KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6."

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy

2 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 2

3 TAUSTA Kaukolämmön merkitys Suomen energiajärjestelmässä on perinteisesti tunnustettu korkealle ja sen kannatus on ollut erityisesti yhdistetyn sähkön ja lämmön osalta kiistaton Kaukolämmön toimintaympäristössä on kuitenkin tekijöitä, jotka saattavat muuttaa sen asemaa Suomen energiamarkkinoilla Vuoden 2011 alusta voimaantulleet energiaverojen korotukset, tulevat tuotannon IED investoinnit, tuotantolaitosinvestoinnit ja energiatehokkuutta lisäävät rakennusmääräykset tuovat kustannuspaineita, jotka vaikuttavat kaukolämmön kilpailukykyyn ja sitä kautta mahdollisesti kysyntään Lämpöpumpputeknologia (maa- ja ilmalämpöpumput) kilpailee jo nykyisin kaukolämmön kanssa Kaukolämmön kysyntään heijastuukin epävarmuuksia erityisesti uudisrakentamisen mutta myös olemassa olevaan jo liitettyyn rakennuskantaan liittyen Imagomielessä kaukolämmön asema on jo osittain heikentynyt erityisesti tavallisten kuluttajien suuntaan, joka heijastuu myös epävarmuutena poliittisella tasolla. Tätä taustaa vasten Pöyry on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n, Etelä- Savon Energian ja muiden kaukolämpöyhtiöiden kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mikä on kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa Hanke jakaantuu kahteen osioon: Julkisessa osiossa kaukolämpösektoria arvioidaan kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla alueelliset erityispiirteet huomioiden. Yritysraporteissa, osallistuville yrityksille valmistellaan heidän liiketoimintaansa soveltuvat selvitykset, joita on mahdollista hyödyntää suoraan paikallistasolla Tämä selvitys on hankkeessa Etelä-Savon Energialle tehtävä yritysraportointi, jossa on tarkasteltu kaukolämmön kilpailukykyä ja kysyntää paikallistasolla Mikkelissä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 3

4 TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa hankkeeseen osallistuvien yritysten kaukolämmön kokonaismyynti (21,0 TWh) edusti 65 % koko Suomen kaukolämpömyynnistä (32,4 TWh) vuonna Kyseisten yrityksien työssä tarkasteltavien myyntialueiden myynti yhteensä 19,8 TWh (yli 60 % Suomen kokonaismyynnistä). JULKINEN RAPORTTI Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry YRITYSRAPORTIT Etelä-Savon Energia Oy Fortum Oyj Helsingin Energia Keravan Energia Oy KSS Lämpö Oy Kuopion Energia Lahti Energia Oy Oulun Energia Pori Energia Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Turku Energia Oy Vaasan Sähkö Oy Vantaan Energia Oy Vaasan Sähkö Oy Pori Energia Oy Yritysraportit Tampereen Kaukolämpö Oy Oulun Energia Kuopion Energia Etelä-Savon Energia Oy Lahti Energia Oy Turku Energia Oy KSS Lämpö Oy Keravan Energia Oy Vantaan Energia Oy Helsingin Energia Fortum Oyj - Espoo Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 4

5 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 5

6 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO MIKKELISSÄ Etelä-Savon Energian kaukolämpöverkon kokonaispituus vuonna 2009 oli noin 177 km. Kaukolämmön kokonaishankita vuonan 2009 oli 488,3 GWh Valtaosa lämpöenergiasta tuotetaan Pursialan vastapainevoimalaitoksella polttamalla puuta ja turvetta Voimalaitoksella käytettävän polttoaineen määrä on n. 1,5 TWh Lisäksi lämpöä tuotetaan huippu- ja varalämpökeskuksilla eri puolilla kaupunkia Kuva: Etelä-Savon Energia Tuotannossa käytetyt polttoaineet 2009 Öljy&kivihiili 3 % Kaukolämmön hankinta vuonna 2009 yhteensä 488 GWh Turve 32 % Puupolttoaineet 65 % ET: kl-tilasto 2009, ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 6

7 KAUKOLÄMMÖN MYYNTI MIKKELISSÄ Kaukolämmön liityntäteho 2009 asiakastyypeittäin Kaukolämmitetyn kerrosalan osuus koko rakennuskannasta on noin 50 %. Vuonna 2009 kaukolämpöä myytiin 444,5 GWh, mikä oli noin 90 GWh enemmän kuin vuonna Vuonna 2009 asuintalot vastasivat 44 % kaukolämmön myynnistä, teollisuusasiakkaat 19 % ja muut asiakkaat 38 %. Vuonna 2009 asuintaloasiakkaat vastasivat 42 % kaukolämmön liityntätehosta, teollisuusasiakkaat 16 % ja muut asiakkaat 43 %. Etelä-Savon Energian myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla ESE:llä oli vuonna 2009 yhteensä kaukolämpöasiakasta Muut asiakkaat 109,5 MW Kaukolämmön myynti 2009 asiakastyypeittäin Muut asiakkaat 167,2 GWh Teollisuusasiakkaat 39,9 MW Kaukolämmön yhteenlaskettu liityntätäteho ,8 MW Asuintaloasiakkaat 107,4 MW Kaukolämmön kokonaismyynti ,5 GWh Asuintaloasiakkaat 194,0 GWh Teollisuusasiakkaat 83,3 GWh ET: kl-tilasto 2009, ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 7

8 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 8

9 KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÖITÄ SUOMESSA Ulkoisia muutostekijöitä Sisäisiä muutostekijöitä Ilmastonmuutos Päästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia Energiatehokkuus Päästökauppa ja päästöoikeuksien määrä Polttoaineidenhinta- ja kustannusvaihtelut Energiasektorin sääntely IED -investoinnit Ennätysmyynti 35,8 TWh vuonna 2010 Myynti säilyy vahvana myös lähitulevaisuudessa Lämmitysmarkkinoiden markkinaosuus säilynyt noin 50 prosentissa Uudiskohteet 55 % (lämmitetty rakennustilavuus) Kerrostalot yli 95% Uudet omakotitalot 15 % Kilpailukyky heikentynyt veroratkaisujen myötä Asema silti vahva tiiviisti rakennettavilla alueilla Asiantuntijat tunnistavat kaukolämmön yhteistuotannon hyvät puolet kuluttajien silmissä maine heikentynyt Maalämpö kasvattanut suosiotaan ja se mielletään moderniksi ratkaisuksi Yksittäisiä verkosta irtaantumisia Tuotantoinvestoinnit Omistajapolitiikka Uudet asuinalueet tuovat kasvua Hybridijärjestelmät Kilpailun lisääntyminen tuo muutostarvetta Hinnoittelu Teollisuustuotannon jatkuvuus Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 9

10 EU ON PÄÄTTÄNYT JATKAA PÄÄSTÖKAUPPAA MYÖS KIOTO- KAUDEN JÄLKEEN Kolmatta päästökauppakautta leimaavat tiukentuneet jakoperusteet ja huutokauppamenettely Maakohtaisista päästöoikeuksista luovutaan, tilalle koko EU:n käsittävä yläraja päästöoikeuksille, jotka allokoidaan laitoksille Päästöoikeudet jaetaan tuotteiden vertailuarvojen perusteella Komissio määrittää vuosittain korjauskertoimen jolla ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä sovitetaan vastaamaan jaettavissa olevaa määrää Sähköntuottajat hankkivat kaikki päästöoikeutensa huutokaupalla Asteittain aleneva ilmaisjako lämmöntuotannolle Energiaintensiiviselle teollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia 5 % päästöoikeuksista varataan uusille toimijoille Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Päästöoikeuksien hinnan kehitys /t CO Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 10

11 KAUKOLÄMMÖN PÄÄSTÖOIKEUDET Kaukolämpö on oikeutettu ilmaisiin päästöoikeuksiin. Ilmaisjako on asteittain aleneva: 80 % päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi vuonna Ilmaisen jaon määrä alenee lineaarisesti ollen 30 % vuonna 2020 ja loppuen kokonaan vuonna 2027 Kaukolämmön benchmark-arvona käytetään 0,0623 oikeutta/gj kl (=0,22428 t/mwh kl ). Tämä vastaa maakaasulla 90 %:n hyötysuhteella tuotettua lämpöä. Yhteistuotannossa tapahtuvassa kaukolämmön tuotannossa päästöoikeuksien määrää vähennetään lineaarisesti 1,74 % vuosittain eikä sille käytetä korjauskerrointa Olemassa olevat opt-in laitokset tulevat sisältymään jatkossakin PK-järjestelmään. Myös kaikki tällaiseen KL-verkkoon rakennettavat uudet laitokset sisältyvät järjestelmään päästökauppaan kuulumattomat olemassa olevat alle 20 MW:n laitokset eivät enää tule päästökaupan piiriin, vaikka samaan KLverkkoon tultaisiin jatkossa liittämään myös polttoaineteholtaan yli 20 MW:n laitos. Yli 20 MW:n laitos luonnollisesti kuuluu päästökaupan piiriin. Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 11

12 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN 38 PROSENTTIIN ON MERKITTÄVÄ HAASTE SUOMELLE Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaa EU:n tavoitteet vuodelle 2020 Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite on työja elinkeinoministeriön (TEM) marraskuussa 2009 tekemien skenaarioiden perusteella entistä haastavampi Metsäteollisuuden tuotannon vähenemä pienentää myös uusiutuvien hyötykäyttöä Alkuperäisillä ilmasto- ja energiastrategian toimilla päästään 34 %:iin Tavoitteisiin pääseminen edellyttää voimakasta uusiutuvien energialähteiden lisähyödyntämistä sekä onnistumista energiansäästötoimenpiteissä Syöttötariffin käyttöönotto metsähakkeelle, tuulivoimalle, biokaasulle ja pienimuotoiselle puun sähkön ja lämmön yhteistuotannolle vuoden 2011 keväällä Muuttuva sähköntuotannontuki metsähakkeelle Pienpuun energiatuki TWh Uusiutuvien energialähteiden tavoite , Velvoitepaketti Muut uusiutuvat Nestemäiset biopolttoaineet Vesivoima Tuulivoima Muu bioenergia (sis. mustalipeä) Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsähake Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 12

13 ENERGIATEHOKKUUS ON EU-TASOLLA KÄYNNISTYSVAIHEESSA EU:n asettamat vaatimukset Lähtökohtana Suomelle on 9 % säästötavoite 2016 mennessä Välitavoitteet asetettu vuosille 2010 ja 2013, jolloin toteutumista seurataan Toimenpidesuunnitelmassa keskeisessä roolissa ovat vapaaehtoiset sopimukset, joiden vaikuttavuutta seurataan muutaman vuoden välein Julkisen sektorin suunnannäyttäjä- ja edelläkävijän rooli on myös nostettu esille, mikä on yksi direktiiviin päälinjoja. Toimet ovat normatiivisia tai ohjeistuspainotteisia Säästösopimukset ja tavoitteet Standardit mm. rakentamisessa Katselmukset Energia-avustukset Merkinnät Verotus Suomen lähestyminen energiatehokkuuteen Energialähteen muutokset esim. lämmityksessä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 13

14 RAKENNUSMÄÄRÄYKSET 2012 ( ) Määräykset tulevat voimaan Määräykset koskevat vain uudisrakentamista Määräyksiä uusiutuvan energian osuuteen sekä korjausrakentamiseen tulossa 2015 mennessä Rakennusten kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja (E-luku) kwh/m 2 E-luku lasketaan standardikäytöllä ja se sisältää myös kiinteistön sähkönkulutuksen E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto E-luku laskee yhteen kaikki ostoenergiat yhdeksi tunnusluvuksi relevanteilla energiamuotojen kertoimilla painotettuna Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Kertoimet heijastelevat primäärienergian kulutusta ja energiamuodon hiilidioksidipäästöjä Tulevaisuudessa määräykset kiristyvät entisestään, sillä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti vuodesta 2021 alkaen uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Ominaislämmönkulutu s, kwh/m2 Rakennuksen kokonaisenergian kulutus Pientalo A netto <120 m m 2 < A netto < 150 m ,4* A netto 150 m 2 A netto 600 m ,07* A netto A netto >600 m Rivi- ja ketjutalo 150 Asuinkerrostalot 130 Toimistorakennus 170 Liikerakennus 240 Majoitusliikerakennus 240 Opetusrakennus ja 170 päiväkoti Liikuntahalli 170 Sairaala 450 Muut rakennukset ja tilapäisrakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole vaatimusta Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 14

15 IE-DIREKTIIVI KIRISTÄÄ MERKITTÄVÄSTI NO x -, SO 2 -JA HIUKKASPÄÄSTÖRAJOJA IED korvaa mm. suurten polttolaitosten direktiivin (LCP) ja jätteenpolttodirektiivin (WID). Päästöraja-arvoina sovelletaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja, joista voidaan erityistapauksissa poiketa, mutta direktiivissä esitettyä takarajaa (LCP: liite V) ei saa ylittää. Nämä takarajankin mukaiset päästötasot ovat selvästi nykyisiä LCP-rajoja tiukemmat. DL ( ) sitoutuminen määräaikaispoikkeukseen Komission esitys IE-direktiiviksi Direktiivin voimaantulo DL ( ) kansallinen siirtymäsuunnitelma Määräaikaispoikkeus (käyttöaika h aikavälillä ) Kansallinen siirtymäsuunnitelma vanhoille laitoksille** vuotta Nykyiset/uudet laitokset * Direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön mennessä Uudet päästörajat voimaan nykyisille laitoksille Siirtymäaika kaukolämpölaitoksille ( 200MW pa )** aikavälillä * Laitoksille, joille on myönnetty lupa ennen , sovelletaan IED päästörajoja nykyisille laitoksille (tai lupahakemus jätetty ennen ja laitoksen toiminta käynnistyy viimeistään ). Muutoin sovelletaan IED päästörajoja uusille laitoksille, jotka ovat tiukempia ja tulevat siis voimaan ** Polttolaitokset joille myönnetty lupa ennen , tai joiden lupahakemus toimitettu ennen em. ajankohtaa ja laitos aloittanut toimintansa mennessä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 15

16 POLTTOAINEIDEN VEROT LÄMMÖNTUOTANNOSSA Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi joulukuussa lähtien polttoaineita verotetaan energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen mukaan. Samalla joillain polttoaineella olleesta erityiskohtelusta luovuttiin (kaasu) tai erityiskohtelua lievennettiin (turve). Polttoaineiden verojen taso nousi selvästi, maakaasun ja turpeen veronkorotukset toteutetaan porrastetusti vuoteen 2015 mennessä. Puupolttoaineille ei kohdistu lämmöntuotannon veroa Vain lämmöntuotannon polttoaineet ovat veronalaisia, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia 2010 Verot alkaen Muutos verot Energia- CO2-vero Huoltovarsisältövero Yhteensä > CHP* LK muusmaksu CHP* LK CHP* LK /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh Maakaasu ,0 6,1 9,0 4,0 6, ,1 5,5 3,0 5,9 0,08 8,6 11,5 6,5 9, ,7 10,8 13,7 8,7 11,6 POR 5,9 7,7 4,3 8,5 0,25 12,2 16,4 6,3 10,5 POK 8,7 10,4 4,0 8,0 0,35 14,7 18,7 6,0 10,0 Hiili 7,3 7,7 5,1 10,2 0,17 13,0 18,1 5,7 10,8 Turve ,9 1, ,9 3,9 2,9 3,9 Puu 0 0 0,0 Sähkövero (veroluokka I) 8,8 17,0 8,2 * Yhteistuotannossa (CHP) hiilidioksidikomponentti on 50% lämpökeskusten (LK) verosta Taulukon verot ovat polttoaine-mwh:a kohden. Verollisen polttoaineen määrä on erillisessä lämmöntuotannossa koko laitoksen polttoainemäärä ja CHP-tuotannossa 90 % lämmöntuotantoon käytetyn polttoaineen määrästä. Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 16

17 HYBRIDIJÄRJESTELMÄT Kaukolämmön rinnalle on tullut joissain kohteissa rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä pienentäen kaukolämpökuormaa Ruotsissa on asennettu jonkin verran rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä ja siellä on myös selvitetty näiden vaikutusta kaukolämpökuormaan* Olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää saatetaan täydentää esimerkiksi ilmalämpöpumpulla (jolloin hankintaperusteena saattaa olla ensisijaisesti kesäaikainen viilennys) tai aurinkolämpöjärjestelmällä Kaukolämpöä saatetaan myös haluta turvaamaan esimerkiksi lämpöpumppuratkaisuihin perustuvaa järjestelmää vara- tai huipunaikaiseen kulutukseen Muutospaineita KL hinnoitteluun Hybridijärjestelmien lisääntyminen pienentäisi kaukolämmön peruskuormaa mutta säilyttäisi nykyiset kulutuspiikit ja tehon tarpeen lähes ennallaan Maalämpö kaukolämpökohteessa* *Lähde: Svensk Fjärrvärme. Fjärrvärmen i framtiden behovet Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 17

18 KAUKOLÄMMÖN SÄÄNTELY Kaukolämpötoiminnassa on joitain luonnollisen monopolin piirteitä Lämmitystavan valinnalle ja vaihdolle ei kuitenkaan ole periaatteellisia esteitä Kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvontaan ei ole erillistä lainsäädäntöä Kilpailuvirasto valvoo kilpailunrajoituslain perusteella lämmitysmarkkinoita ja kaukolämpötoimintaa Kuluttajansuojalaki ja Kuluttajavirasto määrittelee yleiset periaatteet kuluttajan asemasta Vuoden 2009 alusta maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin säännös, jonka perusteella uudisrakennuksille voidaan useissa tapauksissa määrätä asemakaavassa liittymisvelvoite kaukolämpöverkkoon Liittymisvelvoitteella voidaan poistaa muilta lämmitysmuodoilta tulevaa kilpailupainetta Liittymisvelvoitteeseen liittyy velvollisuus seurata hintatason kohtuullisuutta Kilpailuvirasto tutkii parhaillaan kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelua Selvityksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa näkemys siitä, onko yritysten hinnoittelua tutkittava yksityiskohtaisemmin mahdollisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä Alan kannattavuutta arvioitiin vertaamalla yrityksiin sitoutuneen pääoman tuottoa pääoman keskikustannukseen Selvityksen tuloksia on julkaistu yleistasolla ( ), mutta yritystason tuloksia ei ole vielä julkaistu eikä selvitystyön tulosten perusteella ei voida vielä arvioida mitä se yritystasolla vaikuttaa hinnoitteluun Kilpailuvirasto on todennut, että kaukolämpöalan kannattavuus on korkea suhteessa liiketoiminnan riskiin Selvitystyön perusteella Kilpailuvirasto arvioinee onko tarvetta siirtyä kaukolämmön hinnoittelun yksityiskohtaisempaan sääntelyyn On mahdollista, että kaukolämpötoimintaan tulee myöhemmin uusia säädöksiä liittyen hinnoitteluun ja jo nyt sähköverkkotoiminnassa olemassa olevaa sääntelyä liittyen mm. toteutuneen kulutuksen mukaiseen laskutukseen (esim. etäluettavat mittarit) ja keskeytyskorvauksien maksaminen kaukolämmön toimituksen häiriötilanteissa Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 18

19 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 19

20 TYÖN SKENAARIOT Kaukolämmön nykytila Toimintaympäristönmuutos 2010 Skenaariot päästöoikeuden, sähkön, polttoaineiden hintatasosta sekä vero ja tukipolitiikka Rakentamismääräykset Nykytila Kaukolämmön kilpailukyky Kaukolämmön kysyntä Skenaario BAU Skenaario BAU Skenaario BAU Skenaario korkea Skenaario maltillinen Skenaario tiukentuneet Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 20

21 KILPAILUKYKYTARKASTELU Kilpailukykytarkastelu perustuu vertailuun Etelä-Savon Energian kaukolämmön hinnan ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kesken vuosina 2010, 2020 ja 2030 arvio kuinka paljon eri lämmitystapojen kilpailukyky muuttuu suhteessa kaukolämpöön tulevaisuudessa Työssä on muodostettu skenaariot polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuden hinnoille sekä veroille tarkasteluvuosina Kaukolämmön hintaa on arvioitu muuttuvien tuotantokustannusten muutoksella ja tulevien investointien vaikutuksella Etelä-Savon Energian tuotantorakenne vuosille 2020 ja 2030 Kilpailevien lämmitysmuotojen analysointi Pöyryn laskentamalleilla KILPAILUKYKY Skenaario 1 Skenaario 2 Päästöoikeuden hinta /t CO Sähkön hinta /MWh Kivihiili /MWh POR /MWh POK /MWh Maakaasu /MWh Turve /MWh Puu /MWh Pelletin kuluttajahinta (ALV 23%) /MWh Sähkön kuluttajahinta * /MWh Verot 2010 tot. nykyinen nykyinen 1,5* nykyinen *sisältää siirto- ja huoltovarmuusmaksun sekä verot Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 21

22 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS LASKENTAOLETUKSET MUUTTUVILLE KUSTANNUKSILLE 100 % Kaukolämmön polttoainejakauman on oletettu pysyvän melko vakaana Puupolttoaineiden osuuden on odotettu kasvavan hieman Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta pysyy tarkasteluajanjaksolla muuttumattomana Ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien on oletettu vähenevän asteittain vuoteen 2027 Yhteistuotannon osuus lämmöntuotannosta, % Kaukolämpötuotannon polttoainejakauma, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % , sken , sken 2 Puu Turve POR Kivihiili HOB CHP 0 % , sken , sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 22

23 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 1. Tuotantokustannusten kehittyminen 2. Uudiskohteet 3. Olemassa oleva rakennuskanta 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 23

24 KAUKOLÄMMÖN MUUTTUVIEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS (REAALI) - MIKKELI Kaukolämmön muuttuvat tuotantokustannukset (reaali) nousevat 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja reilu 60 % (skenaario 1) tai 90 % (skenaario 2) vuoteen Suurin kustannustekijä lähivuosina on lämmöntuotannon polttoaineiden hinnannousu. Myös ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien asteittainen väheneminen aiheuttaa kustannuspaineita jo ennen vuotta 2020, mutta myös sen jälkeen. Lisäksi lämmöntuotannon polttoaineverojen kiristyminen nostaa kustannuksia. Lämmöntuotannon muuttuvat tuotantokustannukset, /MWh Polttoaineverot Päästöoikeudet Polttoainekustannus + 40% + 62% + 92% , sken , sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 24

25 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS LASKENTAOLETUKSET MUUTTUVILLE KUSTANNUKSILLE Tarkastelussa on huomioitu verkoston rakentamiseen ja saneeraukseen sekä lämpökeskuksiin liittyvät investoinnit Kumulatiiviset investoinnit tarkastelujaksolla ovat n. 28 MEUR Tarkastelujaksoon ei sisälly suurempia voimalaitoshankkeita Tarkastelun alussa kaukolämpöliiketoiminnolle on kohdistettu velkoja n. 18 MEUR Tuloksen ja osinkojen on oletettu kasvavan 3,0 % vuodessa Osingonmaksuvaatimus on alussa 1,4 MEUR, mikä on 2/3 emoyhtiölle kohdistetuista osingoista Kaukolämpöliiketoiminnalle kohdistetut investoinnit v MEUR 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kaukolämpöverkoto Lämpölaitokset Muut investoinnit Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 25

26 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOON KOHDISTUVIEN PÄÄOMAKUSTANNUSTEN MUUTOS Pääomakustannusten aiheuttama kustannuspaine on tarkastelun alkuvuosina n. 10 EUR/MWh Kustannuspaine johtuu lähinnä tuloksen ja osinkojen kasvutavoitteista, ei suuresta investointitarpeesta Tarkastelujakson loppupuolella kustannuspaine on n. 14,0 EUR/MWh Pääomakulujen aiheuttama kustannuspaine v EUR/MWh 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Poistot Rahoituskulut Verot Osingonmaksu Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 26

27 KAUKOLÄMMÖN REAALISTEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOSPAINE (MUUTTUVAT + PÄÄOMAKUSTANNUKSET) Kaukolämmön reaalisiin tuotantokustannuksiin kohdistuu vajaan 30 % nousupaine vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja reilu 50 % (skenaario 1) tai 70 % (skenaario 2) vuoteen Lämmöntuotannon kustannustekijöiden muutos, /MWh Kiinteät pääomakulut Muuttuvat kustannukset 10,5 20,3 + 29% 11,3 28,5 + 52% 13,7 33,0 + 71% 13,7 39, * 2030, sken 1* 2030, sken 2* *Vuosien 2020 ja 2030 pääomakulut laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 27

28 KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOKSEN VAIKUTUS KAUKOLÄMMÖN REAALIHINNASSA MIKKELI (muutokset energiamaksuun) Muuttuvien- ja kiinteiden kustannusten kasvu kohdistaa kaukolämmön hintaan 20 % korotuspaineen vuoden 2010 tilanteesta vuoteen Tästä osa toteutui jo vuonna Vuoteen 2030 korotuspaine reilu 30 % (skenaario 1) tai noin 45 % (skenaario 2) vuoden 2010 tilanteesta 100 Muutos kaukolämmön myyntihinnassa (sis ALV 23%), /MWh Pientalo (30 MWh/a) Rivitalo / Pieni kerrostalo (290 MWh/a) Suuri kerrostalo (1140 MWh/a) +19 % +18% Muutos vuoteen 2010: +20% +6 % +5 % +6 % +33 % +32% +35% +46 % +45% +48% (1.7) 2011 (1.1) , sken , sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 28

29 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 1. Tuotantokustannusten kehittyminen 2. Uudiskohteet 3. Olemassa oleva rakennuskanta 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 29

30 VAIHTOEHTOISTEN LÄMMÖNTUOTANTOMUOTOJEN KILPAILUKYKY -LASKENTATARKASTELUT Kilpailevat lämmöntuotantomuodot Maalämpö Ilmavesi-lämpöpumppu Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaasulämmitys Pellettilämmitys Tehtävät laskelmat Tuotantokustannus sisältäen investoinnin, muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset Uudiskohteet vertailu kaukolämpöön Olemassa olevan lämmitysmuodon vaihtamisen kannattavuusarvio saneeraus vaiheessa kun lämmönvaihtimen uusinta ajankohtainen Tarkastelutyypit: Pientalo, 200 m2 Kerrostalo, 6700 m2 (80 asuntoa) Toimistotalo, 6700 m2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 30

31 LÄHTÖTIEDOT LÄMMÖNOMINAISKULUTUS UUDISKOHTEISSA 2012, 2020 ja 2030 Uudisrakennusten kilpailukykylaskelman perusoletuksena on se, että lämmitystaparatkaisu määrittää talon ominaislämmönkulutuksen Mallissa on huomioitu vuonna 2012 voimaan astuvien rakennusmääräysten myötä käyttöön otettava energialukuihin ja primäärienergiakertoimiin perustuva rakennus- ja lämmitysjärjestelmäkohtainen laskentamenetelmä lämmön ominaiskulutuksille. Menetelmästä seuraa yksilölliset rakennustyyppi- ja lämmitysjärjestelmäkohtaiset ylärajat lämmönkulutukseen. Vuonna 2010 uudisrakennusten ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen pien- ja kerrostaloissa on arvioitu olevan noin 85 kwh/m2 sekä toimistotaloissa noin 60 kwh/m2 Lisäksi kaikissa kohteissa ja skenaarioissa lämmin käyttövesi pysyy vakiona 35 kwh/m2 Vuonna 2020 ja 2030 on uudisrakennukset oletettu rakennettavan kaukolämpökohteissa passiivienergiatasolle Muiden lämmitysmuotojen ominaislämmönkulutukset määräytyvät primäärienergiakertoimilla painotettuna suhteessa tähän tasoon kwh/m2 kwh/m Ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen pientalossa kwh/m2 Maalämpö Maalämpö Matalaenergiataso Passiivienergiataso Sähkö Ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen kerrostalossa kwh/m2 Sähkö IVLP*** IVLP*** Pelletti Matalaenergiataso Passiivienergiataso Pelletti Öljy Öljy Maakaasu Kerrostalo 2012* Kerrostalo 2020/2030** Maakaasu Kaukolämpö Kaukolämpö Pientalo 2012* Pientalo 2020/2030** * Sähkölämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän ** Sähkö-, öljy- ja maakaasulämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän *** Ilmavesilämpöpumppu * Sähkölämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän ** Sähkö-, öljy- ja maakaasulämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän *** Ilmavesilämpöpumppu Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 31

32 LÄHTÖTIEDOT INVESTOINNIT PIENTALOT Lämmitysjärjestelmistä on tehty vertailukelpoisia lisäämällä investointikustannuksiin eristämisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kustannukset Vuoden 2012 rakennusmääräykset eivät edellytä uusiutuvan osuutta rakennuksen energiakäytössä Sähkölämmityksen kohdalla jäisi ominaisenergiankulutus kuitenkin epärealistisen alhaiseksi ilman uusiutuviin perustuvaa rinnakkaisjärjestelmää jo vuonna 2012 Vuonna 2020 on uusiutuvan velvoite oletettu olevan voimassa sähkö- sekä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvissa lämmitysjärjestelmissä [ ] [ ] Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset pientaloille Maalämpö Maalämpö Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset pientaloille 2020/2030 Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Pelletti Öljy Vesikiertoisuus Uusiutuvien velvoite Energiatehokkuus Lämmitysjäjrestelmä Maakaasu Öljy Kaukolämpö ESE Maakaasu Kaukolämpö ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 32

33 LÄHTÖTIEDOT INVESTOINNIT KERROSTALOT Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset kerrostaloille 2012 Uusiutuvien velvoite Vesikiertoisuus Energiatehokkuus Lämmitysjäjrestelmä Kuten pientaloissa, nousee kerrostalojen merkittävimmäksi yksittäiseksi investointikustannukseksi energiatehokkuuden parantaminen Kaukolämpökohteissa lämmitysjärjestelmäkustannukset koostuvat liityntämaksusta sekä lämmönjakokeskuksesta Liityntämaksuna on laskelmissa käytetty Etelä-Savon Energian vuoden 2011 hinnoittelun tilaustehoperusteista liityntämaksukaavaa Toimistorakennusten investointikustannukset noudattelevat kerrostalojen kustannuksia [ ] [ ] Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset kerrostaloille 2020/ Maalämpö Maalämpö Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Öljy Maakaasu Kaukolämpö ESE Öljy Maakaasu Kaukolämpö ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 33

34 ENERGIANKULUTUS JA -KUSTANNUS UUDESSA KAUKOLÄMMITETYSSÄ KERROSTALOSSA (Etelä-Savon Energia) Uusien rakennuksien ostoenergian väheneminen lisääntyneen energiatehokkuuden myötä vähentää vuotuista energiakustannusta vuodesta 2010 vuoteen 2020 huolimatta kohonneista energiahinnoista. Vuoden 2020 jälkeen ei rakennusten energiatehokkuuden ole oletettu parantuvan, jolloin energiakustannusten nousun määrittelee ostoenergian hintakehitys Energiankulutus ja -kustannus kerrostaloissa (Mikkeli) Energiamaksu Tehomaksu Energia Energiakustannus [ /a] [MWh/a] Olemassa oleva sken sken12 0 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 34

35 ENERGIAKUSTANNUKSET PIENTALOT (EI SISÄLLÄ INVESTOINTIA EIKÄ YLLÄPITOKUSTANNUKSIA) Sähköä lämmitykseen hyödyntävien järjestelmien energiakustannukset muodostuvat uusissa rakennusmääräyksissä sovellettavan laskentamenetelmän myötä yhtä suuriksi Sähköä hyödyntäville järjestelmille on asetettu yhtä suuret ostosähkön määrät. Käytännössä suoraan sähköön perustuvassa lämmitysratkaisussa on eristystä lisättävä siten, että ostosähkön kulutus jää maalämpöratkaisun tasolle. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvilla rinnakkaisjärjestelmillä on mahdollista vähentää eristyksen tarvetta (mahdollistaa suuremman lämmönkulutuksen). Pientalokohteissa kaukolämmön (Mikkeli) kilpailukyky energiakustannusten valossa paranee maalämpöön nähden, kustannuseron kaventuessa noin 30 % tasolta 20 % tasolle vuoteen 2020 ja 10 % tasolle vuoteen 2030 (skenaario 2) Energiakustannus, /a Energiankustannus pientaloissa Maalämpö Ilma-Vesilämpöpumppu Suora sähkölämmitys Pellettilämmitys Öljylämmitys Kaasulämmitys Kaukolämpö ESE Kaukolämpö keskiarvo Uusi 2010 Uusi 2020 Uusi 2030 Sken 1 Uusi 2030 Sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 35

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26.

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry. Loppuraportti 26. KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry Loppuraportti 26. elokuuta 211 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY, 52A14971 Yhteystiedot Pöyry

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot