Myyräkuumeen eli epideemisen nefropatian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myyräkuumeen eli epideemisen nefropatian"

Transkriptio

1 Tapausselostus Hypopituitarismi ja hepatiitti myyräkuumeen komplikaationa Timo Sane ja Martti Färkkilä Myyräkuumeeseen sairastuu vuosittain noin suomalaista. Tauti aiheuttaa tavallisimmin munuaistulehduksen, josta potilas lähes aina paranee. Myyräkuume aiheuttaa vain harvoin pysyviä elinvaurioita. Kuvaamme tapauksen, jossa myyräkuume aiheutti nuoruustyypin diabeetikolle todennäköisesti pitkittyneen kolestaattisen maksatulehduksen ja varmasti todetun aivolisäkkeen vajaatoiminnan, josta olivat vihjeinä pienentynyt insuliinintarve ja taipumus hypoglykemiaan. Tapaus osoittaa, että myös myyräkuume on huomioitava erotusdiagnostisena vaihtoehtona selvitettäessä epäselvää akuuttia hepatiittia. Myyräkuumeen eli epideemisen nefropatian aiheuttaa hantaviruksien ryhmään kuuluva Puumala-virus, joka tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä hengitysteiden kautta (Mustonen ym. 1995, Kanerva ym. 2000). Taudinkuva on tunnettu jo yli 30 vuotta (Lähdevirta 1971). Infektioon sairastuu vuosittain noin suomalaista, ja esiintyvyyden huippu ajoittuu loppuvuoteen (Brummer-Korvenkontio ym. 1999). Kolmannekselle infektion saaneista kehittyy kliininen tauti, joka ilmenee yleisoireina, selkäkipuna, keskushermosto-oireina ja munuaisten toiminnan häiriönä (Lähdevirta 1971, Mustonen ym. 1995). Taudin kulku on yleensä hyvänlaatuinen, kuolleisuus on alle 0,1 % ja sairaus paranee aiheuttamatta pysyviä elinvaurioita (Lähdevirta 1971, Mustonen ym. 1995, Brummer-Korvenkontio ym. 1999). Harvinaisissa kuolemaan johtavissa tapauksissa on todettu laaja-alaisia verenvuotoja keuhkoissa, aivolisäkkeessä ja munuaisissa sekä viitteitä sydänlihaksen tulehduksesta (Valtonen ym. 1995). Saltevo ja Forslund (1992) ovat aiemmin kuvanneet tässä lehdessä potilaan, jonka aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminnan ja siihen liittyvän hypogonadismin arveltiin kehittyneen noin 15 vuotta aiemmin sairastetun myyräkuumeen seurauksena. Ruotsissa samana vuonna kuvatussa tapauksessa hypopituitarismi kehittyi 2 3 kuukauden kuluttua myyräkuumeen ensioireista (Settegren ym. 1992). Verenvuodon aiheuttama aivolisäkkeen vaurio on osoitettu magneettikuvauksen avulla myyräkuumeelle läheiseen Korean verenvuotokuumeeseen sairastuneella potilaalla (Suh ym. 1995). Ohimenevä maksavaurio todetaan jopa kolmanneksella myyräkuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneista potilaista, mutta tila korjaantuu usein hyvin nopeasti (Mustonen ym. 1995). Oma potilas Potilas on 61-vuotias nuoruustyypin diabetesta vuodesta 1960 sairastanut mies. Diabetes oli aiheuttanut laserhoitoa vaatineen verkkokalvosairauden, mutta yövirtsan albumiinin eritys oli toukokuussa 1999 ollut normaali ja seerumin kreatiniiniarvo oli 96 µmol/l. Insuliiniannos oli ollut vuosia yksikköä vuorokaudessa (kuva) ja veren sokerihemoglobiinin osuus (HbA 1c ) oli viime vuosina vaihdellut välillä 7,7 8,6 %. Lokakuussa 1999 potilas oli Vesannolla metsästämässä jäniksiä ja asui mökissä, josta löytyi hiiren ja mahdollises- Duodecim 2002;118:

2 Kuva. Kopio potilaan kotikoevihkosta. Insuliiniannokset yksikköinä vasemmalla ja veren glukoosipitoisuuden (mmol/l) omaseurannan tulokset oikealla kuukauden neljänä ensimmäisenä päivänä ennen myyräkuumeeseen sairastumista (lokakuu 1999, A), heti myyräkuumeeseen sairastumisen jälkeen (joulukuu 1999, B), kaksi kuukautta sairastumisesta (tammikuu 2000, C), viisi kuukautta sairastumisesta (huhtikuu 2000, D), glukokortikoidi- ja tyroksiinikorvaushoidon aloittamisen jälkeen (joulukuu 2000, E) ja kasvuhormonikorvaushoidon aloittamisen jälkeen (maaliskuu 2001, F). PV = pitkävaikutteisen NPH-insuliinin (neutral protamine Hagedorn) annos, LV = lyhytvaikutteisen humaani-insuliinin annos. ti myös metsämyyrän jätöksiä. Hän oli myös nylkenyt jäniksiä kertakäyttöhansikkaat kädessään. Marraskuun alussa hänelle ilmaantui myyräkuumeen oireina kuumetta, selkäkipuja ja päänsärkyä ja hänet otettiin niiden vuoksi kahdeksi viikoksi sairaalahoitoon. Taudin alkuvaiheessa potilaalla esiintyi sahaavaa korkeaa kuumetta, huomattava proteinuria ja voimakasta pahoinvointia. Seerumin CRP-arvo oli suurimmillaan 133 mg/l ja veren trombosyyttimäärä pienimmillään 31 x 10 9 /l. Munuaisten kaikukuvaustutkimuksen löydös sopi akuuttiin munuaistulehdukseen, ja myyräkuume varmistettiin serologisesti. Seerumin kreatiniiniarvo oli suurimmillaan 254 µmol/l. Virtsan eritys oli ennen sairaalan hakeutumista niukkaa; se suureni kuudentena hoitopäivänä ja oli ennen kotiuttamista jopa kymmenen litraa vuorokaudessa. Maksaentsyymiarvot olivat selvästi suurentuneet, huomattavimmin AFOS-aktiivisuus, joka oli suurimmillaan U/l ja maksan toimintaa kuvastavista laboratorioarvoista prealbumiinipitoisuus todettiin myöhemmin pienentyneeksi (taulukko). Virtsamäärät pysyivät suurina, ja siksi potilas lähetettiin joulukuussa HYKS:n nefrologian klinikkaan. Osastoseurannan aikana seerumin kreatiniinipitoisuus todettiin normaaliksi (96 µmol/l), mutta kreatiniinin puhdistuma oli edelleen pienentynyt (0,98 ml/s / 1,73 m 2, viitealue 1,13 2,1). Diagnoosiksi tuli myyräkuumeen jälkitila. Potilaan yleisvointi pysyi huonona koko alkuvuoden Virtsamäärät olivat tavanomaista suuremmat, ja potilas laihtui 5 kg. Insuliinin tarve säilyi hyvin pienenä, mutta silti ongelmana olivat toistuvasti pienet veren glukoosiarvot aamulla (kuva). Maaliskuussa 2000 maksa-arvot olivat edelleen suurentuneet (taulukko), minkä vuoksi potilas lähetettiin maksabiopsiaan HYKS:n Meilahden sairaa- 458 T. Sane ja M. Färkkilä

3 Taulukko. Maksan toimintakokeiden tulokset. Viitearvot suluissa. Tutkimusaika ASAT ALAT AFOS Prealbumiini (10 50 U/l) (10 50U/l) (60 275U/l) ( mg/l) Marraskuu / Joulukuu / Maaliskuu / Kesäkuu / Lokakuu / Maaliskuu / lan gastroenterologiselle osastolle. Toimenpidettä siirrettiin, koska sydämen syketaajuus oli pieni (42/min). EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä todettiin RR-välin olevan pisimmillään 2,7 sekuntia; lisäksi todettiin nodaalisia korvauslyöntejä ja lyhyitä 6 7 lyönnin eteistakykardia-pyrähdyksiä. Löydös viittasi sinussolmukkeen sairauteen. Potilaalle asennettiin kardiologin konsultaation perusteella toukokuussa 2000 AAIR-tyyppinen sydämentahdistin. Bradykardian ja väsymyksen vuoksi määritettiin seerumin TSH-pitoisuus. Tulos oli 1,9 mu/l eli normaali (viitealue 0,3 4,0 mu/l). Potilas tuli uudestaan maksabiopsiaan kesäkuussa 2000, jolloin maksa-entsyymiarvot olivat edelleen suurentuneet (taulukko). Maksanäytteen histologisessa tutkimuksessa todettiin krooniseen hepatiittiin sopivat muutokset. Hepatiittiserologisissa tutkimuksissa (HbsAg sekä HAV-, HCV-, HEV-, CMV-, EBV- ja HHV-6-vastaaineet) saatiin kauttaaltaan negatiiviset tulokset, eivätkä maksan autoimmuunitutkimukset, kuten tuma-, sileälihasja mitokondriovasta-aineiden määritykset paljastaneet mitään muuta syytä krooniseen maksatulehdukseen. Seurannassa maksa-arvot normaalistuivat hiljakseen kesän ja syksyn 2000 aikana, mutta vielä runsaan vuoden kuluttua sairastumisesta oli seerumin prealbumiinipitoisuus pienentynyt. TT-arvo oli normaali. Maksabiopsian yhteydessä kesäkuussa 2000 seerumin elektrolyyttiarvot olivat viitealueella, ja samassa yhteydessä tehdyssä lyhyessä ACTHrasituskokeessa seerumin kortisolin perusarvoksi saatiin 162 nmol/l ja huippuarvoksi 445 nmol/l. Potilaan insuliinintarve oli koko sairauden ajan poikkeuksellisen pieni (kuva). Tästä huolimatta verenglukoosin omaseuranta paljasti toistuvasti pieniä arvoja, erityisesti aamuyöstä. Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuudet olivat samanaikaisesti suurentuneita, minkä vuoksi HbA 1c - arvot olivat välillä 8,5 9,1 % vuoden 2000 ensimmäisen puoliskon aikana. Heinäkuussa 2000 potilas lähetettiin vähäisenä pysyneen insuliinitarpeen ja heikentyneen yleiskunnon vuoksi uudestaan tutkimuksiin sairaalan endokrinologian poliklinikkaan. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin potilaan kainalokarvoituksen puuttuvan ja häpykarvoituksen vähentyneen. Libido ja parranajon tarve olivat poissa ja lihaskunto oli heikentynyt. Kivekset olivat läpimitaltaan 2 cm ja konsistenssiltaan pehmeät. Laboratoriotutkimuksissa saatiin seuraavat tulokset (suluissa viitealue): hemoglobiini 116 ( ) g/l, seerumin testosteroni 0,5 (10 38) nmol/l, luteinisoiva hormoni 0,6 (1 9) IU/l, follikkelia stimuloiva hormoni 2,0 (1 7) IU/l, prolaktiini 28 (50 300) mu/l, kasvuhormoni 0,4 (0 11) mu/l, somatomediini C 2 (13 46) nmol/l, kortisoli 320 ( ) nmol/l, kortikotropiini 22 (10 50) ng/l ja vapaa tyroksiini 7,4 (10 20) pmol/l. Seerumin kortikotropiini- ja kortisoliarvojen tulkinnassa on otettava huomioon, että koeaamuna potilaalla oli ollut lievä hypoglykemia. Aamuvirtsan osmolaalisuus oli 409 mosm/kg, ja seerumin natriumpitoisuus oli samanaikaisesti 145 mmol/l. Aivolisäkkeen kerroskuvauksessa ei todettu kasvaimia, mutta aivolisäke latautui tavanomaista huonommin. Potilaalle suoritettiin loppukesästä hypertonisen keittosuolan infuusiolla vahvistettu vedenpidätyskoe (Sane 2000), jossa plasman antidiureettisen hormonin eritys ja munuaisten virtsanväkevöimiskyky todettiin normaaleiksi. Hypopituitarismin hoidoksi aloitettiin testosteroni-, tyroksiini- ja prednisonikorvaushoito (2,5 mg iltaisin). Hoidon myötä potilaan yleiskunto korjaantui ja hemoglobiiniarvo suureni. Glukokortikoidihoidon aloittamisesta huolimatta verenglukoosin aamuarvot olivat kuitenkin edelleen pienet (kuva). Siksi potilaalle aloitettiin tammikuussa 2001 myös kasvuhormonihoito (0,4 mg/vrk illalla). Maaliskuuhun 2001 mennessä potilaan insuliinitarve suureni samaksi kuin ennen myyräkuumeeseen sairastumista ja taipumus pieniin aamuisiin verenglukoosiarvoihin hävisi (kuva). Pohdinta Myyräkuume eli epideeminen nefropatia on yleisinfektio, vaikka taudinkuvaa hallitseekin munuaistulehdus (Lähdevirta 1971, Mustonen ym. 1995). Taudinaiheuttaja on Puumala-virus, joka kuuluu luonnossa jyrsijöiden levittämiin hantaviruksiin. Ihmisellä hantavirukset voivat aiheuttaa munuaisoireisia verenvuotokuumeita (hemorrhagic fevers with renal syndrome, HFRS) (Kanerva ym. 2000). Verenvuotoja voi ilmetä keuhkoissa, munuaisissa, aivoissa ja aivolisäkkeessä, kuten kuolemaan päättyneet tapaukset osoittavat (Alexeyev ja Morozov 1995, Valtonen ym. 1995). Myyräkuumeeseen liittyy kolmella potilaalla neljästä trombosytopenia, ja Hypopituitarismi ja hepatiitti myyräkuumeen komplikaationa 459

4 osalla se voi olla hyvinkin vaikea (Mustonen ym. 1995). Trombosytopenian vaikeusasteen ja verenpaineen laskun onkin osoitettu korreloivan systeemisen tulehdusreaktion voimakkuuden kanssa (Takala ym. 2000). Oman potilaamme taudinkuva oli kokonaisuudessaan varsin tyypillinen myyräkuumeelle. Hänen trombosyyttiarvonsa olivat ohimenevästi pienentyneet, mikä on todennäköisesti yhdessä tautiin liittyvän yleisen hyytymishäiriön ja hiussuonten lisääntyneen läpäisevyyden ohella altistanut aivolisäkkeen vauriolle taudin alkuvaiheessa. Potilaan pitkittynyt pahoinvointi yhdistyneenä insuliinintarpeen selvään vähenemiseen selittyy siis todennäköisesti hypopituitarismilla. Potilaan aivolisäkkeen vajaatoiminnasta kielivä oire oli väsymyksen, anemian, heikentyneen libidon ja lihaskunnon lisäksi huomattavasti vähentynyt insuliinintarve. Aivolisäkkeen erittämällä kasvuhormonilla ja lisämunuaiskuoren tuottamilla glukokortikoideilla on tärkeä merkitys yöllisen glukoositasapainon säätelyssä (Koivisto 1987, Boyle ym. 1991). Kasvuhormoni ja glukokortikoidit ovat glukagonin ja katekoliamiinien ohella insuliinin vastavaikuttajahormoneja, joiden pitoisuudet suurenevat veren glukoosipitoisuuden pienentyessä (Mitrakou ym. 1991). Aivolisäkkeen vajaatoimintaa sairastavilla toipuminen insuliinilla aiheutetusta hypoglykemiasta tapahtuu hitaammin kuin terveillä (Garg ym. 1994). Pitkäkestoisessa nuoruustyypin diabeteksessa katekoliamiinien ja glukagonin eritykset vaimenevat, mikä jo sellaisenaan lisää hypoglykemiataipumusta (Cryer ja Gerich 1985). Kun tähän vielä yhdistyy aivolisäkkeen etulohkon kasvuhormonin ja kortikotropiinin erityksen häiriö, veren glukoosipitoisuuden yöllinen pieneneminen on helposti selitettävissä. Aamuöistä hypoglykemiaa nuoruustyypin diabeetikolla onkin pidettävä vihjeenä aivolisäkkeen tai lisämunuaisen kuorikerroksen tai molempien vajaatoiminnasta (Hardy ym. 1994). Oman potilaamme insuliinintarve palautui sairastumista edeltäväksi vasta kasvuhormonihoidon aloittamisen jälkeen. Insuliinintarpeen kasvuun on luultavasti vaikuttanut myös kasvuhormonihoidon aiheuttama lihasmassan suurentuminen. Potilaallamme todettiin hypopituitarismin aiheuttama hypotyreoosi, ja tälläkin löydöksellä oli merkitystä insuliinintarpeen pienentymisessä. Hypotyreoosissa insuliinin poistuminen verenkierrosta hidastuu, mikä voimistaa pistetyn insuliinin vaikutusta (Shah ym. 1975). Lisäksi hypotyreoosi vaimentaa metabolista vastetta insuliinilla aiheutettuun hypoglykemiaan (Clausen ym. 1986). Potilaan hypotyreoosin toteaminen viivästyi, koska seulontakokeena käytettiin yksinomaan seerumin TSH:n määritystä. Vaikka aivolisäkeperäinen hypotyreoosi on varsin harvinainen hypotyreoosin syy, on yleissairaan potilaan hypotyreoosia epäiltäessä aina perusteltua määrittää sekä seerumin TSH:n että vapaan tyroksiinin pitoisuus (Välimäki 2001). Potilaan tapauksessa hypotyreoosilla on saattanut olla vaikutusta sydämen syketaajuuteen, mutta se tuskin on selittänyt sinussolmukkeen toimintahäiriötä. Ohimenevä bradykardia on tavallista myyräkuumeen akuutissa vaiheessa (Lähdevirta 1971). Lisäksi ohimeneviä ST-segmentin tai T- aallon muutoksia todettiin jopa 42 %:lla Lähdevirran aineistossa, mutta yhdelläkään ei tullut esiin eteisten ja kammioiden välistä johtumishäiriötä. Mustosen ym. (1995) aineistossa yhdellä potilaalla oli ohimenevä ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos. Maksaentsyymiarvojen suureneminen on myyräkuumeessa tavallista, mutta näin pitkäkestoista maksatulehdusta ei myyräkuumeen yhteydessä ole aiemmin kuvattu. Lähdevirran (1971) aineistossa aminotransferaasiarvojen lievä kasvu todettiin noin puolella potilaista mutta ei yhdelläkään alkalisen fosfataasin aktiivisuuden suurentumista. Potilaallemme ei tehty maksan magneettikuvausta eikä ERCP-tutkimusta entsyymiarvojen normaalistuttua seurannassa. Mustosen ym. (1995) 126 myyräkuumepotilaan aineistossa aminotransferaasiarvojen suureneminen todettiin kolmanneksella potilaista ja suurin todettu ALAT-arvo oli U/l. Alkalisen fosfataasin arvoja ei tässä tutkimuksessa julkaistu. Omalla potilaallamme maksabiopsia viittasi krooniseen maksatulehdukseen ja maksaentsyymien perusteella taudinkuvaa hallitsi kolestaattinen maksatulehdus. Serologisissa tutkimuksissa ei ilmennyt viitteitä maksan 460 T. Sane ja M. Färkkilä

5 autoimmuunisairauksista, tavanomaisista virushepatiiteista tai Epstein-Barrin viruksen tai sytomegaloviruksen aiheuttamasta maksatulehduksesta. Maksaentsyymiarvojen kasvu myyräkuumeen alkuvaiheessa ja normaalistuminen ilman spesifisiä hoitotoimenpiteitä vuoden kuluessa taudin alusta viittaavat mielestämme vahvasti siihen, että myyräkuume oli todetun maksatulehduksen syy. Potilas ei ollut käyttänyt mitään lääkettä tai luontaistuotteita, jotka olisivat selittäneet kolestaattisen hepatiitin kuvan. Potilaamme tapaus osoittaa, että myyräkuume on yleisinfektio. Siinä ilmenneet komplikaatiot eivät sellaisenaan ole toisiinsa liitettävissä, vaan käsityksemme mukaan kyse on ollut yleissairauden kahdesta erillisestä ilmentymästä samalla potilaalla. Tapaus herättää kysymyksen, mikä merkitys aivolisäkkeen vajaatoiminnalla on mahdollisesti ollut aiemmin kuolemaan johtaneissa myyräkuumeinfektioissa. Krooninen maksatulehdus on helposti todettavissa, jos maksaentsyymit tulee mitattua, ja myyräkuume on myös huomioitava epäselvän hepatiitin etiologisissa selvittelyissä. Aivolisäkkeen vajaatoiminnan toteaminen vaatii kliinikon valppautta tunnistaa taudin oireet. Tämä mahdollisuus on otettava huomioon sairauden alkuvaiheessa, jos potilaan yleiskunto on poikkeuksellisen huono, tai myöhemmin, jos toipuminen pitkittyy. Libidon tai kuukautiskierron muutokset sairauden jälkeen voivat olla vihje hypopituitarismista. Aivolisäkkeen vajaatoiminta todetaan määrittämällä seerumista testosteronin (miehet), tyroksiinin tai kortisolin pitoisuudet, koska kaikissa toistaiseksi kuvatuissa tapauksissa myyräkuume on aiheuttanut aivolisäkkeen etulohkon laajan vaurion. Trombosytopenia tai muut hyytymishäiriön ilmentymät lisäävät hypopituitarismin vaaraa. Potilaamme tapaus osoittaa myös, että kun nuoruustyypin diabeetikon insuliinintarve vähentyy huomattavasti, muutoksen syytä kannattaa etsiä. Kirjallisuutta Alexeyev OA, Morozov VG. Neurological manifestations of hemorrhagic fever with renal syndrome caused by Puumala virus: a review of 811 cases. Clin Infect Dis 1995;20: Boyle PJ, Avogaro A, Smith L, Shah SD, Cryer PE, Santiago JV. Absence of dawn phenomen and abnormal lipolysis in type 1 (insulin dependent) diabetic patients with chronic growth hormone deficiency. Diabetologia 1991;35: Brummer-Korvenkontio M, Vapaalahti O, Henttonen H, Koskela P, Kuusisto P, Vaheri A. Epidemiological study of nephropathia epidemica in Finland Scand J Infect Dis 1999;31: Cryer PE, Gerich JE. Glucose counter-regulation, hypoglycemia and intensive insulin therapy in diabetes mellitus. N Engl J Med 1985; 313: Clausen N, Lins PE, Adamsson U. Counterregulation of insulin induced hypoglycemia in primary hypothyroidism. Acta Endocrinol 1986; 111: Garg A, Grizzle WE, Kansal PC, Stabler TV, Boots LR. Counter-regulatory hormones responses to insulin induced acute hypoglycemia in hypopituitary patients. Horm Metab Res 1994;26: Hardy KJ, Burge MR, Boyle PJ, Scarpello JH. A treatable cause of recurrent severe hypoglycemia. Diabetes Care 1994;17: Kanerva M, Vapalahti O, Vaheri A. Myyräkuume ja muut hantavirusinfektiot: kuinka jyrsijöiden virukset aiheuttavat ihmiselle taudin? Duodecim 2000;116: Koivisto V. Aamunkoittoilmiö diabeteksessa. Duodecim 1987;103: Mitrakou A, Ryan C, Veneman T, ym. Hierarchy of glycemic thresholds for counterregulatory hormone secretion, symptoms, and cerebral dysfunction. Am J Physiol 1991;260:E67 E74. Lähdevirta J. Nephropathia epidemica in Finland. Väitöskirja. Ann Clin Res 1971;3 Suppl 8: Mustonen J, Brummer-Korvenkontio M, Vaheri A. Myyräkuumeen kliininen kuva ja diagnostiikka. Duodecim 1995;111: Saltevo J, Forslund T. Epideemisen nefriitin jälkeinen hypogonadismi. Duodecim 1992;108: Sane T. Aivolisäkkeen takalohko ja vesiaineenvaihdunta. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s Shah JH, Motto GS, Papgiannes E, ym. Insulin metabolism in hypothyroidism. Diabetes 1975;24: Settegren B, Boman J, Linderholm M, Wistrom J, Hagg E, Arvidsson PA. A case of nephropathia epidemica associated with panhypopituitarism and nephrotic syndrome. Nephron 1992;61: Suh DC, Park JS, Park SK, Lee HK, Chang KH. Pituitary hemorrhage as a complication of hantaviral disease. Am J Neuroradiol 1995; 16: Takala A, Lähdevirta J, Jansson SE, ym. Systemic inflammation in hemorrhagic fever with renal syndrome correlates with hypotension and thrombocytopenia but not with renal injury. J Infect Dis 2000;181: Valtonen M, Kauppila M, Kotilainen P, ym. Four fatal cases of nephropathia epidemica. Scand J Infect Dis 1995;27: Välimäki MJ. Riittääkö tyreotropiinin määritys yksinään kilpirauhasen toimintahäiriön peruskokeeksi? Duodecim 2001;117: TIMO SANE, dosentti, erikoislääkäri timo.sane@hus.fi HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka PL 340, HUS MARTTI FÄRKKILÄ, dosentti, vastaava ylilääkäri HYKS, Meilahden sairaala Gastroenterologian klinikka PL 340, HUS 461

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin

Lisätiedot

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista SELLASIA ME OLEMME Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista jo vuodesta 1997 lähtien. Yhdistyksemme tarjoaa vertaistukea yhteyden samaa sairautta sairastavaan!

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

MYYRÄKUUMEEN KLIININEN KUVA

MYYRÄKUUMEEN KLIININEN KUVA MYYRÄKUUMEEN KLIININEN KUVA Jenna Jokela Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 2 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö JOKELA JENNA: MYYRÄKUUMEEN

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

MYYRÄKUUMEEN VAIKUTUKSET KILPIRAUHASEEN

MYYRÄKUUMEEN VAIKUTUKSET KILPIRAUHASEEN MYYRÄKUUMEEN VAIKUTUKSET KILPIRAUHASEEN Leila Perälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Jukka Mustosen myyräkuume -tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa?

Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa? Tieteessä katsaus Satu Mäkelä dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, sisätautien vastuualue Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa? Myyräkuumetta kannattaa epäillä, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella

Lisätiedot

MYYRÄKUUMEEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET SUKUHORMONIJÄRJESTELMÄSSÄ JA ELÄMÄNLAADUSSA

MYYRÄKUUMEEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET SUKUHORMONIJÄRJESTELMÄSSÄ JA ELÄMÄNLAADUSSA MYYRÄKUUMEEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET SUKUHORMONIJÄRJESTELMÄSSÄ JA ELÄMÄNLAADUSSA Marlene Tarvainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Sisätautien tutkimusryhmä

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Hormonit. Elina Itkonen

Hormonit. Elina Itkonen Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ 5.10.2017 Sh Tuula Halonen HUS, Vatsakeskus, Gaspkl HOITOON HAKEUTUMINEN Hoidon indikaatioksi riittää, että HCV-PCR on positiivinen Vasta-aiheita hoidolle: Iv-huumeiden käyttö

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

Opas Tietoja potilaille

Opas Tietoja potilaille Opas Tietoja potilaille Tärkeää turvallisuutta koskevaa tietoa immuunivälitteisten haittavaikutusten riskin minimoimiseksi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle

Liite II. ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle Liite II ema:n esittämät tieteelliset johtopäätökset ja perusteet valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiselle 62 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö

PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Seerumin prolaktiinipitoisuutta suurentavat

Seerumin prolaktiinipitoisuutta suurentavat Tapausselostus Makroprolaktinemia luultua tavallisempi hyperprolaktinemian syy Timo Sane, Can Hekim, Henrik Alfthan, Ulf-Håkan Stenman ja Matti Välimäki Kuvaamme viisi potilasta, joilla hyperprolaktinemian

Lisätiedot

LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO

LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO Huomioitavaa: Oheinen valmisteyhteenveto oli Norditropinia ja sen rinnakkaisnimiä käsittelevän 7(5) artiklan mukaista tutkimuspyyntöä koskevan Komission

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonit Aminohappoja Peptidejä Proteiineja Lipidejä Hormonien kuljetus verenkierrossa vesiliukoiset peptidihormonit

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin

Lisätiedot

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon. KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Asiakastiedote 5/2016

Asiakastiedote 5/2016 Sivu 1/29 Arvoisa asiakas, Muutoksia kemian tutkimuksissa muuttaa uusiin toimitiloihin. Muuton yhteydessä uusimme kemian automaatiolinjaston sekä osan analysaattoreista. Tähän tiedotteeseen on koottu kaikki

Lisätiedot

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala HEPATOGESTOOSI ÄITIYSHUOLLON ALUEELLINEN KOULUTUS 13.3.2018 Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala MÄÄRITELMIÄ hepatogestoosi = hepatoosi = raskauskolestaasi = intrahepaattinen kolestaasi

Lisätiedot

PLENADREN EU-Riskienhallintasuunnitelma, versio 3.2. Julkisen yhteenvedon osa-alueet. Katsaus taudin epidemiologiaan. Yhteenveto hoidon hyödyistä

PLENADREN EU-Riskienhallintasuunnitelma, versio 3.2. Julkisen yhteenvedon osa-alueet. Katsaus taudin epidemiologiaan. Yhteenveto hoidon hyödyistä PLENADREN EU-Riskienhallintasuunnitelma, versio 3.2 VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osa-alueet Katsaus taudin epidemiologiaan PLENADREN sisältää hydrokortisonia ja sitä käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot