasa Tutkimuskeskus Technobothnia Puuvillakuja 3, Vaasa Puh , Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh , Alatori 1 A, Vaasa Puh Alatori 1 A VAASA

9 Alueellinen elinkeinorakenne Elinvoimainen elinkeinorakenne on yksi Vaasan seudun korkean työllisyysasteen taustatekijöistä. Vaasanseudulla on noin yritystä, joista 90 % on pieniä tai keskisuuria. Julkinen sektori on alueella suurin työllistäjä, mutta pian sen perässä tulevat teollisuus ja palvelusektori, johon myös kauppa kuuluu. Kansainvälisyys on leimallista sekä teollisuudelle että kaupalle: monet ulkomaiset yritykset ovat asettuneet alueelle ja alueella toimivien yritysten vientiaste on korkea. Henkeä kohti laskettuna Vaasan seutu on ykkössijalla kansallisissa vientiluvuissa ja toisella sijalla kokonaistuotantoluvuissa, heti pääkaupunkiseudun jälkeen. Osaamista monilla aloilla Alueelle asettuvia yrityksiä houkuttelee monipuolinen elinkeinoelämä, myönteinen yrittäjähenki, monikielinen ympäristö ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus. Alueen perinteisiä aloja ovat puunjalostus-, vene-, kemian- sekä metalli- ja elektroniikkateollisuus. Etenkin energiateollisuus on erityisen iskukykyistä vahvan energiatehokkuuden osaamisensa ja maailmanlaajuisen ympäristöteknisten ratkaisujen kysynnän ansiosta. Klusteri osaa, tahtoo ja uskaltaa Alueen aktiivisia yritysklustereita ovat energia-, metalli- ja veneklusteri sekä puuala. Energiaklusteri Pohjoismaiden suurin koostuu yli 100 yrityksestä, jotka työllistävät yhteensä noin henkeä. Energiaklusterin yritykset tuottavat mm. diesel-, kaasu- ja sähkömoottoreita, voimalaitoksia, sähkönsiirron ja -jakelun järjestelmiä, taajuusmuuttajia ja tuulivoimaloiden komponentteja. Ostrobothnia Metal -metalliklusteriin kuuluu Pohjanmaan maakunnassa 300 yritystä, joista monet toimivat energiateollisuuden alihankkijoina. VASEK (aluekehitys), Merinova (teknologiakehitys), Vaasan Energiainstituutti (energiatutkimus) ja Woodpoint (puuala) ovat tärkeitä toimijoita näissä yritysten, tutkimuksen ja kehitysyksiköiden välisissä verkostoissa.

10 VAASAN SEUDUN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN (%) VUODEN 2007 LOPUSSA (Lähde: Tilastokeskus) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Teollisuus Vaasan seudun Koko maa Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Rakentaminen Maa-, metsä- ja kalatalous Muut palvelut Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Kiinteistöalan toiminta Innovatiivisia synergiaetuja Vaasan seutu panostaa tiiviisti logistiikan ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Eri alojen kesken syntyy luonnollisia synergiaetuja, esim. energia-alan ja rakennusteollisuuden kesken rakennettaessa matalaenergiataloja ja hajautettuja energiaratkaisuja. Venealan materiaaliosaamista voidaan puolestaan hyödyntää mm. tuulivoimateollisuudessa, ja huonekaluvalmistajien osaaminen on hyödyksi venealalla. Alkutuotanto ja kauppa kulkevat käsi kädessä Teollisuuden vastapainona Vaasan seudulla on myös perinteistä maataloustuotantoa elinvoimaisella maaseudulla. Täällä on myös luonnonmukaiseen viljelyyn ja maatilamatkailuun erikoistuneita tiloja sekä osaavia käsityöyrittäjiä. Kasvihuoneviljely ja turkistarhaus ovat vahvasti esillä. Alkutuotanto työllistää Vaasan seudulla keskimäärin noin 14 % työvoimasta. Elintarviketuotanto on erittäin tärkeää, jotta maatalous voisi säilyä alueella elinvoimaisena. Alueella on vahvoja toimijoita lihan-, kalan- ja perunanjalostuksessa, leipomoalalla, marja- ja luontaistuotteiden valmistuksessa sekä myös nopeasti kasvavalla valmisruokasektorilla. Vaasa on vakiintunut koko alueen kaupan keskus. Täällä on runsaasti kansainvälisiä vähittäiskauppaketjuja ja palveluyrityksiä, mm. muodin ja rakennustekniikan aloilla. Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Vaasan Energiainstituutti PL 700, Vaasa Puh Puualan Kehityskeskus Woodpoint Myllykatu 15, Vaasa energyvaasa-portaali Finnmet-metalliportaali Alatori 1 A VAASA

11 Yrittäjyyden tuki & verkostot Osaava työvoima, hyvin toimivat tuki-, kehitys- ja kansainvälistymispalvelut, paikalliset ja maailmanlaajuiset yritysverkostot: Vaasan seutu tarjoaa kaikki edellytykset menestymiseen. Vaasan seutu on yritysten lukumäärällä mitattuna yksi Suomen yritteliäimpiä alueita. VASEK koordinoi yhdessä kattavan kumppaniverkostonsa kanssa monipuolisia tukipalveluja alueen yrityksille markkinoinnista ja logistiikasta tekniikkaan, kielipalveluihin ja juridisiin palveluihin. Startia hyvä kasvupohja uusille yrityksille VASEKin yhteydessä toimiva Vaasan seudun Uusyrityskeskus Startia tarjoaa maksuttomia neuvonta- ja tukipalveluita, mikäli mietit oman yrityksen perustamista. Alueellinen yhteistyö kattaa runsaat 30 yritystä; teollisuutta, pankkeja, vakuutusyhtiötä ja tilintarkastajia. Lisäksi alueen kunnat, työvoimaviranomaiset, elinkeinoelämän järjestöt ja oppilaitokset tukevat toimintaa. Startian yritysneuvojat auttavat arvioimaan liikeideaasi ja tukevat sinua koko perustamisprosessin ajan. Asiantuntijaverkostollamme on vankka yrityselämän kokemus ja hyvät tiedot kilpailutilanteesta. Jopa 90 % uusista yrityksistä on toiminnassa kaksi vuotta ja yli 80 % vielä viisi vuotta aloituksen jälkeen. Kehitys ja kansainvälistyminen VASEK tarjoaa jo toimiville yrityksille neuvontaa kehitys- ja rahoitusasioissa. Neuvomme myös omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa ja tarjoamme tarvittaessa mentorointia. Kansainvälistymispalvelumme kattavat viennin ja tuonnin sekä investointimahdollisuuksien markkinoinnin ja työvoiman rekrytoinnin. Palvelut on suunnattu alueella jo toimiville yrityksille sekä ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille. Teemme yhteistyötä Viexpon ja Finpron kanssa ja sitä kautta saat yrittäjänä käyttöösi kansainvälistymisvalmiuksiin liittyviä palveluja, esim. riskinhallintaa, logistiikkaratkaisuja ja vientivalmiusanalyyseja. Ostrobothnia Metal hitsaa alan yhteen Ostrobothnia Metal on metallialan kehityshanke, joka saa osan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeessa on mukana Pohjanmaalta noin 300 metalliyritystä. VASEK toimii hankkeen päämiehenä tiiviissä yhteistyössä Yritystalo Dynamon, Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordian, Teknologiakeskus Merinovan ja Yrkesakademin i Österbotten -ammattikoulun kanssa. Yhteistyö luo paikallista kytkentää metalliyrityksiin ja edistää metallialan keskeistä kehitystä. Alueen kaikki metalliyritykset tavoittaa kätevästi Finnmet-portaalin avulla. Metalliklusterin yhteinen strategia vahvistaa jo olemassa olevia, yritysten välisiä verkostoja esim. kehityshankkeiden ja ongelmanratkaisun kautta sekä kohentuneen tunnettuuden ja imagon kautta.

12 Yhteystietoja Alatori 1 A, Vaasa Puh Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiatalo Futura I, 2. krs Yrittäjänkatu 17, Vaasa Puh Pohjanmaan kauppakamari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Puh Seuraavat rekisterit auttavat löytämään etsimäsi: Vaasanseudun yritysrekisteri auttaa löytämään etsimäsi lukuisten yritysten joukosta. Rekisterissä on lähes yritystä alakohtaisesti jaoteltuina; kätevä väline etsiessäsi kumppania tai uutta asiakaspiiriä. Vaasanseudun toimitilarekisteristä löydät alueen vapaat, myytävät tai vuokrattavat tontit ja toimitilat. Sekä yritys- että toimitilarekisteri löytyvät osoitteesta WasaWorks-hanke ja ConnectCompetence-portaali auttavat yhdistämään kysyntää ja tarjontaa. Kolmivuotinen WasaWorks-hanke edistää työperäistä muuttoa ja uusien yritysten asettautumista Vaasanseudulle. ConnectCompetence-portaali eli yritysten ja opiskelijoiden virtuaalinen kohtaamispaikka muodostaa osan hanketta. Yritykset voivat portaalin avulla etsiä osaavia harjoittelijoita tai hankkia palveluja, esim. markkinointitutkimuksia. Laajeneva kauppa ja palveluala toimivat myös molemminpuolisessa yhteisvaikutuksessa teollisuuden ja muiden toimintaverkostojen kanssa. Löydä oma lokerosi tällä yhteistyöhaluisella alueella! Merinova. Maakuntaliitto Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6, PL 174, Vaasa Puh Osuuskunta Viexpo Finpro Yritystalo Dynamo Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Yrkesakademin i Österbotten energyvaasa-portaali Finnmet-portaali ConnectCompetence-portaali Alatori 1 A VAASA

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ TARJOAA YRITYKSELLESI YKKÖSLUOKAN SIJOITTUMISPAIKAN EnergyVaasa ENERGIA-ALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio

Visio, tavoite, keinot 2015. Visio MUSTASAARI vetovoimainen, tulevaisuuteen luottava kunta MUSTASAAREN ELINKEINOSTRATEGIA Visio, tavoite, keinot 2015 Visio Yritysystävällisen ilmapiirinsä ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta Mustasaaren

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

VAASA. Energistä myötätuulta. Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010

VAASA. Energistä myötätuulta. Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010 VAASA Energistä myötätuulta Kaupunginjohtaja Markku Lumio 20.8.2010 Vaasa on energinen aurinkoinen merellinen kansainvälinen moderni aidosti kaksikielinen Vaasa on perustettu Kaarle IX toimesta vuonna

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia

ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia POHJANMAAN LIITTO ENERGIARANNIKKO Pohjanmaan ilmastostrategia www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Kansainvälisesti YK:n ilmastonmuutoskonventti (UNFCCC) vuodelta 1994 (uusi sopimus astuu voimaan 2020)

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto

Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto Biotalouskampuksen Yritystalo ja Yrityspuisto Biotalouskampus Biotalouskampus sijaitsee Saarijärven Tarvaalassa, Keski- Suomessa. Tarvaalassa on järjestetty biotalouden koulutusta kohta jo 150 vuoden ajan.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot