Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet"

Transkriptio

1 Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely Inventaarioanalyysi Vaikutusarviointi Tulosten tulkinta Käyttökohteita Tuotteiden kehittäminen ja parantaminen Strateginen suunnittelu Poliittinen päätöksenteko Markkinointi Muu Diplomityö Laura Korhonen 2010 Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet Lahden seudulla ilmastonmuutoksen näkökulmasta

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Laura Korhonen Keskitetyn lämmöntuotannon kehittämismahdollisuudet Lahden seudulla ilmastonmuutoksen näkökulmasta Diplomityö sivua, 14 kuvaa, 17 taulukkoa ja 4 liitettä Tarkastajat: Professori Risto Soukka Käyttöpäällikkö Hemmo Takala Hakusanat: kaukolämmitys, voimalaitos, ilmastonmuutos, kasvihuonekaasupäästö, elinkaariarviointi Keywords: district heating, power plant, climate change, greenhouse gas emission, life cycle assessment Tämä diplomityö on tehty Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen IMMU hankkeeseen. Teoriaosassa tarkastellaan kaukolämmityksen nykytilannetta ja sen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Työssä on tarkasteltu Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosalueen kehittämismahdollisuuksia vuosina 2012 ja Vertailukohtana käytetään nykytilannetta vuoden 2009 tiedoilla. Työssä on selvitetty voimalaitosalueen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden muutoksia mahdollisten uusien voimalaitosinvestointien myötä. Vuonna 2012 alueelle rakennetaan kiinteää polttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos jolloin nykyisen laitoksen käyttö ja samalla kivihiilen käyttö vähenee huomattavasti. Tässä työssä vuoden 2016 skenaariossa alueelle ajatellaan rakennettavan kolmas voimalaitos, maakaasukäyttöinen kaasukombiturbiini. Tarkasteluissa energiantuotantomäärien oletetaan pysyvän nykytilanteen suuruisina. Työssä tarkasteltujen skenaarioiden perusteella alueen yhdistetyn kaukolämmön ja sähköntuotannon (CHP) päästöjä voitaisiin vähentää vuonna 2012 noin 20 % ja vuonna 2016 noin 30 % nykytilanteesta. Esitettyjen investointien riskinä on sopivan polttoaineen saatavuus ja riittävyys. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaasutusvoimalaitoksen ja kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaikoja. Kierrätyspolttoaineen hinnan kallistuminen hinnasta 5 /MWh hintaan 15 /MWh vaikutti kaasutusvoimalaitoksen takaisinmaksuaikaan yhdeksällä vuodella. Kaasukombiturbiinin takaisinmaksuaika piteni tämän hetkiseen maakaasun hintaan 27 /MWh verrattuna päästöoikeuden lisäkustannus 6 /MWh huomioiden kahdeksan vuotta. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa muun muassa polttoaineen hinta ja laitoksen huipunkäyttöaika.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme in Environmental Technology Laura Korhonen Development opportunities of centralized production of heat in Lahti region from climate change point of view Master s thesis pages, 14 figures, 17 tables and 4 appendices Examiners: Professor Risto Soukka Production manager Hemmo Takala Instructor: Production manager Hemmo Takala Keywords: district heating, power plant, climate change, greenhouse gas emission, life cycle assessment This master s thesis was made to Aalto University School of Science and Technology Lahti Center s IMMU project. The theory part studies the present situation of district heating and its associate factors forward. This research examines Lahti Energy Ltd s Kymijärvi power plant area s development opportunities in 2012 and The above two scenarios are compared respectively with the situation in This study examines power plant area s life cycle greenhouse gas emissions and their variety due to new power plant investments. In 2012 the area will establish a new gasification power plant using solid fuel. Meanwhile the usage of the present power plant and hard coal reduces notably. In scenario 2016, the area will consist of three plants; third one will be gasification combine turbine using natural gas. In this study, the amount of energy production stays at the same level. On the ground of scenarios examined in this study, area s combusted heat and power (CHP) greenhouse gases could be reduced in 2012 around 20 % and in 2016 around 30 % comparing present situation. The investment poses a risk of fuel availability and adequacy. The research also illustrates prepayment periods of gasification power plant and gas combine turbine. Variable price of REF from 5 /MWh to 15 /MWh causes increase of prepayment period for nine years. With 6 /MWh emission trading extra price, the repayment period of natural gas combine turbine became eight years longer than in present natural gas price 27 /MWh. Prepayment period depends on criteria, for example the price of fuel and utilization period of maximum load of power plant.

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLI JA LYHENNELUETTELO 1 Johdanto Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä sopimuksia ja strategioita Työn tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne KESKITETTY LÄMMÖNTUOTANTO JA SEN...11 KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA Kaukolämmitys Suomessa Kaukolämmityksen SWOT analyysi Kaukolämmitys vuonna Kaukolämmityksen potentiaali Tuotannolliset tehostamismahdollisuudet Tuotantoteknologiat Energialähteet Energiatehokkuus Hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus Kaukojäähdytys Jäähdytyksen tarve Jäähdytystekniikat Kaukolämpöverkon laajentaminen Hajautettu lämmöntuotanto keskitetyn tukena KAUKOLÄMMITYKSEN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Lainsäädännölliset näkökulmat Maankäyttö ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suomen rakentamismääräyskokoelma IE direktiivi Energiataloudelliset näkökulmat Polttoaineen saatavuus ja laatu Logistiikka ja varastointi Polttoainekustannuksia Päästökauppa Energiaverotus Vero ja investointituet TUTKIMUSMENETELMÄ KAUKOLÄMMITYS LAHDEN SEUDULLA Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitos...41

5 5.2.1 Käytettävät polttoaineet Päästöt Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Uusi kaasutusvoimalaitos Skenaariot Yleistä Vuosi Vuosi Vuosi Tulokset ja niiden tarkastelu Vuosi Vuosi Vuosi Herkkyystarkastelu Johtopäätökset ja yhteenveto...54 Lähteet...56 LIITTEET Liite 1. Lohkokaaviot Liite 2. Inventaarioanalyysi Liite 3. Hyödynjakomenetelmä Liite 4. Takaisinmaksulaskelmat

6 SYMBOLI JA LYHENNELUETTELO Symbolit ja alaindeksit F evaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) F e laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Fpolttoaineiden kulutus yhteistuotannossa E e tuotettu sähkö yhteistuotannossa E h tuotettu lämpö yhteistuotannossa e sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) h lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) m 3 nnormikuutio Yhdisteet CH 4 metaani COhiilimonoksidi CO 2 hiilidioksidi NO x typen yhdisteet NO 2 typpidioksidi N 2 Odityppioksidi eli typpioksiduuli eli ilokaasu O 3 otsoni SO 2 rikkidioksidi Lyhenteet BATBest Available Techniques, paras käytettävissä oleva tekniikka CCS Carbon Capture and Storage, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi CHPCombined heat and power, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto CO 2 ekv.hiilidioksidiekvivalentti COP Coefficient of performance, lämpökerroin GWP 100 Global warming potential, globaalisen lämmityspotentiaalin kerroin, CO 2 =1 HFCFluorihiilivety IPCCIntergovernmental Panel on Climate Change, YK:n hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli LCA Life Cycle Assessment, elinkaariarviointi LCILife Cycle Inventory Analysis, inventaarioanalyysi LCIALife Cycle Impact Assessment, vaikutusarviointi MRLMaankäyttö ja rakennuslaki /132 PFCPerfluorihiilivety POKKevyt polttoöljy PORRaskas polttoöljy REFRecovered fuel, syntypaikkalajitellusta ja erilliskerätystä kuivajätteestä valmistettu polttoaine, kierrätyspolttoaine SFSSuomen standardisoimisliitto SWOTStrengths, Weaknesses, Opportunities, Threats, sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet sekä uhat

7 UNFCCCUnited Nations Framework Convention on Climate Change, YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus VOCVolatile organic compounds, haihtuvat orgaaniset yhdisteet VTTValtion teknillinen tutkimuskeskus

8 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnan seurauksena voimistunutta kasvihuoneilmiötä. Ilmastonmuutosta aiheuttavat varsinaiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja halogenoidut hiilivedyt eli F kaasut (yhteinen nimitys HFCyhdisteille (fluorihiilivedyille) ja PCF yhdisteille (perfluorihiilivedyille) ja rikkiheksafluoridille.) Välillisiä kasvihuonekaasuja ovat haihtuvat hiilivedyt (VOC), typen oksidit (NO x ) ja hiilimonoksidi (CO), koska ne muodostavat otsonia (O 3 ). Hiilidioksidia pidetään merkittävimpänä ilmastonmuutosta voimistavana tekijänä ja sen merkittävin päästölähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö. (Antikainen et al. 2007, 42.) Kasvihuonekaasujen lisääntyvät pitoisuudet vähentävät maapallolta avaruuteen poistuvaa lämpö eli infrapunasäteilyä, mutta eivät vaikuta avaruudesta maapallolle tulevaan säteilyn määrään. Tästä aiheutuu epätasapaino maapallolle tulevan ja sieltä lähtevän säteilyn välille. Tätä kutsutaan säteilypakotteeksi, joka tarkoittaa nettomuutosta säteilytaseessa (säteilyepätasapaino). Säteilypakotetta kuvataan tehona maapallon pinta alaa kohden (W/m 2 ). (Ilmatieteen laitos 2009.) Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma ja päästöjen vähentämiseen pyritään erilaisin keinoin. Tällaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä ovat muun muassa energiansäästö, uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä tehokas hiilidioksidin talteenotto sekä loppusijoitusteknologia. Näiden teknologioiden laaja alainen hyötykäyttö edellyttää taloudellisten ohjauskeinojen, kuten verotuksen ja päästökaupan, käyttöönottoa. (Hirvonen 2009, 5.) Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä sopimuksia ja strategioita YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (United Nations Framework Convention On Climate Change, UNFCCC) eli niin sanottu ilmastosopimus on tärkein ilmastonmuutokseen liittyvistä sopimuksista ja se astui voimaan vuonna Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. (Valtion ympäristöhallinto 2009a.) Kioton pöytäkirja on ilmastosopimusta täsmentävä ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus. Se laadittiin vuonna 1997 ja tuli voimaan vuonna Suomi ja muut EU maat ratifioivat sopimuksen vuonna Pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä yhteensä 5,2 % verrattuna vuoden 1990 tasoon vuosien aikana. Kioton pöytäkirja velvoittaa Euroopan unionin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 päästötasosta yhteensä 8 %. Vähennysvelvoite on jaettu jäsenmaiden kesken ja Suomen osuutena on vähentää päästöjä kahdeksan prosentin verran. (Valtion ympäristöhallinto 2009a.) Euroopan unionin joulukuussa 2008 hyväksymä ilmasto ja energiapaketti asettaa unionille yksipuolisen tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoden 1990 tasoon verrattuna 7

9 vuoteen 2020 mennessä. EU:n kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ovat kaikkiaan: päästöjä vähennettävä 20 %:lla, uusiutuvan energian osuus nostettava 20 %:iin, biopolttoaineiden osuutta lisättävä 10 %:iin liikenteen polttoaineista ja energiatehokkuutta lisättävä 20 %:lla. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2010.) Kansallisesti Suomessa tehdään monenlaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Valtioneuvosto hyväksyi uuden kansallisen pitkän aikavälin energia ja ilmastostrategian, jonka sisältö pohjautuu EU:n ilmasto ja energiapaketin uusille tavoitteille. Strategiassa otetaan kantaa tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta Kioton pöytäkirjan ja Euroopan komission Suomelle edellyttämät tavoitteet päästöjen vähentämisen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta voidaan toteuttaa. (Valtioneuvosto 2008, 4.) Suomen Kuntaliitto on julkaissut linjaukset kuntien ilmastonsuojelutyölle Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa samoin kuin ilmastonmuutokseen varautumisessa kunnilla on oma tärkeä roolinsa ja vastuunsa. (Suomen kuntaliitto 2010.) Alueelliset ja paikalliset strategiat ja sopimukset Lahden seudun ympäristöstrategian mukaan kasvihuonekaasupäästöjen tulisi olla vuonna 2015 vuoden 1990 tasolla. Hämeen ympäristöstrategiassa tähdätään kasvihuonekaasujen 20 %:n päästövähennykseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lahden kaupungin uudessa strategiassa (hyväksytty ) päästövähennystavoite on 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tällä hetkellä Lahden kasvihuonekaasupäästöt ovat 17 % suuremmat kuin vuonna Hollolan ja Nastolan päästöt ovat noin 17 % Lahden päästöistä. Hollola Lahti Nastola alueen päästöt kattavat noin 2 % koko Suomen päästöistä. Vuonna 2005 Suomen päästöt olivat Kasvener laskentaohjelmalla laskettuna CO 2 ekvivalenttitonnia. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Hollolan, Lahden ja Nastolan ilmasto ohjelmalla pyritään löytämään paikallisesti toteutettavia keinoja, joilla edellä mainittujen strategioiden tavoitteet pystyttäisiin toteuttamaan. Ohjelma keskittyy kaupungin ja kuntien omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa oleviin toimiin. Erityisenä selvityksen kohteena ovat kaupungin ja kuntien eniten päästöjä aiheuttavat toiminnot sekä keskittyminen energian kulutuksen pienentämiseen. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Lahden kaupunki oli ensimmäisten kaupunkien joukossa valmistelemassa työ ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimusta, joka liittyy EU:n energiapalveludirektiivin toteuttamiseen kansallisella tasolla. Sopimus solmittiin vuonna 2008 ja sen ensisijaisena tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla Lisäksi sopimus pitää sisällään toimintasuunnitelman laatimisen energiankäytön tehostamiseksi. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Lahden kaupunki osallistuu myös kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Siinä kunnat kartoittavat alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja tekevät niistä kehitysennusteen sekä asettavat omat päästöjen vähentämistavoitteensa. Lisäksi kunnat voivat tehdä ilmastonmuutokseen varautumis ja sopeutumissuunnitelman, tosin Lahdessa näitä ei ole vielä toteutettu. (Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) 8

10 1.2 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämä työ on tehty Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen IMMUhankkeeseen Lahti Energia Oy:n tilauksesta. IMMUn tavoitteena on selvittää alueellisia konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja eräs hankkeen merkittävistä tavoitteista on Lahden seudullisen ilmasto ohjelman tekeminen ja kehittäminen. IMMU hanke on kolmevuotinen ( ) ja sen rahoittajina toimii Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy sekä Päijät Hämeen Jätehuolto Oy. (Aalto yliopisto Lahden keskus 2009.) Tuotantoperusteiset päästöt tarkoittavat kasvihuonekaasupäästöjä, jotka on tuotettu kunnan rajojen sisällä. Tuotantoperusteisia päästöjä ovat teollisuuden energiantuotannon, rakennusten erillislämmityksen, teollisuusprosessien, maatalouden, kaatopaikkojen ja jäteveden puhdistuksen päästöt. Tuotantoperusteisiin päästöihin ei sisälly sähköntuonnin päästöjä. Kulutusperusteisiin päästöihin lasketaan tuotantoperusteiset päästöt ja alueelle tuotavan sähkön tuotannossa syntyneet päästöt. Hiilidioksidiekvivalentissa (CO 2 ekv.) kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset on muutettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta sadan vuoden tarkastelujaksolla. Tonni metaania (CH 4 ) vastaa 21 tonnia hiilidioksidia ja tonni typpioksiduulia (N 2 O) vastaa 310 tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2006 Lahden kulutusperusteiset hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduulipäästöt CO 2 ekvivalenttitonneiksi muutettuna olivat t. Kasvihuonekaasupäästöistä 40 % oli peräisin rakennusten lämmityksestä, 32 % muusta sähkön käytöstä, 13 % liikenteen päästöistä, 10 % työkoneiden käytöstä ja 5 % jätehuollosta. Lahdessa kaukolämmön osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 %, Nastolassa 10 % ja Hollolassa 2 %. Lahden kaupungin maankäytön tavoitteena on muun muassa yhdyskuntien energiankulutuksen vähentäminen, jota kaukolämmitysasteen nostaminen tukee. (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) Vuonna 2006 Lahden tuotantoperusteiset päästöt olivat noin t CO 2 ekv (kuva 1). Lahdessa tuotantoperusteiset päästöt ovat hieman kulutusperusteisia suuremmat, mutta koska Lahdessa tuotetaan lähes saman verran energiaa kuin kulutetaan, eivät tuotanto ja kulutusperusteiset päästöt poikkea toisistaan merkittävästi. (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009.) 9

11 Kuva 1. Lahden tuotantoperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala 2009) Vuonna 2008 Lahden typenoksidipäästöistä (yhteensä vajaat 2000 t) 63 % oli peräisin Lahti Energia Oy:ltä. Typenoksidipäästöistä 56 % oli peräisin Kymijärven voimalaitoksesta. Hiukkaspäästöistä, jotka olivat yhteensä noin 75 tonnia, 33 % aiheutui Lahti Energia Oy:ltä josta 31 % Kymijärven voimalaitoksesta. Rikkidioksidipäästöt olivat 1065 tonnia ja niistä pääosa aiheutui Lahti Energia Oy:n Kymijärven tuotannosta. (Autio & Kaasalainen 2009, ) Tässä työssä selvitetään ja pohditaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalia kuntatasolla. Tarkastelussa huomioidaan erityisesti kaukolämmön tuotantoon käytetty polttoaine, tuotantotekniikka ja tuotantoyksikön koko. Työssä käsitellään ainoastaan Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosta ja siihen liittyviä sovelluksia, joten lämpölaitokset sekä vara ja huippuvoimalaitokset rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Työssä lasketaan Kymijärven voimalaitosalueen kasvihuonekaasupäästöt kolmessa eri skenaariossa, joita kuvaavat nykytilanne vuoden 2009 tiedoilla sekä tilanteet vuosina 2012 sekä Kaukolämmön merkitykseen ilmastonmuutoksen kannalta vaikuttaa moni asia, kuten tuotantoon käytetty polttoaine, polttoaineen saatavuus ja siihen liittyvä logistiikka, tuotannon energiatehokkuus ja tekniikka, käyttövarmuus sekä varastointi. Kaukolämmön etuina ovat perinteisesti olleet sähkön ja lämmön yhteistuotannon hyvä hyötysuhde, toimitusvarmuus, helppokäyttöisyys ja päästöjen hallinta etenkin isoissa voimalaitoksissa. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi on huomioitava myös muut päästöt ilmaan, kuten pienhiukkaset, jotka vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun. Kaukolämpöalan toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. (Energiateollisuus ry 2008, 1.) 10

12 1.3 Työn rakenne Työ etenee teoriaosan ja tutkimusmenetelmän esittelemisen kautta skenaariotarkasteluun ja sen tulosten esittelyyn. Luvussa kaksi esitellään kaukolämmityksen tilanne Suomessa sekä kaukolämmityksen kehittämismahdollisuuksia. Luvussa kolme käsitellään kaukolämmityksen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä lainsäädännöllisestä ja energiataloudellisesta näkökulmasta. Luvussa neljä käsitellään työn tutkimusmenetelmä sekä elinkaarimallintamiseen liittyviä perusasioita ja termejä. Luvussa viisi esitellään kaukolämmitys Lahden seudulla. Siinä kerrotaan lyhyesti työn kohteena olevasta Lahti Energia Oy:stä ja sen Kymijärven voimalaitoksesta. Luvussa kuusi esitellään laskennassa käytetyt teoriaosan pohjalta laaditut skenaariot. Luvussa seitsemän esitetään ja tarkastellaan skenaarioiden tuloksia. Työn lopuksi esitetään tutkimuksen johtopäätökset. Työn tekstiosan jälkeen tulevat työssä viitatut viitteet. 2 KESKITETTY LÄMMÖNTUOTANTO JA SEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA 2.1 Kaukolämmitys Suomessa Kaukolämmitys tarkoittaa rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan lämmön keskitettyä tuotantoa ja julkista jakelua verkon välityksellä asiakkaina oleville kiinteistöille. Kaukolämmitystoiminta toteutetaan tyypillisesti liiketoiminnan muodossa. (Energiateollisuus ry 2006, 25.) Kaukolämpö on maamme rakennuskannan yleisin lämmitystapa sekä energialla että lämmitettävällä pinta alalla mitattuna. Se on luonnollinen ja varma lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämpöä on ollut 1950 luvun alusta lähtien ja nykyään sitä on lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. (Energiateollisuus ry 2009a.) Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa, mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä suurempia rakennukset ovat. Asuinkerrostaloista lähes 95 % on kaukolämmitettyjä. Myös valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä, kun taas omakotitaloista on kaukolämmitettyjä runsas 6 % lämmitysenergiasta. Uusien omakotitalojen lämmönlähdevalinnoissa kaukolämmön osuus on noin 15 %. Lisäksi viime vuosina arviolta öljylämmitteistä asuntoa on siirtynyt kaukolämpöön. Pientalojen osalta yleistymistä rajoittavat jakeluverkon investointikustannukset ja häviöt, joiden vuoksi kaukolämpöä ei yleensä kannata jaella haja asutusalueilla. Kaukolämmön markkinaosuus on suurimmissa kaupungeissa yli 90 %. (Energiateollisuus ry 2009a.) Aluelämmitys taas on yleensä pienempimuotoista keskitettyä lämmön tuotantoa ja jakelua yksityiseen tai esimerkiksi tuotantoyhtymän osakkaiden omaan käyttöön, mutta toimintaan ei liity 11

13 liiketoimintaa. Tuotanto ja jakelutekniikka voi olla kaukolämmityksen kaltaista. (Energiateollisuus ry 2006, 25.) Kaukolämpöä tuotetaan sekä yhdessä sähkön kanssa lämmitysvoimalaitoksissa (Combined heat and power eli CHP) että lämpökeskuksissa pelkästään lämpönä (Energiateollisuus ry 2009a). Nykyisin tärkeimpiä sähkön ja lämmön yhteistuotantotekniikoita ovat suuret ja keskikokoiset, lähinnä hiilen ja turpeen käyttöön pohjautuvat höyryturbiinivoimalaitokset sekä kaasukombiturbiinilaitokset, joissa jätelämpö hyödynnetään vielä höyryturbiinissa lisäsähkön tuottamiseen (Vehviläinen et al. 2007, 7). Tuotanto tapahtuu paikkakuntakohtaisesti vaihtoehtoisilla polttoaineilla, joita ovat muun muassa maakaasu, hiili, turve, öljy, puu ja puutähde sekä muut uusiutuvat energialähteet, kuten biokaasu. Myös teollisuuden ylijäämälämpöä käytetään hyödyksi kaukolämmityksessä. Tuotannossa otetaan huomioon kokonaistaloudellisuus ja ympäristövaikutukset. (Energiateollisuus ry 2009a.) Yhteistuotantolaitoksissa kaukolämmöstä tuotetaan noin ¾. Loput tuotetaan lämpökeskuksissa. Lämpökeskuksia on tuotantorakenteeltaan kahdenlaisia: sellaisia, jotka käyvät lähes täydellä teholla mahdollisimman pitkään, sekä huippu ja varalämpökeskuksia, joita käytetään energian tuottamiseen vain kovimmilla pakkasilla tai satunnaisesti varatehona. (Energiateollisuus ry 2009a.) Peruslämpöä tuottava lämpökeskus käy ympäri vuoden huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Sen polttoaineena käytetään maakaasua, kivihiiltä, turvetta ja puuta. Koska huippu ja varavoimalaitosten on oltava toimintavarmoja, mutta investointina edullisia, niiden polttoaineena käytetään helposti varastoitavaa öljyä. (Energiateollisuus ry 2009a.) Asiakkaille kaukolämpö siirretään kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Menojohdon kuuma ( C) vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitys ja käyttövesiverkoissa. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee C välillä. (Energiateollisuus ry 2009a.) Kaukolämmityksen SWOT analyysi Syyskuussa 2008 Energiateollisuus ry julkaisi kaukolämpöalan strategian, joka sisälsi niin sanotun SWOT analyysin (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats). SWOT analyysissä kirjataan ylös analysoidun asian sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat (taulukko 1). 12

14 Taulukko 1. Kaukolämpöalan SWOT analyysi (Energiateollisuus ry 2008,15, muokattu) Vahvuudet Heikkoudet Energiatehokkuus (yhteistuotanto) Alan itsetyytyväisyys Ympäristöystävällisyys Paikallisuus (pienet resurssit) Asiakkaiden kannalta helppoa ja Toiminnan staattisuus mukavaa (ei edellytä asiakaskohtaista käyttö ja huoltotyötä) Omistaja konservatiivinen (vähäistä riskinottoa) Asiakastyytyväisyys huippu, hyvä Pääomavaltaisuus imago Pieni T&K panostus Kilpailukykyinen ja vakaa hinta Kaukolämmön tiedottaminen on Toimitusvarmuus liian vaatimatonta ja ujoa, Paikallisuus (olosuhteiden hallinta) teknokraattista Monipuolinen polttoaine valikoima, joustavuus Mahdollisuudet Lämpömarkkinoiden markkinajohtaja, laaja asiakaskunta Yhteistuotanto (kaukolämpö ja kylmä, sähkö, höyry jne.) Teollisuuden sekundäärilämmön hyödyntäminen Palvelutuotanto (avaimet käteen, etäluenta ja valvontapalvelut) Etäluenta mahdollistaa eri tariffit (kysyntähuippujen hallinta) Teknologian vientimahdollisuus Tekniikan kehittäminen (jakeluverkko, asiakaslaitteet, mittaus, tuotanto) Kaukolämmöllä on mahdollisuus tulla trendikkääksi Hyvien sisäolosuhteiden mahdollistaja Henkilöstön sukupolven vaihto Uhat EU:n tietämättömyys kaukolämmöstä Keskittämiseen liittyvä riski Sähkölämmitys kaukolämpötalossa Kilpailevat lämmitysmuodot Matalaenergiarakentaminen Ilmaston lämpeneminen Polttoainehuollon pettäminen Polttoainelogistiikan pettäminen Virheinvestoinnit ja riskiinvestoinnit Päätösympäristön lyhytnäköisyys Viranomaisvalvonta (kohtuuttoman tiukka tuottosäännöstely) Päästö ja ympäristövaatimusten arvaamattomuus Kaukolämmityksen kilpailukykyyn vaikuttaa suuria investointeja vaativa jakeluverkko ja sen suuruus suhteessa toimitettuun tehoon sekä suuret kulutusvaihtelut vuodenaikojen välillä. Kaukolämmitys ei sovellu harvaan rakennetuille alueille, sillä verkoston hajautuessa siirtohäviöt kasvavat. Uhkatekijöinä nähdään epäterve kilpailu ja sääntely sekä rahoituksen puute ja kalleus. (Energiateollisuus ry 2006, ) Vehviläinen et. al. vuonna 2007 julkaiseman raportin mukaan alan yritykset voivat pitää yhteistuotannon esteinä yhteiskunnan tukitoimien riittämättömyyttä tai liian rajoittavaa säätelyä omasta näkökulmastaan. Esteinä voidaan kokea myös ympäristönormien tiukentuminen, epäsuotuisat poliittiset linjaukset sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen liittyvät tekijät. Korkea sähkön hinta vaikuttaa epäedullisesti sähkön lämmitystapavalintaan ja toisaalta lisää yhteistuotannon sähköstä saatavaa arvoa (Vehviläinen et al. 2007, 45). Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi kaukolämmön kannalta on muodostumassa se, että kaikkia päästöjä 13

15 on kustannustehokkaampaa rajoittaa keskitetyssä järjestelmässä kuin hajautetussa talokohtaisessa lämmityksessä. (Energiateollisuus ry 2006, 26.) Kaukolämpöverkko voi tulevaisuudessa toimia myös enenevässä määrin lämmönsiirtokanavana interaktiivisten rakennusten välillä, jolloin esimerkiksi aurinkoenergialla lämpöä yli oman tarpeensa tuottavat rakennukset voivat luovuttaa ylimääräistä lämpöä kaukolämpöverkkoon (Honkapuro et al. 2009, 34 35). Ilmaston lämpenemisen myötä kaukolämmityksen kysyntä tullee vähenemään 2020 luvulla. Kaukolämpöyritysten tulee varautua tähän ja energiatehokkuuden kasvuun rakennuskannassa. Uutta, investoinneiltaan kevyempää kaukolämpöteknologiaa on kyettävä kehittämään pienenevän lämmön kysynnän olosuhteisiin. (Vehviläinen et al. 2007, 28.) Rakennusten ominaisenergiankulutuksen pienentyessä häviöiden osuus kokonaisenergiasta kasvaa. Kaukolämpöverkon häviöt ovat keskimäärin 9 % kulutetusta energiasta, jonka vuoksi kaukolämmön energiatehokas hyödyntäminen vaatii riittävän tiheän asiakaskunnan. Siirtohäviöitä on kuitenkin mahdollista pienentää parantamalla siirtoputkien lämmöneristystä, jota ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähty kustannustehokkaana ratkaisuna. Lämpöhäviöitä voidaan myös pienentää pudottamalla kaukolämpöveden lämpötilaa ja painetta. (Honkapuro et al. 2009, 35.) Rakennuksen lämmitysmuotoa valittaessa energian hinta on luonnollisesti merkittävässä asemassa. Vaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee kuitenkin energiakustannusten lisäksi kiinnittää huomiota koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Niitä ovat järjestelmän investointikustannusten lisäksi käyttö, huolto ja uusintakustannukset. (Energiateollisuus ry 2010a.) Matalaenergiataloissa on muun energiankulutuksen ohella pienennetty rakennusten lämmitykseen tarvittavan energian osuutta merkittävästi, nykyisillä ratkaisuilla jopa noin 70 % tällä hetkellä vallitsevasta normaalitasosta. Matalaenergiatalojen määrän oletetaan Suomessa kasvavan siten, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet uusista rakennettavista asuinrakennuksista on matalaenergiataloja. VTT:n tekemän tarkastelun perusteella kaukolämpöjärjestelmän kilpailukyky matalaenergiataloissa saattaa nykyisenkaltaisella hinnoittelurakenteella ja perinteisellä patteriverkkojakelulla olla korkeiden investointikustannusten vuoksi heikko. Lämmitysjärjestelmävalinnassa tulisikin ottaa huomioon kustannusten lisäksi myös muita tekijöitä, kuten palvelukyky. (Klobut et al. 2009, 5.) Kaukolämmitys vuonna 2009 Vuonna 2009 kaukolämpöenergiaa myytiin Suomessa 31,3 TWh ja kaukolämmön keskihinta veroineen oli 5,62 snt/kwh. Kaukolämmön kulutus jakautui seuraavasti: asuminen 56 %, teollisuus 10 % ja muu 34 %. Kaukolämmitettyjä taloja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa, asukkaina oli noin 2,6 miljoonaa suomalaista ja kaukolämmön markkinaosuus oli 47 %. Kaukolämpöä tuotettiin 34,2 TWh, josta yhteistuotantona 73 % ja erillistuotantona 27 %. (Energiateollisuus ry 2010b.) Kuvassa 2 esitetään kaukolämmityksen markkinaosuudet asuin ja palvelurakennuksissa Suomessa vuonna Vuonna 2008 uusia kaukolämpöasiakkaita tuli 5700 kpl. 14

16 Lähde: Tilastokeskus Lämmityksen hyötyenergia, 2008 kaukolämpö 47,4 % muu 1,4 % raskas polttoöljy 1,4 % puu 13,5 % sähkö 15,1 % kevyt polttoöljy 11,8 % lämpöpumppu 9,4 % Kuva 2. Kaukolämmityksen markkinaosuudet asuin ja palvelurakennuksissa Suomessa vuonna (Tilastokeskus 2010, Energiateollisuus ry 2010b) Vuonna 2009 kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytettiin polttoaine energiaa yhteensä 57,8 TWh. Polttoaineet jakautuivat kuvan 3 mukaisesti. Kaukolämmön tuotannon keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 218 g/kwh. (Energiateollisuus ry 2010b.) Uusiutuvat 14 % Öljy 7 % Muut 2 % Kivihiili 26 % Turve 16 % Maakaasu 35 % Kuva 3. CHP polttoaineet vuonna 2009 (Energiateollisuus ry 2010b) Energianlähteistä maakaasun osuus on Etelä Suomessa muuta maata suurempi. Itä ja Pohjois Suomessa puolestaan turpeen sekä puun ja muiden kiinteiden biomassojen osuus on suurempi. (Vehviläinen et al. 2007, 41.) Kaukolämmityksen potentiaali Vehviläinen et. al. vuoden 2007 selvityksen mukainen kaukolämmön kysynnän kehitys on koottu taulukkoon 2. Selvityksessä käytetty taustaskenaario on laadittu aiempien selvitysten ja nykyisten poliittisten linjausten perusteella. Sen mukaan kaukolämmön kulutus kasvaisi noin 2 TWh 15

17 (31,6 TWh) vuoteen 2020 mennessä, mutta kääntyisi pian sen jälkeen loivaan laskuun siten, että vuonna 2050 kaukolämmön myynti olisi jo nykytasoa (2005: 29,8 TWh) alhaisempi (29 TWh). Syynä kulutuksen laskuun olisivat ilmaston lämpeneminen sekä rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen. Vuonna 2020 kaukolämmön arvioidaan kattavan noin 50 % kaikesta rakennusten lämmityksestä (Hirvonen 2009, 19). Energiateollisuus ry:n vuonna 2009 julkaiseman raportin mukaan kaukolämmön tarve ilman verkostohäviöitä on TWh vuonna Kaukolämmön osuus rakennusten lämmitykseen käytettävästä hyötyenergiasta kasvaa nykyisestä 44 prosentista 56 prosenttiin. Taulukko 2. Kaukolämmön kysynnän kehitys taustaskenaarion, kaukolämpöalan toimijoiden, KTM:n WMskenaarion ja VTT:n Energy Visions 2030 selvityksen mukaisesti [TWh] Taustaskenaario Alan toimijoiden näkemys KTM:n WM VTT Energy Visions 2030 skenaario ,8 29,8 29, ,3 32,6 30, ,6 33,8 31, ,6 34,9 32, ,1 36,5 30,5 36, ,2 37, ,0 38,4 Vehviläinen et al selvityksen mukaisesti kaukolämpöyritykset puolestaan arvioivat kaukolämmön kulutuksen merkittävästi taustaskenaariota suuremmaksi eli vuodelle 2020 noin 35 TWh ja vuodelle 2050 noin 38 TWh. Erot taustaskenaarioon selittynevät lähinnä ilmastonmuutokseen ja rakennuskannan energiatehokkuuden kehitykseen liittyvien oletusten eroista. Yhteistuotannon kasvun osalta toiminnanharjoittajat taas olivat taustaskenaariota jonkin verran varovaisempia, vuonna 2020 vajaat 17 TWh ja vuonna 2050 noin 18 TWh. Rakennuskannan ominaiskulutuksen kehitys vaikuttaa kaukolämmön kysyntään. Taustaskenaariossa ominaislämmönkulutus alenee keskimäärin 0,75 % vuosivauhdilla, hitaan alenemisen skenaariossa keskimäärin 0,38 % ja nopean 1,13 %:n vuosivauhdilla. (Vehviläinen et al. 2007, 50.) Rakennusten lämmitykseen käytettävän energiamäärän muutoksiin vaikuttavat rakennusten lämmitettävä pinta ala, eristystaso, käytettävä lämmitysjärjestelmä ja sen hyötysuhde, ulkoilman lämpötila sekä rakennuksessa käytettävistä sähkölaitteista saatava lämpö (Energiateollisuus ry 2009b, 35). Mikäli ilmaston lämpeneminen etenee YK:n asettaman kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) esittämien skenaarioiden kuvaamalla tavalla, vähenee rakennusten lämmitystarve Suomessa noin 12 % vuoteen 2030 ja noin 16 % vuoteen 2050 mennessä. Myös energiatehokkuuden lisääminen vaikuttaa rakennusten lämmitystarvetta pienentävästi uudisrakentamisen ja korjaustoimien myötä. Matalaenergiatalojen lisääntyvä rakentaminen johtaisi investointivaltaisten lämmitysmuotojen kuten kaukolämmityksen suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen. (Vehviläinen et al. 2007, 55.) Kaukolämpöyrittäjien mukaan kaukolämmön yhteiskunnallinen merkitys kaupunkialueilla kasvaa tulevaisuudessa. Lämmön tuotanto, sekä erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotanto, voidaan keskittää yhteen tai muutamaan paikkaan. Näin ympäristöhaitat, kuten emissiot, pöly ja melu voidaan minimoida ja tulevaisuudessa poistaa kokonaan. Ilman laadun parantumisen johdosta 16

18 terveyshyödyt yhteiskunnalle ovat ilmeiset. Polttoaineen kuljetukset voidaan keskittää muutamaan energian tuotantopisteeseen ja kuljetuksesta aiheutuvat haitat voidaan estää varsinkin asutusalueilla. (Energiateollisuus ry 2006, 564.) 2.2 Tuotannolliset tehostamismahdollisuudet Kaukolämmityksellä ja varsinkin lämmön ja sähkön yhteistuotannolla on keskeinen rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä ja Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisessa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan EU:n piirissä merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Yhteistuotanto on erillistuotantoon verrattuna noin 30 % energiatehokkaampaa. Hiilidioksidipäästöjen vähennyksenä tämä vastaa noin 350 kg/mwh. (Energiateollisuus ry 2006, 27.) Tuotantoteknologioiden keinoin voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää kahdella eri tavalla, joko korvaamalla osa tai kaikki tuotantolaitoksessa käytettävä kivihiili polttoaineella, jonka ominaishiilidioksidipäästö on matalampi tai parantamalla polttolaitoksen hyötysuhdetta prosessiteknisin menetelmin. (Ritonummi et al.2004, 49.) Energiateollisuus ry:n vuonna 2009 julkaiseman Haasteista mahdollisuuksiin raportin mukaan Energiateollisuuden tavoitteena on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna Tähän päästään vähentämällä päästöjä kauttaaltaan sekä korvaamalla sähköllä ja kaukolämmöllä niitä toimintoja, joista aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä Tuotantoteknologiat Kaukolämpöyritysten arvion mukaan uusien investointien tuotantoteknologian jakauma olisi kuvan 4 mukainen. Perinteiset tuotantoteknologiat, kaasukombiturbiinit, vastapainehöyryturbiinit ja väliottolauhdutusturbiinit näyttävät kaukolämpöyritysten mukaan säilyttävän suhteelliset osuutensa varsin hyvin. Polttomoottorien marginaalisen osuuden arvioidaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2050 asti. (Vehviläinen et al. 2007, 34.) 17

19 Kuva 4. Kaukolämpöyritysten arvio uusissa laitoksissa lämpöenergian tuotantoon käytettyjen tuotantoteknologioiden osuuksista vuoteen 2020 asti. (Vehviläinen et al. 2007) Maakaasua energialähteenä käytettäessä tuotantoteknologiaksi arvioidaan valittavan kaasukombiturbiini (Vehviläinen et al. 2007). Kaasuturbiinin toiminta perustuu siihen, että kylmän ilman puristaminen paineesta 1 paineeseen 2 vaatii paljon vähemmän työtä kuin kuuma kaasu luovuttaa paisuessaan paineesta 2 paineeseen 1. Yksinkertaisen kaasuturbiinivoimalan pääosat ovat kompressori, polttokammio, turbiini ja generaattori. (Larjola 2008.) Kombiprosessi on kaasuturbiini ja höyryvoimalaitosprosessin yhdistelmä, jossa kaasuturbiinilta tulevat pakokaasut johdetaan lämmönvaihtimeen. Lämmönvaihtimessa kuuma pakokaasujen lämpöenergia höyrystää veden, joka johdetaan höyryturbiiniin (kuva 5). (Honkapuro et al. 2009,107.) 18

20 Kuva 5. Kombivoimalaitoksen periaatekaavio (Huhtinen et al. 1997) Kombivoimalaitoksen etuna pelkkään höyryturbiiniprosessiin verrattuna on korkea rakennussuhde, jonka ansiosta kombivoimalaitos on usein edullisempi tuotantolaitos kuin kiinteää polttoainetta käyttävä lämmitysvoimalaitos huolimatta kiinteän polttoaineen kaasua edullisemmasta energiahinnasta (Energiateollisuus ry 2006, 30). Väliottolauhdutusturbiinit keskittyvät lähinnä isoihin laitoskokoihin ja suurin osa investoinneista ajatellaan toteutettavan vastapainehöyryturbiineilla (Vehviläinen et al. 2007, 37). Väliottolauhdelaitos on vastapainevoimalaitos, jossa osa turbiinin läpi kulkevasta höyrystä otetaan väliotoista prosessihöyryksi tai kaukolämmön tuotantoon, ja loppuun asti paisunut höyry ohjataan lauhduttimeen. Tällöin voimalaitoksella voidaan tuottaa yhteistuotannolla sähköä ja lämpöä sekä lisäksi lauhdesähköä. Normaalissa käyttötilanteessa merkittävä osa höyrystä otetaan väliotoista joko kaukolämmön tuotantoon tai prosessihöyryksi. (Honkapuro et. al. 2009, 106.) Muista tuotantoteknologioista polttomoottoreilla on marginaalinen osuus (Vehviläinen et al. 2007, 37). Polttomoottorin toiminnan tarkoituksena on muuttaa lämpöenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Ensin puristetaan ilma tai ilma ja polttoaineseos ympäristöään suurempaan paineeseen. Puristuksen jälkeen kaasun energiasisältöä lisätään polttamalla siinä tarkoitukseen sopivaa polttoainetta. Kohoavan lämpötilan ansiosta kaasu pyrkii laajenemaan puristusvaiheen lähtöarvoa suurempaan tilavuuteen, jolloin sillä laajetessaan on kyky tehdä mekaanista työtä enemmän kuin mitä kaasun puristusvaiheeseen sen hyväksi on käytetty. (Larjola 2008.) Uusien teknologioiden, kuten mikroturbiinien, polttokennojen ja orgaanisten Rankine prosessien arvioidaan tulevan käyttöön pienillä osuuksilla vuosien 2030 ja 2050 välillä (Vehviläinen et al. 2007, 38). Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä teholtaan kw olevia kaasuturbiineja (Vartiainen et al. 2002, 19). Polttokenno on laite, jossa polttoaineen kemiallinen energia muunnetaan suoraan sähköksi. Yleisimmin polttoaineena on vety, jota voidaan tuottaa esim. maakaasusta reformoimalla. Tule 19

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen

Ajankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot