Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet"

Transkriptio

1 Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely Inventaarioanalyysi Vaikutusarviointi Tulosten tulkinta Käyttökohteita Tuotteiden kehittäminen ja parantaminen Strateginen suunnittelu Poliittinen päätöksenteko Markkinointi Muu Diplomityö Laura Korhonen 2010 Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet Lahden seudulla ilmastonmuutoksen näkökulmasta

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Laura Korhonen Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet Lahden seudulla ilmastonmuutoksen näkökulmasta Diplomityö sivua, 14 kuvaa, 17 taulukkoa ja 4 liitettä Tarkastajat: Professori Risto Soukka Käyttöpäällikkö Hemmo Takala Hakusanat: kaukolämmitys, voimalaitos, ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästö, elinkaariarviointi Keywords: district heating, power plant, climate change, greenhouse gas emission, life cycle assessment Tämä diplomityö on tehty Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen IMMU hankkeeseen. Teoriaosassa tarkastellaan kaukolämmityksen nykytilannetta ja sen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Työssä on tarkasteltu Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosalueen kehittämismahdollisuuksia vuosina 2012 ja Vertailukohtana käytetään nykytilannetta vuoden 2009 tiedoilla. Työssä on selvitetty voimalaitosalueen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden muutoksia mahdollisten uusien voimalaitosinvestointien myötä. Vuonna 2012 alueelle rakennetaan kiinteää polttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos jolloin nykyisen laitoksen käyttö ja samalla kivihiilen käyttö vähenee huomattavasti. Tässä työssä vuoden 2016 skenaariossa alueelle ajatellaan rakennettavan kolmas voimalaitos, maakaasukäyttöinen kaasukombiturbiini. Tarkasteluissa energiantuotantomäärien oletetaan pysyvän nykytilanteen suuruisina. Työssä tarkasteltujen skenaarioiden perusteella alueen yhdistetyn kaukolämmön ja sähköntuotannon (CHP) päästöjä voitaisiin vähentää vuonna 2012 noin 20 % ja vuonna 2016 noin 30 % nykytilanteesta. Esitettyjen investointien riskinä on sopivan polttoaineen saatavuus ja riittävyys. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaasutusvoimalaitoksen ja kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaikoja. Kierrätyspolttoaineen hinnan kallistuminen hinnasta 5 /MWh hintaan 15 /MWh vaikutti kaasutusvoimalaitoksen takaisinmaksuaikaan yhdeksällä vuodella. Kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaika piteni tämän hetkiseen maakaasun hintaan 27 /MWh verrattuna päästöoikeuden lisäkustannus 6 /MWh huomioiden kahdeksan vuotta. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa muun muassa polttoaineen hinta ja laitoksen huipunkäyttöaika.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme in Environmental Technology Laura Korhonen Development opportunities of centralized production of heat in Lahti region from climate change point of view Master s thesis pages, 14 figures, 17 tables and 4 appendices Examiners: Professor Risto Soukka Production manager Hemmo Takala Instructor: Production manager Hemmo Takala Keywords: district heating, power plant, climate change, greenhouse gas emission, life cycle assessment This master s thesis was made to Aalto University School of Science and Technology Lahti Center s IMMU project. The theory part studies the present situation of district heating and its associate factors forward. This research examines Lahti Energy Ltd s Kymijärvi power plant area s development opportunities in 2012 and The above two scenarios are compared respectively with the situation in This study examines power plant area s life cycle greenhouse gas emissions and their variety due to new power plant investments. In 2012 the area will establish a new gasification power plant using solid fuel. Meanwhile the usage of the present power plant and hard coal reduces notably. In scenario 2016, the area will consist of three plants; third one will be gasification combine turbine using natural gas. In this study, the amount of energy production stays at the same level. On the ground of scenarios examined in this study, area s combusted heat and power (CHP) greenhouse gases could be reduced in 2012 around 20 % and in 2016 around 30 % comparing present situation. The investment poses a risk of fuel availability and adequacy. The research also illustrates prepayment periods of gasification power plant and gas combine turbine. Variable price of REF from 5 /MWh to 15 /MWh causes increase of prepayment period for nine years. With 6 /MWh emission trading extra price, the repayment period of natural gas combine turbine became eight years longer than in present natural gas price 27 /MWh. Prepayment period depends on criteria, for example the price of fuel and utilization period of maximum load of power plant.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLI JA LYHENNELUETTELO 1 Johdanto Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä sopimuksia ja strategioita Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne KESKITETTY LÄMMÖNTUOTANTO JA SEN...11 KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA Kaukolämmitys Suomessa Kaukolämmityksen SWOT analyysi Kaukolämmitys vuonna Kaukolämmityksen potentiaali Tuotannolliset tehostamismahdollisuudet Tuotantoteknologiat Energialähteet Energiatehokkuus Hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus Kaukojäähdytys Jäähdytyksen tarve Jäähdytystekniikat Kaukolämpöverkon laajentaminen Hajautettu lämmöntuotanto keskitetyn tukena KAUKOLÄMMITYKSEN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lainsäädännölliset näkökulmat Maankäyttö ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suomen rakentamismääräyskokoelma IE direktiivi Energiataloudelliset näkökulmat Polttoaineen saatavuus ja laatu Logistiikka ja varastointi Polttoainekustannuksia Päästökauppa Energiaverotus Vero ja investointituet TUTKIMUSMENETELMÄ KAUKOLÄMMITYS LAHDEN SEUDULLA Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitos...41

5 5.2.1 Käytettävät polttoaineet Päästöt Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Uusi kaasutusvoimalaitos Skenaariot Yleistä Vuosi Vuosi Vuosi Tulokset ja niiden tarkastelu Vuosi Vuosi Vuosi Herkkyystarkastelu Johtopäätökset ja yhteenveto...54 Lähteet...56 LIITTEET Liite 1. Lohkokaaviot Liite 2. Inventaarioanalyysi Liite 3. Hyödynjakomenetelmä Liite 4. Takaisinmaksulaskelmat

6 SYMBOLI JA LYHENNELUETTELO Symbolit ja alaindeksit F evaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) F e laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Fpolttoaineiden kulutus yhteistuotannossa E e tuotettu sähkö yhteistuotannossa E h tuotettu lämpö yhteistuotannossa e sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) h lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) m 3 nnormikuutio Yhdisteet CH 4 metaani COhiilimonoksidi CO 2 hiilidioksidi NO x typen yhdisteet NO 2 typpidioksidi N 2 Odityppioksidi eli typpioksiduuli eli ilokaasu O 3 otsoni SO 2 rikkidioksidi Lyhenteet BATBest Available Techniques, paras käytettävissä oleva tekniikka CCS Carbon Capture and Storage, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi CHPCombined heat and power, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto CO 2 ekv.hiilidioksidiekvivalentti COP Coefficient of performance, lämpökerroin GWP 100 Global warming potential, globaalisen lämmityspotentiaalin kerroin, CO 2 =1 HFCFluorihiilivety IPCCIntergovernmental Panel on Climate Change, YK:n hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli LCA Life Cycle Assessment, elinkaariarviointi LCILife Cycle Inventory Analysis, inventaarioanalyysi LCIALife Cycle Impact Assessment, vaikutusarviointi MRLMaankäyttö ja rakennuslaki /132 PFCPerfluorihiilivety POKKevyt polttoöljy PORRaskas polttoöljy REFRecovered fuel, syntypaikkalajitellusta ja erilliskerätystä kuivajätteestä valmistettu polttoaine, kierrätyspolttoaine SFSSuomen standardisoimisliitto SWOTStrengths, Weaknesses, Opportunities, Threats, sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet sekä uhat

7 UNFCCCUnited Nations Framework Convention on Climate Change, YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus VOCVolatile organic compounds, haihtuvat orgaaniset yhdisteet VTTValtion teknillinen tutkimuskeskus

8 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnan seurauksena voimistunutta kasvihuoneilmiötä. Ilmastonmuutosta aiheuttavat varsinaiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja halogenoidut hiilivedyt eli F kaasut (yhteinen nimitys HFCyhdisteille (fluorihiilivedyille) ja PCF yhdisteille (perfluorihiilivedyille) ja rikkiheksafluoridille.) Välillisiä kasvihuonekaasuja ovat haihtuvat hiilivedyt (VOC), typen oksidit (NO x ) ja hiilimonoksidi (CO), koska ne muodostavat otsonia (O 3 ). Hiilidioksidia pidetään merkittävimpänä ilmastonmuutosta voimistavana tekijänä ja sen merkittävin päästölähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö. (Antikainen et al. 2007, 42.) Kasvihuonekaasujen lisääntyvät pitoisuudet vähentävät maapallolta avaruuteen poistuvaa lämpö eli infrapunasäteilyä, mutta eivät vaikuta avaruudesta maapallolle tulevaan säteilyn määrään. Tästä aiheutuu epätasapaino maapallolle tulevan ja sieltä lähtevän säteilyn välille. Tätä kutsutaan säteilypakotteeksi, joka tarkoittaa nettomuutosta säteilytaseessa (säteilyepätasapaino). Säteilypakotetta kuvataan tehona maapallon pinta alaa kohden (W/m 2 ). (Ilmatieteen laitos 2009.) Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja päästöjen vähentämiseen pyritään erilaisin keinoin. Tällaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä ovat muun muassa energiansäästö, uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä tehokas hiilidioksidin talteenotto sekä loppusijoitusteknologia. Näiden teknologioiden laaja alainen hyötykäyttö edellyttää taloudellisten ohjauskeinojen, kuten verotuksen ja päästökaupan, käyttöönottoa. (Hirvonen 2009, 5.) Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä sopimuksia ja strategioita YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention On Climate Change, UNFCCC) eli niin sanottu ilmastosopimus on tärkein ilmastonmuutokseen liittyvistä sopimuksista ja se astui voimaan vuonna Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. (Valtion ympäristöhallinto 2009a.) Kioton pöytäkirja on ilmastosopimusta täsmentävä ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus. Se laadittiin vuonna 1997 ja tuli voimaan vuonna Suomi ja muut EU maat ratifioivat sopimuksen vuonna Pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä yhteensä 5,2 % verrattuna vuoden 1990 tasoon vuosien aikana. Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 päästötasosta yhteensä 8 %. Vähennysvelvoite on jaettu jäsenmaiden kesken ja Suomen osuutena on vähentää päästöjä kahdeksan prosentin verran. (Valtion ympäristöhallinto 2009a.) Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymä ilmasto ja energiapaketti asettaa unionille yksipuolisen tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoden 1990 tasoon verrattuna 7

9 vuoteen 2020 mennessä. EU:n kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat kaikkiaan: päästöjä vähennettävä 20 %:lla, uusiutuvan energian osuus nostettava 20 %:iin, biopolttoaineiden osuutta lisättävä 10 %:iin liikenteen polttoaineista ja energiatehokkuutta lisättävä 20 %:lla. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2010.) Kansallisesti Suomessa tehdään monenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Valtioneuvosto hyväksyi uuden kansallisen pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategian, jonka sisältö pohjautuu EU:n ilmasto ja energiapaketin uusille tavoitteille. Strategiassa otetaan kantaa tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta Kioton pöytäkirjan ja Euroopan komission Suomelle edellyttämät tavoitteet päästöjen vähentämisen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta voidaan toteuttaa. (Valtioneuvosto 2008, 4.) Suomen Kuntaliitto on julkaissut linjaukset kuntien ilmastonsuojelutyölle Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa samoin kuin ilmastonmuutokseen varautumisessa kunnilla on oma tärkeä roolinsa ja vastuunsa. (Suomen kuntaliitto 2010.) Alueelliset ja paikalliset strategiat ja sopimukset Lahden seudun ympäristöstrategian mukaan kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla vuonna 2015 vuoden 1990 tasolla. Hämeen ympäristöstrategiassa tähdätään kasvihuonekaasujen 20 %:n päästövähennykseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lahden kaupungin uudessa strategiassa (hyväksytty ) päästövähennystavoite on 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tällä hetkellä Lahden kasvihuonekaasupäästöt ovat 17 % suuremmat kuin vuonna Hollolan ja Nastolan päästöt ovat noin 17 % Lahden päästöistä. Hollola Lahti Nastola alueen päästöt kattavat noin 2 % koko Suomen päästöistä. Vuonna 2005 Suomen päästöt olivat Kasvener laskentaohjelmalla laskettuna CO 2 ekvivalenttitonnia. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Hollolan, Lahden ja Nastolan ilmasto ohjelmalla pyritään löytämään paikallisesti toteutettavia keinoja, joilla edellä mainittujen strategioiden tavoitteet pystyttäisiin toteuttamaan. Ohjelma keskittyy kaupungin ja kuntien omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa oleviin toimiin. Erityisenä selvityksen kohteena ovat kaupungin ja kuntien eniten päästöjä aiheuttavat toiminnot sekä keskittyminen energian kulutuksen pienentämiseen. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Lahden kaupunki oli ensimmäisten kaupunkien joukossa valmistelemassa työ ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimusta, joka liittyy EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen kansallisella tasolla. Sopimus solmittiin vuonna 2008 ja sen ensisijaisena tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla Lisäksi sopimus pitää sisällään toimintasuunnitelman laatimisen energiankäytön tehostamiseksi. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Lahden kaupunki osallistuu myös kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Siinä kunnat kartoittavat alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja tekevät niistä kehitysennusteen sekä asettavat omat päästöjen vähentämistavoitteensa. Lisäksi kunnat voivat tehdä ilmastonmuutokseen varautumis ja sopeutumissuunnitelman, tosin Lahdessa näitä ei ole vielä toteutettu. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) 8

10 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämä työ on tehty Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen IMMUhankkeeseen Lahti Energia Oy:n tilauksesta. IMMUn tavoitteena on selvittää alueellisia konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja eräs hankkeen merkittävistä tavoitteista on Lahden seudullisen ilmasto ohjelman tekeminen ja kehittäminen. IMMU hanke on kolmevuotinen ( ) ja sen rahoittajina toimii Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy sekä Päijät Hämeen Jätehuolto Oy. (Aalto yliopisto Lahden keskus 2009.) Tuotantoperusteiset päästöt tarkoittavat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka on tuotettu kunnan rajojen sisällä. Tuotantoperusteisia päästöjä ovat teollisuuden energiantuotannon, rakennusten erillislämmityksen, teollisuusprosessien, maatalouden, kaatopaikkojen ja jäteveden puhdistuksen päästöt. Tuotantoperusteisiin päästöihin ei sisälly sähköntuonnin päästöjä. Kulutusperusteisiin päästöihin lasketaan tuotantoperusteiset päästöt ja alueelle tuotavan sähkön tuotannossa syntyneet päästöt. Hiilidioksidiekvivalentissa (CO 2 ekv.) kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset on muutettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta sadan vuoden tarkastelujaksolla. Tonni metaania (CH 4 ) vastaa 21 tonnia hiilidioksidia ja tonni typpioksiduulia (N 2 O) vastaa 310 tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2006 Lahden kulutusperusteiset hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduulipäästöt CO 2 ekvivalenttitonneiksi muutettuna olivat t. Kasvihuonekaasupäästöistä 40 % oli peräisin rakennusten lämmityksestä, 32 % muusta sähkön käytöstä, 13 % liikenteen päästöistä, 10 % työkoneiden käytöstä ja 5 % jätehuollosta. Lahdessa kaukolämmön osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 %, Nastolassa 10 % ja Hollolassa 2 %. Lahden kaupungin maankäytön tavoitteena on muun muassa yhdyskuntien energiankulutuksen vähentäminen, jota kaukolämmitysasteen nostaminen tukee. (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Vuonna 2006 Lahden tuotantoperusteiset päästöt olivat noin t CO 2 ekv (kuva 1). Lahdessa tuotantoperusteiset päästöt ovat hieman kulutusperusteisia suuremmat, mutta koska Lahdessa tuotetaan lähes saman verran energiaa kuin kulutetaan, eivät tuotanto ja kulutusperusteiset päästöt poikkea toisistaan merkittävästi. (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) 9

11 Kuva 1. Lahden tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009) Vuonna 2008 Lahden typenoksidipäästöistä (yhteensä vajaat 2000 t) 63 % oli peräisin Lahti Energia Oy:ltä. Typenoksidipäästöistä 56 % oli peräisin Kymijärven voimalaitoksesta. Hiukkaspäästöistä, jotka olivat yhteensä noin 75 tonnia, 33 % aiheutui Lahti Energia Oy:ltä josta 31 % Kymijärven voimalaitoksesta. Rikkidioksidipäästöt olivat 1065 tonnia ja niistä pääosa aiheutui Lahti Energia Oy:n Kymijärven tuotannosta. (Autio & Kaasalainen 2009, ) Tässä työssä selvitetään ja pohditaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalia kuntatasolla. Tarkastelussa huomioidaan erityisesti kaukolämmön tuotantoon käytetty polttoaine, tuotantotekniikka ja tuotantoyksikön koko. Työssä käsitellään ainoastaan Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosta ja siihen liittyviä sovelluksia, joten lämpölaitokset sekä vara ja huippuvoimalaitokset rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Työssä lasketaan Kymijärven voimalaitosalueen kasvihuonekaasupäästöt kolmessa eri skenaariossa, joita kuvaavat nykytilanne vuoden 2009 tiedoilla sekä tilanteet vuosina 2012 sekä Kaukolämmön merkitykseen ilmastonmuutoksen kannalta vaikuttaa moni asia, kuten tuotantoon käytetty polttoaine, polttoaineen saatavuus ja siihen liittyvä logistiikka, tuotannon energiatehokkuus ja tekniikka, käyttövarmuus sekä varastointi. Kaukolämmön etuina ovat perinteisesti olleet sähkön ja lämmön yhteistuotannon hyvä hyötysuhde, toimitusvarmuus, helppokäyttöisyys ja päästöjen hallinta etenkin isoissa voimalaitoksissa. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi on huomioitava myös muut päästöt ilmaan, kuten pienhiukkaset, jotka vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun. Kaukolämpöalan toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. (Energiateollisuus ry 2008, 1.) 10

12 1.3 Työn rakenne Työ etenee teoriaosan ja tutkimusmenetelmän esittelemisen kautta skenaariotarkasteluun ja sen tulosten esittelyyn. Luvussa kaksi esitellään kaukolämmityksen tilanne Suomessa sekä kaukolämmityksen kehittämismahdollisuuksia. Luvussa kolme käsitellään kaukolämmityksen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä lainsäädännöllisestä ja energiataloudellisesta näkökulmasta. Luvussa neljä käsitellään työn tutkimusmenetelmä sekä elinkaarimallintamiseen liittyviä perusasioita ja termejä. Luvussa viisi esitellään kaukolämmitys Lahden seudulla. Siinä kerrotaan lyhyesti työn kohteena olevasta Lahti Energia Oy:stä ja sen Kymijärven voimalaitoksesta. Luvussa kuusi esitellään laskennassa käytetyt teoriaosan pohjalta laaditut skenaariot. Luvussa seitsemän esitetään ja tarkastellaan skenaarioiden tuloksia. Työn lopuksi esitetään tutkimuksen johtopäätökset. Työn tekstiosan jälkeen tulevat työssä viitatut viitteet. 2 KESKITETTY LÄMMÖNTUOTANTO JA SEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA 2.1 Kaukolämmitys Suomessa Kaukolämmitys tarkoittaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämmön keskitettyä tuotantoa ja julkista jakelua verkon välityksellä asiakkaina oleville kiinteistöille. Kaukolämmitystoiminta toteutetaan tyypillisesti liiketoiminnan muodossa. (Energiateollisuus ry 2006, 25.) Kaukolämpö on maamme rakennuskannan yleisin lämmitystapa sekä energialla että lämmitettävällä pinta alalla mitattuna. Se on luonnollinen ja varma lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämpöä on ollut 1950 luvun alusta lähtien ja nykyään sitä on lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. (Energiateollisuus ry 2009a.) Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa, mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä suurempia rakennukset ovat. Asuinkerrostaloista lähes 95 % on kaukolämmitettyjä. Myös valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä, kun taas omakotitaloista on kaukolämmitettyjä runsas 6 % lämmitysenergiasta. Uusien omakotitalojen lämmönlähdevalinnoissa kaukolämmön osuus on noin 15 %. Lisäksi viime vuosina arviolta öljylämmitteistä asuntoa on siirtynyt kaukolämpöön. Pientalojen osalta yleistymistä rajoittavat jakeluverkon investointikustannukset ja häviöt, joiden vuoksi kaukolämpöä ei yleensä kannata jaella haja asutusalueilla. Kaukolämmön markkinaosuus on suurimmissa kaupungeissa yli 90 %. (Energiateollisuus ry 2009a.) Aluelämmitys taas on yleensä pienempimuotoista keskitettyä lämmön tuotantoa ja jakelua yksityiseen tai esimerkiksi tuotantoyhtymän osakkaiden omaan käyttöön, mutta toimintaan ei liity 11

13 liiketoimintaa. Tuotanto ja jakelutekniikka voi olla kaukolämmityksen kaltaista. (Energiateollisuus ry 2006, 25.) Kaukolämpöä tuotetaan sekä yhdessä sähkön kanssa lämmitysvoimalaitoksissa (Combined heat and power eli CHP) että lämpökeskuksissa pelkästään lämpönä (Energiateollisuus ry 2009a). Nykyisin tärkeimpiä sähkön ja lämmön yhteistuotantotekniikoita ovat suuret ja keskikokoiset, lähinnä hiilen ja turpeen käyttöön pohjautuvat höyryturbiinivoimalaitokset sekä kaasukombiturbiinilaitokset, joissa jätelämpö hyödynnetään vielä höyryturbiinissa lisäsähkön tuottamiseen (Vehviläinen et al. 2007, 7). Tuotanto tapahtuu paikkakuntakohtaisesti vaihtoehtoisilla polttoaineilla, joita ovat muun muassa maakaasu, hiili, turve, öljy, puu ja puutähde sekä muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Myös teollisuuden ylijäämälämpöä käytetään hyödyksi kaukolämmityksessä. Tuotannossa otetaan huomioon kokonaistaloudellisuus ja ympäristövaikutukset. (Energiateollisuus ry 2009a.) Yhteistuotantolaitoksissa kaukolämmöstä tuotetaan noin ¾. Loput tuotetaan lämpökeskuksissa. Lämpökeskuksia on tuotantorakenteeltaan kahdenlaisia: sellaisia, jotka käyvät lähes täydellä teholla mahdollisimman pitkään, sekä huippu ja varalämpökeskuksia, joita käytetään energian tuottamiseen vain kovimmilla pakkasilla tai satunnaisesti varatehona. (Energiateollisuus ry 2009a.) Peruslämpöä tuottava lämpökeskus käy ympäri vuoden huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Sen polttoaineena käytetään maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Koska huippu ja varavoimalaitosten on oltava toimintavarmoja, mutta investointina edullisia, niiden polttoaineena käytetään helposti varastoitavaa öljyä. (Energiateollisuus ry 2009a.) Asiakkaille kaukolämpö siirretään kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Menojohdon kuuma ( C) vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitys ja käyttövesiverkoissa. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee C välillä. (Energiateollisuus ry 2009a.) Kaukolämmityksen SWOT analyysi Syyskuussa 2008 Energiateollisuus ry julkaisi kaukolämpöalan strategian, joka sisälsi niin sanotun SWOT analyysin (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats). SWOT analyysissä kirjataan ylös analysoidun asian sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat (taulukko 1). 12

14 Taulukko 1. Kaukolämpöalan SWOT analyysi (Energiateollisuus ry 2008,15, muokattu) Vahvuudet Heikkoudet Energiatehokkuus (yhteistuotanto) Alan itsetyytyväisyys Ympäristöystävällisyys Paikallisuus (pienet resurssit) Asiakkaiden kannalta helppoa ja Toiminnan staattisuus mukavaa (ei edellytä asiakaskohtaista käyttö ja huoltotyötä) Omistaja konservatiivinen (vähäistä riskinottoa) Asiakastyytyväisyys huippu, hyvä Pääomavaltaisuus imago Pieni T&K panostus Kilpailukykyinen ja vakaa hinta Kaukolämmön tiedottaminen on Toimitusvarmuus liian vaatimatonta ja ujoa, Paikallisuus (olosuhteiden hallinta) teknokraattista Monipuolinen polttoaine valikoima, joustavuus Mahdollisuudet Lämpömarkkinoiden markkinajohtaja, laaja asiakaskunta Yhteistuotanto (kaukolämpö ja kylmä, sähkö, höyry jne.) Teollisuuden sekundäärilämmön hyödyntäminen Palvelutuotanto (avaimet käteen, etäluenta ja valvontapalvelut) Etäluenta mahdollistaa eri tariffit (kysyntähuippujen hallinta) Teknologian vientimahdollisuus Tekniikan kehittäminen (jakeluverkko, asiakaslaitteet, mittaus, tuotanto) Kaukolämmöllä on mahdollisuus tulla trendikkääksi Hyvien sisäolosuhteiden mahdollistaja Henkilöstön sukupolven vaihto Uhat EU:n tietämättömyys kaukolämmöstä Keskittämiseen liittyvä riski Sähkölämmitys kaukolämpötalossa Kilpailevat lämmitysmuodot Matalaenergiarakentaminen Ilmaston lämpeneminen Polttoainehuollon pettäminen Polttoainelogistiikan pettäminen Virheinvestoinnit ja riskiinvestoinnit Päätösympäristön lyhytnäköisyys Viranomaisvalvonta (kohtuuttoman tiukka tuottosäännöstely) Päästö ja ympäristövaatimusten arvaamattomuus Kaukolämmityksen kilpailukykyyn vaikuttaa suuria investointeja vaativa jakeluverkko ja sen suuruus suhteessa toimitettuun tehoon sekä suuret kulutusvaihtelut vuodenaikojen välillä. Kaukolämmitys ei sovellu harvaan rakennetuille alueille, sillä verkoston hajautuessa siirtohäviöt kasvavat. Uhkatekijöinä nähdään epäterve kilpailu ja sääntely sekä rahoituksen puute ja kalleus. (Energiateollisuus ry 2006, ) Vehviläinen et. al. vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan alan yritykset voivat pitää yhteistuotannon esteinä yhteiskunnan tukitoimien riittämättömyyttä tai liian rajoittavaa säätelyä omasta näkökulmastaan. Esteinä voidaan kokea myös ympäristönormien tiukentuminen, epäsuotuisat poliittiset linjaukset sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen liittyvät tekijät. Korkea sähkön hinta vaikuttaa epäedullisesti sähkön lämmitystapavalintaan ja toisaalta lisää yhteistuotannon sähköstä saatavaa arvoa (Vehviläinen et al. 2007, 45). Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi kaukolämmön kannalta on muodostumassa se, että kaikkia päästöjä 13

15 on kustannustehokkaampaa rajoittaa keskitetyssä järjestelmässä kuin hajautetussa talokohtaisessa lämmityksessä. (Energiateollisuus ry 2006, 26.) Kaukolämpöverkko voi tulevaisuudessa toimia myös enenevässä määrin lämmönsiirtokanavana interaktiivisten rakennusten välillä, jolloin esimerkiksi aurinkoenergialla lämpöä yli oman tarpeensa tuottavat rakennukset voivat luovuttaa ylimääräistä lämpöä kaukolämpöverkkoon (Honkapuro et al. 2009, 34 35). Ilmaston lämpenemisen myötä kaukolämmityksen kysyntä tullee vähenemään 2020 luvulla. Kaukolämpöyritysten tulee varautua tähän ja energiatehokkuuden kasvuun rakennuskannassa. Uutta, investoinneiltaan kevyempää kaukolämpöteknologiaa on kyettävä kehittämään pienenevän lämmön kysynnän olosuhteisiin. (Vehviläinen et al. 2007, 28.) Rakennusten ominaisenergiankulutuksen pienentyessä häviöiden osuus kokonaisenergiasta kasvaa. Kaukolämpöverkon häviöt ovat keskimäärin 9 % kulutetusta energiasta, jonka vuoksi kaukolämmön energiatehokas hyödyntäminen vaatii riittävän tiheän asiakaskunnan. Siirtohäviöitä on kuitenkin mahdollista pienentää parantamalla siirtoputkien lämmöneristystä, jota ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähty kustannustehokkaana ratkaisuna. Lämpöhäviöitä voidaan myös pienentää pudottamalla kaukolämpöveden lämpötilaa ja painetta. (Honkapuro et al. 2009, 35.) Rakennuksen lämmitysmuotoa valittaessa energian hinta on luonnollisesti merkittävässä asemassa. Vaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee kuitenkin energiakustannusten lisäksi kiinnittää huomiota koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Niitä ovat järjestelmän investointikustannusten lisäksi käyttö, huolto ja uusintakustannukset. (Energiateollisuus ry 2010a.) Matalaenergiataloissa on muun energiankulutuksen ohella pienennetty rakennusten lämmitykseen tarvittavan energian osuutta merkittävästi, nykyisillä ratkaisuilla jopa noin 70 % tällä hetkellä vallitsevasta normaalitasosta. Matalaenergiatalojen määrän oletetaan Suomessa kasvavan siten, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet uusista rakennettavista asuinrakennuksista on matalaenergiataloja. VTT:n tekemän tarkastelun perusteella kaukolämpöjärjestelmän kilpailukyky matalaenergiataloissa saattaa nykyisenkaltaisella hinnoittelurakenteella ja perinteisellä patteriverkkojakelulla olla korkeiden investointikustannusten vuoksi heikko. Lämmitysjärjestelmävalinnassa tulisikin ottaa huomioon kustannusten lisäksi myös muita tekijöitä, kuten palvelukyky. (Klobut et al. 2009, 5.) Kaukolämmitys vuonna 2009 Vuonna 2009 kaukolämpöenergiaa myytiin Suomessa 31,3 TWh ja kaukolämmön keskihinta veroineen oli 5,62 snt/kwh. Kaukolämmön kulutus jakautui seuraavasti: asuminen 56 %, teollisuus 10 % ja muu 34 %. Kaukolämmitettyjä taloja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa, asukkaina oli noin 2,6 miljoonaa suomalaista ja kaukolämmön markkinaosuus oli 47 %. Kaukolämpöä tuotettiin 34,2 TWh, josta yhteistuotantona 73 % ja erillistuotantona 27 %. (Energiateollisuus ry 2010b.) Kuvassa 2 esitetään kaukolämmityksen markkinaosuudet asuin ja palvelurakennuksissa Suomessa vuonna Vuonna 2008 uusia kaukolämpöasiakkaita tuli 5700 kpl. 14

16 Lähde: Tilastokeskus Lämmityksen hyötyenergia, 2008 kaukolämpö 47,4 % muu 1,4 % raskas polttoöljy 1,4 % puu 13,5 % sähkö 15,1 % kevyt polttoöljy 11,8 % lämpöpumppu 9,4 % Kuva 2. Kaukolämmityksen markkinaosuudet asuin ja palvelurakennuksissa Suomessa vuonna (Tilastokeskus 2010, Energiateollisuus ry 2010b) Vuonna 2009 kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytettiin polttoaine energiaa yhteensä 57,8 TWh. Polttoaineet jakautuivat kuvan 3 mukaisesti. Kaukolämmön tuotannon keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 218 g/kwh. (Energiateollisuus ry 2010b.) Uusiutuvat 14 % Öljy 7 % Muut 2 % Kivihiili 26 % Turve 16 % Maakaasu 35 % Kuva 3. CHP polttoaineet vuonna 2009 (Energiateollisuus ry 2010b) Energianlähteistä maakaasun osuus on Etelä Suomessa muuta maata suurempi. Itä ja Pohjois Suomessa puolestaan turpeen sekä puun ja muiden kiinteiden biomassojen osuus on suurempi. (Vehviläinen et al. 2007, 41.) Kaukolämmityksen potentiaali Vehviläinen et. al. vuoden 2007 selvityksen mukainen kaukolämmön kysynnän kehitys on koottu taulukkoon 2. Selvityksessä käytetty taustaskenaario on laadittu aiempien selvitysten ja nykyisten poliittisten linjausten perusteella. Sen mukaan kaukolämmön kulutus kasvaisi noin 2 TWh 15

17 (31,6 TWh) vuoteen 2020 mennessä, mutta kääntyisi pian sen jälkeen loivaan laskuun siten, että vuonna 2050 kaukolämmön myynti olisi jo nykytasoa (2005: 29,8 TWh) alhaisempi (29 TWh). Syynä kulutuksen laskuun olisivat ilmaston lämpeneminen sekä rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen. Vuonna 2020 kaukolämmön arvioidaan kattavan noin 50 % kaikesta rakennusten lämmityksestä (Hirvonen 2009, 19). Energiateollisuus ry:n vuonna 2009 julkaiseman raportin mukaan kaukolämmön tarve ilman verkostohäviöitä on TWh vuonna Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitykseen käytettävästä hyötyenergiasta kasvaa nykyisestä 44 prosentista 56 prosenttiin. Taulukko 2. Kaukolämmön kysynnän kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden, KTM:n WMskenaarion ja VTT:n Energy Visions 2030 selvityksen mukaisesti [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM VTT Energy Visions 2030 skenaario ,8 29,8 29, ,3 32,6 30, ,6 33,8 31, ,6 34,9 32, ,1 36,5 30,5 36, ,2 37, ,0 38,4 Vehviläinen et al selvityksen mukaisesti kaukolämpöyritykset puolestaan arvioivat kaukolämmön kulutuksen merkittävästi taustaskenaariota suuremmaksi eli vuodelle 2020 noin 35 TWh ja vuodelle 2050 noin 38 TWh. Erot taustaskenaarioon selittynevät lähinnä ilmastonmuutokseen ja rakennuskannan energiatehokkuuden kehitykseen liittyvien oletusten eroista. Yhteistuotannon kasvun osalta toiminnanharjoittajat taas olivat taustaskenaariota jonkin verran varovaisempia, vuonna 2020 vajaat 17 TWh ja vuonna 2050 noin 18 TWh. Rakennuskannan ominaiskulutuksen kehitys vaikuttaa kaukolämmön kysyntään. Taustaskenaariossa ominaislämmönkulutus alenee keskimäärin 0,75 % vuosivauhdilla, hitaan alenemisen skenaariossa keskimäärin 0,38 % ja nopean 1,13 %:n vuosivauhdilla. (Vehviläinen et al. 2007, 50.) Rakennusten lämmitykseen käytettävän energiamäärän muutoksiin vaikuttavat rakennusten lämmitettävä pinta ala, eristystaso, käytettävä lämmitysjärjestelmä ja sen hyötysuhde, ulkoilman lämpötila sekä rakennuksessa käytettävistä sähkölaitteista saatava lämpö (Energiateollisuus ry 2009b, 35). Mikäli ilmaston lämpeneminen etenee YK:n asettaman kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) esittämien skenaarioiden kuvaamalla tavalla, vähenee rakennusten lämmitystarve Suomessa noin 12 % vuoteen 2030 ja noin 16 % vuoteen 2050 mennessä. Myös energiatehokkuuden lisääminen vaikuttaa rakennusten lämmitystarvetta pienentävästi uudisrakentamisen ja korjaustoimien myötä. Matalaenergiatalojen lisääntyvä rakentaminen johtaisi investointivaltaisten lämmitysmuotojen kuten kaukolämmityksen suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. (Vehviläinen et al. 2007, 55.) Kaukolämpöyrittäjien mukaan kaukolämmön yhteiskunnallinen merkitys kaupunkialueilla kasvaa tulevaisuudessa. Lämmön tuotanto, sekä erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotanto, voidaan keskittää yhteen tai muutamaan paikkaan. Näin ympäristöhaitat, kuten emissiot, pöly ja melu voidaan minimoida ja tulevaisuudessa poistaa kokonaan. Ilman laadun parantumisen johdosta 16

18 terveyshyödyt yhteiskunnalle ovat ilmeiset. Polttoaineen kuljetukset voidaan keskittää muutamaan energian tuotantopisteeseen ja kuljetuksesta aiheutuvat haitat voidaan estää varsinkin asutusalueilla. (Energiateollisuus ry 2006, 564.) 2.2 Tuotannolliset tehostamismahdollisuudet Kaukolämmityksellä ja varsinkin lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on keskeinen rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä ja Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisessa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Yhteistuotanto on erillistuotantoon verrattuna noin 30 % energiatehokkaampaa. Hiilidioksidipäästöjen vähennyksenä tämä vastaa noin 350 kg/mwh. (Energiateollisuus ry 2006, 27.) Tuotantoteknologioiden keinoin voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää kahdella eri tavalla, joko korvaamalla osa tai kaikki tuotantolaitoksessa käytettävä kivihiili polttoaineella, jonka ominaishiilidioksidipäästö on matalampi tai parantamalla polttolaitoksen hyötysuhdetta prosessiteknisin menetelmin. (Ritonummi et al.2004, 49.) Energiateollisuus ry:n vuonna 2009 julkaiseman Haasteista mahdollisuuksiin raportin mukaan Energiateollisuuden tavoitteena on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna Tähän päästään vähentämällä päästöjä kauttaaltaan sekä korvaamalla sähköllä ja kaukolämmöllä niitä toimintoja, joista aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä Tuotantoteknologiat Kaukolämpöyritysten arvion mukaan uusien investointien tuotantoteknologian jakauma olisi kuvan 4 mukainen. Perinteiset tuotantoteknologiat, kaasukombiturbiinit, vastapainehöyryturbiinit ja väliottolauhdutusturbiinit näyttävät kaukolämpöyritysten mukaan säilyttävän suhteelliset osuutensa varsin hyvin. Polttomoottorien marginaalisen osuuden arvioidaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2050 asti. (Vehviläinen et al. 2007, 34.) 17

19 Kuva 4. Kaukolämpöyritysten arvio uusissa laitoksissa lämpöenergian tuotantoon käytettyjen tuotantoteknologioiden osuuksista vuoteen 2020 asti. (Vehviläinen et al. 2007) Maakaasua energialähteenä käytettäessä tuotantoteknologiaksi arvioidaan valittavan kaasukombiturbiini (Vehviläinen et al. 2007). Kaasuturbiinin toiminta perustuu siihen, että kylmän ilman puristaminen paineesta 1 paineeseen 2 vaatii paljon vähemmän työtä kuin kuuma kaasu luovuttaa paisuessaan paineesta 2 paineeseen 1. Yksinkertaisen kaasuturbiinivoimalan pääosat ovat kompressori, polttokammio, turbiini ja generaattori. (Larjola 2008.) Kombiprosessi on kaasuturbiini ja höyryvoimalaitosprosessin yhdistelmä, jossa kaasuturbiinilta tulevat pakokaasut johdetaan lämmönvaihtimeen. Lämmönvaihtimessa kuuma pakokaasujen lämpöenergia höyrystää veden, joka johdetaan höyryturbiiniin (kuva 5). (Honkapuro et al. 2009,107.) 18

20 Kuva 5. Kombivoimalaitoksen periaatekaavio (Huhtinen et al. 1997) Kombivoimalaitoksen etuna pelkkään höyryturbiiniprosessiin verrattuna on korkea rakennussuhde, jonka ansiosta kombivoimalaitos on usein edullisempi tuotantolaitos kuin kiinteää polttoainetta käyttävä lämmitysvoimalaitos huolimatta kiinteän polttoaineen kaasua edullisemmasta energiahinnasta (Energiateollisuus ry 2006, 30). Väliottolauhdutusturbiinit keskittyvät lähinnä isoihin laitoskokoihin ja suurin osa investoinneista ajatellaan toteutettavan vastapainehöyryturbiineilla (Vehviläinen et al. 2007, 37). Väliottolauhdelaitos on vastapainevoimalaitos, jossa osa turbiinin läpi kulkevasta höyrystä otetaan väliotoista prosessihöyryksi tai kaukolämmön tuotantoon, ja loppuun asti paisunut höyry ohjataan lauhduttimeen. Tällöin voimalaitoksella voidaan tuottaa yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä sekä lisäksi lauhdesähköä. Normaalissa käyttötilanteessa merkittävä osa höyrystä otetaan väliotoista joko kaukolämmön tuotantoon tai prosessihöyryksi. (Honkapuro et. al. 2009, 106.) Muista tuotantoteknologioista polttomoottoreilla on marginaalinen osuus (Vehviläinen et al. 2007, 37). Polttomoottorin toiminnan tarkoituksena on muuttaa lämpöenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Ensin puristetaan ilma tai ilma ja polttoaineseos ympäristöään suurempaan paineeseen. Puristuksen jälkeen kaasun energiasisältöä lisätään polttamalla siinä tarkoitukseen sopivaa polttoainetta. Kohoavan lämpötilan ansiosta kaasu pyrkii laajenemaan puristusvaiheen lähtöarvoa suurempaan tilavuuteen, jolloin sillä laajetessaan on kyky tehdä mekaanista työtä enemmän kuin mitä kaasun puristusvaiheeseen sen hyväksi on käytetty. (Larjola 2008.) Uusien teknologioiden, kuten mikroturbiinien, polttokennojen ja orgaanisten Rankine prosessien arvioidaan tulevan käyttöön pienillä osuuksilla vuosien 2030 ja 2050 välillä (Vehviläinen et al. 2007, 38). Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä teholtaan kw olevia kaasuturbiineja (Vartiainen et al. 2002, 19). Polttokenno on laite, jossa polttoaineen kemiallinen energia muunnetaan suoraan sähköksi. Yleisimmin polttoaineena on vety, jota voidaan tuottaa esim. maakaasusta reformoimalla. Tule 19

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot