AU R a - K e. Nauttikaa nyt. KONEMYYNTI. KiinTeistötoimisto M. LARMASTO HAUSKAN JOULUN TOIVOTUKSET H O S P I T S I N. Turun Kultaseppä Oy

Transkriptio

1

2 design Pekka Piekäinen Esittelemme myymälässämme Auran Kultaseppä Oy:n vientimalliston kauneimmat korut. h ifi stereostudio Nauttikaa nyt. Tulkaa studioom m e n a u ttimaan stereom usiikista. K oekuunnelkaa ja vertailkaa P ioneerin m ahtava valikoim a laidasta la i taan. V iritin vahvistim e t, levysoittim et. kaiuttim et, kuulokkeet. K aikissa 5 vuoden takuu. Nauttikaa kokeilustanne. Lahjatalo CENTRUM ja laaja myym äläverkkomme ovat tänä jouluna varautuneet mitä parhaaseen joulupalveluun. Turun Kultaseppä Oy KAUPPIASKATU 5 TURKU HELSINKI PORI OULU K E S T I L Ä 11 v iritin vahvistim e n sarjasta m alli FX vuoden takuu. PIONEER KONEMYYNTI Tervetuloa onnistuneille jouluostoksille! T A R M O L A HAUSKAN JOULUN TOIVOTUKSET ty ttä re lle äid ille, m in iä lle m um m ille a sut, m e ko t m onenlaiset m e iltä löytää k a ik k i naiset vyöt, h e lm e t som isteet ku kat, k a ik k i asusteet ja jo s e l m uuta sopivaa LA H JA K O R TTI antakaa! JOULUTERVEISIN ITSEPALVELU- RAVINTOLA H O S P I T S I N HOLVI Avoinna klo 7,30 21,30 Y liopistonk. 29 a VET DU VERKLIGEN V A D SOM H Ä N D ER I ÅBO? TIEDÄTKÖ TODELLA M IT Ä TURUSSA TAPAHTUU? BESTÄLL - LÄS TILA A - LUE KiinTeistötoimisto M. LARMASTO K A U P P IA S K A TU 9 NOPEASTI A LA CARTE-LISTALTA NOPEAMMIN PÄIVÄN ANNOKSIA o AU NOPEIMMIN MIKRO-UUNISTA R a - K e

3 Tuom iorovasti, dosentti LAURI H U O V IN EN : T:mi ANTICOR Teollisuuskatu 44 - Puhelin AUTOJEN RUOSTEENESTOALAN ERIKOISLIIKE Turun tuomiokirkon tulevaisuus MAALAUSLIIKE KUr TTI jälk. TUOMIOKIRKON menneisyys on aina kiin V ESIJO H TO LIIK E REIM A N LILJAN LEIPOMO nostanut ihmisten m ieliä. Tällä hetkellä on sen historian tutkim us huom iota herättävässä vaiheessa. Åbo Akadem in taidehistorian laitoksella piti äskettäin nuori tu tkija Bo Lindberg esitelmän, jossa hän esitti väitteen, että tuom iokirkon vanhin osa on toisin kuin nykyään usein arvellaan 1100-luvun lopulta oleva harm aakivinen, rom aanista tyyliä edustava sakaristo. Tämä sakaristo on kuulunut paikalla olleeseen puukirkkoon, Turun varhaisim paan seurakuntakirkkoon. Monien havaintojen perusteella voidaan tehdä tärkeä päätelmä, että Turku on suunnilleen 800 vuotta vanha eikä sen vanhin kirkko ole paljoa nuorempi! Tuom iokirkkona

4 sen kivinen seuraaja lienee palvellut v Näin ollen professori Juhani Rinne on tuom iokirkon tutkijoista se, joka saa vastaanottaa onnittelujen ruusukim pun: hän on oikeim m in oivaltanut kirkon historian kokonaisvaiheet. Jäämme odottamaan Bo Lindbergin julkaisuja! TUOMIOKIRKON tulevaisuus kiinnostanee tällä hetkellä ihmisten mieliä vielä enemmän kuin menneisyys. Kiinnostus lähenee huolestuneisuutta! Monissa yhteyksissä yhä viitataan siihen, miten altis tulen vahingoille kirkko on. Jokaisena sen historian vuosisatana on palo riehunut sen suojissa, usein "polttaen kaiken mikä voi palaa ja sulattaen kaiken mikä voi sulaa". Tulen pelkoa ei tosiaankaan voi vähätellä. Viime aikoina on Suomessa joka kymmentä vuotta kohti palanut kolme puukirkkoa: v paloivat Hailuodon, Sidebyn ja Äänekosken kirkot, v tienoissa paloi niinikään kolme kirkkoa, mm. Oriveden. Mutta eikö Turun tuom iokirkko ole kivestä? On, kuori on, m utta tornin sisusta ja vesikaton koko alusrakenne on puusta. HUOLESTUNEISUUS ei kohdistu vain puisiin rakenteisiin: millainen on kirkon perustus, kestävätkö katon kannatinpalkit vähänkään runsaslum isempaa talvea, koksiläm m itysjärjestelm ä on loppuunkulunut, sähkölaitteet on uusittava, urut ovat vanhat ja kehnokuntoiset, koko kirkon sisustus jäi viim e restauroinnissa syrjään jne. M iten käy Suomen kansallispyhäkön? Miten käy tämän maamme rakennushistoriallisesti edustavim man ja juhlavim m an m uistomerkin, jonka Suomi sukupolvien perintönä on saanut ja jota se läpi vuosisatojen on uskollisesti vaalinut? SUOMEN miehet ja naiset, missä tahansa he asioiden ratkaisuihin pystynevätkin vai- Lauri Huovinen kuttamaan: olkoon Turun tuom iokirkon entiseen, jos mahdollista, entistä ehompaan kuntoon saattaminen jokaiselle suurtenkin uhrauksien arvoinen asia! Nähkäämme sen tulevaisuus suurena, m ieliä kohottavana! Kaupunginjohtaja VÄINÖ J. LEINO: TURKU - SUOMEN TURKU ENEM M ÄN kuin m inkään muun suom alaisen kaupungin ole m u k seen kie to u tu va t T urun kohdalla yhteen m enneisyys, nykypäivä ja tulevaisuus. V uosituhat ja enem män on vie rä h tä n yt aikaa s iitä kun suom ea puhuva väestö asutti ne seudut, jo illa A u ra jo ki yhtyy m e reen. Sen jä lkeen on jo kain e n vuosisata, jo kain e n sukupolvi lisännyt om an osuutensa seudun rikka a seen k u lttu u rip e rin te e seen ja jä ttä nyt vaikutte ita tu le v ille polville. H uolim atta siitä, että kaupunki a i kojen vierressä on yli kolm ekym m entä kertaa tuhoutu n u t, on se a ina rakennettu uudelleen ja aina se on sekä ta lo u d e llisessa että k u lttu re llisessa m ielessä jälleen n oussut suureen arvoon v a lta kunn allisissa p uitteissa. K aupungista on m u o dostunut c o c k ta il, jonka o s a te k ijä t perustuvat e ri aikakausien kokem ukseen ja siihen, että uutta on voitu ennakkolu u lo tto m a sti vastaanottaa. S iinä ristia a llo ko ssa, jo n k a uusi ja m enneet ajat, vanhat ja uudet aatteet m uodostavat, on noussut T u rku kaikkie n tuntem ana ja a sukkaittensa rakastam ana. TURKU on maan ensim m äinen kaupunkila iskeskus ja ka u p u n kim a i seen asutukseen eri aikakausina m utta e ritoten nyt om at e d e llytyksensä osoittanut. Täm ä on tosiasia, jo ka on pid e ttä vä m ie lessä silloin kun suuntaam m e ajatuksem m e tu levaisuuteen ja yritä m m e nähdä, m in kä la ise ksi tulevaisuuden Turku on m uodostuva ja m ih in kä suuntaan m eidän on pyrittä vä sen kehitystä auttam aan. A S IA LLIS E S TI ottaen T u rku S uom en T urku, F in nlands M a rktplatz, kuten eräs vanha sa ksa la i nen teos seutua lu o n n e h tii syntyi s illä m e riltä löysivät suuret laivat m aailm an m e riltä löysivät tiensä kauniin saariston suojaam aan satam apaikkaan. Nuo laivat k u lje ttivat T urkuun ja T urusta suuren m äärän rahtitavaraa, jo n ka va ih to ja myym inen tapahtui täällä. L iik e n n e yhteydet maan sisäosiin ja satam a m erkitsivät lu o n n o llisen liikennesolm un syntym istä, jo n ka y m p ä rillä n o rm a a lit ka u p u n kila ise lin ke in o t käsityö, kauppa ja palvelu kset sekä te o llisuus saivat erin o m a iset m ahd o llis u u d e t kehittym iselle. Taaja asutus, ihm isten v u o ro vaikutu s to is tensa kanssa, ulkom a ilta tulevat vaiku tte e t m a h d o llis tiv a t niin ikään korkean k u lttu u rin syntym isen. U uden ajan m a tk a ilija on löytänyt sam at re itit ja me voim m e itse to deta m atka ilu n rika stu tta va n va iku tuksen om aan e lä m ä n p iiriim m e. J a t kuvan talvim e re n kulu n synty 1898 on myös avannut uusia m ahdollis uuksia kaupungille m m e, jo n k a satam a v a ikein a kin talvin a ra tkaisevasti palvelee koko m aata, sen e lin kein o e lä m ä ä ja sen kansalaisia. TURUN kehitys on lu o n n o llisesti o le n n a isella tavalla yhteydessä valta kunnalliseen kehitykseen. Isänm aam m e kehityksen vuodet ovat V äinö J. Leino o lle e t m yös kaupunkim m e ku k o is tuskausia kun sensijaan valtakuntaa ko hdanneet k o e tte le m u kset ovat kovin ko u rin k o e te lle e t m yös om aa yhteiskuntaam m e. KUN toisen m aailm ansodan jä l keen voim akas kaupunkila istu m in e n alko i, on T u rku tä llö in k in vo in u t esittää om an m ukautum iskykynsä ja on tu llu t maan huom a tta vim p iin kuuluvaksi m aaseudulta siirtyvää väestöä jatkuvasti vastaanottavaksi keskukseksi. Kun m aam m e väestö stä tä llä h e tke llä vie lä lähes p u o let asuu m aaseudulla ja kun kansain vä liste n arvio id e n m ukaan kulum assa o le va lla ja seuraavalla vuosikym m e n e llä kehitys jo h ta a siihen, e ttä m eidän m aassam m e kaup u n kila isväestö n m äärä nousee n. 70 % :iin, on ilm e istä, e ttä v ä k i luvun n ousuun edelle e n on va ra u duttava. TO IN E N nykyhetkeen ja T urun m ere lliseen asem aan liitty v ä ke h i tyste kijä sa a tta a o lla n ykyinen y le is m aailmallinen kehitys, jossa kansalliste n v a ltio id e n ra jo je n m e rk i tys vähenee ja ka n sain välin e n kauppa k o k o n a isuudessaankin y h dentyy. S A T A M A A M M E on s u u rin u h ra u k sin k e h ite tty H e lsin g in rin n a lla maan to iseksi su u rsata m a ksi tä y d e llis in e laitte in e e n sekä h e n k ilö - e ttä ta vara liik e n n e ttä varten. V iim e vuosin a satam aan liitty n y t v a p a a vara sto ja ra h tita va ra te rm in a a li o vat om iaan tä tä kehitystä tukem aan. NYKYIN EN satam am m e on vie lä kehityskykyin e n, m utta tu le va isu u tta varten on jo nyt n ä htävä uusien ratkaisuje n v ä lttä m ä ttö m yys. U skon, että jo lä h itu le vaisuus tu le e n ä k e m ään satam am m e la ajentuvan Raisio n la h d e lle, jo ssa K o ivu lu o to ta r jo a a e rin o m a is e t m a h d o llis u u d e t tässä m ie lessä. N ykyaikaiset sa ta m alaitokset Koivuluodolla perinte e llisen ja m yös kehittyvän la ivastoasem am m e rin n a lla la iv a n ra k e n nukseen liitty v ie n y rityste n v ä littö m ässä yhteydessä tu le v a t lähi v u o sikym m e n in ä m uodosta m a a n sitä kuvaa, jo k a ka u n iin a lu o n n o n p u is to n a säilyvän R uissalon o h e lla e n sim m ä isenä te rv e h tii v e sitse T u r kuun saapuvaa. KAUPUNGIN m uotoutumista ajate lle n on nähtävä A u ra jo e n s ä ily t tävän om an p a ikkansa k a u p u n g in keskuksen h alki v irta a v a n a ja sie llä te h tä viä ra tk a is u ja k e s keisesti m ääräävänä te k ijä n ä. Täm än jo e n ym p ä rillä on p e rin te e llin e n ru u tu kaava-alueem m e, jo n k a p u itte is s a T u rku s ä ilyttä n e e p itkä ä n s ille nyk yäänkin ka ra k te ris tis e n hahm on. Jo e n rantaan lä h ivu o sin a n ousevat ra kennukset on p y rittä v ä p itä m ä ä n h a llin n a ssa siten, e ttä ra n to je n ta sapain o in e n ja ra u h a llin e n s in fo n ia p ääsee ehyesti soim aan. Jo e n ra n n o ilta on viim e vu o sin a p o is te ttu v a n h o ja te o llis u u s la ito k s ia ja toivon, että m eidän s u kupolvem m e näkee näin va p a u tu n e id e n ja p u isto ksi m uuttu vie n a lu e id e n se lla is in a s ä ilyvän. A u ra jo k i ei e h k ä e nää ole

5 Johannes Koikkalainen Lauri Orell Uuti Palaja Toim ittaja O IVA KO IVISTO : Turun a p u la isk a u p u n g in jo h ta jilla on puheenvuoro se lla in e n liikenneväylä kuin jo skus a ikaisem m in, m utta kaupunkiku va n anta ja n a ja kesäisin tuhansien m o o tto rive n e id e n k iin n itysalu e e n a ja ka u p u n k ik u v a lle leim a a antavana sen m e rkitys on suuri. J o kisuun alu e e lla suuret te la k a t ja satam a tu le vat h a llitsem a a n kuvaa, m utta ylö sp ä in jo e n va rtta ole vat rannat voivat m u o dostua m erkittävässä m äärässä ka u p u n kila iste n ra u h a l liste n h etkien kä ve lyre ite iksi ja kohta a m is p a ik o ik s i h is to ria llis te n ra ke n n u sko ko n a isu u ksie n säilyttäessä p e rin te e llis e n m u otonsa ja asem ansa a rvokkaasti kokonaiskuvaa tä y dentäen. Y LÖ S P Ä IN jo e n vartta k u lje t taessa saavum m e alueelle, jossa Y lio p is to n m aailm a kohtaa virran. T u le va t v u o d e t ja vuosikym m enet nähnevä t sen la ito ksen, jo k a syntyi p u o lisen vu o sisata a s itte n vapaan kansan la hjana v a p a a lle tie te e lle, ulo tta van laito ksensa jo e lle a sti. Y lio p is to ja y lio p p ila a t om ine kylin e e n o vat jo löytä n e e t tä ä llä ty yssija n sa ja tä ä llä y lio p is to a lu e e t tu le va isu u d e ssa pääsevät k e h itty mään. K A U P U N G IN ra ja t ovat tä llä h e t k e llä kovin a h ta a t ra jo itta e n va p a a ta ka u p u n kisu u n n itte lu a ja p a k o t taen m aankä yttö ö n p a ljo n tehok kaam m in kuin m itä ihante ista kiin n i p itä vä s u u n n itte lu sin ä llä ä n voisi hyväksyä. K a u p u n g in rajat, sen mele llm e n s ija in ti, A u ra jo k i, rauta tie ja h isto ria llin e n ru utukaavakeskus ovat n iitä ä ä rite k ijö itä, jo tk a sa n e levat lo p u llis e n ratkaisun m uodot fy ysiselle k a u p u n g ille m m e ja jo tk a säätelevät ka u p u n g in p iiris s ä k o h i sevaa eläm ää. TURKU on elävä kaupunki ja e lä m ää palveleva yh te iskunta. N ykyaikana T u rku ei voi elää m useokeskuksena tai ro m a n ttiste n le h to je n ja kum p u je n id y llin ä, vaan se on to d e lla paikka, m issä ihm isoi elävät m o n im u o to ista eläm ää ja jo n ka p iirissä he tekevät työtään ja vapaa-aikaansa viettävät. Auto on heidän palvelijansa. M otorisoidulle liikenteelle on välttäm ättöm yyden pakosta haettava om at väylänsä ja to te u tta m is k e lp o is e t m uotonsa. L iikenne on su u ria kau p u n g in m o o tto rite itä p itk in o h ja tta va pois m a h d o llisuuksie n m ukaan ru utukaava-alueen ja a suntoalueiden v ä y liltä siten, että auton käyttöön liittyvä jo u tu is u u s void a a n s ä ily t tää. A u ra jo e n v e n e la itu re ita on k a u k a n a jo e n s u u s ta. ME rakennam m e tä llä hetkellä vuodessa n asuntoa, m ikä m e rkitsee kym m enessä vuodessa asunto yksikköä. Jo s me pystym m e säilyttä m ä ä n täm än rakentam isnopeuden, nykyisen T urun kaupunkikuva tu le e o lem aan lähi vuosikym m e n in ä n ykyistä h u om attavasti u rb a a n isem p i a sum alähiöiden m uodosta e ssa ka ik k ia lla kaupungin alu e e lla e h yitä k o konaisuuksia, jo ilta om at väylät jo h ta v a t liik e k e s kukseen, ty ö p a ik k o ih in ja yhtenäis ille v ih e ra lu e ille. TU LE V A T v u o sikym m e n e t nähnev ä t H irvensalo n ja Kakskerran m uuttuvan te h o k k a a s ti rakennetu ik s i asum a- ja o s itta in te o llisu u s a lu e iksi ja vire ä ra kenta m in e n päässee käyntiin n iillä a lu e illa, jotka ovat k u u lu n e e t M aarian kuntaan ja P a a ttisiin jo k a liitty y Turkuun. KAUPUNKIR A K E N T A M IS E N lähtö ko h ta n a on lu o n n o llis e s ti aina ihm in e n ja hänen tarpeensa. En o le suinkaan v a k u u ttu n u t siitä, että tule vaisuuden T u rku o lis i ihm iselle sinänsä v iih ty is ä m p i tai parempi kuin nykyin e n T u rku ta i menneiden v u o sisato je n ka u p u n ki tä llä paikalla. U skon ku ite n k in, että tule vaisuuden ihm iset kehittä vät yhä e d elleen saam aansa p e rin tö ä oman a ikakautensa ta rp e ita ja eläm änm uoto ja vastaavaksi. O len v a kuuttunut siitä, että tulevaisuuden y h teiskunnassa tä llä seudulla ihm inen on varm asti turvatu m p i ja että hänellä on nykyistä parem m at o lo suhteet onnelliseen eläm ään om an a ikakautensa a rvojä rje ste lm ä n m u kaan. S yntym inen, e läm inen, k u o lem inen, e lin kein o n harjo itta m in e n, työssä käynti, vapaa-ajan vietto, kulttu u rih a rra s tu k s e t ja kaikki suuren keskuksen m oninaiset elä m i- senm uodot tule va t varm aan lö ytä m ään om at sija n sa tulevaisuuden kaupungissam m e. Me voim m e sanoa, että eläm äm m e on tä llä hetkellä rikas tä ä llä m eren äärellä A u ra jo e n ja m eren yhtym äkohdassa. N äin ovat sanoneet sadat su ku p o l vet ennen m eitä ja tu le vat sanomaan m eidän jälkeem m ekin. JO K A IN E N a ikakausi luo om an kaupunkinsa ja löytää om at arvostuksen kohteet. U skon kuitenkin, e ttä T urun kaupungin sinfoniassa tule e vaih te le vin m uunnelm in s o i maan aina m eren sin fo n ia sekä rakentavan työn ja tapahtu m a kyllä i- sen eläm än laulu. (A ja tu kset ju lk itu o tu Turku-seuran 15-v.juhlassa ). Suom en Turku on asettanut Turun neljän ap u laiskaupunginjohtajan vastattaviksi seuraavat kaksi vuodenvaihteen kysymystä: 1) M ikä tänä vuonna om alla sektorillanne tapahtunut ratkaisu on ollut kaikkein tärkein? 2) Mikä asia pitäisi m ielestänne saada ensi vuonna ratkaisuun? Paavo Koponen O p e tu s - ja s iv is ty s to in ta jo h ta v a a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja J. K O IK K A L A IN E N : 1) Ilm eisesti paras ra tka isu o li p e ru s k o u lu suunn ite lm a n B -osan hyväksym inen, jo k a m e rk its e e p itk ä ä askelta p e ru s k o u lu v a lm iu tta kohti. V a ltio valla n a ik a ta u lu ssa T u ru n siirtym in e n p e ru sko u lu u n ta p a h tu u v. 1976, m utta o le m m e a n o n e e t p e ru skoulu n p is te ittä is tä to te u tta m ista. V se on jo m yöhässä, m utta vuodeksi 1974 sitä on a n o ttu. K o k e ilu p e ru s k o u lu to im in n a n a n siosta tä ä llä on v a lm iu s p itk ä llä, jo te n to ivom m e p is te ittä is e e n s iirtym iseen olevan e d e llytyksiä. 2) U im a h a llin vuoden alussa a lo ite tta v ie n ra k e n n u s tö id e n k o vaan va u h tiin s a a tta m in e n vuoden aika n a sekä p e ria a te p ä ä tö s jä ä h a l lin ra ke n ta m ise sta ja v a u h tia sen su u n n itte lu u n.

6 S o sia a li-, te rv e y d e n h o ito - ja s a ira a la to in ta johtava a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja LAU R I O R E LL: 1) T ie tysti kansante rveysla in v o i m a a n tu lo o li tä rk e in tä, m utta sehän ei kuulu k a u p u n g in ra tkaista viin a s io ih in. S is ä is is s ä " asioissam m e o li e p ä ile m ä ttä tä rk e in tä pitkään v iiv ä s ty n y t R unosm äen v a n h a in kod in ra kenta m ispäätö s. S iitä p ä ä te t tiin te h d ä iso, 240 p aikan laitos. P iiru s tu k s e t on la a tin u t A rk k ite h titoim isto Sarainmaa & Co ja rakenn u sten tila v u u s on m3. P ohja ty ö t sa a tiin m yös k ä yn tiin jo syksyllä, m u tta näin suuren laitoksen v a lm istu m in e n v a a tii aikaa v p u o le lle. N ykyisin Liinahaan v a n h a in k o d is s a on 120, L uolavuoren v a n h a in k o d is s a 210 se kä M änty rin te e n h u o lto k o d is s a Laupusten o s a sto in e e n 190 p a ikkaa eli yhte e n sä 520 p a ikkaa, jo te n R unos- K a u p u n k is u u n n itte lu a ja k iin te is tö to in ta johtava a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja UUTI P A LA JA : 1) O m a lta kannalta n i o lis i k a ikkein tä rk e in tä o llu t m o o tto ritie ju tu n saatta m in e n ra tkaisuun, m u tta siinä kävi kuten tie d e tä ä n. M in u n s e k to rin i ka n n a lta o li e p ä ile m ä ttä tä r ke in tä ja k a u p u n g in kehitykseen p itk ä llä tä h tä ykse llä e n ite n v a ik u t tavaa, kun k a u p u n g in v a ltu u s to hyväksyi yleiskaavan m itoitusperusteet. 2) Ensi vuonna m in u n sa ra lla n i o lis i tä rkein tä, että va ltu u s to h yväksyisi yleiskaavan k o k o n a is u u d e s saan ja täm ä työ s a a te tta isiin siten prof. K ivisen osalta päätökseen. Y leiskaavatyö ei suinkaan pääty tä hän. N ykyisin se on m e illä kuten m uualla kin jatkuvaa. A setetaan esim. pie n iä yle iskaavaryhm iä uudista m a a n kaavaa a jo itta in ta i uusien peru ste id e n ilm aantuessa. Y leiskaavalle ty s k in hankitaan sisäa sia in m in iste riö n vahvistusta, sillä täm ä m enettely saattaisi m uuttaa yleiskaavan liian velvoittavaksi. Kaupunki voisi joutua ylivoim aisten lunastu ste h tä vie n eteen, jo tka m yöhem m in s a a tta isivat osotta u tu a ta rp e e tto m ik s i. M utta valtu u sto vahvista isi yleiskaavan kaupungin kehittä m isen o h je e ksi ja perustaksi, m äki kasvattaa p a ik k a lu k u a y li 46 pros. 2) Ensi vuoden tä rkein tavoite on J y rk k ä lä n lastentalo. Sen edellä ohje lm a ssa o lisi o llu t K e rttu lin la s te n ta lo, m utta kun asem akaava ei ole v ie lä selvä, sitä ei päästä su u n nitte le m a a n e ik ä rakentam aan. J yrkkälä ssä sen sijaan on to n tti v a lm iin a ja parh a illa a n laaditaan la ste n ta lo n p iiru stu ksia. S iihen tulee 145 paikkaa sekä lisäksi te r ve yslautakunnan käyttöön neuvolatila t. T e k n illis tä ja ra kennustointa jo h ta va a p u la iska u p u n g in jo h ta ja PAAVO KO PO N EN: 1) T o ivo n, e ttä satam an hyväksi te h d yt ra tka isu t kokonaisuudessaan m u o d o stu vat T urun kannalta tu le va isuutta p a rh a ite n palveleviksi. T ähän satam an m uuto styö h ö n liittyvät m onet työ t väylän ja satam a- a ltaan ru o p p a u ksista m oniin term i- n a a lira tk a is u ih in ynnä k e n ttä tö ih in asti o vat s e lla isia, jo id e n osalta tu rk u la is e t voivat om in silm in to d e ta m uutokset. 2) L o unais-s uom en v e d e n h a n kin ta on saatava ra tka isu u n ja y h te is to im in ta a jä rje s te ttä v ä asiassa. T u run k a u p u n g in on alueen su u rim p ana ve d e n ja k e lija n a tuetta va Raum alta P aim ioon ulo ttu va n alueen p itkä n tähtä yksen ra tk a is u ja tässä e lin tä rk e ä s s ä kysym yksessä. Aleksis k iv e n muisto Turussa K A N S A LLIS K IR JA ILIJA M M E A le k sis Kiven kuolem a ta p a h tu i u u denvuodenaatto n a sata vu o tta sitten. T u rku on h u o m io o n o tta n u t m uistovu o d e n e rittä in te h o isasti. Kuluvan jo u lu k u u n p u o liv ä liin s ijo ite ttiin Turun K a u p u n g in te a tte rin e n si-ilta, jo l loin ohjelmistoon liitettiin 'S eitsem än ve lje s tä '' R itva ja Kalle H o lm b e rg in näyttäm ösovituksena. P ä äohjaaja K alle H o lm b e rg in ohjaam a esitys on sam a lla kunnianteko sata vu o tta tä y ttä n e e lle su o m e n kie lis e lle v a kin a ise lle te a tte rille Kaup u n g in te a tte ri e sittää näytelm än u u d e n vuodenaatto n a klo Sylv e s te rin p ä ivän m u isto n m erkeissä. TU R U N ka u p u n ki on mukana m yöskin erityisessä S ylvesterinpäivän juhlassa, jo k a u u denvuodenaatto n a järjestetään T u ru n A le k s is K ivi-kerh o n a loitteesta T u ru n työ vä e n o p isto n ju h la sa lissa K askenkatu 5. J u h la n alkam ish e tk i on klo 14. K ysym yksessä on ka ik ille avoin k u lttu u riju h la, johon ei kanneta pääsym aksua. Avauksen su o ritta a k a u p u n g in nim issä apula is k a u p u n g in jo h ta ja U uti Palaja ja e site lm ä n p itä ä kerhon kunniajäsen a p.p ro fe sso ri V ilh o S uom i teem a naan "A le k s is K iven k u v a ". Lisäksi on ta ite e llis ta o hjelm aa. S Y LV E S T E R -juhlan ohje lm a le h tisessä on ka u p u n g in jo h ta ja Väinö J. Leinon la a tim a m u isto ju h la n merkitystä ko ro sta va tervehdys. Kaupunki h u o le h tii ju h la v a la is tu k s e n järjestä m ise stä m u isto p ä ivän illa ksi kaup u n g in te a tte rin e d u s ta lla olevalle Kiven patsaalle. # Sedan författaren Ole Torvalds (bilden) läm nade en stor del av sitt dagliga journalistiska arbete för att få syssla m era m ed rent litterära uppgifter, har han bland annat fullbordat en svensk verstolkning av en gam m al latinsk sång samling m ed stark Åbo-anknytning, Piae Cantiones, i sin första tryckta redaktion utgiven Här invid berättar han litet om sitt arbete och ger ett par prov ur den nyss utkomna tolkning svolymen. Turkulainen kirjailija Ole Torvalds on suorittanut suurtyön. Hän on ruotsintanut vanhan latinankielisen laulukokoelm an Piae Cantiones, jon ka ensi laitos sai painoasun v Hän kertoo tässä kirjoituksessa työstään. A TT söka fö rvandla den gam la latinska sångsam lingen Piae C antio n e s till trogen svensk vers, s ångbar till de u rs p ru n g lig a m elodierna, har varit e tt p ä rlsticke ri som ibla n d har va rit nära att driva m ig till förtvivla n. Ibland har dei visserlig e n lö p t ganska behändigt, men e m ellanåt har det o ckså gått tim m a r till a tt fila på en enda versrad, d a g a r till att sätta fason på en enda strof. EN trö st har det va rit att sitta ju s t i Å bo och slåss m ed dessa from m a v isor: i sin latinska form har de en gång i världen klin g a i inte m inst här, i d o m kyrka n o ch i den gam la ka te d ra lskola n vid dess fot. N är T h e o d o ricus Petri (D id rik Persson, av den u rspru n g lig e n d anska släkten R uuth; s jä lv bete c k n a r han sig som nylänning och svensk, "N yla n d e n sis, S uecus") gav ut den fö rsta upplagen 1582 i G reifsw ald, lät han i den långa b o k tite ln veta a tt "d e gam la b iskoparnas from m a kyrko - o ch skols å n g e r" hade p o le ra ts o ch rättats av en m äkta vördnadsvärd man "in o m G uds kyrka och skola i Å bo i F in la n d ", med visshet Ja c o b Finno. O ch en fo rskare (T. N orlind) har rentav fö rm o d a t a tt det var på uppdra g från ka te d ra lskola n som den tryckta sam lingen redigerades. H ur som helst: sångerna har tid i gare lju d it här, o ch det h a r känts Pärlstickeri för en åbobo: att tolka Piae Cantiones Å, SIN N ENS LUM PENHET (O mentes perfidas) Å, sinnens lum penhet och tu n g o rs dubbla tal! Å, vittn e n s tro lö shet och d om stol som är fa l! K o n stfä rd ig h e t fö rm å r ge falskhet guld e ts sken. V ad fattigm annen få r ä r jä rn och kiselsten. O stra ffa t b ryte r man sin loven öppet här. F örlitan på varann k n a p p t fa r o ch son m e r bär. K nappt kan m an lit a på att läkarn ej b edrar. O ch jag, som k la g a r så, har fö g a tillit kvar. lockande a tt b id ra till a tt de skall kunna tas upp igen, i en tid då latin e t på g ru n d av sin rin g a m atnyttig h e t h å lle r på a tt b li e tt nästan h e lt o känt språ k hos oss. MEN e tt e lände har det som sagt va rit a tt arbeta m ed dessa texter. De ä r visserlig e n in g a lu n d a svåra a tt förstå, ord fö r o rd m en det s kulle vara tä m lig e n m e n in g s lö s t a tt ge ut en i frä m sta rum m et o rd a grann, m en v e rsm ä ssig t fri översä ttn in g. V ad dessa gam la sånger h a r a tt säga, d e t h a r de a tt säga ju s t som sånger, inte h u v u d s a k ligen som "p o e s i", o ch påstö te n til! a rb e te t kom n a tu rlig t nog frå n e tt m usikförlag, Fazer Musik AB. T O LKNIN G E N har a llts å i frä m sta rum m et h a ft a tt ta s ik te på s tö is ta m ö jlig a tro h e t i rytm, s tro f byggnad och rim flätning. Naturligtvis har d e t sa m tid ig t g ä llt a tt vara så tro g e n som m ö jlig t o c k s å m ot te xte n s in n e b ö rd o ch o rd a la g. M en det ä r kla rt a tt d e h ä r två h e lt o lik a kraven a llte m e lla n h a r ko llid e ra t, och då h a r b o ksta vstro h e te n få tl lov att vika fö r den ve rs te k n is k a p re cisio n e n, fö r s å n g b a rh e te n. T ill bild e n h ö r o ckså a tt de la tin ska m e d e ltid ssångern a o fta rim m a r ih ä rd ig t på id e n tis k a ä n d e lser, en bekväm m etod som d o c k känns tä m lig e n o m ö jlig i sve n sk vers m ed s jä lva ktn in g. S o m lig a sången är fo rm lig a rim flä to r som h a r g e tt m ig en inte o b e ty d lig del av m in a n u m era g anska m ånga g rå a hår. M EN a rb e te t h a r o c k s å h a ft sina lju s p u n k te r. A tt sitta och s n id a på o rd e n till H enriksh ym n e n, "R a m u s vire n s o liv a ru m ", in te utan skäl ka lla d "F in la n d s fö rs ta n a tio n a l h ym n ", kändes e x e m p e lvis som en

7 # I en sedan länge försvunnen medeltida byggnad i sluttningen intill domkyrkans västgavel (innanför gyttret av hus pä den gamla bilden) höll Katedralskolan till i långliga tider, och i skolhusets musikrum, den sakallade "Diskantkam m aren, ljöd väl dagligen sånger ur "Piae Cantiones". e Keskiaikainen Turun tuomiokirkko, jonka länsirinteessä oli katedraalikoulun rakennus. eggande uppgift. Här var de verstekniska svårigheterna inte nämnvärda: de låg egentligen bara i att de udda raderna, som har tvåstaviga rim, har en annan rytm än de jämna raderna med enstaviga rim; i omkvädet råder samma växling i rytmen, men med de en- och tvåstaviga rimmen omkastade: Oljekvist av duvan buren kom grön ifrån flodens mark. Parvis vandrar alla djuren och inlycks i Noaks ark. Därför nu, allt Finlands folk, dig gläd över gåvan: Du kristnats av en helig tolk för Guds röst från ovan. EN hel del av sångerna opererar med tämligen formelartade uttryck för bibliska händelser och fromma tankar. Men det saknas inte heller lyriska partier som det har varit en glädje att försöka ge svensk form. Och ibland skymtar en litet bister uppbyggelsehumor eller en drastisk förmaningsstil eller den alltid lika aktuella klagan över ondska och opålitlighet. Nu när mödorna är undan ångrar jag inte längre att jag lät locka mig att ta itu med uppgiften. HÄR invid återges ett par prov ur samlingen. OLE TORVALDS UR: SCHOLARER, KOM NU SAMMAN (S ch olares, con v e n ite) Pa golvets halm i fruktan ni sitter för den tuktan magistern delar ut. Men framsteg här i livet gör den som undergivet bär skolans hugg och hut. All hälsa, välgång viker när herden fåren sviker så hjorden vilse går. Latinet sjunker neder för råa ordaseder där skolans lag ej rår. Att akta pengars värde kan gagna ock den lärde, men bättre rikdom är att en gång lagerkransen ger klara lärdomsglansen åt allas pannor här. Knappt kan ni solmisera och Musa deklinera, vet ej vad flit är värd. I stället vill ni dansa och börjar kärligt svansa för världens nöjesflärd. Turun historian valottajia VALTIONARGEOLOGI, prof. Juhani Rinteen syntymästä tuli kuluvan joulukuun 2 päivänä kuluneeksi sata vuotta. Syntymäpitäjä oli Piikkiö, mutta kotikunnaksi tuli jo varhain Kaarina ja koulukaupungiksi Turku. Valmistuttuaan fil.kandidaatiksi v hän jo seuraavana vuonna ryhtyi muinaistutkijaksi. Fil.tohtoriksi Rinne valmistui v JUHANI Rinteen asema nimenomaan Turun historian valottajana on aivan keskeinen. Vaikka tutkimukset ja entistämistyöt monissa kohteissa Koroinen, P. Olavin luostari, Kaarinan ja Maarian kirkot, Turun linna ovat perustavaa laatua, jäi kuitenkin hänen merkittävimmäksi työkseen Turun tuomiokirkon entistämistöitten suoritus 1920-luvulla ja sen pohjalta vv julkaistu teos "Turun tuomiokirkko keskiaikana I III". Hänen elämäntyötään kattaa kansalaisten kunnioittava kiitollisuus. * Prof. O s c a r Nikulan kirjoittama "Turun kaupungin historia " on valmistunut ja julkistettiin Tähän päättyy hänen alkuperäisen sopimuksen mukainen osuutensa tässä historiankirjoituksessa. Edellinen osuus " " ilmestyi vuosi sitten kahtena niteenä. Uusi nide on edellisten tapaan persoonallista, helposti luettavaa tekstiä. P ro fe sso r C A R L-R U D O LF G ARDBERG : 0 En mängd intressant kulturhistoria med Âbo-anknytning lyfte professor Carl-Rudolf Gardberg upp i ljuset, och mera kunde det ha blivit om inte hans forskar- gärning hade avbrutits av döden. Då han gick bort i början av oktober låg tredje delen av hans stora verk Boktrycket i F in land färdig i manuskript, och ur den kommande volymen är vi här 1 tillfälle att återge ett avsnitt av speciellt intresse för åbobor. Hela det imponerande verket, på vars första del han år 1948 disputerade för filosofie doktors grad, är eti i sitt slag i Norden enastående arbete, som allsidigt belyser våra boktryckeriers öden och produktion och arbetsförhållanden samt utvecklingen av deras teknik och typografi, formgivning och illustrationsmaterial. FRENCKELLSKA TRYCKERIET EFTER BR AN D EN 1827 I ETT T R Y C K T CIRKULÄR, daterat S tockholm den 22 septem ber 1827, u nderrättade Johan C h ristoffer Frenckell III sina b okhandelsförbindelser om a tt bra n d en i Å bo den 4 5 septem ber inte endast hade förstört hela hans lager av egna o ch andras förlagsartiklar, utan också försatt firm an»i den beklagansvärda belägenhet, att u taf vårt vidlyftiga Boktryckeri, m ed tillhörande 7 st. Pressar o ch rika S tilförråder, icke ens så m ycket återstår, som erfordras fö r att i tryck åstadkom m a dessa rader.» Frenckell reste sjä lv fa llet inte till S tockholm b ara fö r att låta trycka d etta cirku lä r; viktigast var att han lyckades få köpa det s.k. Im nelii tryckeri, som senast drivits av k o n st- förv an ten C. R. Roselli m en frå n februari 1827 hade legat oanvänt. Föga m er än fem veck or efter branden stod den n yförvärvade o ffic in e n fä rd ig m on tera d i A b o i sådan t skick att Å bo Tidningar den 13 oktober kunde delas ut till prenum eranterna. D et fö rra try ck eriet h ade blivit lågornas rov, påpekade utgivaren,»m en gen om ospard kostn ad o ch o fö rtru tn a b e m ö danden har det allaredan lyckats oss att iord n in g b rin g a ett nytt, hvars skyn d sa m m aste anskaffande synts så m ycket m era angeläget, som, under denna förb istrin g en s tid, en gen om eget D agblad lättad com m u n ica tion m ellan h it o ch d it a f ett grym t öde k rin g ja g ade invånare, blifver icke blott önskelig utan äfven ytterst n ödvä n dig.»

8 O fficin e n inhystes till en b ö rja n n öd torftig t hos Frenckells svåger öv erjä g m ä sta ren Bodén, Södra kvarteret 76, vid åstranden, och frå n den 1 oktober 1828 i den s.k. von W illebrandska gården, i sam m a kvarter (nu Slottsgatan 22), k ronan tillhörig, där tid n in garn a delades ut»i S ten -p a v illon en, till venster om inkörsporten vid Slottsgatan». Provisoriet synes ha varat till hösten 1829, då firm a n flyttade till o ch sederm era förvärvade gården Södra kvarteret 54 (nu S lottsg atan 15, invid S aluhallen ). Här kom tryckeriet o ch dess e fte rfö lja re att förb li bofasta ända till år D ispon en ten eller» directeu ren» fö r den fren ckellska åb ofirm an residerade i en träbyggn a d m ot Slottsgatan, m edan tryckeriet o ch bokh andeln delade en läng flygel pa gårdssidan. D är var det trå n gt o ch lå g t i tak, särskilt i boklådan, m en den obekvä m a m iljön säges inte ha avskräckt kunderna, då det sedan gam m alt var en d ju p t rotad övertygelse hos den breda publiken att böcker skulle köpas endast hos F renckells och att de dessutom borde ha tryckts av samma firm a för att vara av den rätta sorten. är F renckell själv, troligen i oktober 1828, flyttade till H elsingfors, överläm n ade han ledningen av tryckeriet o ch boklådan i Åbo till T h om a s Clayhills, som före branden had e verkat som bokauktion sdirektör vid akadem ien. C layhills skötte rörelsen intill ju li 1832, då F renckell placerade h onom såsom d ispon ent fö r det n yinköpta pap persbruket i T a m m erfors. Han efterträddes i Åbo av fa ktorn Pehr H am m erin, som d ock avled redan fö lja n d e år, och frå n ju li 1833 av grosshandlaren Per Ithim aeu s, som förb lev firm a n s åbod ispon en t till 1850, då m agister Johan C h ristoffer Frenckell, J. C. Frenckell III:s äldste son flytta d e till Åbo och övertog ledningen. H ans insats här blev d ock av kort varaktighet, avklippt genom han s död den 22 ja n u a ri D en direkta arbetsledningen synes n å g o n tid efter H am m erins död ha a n förtrotts Johan Fredrik Sundström, som redan före Abo brand, den 13 m a j 1827, hade inskrivits som lärgosse hos Frenckells, 1832 förk larats för k o n stförv a n t o ch sederm era såsom fa k tor kom att tjä n a sam m a o ffic in ända till den 1 april E nligt m a ntalslä ngderna fö r åren om fa ttad e personalen för övrigt 4 k o n stförvanter och 3 lärgossar, vilket sannolikt för långa tider fram åt förblev den norm ala besättningen. Ur ruinerna i Åbo tog m an till vara metalldelarna av de förstörda pressarna, som reparerades i p rofessor B öckers m ekaniska verkstad och d ä refter san nolikt till större delen placerades i H elsingfors. D et är inte känt hur m ånga pressar Frenckell förvärvade i Stockholm m ed Im - n elii tryckeri. T ryckaren Erik Edlund, som sam tid igt engagerades, berättade på gam la dagar a tt m an»i h astigh eten» hade nödga ts ansk a ffa pressar av rysk tillverkning, särdeles tunga o ch svårhan terade,»g jo rd a fö r oxar, m en ej för m enniskor». Enligt en obestyrkt u p p gift ägde å b o o ffic in e n e fte r branden fem träpressar, av vilka en säkert var identisk m ed den gam la obrukbara tryckpress»m ed messingsskruf och m utter samt jernbeslag», som specificerades särskilt i d en fö r övrig t sum m ariska bou p p teck n in gen 1844 efter J. C. Frenckell III. M est trovärdig är u p p g iften att tryckeriet vid försä ljn in g en 1856 ägde tre träpressar. Några egna a n s k a ffnin gar av typm ateriel g jord e å b o o fficin e n knappast; dess behov av såväl m era kvalificerade typer o ch dekorativ m ateriel som ordinära brödstilar tillgodosågs utan tvivel av h elsin g fo rsofficin en o ch dess stilgjuteri. År 1844 uppskattades typförrädets sam m anlagda vikt till centner, år 1856 till 138 2/5 centner. et fren ck ellska åbotryckeriets produktion var av naturliga skäl till sin huvuddel starkt traditionsbu nden. Hit hörde exem pelvis Å bo Tidningar m ed sina an or ända frå n P orthan s dagar. Dess upplaga, m ed två num m er i kvartform a t per vecka, gick efter branden ut i föga mer än 200 exemplar, men visade trots m ånga växlin g a r en stiga n de tendens, som kulm inerade kort efter år 1850 m ed över 600 exem p la r fö r att 1855 sju nka till 500. K ortvarigare kunder blev några tid skrifter: E ngelbrekt R a n ck en s teologiska m ånad ssk rift E cclesiastik t Litteratu rblad (första årgången m ed nam net E cclesia stik t In tellig en sb la d såsom bih ang till Å bo Tidningar) , som särskilt riktade sig till prästerskapet, F. G. H edbergs fö r en bredare allm än het avsedda Allm än Evangelisk T idning o ch den av J. G. H am m ardahl redigerade veckotidnin gen T ek n o lo g en,»veten skaplig o c h in dustriel tid nin g, i popu lär syftn in g fö r bildade m edborgare a f alla stån d», som trycktes h os F ren ckells , m en därefter flyttade till H jelts o fficin. År 1850 gick den evan geliska, hedbergsk a rik tn in gen s nystartade veck otid n ing K ristillisiä Sanom ia ut frå n de En rik tig bragd av Åbo Tid ningar var dat att kom m a ut sa snart etter branden som den 13 oktober På Åbo akadem is b ibliotek finns dock inte detta allra fö rsta num m er, men väl det som kom fyra dagar senare. Och i det kunde man, som av texten synes, läsa om hur den kejserliga instruktionen för brandskadekom m itten lydde. fren ckellska pressarna; redan fö lja n d e är överförd es den till kon k urren ten L illja s tryckeri, för att dock frän 1855 återgå till det frenckellska, nu med Hedberg själv som utgivare. U pplagor av helt andra dim ensioner än dessa periodica, m ed en tryggad kon tin u erlig avsättning, representerade firm ans gam la förlagsartiklar, fra m fö r allt de a lltjäm t av p rivilegiu m exclusivum skyddade finsk a psalm böckerna och katekeserna, m en också de talrika andra, större och m indre religiösa skrifter, som trycktes växelvis i Å bo o ch H elsingfors. År 1837 lyckades firm an m ed Finska Bibelsällskapet trä ffa avtal om fö r dess räkning tryck a en helbibel pä svenska, den första i Finland; den skulle enligt kontraktet till form at och sättning överensstäm m a m ed den upplaga in 4:0, som Svenska Bibelsällskapet i Stockholm hade låtit u tfö ra i Rum stedtska tryckeriet Bibeln fullbordades 1840 i exem plar och betraktades ty d ligen som en m indre vanlig händelse; i en m inne sruna över J. C. Frenckell III 1844 fra m h ölls det särskilt att han blev den förste, som i Finland»m ed stilar och pap per a f egen tillverkning, tryckte en fullständig Svensk Bibel, och detta i en upplaga, som i d u glighet o ch p rop reté a f ingen föregående öfverträffas». Förbindelserna med bibelsällskapet ledde till att firm an i konkurrens m ed G. O. W asenius och C. L. H jelt kort därpä fick om b esörja också en fin sk bibel i kvartformat, tryckt på papper av»fullkom ligen lika beskaffenhet, fasthet, finhet, färg och form at» och m ed i stort sett sam m a stilar som den svenska upplagan. D en fin sk a bibeln förelå g 1845 i exem plar o ch fö ljd es 1849 av y tterligare en upp laga till sam m a antal i n å g o t större kvartform a t. Vid sidan av dessa religiösa arb eten togs em ellertid de fren ck ellsk a pressarna, om också jäm förelsevis sparsam t, i anspråk fö r beställn ingar av m era världslig art, blan d dem några läroböcker, ett och an n at skönlitterärt försök och givetvis de fö r tid en karakteristiska skillingstrycken och accid enserna av olika slag. är Frans W ilhelm Frenckell e fte r äldste brodern J ohan C h ristoffers d öd 1856 löste in syskonens andelar i fa m ilje fö re ta g e t o ch blev ensam ägare av J. C Frenckell & Son, beslöt han att avveckla firm ans affärer i Åbo. Bokhan d eln hade redan 1850 partiellt överlåtits till J. W. L illja o ch fly tta ts till en ann an gärd. Nu såldes tryckeriet o ch dess fa stig h eter som 1848 hade utvidgats m ed en granngård till firm ans bokhållare J oh a n Fredrik G ra nlu n d. T illträ d et skedde den 1 ju n i A nknytningen till o fficin e n s gam la tra d ition er m arkerades genom det nam n, Fren ckellska B ok tryck eriet, som nu togs i bruk.

9 Vt. am anuenssi PE N TT I K O IVUN EN : K o ro is te n n ie m e ä lo u n a a s ta. P iis- p a n k irk o n ra u n io t ja k u o rio s a ristin k o h d a lla, ta u s ta lla v a llia. V a lo k. k irjo itta ja. Koroinen, Turun edeltäjä V O ID A A N sanoa, e ttä K oroisten n ie m e llä vu o sin a s u o rite tu t k a iva u kse t o vat v ie lä k in S uom en la a jim m a t k e skia ikaan k o h d is tu n e e t a rk e o lo g is e t tu tkim u kse t. S u u re k s i onneksi tie te e lle R inne käytti aikansa m itta p u u n m ukaan v a lla n k u m o u k s e llis ia, m utta vielä n y k y is in k in n o u d a te tta via kaivausm enetelmiä, joita saksalaiset etev ä t ro o m a la iska u d e n lin n o itu s tu tk i- ja t p a rh a illa a n k e h itte livät. K A IV A U K S IS S A, jo tk a Rinteen a lk u p e rä is te n k a iva u ska rtto je n ja m u is tiin p a n o je n m ukaan k ä sittivät y li 3500 m 2, p a lja s te ttiin kahden sis ä k k ä is e n k irk o n peru skivet, va n # Maarian ruustinna Jenny Maria Tallgren, innokas ja etevä am atööriarkeologi vaelteli 1890-luvulla Koroisten Aura- ja V ähäjoen väliin jään eellä niem ellä, jossa sitkeä kansanperinne ja kronikkatiedot väittivät vanhim m an Turun sijainneen. Suurelta osalta oli hänen ansiotaan, että silloinen valtionarkeologi J. R. Aspelin innostui asiasta ja aikaansai yhteistoim innassa Turun kaupungin historiallisen museon kanssa ensim m äiset tieteelliset kaivaukset niemellä vuonna Pari ensim m äistä kesää tutkim uksia johti konservaattori Hj. Appelgren, m utta vuonna 1900 kaivaukset sai johtoonsa nuori maisteri Juhani Rinne. hem m an ja nuorem m an piispanasunnon ra u n io t sekä su u ri m äärä m uita rake n te ita. Täysin vielä käs itte le m ä ttö m ä n m ate ria a lin m uod o stiva t kuite n kin ne tuhannet p ikkuesin e e t, jo ita la p io t ja seulat p a lja s tiv a t ra kennusjäännösten lo m asta tai vain a jie n haudoista. K a ikkiaan talteen o te ttiin noin 3000 a la n u m eroa laaja e sin e istö aina g o tla n tila is e s ta hopeasorm uksesta v ä h ä isiin R heinin jo k ila a k s o s ta perä is iin s a v ik a n n u n sirp a le isiin. J u hani R in te e llä o li ilm e isesti a ikom uksenaan v a lm is te lla m ateria a lista la a ja tu tkim u s, m utta kenties esim iestensä yllytykse stä hän k iin - n o s tu ik in varhaiskeskia ikaisesta lin n o itu s k u lttu u ris ta n iin paljon, e ttä kaivautti mm. L iedon Vanhalinnassa ja J a n a kkala n H akoisissa. N äistä hän sitte m m in te k i väitöskirja n sa kin (S uom en keskia ikaiset m ä k ilin n a t I, 1914). M YÖ H EM M IN R inne ei oikeastaan koskaan e h tin y t syventyä Koroisten p ro b le m a tiik k a a n, s illä etevällä m ie h e llä o li a in a y llin kyllin työtä m aam m e m uiden h isto ria llise n ajan m u is to m e rk k ie n parissa. Hän ju lk a is i m yö h e m p in ä vuosinaan kuite n kin te oksessaan "T u ru n tuom iok irk k o k e skia ikana I III", , lyhyen y le iska tsa u kse n K oroisten vaiheista, m utta koska tutkim uksen p ä ä kohde o li T urun tu o m io k irk k o, ei siin ä voitu ehkä riittä v ä s ti syventyä K o ro isiin. R inteen näkem yksiä k ritis o iv a t jo hänen a ikalaisensa ja viim e ksi nykyinen M useoviraston y lijo h ta ja C. J. G ardberg viim e vuonna ilm estyneessä teoksessaan "T u ru n kaupungin h is to ria luvun p u o liv ä lis tä vuoteen 1366." KO ROISTEN kaiva u stu lo ksia ei kuitenkaan ole koskaan tyydyttä västi ju lk a is tu, s illä m ate ria a li on o llu t o sitta in m uokkaam attom ana aina 1960-luvulle asti. T ä llö in k irjo itta ja kiin n o stu i K oroisten p ro b le m a tiika sta ja lu e tte lo i ruuduttain kaivetun esin e istö n sekä p iirrä tti ka iva u ska rta t puhtaaksi. V a rsin a i nen tu tkim u styö o li luontevaa a lo ittaa luotettavim m asta esinem ateriaalista e li kaivauksissa löytyneistä y li 280 keskiaikaisesta h opearahasta. Täm ä tutkim u sosuus on ju u ri valm istum assa. Löytyneet rahat ovat valta o silta a n ihm isten vahingossa hukkaam ia, e sim e rkiksi k irkon la ttia ra k o ih in p udonneita, vain K o ro is is ta lö y ty n e itä ta llin n a la i sia k r u u n u b ra k te a a tte ja, jo tk a a jo ittu vat v u o s ille R a h o je n ko k o on n y k y p e n n iä p ie n e m p i. V a lo k. k irjo itta ja. p ie n i m äärä niistä on ta rk o itu k s e l lisesti m aahan kätketty. Rahat edustavat pitkää aja n ja ksoa ja n iitä on lähes k a ik k ia lta Itäm eren p iiristä, osin jo p a kauem paakin. Täm ä on tie tysti v a ikeutta n u t tutkim usta, s illä on o llu t pakko perehtyä useitten e ri m aiden keskiajan ra h a liik e n teeseen. M ate ria a lin laajuudesta saa käsityksen, jo s m ainitsee, että K o ro isista on lö ydetty useam pia rahatyyppejä kuin A hvenanm aan k a ikista kirkko ka iva u ksista y h te e n sä. Vain T urun linnasta on löytynyt vastaavia m ääriä yksittä ista p a u ksin a hukattu ja ko lik o ita, m utta linnan rahat a jo ittu v a t p ääosiltaan ke skiajan loppuun, eikä sydänkeskiaikaan kuten K oroisissa. V a rsin a i set tu tk im u s tu lo k s e t tule vat ju lk i suuteen m yöhem m in, m utta jo tä s sä vaiheessa voidaan raham ateriaalista pääte llä e rä itä tä rk e itä yle is lin jo ja. K iista tta voidaan mm. v ä ittää, että tu o m io k irk k o s iirre ttiin N ousiaisista K o ro isiin paavin annetun b ullan jälkeen. Rahalö ydöt näyttävät m yös selvästi, että eläm ä K o ro isissa ei o le lakannut 1200-luvun lopulla, kun tuom io - Pentti Koivunen kirk k o m u u te ttiin U nikankareen kum m ulle lo p u lliseen paikkaansa, vaan suuri m äärä 1300-luvun rahoja to d ista a vilkka a sta toim in n a sta Koroisten niemellä. Tällöin ilm eisesti p iis p a t e d elleen asuivat K o roisissa ja p a ik a lla o li m yös suuri p uurakenteinen, k ivikuorin e n p itkäkirkko, jo k a m a h d o llisesti toim i M aarian se u ra ku n ta kirkko n a ennen nykyisen valm istum ista. K aikki N IIH IN a ik o ih in jo llo in ra n n ik k o ja sa a risto la iva liike n n e vie lä o li v ilkasta, va iku tti Turussa m u llitra n u - rien am m attikunta. M u llitra n u rie n te htävänä o li k u lje tta a saaristosta lähetetyt m ullikat, lehm ät ja hiehot la ivoista teurastam oon. T avallisesti kulje tu s suju i ra u h a llisesti, m utta toisinaan e lä im e t rie h a a n tu ivat ja s illo in näyte ltiin kaupungin kaduilla h u riia kohtauksia aitoon e s p a n ja la i seen härkäta iste lu tyyliin. M u llip o ik ie n jo u kossa oli yhteen aikaan S iiku-n im in e n m aalaispoika, jo k a eräänä pakkastalvena o li hakeutunut tie tö ih in M aariaan. Ei h ä nen työnteostaan ju u ri m itään tu l lut, varsinkin kun pakkanen tu n ki luih in ja y tim iin. S iiku liva h ti p a k kasta pakoon V irusm äen latoon, kasasi la ttia lle hein iä ja sytytti nuotion. T uli ryöstäytyi v a llo ille e n, ja lato palo i maan tasalle. Kun S iik u lta m yöhem m in p o liis i k u ulustelussa kysyttiin, m iksi hän o li p o ltta n u t ladon, p o ika s e litti surkeana: M itä m ää V irusm äen larost välitä, m uk ko palova äiten kutom av vanttut. (Teoksesta "k o P um pula flik a t jo k k e n p u to s. ) ra h a lö y d ö t p ä ä ttyvät 1300-luvun lo pussa, täm ä v iitta a ä k illis e e n kata s tro fiin, jo s s a k o k o p a ikan ra kennuskanta lie n e e tu h o u tu n u t. JO K A tapauksessa K o ro in e n o li u seita v u o sikym m e n iä m aam m e h a llin n o llis e n a ja k irk o llis e n a ke s kuksena luvullahan m aatam m e h a llits iv a t k a n s le rip iis p a t, jo illa s iis o li h uom attava m a a llin e n - kin käskyvalta. V asta vu o n n a 1280 m aallin e n ja k irk o llin e n va lta e ro tettiin toisistaan nim ittäm ällä maallem m e ensim m ä in e n k ä skyn h a ltija, ru o tsala in e n ylim ys C a ro lu s G ustavi. NE syyt, jo tk a v a ik u ttiv a t n im e n om aan K o ro iste n v a lin ta a n uuden tu o m io k irk o n p a ik a k s i vu o n n a 1229, ovat s u u re lta osin vie lä s e lv ittä m ättä, m utta v iitta a n tässä y h te y dessä K o ro iste n keskeiseen s ija in tiin e s ih is to ria llis e n ajan k a lm is to i hin ja lin n a vu o riin nähden. On tä y sin m a h d o llista, että K o ro in e n o lis i o llu t jo ennen k irk o llis e n k e s k u k sen s iirto a e s im e rk ik s i jo k ila a k s o n m yöhäisra u ta kautin e n k a u p p a keskus, s illä on va ikeaa k u v ite lla tu o m io k irk o n ja p iis p a n is tu im e n s iirtä m istä e nnestään täysin k o skem a t to m a lle p a ikalle. K o ro is is ta ta lte e n - ote tu ista esineistä, jo is ta h u o m a tta vasti kolm ea useam pi on vu o tta 1229 vanhem pi, sa a tta isi ra tkaisun tä h ä n kin p ulm aan löytää. E delleen on sekä täm ä e ttä niin m o n i m u u kin esin e istö ö n ja ra ke n n u sjä ä n - nöksiin liittyvä se ik k a täysin s e l vittä m ä ttä, m utta n yt ku ite n k in jo tu tkim u kse n alaisena. KO R O IN EN ei ole koskaan o llu t v a rsin a in e n k a u p u n ki, s illä nykyinen ka u p u n kikäsitys a sem akaavoineen, p o rv a rista lo in e e n ja ra ateinen saapui oike a sta a n m e ille saksaa p u h u vasta m a a ilm a sta vasta 1200-luvun lo p u lla. M utta to is a a lta on yhtä varm aa, e tte i k irk o llin e n keskus tu o m io k irk k o in e e n ja p iis p a n lin n o i- neen o llu t ilm an p a lvelusväkeä, s o tila ita ja m a h d o llis e s ti m yös ka u p p ia ita ja kä sityö lä isiä. On lu o n n o llis ta, e tte i s u h te e llis e n kaoeaa la ise lla n ie m e llä o llu t tila a tä lla i selle ih m ism ä ä rä lle, m utta K o ro is ten p iisp a n ta lo n a lu e e lla, v a llin m a n te re e n p u o le lla s e lla in e n on hyvin m a htunut olem aan. T ähän v iittaa m yös voim a kas k u lttu u rik e rro s nykyisen K o ro iste n tila n a lu e e lla sekä e rä ä t k a ivaustö issä te h d yt huom io t. M e illä on m yö skin suora to d istu s vu o d e lta 1646 siitä, e ttä sam alla a lu e e lla o lis i m vös o llu t u s e a m p ikerro ksin e n ke skia ika in e n kivira kennus, s illä s e lla ise ssa y lio p p ila s GvMenius ru o k a ili yli k o lm e sataa vu o tta sitte n K o ro is is s a käydessään (K ts. G a rd b e rg, mt. ss ). JO S tu tk im u k s ia on m a h d o llisu u s ja tkaa, on lä h ivuosin a o d o te tta vissa uusia o sin tä vsin y llä ttä v iä k in tie to ja K o ro is is ta, m aam m e v a n h im m asta p a ik a llis te tta v a s ta k irk o llisesta ja h a llin n o llis e s ta k e skuksesta, T u ru n e d e ltä jä stä.

10 Asessori ERKKI VU O R I: Taidemuseo kertoo... jo ta e m p ire -h u o n e k a lu t h a llitse va t. T a ulussa on m e rk in tä : " T ili S igne Lundeniu s M a rie lu n d 2 3 /V I V. T h o m é ". TURUN HO VIO IK EUDESSA on s ijo itu k s ia e n ite n : 9. V e rn e r T h o m é : "M a rie lu n d ". ö ljy m a a la u s vu o d e lta 1920, ko ko 50,5 x 48,5 cm. M a rie lu n d in p ä ä ra kennuksen p itk ä m ere n p u o le in e n a v o kuisti e s ittä y ty y h e hkuvissa kesän väreissä. T Ä L L Ä kertaa on ta rkaste lu n k o h te e n a m uuan arvokas la h jo itu s v u o d e lta T u rk u la is e n suurla h jo itta ja s u v u n Å ke rm a n in suoraan a le n e vaa polvea viim e ise n ä e d u s ta n u t S ig n e M a ria L u n d e n iu s Sa tavan M a rie lu n d in p e ru s ta ja n ty ttä re n ty tä r o li v laatim assaan jä lk is ä ä d ö k s e s s ä m äärännyt, että pesän ta id e te o k s is ta o li pääosa, k a ik k ia a n 15 m aalausta, annettava T u ru n T a id e m u se o lle. T esta m e n tti tu li to te u te tu k s i jo L a h jo itu k s e n su u rin osa k ä s itti V erner T h o m é n tö itä. KUN m useon la a jo ja k o koelm ia ei o le m a h d o llis ta k a ikkia yh ta ika a p itä ä n ä y tte lysalie n s e in illä, on n iid e n e sillä p itä m is e n yhtenä keinona kä yte tty niid e n s ijo itta m is ta ka u p u n g in ja v a ltio n v ira s to ih in ja la i to k s iin. K ä site ltä västä ta id e la h jo i- tu k s e s ta on kaksik o lm a n n e s ta saan u t tä lla is e n s ijo itu ksen. TA ID EM U SEO SSA ovat seura a vie n ta ite ilijo id e n m aala u kse t: 1. S everin G a b rie l F alkm an: "K e rjä lä in e n room alaisessa p e rh e e s s ä ", ö ljy m a a la u s vuod e lta 1865, koko 6 2,5 x 5 0 cm. F alkm an syn tyi T u kholm a ssa v. 1831, m u tta m u u tti vanhem p ie n sa m ukana jo 1 3 -vuotiaana H e lsin kiin, jossa ku o li v Hän k u u lu i v p e ru s te tu n H e ls in g in p iiru s tu s k o u lun ensimm äisiin oppilaihin ja opisk e li m yöhem m in P ariisissa ja R oom assa yhte e n sä 10 vuotta. K oti- Tänä syksynä o li Turun Taideyhdistykse 80-vuotisnäyttelynsä Turun Taidemuseossa. K museorakennus täm än vuosisadan alussa kohosi Puolalanmäelle, on se o llu t yhdistyksen vuosinäyttelyn s ija in tip a ikka. Äskettäinen n äytte ly kerto i kävijöille taas kerran, että kuvataide on a lati uudistuvaa. M utta taidemuseon pysyväiskokoelmat kertovat taiteesta myös historiallisessa perspektiivissä. Ne ovat aikojen vieriessä m onin eri tavoin kertyneet, suuri osa lahjoittajien ansiosta. Severin Falkman: Kerjäläinen roomalaisessa perheessä. Valok. Auvo Kinnunen. maan m atkojen tulo ksena syntyi mm. kansatie te e llin e n k u vakokoelma K a rja la n näkym istä. Hänen pääteoksenaan p idetään v va l m istu n u tta h is to ria llis ta m aalausta "K a a rle K n u u tin p o ika B onden lä h tö V iip u ris ta kuningasvaaliin T u k holm aan v. 1448", m ikä teos on ta l le te ttu T asavallan p re sid e n tin lin naan. Falkm an to im i useita vuosia S uom en T a ite ilija s e u ra n p u h e e n jo h tajana. 2. A rm id B enjam in S andberg: "T y ro lila in e n lu o s ta ri". V ärietsaus vuodelta 1902, koko 2 4,9 x 1 9,3 cm. Täm ä v S ippolassa syntynyt ja v ku o llu t ta ite ilija o p iskeli p ä ä a sia llise sti H elsingissä, m utia te ki m yös m uutam ia u lkom aisia o p in to m a tkoja, jo lla is e n m atkan tu lo k s iin kuuluu täm äkin teos. 3. V ih to ri Johannes Y lin e n : "M a isem a ilta vala istu ksessa". V esivärim aalaus vuodelta 1909, koko 5 2 x 6 6 cm. Ylinen ( ) o li m a a n vilje lijä n p o ika. jo k a syntyi ja k u o li Y läneellä. Hän s u o ritti ta id e o o in to n sa Turussa ja o s a llis tu i turkula iseen näyttelyyn ensi kerran ju u ri tällä teoksella Hänestä tu li aikanaan tu n n e ttu m a ise m a p o stiko rttie n te kijä. M ain itta koon, että ta ite ilija lle on te stam entissa annettu v irh e e llisesti n im i Y lönen, jo n k a nim inen ta id e m a a la ri on v a ik u tta n u t m aassam m e p a ljo a m yöhem m in. 4. V erner T hom é: "S atam akuva H e lsin g istä ". V e sivärim aalaus vuodelta 1905, ko ko 41,3 x 31,5 cm. 5. V e rn e r T h o m é : "K a la v e rk k o ja ". V esivärim a a la u s vuodelta 1912, ko ko 3 2,7 x 4 8,5 cm. Kun S igne M aria Lundeniu s osoitti testam entissaan V e rn e r T hom élle m uih in y k s ity is iin s a a jiin verrattuna m o n in kerta isen m äärän rahaa ja kun L u n d e n iu s-ko d issa o li runsa im m in täm än ta ite ilija n teoksia, on a ih e e llis ta h e tke ksi pysähtyä tälla isen to te a m u ksen kohdalla. M uuan to s ia s ia on, e ttä niin yksim ie listä tu n n u stu sta sekä ta ite ilija na e ttä ih m isenä ei m onika a n ole Verner Thome: Kalaverkkoja. Valok. Auvo Kinnunen. saanut kuin sai Thom é ( ) A la jä rvellä syntyneestä mets ä n h o ita ja n p o ja sta tu li keskeinen k u lttu u rih e n k ilö, jo ka ta ite ilija n kutsum ustaan täyttäessään teki lukem a ttom ia o p in to m a tk o ja ta id e keskuksiin. Hänen m uotokuvam aalaustensa luku kohoaa m oniin satoihin, m utta yhtä suurta tu nnustusta on saanut hänen m uukin tuotantonsa, e rity is e s ti vesivärim aalaukset. T iedetään, että ta ite ilija n kiihkeä opiskelu ja työ skente ly a ih e u tti sen, että hänen ta lo u d e llinen asem ansa ennen ensim m äistä m aailm ansotaa o li varsin horjuva. Kun hänen e nsim m äiset M arie lu n d - aiheiset työnsä ovat 1910-luvulta ia ta lo u d e llis e t o lo t v a kiin tu va t sam an kym m enluvun puolim aissa, on houkuttavaa olettaa, että v leskeksi jäänyt rva L u ndenius om aa häneen nähden eräänlaisen m esenaatin asem an. H änellähän o li ru n saim m in ju u ri T hom én ta u lu ja ta i dekokoelm assaan ja runsaaseen testa m e n ttitu keen on io v iita ttu kin. T a ite ilija lle, jo ka hvväntahtoisuudessaan sai m aineen, e tte i hänen oikea kätensä m illo in kaan tiennvt, m itä vasen te ki mm. toverien auttam isessa. o li L u n deniuksen H elsin g in kodissa ia M a rie lu n d in kesäpa ika ssa m ie lu isasti nähtv vstävä Ed e llä m a in itu t a k v a re llit ovat aitoa ia värikästä Thom éta. Jälkim m äinen kuuluu jo hänen kypsyneeseen " p uhtaan p a le tin " luom iskauteensa. On m ahdollista, e ttä "K a la v e rk k o ia " on m aalattu satavalaisissa m aisem issa. TURUN KAUPUNGINSAIRAALAAN on s ijo ite ttu : 6. V erner T hom é: "H u vim a ja ". V e sivärim aalaus vuodelta 1917, ko ko 24x32 cm. 7. V erner T hom é: "P unainen talo ". V esivärim aalaus vuodelta 1917, koko 24x32 cm. E n sin m a in iiu lla m aala u ksella on te stam entissa nim enä "T e m p p e li", jo k s i m ajaa ilm e ise sti on kutsuttu. Molemmissa teoksissa on rom anttinen näkem ys, jo ka usein on ta ite ilija lle tunnusom aista. Verner Thome: Sisäkuva Marielundista. Valok. Auvo Kinnunen. MAAHERRAN EDUSTUS- HUONEISTO O N on ta lle te ttu n a - 8. V erner T h o mé: "S isäkuva M a rie lu n d is ta ". ö ljy m a a la u s vuodelta 1922, ko ko 3 4 x 2 5,5 Ö ljyvä rityö t liittyvä t M a rie lu n d iin. Sen s a lo n g ista on täm ä m aalaus, Verner Thom e: Marielund. Valok. Auvo Kinnunen. 10. V erner T h o m é : "A u rin k o k e llo M a rie lu n d is s a ". ö ljy m a a la u s, koko 41 x 32,8 cm. S am a va lo isa v ä ri-ilm e on tässä kuten e d e llise ssä kin te oksessa, jo ten ro h kenee p äätellä, että se on sam an kesän tö itä, va ik k a vuosilukum erkintää ei ole. 11. V e rn e r T h o m é : "N iitty, jossa laitum ella hevonen ja lehm ä ". ö ljy m a a la u s v u o d e lta 1935, koko 3 3,5 x 4 1 cm. Verner Thom é : Aurinkokello Ma rielundissa. Valok. Auvo Kinnu nen.

11 V e rn e r T h o m e : N iitty M a rielundissa. V alok. Auvo Kinnunen. T a u lu n ta kana on m e rkin tä, e ttä se on m aala ttu M a rie lu n d is s a v Aihe on M arielundin puistoon liittyv ä ltä vilje ly s p a ls ta lta. H ö yttiste n salm en ta kana n äkyy K akskerran saari. K uvassa oleva u lkora kennus on jo purettu. 12. J u lie s F e lix B rie n : "H o lla n tila in e n m a isem a, ö ljy m a a - laus v u o d e lta 1837, koko 62 x 105 cm. T a u lu kuvaa m a alaiskylää, jo n n e on s a a p u n u t m etsästysseurue. Brien oli viim e vuosisadan alkup u o lis k o lla v a ik u tta n u t ra n skalainen m a isem a m a a la ri. 13. Magnus Hjalm ar Munsterh je lm : "K e s ä m a is e m a ". ö ljy - maalaus, koko 24,8 x 50 cm. H ä m ä lä issyntyin e n Hj. M u n ste r h je lm ( ) saavutti e n n e n näke m ä ttö m ä n m enestyksen ta ite i lija n ta ip a le e lla a n. M a in itta koon P ie ta rin ta id e a k a te m ia n jäsenyys v. 1874, R uotsin sa m o in v ja S uom en T a ite ilija s e u ra n k u n n ia jä - senyys v Hänen tuota n to n sa k ä s itti n im enom aan m aisem am aala u ksia. T ähän "K e sä m a ise m a a n " ei ole m e rk itty valm istu svuotta, m u tta liitty y varm aan ta ite ilija n o le s k e lu a ik a a n T u ru n saaristossa, jo lle k iv ik k o ra n n a t o vat ty y p illis iiä. ARKKI PIISPANTALOON ovat s a a n e e t s ijo itu s p a ik a n : 14. B e rn d t A d o lf L in d h o lm : "M e rim a is e m a ". ö ljy m a a la u s v u o d e lta 1893, k o k o 100x61 cm. L o viisassa syn tynyt L in d h o lm oli M u n s te rh je lm in ikä to ve ri ( ). Hän o p is k e li mm. Turussa ja m o le m m a t m yöhem m in D üssel- dorfissa, jo n ka ko u lu kunnasta L. sitte m m in irta a n tu i ja u utten id e o itten edusta ja n a v a littiin jo v G ö te b o rg in taidem useon in te n d e n tiksi. Hän o li e tupäässä m aisem a- m aalari hänkin ja hänen e riko ishuom ionsa kohte e ksi tu li e n nenkaikkea m eri. H änet k u ts u ttiin sam ojen ta id e a kate m ia in jäseneksi kuin M u n s te rh je lm kin. Hän y llä p iti ko ko eläm änsä ajan k iin te ä t suhte e t synnyinm aahan, jo n ka ta id e histo ria a n hän syystä kuuluu 15. G ustaf Edvard W estm an: "K u u ta m o m a ise m a ". ö ljy - m aalaus vu o d e lta 1896, koko x 6 5 cm. W estm an ( ) oli ru o tsin m aalainen. Hän kuuluu Suom en taide-eläm ään p a rista kin syystä Hän o sa llis tu i tu rk u la is e n m estarin V ic to r W e ste rh o lm in "A h venanmaan a k a te m ia a n. T ä rkein kosketus tu li ju u ri tä tä tie tä, s illä W estm an suostui to im im a a n T urun Piirustu sko u lu n o p e tta ja n a vv ja to iseen o tteeseen v Viim em a in ittu n a vuonna hän m aalasi K uuta m o m a isem a n " K akskerran s a a ie lla sija itsevassa H arja ttu la n kartanossa. Taulun ta kana on m erk in tä : "H a rja ttu la a p ril 1896." KUN m uistam m e, e ttä T urun h isto ria llin e n m useo sai sam aisessa testam entissa G. W. F in nbergin. R. W. E km anin ja V ilh o S jöströ m in m aalaam at m u o to kuvat Å kerm ansuvun jä senistä ynnä e rä itä k u p a rip iirro k s ia sekä y k s ity is e t lisäksi m aalauksia, m in ia tyyre jä, h iilip iirro ksia y.m. 15 kpl., havaitaan, että Lundeniu s-koti on o llu t to d e llin e n kuvataiteen aarre -a itta. T e k ijö is tä m a in itta koon e s im e rkkein ä m ainehikas m aisem am aalari E lin D anielson-g am bogi ( ), elä in - m aalarina tu n n e ttu A nna af F orselles-s chyb ergson ( ) ja vesivärim aalauksistaan m u is te tta va V ik to r S veatichin ( ). V iim e m a in itu n a kvare lle ista yksi e sitti M a rie lu n d ia. m ikä k e rto o siitä, e ttä m uutkin ta ite ilija t kuin T hom é ovat v ie ra ille e t ja työ ske n n e lle e t Å kerm an-suvun kantakesäpaikassa Satavassa. Hj. M u n s te rh je lm : K esäm aisem a. V alok. Auvo Kinnunen. Varanotaari ALLAN SALOMAA: Käsiteharhoja Portsan pojan koulutiellä 0 N äin varttuneem m alla ikäkaudella tu le vat jo id e n kin sanojen ja k ä sitte id e n nuoru u d e n a ikaiset harhat tuon- tu o sta kin m ie leen. Ne k iin nostavat siksi, että ne poi- kavuosina a litu isesti pakoit- tivat etsim ään n iille ra tk a i suja. KÄYDESSÄNI T urun S uom alaista K la ssillista Lyseota o li m in ulla tapana lu o kkato verin i, edesm enneen asessori E rik Savolan kanssa kulkea koulum atkani R auhankatu no 33:sta P um ppum äen (nyk. M annerh e im in p u isto n ) yli ja s iitä Puutarhakadun ja B irg e rin kadun e li nykyisen U rsin in ka d u n kautta Eskelinkadulle, m issä koulum m e sija itsi. B irg e rin - ja P uutarhakadun no 16 kulm an m atalaan puuta lo o n, jonka o m isti k a n sakoulu n o p e tta ja R ingvall, o li kiin n ite tty suuri m ainoskilpi, m ihin o li m aalattu "P e s u la ito s " "T v ä ttin rä ttn in g. O m istajan nim eä en enää m uista. Luim m e koulussa jo to isella lu o ka lla ru o tsia ja täm ä ru o ts in k ie lin e n sana m ainoskilvessä kiin n itti päivittä in ohikulkie ssani h uom io ta n i, koska siin ä m ielestäni piti o lla T v ä ttn in g rä ttn in g. T ällöin käsitin yhdyssanan ju u ri senm uotoiseksi. T overiani ei m ainittu sana la inkaan kiu sa n n u t eikä hän siitä m itään välittä n ytkään, m utta m inun Varanotaari Allan E. T. S a lo m a a (vas.), turkulainen m uusikko ja Turun M uusikkojen m onikym m envuotinen k e s keishenkilö, luovu tta m a ssa S ibeliusm u seolle valtavan kokoelm ansa o p uksia, jo tk a sisä ltä vä t m u is to ja ja tie toja musiikin alalta. Otsikkoina ovat "M uistelm ia musiikin parissa " ja Mus iikista ja m u u siko ista sivuja pyö re ä sti 2500 ja lisää on yhä tulo ssa. V astaanottajat prof. Jo h n Rosas ja fil.m a isi. Ilp o T olvas ta rk a s te le v a t s i dosta, jonka kansien sisällä on n valokuvaa. S alom aa on jä ttä n yt m yös T urun Y lio p is to lle m onia kym m eniä k irjo itu k sia, jo ita hän on la a tin u t ka n sa n ku lttu u rin ala lta. M onet n iistä o vat k u vauksia P ortsasta ja sen asukkaista. O heinen p ikku m uistelm a on k irjo itta jan täm änvuotista satoa. silm äni k iin n ittyivät aina vain siihen kadunkulm aa ohittaessam m e. Ihm ettelin, m iten julkisessa m a in o k sessa s a a lto i ilm e tä m oinen virhe. Eihän siinä lapsenom aisen a ja t telun kannalta o lisi o llu t p a ljo a kaan ihm ettelem istä, m utta kun tajunta a n p inttynyt m ie likuva m onien vuosien ajan vain säilyi sam anlaisena, niin se kiusasi m inua ja tk u vasti, kunnes y le m m illä lu o killa "tv ä tt ja "in rä ttn in g " sanat löysivät tiensä ru o tsin kie liseen sanavarastooni. Vasta s illo in p oistui kiusa m ielestäni. M utta kun asia lo p u llisesti sai ratkaisunsa, m uutti m ainittu la ito s kaiketi m uualle, koska m ainoskilpikin poistui talon seinämältä. TÄ M Ä ei o llu t kuitenkaan ainoa sana- ja käsiteharha, jo ka p oikavuosinani o li a ja tu ksia n i h ä iritse m ässä, s illä vastaavanlaisen kiusan a ih e u tti sam oihin a iko ih in eräs om an ä id in kie le n i sanonta, jo ka sam oin pitkän ajan tu li a jatuksiani a litu isesti painam aan. A ikaisem m in o li m oniin ju lk is iin paikkoih in kaupungissa ja sen la i d o ille pystytetty ta u lu ja, jo issa oli ju h la llin e n m aininta "T ie d o k s ia n to " "K u n g ö re ls e ". N äm ät valkoisiksi m aalatut, m elko ko rke a n puutolpan varaan kiin n ite ty t ta u lu t o liva t a s e te tu t puisto je n, tehdas- ja satam a- a lueiden y.m. lä h is tö lle tie d o itta - maan yle isö lle, että a lu e e lle m eno sekä ole ske lu ja kulke m in e n sie llä o li kie lle ttyä. L isä ksi o li ase te ttu kie llo n rikko m ise sta m arkan s akkouhka. A lla k o m e ili a lle k irjo i tus: "P o liis ila ito s " tai "L ä ä n in h a llitu s ". T a u lu t o liva t ta va llise sti m aalatut sam an m allin m ukaisesti ja k ie lto i hin sisältyvät sanat o liv a t a h d e tu t pienessä ta ulussa m e lkoisen lä h e l le to isia a n. Näin o liv a t m yöskin san at "s a k o n u h a lla " n iin lä hekkäin, e ttä a inakin m in ä luin ne yh d e ksi sanaksi "s a k o n u h a lla " lisäksi v ie lä kaksintaen " n " kirjaimen, joten käsite lausum anani ku u lu i "s a k o n - n u h a lla. Täm ä sa n a h irviö tu li s itten poikavuosie n i a ja tu ste n k o m p a stu skive ksi enkä v o in u t käsittää, m itä se o ik e in m e rkitsi. E riko ise sti m uistan P ortsan a lu eella K akolanm äen rin te illä o lle e t kie lto ta u lu t. K atseeni osui ain a näihin ta u lu ih in ja a ja tu k s ia n i kiusasi käsite sekam e lska "s a k o n n u h a lla. N äin k u lu iva t a ja t ja vasta vuosie n perästä, en m uista enää m illo in, selkeni ko ko ju ttu. L u u lta vasti san a varastooni o li p e siytynyt k o k o naan uusi käsite "u h k a " ja täm ä sitte n lo p u llis e s ti ra tka isi vuosia kestäneen sitkeän p o h d in n a n " s a kon u h a lla " a n n e tu ista kie llo is ta. V A S T A A V IA m u istikuvia on m o n illa ikä to v e re illa n ik in. K ä site rh a r- hat se lviä vä t iän v a rttu e ssa. Ne ovat m u o d o sta n e e t osan la p su u t tam m e ja päättä vä t selvitessään jo n k u n kehitysva ih e e n.

12 ANU KASKEALA: 9> K irja ilija P aula K a ra sti k o tio lo is saan. K un ä itin i P aula K a ra sti v. -63 ^ ju lk a is i e s ik o is ro m a a n in s a "S y y l lis e t", sai k irja useita hyviä a rvoste lu ja, m u tta m yyntim e n e stystä s iitä e i tu llu t ehkä suure n a syynä m a in o n n a n puute. Esim. P ekka Loun e la k irjo itti le h tia rv o s te lu s s a a n : "S e on te rv e ttä k e rro n ta a ja sen e lä m ä n m y ö n te is y y s te kee rom aanin lu k e m is e n h e lp o k s i ja läheiseksi. Ih m is e t o vat to d e n tu n tu is ia, k e rro n ta tu o re tta ja se lkeää ja ko ko kirja m ie lly ttä v ä tu tta v u u s." H e ikki V älita lo k irio itti p u o le sta a n seuraavasti: "S y y llis iä en voi o lla verta a m a tta m yönteisessä mielessä Kiven, Linnan ja R in ta la n te o k s iin. S iin ä on jo ta in Kiven lu o n n o n ly riik a s ta, h u o m attava jo u k k o L innan re a lism ia ja tip p a R in ta la n 'R ikkaan ja köyhän n a tu ra lis m ia. En ta rk o ita e ttä K a ra s ti o lis i la in a ilija. Hän on itse n ä i nen. Hän o s o itta a h e n kisesti lä p i käyn e e n sä teoksen ta p a h tu m a t ja y m m ä rtä n e e n sä ne. T eos on rauh o itta va, m a ltillis e s ti ja h u o le llis e s ti v a lm is te ttu e siko in e n, jo n k a k ie li on elä vä ä ja k e rro n ta kansanom aisen rikasta. Kohtasin teoksessa m ielenkiin to is ia se kä tu ttu ja e ttä u usia san o n to ja ja sa n a n p a rsia, jo is ta m ilte i k a ik k i ovat ennen ju lk a is e m a tto m ia. T e o ksen h e n k ilö t ovat s y y llis iä he k u m o im a tta, s yntisiä irs ta ile m a tta ja ku n n o n ih m is iä ilm a n hyveellisyyttä." Äitini Paula turkulainen kirjailija VU O SIK Y M M E N sitten e ivät täm ä n la a tu iset n a tu ra lis tis e t eläm änkuvaukset ilm e isestikään o lle e t vie lä suosiossa. E sim e rkiksi T urun kaupunki ei katsonut voivansa a n taa tästä la a ja sta rom aanista (359 s.) kuin puolikkaan sinä vuonna ja e tu is ta k irja ilija -a p u ra h o is ta, eikä T urun S anom at edes ju lk a is s u t kir ja sta k ritiik k iä. K IR JA ILIJA ja tk o i kuite n kin sin n ikkäästi k irjo itta m is ta vähäisestä rohka isu sta huolim a tta, ja tuloksena o li useita ro m a a n ikä sikirjo itu ksia, jo is ta kaksi nyt o s a llis tu i W e ilin + G öösin suureen 100-vuotisrom aanik ilp a ilu u n. K ilp a ilu ssa, jo h o n o sallis tu i 370 k ä s ik irjo itu s ta p a lk ittiin neliä. A rv o ste lu la u ta kunta päätti y k s im ie lis e s ti ja ka a 2. ja 3. p a lk in non sija sta kolm e sam ansuuruista to ista p a lkin to a. Y ksi näistä oli Paula K arastin "R a n ta le h ti". Nyt T urun S anom atkin ju lkaisi arvoste lun (ku'ttuuritoim ittaia oli tällä välin v a ih tu n u t): " 'R a u ta le h ti' tule e lä h e lle sitä ty ö lä is k iria llis u u d e n a rkityvppiä. jota mm. Linnan 'P ä ä m äärä' ja P ekkasen T e h ta a n va r jo s s a ' edustavat, p e rs o o n a llisin a p iirte in ä e ro ttu vat voim akas p e rh e keskeisyys ja m inä-kerronta." kirjo itta a TS. A R V O VALTAIN EN kilp a ilu la u ta kunta (Pekka Tarkka, A nu K a ip a i nen, Rauno E kholm ja V ille Repo) p uolestaan sanoo: "K ilp a ilu n taso kokonaisuudessaan o s o itti hyvää k irjo itu s to ttu m u s ta ja p e rin te id e n hallin ta a. A rvo ste lu la u ta ku n ta on nostanut e siin s e lla is ia teoksia, jo issa kyky ain e isto n om in ta ka ise e n tuottam iseen, luovuus, on saanut rin n a lle e n kokonaisuuksie n m äärätie to isen k ä s itte ly n." "R a u ta le h ti" on ke rto m u s lu k io lu o k k ia käyvän pojan, T om in ke h itykse stä ym m ä r tää asem ansa siin ä yhteisössä, jo hon hän on syntynyt, ja suhteensa niih in ih m isiin, jo tk a ovat hänen perheensä. H änellä on kiih keä tarve kohota ym p ä ristö stä ä n, joka on täynnä k u rju u tta, väkivalta a ja kiihkeänä vellovaa e 'äm ää. K o ti on rähjä in e n p u u ta lo se ka la isin e asukkaineen, ja om a perh e m uodostaa varsinaisen ihm issotkun. Läm m in ja a varakatseinen ä iti, A nja, elättää p e rhettään to rik a u p p ia a n a, h eikkolu o n te in e n isä on so d a n v a u rio itta m ana so rtu n u t ra p p io a lk o h o lis tik s i, m um m u, v ä rikäs ka rja la isva n h u s on u n ie n n ä kijä ja ta rin a n k e rto ja. Hänen m uiste lu issaan ty ö v ä e n liikkeen e s ita is te lijo ih in ku u lu n u t vaarivainaa on yhä elävä voim a perheen keskuudessa. Is o sisko E lina synnyttää avio tto m a n lapsen tähän pesään, jossa jo enneslä ä n on kih ise m ä llä lapsia e lä väiset n ä p is te lijä t A rja ja H ip p i, M arkku ja Ä id in synninlapsi pikku N iina. T om i haluaa saada jo ta k in aikaan tässä m aailm assa ja tk a a va a rin työtä. M utta hän pelkä ä tukahtuvansa p ainostaviin o lo ih in, kasvavansa h illittö m ä k s i ia vä kiva lta ise ksi. R O M AANIS S A to istu vat sodan ja v äkivallan teem at m onin vivahtein isän kohtalossa, koulu ym p ä ristössä, jo ka p ä ivä isissä tapahtum issa. Se on m ie le stä n i o ikeute ttu a ka p i naansa käyvän, etsivän nykynuoren h enkilö ku va. Ä itin i k irjo itta a eräässä kirje e ssään: "O le n yrittä n y t ro m aanissani paneutua nykynuorten o n g e lm iin ja saanut todeta, että sam at o n g e lm a t ovat ko ko itsenäisyytem m e ajan o lle e t a lem pien y h te isk u n ta lu o kkie n o n g e lm ia." Ä itin i haluaa oso itta a kirjassaan sotien tu rm io llis e n vaiku tu ksen m iten e räät yh te isku n n a llise t e päkohdat o vat sotien tu lo sta, ja m iten m onet ihm issuhte e t vaikeutu vat sotien jä l kise u ra u ksie n vuoksi. V iim e ksim a i n itu sta on esim e rkkin ä T om in suhta utum inen isään: hän ym m ärtää kyllä, että täm ä on henkisesti sa i ras niin kuin me ka ikki ym m ärräm m e, kun on puhe puliukoista. M utta kun jo u tu u eläm ään ahtaassa asunnossa tälla isen edesvastu u tto man h e n kilö n kanssa ia on vielä nuori ja kunnianhim oinen ja halu a isi kohentaa e lintasoa, jo ta toinen vain painaa alaspäin, asia on to i nen, syntyy p a kostakin ris tiriito ja. K irja n lo p u lla Tom in asenne selk iin tyy ja hän ym m ärtää täysin isän kohtalon. P A U LA K arasti on syntynyt V iip u rissa ja käynyt k e skikoulu n sie l lä. V anhem pien varattom uudesta jo h tu i, että koulu n käynti keskeytyi. Hän on m olem pien vanhem piensa p u o le lta vanhaa m a a n vilje liiä sukua, isän suku K arasti on S äkkijä rv e llä m erkitty m a a re kiste riin jo v Tästä syystä ä itin i halusi Paula K arasti perheensä keskuudessa tu rkulaisessa ra n ta m a isem assa. A nu K a skea la ottaa tytiö n im e n sä k irja ilija n im e k - seen. Ä itinsä p u o le lta Paula K a rasti peri kiin nostuksensa y h te iskunnallisiin a sioihin, ä iti touhusi suuresta lapsiparvesta huolim atta m ukana yhdistyksissä, ja o li kaupungin valtu u te ttu ja osuuskaupan jo h to kunnan jäsen vuosikausia. JO U D U TTU AAN naim isiin m entyään keskisuuren m aatalon em ännäksi. ä itin i v a iku tti kotiseudullaan H iitolassa valistu s- ja nuoriso n o h - jaustehtävissä, m utta om a lle sala i selle h arrastuksellaan k irjo itta m i selle häneltä ei s illo in liie n n yt aikaa. Eräässä haastattelussa hän sanookin : "E i k irjo itta m is ta ku ite n kaan vo in u t p itkään aikaan ihan vakavasti ottaa. Jos m aatalon em äntä rupeaisi kesken työpäivän kam arin pöydän ääressä runoia väsääm ään, h u llunahan sitä p id e ttä i s iin ". Vasta m uutto T urkuun sotien jä lkeen ta rjo s i olosuhteet, jo is- TURKULAISIA KASKUJA TURUN te k n illis e s s ä o p p ila ito k sessa oli jo s k u s 1940-luvulla ju lis te ttu h aettavaksi ta lo n m ie h e n toim i. T ehtävään ilm o itta u tu i vastikään Turkuun m uuttanut roteva saaristolainen. S illo isen re h to rin K o sti Hak o ila n keskuste lle ssa m iehen ka n s sa kävi ilm i, e ttä täm ä ei o llu t käynyt edes kansa ko u lu a. J a se o li seikka, jo k a sai re h to rin vähän a prikoim a a n m iehen s o v e ltu vuutta talo n m ie h e n virkaan. M utta s a a ris to la in e n o li to is ta m ie ltä : K u u lkka ny, in s p e h to ri, jo s m ine o lis käyny kansa ko u lu, e i m ine hakiska te m m öne p a ikka, hän se l vitti. S e litys ty yd ytti re h to ria, m ies sai paikan ja h o iti tehtä viä ä n k a ik e lla k u n n ia lla e lä k k e e lle s iirtym iseensä saakka (T eoksesta "k o P um p u la flik a t jo k k e n p u to s.") K A LA R A N TAAN saapui jo s k u s vuosisadan a lku vu o sin a kalaansa kauppaam aan u lk o s a a ris to la in e n, u m m ikkoru o tsala in e n, jo k a ei o s a n nut sanaakaan suom ea. T ästä syysiä hän ei saanut k a lo ja a n kaupaksi, vaikka kala rannassa tavan m ukaan o li kuhin a a ja vils k e ttä, o s ta jia lä h e ltä ja kaukaa. O lisivat ta in n e e t jäädä uko n kalat kokonaan m yym ättä, e lle i Ludvig Lin d strö m, lu o n n o n vääristä le u ka pie listä ä n tu n n e ttu tu rk u la is p e rs o o - na, o lis i o sunut paikalle. Hän h u o m asi ukon pulm an ja p ä ä tti auttaa. S am a n a ika ise sti sattui N ahka- Lin d fo rs, kauppia s K. A. L in d fo rs, ( ) astelem aan p itk in Tuom iokirkkosiltaa. Lindström viitto ili hänet lu okseen ja sanoi: K uule, m vvrään ton ä ijä n kalat, p u n n itte sää, m ää ota n rahat vastaan. Näin te h tiin, ka u p p a kävi kuin siim aa, ia p arissa tu n n is s a o liv a t s a a risto la isukon k a la t kaupatut. (T eoksesta "k o P um p u la flik a t jo k k e n p u to s. ) sa k irja llin e n työ o li m a h d o llista Ja niinpä äitini kuvaakin m ielellään ja lä m m ö llä tu rk u la is ta m iljö ö tä k irjo issaan. N u o riso a ja n u o r ten m ie lip ite itä k irja ilija k u n n io itta a ja ym m ärtää. Hän seura a a ja n k o h ta isia a sio ita ta rk a s ti, ja kannanoto t ovat u se in kin a ikaansa e dellä. Me e läm m e m uuttuvassa yhte iskunnassa ja m eidän tävtyy pystyä m uuttum aan, että p y s ty is im me muuttamaan, on äitini tärkeim p iä sanottavia.

13 Fil.kand. TU ULA LEIM U: Juhani Jaatinen on m on ille van h em m ille turkulaisille tu ttu parturin liikkeid en om istajana, taitavana p arturim estarina, peru u kk ien ja erilaisten lisälaitteiden tek i jänä, ja yhdessä vaim onsa kanssa taidokkaiden hiusk o ru jen eli "k ello n p erä tö id en " valm istajana. M utta h ä n et on tu n n ettu m yös tea tterin m aailm assa lähes ka h d eksa n toista vuotta Jaatinen toim i Turun Suom a laisen T ea tterin p arturi- ja peruukkim estarina. nopeasti ja m u u tkin se u ra n ä yttä m ö t a lk o iv a t la in a ta h ä n e ltä p e ru u k k e ja. Kun vara sto sta ei k a ik ille ta rv its i jo ille löytynyt so p iva a, a lk o i p e ru u k kien v a lm ista m in e n tila u styö n ä. J a a tis e lla ei v ie lä tu o llo in o llu t om aa liik e ttä, vaan p e ru u k it te h tiin kotona, "k e llo n p e rä tö id e n " o h e lla. V ähin e rin va ra sto k a rttu i. TURUN SUO M A LA IS E E N TE A TTERIIN J u h a n i Ja a tin e n h iu s k o ru ja valm istam assa. Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä m e sta ri on tu rk u la is te n tu ttu L u o sta rin m ä e ltä, jossa hän on u skollisesti e s ittä n y t ta ito ja a n syyskuun K ä sityön päivänä. Teatteria käsityönä j Peruukkimestari Juhani Jaatinen muistelee # Juhani Jaatin e n syntyi v T urussa, L äntisenkadun p oikana. Isä, Johan Joel, o li ku o rm a -a ju ri. N e ljä n to ista ik ä i senä Jaatinen a lo itti p a rtu rin - o p in A xel L in d ro o sin p a rtu rln - liikke e ssä V ähäväkisten valossa. V iisi vuotta m yöhem m in hän lä h ti V iip u riin, jossa o p p i mm. p e ru u kk'e n teon. Kahta V iip u rissa vie te ttyä vuotta seurasi vie ä yksi o p p ivu o si S ortavalassa ia v Jaatinen palasi lo p u llis e s ti Turkuun. N U M M ISUUTARIEN ESKOSTA SE ALK O I EN SIM M ÄISEN kerran Jaatinen jo u tu i k o sketu ksiin ie a tte rip e ru u k - kien kanssa v T urussa to im i tu o llo in a m a tö ö rivoim in useita seuranäyttäm öitä, mm. R aunistulassa T yöväenyhdistys T arm on talossa, R aunistulan p a lo ku n n a n ta lo lla. T a i m i II:ssa L ä n tis e llä k a d u lla ja Vähäväkisten ta lo lla. Jaatisen tuttava, Lauri R autala, e sitti tu o llo in jo lla kin se u ra n ä yttä m ö llä N um m isuutarien Eskoa ja ta rv its i rooliaan varten peru u kin. Rautala tie s i erään sa k s alaisen firm an, jo n k a varastossa o li hyviä p e ruukkeja, mm. e rin o m a i Tuula Leim u nen p e ru u kki E skon ro o liin. Ja Rautala n yllyttäm änä Jaatinen osti koko varaston, kaikkiaan 67 peruukkia. Tästä m uodostui p ohja te a tte riperuukkivara sto lle. R autala oli m yös T urun T e a tte rin ensim m äinen Esko. TIE TO Jaatisen varastosta levisi KUN T u ru n S uom a la in e n T e a tte ri v p e ru s te ttiin, tu li J u h a n i Ja a tise sta te a tte rin p a rtu ri- ja peru u kkim e sta ri. T e a tte ri to im i kym m enen e n sim m ä istä vu o tta a n R u o t salaisen te a tte rin a liv u o k ra la is e n a Työväen T e a tte rin jo h ta ja n a näytäntö vu o d e n to im in u t W ilho Ilm a ri tu li v S uom a la isen T e a tte rin jo h ta ja k s i. T e a tte ris s a o li jo u k k o v a k itu is ia n ä y tte lijö itä, m u t ta a vusta jia k ä y te ttiin vie lä m e lko paljo n. T yöväen T e a tte rin p arhaat n ä y tte lijä t tu liv a t S u o m alaiseen T e a tte riin. A lkuvuosie n n ä y tte lijä - ka a rtiin ku u lu iv a t mm. A n n i ja A rvo A hti, H em m o A ira m o, H annes H ako, Rafael ja K a tri P ih la ja, L itja Ilm ari Bertha L in d b e rg, E ster L in d g ré n, A n n i H arju, U uno Laakso, A u n e Som ersalm i, H annes N ärhi, A k s e li K arhi ia A rn o H e n riksson (m yöhem m in H arkkola). R U O TSALAISEN te a tte rin tilo is s a uudella te a tte rilla o li ahdasta. M ie h illä o li kaksi p u k u h u o n e tta, jo is ta toisessa o liv a t jo h ta ja n lisäksi H enriksson, P ih la ja ja te a tte rip a r- tu ri, toisessa m uut m ie sn ä ytte lijä t. Naisten p u kuhuone o li alakerra ssa, lisä ksi n a is tä h d illä o li yksi puku huone m iesten kerroksessa. A vusta jille o li jä rje s te tty jo n k in la is e t tila t v in tille. A hdasta o li, ja kun sanom a le h tim ie h e t v ie lä tu p p a u tu iva t pa ika lle, ei o vista enää ta h to n u t Turku-seura toimii # T U R K U -S E U R A v ie tti s yysju h laansa, jo k a sa m a lla o li seuran to i m in n a n 15-vu o tisju h la, to rsta in a lo ka ku u n 19. päivänä T urun lin n a s sa. Ju h la a n o li seuran jä s e n iä k o k o o n tu n u t n. 200 henkeä, ja sen a lo itti K alevi R o t h b e r g s o itta m a lla p ia n o lla U sko K e m p i n Turku-seuralle ja Turulle om istam an sävellyksen "J u h la t T urun lin n a ssa. T erve h d ysp u h e e ssa a n seuran p u h e e n jo h ta ja, a rk k ite h ti O lli K e s t i l ä v iitta s i seuran 15 vu o den ikään, jo k a v ie lä on hyvin väh ä in e n m e id ä n vuosisata isessa Turussam m e. S a m a lla hän k u ite n kin to te s i seuran p e rustavan työnsä n iih in a a tte is iin, jo tk a in n o stiva t jo viim e v u o sisadan k o tis e u tu p a trio o t- te ja ja la h jo itta jia h e idän pyyteettö m ä ssä työssään k o tiseudun hyväksi. Turku-seuran kaltaisen aatte e llise n yhdistyksen ta rp e e llisuus tu li e s ille sotien älkeen, aikana, jo llo in vanha vuosisatainen T u rku a lkoi kadota ja kaupunki saada uutta ilm e ttä uusien asukkaid e n ja uuden rakentam isen m yötä. Tässä ja tku va ssa m uutosprosessissa kotiseutuseura koettaa sä ilyttä ä aitoa T u rku-h e n keä ja vaalia kaupungin o m a le im a isuutta nykyajan y h te n ä istym istä ja m a sso ittu m ista vastaan. Lopuksi p u h e e n jo h ta ja k iitti seuran jä seniä ja h a llitu s ta hyvästä s o vusta ja yhteistyöstä sekä kaupunkia seuran saam asta suuresta tuesta ja m yötäm ielisyydestä. Ju h la ssa e site ltiin m yös ne sävelm ät, jo tk a tu le vat m a rk k in o ille erityisenä T u rkulevynä ja jo is ta tule e seuraavassa tarkem m in puhe. K a u p u n g in jo h ta ja Väinö J. L e in o käsitteli juhlapuheessaan T urun tu le vaisuudennäkym iä. Puhe on ju lk a is tu to isa a lla tehdessäm m e. S yysjuhlan päätti ha u skasti R iitta A s a n n i n ohjaam a U rh e ilu liito n ty ttö ryhm ä liikuntaohje lm a lla a n. * # Kuten e d e llä jo tu li v iita tu k s i, T u rku-seuran to im e sta ilm estyy m a rk k in o ille äänilevy, jo ka neljän s isältäm änsä viih d e sävelm ä n v ä lityksellä p y rk ii te kem ään kaupunkiam m e tu n n e tu ksi. Levy tu le e o le maan EP-levy, ja se o li ta rk o itu s saada m a rk k in o ille jo u lu k s i, m utta te kn ise t v a ikeudet ovat nyt a ih e u t taneet ilm estym isen s iirtym ise n helm ikuuhun. Levylle tule va t sävelm ät on valin n u t n e lim ie h in e n to im ik u n ta, jo hon ovat k u u lu n e e t a rk k ite h ti Olli K e s t ilä puheenjohtajana sekä jäseninä p ä ä to im itta ja H eim o KaI- I i o, jo ka on h o ita n u t m yös kaiken k ä ytä n n ö llisen puole n, inte n d e n tti Kalevi K u o s a ja jo h ta ja O lavi S a r m i o. V a litu t sävelm ät ovat kaikki tu rku la issyn tyisiä ja a ik a i sem m in levyttäm ättöm iä sekä suurim m aksi osaksi nim enom aan tätä levyä varten sävellettyjä. Sävelm ä t ovat Tom G a r d b e r g i n K ajvandring, Usko K e m p i n Tule S uom en Turkuun, Kalevi R o t h - b e r g i n B a lla d i T urun linnassa ja Pentti V i h e r l u o d o n T urun laulu, jo id e n to im iku n ta on y k s i m ie lise sti to d e n n u t m uodostavan m elo d isesti hyvin harm onisen ja ehyen kokonaisuuden. S ävelm ät tu levat levylle Kalevi R o t h b e r g i n yhtveen s o itta m in a ; so liste in a ovat A u lis ja R eino K o tav i i ta. Kun tä lla ise n levyn avulla on m a h d o l lista levittä ä jä lle e n T urku -tie to u tta n ykyaikaisella ja h a uskalla tavalla, on T urun kaupungin m a tk a ilu to im is to tumut m ukaan yritykse e n kustantam alla levylle kaupunkiam m e e s ittele vät kannet. M uistakaad a levv lä h ettäessänne tervehdyksiä u lko p u o le lle Turun. * VIIM E num erossa oli m aininta Turku-seuran a lo itte e sta syntyneen ta skukokoisen T urku-kuvateoksen ilm estym isestä. Teos on nyt ilm e s tynyt m a rkkin o ille, kuten päivälehdet ovat kertoneet. Kuvateoksen toim iku n ta a n kuuluivat puheenjo h tajana k a u p u n g in jo h ta ja V äinö J. L e in o ja jäseninä kaupungin puolelta h o vioikeudenne uvos N ils B e r g, m a in o sto im itta ja M atti V i r - t a n e n ja m a tkailu sih te e ri Pertti P a a s i o sih te e rin ä (loppuvaiheessa P ertti V a l t a k a r i ) sekä T u rkuseuran e d u sta jin a to im itta ja Eino L e h t i n e n, m useoviraston y lijo h taja C. J. G a r d b e r g ja a rk k i te h ti O lli K e s t i l ä. K irjasen painosm äärä on kpl. T u rkuseura on a lo itte e n te k ijä n ä pyytänyt kaupungilta näitä kuvateoksia vo i dakseen jakaa n iitä seuran h a llitu k sen p äättäm ällä tavalla. * JO U LU lähestyy! Jäsenet ovat kaikki varm a a n kin huom anneet, että S uom en T u rk u -le h ti on e n tisestään m o n ip u o listu n u t. O tta ka a pa huom ioon jo u lu la h jo ja su u n n i- te llessanne. S o itta m a lla le v ik k ip ä ä l- lik ö lle tai to im in n a n jo h ta ja lle saatte 8 m k :lla hyvän jo u lu la h ja n. M.m. T u rku la in e n on tä n ä vu o n n a jo to i sen kerran tila n n u t 20 kpl S uom en T u rkua p a lk in n o k s i jä rje stä m ä ä n sä k ilp a ilu u n e d istäen näin lehtem m e le viäm istä. S e uratkaa e s im e rk k iä liikeväki ym. SEURAN syyskokous on lehden ilm estyessä jo p id e tty. T ä llä kertaa on tu tu stu m isvu o ro ssa o llu t O rto d o ksin e n k irkko. K irk k o h e rra V ik to r Turhanen esitteli tämän m ielenkiinto isen kohteen. S yyskokous h yväksyi to im in ta s u u n n ite lm a n e nsi v u o deksi ja va h visti jä senm a ksuksi 10 m arkkaa, p erheen jä s e n e ltä 3 m arkkaa. T A IN A H ERRALA

14 m a h tu a kulkem a a n, J a a tin e n kerto o. V A IK E U K S IA o li m yös h a rjo itu s te n ja e sityste n jä rje stä m isessä. Ne e li näet p id e ttä v ä s illo in, kun R uots a la in e n te a tte ri e i tilo ja tarvin n u t. H a rjo itu k s is ta ainoasta a n k e n ra a lih a rjo itu k s e t v o itiin p itä ä näyttä m ö llä, m u u t h a rjo itu k s e t o li p id e t tä vä ka u p u n g illa. Mm. K askenkatu 1:n v in ttik e rro k s e s s a o li tä lla in e n h a rjo itu s tila. K e n ra a lih a rjo itu k s e t a lo ite ttiin yle e n sä vasta ilta m y ö h ä l lä R uotsala isen te a tte rin n äytännön jä lk e e n, ja ne ja tk u iv a t usein n e ljä ä n, viite e n asti a am ulla, koska ka lu s to -, v a la is tu s - ym. h a rjo itu k s e t o li o te tta v a sa m a lla kertaa. N äytänn ö t p id e ttiin yle e n sä s u n n u n ta i-ilta - p ä iv is in ja a rk i-ilto in a s illo in, kun tila t s a a tiin käyttöön. V A S TA, kun te a tte ri v sai om an h u o n e is to n P uuta rh a kadulta, ei tila n p u u tte e s ta enää ta rvin n u t kä rsiä. P a rtu rik in sai s ie llä om an h u oneen. T e a tte rin n im e ksi o te ttiin T u ru n T e a tte ri. P E R U U K K IM E S T A R IN T Ö IT Ä T U R U N S uom a la isessa T e a tte ris s a o li jo h ta ia W ilh o Ilm a ri se, io ka sa n o i a s io is ta viim e isen :',anan. N iin m yös p e ru u k k im e s ta rin töistä. T o sin n ä y tte lijä t hyvin p itk ä lle lo i vat itse ro o lih a h m o n s a ulkom u o to a m yöten. H is to ria llis ia h e n k ilö itä e site ttä e ssä p e ru u k k im e s ta rilla o li yleensä m allina kuva. Myöhemmässä va ih e e ssa veatterin "k u lis s im e s - ta r i" H annes N ärhi u sein p iirs i om an e h d o tu k s e n s a p e ru u k e is ta ja p a rro is ta. U U N O L aakso h a lu si k e rra n erä s tä ro o lia a n v a rte n s a m a n la isen hie non, va lke a n tä ysp a rra n ku in o li e rä ä llä tu rk u la is e lla herra K om illa, jo k a u se in n ä h tiin kä ve lyllä kaup u n g illa. Ja a tin e n te k i h ienosta p u h v e lin k a rv a s ta kom ean parran, jo h o n m o le m m a t o liv a t tyytyväisi M utta kenraaliharjoitusten alkaessa Ilm ari ilm oitti heti, ettei tuollaista voi m issä ä n n im essä käyttää. P arta a jo u d u ttiin lyhentäm ään useaan k e rta a n e n nen kuin se kelpasi. E n s i-illa s s a ko m e a sta täysp a rra s ta o li jä lje llä e nää vain pieni k a k s ih a a ra in e n le u k a p a rta. S uuri ty ö ja k a lliit p u h v e lin k a rv a t m e n i v ä t ihan hukkaan, Ja a tin e n kertoo. TE A T T E R IS S A o li a in a kiire, ja te a tte rip a rtu rin p iti o lla tu h a tta itu ri, jo k a te k i m itä vain. K erran o li erään rokokoo-näytelm än ensi-illan välia ika. E sityksessä ta rv ittiin p aljon p e ru u k k e ja. K a ik k i jo h ta ja n m äärä ä m ä t p e ru u k it o li ja e ttu näytte lijö ille. S illo in erä s ro ko k o o p u k u u n p u ke u tu n u t a v u sta ja tu li hakem aan p e ru u k k ia a n. M u tta s e lla ista ei J a a tis e lla o llu t antaa, koska h änelle ei s iitä o llu t ilm o ite ttu. V älia ikaa o li jä lje llä kym m e n isen m inuuttia. Ja a tin e n m e n i o h ja a ja n puheille, jo k a ilm o itti, e ttä p e ru u k k i o li saatava. Ja sanoi lisäksi, e ttä kyllä m e illä on h u o n o p e ru u kkim e sta ri, e lle i hän tu o lla is ta pysty jä rje s tä - T y ö n ä y te te a tte r ia ja lta : W ilh o Ilm a ri h a h m o te ttu n a K u n in g a s L e a rik si. T o te a m m e, että p ro f. Ilm a ri on tä n ä syks yn ä m u u tta n u t "tu rk u la is y h d y s k u n ta a n " V ä h ä -R a u h a lin n a a n. K a a rin a n mään. Ja a tis e lla o li tu o llo in liike to rin to is e lla p u o le lla S uom alaisen S äästö p a n kin talossa. Juoste n hän kävi liikkeen varastosta hakem assa p e ru u kin ja ehti v iim e hetkessä pistäm ään sen a vustajan päähän H arm issaan Jaatinen sanoi jo h ta ja lle, e ttä kyllä vähän a ikaisem m in saisi ilm o itta a ta rvitta vista peru u keista. J o h ta ja sanoi s iih e n vain. e ttä p e ru u kkih a n tu li ja nyt o n k a ik ki ta a s hyvin. JA A TIS E N p e ru u kkivara sto kasvoi kasvam istaan. Ellei varastosta löytynyt sopivaa, te h tiin uusi. Kovin p a ljo n ei vanhoja p e ru u kke ja kann a tta n u t m uunnella, koska useim m ille löytyi käyttöä m yöhem m in Lopettaessaan työnsä te a tte rissa v 1936 Ja a tis e lle jä i mm. noin 700 p e ru u kkia kä sittä vä varasto. M ATER IA A LIN Jaatinen hankki p ääasiassa S aksasta. S ie ltä tu li ka rke a m p a a hiu sta kotim ainen h ius o li yleensä liia n h ienoa ja siitä syystä h e lp o sti ta k k u u n tu v a a s ie ltä tu li m yös p u h ve lin ka rva a ja p a rta kre p p iä. P a rta kre p p i, josta saatiin v iik s i- ia p a rta -a in e tta, oli va lm iste ttu siten, e ttä kahden la n gan y m p ä rille o li k ie rre tty hiusta, jo k a sitte n ke ite ttiin, p rä ssä ttiin ja h a jo te ttiin. PARTURI- ja p e ru u kkim e sta rin tö ih in k u u lu i p e ru u kkie n v a lm istu k sen lisä ksi p a rto je n ja v iik s ie n kiin nittä m in e n sekä m iesten kam paam i- nen. Usein hän jo u tu i m yös m aalaam aan k a lju u n tu v ia päitä. Mm A k s e li K arhi ja W ilh o Ilm a ri o liv a t hiukan ka lju ja. E lle i näyte lm ä v ä lttäm ättä v a a tin u t peru u kkia, heidän kaljunsa m aalattiin vaseliiniin sek o ite tu lla s m in k illä, n iin e ttä tukka näytti vahvalta ia tuuhealta. M O N IA vaikeita tö itä jo u tu i peru u k k im e s ta ri tekem ään. W ilh o Ilm ari e sitti eräässä näytelm ässä F ilip ll:ta. Kuvia tu tk itta e s s a to d e t tiin, e ttä F ilip in p a rta kasvoi o m i tu ise sti p o s k ilta ylä viisto o n, e ikä alas kuten yleensä. K oska e s ite t tävä h e n kilö p y rittiin tekem ään m a h d o llisim m a n näköiseksi, p iti F ilip in parran te a tte ris s a k in kasvaa p o s k ilta ylös. Ja tä lla in e n k in parta syntyi Ja a tise n käsissä. V A IK E IN työ, m in kä Jaatinen jo u tu i te a tte ris s a tekem ään, o li näytelm ässä "M a tk a n lo p p u ". S iinä P aavo Jännes e s itti e n g la n tila is ta upseeria, jo n k a tu kka o li a je ttu k o konaan pois. niin että jä lie llä o li v ain pie n i sänki. Jänneksellä its e l lään o li tuuhea tukka. O li kova m ie ttim in e n, m iten tälla isen peru u kin p a rhaiten saisi te h d yksi. L o p p ujen lo p u ksi se syntyi siten, että e nsin te h tiin kalju peru u kki, johon sitten pienen pie n e llä s ive ltim e llä m aala ttiin sänki. Työ o li ta rkka a ia hiukan v a iv a llo is ta k in. M utta kar- V o li T u ru n S u o m a la is e n T e a tte rin o h je lm is to s s a H a m le t, p e- ru u k k im e s ta rln a J a a tin e n. V a s. K u n in g a s A rn o H e n rik s s o n, P o lo - n iu s H e m m o A ira m o, K u n in g a ta r V a rm a L a h tin e n. Liikunnanohjaaja AULIS PO TINKARA. vojen käyttö o lis i vienyt a ikaa aivan valtavasti, e ikä tu lo s sittenkään o lis i o llu t hyvä. E R O T E A T T E R IS T A K A L L IS JA L O P U L L IN E N TE A TTERIN ta lo u s oli heikoissa kantim issa. T e a tte ri to im i yksityisen k a n n a tusyhdistyksen v a ro illa saaden lisäksi kaupungin - ja v a ltio n avustusta. M u tta m enot o liv a t suuret, e ikä ta lo u tta enää pystytty h o i tam aan. KUN te a tte rin kannatusyhdistys v jä tti konkurssianom uksensa, o li J a a tis e lla saatavia yli vuoden a ja lta. L askuja ei pystytty m aksam aan, ja tä ilö in Jaatinen keräsi ta varansa ja lähti. E ikä hän sen jä l keen o le avannut yhdenkään te a t te rin ovea. T a id e tu le e jo s k u s kalliik s i, toteaa J a a tin e n lopuksi. A u g. B lo m b e rg in m u is to la a tta U rh e ilu p u is to s s a. ONKO TURKU JÄÄMÄSSÄ TAKAPAJULLE URHEILULAITOSTEN V ire ä lle liik u n ta h a rra s tu k s e l le S u o m e s s a an to i in to a lo is ta va m e n e s ty k s e m m e O ly m p ia k is o is sa. K u lta m ita lie n v a ik u tu s n äk yy s e lv äs ti k iin n o s tu s ta lis ä ä v ä n ä te k ijä n ä s e k ä ku n to liik u n n a n e ttä k ilp a u rh e ilu n s e k to re illa. K u n n a llis is s a p iire is s ä tä m ä k iin n o stu s ilm e n e e u u s ie n k a ik e n s ä ä n k e s tä v ie n k e n ttie n, u im a h a llie n ja v a la is tu je n p u ru ra to je n ra k e n ta m is e n a. O n k o T u rku p ysyn yt m u k a n a n y k y a ja n liik u n n an ja k ilp a u rh e ilu n v a a tim ie n la ito s te n ra k e n ta m is e s s a? O n k o tu rk u la in e n liik u n n a n ja u lk oilu n h a rra s ta jie n jo u k k o y h tä in n o s tu n u t ja m ä ä rä ltä ä n yh tä su u ri k u in m u u a lla S u o m e s s a? T äs sä k a k s i kysy m y stä, jo tk a v a a tiv a t v a s ta u s ta. ON h e lppoa to d is ta a T urun u r heilun olevan varm asti aivan maan parasta. P alloilussa k o rip a llo n, jä ä kiekon ja ja lk a p a llo n k o h d a lta maan kärkijo u kkoa. Y le is u rh e ilu n lam a kausi on m uuttunut nousuksi ja T u russa on jo jä lle e n maan p arhaita y le isurh e ilu seuro ja. Tähän v o ita i siin o tta a vie lä p a ljo n m u ita m e nestyviä la je ja koko valta kunta a aja te lle n, m utta riittä k ö ö t näm ä o soitta m a a n u rh e ilu n voim a a T u russa tä llä h etkellä. K U N T O LIIK U N N A N h a rra stu s o s o itta a voim ansa k ä v e lijö id e n, h ö lk k ä ä jie n ja h iih tä jie n su u rin a jo u k k o in a v a la is tu illa p u ru ra d o illa ja h iih to la d u illa. V o id a a n puhua kym m e n istä tu h a n sista h a rra s ta jis ta. T ätä vahvistaa v ie lä mm. prof. S eppäsen tekem ä tu tk im u s, jo s ta käy ilm i tu rk u la is te n hyvä h a rra s tus k u n to liik u n ta a kohtaan. O M AN lisä n sä ku n to liik u n ta a n tu o vat e ri te o llis u u s la ito s te n kunto liik u n ta to im in n a t. K ilp a u rh e ilijo i den ja k u n to liik k u jie n m äärä ja laatu ovat varm asti T u ru ssa m aam me parhaita. U R H E ILU LA ITO S TEN k o h d a lla on tila n n e se, e ttä e rä issä k o h d in olem m e m uita p a ik k a k u n tia e d e llä ja to is te n k o h d a lla p a ljo n jä lje ssä. U R H E ILU H A LLI K u p itta a lla on ehkä a inoa T u ru n y lp e ily n aihe u r h e ilu la ito s te n jo u ko ssa. T äm ä haili antaa lo sta vat m a h d o llis u u d e t v iid e n to ista u rh e ilu la jin h a rra s tu k seen. K u p itta a n ja lk a p a llo s ta d io n va lo in e e n on m yös v ä h in tä ä n tyy-

15 d y ttä v ä ä ta so a. K u n to liik u n n a n h a r ra s ta jille on m yös saatu e ri p u o lille ka u p u n k ia v a la is tu ja p u ru ra to ja ja ne o vat e rittä in s u o s ittu ja. K aikkien m u id e n u rh e ilu la jie n k o h d a lla or. to iv o m is e n varaa. U rh e ilu p u isto, T u ru n u rh e ilu p a ik o is ta kuuluisin, on m enettä m ä ssä asem ansa yhtenä m aailm a n parh a a n a y le is u rh e ilu - k e n ttä n ä. H iilim u rs k a ra ta ei ole enää u rh e ilijo id e n suosio ssa ja kun h iilim u rs k a on loppum assa, koko kentän k ä y ttö kahden vuoden kulu e ssa on va a ka la u d a lla. N opeat p e ru s k o rja u k s e t o vat tarpeen, m utta ne ovat tu lo ssa vasta neljän vu o d e n k u lu ttu a. U rh e ilu p u is to n s o s ia a lis e t tila t ovat niin huonot, ettei n iis tä vo i edes puhua, jo te n nekin v a a tis iv a t p ik a is ia ko rja u k s ia. T u russa on m u ita u rh e ilu k e n ttiä n e ljä to is ta, m utta m issään m uualla kuin U rh e ilu p u is to s s a ei o le 400 m :n rataa. JÄ Ä K IE K O N k o h d a lla T u ru ssa on m yös jo u d u ttu e rittä in ikävään valo o n, k o ska T u rk u on esim. m estaru u ssa rja ssa a in o a h a llito n ka u p u n ki. P arannus tä h ä n onnetto m a a n tilante e se e n on to s in näkyvissä, m u tta se tu le e p e rin hita a sti. Ns lu o n n o n jä ä tä T u ru ssa on ty y d y t tä västi, jo te n esim. k o u lu je n ko h d a lla tila n n e on hyvä. KUN T u ru n ko koisessa ka u p u n gissa k u n to - ja k ilp a u im a re ita on p a lv e llu t p ie n i Y lio p p ila s k u n n a n uim a h a lli jo kym m e n iä vuosia, niin e ip ä ihm e, e ttä ku n n o n u im a h a llin puuttum inen on todettu erittäin ikävä n ä a siana. K o rja u s tä h ä n kin asia a n on tu lo ssa, m u tta se kin vie vie lä vuosia. K u n to liik k u ja n kann a lta k a u p u n g in ke h ityksessä on erä s e rittä in vakava asia, jo h o n p i tä is i v iip y m ä ttä saada ko rja u s ja se on m eillä vallitseva rakennustyyli. TURKU-SEURA, ÅBO-SAMFUNDET r.y T o im in n a n jo h ta ja - V e rk s a m h e ts le d a re T a in a H errala Å rhusin k. Å rhusg. 3 F Puh. Tel S v e n s k s p rå k ig s e k r e te ra re - R u o ts in k ie lin e n s ih te e ri E rik B ergh M u s ta in velje ste n kuja S va rtm u n kegrä n d 2 A Tel. Puh P o s tis iirto tili - P o s tg iro T U U im a h a lle ja sy n ty y tä s s ä ku v a e n s im m ä is e s tä a ja n m u k a is e s ta Y lio p p ila s ta lo s s a. T apa unohtaa v ih e ra lu e e t tulee m yöhäisem m ässä vaiheessa näyttämään om an ku rju u te n sa, kun kunto liik k u ja lle ei jä te tä a sem akaavoitu kse ssa tila a. T ä llä h e tk e llä on k ä y tä n n ö llis e s ti katsoen ka ik k i ne p u ru ra d a t tehty, jo ita T u rkuun voi rakentaa. U usia a sum a-alueita suunnite lta e ssa o lis i ehdotto m a sti varattava v ih e ra lu e ita liik k u jille. V A P AA-AJAN o n g e lm ie n poista m iseen liik u n ta suo e rittä in hyvät ja hyödylliset m ahdollisuudet. Turussa kuite n kaan tä tä s e k to ria ei o le lähdetty h oitam aan te hokkaasti. En voi o lla verta a m a tta jä lle e n asioiden h o ito a T a m p e re e lla täm än asian h im o lta. S ie llä on kym m enen liik u n n a n o h ja a ja a hoita m a ssa vap a a -aikalautakun nan n im issä kunto liik k u jie n ta rp e ita. M e illä u rh e ilu - toim isto on saanut kymmenien vuosien kuluessa yhden to im is to v irk a i lija n avukseen, ja k u ite n k in työt o vat varm asti kahdenkym m enen vuoden aika n a m yös lisä ä n tyn e e t uusien laito ste n m yötä niin paljo n, että paperisota on ainoa, jo k a urh e ilu to im isto ssa voidaan hoitaa. J o tta asiat saataisiin ku n to o n, olisi e h d o tto m a sti luotava u usi o rg a n i saatio u rh e ilu to im is to o n ja m vös täyte ttä vä o rg a n isa a tio o n v a a d itta vat p a ikat k iire e llis in ä. A inoastaan tä llä tavalla luodaan edellytykset sekä k ilp a u rh e ilijo id e n että k u n to liik k u jie n tä rk e id e n a s io id e n k e h ittäm iseen T urussa. T Ä M Ä N suppean selvityksen p o h ja lta ei voi tu lla m uuhun lo p p u tulo kseen kuin siihen, että u rh e ilu la ito ste n valm istam isen suhteen o l laan Turussa h a rrastuksen ja tason h u om ioiden tavattom asti jä ljessä. T oivotta vasti päättävät e lim e t T u russa ryhtyvät nopeisiin toim enpite isiin asian korjaam iseksi. Kauppat.lis. REINO KANERVA: T u ru n s a ta m a n u u si a ja n m u k a i n e n m a tk u s ta ja te rm in a a li pystyy a ik a is e m p a a jo u s ta v a m m in p a lv e le m a a n T u rk u u n s a a p u v ia ja tä ä ltä lä h te v iä m a tk u s ta jia, jo id e n lu k u m ä ä rä on ja tk u v a s ti lis ä ä n ty n y t. V a lo k. H e d e F o to. TURKU OSTOS- JA MATKAILU- KAUPUNKINA RUOTSALAISEN LAIVAMATKAi l i j AN SILMISSÄ R eino K anerva KUN puhutaan T u ru sta, m a in i taan usein sana "lä n n e n p o rtti". Portti, josta suomalaiset m atkailija t ja viim e vu o sin a m yös yhä e n e nevässä m äärin ty ö n h a k ija t ovat suunnanneet a skeleensa R uotsiin ja m uualle E urooppaan. M u tta T u r kua on to tu ttu p itäm ään p o rttin a m yös lännestä tu le v ille m a tk a ilijo ille, e ikä edes n o peasti ke h itty n y t le n to liik e n n e tai kasvaneet y h te ydet R uotsista m uih in su o m a la isiin sata m iin o le saaneet tä tä kuvaa h im m enem ään. Kun vuonna 1941 m atku stajam äärä S uom en ja R uotsin välisessä liikente e ssä o li v a ja a i m atkustajaa, se 10 vu o tta m yöhem m in o li jo noin h e n keä ja e delleen 10 vu o tta m yöhem m in noin m atkusta ja a V a rsinainen nousu on kuite n kin ta p a h tu n u t 1960-luvulla, s illä vu o n na 1968 o h ite ttiin m iljo o n a n m atkustajan vu o sira ja ja kolm e vu o tta m yöhem m in e li vu o n n a 1971 luku o li m e lkein 1,5 m iljo o n a a m a tkusta ja a vuodessa. Ja V ikin g -lin ja n a lo iita e ssa ensi kesänä to im in ta n sa Turussa on ilm eistä, e ttä m a tkusta ja m ä ä rä t T urun satam assa kasvavat a in a kin e n tis e llä va u h d illa. M U TTA onko T u rku va ra u tu n u t riittä vän hyvin tähän m a tkusta ia - lulva a n? Sanaa "lä n n e n p o rtti" on to isin a a n käytetty m yös iro n is e s s a äänilajissa. P ortti, jo n k a lä p i k iiruhdetaan m a h d o llisim m a n n o peasti m uualle, koska T u rku e i ta rjo a m i tään m a tk a ilija lle. M iten e s im e rk ik s i ruotsalaise : laivam atkailijat, jotka tä n ä päivänä ovat e ro tta m a to n osa T urun ka u p u n kikuvaa va rs in k in lauanta ip ä ivin ä, k o ke va t T u ru n m a tk a ilu k a u p u n k in a ja o s to ste n - te k o p a ik k a n a? S aadakseen vastauksen tähän kysym ykseen T urun K a u p p a korkeakou lu ssa s u o rite ttiin v iim e kesänä asiaan liitty v ä k a r toittava tutkim us m arkkinoinnin sem in a a rityönä. T u tkim u kse n te k ijä t, kauooat. y lio p p ila a t M a rju t E e r o l a ja M erja T u o m is t o h aa sta telivat noin kahta sata a ru o ts a la is ta la ivam a tkusta ja a siten, e ttä osaa ha a s ta te ltiin h e id ä n tu lle ssaan T u r kuun, osaa h eidän lä h tie ssään ta -

16 k a is in. N äin h a lu ttiin saada to i sa a lta s e lv ille se, m in k ä la is e t olivat h e id ä n e n n a kko -o d o tu kse n sa T urun suhte e n ja to is a a lta se, o liv a tk o koke m u k s e t vasta n n e e t o d o tu ksia. Kysym ykset k o skiva t paitsi eräitä y le is tie to ja lä h in n ä o stosten tekoa, yöpymistä, ruokailua, virkistäytym istä ja h u v itte lu a sekä info rm a a tio n saantia. ENTÄ mitä mie 'tä m atkailijat oliva t T u ru s ta? E nsin n ä kin on to detta va, e tlä ru o tsa la iste n m ielestä S uom i to d e lla on hinta ta solta a n h a lv e m p i m aa kuin R uotsi. Täm än vuoksi on ym m ä rre ttä vää, että haasta te llu is ta m a tk a ilijo is ta k in lähes p u o le t ilm o itti o levansa osto sm a t k a lla eli yhtä su u ri osa kuin lom a- m a tk a iliio ita k in. T a lve lla täm ä suhde ilm e is e s ti vie lä kasvaa ostosm a tk a ilijo je n e d u ksi. Täm ä mvös s e littä ä sen, e ttä su u rin osa haasta te llu is ta o li vain ns. yhden p ä i vän m a tk a ilijo ita. K U N v e rta illa a n ruotsala iste n m a tk a ilijo id e n o sto s a ik o m u k s ia to d e lla s u o rite ttu ih in o sto ksiin, v o i daan to d e ta n iid e n vastanneen to i siaan häm m ä styttä vän hvvin. Täm ä ilm eisesti selittyy sillä, että matkailijo illa on s u h te e llis e n runsaasti etukäteisinform aatiota siitä, mitä Turu sta ka n n a tta a ostaa. S u u rin osa o s to k s is ta on e lin ta rv ik k e ita ja seura a vin a tu le vat lasi ia ke ra m iikka, te k s tiilit (m u ka a n lu e ttu n a vaatteet) sekä ja lk in e e t. m uutam an tunnin ostosten jälkeen ennen p a lu u m a tkalle lähtö ä ja jo s sa voisi m yös m ukavasti säilyttää ostokset. M yös ru o ka ilu p a ikko ih in o ltiin yle ise sti tyytym ättöm iä. E rityisesti la p sip e rh e e t m utta m yös m onet m uut p itivät suurena puutteena sitä, e tte i T urusta löydy riittävästi viih ty is iä keskitason (ravintola n ja baarin vä liltä ) ru o kailu - paikko ja. TURKU tunnetaan e rity is e s ti nähtä vyyskaupunkina ja täm ä pitää paikka n sa m yös ruotsala iste n laivam atkailijoiden suhteen, joista monet ilm o ittiv a t mm. T urun linnan, K ä sityöläism useon, S ibeliusm useon ja satam a te rm in a a lin m iellyttä viksi yllä ty k s ik s i. K uite n kin taas kerran tu liv a t pettym yksinä e sille nähtävyyspaikkoie n a u k io lo a ja t ja näin varsin kin T urun linnan aukio lo a a rvo ste ltiin. M onet o d o ttiv a t e d e l leen, e ttä T urussa on huvip u isto ja sen puuttu m in e n o li ilm e in e n pettymys. L a psiperheet v a littiva t lisäksi T u rku uhra a S uom en p a ikkakunnista eniten va ro ja in fo rm a a tio n jakam iseksi m a tk a ilijo ille. N iinpä m yös e tu k ä te is in fo rm a a tio o n o ltiin s u h te e llisen tyytyvä isiä. Ne, joiden m ie le stä in fo rm a a tio o li p uutteellista, o lisiva t ta rv in n e e t lisätie to ja m m. n ähtävyyksistä, vapaa-ajanv ie tto m a h d o llis u u k s is ta, kaupungin s isäisestä liike n te e stä, e rik o is liik keistä ja ru o k a ilu p a ik o is ta. M a in ittakoon lo p u ksi, e ttä su u rin osa m a tk a ilijo is ta ilm o itti saaneensa info rm a a tio ta ennen m atkaa lä h im m ältä tu tta v a p iiriltä ä n. K O K O N A IS U U TENA o ttaen ru o t salaiset tu ris tit o liv a t jo k o k o h te lia ita tai ku ta k u in k in tyytyväisiä k a u p u n kiim m e m a tk a ilu - ja ostoste n te kopaikkana. T o isaalta m eillä ei ilm e isesti o le syytä liia n suureen itsetyytyväisyyteen, s illä puutte ita kin lövtvy varsin p a ljo n. Me eläm m e tä llä h e tk e llä m atkailun vuoksia a llo n h a rja lla ia m ikä li m ielimme saada m atkailijoita myöhem Y leisnäkym ä Pikisaaren va n h asta asutuksesta. O S TO S P A IK O IS T A tä rke im m ä t o vat k a u p p a h a lli ia ta vara ta lo t V a rs in k in kaup p a h a lli h e rä tti e rittä in s u u rta ih a s tu s ta ia on ilm eisen o n n e llis ta T u ru lle, e tte i päätöstä k a u p p a h a llin lo p e tta m is e s ta ole te h tv k u te n ta ka vu o sin a jo s u u n n i te ltiin. P äinvastoin p itä is i nooeasti s u u n n ite lla h a llin p a lv e lu m a h d o llis u u k s ie n lisä ä m istä ia p a ra n ta m ista. E s im e rk ik s i kie liv a ik e u k s ia ia a ik a is ta sulk e m is a ik a a p id e ttiin e p ä k o h tin a. M vös yhden T urun k a u p u n g in in fo rm a a tio p is te e n s i jo itta m in e n jo h o n k in vapaana o le v is ta to n te is ta s a a tta isi o lla in fo r m a a tio n ja o n kannalta m ielekäs ratkaisu. YLE E N S Ä m a tk a ilija t o liv a t tyyty v ä is iä T urun o s to s p a ik k o ih in. E rity is e s ti p id e ttiin p o s itiiv is in a p u o lina y s tä vä llisyyttä ja avu lia isuutta sekä e rik o is p a lv e lu m u o to ja kuten ostosten kuljettam ista laivaan. Tois a a lta o ltiin e rity is e n pettyneitä a u k io lo a ik o ih in sekä siih e n, että T u ru ssa on va rsin vaikeaa löytää e ri a lo je n e rik o is liik k e itä. M yös o d o te ttiin suurem paa joustavuutta s iin ä, e ttä o stosten m aksam inen v o isi ta p a h tu a m yös R uotsin valu u ta lla sekä to iv o ttiin lisää ru o t s in k ie lis tä palvelua. Y Ö P Y M IS V A IK E U K S IA e i m atk u s ta jilla o llu t, jo te n m a jo itu stila a T u rk u ilm e is e s ti pystyy tarjoam aan riittä v ä s ti. Sen s ija a n m onet kaipas iv a t p ä iv ä h o te llia, jo ssa yhden päivän m atkailija voisi levähtää T u ru n k a u p p a h a lli o n s a a n u t ru n s a a s ti a s ia k k a ita m m. ru o ts in m a a la is is ta tu ris te is ta, jo tk a va rs in k in v iik o n v a ih te e s s a te k e v ä t o s to s m a tk o ja T u rk u u n V a lo k. H e d e F o to. p u is to je n heikkoa varustelutasoa lasten viih tyvyyttä a ja te lle n ja y le i sesti k o e ttiin n e g atiivisena s e ik k a na h u v itte lu - ja v irk istä ytym ispaikkojen vähäisyys. M IK S I sitten T urkuun tulla a n? T ä rkein m e rkitys on hyvillä liik e n n e y h te yksillä ja o s to s m a h d o llis u u k s illa. K u ite n kin e rityise sti vanhem m at h e n k ilö t o liv a t kiin n o stu n e ita itse T urusta ja sen histo ria sta. L i säsyinä voidaan vielä m ainita v iih tyisä ja rentouttava m erim a tka sekä s u o ra t ja tk o yhte ydet m uualle. M utta on ilm e isesti m yös n iin, e ttä m atkan suuntautum iseen vaikuttaa se info rm a a tio, jo ka m a tk a ilija lla on käytettävissään m atkan kohteesta. m inkin, on e p ä k o h tiin tartuttava m ahdollisim m a n n o p e a sti ja te h o k kaasti. N äin m e illä on m a h d o llisuus saada näm ä m a tk a ilija t palaam aan to isenkin kerran ja kun m uistetaan, e ttä su u rin osa m a tk a ilijo is ta ilm o itti saaneensa e tu k ä te is in fo r- m aatiosta pääosan tu tta v a p iiriltä ä n, on ilm eistä, että p a ra s m ainosm arkka on se. jo k a käytetään m atk a ilija t viihtyvyyden lisääm iseen. Täm ä m arkka tu le e hyvän koron kanssa ja k a is in k a u p u n k iin niiden varsin huom a tta vie n v ä littö m ie n ja v ä lillis te n tu lo je n m uodossa, jo ita m a tk a ilija t m e rkitse vä t niin kaupung ille itse lle e n kuin sen yksity is ille liik e y rity k s ille k in. ^ P ik is a a re n o v a t tu h a n n e t tu rk u la is e t n ä h n e e t v e n e e s tä tai la iv a s ta v a in h a rv a t o va t tu lle e t sie llä k ä y n e e k s i. P ik is a a re - la is e t o va t tä h ä n m e n n e s s ä ta is te lle e t e rä ä n n y k y a ja n m u k a v u u d e n, v e s ijo h d o n s a a m is e k s i a lu e e lle, m u tta to is ta is e k s i tu r h a a n. T o is a a lta on fil.lis. J u k k a E e n i l ä k iin n ittä n y t h u o m io ta tä h ä n a lu e e s e e n. H ä n e n m ie le s tä ä n P ik is a a ri ja vä littö m ä s ti k a u p u n g in k e s k u s ta a n liittyv ä P o rt A rth u r o va t s a m a n a rv o is ia k o h te ita, jo tk a m o le m m a t o lis i sä ily te ttä v ä tu le v a is u u d e lle. M u s e o la u ta k u n ta tu le e k in s e u ra a v a n s u o je lu k o h d e lu e tte lo n s a y h te y d e s s ä h a rk its e m a a n a in a k in m u u ta m a n ta lo n sä ily ttä m is tä P ik is a a re s s a. T äm än päivän P ikisaari tarjoaa e p ä ile m ä ttä yllätyksen keskikaup u n g ilta saapuvalle kävijä lle. Länteen päin aukeavan vesistön va r re lla kohoaa jyrkän m äen reunalla vanhaa asutusta N äköala m erelle on upea ja kylä yh te isö tai pieni esikaupunkialue kumpaa nim i tystä h a lu ta a n kin käyttää vartio i kaupungin sisääntuloväylää. R akennukse t ovat vanhoja, m utta jä rje s PIKISAARI - ASUNTO ALUE JA ULKOMUSEO tään hyvässä kunnossa. Tapaam m e ensim m äiseksi e lä k keellä olevan ty ö n jo h ta ja A. K a r l s s o n i n, jo k a vakuuttaa, että tä ä llä asutaan, kunnes viedään p o is ja la t edellä. V e s ijo h to vain on asukkaiden to ivom uksena ja vaatim uksena. N vkyisin v e s ila ito k sen auto tu o vettä kesäisin, m utta talvella on tulta va toim e e n m uutam alla harvalla ka ivolla. A lueen ka ikissa kaivoissa ei näet o le kunnon vettä. Sama vesikysymys on päällim m äisenä lu o tsi O. N i e m i s e n to ivo m u slista lla. K erran k o k e iltiin p o ra kaivoakin, m utta kun v ie lä 45 m etrin syvyydestä tu li s u o la is ta vettä, o li pantava tu lp p a suulle. T e k n illin e n a p u la is k a u p u n g in jo h ta jakaan ei tu n tu n u t olevan asia sta p e rillä, kun kerran käytiin kysym ä s sä ja kiire h tim ä ssä ve sijo h to a sia a. Sam aa pulm aa v a litta a m yös e s i ka u p u n g ilta koto isin o le va nuori rouva S in ik k a K a r l s s o n. M uuten P ikisaari on hyvä a s u in p a ikka. S adevesikin kerätään ta rk o in ta l teen käytettäväksi kaste lu u n, pyykinpesuun jne. Jokais e n rännin alla on näin s yksyllä täysi ty n n y ri vettä. Lisäksi on yh d yskunnan keskellä ka llio lla s e m e n ttia lla s, jo h o n k e s ä llä kerätään sadeve ttä k ä y te ttä väksi kaste lu u n ym. V A N H A A S A T A M A -A L U E T T A N ykyinen asutus P ikisa a re ssa on p eru a v a n h o ilta s a ta m a -a io ilta. Enää ei voida täsmälleen m ääritellä ajan-

17 # P ik is a a re n v a n h a a a s u tu s ta. R a k e n n u k s e t o v a t h y v ä k u n to is ia ja siks i a s u k a a t v iih ty v ä t as u a- k m a lu e e lla. V a lo k. A rv o S a lm in e n. Fil.m aisteri TA IN A HERRALA: kaankartanoa. jo n ka sisä ä n tu lo vä y lä, n im eltään P ikisaare n S alm i, on su o rin tie A iris to lta T u rk u u n. A ikoin a a n T u ru sta ku lki ruopattu "k a n a a li jo e n su u lta P ikisaaren e dusta lle. S ie llä p u re ttiin isom m at laivat ja tavarat s o u d e ttiin p ro o m u illa jo k ira n n a n vara sto ih in. Vielä m yöhem m inkin P ikisaaren e d u sta lla la s ta ttiin ta lv e h tiv iin p u r je la ivo ih in sisäm aasta ta lv ik e lillä tuotua la nkkua. M utta rautatien valm istu ttu a v ta vara liikenne s iirty i nykyise lle K anavaniem elle. P ikisaari säilyi s ilti m ere n kulu n p a l veluksessa va ltio n luotsiasem an p aikkana aina vuoteen 1959, jo llo in lu otsiasem a s iirre ttiin K anava n ie m elle valm istuneeseen m a tkusta ja - p a v iljo n k iin. K a upungin ja va ltio n välisessä sopim uksessa luotsiasem an ra kennukset s iirtyivä t ka u p u n g ille. T o n tti o li p a kkolu n a ste ttu v a ltio lle v. 190". S ie llä to im ii e delleen kaupungin luotsiasem a, jo ssa sata m a lu o tsit päivystävät y m p ä ri vuorokauden. L u otsîasem a'la on iso o lohuone, k e ittiö ja pie n i vartio h u o n e. O IV A KO IVISTO Samppalinnan mylly kappale elinkeinoelämämme historiaa ko h ta a, jo llo in m e re n kulku on a lk a nut k ä yttä ä P ikisaarta. Sen a lk u p e rä is e s tä n im e stä kään e i o le tie toa, m u tta saarena o llessaan sitä on k ä yte tty A ro la n tila n lehm ä- ja la m m a sla itu m e n a. M e re n kulu n ta r k o itu k s iin s a a rta on jo s s a in m äärin k ä yte tty jo 1620-luvulla. M u tta va rsin a in e n satam a-alue P ik is a a re s ta m u o d o stu i 1640-luvulla, kun ka u p p ia s P eter T horvöst h a n kki o m is tu s o ik e u d e n "ra n ta k a p - p ale e seen ka h d e n vuoren v ä lillä. V vu o k ra s i s itte n n o rla n tila i- nen te rv a n p o ltto y h tiö T h o rvöstiltä p a ikan ja v T h o rv ö s t myi tervahovin ja pikipolttim on "saare lla " sa m a ise lle n o rla n tila is e lle y h tym ä lle. P ik is a a ri-n im e n synty on tä tä ka u tta selvä, m utta paikan rinn a k k a is n im e n ä e s iin ty y p itk ä t ajat S k e p p s h o lm e n (Laivasaari) kaupungin riidellessä itselleen sen om istu s o ik e u tta. P ik i- e li L a ivasaaren asem a oli selvä T u ru n ka u p u n g in u lko sa ta m a na io 1700-luvun alussa ia kun m a is tra a tti v ryhtyi selvittäm ään s a ta m a o lo s u h te ita, k u u ltiin asiassa ka u p u n g in lu o ts e ja E rich K issalaa ja A n d e rs S orw aa. H eidän la u su n n o is ta a n kävi s e lv ille mm. seuraavaa: " E delle e n he sanoivat ole van lä h im p ä n ä T u rku a erään sa ta m a n, jo ta kutsu ta a n P ik is a a re ksi, v a sta p ä ä tä R uissalon ku n in - V e s ijo h to v e rk o s to n p u u ttu m is e n ta k ia p ik is a a re la is te n o n o te tta v a vesi ka iv o is ta, jo is s a k a ik is s a e i k u ite n k a a n o le k u n n o n v e ttä. K u v a m m e v e sip o sti o n ra k e n n e ttu a s u k k a id e n v e s ip u la n h e lp o tta m is e k s i. V a lo k. A rvo S a lm in e n. # V v a lm is tu n u t S a m p p a lin n a n m y lly, jo n ka to im in ta lo p p u i k u lu va n v u o s is a d a n a lk u v u o sin a ta lo u d e llis iin v a ik e u k s iin. K u v a s s a e tu a la lla S a m p p a lin n a n K e s ä te a t terin ra k e n n e lm ia. # S a m p p a lin n a n m yllyyn ei liity tu n n e ttu ja ro m a n ttis ia ta rin o ita, jo ita v a n h o je n m y lly je n k o h ta lo i h in o n to tu ttu y h d is tä m ä ä n. M yl- ly to n ttu k in o n o llu t n iin u jo, e tte i lie n e k e n e lle k ä ä n n äy ttä ytyn y t. K u n m y lly k u ite n k in on ru n s a a t 10 0 v u o tta s e is o n u t u lja a lla p a i k a lla a n, s e v a rm a s ti tie tä ä p a l jo n k in ; se n o m is ta k o h ta lo is ta k e rto v a t k a u p u n k im m e a ik a k irja t va in p e rin v ä h ä n. S e n h is to ria o n n ä e t o llu t aiv a n ta v a llis te n p ik k u a h e rta jie n h is to ria a, jo id e n e lä m ä k u lk e e o h i jä ttä m ä ttä s u u re m p a a m e rk k iä its e s tä ä n. S ILLO IN kun m ylly 1800-luvun p u o liv ä lin jä lkeen ra kennettiin, alue o li vain karua ja palja sta kalliota. E ngelin asem akaava jä tti näet T u run p alon jä lkeen kaupunkim m e m onet kukkula t kokonaan koskem attom iksi, jo ita kadut ja a sukkaiden to n tit p u u tarhoineen reunustivat. V asta yksityisten m esenaattien huom ion vähite lle n kiintyessä rum iin k a llio ih in, näiden kaunistam i nen alkoi, niin että ne lopulta o livat kaupunkim m e to d e llis e n a koristuksena. L u o n n o llisesti ta rtu t tiin ensin lä hinnä s illo is ta asutuspa o leviin V artiovuoren m äkiin ja sen viereiseen osaan S am ppalinnan mäkeä. M yllym ä kito n tti jä i u lkopuolelle. V ielä kun 1890-luvulla ruvettiin puuhaam aan u rh e ilu p u isto a, to d e ttiin suurim m an osan alueesta o lleen p elkkää som erikkoa, p uhtaita ka l lio ita ja lam m ikoita, jo issa lapset talvella kävivät luistelem assa. SAM PPALIN N AN M Y LLY kohosi sikanaan hyvin yksin ä ise lle paikalle ; sen ala p u o le lla A u ra jo e n rannassa seisoivat riveissä vain p orvareiden varastom akasiinit. M aailm an meriä p u rje h tin u t laivuri Ju h o A n tin p o ika päätti jä ä d ä m aih in ja ryhtyä a n saitsem aan e la n to n sa m y lly to im in - nalla, jo h o n ku kku la in e n T u rk u ta r jo s i to d e lla hyvät m a h d o llisuudet. Hän sai m aistraatilta luvan myllynsä rakentam iseen ja kom ea n e lik e rro k s in e n m a m s e llim y lly oli valm is jo seuraavana vuonna. P iirustu kset lie n e vät o lle e t a in a S a k sasta saakka. L aivurim m e uskoi hyvin m enestyvänsä y rity k s e llä ä n, s illä hän u ska lta u tu i rake n ta m a a n k o mean a s u in ra kennuksen kin m yllynsä viereen. R akennus k ä s itti perä ti y h deksän a s u in h u o n e tta, kyö kin, e te i sen ja leivintuvan. Ju h o A n tin p o ik a ei kuite n kaan e h tin y t saada y rity s tään tu o tta m a a n, vaan kuolle ssa a n 1866 hän o li va rsin v e lk a in e n m ies. P alvelusväen p a lk a tk in o liv a t jä ä n e e t m aksam a tta m onen vuoden a jalta. JU H O A n tin p o ja n k u o le m a n jä l keen m ylly s iirty i u u siin käsiin. U usi isä n tä, A d o lf T e n g strö m oli

18 h ä n k in la iv u ri, jo k a sai ka u p u n g ilta a lueen v u o k ra lle lupautuessaan huolehtim aan tontin kaunistamisesta istuttam alla vuosittain alueella 25 le h tip u u ta. T e n g strö m in isännyys ei k u ite n kaan kestänyt k o vin kauan, s illä jo 1880-luvulla ta vataan m yllyn k o h d a lla a s ia k irjo is s a m aininta uusista isännistä Nords trö m is tä ja L u n d g re n ista, jo is ta to in e n oli le ip u ri to in e n m ylläri. M yllyn elä m ä vilk a s tu i h eidän a ikanaan, s illä a m m a ttim ie h in ä he ryhty iv ä t h a rjo itta m a a n m yös le ip o m o - liik e ttä e rik o is tu e n la ivaleivän eli kyrsä n tu o tta m ise e n. M yös Sam ppalin n a n p ip a rk a k u t tu n n e ttiin p itkään a in a m eidän vu o sisa d a lle m m e sa a k ka. M Y LLY N a k tiiv is e n to im in n a n a ik a e i k e stä n yt kauan, s illä jo nyt tu le m m e m yllyn viim e iseen o m ista jaan, lu u tn a n tti Jo h a n C h ristia n Thom é h e n, jo k a m yllyto im in n a n o h e lla ja tk o i e d e ltä jie n s ä le ip u rin - to in ta kyrsän ja p ip a rka kku je n tu o tta ja n a. Jo vu o sisa d a n v a ih te e s sa hän ku ite n k in jo u tu i vä h ite lle n lo p e tta m a a n m yllyn to im in n a n, sillä rnyllyvanhuksen s iiv e t o liv a t vu o s i kym m e n ie n tu is k u is s a lahonneet Fil.kand. M A R T TI PARKKARI: Turu n Musiikkiopisto 10-vuotias niin pahoin, e tte i n iitä enää uskalle ttu käyttää; lu u tn a n tilla taas ei o llu t varaa s iip ie n uusim iseen. Hänen kuollessaan 1903 toim inta loppui autta m a tto m a sti. K uite n kin perim ä tie d o n m ukaan T urun to rilla vie lä vu o sin a m yytiin S a m ppalinnan ja u h o ja. Thom én m ukana h isto ria a n s iirty n y t m ylly jä i kaupunkikuvaan ta lo u d e llisen ke h itykse n erään vaiheen eläväksi m u isto m e rkiksi, jo ta me nykyään p idäm m e lähes koriste-esineenä m uista m a tta, että m ylly on a ikanaan k iin te ä s ti k u u lu n u t om an a ikansa tuotantoeläm ään. M yllyn to im in n a n loppum iseen lienevät o saltaan v a ikutta n e e t s u u re t H äliste n ja V ä h ä -H e ikkilä n m yllvt, jo i den kanssa pie n i S am ppalin n a ei pystynyt kilpailemaan. Teollistum i nen sysäsi p ienen m yllyn syrjään. TH O M É n p e rikunta m vi m yllyto n- tin vu o kra o ikeuden E schnerin vapaasaira a la säätiö lle. jo n ka ta rk o i tu s o li rakentaa alu e e lle sairaala S äätiö o li peru ste ttu vuotia a n a kuolle e n kauppias Carl G u sta f E schnerin testa m e n ttivaro in. E schner o li p a lio n sa ira s te llu t e lä m ässään ja m ääräsi testam entissaan T ä n ä sy ks vn ä tu li k u lu n e e k s i 10 v u o tta s iitä, ku n T u ru n M u s iik k io p is to a lo itti to im in ta n s a. K u n o tta a h u o m io o n T u ru n m o - n io u o lis e t m u s iik k ip e rin te e t, o li va rs in o u to a, e tte i T u ru s s a e n n e n T u ru n M u s iik k io p is to n p e ru s ta m is ta o llu t la ito s ta, jo k a o lis i ta rio n n u t m a h d o llis u u d e n a m m tillis e e n m u s iik in o p is k e a lu u n J ä rje s te lm ä llis e n m u s iik in o p e tu k s e n s a a m is e k s i k a u p u n k iin p e ru s te ttiin T u ru s s a v m u s iik k io p is to n k a n n a tu s y h d is tys. S e ryhtyi v a ra tu o m a ri V e ik ko H a n k o m ä e n jo h d o lia s u u n n itte lu ty ö n o h e lla h a n k k i m a a n o p e tu s v ä lin e is tö ä, ku n n e s p e ru s te e llis te n a lk u v a lm is te lu je n jä lk e e n v p ä ä s tiin a lo itta m a a n v a rs in a in e n o p e tu s ty ö. varansa käyte ttä väksi s e lla is ta sairaalaa varten, jossa o lis i 50 vapaap aikkaa kö yhiä ih m isiä varten. A ika kulu i, s a ira a la h a n ke v iivästyi vuosi vuodelta, kunnes 1916 to d e ttiin, e tte i m ylly to n tti o llu t e n sin kään sopiva saira a la a varten. M yllyn siivet sentään k o rja ttiin P e tre liu kse n säätiö n varoin. T u ru n S anom issa ta l vella 1948 olle e ssa k irjo itu kse ssa to im itta ja L o u h is to m ainitsee, että ennen so tia o lis i p o h d ittu m yllvn sopivaisuutta ka h v ila k s ik in, m utta täm ä jä i p e lkä ksi puheeksi. N vt on m yllyn k o h d a lla ku ite n k in a lkanut uusi vaihe, kun kesäisin sen ju u re lla eletään in te n s iiv is tä ja m yllyn a rvolle sopivaa eläm ää S am p p a lin - nan kesäte a tte rin voim in. T U LK O O N lo p u ksi vie lä m a in i tu ksi m yllyyn liitty v ä pienen pieni m utta sitä tra a g isem p i ta rin a n p o i- kanen; T hom én ty ttä re t o vat T urun m aaku n ta -a rkisto ssa ta lle te ttu n a olevan tie d o n m ukaan kertoneet, että m yllvn siivet o lis iv a t kerran pyöriessään surm anneet ihm isen. T o siasiassa lienee ku ite n k in kyseessä o llu t p a ik a lla te h ty ryöstöm urha, jo k a jä i selvittä m ä ttä. O PETUKSEN ta v o itte e t asete ttiin jo a lu n p e rin k o rkealle. O piston e n sim m äisen jo h ta ia n, la a ja sti arvostetun m u siikkip e rso o n a llisu u d e n T auno H a n n i k a i s e n y m p ä rille ko o ttiin m aan jo h ta via ta ite ilijo ita ja p e d a g o g e ja tote u tta m a a n pitkällevievää. am m a tilliseen pätevyyteen tähtäävää o petusta. Vuonna 1966 viulutaiteilija Tuomas H a a p a s e s t a tu li o p isto n uusi jo h ta ja, ia hänen aikanaan on e d elleen jo h d onm u kaisesti noudate ttu o p e tu k selle asete ttu ja k o rk e ita tavoitteita. O PISTO a lo itti to im in ta n sa L ä n tinen Rantakatu 14 ssä, joka kuite n kin pian o sotta u tu i ahtaaksi. V uonna 1964 saatiin K o n s e rttita lo s ta lis ä tilo ja. K olm e vu o tta m yöhem m in ta p a h tu i to im in ta o lo suhte issa ratkaiseva p a rannus kun opetus v o itiin s iirtä ä Linnankatu 43:ssa ole viin u u siin tilo ih in. K e s k itty m i nen yhteen paikkaan m erkitsi selv ä stikin tvötehon lisäystä. OPISTON alo itta e ssa to im in ta n sa o li o p p ila sm ä ä rä 194, ja se on ta sa ise sti kasvanul v u o sitta in. Nvt, o p isto n XI to im in ta vuote n a a lo itti sie llä m u siikin o p iske lu n 340 o p p i lasta. O petta ja kunta on vastaavasti kasvanut kym m enessä vuodessa neljä stä vakin a isesta o p e tta ja sta 14:ään. T u n tio p e tta jia on nykyään 29. VU O N N A 1967 hyväksyttiin T urun M u s iik k io p is to m u s iik k io p p ila ito s ten valtio n a vustu sta säätelevän lain p iiriin. M u s iik k io p istolain epätäyd e llisvvdestä ja m ä ä rä ra h o je n riittäm ättöm yydestä h u o lim a tta m er- V iu lu n s o ito n o p e tu s ta. T u ru n M u s iik k io p is to n jo h ta ja T u o m a s H a a p a n e n o h ja a m a s s a o p p ila s ta a n Ilk k a V ilja s ta. Turussa tapahtuu TURUN kaupungin ja V ik in g -lin ja O y:n v ä lillä a lle k irjo ite ttiin p e rja n taina sopim us, jonka m ukaan kaupunki rakentaa yh tiö lle kaksi la itu rip a ik k a a ja term inaalin K anavaniem en la itu rip a ik k o je n 6 7 edusta lle. V ik in g -lin ja a lo itta a v iim eistään m ennessä la u tta liik e n te e n re itillä T u rku Tukholm a ja asettaa liike n te e seen kaksi suurla u tta a, jo tk a s u o ritta vat päivittä in a in a kin kaksi lähtöä sekä k u lje tta a vähin tä ä n tonnia tavaraa vu o sitta in T urun satam an kautta. K aksikerro ksisen, kivestä ja lasista rakennettavan te rm in a a lira - kennuksen p itu u s on noin 50 m ja p in ta -a la neliöm etriä. Sopip im uksen a lle k irjo ittiv a t kaup.johtaja V äinö J. L e i n o ja kaupungin lakim ie s, vara tu o m a ri Iiro S a a r i sekä toim itusjohtaja Kaj G r u n d s t r ö m ja va ra to im itu sjo h ta ja Karl- Jo h a n H a g m a n. T iista in a a lle k irjo ite ttiin urakkasopim us s a ta m a la itu rie n rakentam isesta kaup u ngin ja R akennus O y:n välillä. 1,98 m ilj. m arkan ura kkasopim u k sen a lle k irjo ittiv a t satam alautakunnan puheenjohtaja Paul L in d b e r g ja to im itu s jo h ta ja Kalervo K a l l i o. Läsnä a lle k irjo itu s tila i suudessa o liv a t lisä ksi varatuom ari Paavo H e i n o n e n, alu e jo h ta ja Pauli V a h t o n e n ja satam ainsin ö ö ri K alervo M a u r a m o. PROFESSORI Jussi M ä n t y n e n on jä lle e n luovu tta n u t T urun kaup u n g ille n e ljä ka p p a le tta pienoisk its i se ku ite n k in o p isto n ta lo u d e l lisen asem an p arantum ista. S YKSYSTÄ 1972 lähtie n o ik e u t taa T urun M u s iik k io p is to n päästöto d is tu s m u s iik k io p is to n o pettajan virkaan. Turun M usiikkiopisto kykenee näin o saltaan poistam aan m aassam m e v a llitsevaa m usiikkiopetta ja p u la a. PAITSI e ttä T urun M u siikkio p isto tarjoaa järjestelm ällistä, korkeatas o ista o p e tu sta jo n k a näkyvim piä to d is te ita ovat lu kuisat kilp a ilu - v o ito t ja varsin p itk ä lle yltäneet n u o re t s o lis tit ja o rk e ste rim u u sikot sen to im in ta on laaje n ta n u t ja laajentaa edelleen yleistä m usiikinharra stu sta. Täm ä on selvästi havaitta vissa ta id e m u s iik in h a rra stu k sen lisä ä n tym ise ssä v a rsin kin kaupunkim m e n uorison keskuudessa. M u s iik k ile ik k ik o u lu a lo ite ttiin tänä syksynä. M u s iik k io p is to n o p e tta ja kunta, jo h o n kuuluu m aam m e jo h ta via esittä viä ta ite ilijo ita, on ja tk u valla k o n s e rttito im in n a lla a n rikastu tta n u t T u ru n m usiikkieläm ää. veisto ksia ja oikeuden s u u rik o k o i sen "K u rk i"-v e is to k s e n v ä lttä m i seen pronssiin. Luovutetut p ie n o isveistokset ovat G allen-k allelan 'Ilv e s ", prinssi W ilh e lm in "P uskeva h irv i", J. K. Paasikiven "N u ija ja "Pieni kotkaryhmä ", joista viim eksim ain ittu on luonnos K otka-veisto k seen T urun kaupungille. Teokset v a staanottivat kaup.johtaja V äinö J. L e i n o ja kaup.sihteeri Paavo M ä k i n e n. N iinikään kaupunki sai o ikeuden vaiattaa ilm an ta ite ilija - pa lk k io ta pro n ssiin suih ku ka ivo - veistoksen "Is o k u rk i", jo n ka s i jo itta m is e s ta sopivaksi katsottavaan paikkaan A urajoen rannalle prof. M äntynen e sitti toivom uksen. FARMOS -yhtiöihin kuuluvan turkulaisen Lääke O y:n uuden tehdasja tutkim u sla ito ksen v ih k iä is iä vie te ttiin U usien ajanm u kaisten tilo je n tilavuus on kuutio m e triä. K u tsuvieraina tila i suudessa o liv a t mm. so sia a li- ja terveysm inisteri S eija K ä r k i n e n, maaherra Sylvi S ilta n e n ja lääk in tö h a llitu ksen pääjo h ta ja, prof. Leo N o r o. K otim aisten kutsuvieraiden lisäksi läsnä o li runsaasti ulko m a isia kutsuvieraita. Tervehdyssanat lausui p ä äjohtaja Teppo K o r t e ja ju h lapuheen p iti rehtori K aarlo H a r t i aia. ENSIM M ÄISEN suom alaisen valokuvan oto sta tu li m arraskuun 3 p :nä kuluneeksi 130 vuotta. T u rku lainen piirilääkäri Henrik C a ja n d e r otti valokuvan Nob e lin talo sta Turussa. C ajanderin o rig in a a lid a g e rro ty p ia t sekä tu rk u laisten kä yntikorttie n taustapainatuksia o li näytte illä Turun linnassa. OSUUSKUNTA T urun M essut jä r jestää v aika n a n e ljä e rik o is näyttelyä, jo is ta kaksi uutta. Uusia ovat T urun K onserttita lo ssa jä rje s te ttä v ä R akennustarvike 73 sekä M uoti Kutsuu 73. A ika ise m m ista e riko isn ä ytte lyistä ovat o h jelm assa Kupittaan U rh e ilu h a llissa jä rje s te t tävä M eri Kutsuu 73 ja W äinö A altosen m useossa jä rje s tettävä K ultaa ja Hopeaa 73. O suuskunnan syyskokous valitsi h a llin to neuvoston jä se n iksi kansanedustaja Paavo A i t i o n, vara tu o m a ri A ntti K a t a j a n, teollisu u sn e u vo s M artti R u o I a n ja maaherra Sylvi SiI- T u ru n lin n a s s a o li v iim e lo k a ku u s sa a r k k ite h ti C h a rle s B as sin n ä y tte ly h ä n e n 20 0-v. s y n ty m ä p ä i v ä n s ä m u is to k s i. Ita lia la is s y n ty in e n B a s s i o n s u u n n ite llu t T u rk u u n u s e ita ra k e n n u k sia. H ä n tu li v T u k h o lm a s ta m a a h a m m e ja to im i tä llö in m.m. A k a te m ia ta lo n ra k e n ta m is e n v a lv o ja n a. V v h ä n as u i H e l sin g is s ä, s illä h ä n o li n o in a v u o s i n a S u o m e n in te n d e n ttik o n tto rin jo h ta ja n a. H än p a la s i s e n jä lk e e n ta k a is in T u rk u u n, jo s s a k u o li v t a s e n. H allintoneuvoston puheenjo h ta ja k s i v a littiin ka u p.jo h ta ja V ä i nö J. L e in o sekä varapuheenjohta jik s i vuorin e u vos V e ik k o V a i n i o ja to im itu s jo h ta ja Irja K e t o n e n. O suuskunnan h a llitu kse e n v a littiin m erenkulkuneuvos N ils W e t t e r s t e i n ja kauppat.m a ist. Sven S t e n d a h l. TURUN kaupungin ra ittiu s la u ta kunta ja T urun s u o m e n k ie lin e n ty ö väenopisto jä rje s tiv ä t lu e n to p ä iv ä t T urun huum e tila n te e sta. P äivien lu e n n o t a lk o iv a t jo l lo in lu ennoivat vanhem p i k o n s ta a peli Antti V a lt a n e n ja kaupung in v is k a a li Jukka L a u r i l a. T u ru n A -k lin ik a n lä ä käri S tig -E y rik B j ö r k q v i s t luennoi V iim e iset lu e n n o t p id e ttiin ja T yö vä e n o p isto n a la - aulaan o li jä rje s te tty kuuka u d e n avoinna o llu t näytte ly, jo n k a tu n nuksena o li " Ir ti h u u m e is ta ". M ie le n k iin to is e n n äyttelyn jä rje s tä jä n ä o li ka u p u n g in ra ittiu s la u ta k u n ta, jo ta a vustivat ennalta e h käisevä ä h u u m a u sain e valistu styötä te kevät k lu b iryhm ä t, T u ru n nuoriso a se m a n ty ö ryhm ä ja s o m is ta ja V e ik k o L e h t o n e n. O sa n ä ytte lystä o li o m is te ttu te rv e id e n ja ra ittiid e n h a rra stu sta p o je n e sitte ly lle, jo ssa k o ro s te ttiin ra itis ta, p ä ih d y ttä v is tä a in e ista vapaata e läm äntapaa.

19 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILAS KUNNAN 50-VUOTISJUHLAT V u o n n a p e ru s te tu n T u ru n ylio p is to n y lio p p ila s k u n n a n o p is k e lija in lu k u o li C o rp o ra tio n s y n ty m ä v u o te n a v a rs in a lh a in e n. P e rin te e t s y n ty iv ä t v ire ä s s ä ta h d is s a. T ä rk e in o li tie te n k in v u o s iju h la - p ä iv ä n m ä ä rä ä m in e n ja sik s i v a littiin H. G. P o rth a n in s y n ty m ä p ä iv ä, m a rra s k u u n 9:s. K u v a s s a m m e e n s im m ä in e n k u n n ia k ä y n ti, jo h o n y lio p p ila s k u n ta m a rs s i in c o rp o re y lio p is to ra k e n n u k s e s s a e n t. P h o e n ix -h o te llis s a s ija in n e e s ta h u o n e is to s ta a n. P a ts a a lla p u h u m a s s a k u ra a tto ri E rk k i V u o ri. T Ä S TÄ lä h tö kohdasta y lio p p ila s kunta on la a je n tu n u t valtavasti 50 vuoden aikana o n han o p is k e lija m äärä n ykyisin lähentym ässä J u h la m u o d o t ovat m yös la a je n tu neet vu o tisju h lia kin vie te ttiin koko n a in e n v iikko. JU H LA V IIK K O k ä sitti a janjakson M aanantaina klo 14 o li Y lio p p ila s ta lo s s a sem i naari "M usiikinopetus peruskouluss a. A lu s ta jin a o liv a t le h to ri Ellen U rho ja to im itta ja t Pekka G ronow ja A nna K aarina K ivin ie m i. K lo 17 käsittelyä ja tk e ttiin a iheesta "P e ruskoulun m usiikinopettajakoulutu s " m u s iik k iy lita rk a s ta ja L innala- K ekkosen jo h d o lla. M u ita kin a lu sta jia ja puheenvuoron k ä y ttä jiä oli runsaasti. K lo 18 o li v ie lä P rom e- nad-ko n se rtti. U seita m u siikkiyhtyeitä esiin tyi. T IIS T A IN A klo 19 o li Y lio p p ila sta lo ssa k e s k u ste lu tila isuus "K o rke a m m a n o p etuksen asem a nykyisessä yhteiskunnassam m e ". O s a n o tta jin a nähtiin o p e tu sm in isteri Ulf S u n d q v i s t, k o rkeakouluneuvoston p u h e e n jo h ta ja M ikko N i e m i, T urun ylio p is to n va ra re h tori O sm o I k o la ja S uom en y lio p p ila skuntie n liito n e d u sta ja Jyrki O r a n e n sekä e ri p o liittis te n p u o lu eiden edusta jia. P uhetta jo h ti Pekka K i l p i. K E S K IV IIK K O N A e s ite ttiin K ino P alatsissa p o liittin e n elokuvasarja, ke sto a ika n. 6 tuntia. VAR S IN A IN E N v u o s iju h la p ä ivä a lk o i klo 10 kunnia kä yn n e illä H. G. P orthanin p atsaalla ja V. A. K o skenniem en haudalla. K lo 12 p i detyssä e d u sta jisto n ju h la k o k o u k sessa ja e ttiin a n sio m e rkke jä ja kuts u ttiin S o ih iu k illa n jä se n iksi o i keustieteen to h to ri Hannu K l a m i ja vara tu o m a ri P ekka K ilp i. Klo o li o n n itte lu je n vastaanotto. Klo 18 T urun K aupungin te a tte rissa alkaneessa p ä ä juhlassa e sitelm öi Tasavallan p re s id e n tti U rho K e k k o n e n aiheesta "N ä kökohtia S uom en u lk o p o litiik a s ta ", m ikä illa lla te le v is io itiin. Juhla n m u siikista h u o le h ti SHO:n s o itto k u n ta ja p u h e e n vuoro ja käyttivät y lio p p ila s kunnan e sim ies Jukka M i k k o l a, k a u p u n g in valtu u sto n p u heenjohtaja H e ikki M u n t e r, ylio p is to n re h to ri K a a rlo H a r t ia la ja y lio p p ila s kuntie n liito n vara p u h e e n jo h ta ja J u kka R a n t a n e n. Päätenum erona o li k a u p u n g in te a tte rin esittäm ä näytelm ä "A u ra ja tä h d e t". Juhlailla llis illa T urun linnassa klo 22 lausui ju h la y le is ö n terve tu lle e ksi y lio p p ila skunnan h a llitu ksen puheenjo h ta ja H arri K a i n u l a i n e n, m u siikista h u o le h ti D ile ta n tti di T u rku ja vu o siju h la e site lm ä n p iti ap.prof. Juha V ik a t m a a a iheenaan "V e sie n saastum inen rik o s o ik e u d e llis e s ta näkökulm a sta ". PERJA N TAIN A oli klo A katem iatalossa V. A. K oskennie m i-m a tin e a ja klo 21 Y lio p p i la ste a tte rissa V a lta ri Jä n tti K o ljo se n näytelm ä "K u lk u rin va lss i", lauantaina klo 20 tanss itila is u u k s ia Y lio p p ila s ta lo s s a ja Kårenissa sekä la u lu - ja k a b a re e ilto ja o sakunnissa ja sunnuntaina klo 12 la ste n ju h la t Y lio p p i lastalossa. L a ste n ju h lie n riem ua o heisessa kuvassa. V A LT A K U N N A LLIS E N ra ittiu s v iikon teem a n a o li tä n ä vu o n n a S e l v ää m a lka a. T urun kaupungin ra ittiu s la u ta k u n ta jä rje s ti T u ru n K o n s e rttita lo s s a ra itiu sviiko n a v a ja is ju h la n, jo s s a tervehdyssanat lausui ra ittiu s la u ta k u n n a n puheenjo h ta ja Lauri Kais ai m i ja ju h la puheen p iti m aaherra Sylvi SiIt a n e n. Muusta ohjelm asta vastasivat T u ru n k a u p u n g in o rk e s te ri, Turun K iik u rit, T u ru n H e lka tytö t, M a rja -T e rttu D ie tric h, L ahja S alviand e rin liik u n ta k o u lu n o p p ila a t ja m ie s k u o ro L aulun Ystävät. E nnen ju h la a ra ittiu s la u ta k u n ta sekä tu rk u la is e t ra ittiu s -, liikenneja. k a n s a la is jä rje s tö t jä rje s tiv ä t S elvää m a tkaa-m a in o sauto kulku e e n ja -k ilp a ilu n. K u lkueeseen o sa llistu i 50 a u to a ja k ilp a ilu u n 22 jo u k k u e ita. K ilp a ilu n p a rh a a t o liv a t T u run M o o tto riv ä e n R aittiu sse u ra, T u run K ansanta n ssin Y stävät ja Ry. T a im i II. K u n n ia kirja n ja kunnia m aininnan saivat M aarian Käm m e kä t ja T urun K ris tillin e n R aittiusseura. K ulkueen järjestäytyessä K a u p p a to rilla kaupungin va ltu u sto n p u h e e n jo h ta ja H e ikki M u n t e r e s itti kaupungin tervehdyksen ja m usiikisia huolehti Turun seurakuntien p uhallinyhtye. Illa lta K upittaan U rh e ilu h a llissa pid e tyssä n u o risotila isuudessa e siin tyi mm. rockyhtye VOODOO, V ie stikilvassa olivat m ukana mm. u rh e ilija t P ekka P ä i v ä r i n t a, R isto I v a n o f f ja Ilkka N u m m i s t o sekä M M -suunnista ja tyttö L iisa V e i j a l a i n e n. Juonta ja n a to im i H a rri MeI a s n i e m i. Liike n - n e ve ik k a u s k ilp a ilu u n O suusliike T a rm o la la h jo itti Jopo-p yörä n. R aittiu s v iik o n aikana Turussa jä rje s te t tiin yli 50 y le isö tila isu u tta. V to im in ta n sa a lo itta n u t T urun tyttölyseo v ie tti vuotisjuhliaan. S a m ppalinnan m äellä sija itse va ko u lu ta lo va l m istui v ja lisära kennus v V altion koulu n a lyseo on to i m inut 80 vuotta. V uodesta 1964 koulussa on to im in u t 8-vuotinen lin ja, jo lta ensim m ä iset o p p ila a t s u o rittiv a t y lio p p ila s tu tk in n o n tämän vuoden keväällä. K a ik k i viim e vuoden syksyllä koulu u n tu lle e t l-lu o k k a la is e t a lo ittiv a t 8-vuotisen tyttö lyse o n, jo te n k o k o koulu m uuttuu a ste itta in 8 -vuotiseksi. Koulun o p p ila sm ä ä rä on m eneillä ä n o levana lu kukautena ja o p e tta jia on 59. K oulun e n sim m ä isenä jo h - ta ja tta re n a to im i O lga L e m b e r g , Naem a L e m b e r g jo h ta ja tta re n a ja re h to rina , A rm a s E n s i o re h to rin a T oivo L e h t o v a a r a re h to rin a ja s iitä alka e n nykyinen re h to ri A ili S u v a n t o. A LEKSIS Kiven päivänä T urun A le ksis K ivi-k e rh o s u o ritti kunnia käynnin k irja ilija m e s ta rin patsaalle T urun K aupungin te a tte rin edusta lla. T ila isu u d e n m u s iik k io h je lm a sta h u o le h ti T urun M etsänkäv ijä in s o itto k u n ta ja puheen piti k o uluneuvos Sam po H a a h t e l a. K erhon seppeleen laskivat puheenjo h ta ja, asessori E rkki V u o r i ja sih te e ri, m yym ä lä n h o ita ja Esko K o s k e l i n. L isäksi la skettiin T u run y lio p p ila s k u n tie n seppele ja k a u p u n g in te a tte rin "S eitsem än ve l je k s e n " n ä y tte lijä in kukkalaite. T URUN kaupunki, S uom i N euv o s to liitto -S e u ra ja v peru s te ttu "K a n sain välin e n k irja "-y h tiö M ezhdunarodnaya K niga jä r jestivät yhteisto im in n a ssa W äinö A altosen m useossa neuvosto liitto la isen kirjanäyttelyn S o sia lististe n N euvostotasavaltojen Liiton 50-vuotisjuhlavuoden m erkeissä. N äyttelyn avauksen suoritti pääkonsuli P. G. K r e k o t e n. K utsuvieraina o liv a t läsnä mm. m aaherra Sylvi S i l t a n e n ja kaup.johtaja V äinö J. L e in o. N äyttelyssä o li e s illä noin 700:n n e u vosto liitto la isen k irja ilija n te o k sia suom eksi, venäjäksi, saksaksi ja engla n n iksi sekä lisä ksi kirja - yhtiön ju lka ise m ia ä änilevyjä, p o s tim erkkejä, dia kuvia sekä sanom a- ja aikakauslehtiä. Y h tiö tu o tta a k irjo ja 130 e ri m aahan ja s illä on k a u p a lliset suhteet yli tuhanteen kirja -a la n yritykseen eri p u o lilla m aailm aa, mm. 15:een suom alaiseen kustantam oon tai k irja k a u p paan. UNESCON tila s to je n m ukaan N e u vosto liitto on k irjo je n ju lk a is u - m äärissä m a a ilm a n tila sto n k ä rje s sä. M aassa on neuvo sto va lla n a i kana ju lk a is tu 38 m ilja rd ia kirja a, ja jo k a kuudes k irja m a ailm assa on n e u v o s to liitto la in e n. N e u v o s to liito s sa to im ii 214 kustantam oa, jo tk a ju lk a is e v a t k irjo ja 145 e ri k ie le llä ja näistä 89 on m aan a lu e e lla p u hutta via kie liä. TURUSSA W äinö Aaltosen museossa jä rje s te tty y n p a ik a llis liik e n n e p ä iv ä ä n o s a llis tu i T urun, T am p e re e n ja H e lsin g in liike n n e la ito ste n jo h to h e n k ilö itä ja la u ta kuntie n jä seniä. P äivän te e m a na o li "J u lk is e n liik e n te e n tu rv a llisu u s. A pul. k a u p.jo h ta ja Paavo K o p o n e n ja d ip l.in s. P entti S a v o la in e n s e lo s tiv a t T u ru n kau-

20 p u n g in liik e n n e la ito k s e n h is to ria a ja tu le v a is u u d e n näkym iä. M uina a lu s ta jin a o liv a t to im is to p ä ä llik k ö E rik D u r c h m a n, to im itu s jo h ta ja M a tti L a a m a n e n, o s a sto p ä ä l lik k ö H e lg e H e n r i k s s o n ja y lijo h ta ja R auno M ä k i n e n. Päivän yhteyteen oli järjestetty pienim uoto in e n liik e n n e v ä lin e id e n näyttely. T ila is u u d e s s a o liv a t läsnä m a aherra S ylvi S i l t a n e n, lä äninneuvos Y rjö A l i h a r m i ja p o liis im e s ta ri H e lg e K u k k a m ä k i. TURUN k a u p u n g in K äsityö lä iskatu 7:ään peru sta m a ssa a skarte lu - ta lo ssa on jo k a is e lla kaupungin a s u k k a a lla m a h d o llis u u s käydä ask a rte le m a ssa. T o im in ta a lo ite ttiin s y k s y llä ja e n s im m ä is e llä koulu tu s- ku rs s illa o p e te ttiin tekem ään lastutö itä. O s a n o tta jia o li 16 ja o h ja a ja na K irs ti O k s a n e n. Ennen vu o den va ih d e tta jä rje s te ttiin vielä lo v ile ik k a u s -, D arvi-, tin a - ja em a lity ö k u rs s it. TU R K U LA IN E N ra ke n n u sto im isto A. P u o l i m a t k a O y sai tänä vu o n n a v a lta k u n n a llis e n y rittä jä p a l- kinnon asuntotuotannon kehittäm i sestä m aassam m e. V iim e h e lm i kuussa 25 vu o tta tä y ttä n y t y h tiö oli s iih e n m ennessä ra ke n ta n u t a sunto a e li a sunnon n o in ih m ise lle. T a ite ilija M auno H o n kasen s u u n n itte le m a p a lk in to on h o p e a sta v a lm is te ttu ty y lite lty ratask u vio, jo k a on k iin n ite tty ta m m i- a lu s ta lle yhdessä k u lta is e n Y -k irja i- m en kanssa. T u rk u la is is ta y rity k s is tä on a ik a is e m m in saanut y rittä jä - p a lk in n o n O y W a l l a c A b v ja O y N a v i r e A b v V A R S IN A IS -S U O M E N S o ke rita u - tiy h d is ty s D ia b e te s on saanut om an to im in ta h u o n e is to n A u ra ka tu 5:stä. Y h d is ty s on a n o n u t ja saanut T u run ka u p u n g ilta m arkan k o ro tto m a n la in a n uusien tilo je n o s to n ra h o itta m is e e n. Lääkärin ja sa ira a n h o ita ja n vasta a n o to n o h e lla ku u lu v a t u u siin tilo ih in d ia b e e tik ko je n o p a stu s- ja k e rh o tila t. N euvola ssa jä rje s te tä ä n e rity is o h je lm a a n u o rille, mm. tri A n tti K u m e n t o a lo itta a to im in n a n nuorte n, yli 15- v u o tia itte n p o lik lin ik a lla. T U R U N k a u p u n g in h is to ria llis e s sa m u seossa a v a ttiin pukuhistoriallinen näyttely "Suom a la is ia a se p u ku ja 125:n vuoden a i ka n a." N oin vuoden ajan avoinna o le va n ä ytte ly p y rk ii antam aan k u van asepuvun ke h ityksestä S uom essa v u o d e s ta 1846 jo llo in S u o m e n K re n a tö ö rita rk k ä m p u ja p a - ta ljo o n a m u o d o s te ttiin ja s ijo ite ttiin T u rk u u n aina nykyp ä iviin sa a k ka. S a n o m a le h d issä ju lk a is tu n ilm oituksen tuloksena museolle L e n in g r a d in p ä iv ä T uru ssa T u ru s s a v ie te ttiin s u n n u n ta in a y h d e k s ä ttä k e rta a p e rin te is tä L e n in g ra d in p ä iv ä ä, jo n k a jo h ta v a n a a ih e e n a tän ä v u o n n a o li S o s ia lis tis te n N e u v o s to ta s a v a lto je n L iito n 50 -v u o - tis ju h la. P ä iv ä n tila is u u k s iin o s a llis tu iv a t m m. L e n in g ra d in k a u p u n g in v a ltu u s k u n ta jo h ta ja n a a n k a u p u n k in e u v o s to n t o i m e e n p a n e v a n k o m ite a n v a ra p u h e e n jo h ta ja F jo d o r K o k o u - r o v, N SS:n Len in g rad in osasto n v a ltu u s k u n ta jo h ta ja n a a n Y s tä v y y s ta lo n jo h ta ja V ik to r K r e k o v ja a m m a ttiy h d is ty s - v ä e n v a ltu u s k u n ta jo h ta ja n a a n a m m a ttiliitto je n n e u v o s to -o (g a - n is a a tio k o m ite a n p u h e e n jo h ta ja P jo tr P o p o v. N e u v o s to la iv a s - to n 8 5 -jä s e n in e n la u lu - ja ta n s s iy h ty e k o n s e rto i T u ru s s a ja a n to i k u u d e n n e n k o n s e rtin L e n in g ra d in p ä iv ä n p ä ä ju h la s s a T u ru n K o n s e rttita lo s s a J u h la n a v a u k s e n s u o ritti k a u p.jo h ta ja V ä in ö J. L e i n o, te rv e h d y k s e n T u ru lle e s itti v a ra p u h e e n jo h ta ja F jo d o r K o ko u ro v ja ju h la e s ite lm ä n p iti p ä ä k o n s u li P. G. K r e k o t e n. N EU V O S TO LAIVASTO N la u lu - ja ta n ssiyhtyeen v a s ta a n o tto tila isuudessa T urun T a idem useon edessä p u h u ivat T urun kaup.valtuuston p u h e e n jo h ta ja H e ikki M u n t e r, T u run varuskunnan p ä ä llik k ö, eversti P auli K a s k e a l a ja yhtyeen jo h ta ja. kom entaja A leksei K o I e s k - nik o v. Sam an päivän ilta p ä i vä llä yhtye k o n serto i K o n s e rttita lossa tu rk u la is ille va ru sm ie h ille ja illa lla o li ensim m äinen konsertti y le isö lle. Täm ä, kuten yhtyeen m uut viisi k o n serttia o li lo p p u u n myyty. TURUN kaupungin n u o risola u ta - la h jo ittiv a i asepukunsa U udenm aan R a kuunarykm entissä palvelle e t jo h ta ja A eon A m i n o f f (H elsinki), ra tsu m e sta ri K urt D e g e r m a n (V ih ti), e v e rs tilu u tn a n tti C arl von H a a r t m a n (E spanja) ja jo h ta ja M ikael Saw e Ia (Kokkola). Museon a sepukukokoelm iin on nyt saatu arvokkaana lisänä U udenmaan R a kuunarykm entin asepuvun m allit 1922 ja Asepuvun kehityksestä kerro ta a n kuvin ja te kstein sekä m useon ko ko e lm ista valittu je n asepukujen avulla. kunnan järjestäm ä Suomen ja Neuvo s to liito n ystä vyysto im in ta a e sitte levä va lo kuvanäytte ly a vattiin lauan ta in a T urun Y lio p is ton lu o n n o n tie te e n talossa. T ila i suudessa p u huivat n u o ris o la u ta kunnan puheenjohtaja A ntti S u o m i n e n, Y stävyystalon jo h ta ja V ik to r K rekov ja S N S :n ylio p p ila s n e u - voston p u h e e n jo h ta ja A rm as L a - h o n i i t t y. T urun T a id e h a llissa avattiin lauantaina le n in g ra d ila isen g ra fiik a n näyttely, jossa o li e s illä 82 työ tä 3 4 :ltä g ra a fiko lta. T urun T a ite ilija s e u ra n jä r jestäm än näyttelyn avauksen suoritti k a u p.jo h ta ja V äinö J. Leino. T urun K o n s e rttita lo o n jä rje ste tyn N e u vosto liito n 5 0 -vuotisjuhlanäytte - lyn avajaistila isuudessa su n n u n ta i na p u huivat T urun kaup.valtu u sto n p u h e e n jo h ta ja Heitoki M u n te r ja pääkonsuli P. G. K rekoten. T urun K a u p u n g in o rkeste rin p uhallin yhtye e s itti m u s iik k ia kapellim estari Paavo R a u t io n johdolla. Y STÄVYYSPÄIV Ä a lo ite ttiin sunn untaina aam upäivä llä kukkien lask u lla A u ra katu 15 e d u sta lla s ija itsevalle L e ninin m uisto la a ta lle. K u k kala itte e n laskivat mm. T urun ja L e n in g ra d in kaupunkie n edusta ja t J ä rje s tö s ih te e ri Jorm a Val t a k a - r i puhui. P äivällä T urun kaupunki ta rjo si lounaan le n in g ra d ila is ille v a ltu u s k unnille. M aanantaina L e n in g ra d in ka u p u ngin valtu u skunta v ie ra ili aam u p äivällä P uolalan yhteislyseossa, jo ka kaksi vu o tta sitte n solm i ystävyyssopim uksen L e n in g ra d in koulun num ero 154 kanssa. M aananta i-ilta n a p id e ttiin T urun lin n a n Kuninka a n salissa T urun ka u p u n g in v a ltu u sto n ju h la is tu n to. jo h o n ystävyyskaupungin v a ltu u skunnat o sa l listuivat. T ervehdyspuheen piti k a u p.io h ta ia V äin ö J. Leino ja e site lm ö its ijä n ä o li prof. Ja a kko N o u s i a i n e n. TURUN Työväen U im a rit v ie tti 50- v u o tisju h la a n sa p e rja n ta in a , jo llo in o li mm. ju h la va sta a n o tto H o te lli Turussa. O nnitte lu n sa e s ittiv ä t mm. T urun kaupunki, T u run Työväen S ä ä stö p a n kki ja O su u sliike T arm ola. T ila isu u d e ssa o je n n e itiin e rä ille seuran jä senille SVUL:n, S U L:n ja T U K :n le vykkeitä. p la ke tte ja. a n s io m e rk k e jä ja standaare ja. S euran p e rustava kokous p id e ttiin ja tässä kokouksessa seuraan liitty i 60 jä sentä. R e k is te rö im is p a p e rit seura sai E nsim m ä iseksi p u heenjohtajaksi valittiin Jussi V a i n i o, s ih te e rik s i P entti V i h e r v a a- r a ja ra h a s to n h o ita ja k s i K osti Lumme. N ykyiseen jo h to kunta a n kuuluvat P ekka Lundberg p u h eenjohtajana, S eppo Jalava varap u he e n jo h ta ja n a, T erho P o tinkara s ih te e rin ä, Rauha V i- h e r v a a r a ra h a sto n h o ita ja n a ja m uina jä s e n in ä A a rn e Karmavaara, J a rk k o Salmi Hannu Jalonen, O sm o Kanerva ja A ntti Joki nen. K u n n ia p u h e e n jo h ta ja on P entti V ihervaara. SY Ö P Ä K R O O N IK K O JE N a u tta m i seksi toim e e n p a n n u ssa v a lta kunnallisessa "P u n a in e n su lka "-ke rä yksessä kertyi va ro ja yhteensä m k 91 p, jo s ta Turun 11 n L io n s -k lu b in osuus o li m k 37 p. M aan to ise ksi s ijo ittu i LC T u rku S u ikkila keräystuloksellaan m k 21 p. Y li m kn ke rä ystu lo kse n saavuttaneita o li yhteensä 39 k lu b ia ja niiden jo ukossa ovat S u ikkila n k lu b in lisäksi T u rku C ity m k 50 p ja T u rku Å b o m k. Turun ja P orin läänin y h te istu lo s o li m k 58 p, jo k a on asukasta kohti 1,22 mk. SUOMESSA vietetyn Korean d em okraattisen kansantasavallan e lokuvaviikon m erkeissä K ino-t urussa esite ttiin P ohjois-k oreassa tu o te tu t elo ku va t "K u k k a is ty ttö " ja "K u m g a n g -S a n v u o ris to ty ttö ". Turun kaupungin tervehdyksen e sitti k a u p.jo h ta ja V äinö J. Leino ja S uom i K orea S euran T urun osaston p u h e e n jo h ta ja kansanedustaja A n n a -L iisa Jokinen lausui kore alaisen valtuuskunnan ja yleisön te rvetu lle e ksi. V altuuskunnan jäsen, e lokuva-alan pääohja a ja Maek M i n puhui. Turussa vieraat tutustuivat mm. T urun k a u p u n g in te a tte riin. Sisällys - L au ri H u o vin e n : T urun tu o m io kirko n tu le vaisuus... 3 V ä in ö J. L ein o : Turku Suom en T u rku. 5 O iv a K o ivisto : T urun a p u la iskaupung in jo h ta jilla on puheenvuoro 7 A le ksis Kiven m uisto T u russa... 8 O le T o rv a ld s : P ä rlstickeri fö r en å bobo: att to lk a "P ia e C a n tio n e s" 9 T urun h istorian v a lo tta jia.. 10 C a rl-r u d o lf G a rd b e rg : F renckellska try c k e rie t efter branden P e n tti K o ivu n e n : K oroinen, T urun e d e ltä jä 14 E rk ki V u o ri: Taidemuseo k e rto o 16 A lla n S a lo m a a : K äsiteharhoja Portsan poja n k o u lu tie llä Anu K a s k e a la : Ä itin i Paula Karasti, tu rk u lainen k irja ilija T u u la L eim u : T eatte ria käsityönä. Peru ukkim estari Juhani Jaatin e n m uistelee T a in a H e rra la : T u rku-seura to im ii VALTATIE l:n para n n u styö välillä S kanssin m ä ki Y lik y lä P araisten tienhaara a n K aarinassa on v a lm is tunut. T ieosuuden vih k iä is e t p id e t tiin ke s k iv iik k o n a A vauspuheen p iti T urun k a u p u n g in valtuuston p u h e e n jo h ta ja H eikki Munter ja v a ltio valla n te rvehdyksen e s itti T V H :n p ä ä jo h ta ja M artti Niskala. T ien yli pingoite tu n sin iva lko ise n nauhan katkaisi kaup. jo h ta ja V äin ö J. Leino. U udenm aantien ja tkeena kulkevan m o o tto rika d u n p itu u s on 4,9 km. L isäksi on rake n n e ttu yksity is iä ja m uita te itä n. 7 km. polkupyörä - teitä ja ja la n ku lku kä ytä viä 10,2 km, ris te y s s ilto ja 2 kpl ja a lik u lk u k ä y täviä 7 kpl. M o o tto rik a tu on 30 m. leveä sisääntuloväylä, jossa on kaksi 7 m. leveää a jo ra ta a ja niissä kum m assakin kaksi kaistaa. A jo ra dat on to isista a n e ro te ttu n. 10 m. leveällä n u rm ikko ka ista lla. K ustannukset ovat n. 13,3 m ilj. m k, jo sta s ilta tö id e n osuus n. 3,0 m ilj. mk, yksityiste id e n liittym ä - ja jä rje ste lykustannukset n. 0,7 m ilj. m k ja korja u s k u s ta n n u k s e t n. 2,5 m ilj. mk. Turun kaupungin kustannukset ovat m k (kadut ja tie t 1,2 m ilj. mk, vesi- ja vie m ä rijo h to ty ö t mk, p u h e lin la i toksen työt m k, sähkönja kelu o sasto n työ t mk, a liku lku kä ytä vä t m k ja tien ra kennustöiden a loittam iseen mk). R yövärinkivi ja S kanssin veräjän pylväät ovat sijo ittu n e e t tien vie reen. Innehåll A u lis P o tin k a ra : O nko T u rku jä ä m ä ssä ta ka p a ju lle u rh e ilu la ito s te n ra kentam isessa? R e in o K a n e rv a : Turku osto s- ja m a tk a ilu - kaupunkin a ruotsala isen la iva m a tka ilija n silm issä 27 O iv a K o ivisto : P ikisaari a sunto a lu e ja u lkom useo T a in a H e rra la : S am ppalinnan m ylly kappale e lin k e in o e lä m ä m me h isto ria a M a rtti P a rk k a ri: Turun M u s iik k io p is to 10- vuotias T urussa tapahtu u T urun y lio p is to n y lio p p ila s kunnan 5 0 -vuotisju h la t.. 34 L e n in g ra d in päivä T urussa Liedon V anhalin n a n m useoon ka n satie te e llin e n osasto.. 39 K a n s ik u v a : "S eitsem än v e lje k s e n kuvia T urun K a u p u n g in te a t te rin esityksestä. V alok. Ju h a Lukala. TURUN N u o rkauppakam a rin jä r jestä m ä T V -stereo ja k o d in k o n e e t 73-näyttely avattiin T u ru n K o n s e rttitalossa p e rja n ta in a N e ljä päivää avo in n a o lle e n n ä yttelyn avauksen s u o ritti N u o rka u p pakam arin p u h e e n jo h ta ja, p a n k in jo h ta ja P auli Komi. N ä y tte ly p ro je k tin jo h ta ja n a o li to im itu s jo h ta ja J u kka V i h a n t o. N ä y tte ille a s e tta jina oli 20 alan valm istajaa ja maahantuojaa. P ie n im u o to isen n äyttelyn ta rk o itu k s e n a o li anta a k ä v ijö ille tilaisuuden tutustua alan huom attavim p iin u u tu u ksiin. N äyttelyssä oli m yös saatavissa S uom en R a d io liik k e id e n L iitto ry:n kusta n ta m a 500-sivuinen va lin ta o p a s, jo h o n oli ko o ttu tie to ja k u lu tta jia va rte n