ÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT JA ENERGIA- MARKKINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT JA ENERGIA- MARKKINAT"

Transkriptio

1 ÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT JA ENERGIA- MARKKINAT

2 SISÄLLYS 4 Älyverkkotutkimus luo perustaa tulevaisuuden energiajärjestelmälle 6 Ohjelman vaikuttavuus 7 Osallistujan puheenvuoro 8 Älykäs sähköverkko 10 Tulevaisuuden energiajärjestelmä 12 Tasasähkö tuo varmuutta sähkönjakeluun 14 Sähköautot sujuvasti sähköverkkoon 17 Sähkön kysynnästä joustavaa ja joustosta kannattavaa 19 Kaikki hyöty etäluettavasta sähkömittarista 21 Tuulivoima ja sähköverkko haastavat toisensa 23 Kotitaloudet kasvavat sähköntuottajiksi vähitellen 24 Älykäs sähköverkko vaatii uutta teknologiaa 27 Älykäs sähköverkko korjaa itse vikansa 29 Nopea tiedonkulku helpottaa vikatilanteissa

3 4 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 5 ÄLYVERKKOTUTKIMUS LUO PERUSTAA TULEVAISUUDEN ENERGIAJÄRJESTELMÄLLE ABB OY AIDON OY ALSTOM GRID OY CARUNA OY OY CYBERSOFT AB ELEKTROBIT WIRELESS COMMUNICATIONS OY ELENIA OY EMPOWER IM OY EMPOWER OY EMTELE OY Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset kehittivät tulevaisuuden energiajärjestelmää monialaisessa tutkimusohjelmassa Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat. Sähköverkon älykkyydellä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan automaatiota, joka parantaa verkkojen luotettavuutta ja kannattavuutta. Pitkällä aikavälillä älyverkkotutkimus tähtää kuitenkin radikaaleihin muutoksiin energiamarkkinoilla niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, kertoo ohjelmapäällikkö Jani Valtari. Muutoksia edellyttävät kestävän kehityksen tavoitteet energiantuotannossa sekä lisääntyvä sähköenergian tarve. On varmistettava, että tulevaisuuden sähköjärjestelmä tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Tutkimusohjelman tavoitteena oli kehittää älyverkkoratkaisuja, joita voidaan havainnollistaa Suomen energiajärjestelmässä ja hyödyntää maailmanlaajuisesti. Ratkaisut liittyvät verkkojen arkkitehtuuriin, komponentteihin, hallintaan ja ylläpitoon. Teknologian ohella ohjelmassa kehitettiin liiketoimintamalleja tulevaisuuden sähkömarkkinoille. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena oli vahvistaa alan osaamista ja kilpailukykyä Suomessa. Lähtökohtamme on erittäin hyvä. Suomi ja muut pohjoismaat ovat aivan kärjessä automaatioteknologian hyödyntämisessä sähköverkoissa. Voidaan sanoa, että sähköverkot ovat jo nyt älykkäitä, mutta kehitys jatkuu yhä nopeampana, Valtari toteaa. Älyverkkojen kehittäminen edellyttää teknisesti ennen kaikkea energiateknologian sekä tietoja viestintäteknologian asiantuntemusta. Lisäksi käytännön ratkaisut vaativat tiivistä yhteistyötä sähkön myyjien ja jakelijoiden välillä. Yhteistyön eri tasot varmistettiin liittämällä ohjelmaan peräti 25 yrityksen ja 8 tutkimuslaitoksen voimat. Tutkijat hyödynsivät ja vahvistivat myös kansainvälisiä verkostojaan. Yhteistyö on mahdollistanut sen, että olemme voineet tutkia koko järjestelmän muutosta. Olemme luoneet tutkimusalustoja, joiden avulla olemme voineet demonstroida tutkimustuloksia todellisissa ympäristöissä. Samalla olemme rakentaneet valmiuksia uusille tuotteille ja toimintatavoille. Tästä yritysten on helppo jatkaa omaa tuotekehitystään, Valtari sanoo. Hän itse työskentelee ABB:llä, joka oli yksi ohjelman osallistujista. Tutkimusohjelmaa johti CLEEN Oy (Cluster for Energy and Environment), joka on strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) energia- ja ympäristöalan yrityksille ja tutkimusyhteisöille. Ohjelma tunnetaan nimellä SGEM (Smart Grids and Energy Markets) eli Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat. Sen kokonaisarvo oli 52 miljoonaa euroa, josta yritykset maksoivat 34 prosenttia, julkiset tutkimuslaitokset 10 prosenttia sekä Tekes 56 prosenttia. Ohjelma alkoi vuoden 2010 alussa ja päättyy helmikuussa FINGRID OYJ HELEN SÄHKÖVERKKO OY HELSINGIN ENERGIA INNO-W OY MX ELECTRIX OY NOKIA SIEMENS NETWORKS OY OULUN SÄHKÖNMYYNTI OY SUUR-SAVON SÄHKÖ OY TEKLA OY TELIASONERA FINLAND OYJ THERE CORPORATION OY THE SWITCH DRIVE SYSTEMS OY TIETO FINLAND OY VANTAAN ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY VIOLA SYSTEMS OY AALTO-KORKEAKOULUSÄÄTIÖ ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MITTATEKNIIKAN KESKUS OULUN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT VAASAN YLIOPISTO 52 MILJ. 34 % YRITYKSET 10 % JULKISET TUTKIMUS- LAITOKSET 56 % TEKES

4 Ohjelman vaikuttavuus YHTEISKUNNALLISESTI VAIKUTTAVA 108 UUTTA 41 JATKO- 20 ULKOMAISTA DIPLOMI-INSINÖÖRIÄ CLEANTECH-ALUEELLE OPISKELIJAA TUTKIJAA SGEM-ohjelmassa tehty selvitys tuki merkittävästi mikrotuotantolaitosten teknisten vaatimusten Euroopan tason harmonisointia Suomen osalta. Selvityksen pohjalta annoimmekin Energiateollisuudessa valtakunnallisen suosituksen hyväksyä Suomessa jakeluverkkoihin Saksan standardit täyttävät mikrotuotantolaitteet. Tämä avasi Suomen markkinat useille uusille mikrotuotantolaitteiden valmistajille ja näin edisti mm. aurinkosähkön yleistymistä INA LEHTO, asiantuntija Energiateollisuus ry OPERATIIVISESTI TEHOKAS 840 SUUNNITELTUA 95 % TUOTOSTA BUDJETOIDUISTA KULUISTA SGEM on ollut paitsi rahoittaja, myös tärkeä kanava yhteistyöhön teollisuuden kanssa, mutta ennen kaikkea se on mahdollistanut pitkäjänteisen työskentelyn tutkimusaiheeni parissa. Tällainen sitoutuminen on poikkeuksellista nykyisessä pirstaloituneessa rahoituskentässä. ANTTI MUTANEN, tutkija Tampereen teknillinen yliopisto TIETEELLISESTI KORKEATASOINEN VÄITÖS- KIRJAA VERTAISARVIOITUA TIETEELLISTÄ LEHTI- ARTIKKELIA KONFERENSSI- JULKAISUA SGEM on tuottanut uutta tietoa niin sähkömarkkinoista kuin verkkotekniikastakin. Esimerkki teknologian kehittämisen tieteellisestä tuloksellisuudesta on maailman ensimmäinen jatkuvassa sähkönjakelukäytössä oleva haja-asutusalueen ±750 V pienjännitteinen tasasähkömikroverkko ja siihen liittyvät 3 väitöskirjaa, 8 lehtiartikkelia, ja kymmenet konferenssijulkaisut. TERO KAIPIA, tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TEOLLISESTI MERKITTÄVÄ 240 TEKNISTÄ 13 TUTKIMUS- 23 MILJ. RAPORTTIA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN PILOTTIA UUSIA SISÄISIÄ T&K HANKKEITA There Corporation on hyötynyt merkittävästi SGEM-ohjelmasta. Se on mahdollistanut kysynnänjouston ratkaisujen tutkimista yhdessä, mutta lisäksi se on auttanut luomaan business-kontakeja meille tärkeisiin partnereihin. SGEM-ohjelmaa on hallittu erittäin hyvin, mikä näkyy siinä että tekeminen ei ole siiloutunut vaan partnereiden aito kiinnostus yhteistyöhön on jatkunut koko ohjelman ajan. MIKAEL LATVALA, teknologiajohtaja There Corporation Oy OSALLISTUJAN PUHEENVUORO Älykkäät sähköverkot ovat maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä Cleantech-ratkaisuista. Juuri älykkäiden sähköverkkojen avulla mahdollistetaan uusiutuvan sähköntuontannon merkittävä lisäys. Uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaatimukset toimitusvarmuuden ja vikasietoisuuden osalta kasvavat. Yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi sähköenergiasta, mikä edelleen korostaa älykkäiden sähköverkkojen merkitystä. Suomessa on merkittävää älyverkko-osaamista eri toimialoilla ja tieteenaloilla. Osaaminen kohtaa SGEM-tutkimusohjelmassa. Laajan ja monialaisen konsortion avulla olemme yhdessä pystyneet mallintamaan tulevaisuuden sähköverkkoja jo tänään yksin se ei olisi mahdollista. Tämä auttaa ABB:tä yhä kiristyvässä globaalissa kilpailussa monella tavalla. Yhteistyössä olemme rakentaneet uusia ratkaisuja, joilla Suomen oman sähköverkon älykkyys pysyy kehityksen kärjessä ja Suomessa kehitetyistä ratkaisuista saadaan globaaleja huippuvientituotteita. Tämä on tutkimuspanostuksemme lopullinen päätavoite. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee entistä enemmän korkean jalostusarvon Cleantech-osaamista sekä toimialarajat ylittävää innovointia. SGEM -ohjelma on ollut hyvä esimerkki siitä, miten innovaatiokeskittymiä luodaan. Toivomme laajapohjaisen tutkimusyhteistyön jatkuvan myös SGEM-ohjelman jälkeen. TAUNO HEINOLA Toimitusjohtaja ABB Oy

5 8 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS PERINTEINEN SÄHKÖVERKKO ÄLYKÄS SÄHKÖVERKKO Älykäs sähköverkko PERUSVOIMA SUURJÄNNITE KV KESKIJÄNNITE KV HAASTEENA toimitusvarmuus ja sähköverkon uudet komponentit TUULI- PUISTO PIENJÄNNITE 400 V / 230 V REAALIAIKAISET SÄHKÖMARKKINAT HAJAUTETTU TUOTANTO KAAPELOINTI SÄHKÖ- AUTOT OHJATTAVA KULUTUS APUNA uudet tietotekniset ratkaisut ENERGIAVARASTOT SÄÄTÖVOIMA AKTIIVISEN VERKON HALLINTA AVOIMET TIETOLÄHTEET 4G ETÄLUETTAVAT SÄHKÖMITTARIT MOBIILILAITTEET ÄLYKÄS SÄHKÖASEMA TULOKSENA uudet älykkäät toiminnot ÄLYKÄS MUUNTAMO NOPEA TIEDON- SIIRTO ITSEKORJAAVAT VERKOT SÄÄSTÖJÄ VERKON- VAHVISTUSKULUISTA KYSYNNÄN- JOUSTO ENNAKOIVA KUNNONVALVONTA TAVOITTEENA uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit HAJAUTETTU TUOTANTO ENERGIA- VARASTOT TASASÄHKÖ SAAREKE- VERKKO VIRTUAALISET VOIMALAITOKSET JOUSTON MYYNTI SÄHKÖMARKKINOILLA AKTIIVISEN KULUTTAJAN PALVELUT CLEANTECH- VIENTITUOTTEITA SUOSITUKSET REGULAATIOON JA TUKIPOLITIIKKAAN ÄLYKOTI, SÄHKÖAUTO, ETÄLUETTAVA SÄHKÖMITTARI, OHJATTAVA KULUTUS...

6 10 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 11 Tulevaisuuden energiajärjestelmä Uusiutuvat energialähteet mullistavat sähköverkot ja -markkinat. Ennen jousti vain sähkön tuotanto, tulevaisuudessa joustaa myös kysyntä. Haasteena on se, miten hajautettu tuotanto liitetään verkkoon tehokkaasti ja luotettavasti, Partanen sanoo. Hänen mukaansa liittymä itsessään on ratkaistu jo varsin kelvollisesti, mutta verkon kuormitus vaatii yhä enemmän huomiota, jotta sähkön tuotanto ja kulutus pysyisivät tasapainossa. Perinteisessä energiajärjestelmässä voimalaitokset ennustavat kulutusta ja säätävät tuotantoa ennustuksen mukaan. Sen sijaan aurinko ja tuuli tuottavat milloin tuottavat ja vieläpä minimaalisin kustannuksin. Tästä seuraa tuotannon ennakoimatonta heilahtelua, joka koettelee järjestelmän tehotasapainon hallintaa mutta myös sähköntuottajien taloutta. Aurinkoisena ja tuulisena päivänä perinteisen voimalaitoksen tulot romahtavat, kun sähkön markkinahinta painuu alas. Pahimmissa tilanteissa tuottaja maksaa asiakkaalle siitä, että tämä ottaa sähköä vastaan. Jos sähköntuotanto ei kannata, voimalaitokset poistuvat markkinoilta. Mutta miten silloin taataan sähkön tarjonta pilvisenä päivänä? Partasen mukaan sähköjärjestelmän uudistuksessa on alkamassa toinen aalto. Tähän mennessä on saatu aikaiseksi paljon hyvää mutta myös ongelmia. Nyt ratkaistaan ongelmat ja luodaan sähkömarkkinoiden uusi malli. Partanen painottaa, että joustavasta kysynnästä huolimatta myös tarjonnan on joustettava, jotta sähkönjakelu pysyisi luotettavana. Ketterä, ohjattava säätövoima voisi täydentää kankeasti säädettävää perusvoimaa ja hallitsemattomasti heiluvaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Ohjattava tuotanto voi tarkoittaa esimerkiksi hetkessä käynnistettävää ja pysäytettävää polttomoottorivoimalaitosta, nopeasti ohjattavaa vesivoimaa tai nykyistä paremmin ohjattavia polttoon perustuvia lauhde- ja vastapainelaitoksia. Joustotuotteiden kasvava kysyntä edistää markkinatalouden mukaisesti kehitystä myös olemassa olevissa järjestelmissä, Partanen sanoo. Sähköverkon kuormitusta tasoittaisi myös mahdollisuus siirtää sähköä yhä pidemmälle. Esimerkiksi Keski-Euroopassa tuuli- ja aurinkoenergiaa voisi siirtää pitkiäkin matkoja sen mukaan, missä aurinko kulloinkin paistaa. Siellä haasteena ovat lupa-asiat. Lisää älyä sähköverkkoon Käsillä on energia-alan suurin murros sitten sähkön käyttöönoton, toteaa sähkötekniikan professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Uudistusten ketju on käynnistynyt energiantuotannosta. Uusiutuvien energialähteiden, kuten auringon ja tuulen, suosio kasvaa, koska energiantuotannossa pyritään rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään siten ilmastonmuutosta. Saman aikaan alaa ajaa muutokseen lisääntyvä sähköenergian tarve. Hajautettua tuotantoa hallitusti Aurinko- ja tuulivoimalat ovat poikkeuksia sähköjärjestelmissä alkaen niiden pienestä koosta. Suurehkoja tuulipuistoja lukuun ottamatta tyypillisiä tuottajia ovat omakotitalot, toimistotalot sekä julkiset tilat. Nämä pientuottajat pyrkivät tavallisesti käyttämään tuottamansa sähkön itse ja myymään ylijäämän verkkoon. Joustoa kysyntään ja tarjontaan Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä sähkön kysyntä joustaa. Partasen mukaan olennaista on saada kotitaloudet mukaan joustamaan tarjoamalla niille helppoja ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Esimerkiksi Suomessa on paljon sähkölämmitteisiä taloja, joissa vesivaraajan voisi lämmittää järjestelmän kannalta parhaaseen aikaan. Varaajan lämmitysteho sopii erinomaisesti myös reserviksi häiriötilanteiden varalle, Partanen sanoo. Hän odottaa, että ensi vuosikymmenellä myös sähköenergian varastoinnista tulee taloudellisesti kannattavaa. Silloin joustoa voivat tarjota muun muassa sähköautojen akut. Joustavat ratkaisut edellyttävät sähköverkon kehittämistä. Nyt yhteinen sähköverkko liittää toisiinsa sähkön käyttäjien, tuottajien ja siirtäjien laitteet. Tulevaisuudessa laitteiden välillä kulkee myös yhä enemmän tietoa tietoliikenneyhteyksien avulla teollisessa internetissä. Viimeistään silloin on kyse älykkäästä sähköverkosta. Partasen mukaan suomalaista sähköverkkoa voi kutsua älykkääksi jo nyt. Esimerkiksi valtaosassa suomalaiskodeista on etäluettava sähkömittari, joka tarjoaa erinomaiset edellytykset älyverkon kehittämiselle edelleen. Sähköverkko kehittyy jatkuvasti ja juuri nyt nopeammin kuin koskaan, Partanen toteaa.

7 12 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS Tasasähkö tuo varmuutta sähkönjakeluun KESKIJÄNNITEVERKKO (VAIHTOSÄHKÖ) 20 KV Pienjännitteinen tasasähkö on taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto, kun jakeluverkkoja uusitaan. Se helpottaa myös hajautettua tuotantoa sekä alueellisten verkkojen erottamista omavaraisiksi saarekkeiksi. Suomessa käytetään verkkovirtana vaihtovirtaa eli vaihtosähköä. Aikoinaan sähköverkkoon valittiin vaihtosähkö muun muassa siksi, että sen jännitettä on helppo säätää muuntajien avulla. Suurille siirtomäärille ja -matkoille sopivat suuret jännitteet, ja jakeluun pienemmät. Tehoelektroniikan kehityttyä tasavirta eli tasasähkö on nostettu esille varteenotettavana vaihtoehtona pienjännitteisessä jakeluverkossa, ja sitä tutkittiin myös SGEM-ohjelmassa. Tutkimuksemme mukaan tasasähkö on järkevä vaihtoehto erityisesti harvaan asutun alueen jakeluverkoissa, kertoo tutkija Tero Kaipia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän perustelee väitettä muun muassa kustannuksilla, jotka syntyvät silloin, kun häiriöille alttiita keskijänniteverkon avojohtoja korvataan maakaapeleilla. Hänen mukaansa kaapeloinnin kokonaishinta laskee merkittävästi, jos osa keskijänniteverkosta korvataan pienjänniteverkolla. Näin voidaan toimia, koska tasasähköllä saavutetaan vaihtosähköä suurempi tehonsiirtokyky pienjännitteisessä sähkönjakelussa. Tasasähköverkkoon on myös edullisempaa ja helpompaa kytkeä hajautettua tuotantoa ja akkuja, Kaipia toteaa. Kaipian mukaan tasasähkö sopii vaihtosähköä paremmin myös kyläyhteisön omaan mikroverkkoon, siis sähköverkon osaan, jonka voi tarvittaessa erottaa julkisesta verkosta saarekkeeksi. Mikroverkossa oma tuotanto ja omat akut voivat tarjota sähköä jopa useiden tuntien ajan esimerkiksi silloin, kun myrsky on lamauttanut laajemman sähköverkon. Tuloksena sähkönkäyttäjien kokemat sähkökatkot vähenevät ja tarve maakaapeloida keskijänniteverkkoa pienenee. Tutkimusohjelmassa kehitettyä tasasähköjärjestelmää voi Kaipian mukaan käyttää monipuolisesti myös taajamien jakeluverkoissa sekä erityiskohteissa, kuten tievalaistuksessa, sähköajoneuvojen latausjärjestelmissä ja jopa kiinteistöjen sisällä. Koska pienjännitteinen tasasähköverkko johtaa useimmiten asiakkaan kotiin asti, kodissa tarvitaan suuntaaja, joka vaihtaa sähkön takaisin vaihtosähköksi, jotta kodinkoneet ja pistorasiat toimisivat. Samalla suuntaaja siivoaa sähköstä pois häiriöt, kuten jännitetasovaihtelut ja räpsyt eli pienet sähkökatkot. Kaipia odottaakin tasasähköverkon kohentavan sähkön laatua sen lisäksi, että se laskee kustannuksia. Modernin suuntaajatekniikan avulla sähkön laatua voidaan hallita paikallisesti tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista, Kaipia sanoo. Hän korostaa, että asiakkaalle asennettava suuntaaja ei ole ylimääräinen laite, vaan sillä voi korvata etäluettavan sähkömittarin siinä vaiheessa, kun mittari vaatisi muutenkin päivitystä. SGEM-ohjelmassa kehitettiin tasasähköverkkoon optimoitua laiteteknologiaa sekä työkaluja verkkojen suunnittelijoille ja rakentajille. Teknologian toimintaa tutkittiin jakeluverkoissa muutaman asiakkaan alueilla. Testiverkkoja rakensivat Suur-Savon Sähkö Oy Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä Elenia Oy ABB Oy:n kanssa. Elenian suunnitteluinsinööri Tomi Hakala odottaa testiverkon tarjoavan pitkän aikavälin käyttökokemuksia, jotka ovat hänen mukaansa ensiarvoisen tärkeitä, kun uuden tekniikan laajamittaista käyttöönottoa suunnitellaan. Koekäyttö on tähän mennessä sujunut hyvin. Seuraava askel on se, että yritykset kehittävät ja tuovat markkinoille tuotteistettuja laitteistoja, joita tasasähkönjakelun laajamittainen hyödyntäminen edellyttää, Kaipia sanoo. Tutkimuksemme mukaan tasasähkö on järkevä vaihtoehto erityisesti harvaan asutun alueen jakeluverkoissa. TERO KAIPIA Tutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto PIENJÄNNITTEISEN TASASÄHKÖN- JAKELUVERKON JÄNNITE ON ±750 V (vrt. pienjännitteisen vaihtosähköverkon jännite on 400 V) TASASUUNTAAJA MIKROVERKON VOI IRROTTAA MUUSTA VERKOSTA SAAREKKEEKSI MIKROVERKKO (TASASÄHKÖ) ± 750 V

8 14 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS Sähköautot sujuvasti sähköverkkoon Kun käytössä on suuri määrä sähköautoja, niiden hallitsematon lataaminen voi sekoittaa sähköverkon tasapainon. Parhaimmillaan sähköautot voivat kuitenkin tasoittaa verkon kuormitusta. TEHO MW Kun sähköautojen käyttö lisääntyy, vaikutus tuntuu sähköverkossa. Sen lisäksi, että sähköautot vaativat energiaa, niiden lataaminen kuormittaa sähköverkkoa epätasaisesti. Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pitää selvänä, että energiantarpeesta selvitään mutta epätasaiseen kuormitukseen on puututtava ennen kuin sähköautot yleistyvät. Aihe otettiin myös osaksi SGEM-tutkimusohjelmaa. Jos suuri joukko sähköauton käyttäjiä lataisi autonsa palattuaan illansuussa kotiin, lataaminen kuormittaisi sähköverkkoa huomattavasti ja edellyttäisi Partasen mukaan merkittäviä investointeja verkkoon. Kun Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusryhmä simuloi verkon kuormitusta, tuli ilmi, että lataamista ohjaamalla lisäkustannukset jäisivät lähes huomaamattomiksi. Jos autonomistajalle riittää, että akku on aamulla täynnä, lataamisen voi ajoittaa mihin tahansa hetkeen sitä ennen, ja kustannukset olisivat aivan marginaalisia. Parhaimmillaan sähköautojen akut voivat jopa tasoittaa verkon kuormitusta toimimalla hajautetun tuotannon energiavarastoina. Katolla oleva aurinkopaneeli tuottaa päivällä sähköä, joka menee autoon, tai jos auto ei ole paikalla, sähkö varastoituu kellarissa sijaitsevaan akkuun ja lorahtaa sitten illalla autoon tai jopa verkkoon, Partanen visioi. Verkkoyhtiöt säästäisivät investoinneissa ja sitä kautta myös kuluttajat siirtomaksuissa. VTT osoitti lisäksi simuloimalla, että sähköautojen tarjoama jousto tekisi hajautetun tuotannon hyödyntämisestä nykyistä helpompaa ja kannattavampaa ja voisi siten vähentää hiilidioksidipäästöjä koko sähköjärjestelmässä. Tällä hetkellä sähköautojen latausjärjestelmät eivät tue älykästä lataamista, mutta lataamista koskeva standardi tarjoaa siihen jo mahdollisuuden. Elektrobit on hyödyntänyt mahdollisuutta ensimmäisten joukossa ja kehittänyt lataamiseen protokollaohjelmiston, joka ottaa huomioon verkon tilan sekä käyttäjän tarpeet, jotka liittyvät muun muassa lataamisen ajankohtaan ja sähkön hintaan. Kun sähköautojen määrä lisääntyy, niiden liittäminen verkkoon älykkäällä tavalla on edellytys verkon kuormituksen hallinnalle, toteaa johtaja Hannu Hakalahti Elektrobitiltä SUORA YÖLATAUS PORRASTETTU YÖLATAUS YHDISTETTY TYÖPAIKKA- JA KOTILATAUS OPTIMOITU LATAUS NYKYINEN TEHONTARVE ILMAN SÄHKÖAUTOJA 12 KELLONAIKA Parhaimmillaan sähköautojen akut voivat jopa tasoittaa verkon kuormitusta toimimalla hajautetun tuotannon energiavarastoina. JARMO PARTANEN Professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

9 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 17 SGEM-ohjelman avulla pystymme mallintamaan tulevaisuuden ympäristöä kokonaisvaltaisesti yhdessä. Yksin sitä ei voisi tehdä kukaan. JAN SEGERSTAM Kehitysjohtaja, Empower IM Oy SÄHKÖNKULUTUS SUOMESSA YHDEN TALVIVIIKON AIKANA Sähkön kysynnästä joustavaa ja joustosta kannattavaa MWh/h ESIMERKIKSI LÄMMITYSTÄ OHJAAMALLA KOTITALOUDETKIN VOIVAT TASOITTAA KULUTUKSEN PIIKKEJÄ. Aurinko- ja tuulienergian tuotanto ei jousta, joten sähkön kulutuksen on joustettava. Jotta kuluttajan kannattaisi joustaa, on uusittava sähköverkkojen ja -markkinoiden rakenteita JOS SÄHKÖN KULUTTAJAHINTA PERUSTUISI SÄHKÖN HANKINTAHINTAAN KULUTUKSEN HETKELLÄ, SE VOISI MOTIVOIDA KULUTTAJIA JOUSTAMAAN KULUTUKSESSA TUOTANNON HEILAHTELUJEN MUKAAN. MA TI KE TO PE LA SU Sähköjärjestelmän perusta on säilynyt ennallaan sähkönjakelun alusta alkaen. Tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa, jotta sähkön laatu säilyy hyvänä ja verkko kunnossa. Tuotantoa on perinteisesti säädetty kulutuksen mukaan, mutta aurinko- ja tuulienergia ovat sekoittamassa käytäntöjä. Niiden tuotanto ei jousta, ja sitä on vaikea ennakoida. Tuotannon rajoittaminen on vaihtoehto, mutta se sotii uusiutuvan energian käytön periaatteita vastaan. Onkin yhä tärkeämpää, että sähkön kysyntä joustaa, toteaa kehitysjohtaja Jan Segerstam Empower IM Oy:stä. Hänen mukaansa markkinoiden ja sähköverkkojen rakenteet eivät tue joustoja erityisen hyvin pienissä hajautuneissa kohteissa, kuten kotitalouksissa. Mitä rakenteille olisi sitten tehtävä, oli yksi tutkimusaihe SGEM-ohjelmassa. Vapailla sähkömarkkinoilla rakenteiden uudistaminen edellyttää lukuisten eri osapuolien yhteistyötä ja ristiriitaisten tavoitteiden sovittamista yhteen. Energian tuottajille ja käyttäjille kysynnän jousto tuo parhaimmillaan taloudellisia etuja. Sen sijaan sähköverkon haltijoille jousto merkitsee nykytilanteessa ennen kaikkea kustannuksia. Jousto vaatii verkolta älyä, ja äly maksaa. Parhaimmillaan jousto kuitenkin auttaa verkkoyhtiöitä välttämään tai ainakin siirtämään investointeja, jotka liittyvät verkkoinfrastruktuurin vahvistamiseen. SGEM-ohjelman avulla pystyimme mallintamaan tulevaisuuden ympäristöä kokonaisvaltaisesti yhdessä. Yksin sitä ei voisi tehdä kukaan, Segerstam toteaa. Hän pitää Suomen kehittyneitä sähkömarkkinoita poikkeuksellisen hyvänä kehitysympäristönä. Erinomaisena lähtökohtana toimivat etäluettavat sähkömittarit, jotka on asennettu lähes jokaiseen suomalaiseen kotiin. Mittareissa on tekniset valmiudet ohjata muun muassa kodin sähkölämmitystä. SGEM-ohjelmassa pohjustettiin joustojen ohjaamista eri menetelmin ja luotiin tarvittavat toimintoketjut joustoihin liittyvään tiedonvaihtoon. Tiedonvaihtoa tutkittiin neljässä eri kaupungissa hieman eri näkökulmista, ja yhdessä tutkimuksessa myös kuluttajat osallistuivat ohjaamisen määrittelyyn. Etäluettavien sähkömittareiden vaihtoehtona käytettiin myös kotiin sijoitettavia ohjausjärjestelmiä, joita voi ohjelmoida vapaasti ja päivittää valvomosta käsin. Segerstam odottaa tutkimuksen johtavan sähkön myynnin ja jakelun liiketoimintamalliin, jossa kysynnän jousto on otettu huomioon. Hänen mukaansa malli voi olla hyödyksi myös muissa pohjoismaissa sekä Keski-Euroopassa. Hän huomauttaa, että joustoon kannustavan hinnoittelun hyödyntämistä edistäisivät Suomessa myös lainsäädännön muutokset. Tällä hetkellä kuluttaja voi valita aikaperusteisen hinnoittelun ja ohjauksen, joka jakaa sähkön hinnan tavallisesti kiinteisiin tuntihintoihin tai päivä- ja yöhintoihin. Segerstam uskoo, että joustoihin kannustava kuluttajamarkkina syntyisi, jos sähkömittareiden ohjausmahdollisuus tuotaisiin vapaiden markkinoiden käyttöön laajamittaisesti. Kannustavampi hinnoittelu perustuisi sähkön toteutuvaan hankintahintaan kulutuksen hetkellä. Olisi tärkeää, että hyöty tulee todella niille, jotka joustavat. Pelkkä hinnoittelu ei kuitenkaan riitä. On myös tärkeää, että kaikki asiakkaan toimitusketjuun kuuluvat osapuolet osallistuvat joustojen ohjaukseen. Näin vältetään jouston aiheuttamat piilokustannukset toimitusketjun eri osissa.

10 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 19 Silloin, kun kysynnän jousto leikkaa kulutuksen huippuja, se tasoittaa verkon kuormitusta ja siitä hyötyvät myös verkkojen haltijat. PERTTI JÄRVENTAUSTA Professori, Tampereen teknillinen yliopisto Kaikki hyöty etäluettavasta sähkömittarista Tarkkaa tietoa kulutuksesta» kustannukset laskevat» sähkön laatu paranee Etäluettava sähköenergiamittari on käytössä lähes kaikilla asiakkailla koko Suomessa. Monipuolisesti hyödynnettynä se luo edellytykset sähköverkon älykkäälle hallinnalle ja sähkömarkkinoiden kehittämiselle. Yksityiskohtainen tieto kulutuksesta sekä mahdollisuus kysynnän joustoon ja ennakointiin» kustannukset laskevat SÄHKÖ- MARKKINAT VERKKO- YHTIÖ Tarkkaa tietoa kulutuksesta ja sähkön laadusta sekä automaattisia ilmoituksia verkkovioista» vianhallinta tehostuu» kuormitusten mallintaminen ja verkon tilan estimointi tarkentuvat» häviöiden kompensointi ja investointien kohdistaminen tehostuvat Etäluettava sähkömittari on oltava Suomessa lain mukaan 80 prosentilla jakeluverkkojen asiakkaista. Käytännössä mittari on lähes kaikissa suomalaisissa kotitalouksissa. Koko maailman mittakaavassa ratkaisu on harvinainen ja Suomi edelläkävijä. Mittarinlukijat eivät kolkuttele enää ovilla, mutta mitä muuta mittareilla voidaan saavuttaa? Tätä kysymystä käsiteltiin SGEM-ohjelmassa lukuisissa eri yhteyksissä. SGEM-ohjelmassa mittareiden hyödyntämistä on voitu tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikki osapuolet, toteaa sähkötekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kuluttajan ja sähkön myyjän näkökulmista edut ovat ilmeiset. Mittarin avulla sähkön myyjä voi seurata ja laskuttaa asiakkaan sähkönkulutusta tunnin tarkkuudella, ja kuluttaja voi säästää kohdistamalla sähkönkulutustaan edullisimpiin aikoihin. Sähköyhtiö voi myös kehittää palveluita, jotka helpottavat asiakkaita kulutuksen seuraamisessa ja ohjaamisessa. Silloin, kun kysynnän jousto leikkaa kulutuksen huippuja, se tasoittaa verkon kuormitusta ja siitä hyötyvät myös verkkojen haltijat. Järventausta korostaa, että on myös muita mahdollisuuksia hyödyntää etäluettavia mittareita tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Kun mittarit keräävät yksityiskohtaista tietoa kunkin asiakkaan kulutuksesta, eri asiakastyyppien kuormat voidaan mallintaa entistä tarkemmin, mikä auttaa verkon suunnittelussa ja häviöiden arvioinneissa. Verkkoyhtiöt hyödyntävät etäluettavia sähkömittareita myös vianhallinnassa muun verkostoautomaation rinnalla. Valvomoiden tietojärjestelmät keräävät ja analysoivat tietoa verkon eri osista muun muassa vikojen estämiseksi ja tunnistamiseksi. Etäluettavat mittarit tarjoavat hyvinkin tarkkaa tietoa muun muassa sähkön laadusta, erityisesti jännitteen osalta, Järventausta kertoo. Mittarit lähettävät myös automaattisesti ilmoituksen verkkoviasta ja ohjaavat siten huoltoryhmän suoraan vikapaikalle, mikä lyhentää sähkökatkojen kestoa. Samalla, kun sähkömittareiden hyödyntäminen lisääntyy, mittarit myös kehittyvät. Lisäksi kehitetään koteihin asennettavia ohjausjärjestelmiä, jotka tarjoavat sähkömittareita monipuolisemmin mahdollisuuksia muun muassa kysynnän joustoon. Se, ajavatko nämä järjestelmät toiminnallisuudessa nykymittareiden ohi, ei huolestusta Järventaustaa. Mittarin elinkaari on joka tapauksessa maksimissaan 15 vuotta. Edelläkävijät alkavat vaihtaa mittareita jo lähivuosina.

11 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 21 TOTEUTUNUT ENNUSTE Teho [MW] SGEM-OHJELMASSA KEHITETTY MALLI ENNUSTAA TUULIVOIMAN TUOTANTOA FINGRIDIN VALVOMOSSA. KOKO MAA 200 TOTEUTUNUT / 120 MW 150 2H ENNUSTE 12H ENNUSTE ENNUSTE ONLINE NYKYHETKI Tuulivoima ja sähköverkko haastavat toisensa Tuulivoiman ennustaminen helpottaa sen hyödyntämistä sähköverkossa. Tuulivoiman käyttöä edistää myös suojauksen kehittäminen niin verkossa kuin voimalassakin ENNUSTE KAIKKI / 230 MW Varautumisen tarve ennen SGEM-ohjelmassa kehitettyä mallia. 95% luottamusväli : : : : : : : : :00 Tuulivoiman kehittäjät voivat testata simulointiympäristössä tuulivoiman suojausjärjestelmiä simuloimalla erityyppisiä ja -pituisia vikoja. SEPPO HÄNNINEN Erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid varmistaa, että sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino säilyy joka hetki. Tehtävää helpottaa se, että sähkön suuret tuottajat ovat velvollisia arvioimaan ja säätämään tuotantoaan. Joukossa on kuitenkin yhä useampia tuottajia, joille tuotannon säätäminen ei ole mielekästä, eikä heitä siihen velvoitetakaan. Esimerkiksi hajautetulle tuotannolle on tyypillistä, että sähköä syntyy, kun tuulee tai aurinko paistaa. Jotta Fingrid voisi varautua myös tuulivoiman tuotantoon, se ennustaa sitä itse. VTT tutki SGEMohjelmassa ennustamisen tapoja ja kehitti mallin, joka ennustaa seuraavan vuorokauden tuotantoa ja näyttää toteutuneen tuotannon viimeisen puolen vuorokauden ajalta. Malli perustuu muun muassa tuuliennusteisiin ja todennäköisyyslaskentaan. Se ottaa myös huomioon, mitä eri voimalaitokset ovat eri tuulilla tuottaneet, kertoo erikoistutkija Seppo Hänninen VTT:ltä. Fingridin valvomon operaattorit ovat seuranneet VTT:n tekemää ennustetta noin vuoden ajan. Ohjelma on ollut hyvä lisä jo käytössä olevien työkalujen rinnalla, ja sen käyttöliittymä on selkeä, joten harkitsemme ennusteen käyttämistä jatkossakin, sanoo asiantuntija Markku Piironen Fingridistä. Tuulivoimaa silmällä pitäen tutkittiin myös sähköjohtojen mitoittamista. Turvallisen sähkönsiirron edellytyksenä on, että johdin ei pääse lämpenemään liikaa. Lämpenemiseen puolestaan vaikuttaa, paljonko sähköä siirretään johtimen poikkipinta-alaan nähden ja millaisissa olosuhteissa. Johtojen jäähdytys paranee esimerkiksi kovassa tuulessa. SGEM-ohjelmassa tutkittiin sähkömarkkina-, lämpötila- ja siirtokapasiteettitietoja tilanteissa, joissa johtojen kuormitus muodostuu sähkönsiirron pullonkaulaksi. Hännisen mukaan on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä kasvattamalla johtojen sallittua kuormitettavuutta ympäristöolosuhteiden sallimissa rajoissa. Tuulivoimalat koettelevat siis sähköverkkoja, mutta ongelmia voi virrata myös verkkoa pitkin tuulivoimalaan. Onkin tärkeää, että tuulivoimala irtoaa automaattisesti verkosta vakavan verkkovian sattuessa, jotta se ei vaurioituisi. Hännisen mukaan tuulivoimala saattaa kuitenkin irrottautua verkosta turhaan harmittoman ja ohimenevän verkkovian seurauksena. Tällaisten tilanteiden tutkimiseksi SGEM-ohjelmassa luotiin simulointiympäristö, johon mallinnettiin tuulivoimatuotanto ja sähköverkko käyttäen hyväksi fyysisiä laitteita sekä simulointiohjelmia. Tuulivoiman kehittäjät voivat testata siinä tuulivoiman suojausjärjestelmiä simuloimalla erityyppisiä ja -pituisia vikoja. Hajautetun tuotannon lisääntyessä edellytykset sähköverkkojen saarekekäytölle paranevat. Saarekekäyttö tarkoittaa tietyn alueen verkon, mikroverkon, erottamista muusta verkosta esimerkiksi verkkovian seurauksena silloin, kun alueen oma sähköntuotanto riittää alueen kulutukseen. SGEM-ohjelmassa tutkimuskohteeksi valittiin mikroverkon ja sen sisäisen sähköntuotannon ohjaus sekä saarekekäytön automaattinen tunnistaminen ja verkon suojaus. Tunnistamisen jälkeen verkon suojaus on muutettava tilannetta vastaavaksi. Tämän on tapahduttava nopeasti ja automaattisesti, koska saarekekäyttöön siirtyminen ja takaisin voi tapahtua useita kertoja päivässäkin riippuen saarekkeen oman sähköntuotannon edellytyksistä, Hänninen toteaa.

12 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 23 Kotitaloudet kasvavat sähköntuottajiksi vähitellen Kotitalouksilla on paikka tulevaisuuden sähköjärjestelmässä sähkön kuluttajina mutta myös pientuottajina. Ovatko suomalaiset valmiita tähän? Kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja lähes kaikki olivat valmiita suosittelemaan paneeleja muillekin. MERJA PAKKANEN Erikoistutkija, Vaasan yliopisto Visiot uusiutuvien energialähteiden lisääntymisestä perustuvat pitkälti hajautettuun pientuotantoon. Yritysten ja kotitalouksien odotetaan tuottavan sähköä esimerkiksi pienen tuulivoimalan tai aurinkopaneelien avulla. SGEM-ohjelmassa selvitettiin suomalaisten kotitalouksien halukkuutta aurinkosähkön pientuotantoon. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa 20 energia-alan asiantuntijaa ja 17 aurinkopaneelien omistajaa kertoivat näkemyksensä aiheesta. Tutkimuksen mukaan suurin syy pientuotannon vähäiseen suosioon on laitteistoinvestoinnin pitkä takaisinmaksuaika, joka on monesti jopa 25 vuotta. Asiantuntijat uskovat, että investoinnin takaisinmaksuajan pitäisi painua alle 10 vuoteen, jotta kuluttajat innostuisivat laajamittaisesti omasta sähköntuotannosta, sanoo energiamarkkinoiden tutkija Merja Pakkanen Vaasan yliopistosta. Hänen mukaansa takaisinmaksuaikaa piti liian pitkänä valtaosa niistäkin, jotka olivat asentaneet aurinkopaneelit. Samat ihmiset saattoivat kuitenkin perustella hankintaansa sillä, että paneelit tuottavat ilmaista sähköä, Pakkanen huomauttaa. Moni perusteli investointiaan myös ympäristöarvoilla, ja osaa sähköntuottaminen kiinnosti teknisesti, vaikka tuotepaketti ei edellyttänytkään teknistä osaamista. Ennen aurinkopaneelien hankintaa omakotitalon omistajia oli kiinnostanut turvallisuus liittyen talon kattoon. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja lähes kaikki olivat valmiita suosittelemaan paneeleja muillekin. Jokaisella haastatellulla pientuottajalla on mahdollisuus käyttää tuottamansa sähkö itse tai syöttää sitä verkkoon. Edullisinta olisi käyttää sähkö itse, mutta aurinkoiset tunnit ja talouden sähkönkulutus eivät välttämättä osu luontevasti yksiin. Pakkasen mukaan moni pientuottaja oli järjestelmällisesti siirtänyt kulutustaan aurinkoisiin tunteihin, mutta kaikilla ei ollut siihen kiinnostusta tai aikaa. Haastateltujen pientuottajien keski-ikä, 59 vuotta, vastasi haastateltujen asiantuntijoiden arviota, jonka mukaan potentiaalisimmat sähkön pientuottajat ovat yli 50-vuotiaita. Nuorilla voi olla suurikin halu uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon, mutta heillä saattaa olla myös pian edessä muutto toiseen kiinteistöön. Olisikin tärkeää nähdä aurinkopaneelit sijoituksena, joka nostaa kiinteistön arvoa heti ja tuottaa pidemmällä aikavälillä, toteaa tutkimuksen asiantuntijahaastatteluun osallistunut tuotepäällikkö Olli Raatikainen Fortumista. Hänen mukaansa tutkimus toi havainnollisesti esille hajautetun tuotannon suosiota sekä sen leviämisen edellytyksiä. Tutkimuksen toisessa osassa tutkijat selvittivät nettikyselynä niiden kuluttajien näkemyksiä, jotka eivät ole hankkineet aurinkopaneeleja. Tutkimukseen osallistui 198 omakotitaloasukasta. Näistä 74 % piti sähkölaskun merkitystä suurena ja sähkölämmittäjistä vielä useampi. Tuuli- ja aurinkovoimasta kuluttajilla oli niin myönteisiä kuin kielteisiäkin näkemyksiä, mutta pääosin niiden lisäämistä kannatettiin. Kotitalouksien omasta sähköntuotannosta suurin osa tiesi vain vähän tai ei mitään. Aurinkopaneelien sopivana investointikustannuksena vastaajat pitivät noin euroa ja takaisinmaksuaikana kahdeksaa vuotta.

13 24 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS Älykäs sähköverkko vaatii uutta teknologiaa Sähköverkon etähallinta edellyttää edistyksellisiä laitteita sekä luotettavia tietoliikenneyhteyksiä. Olemassa oleva teknologia auttaa osin. Sähköverkkojen etähallinta on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Verkkoviat saadaan paikannettua yhä nopeammin ja vika-alueet rajattua siten, että yhä harvempi asiakas kärsii sähkökatkosta ja yhä harvempi verkkolaite vaurioituu vikavirrasta. Kehittynyt etähallinta on myös ehto hajautetun sähköntuotannon luotettavaan hallintaan. Esimerkiksi tuulivoimala on irrotettava vioittuneesta verkosta nopeasti vaaratilanteen välttämiseksi, toteaa tutkimuspäällikkö Jani Valtari ABB:ltä. SGEM-ohjelmassa tutkittiin teknologioita, jotka mahdollistavat yhä älykkäämmän verkonhallinnan. Esimerkiksi VTT:n kehittämä vianilmaisin voidaan liittää suoraan keskijänniteverkon johtoon, josta se lähettää viestin langattomasti esimerkiksi tuulivoimalaan tai sähköasemalle. Sähköasemalla ABB:n tutkima keskitetty automaatiojärjestelmä kerää ja analysoi kaikki verkon suojaukseen liittyvät viestit. On helpompaa ja halvempaa päivittää keskitettyä automaatiojärjestelmää kuin erikseen sähköaseman jokaista suojarelettä, Valtari toteaa. Hänen mukaansa keskitetty tietojenkäsittely auttaa myös huomaamaan verkossa muhivia vikoja ennen kuin ne äityvät vakaviksi. Ennakointia tukee myös Mikesin kehittämä analysaattori, joka tarjoaa entistä tarkempia mittaustuloksia. Valtari pitää tärkeänä, että teknologioita päästiin tutkimaan ja kehittämään käytössä olevissa sähköverkoissa. Hän uskoo, että suomalaisvoimin kehitetyt teknologiat voivat kasvaa kaupallisesti merkittäviksi tuotteiksi ja menestyä myös vientimarkkinoilla. Verkon äly vaatii laitteiden ohella nopeaa tiedonsiirtoa. Olemme päässeet langattomissa 3G- ja 4G-verkoissa 40 millisekuntiin. Siinä ajassa viesti välittyy esimerkiksi sähköasemalta tuotantolaitokseen, ja luotettavuus on verkkoyhtiöiden vaatimalla tasolla, Valtari sanoo. VTT selvitti lisäksi kaupallisten tietoliikenneverkkojen luotettavuutta ja kustannustehokkuutta. Rajatun maaseutualueen sähkö- ja tietoliikenneverkkoja ja niiden toimintaa mallinnettiin mittausten ja kasvillisuustietojen avulla. Aiheutimme malliin tyypillisiä sähköverkkojen vikatilanteita ja katsoimme, miten ne vaikuttavat tietoliikenneverkkoon sekä sähköverkon langattomaan etäohjaukseen, kertoo johtava tutkija Seppo Horsmanheimo VTT:ltä. Koska tietoliikenneverkkojen tukiasemat tarvitsevat sähköä, pitkäkestoinen sähkökatko vaikuttaa tietoliikenneyhteyksiin ja sitä kautta sähköverkon etäohjattaviin laitteisiin sekä verkkoa kentällä korjaavien henkilöiden matkapuhelimiin. Tämä tuli selvästi esille, kun tutkimuksessa analysoitiin dataa Tapani- ja Hannu-myrskyistä. Datan avulla pystyimme mallintamaan tarkasti, miten myrskyt vaikuttivat sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin ja miten verkot palautuivat niistä, Horsmanheimo sanoo. Osa tutkimuksesta keskittyi kaupunkiympäristöön, jossa rakennukset asettavat uusia haasteita langattoman verkon kuuluvuudelle ja viiveelle. Teimme mittaukset ympäristössä ja simuloimme verkkojen toimintaa niiden perusteella, Horsmanheimo kertoo. Hänen mukaansa rajatuilla alueilla tehdyt tutkimukset tarjoavat hyvän perustan eri alueiden analysointiin Suomessa ja ulkomailla. Hän uskoo, että mallinnus kiinnostaa ensisijaisesti sähköverkon haltijoita, joiden on valittava, missä ja mihin langattomia verkkoja kannattaa käyttää. Toisaalta, tulokset kiinnostavat todennäköisesti teleoperaattoreita, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Tutkimus on jo pitkälti osoittanut, että kaupalliset tietoliikenneverkot soveltuvat Suomessa älyverkon tiedonsiirtoon, kunhan verkkoyhtiöt ja teleoperaattorit tuntevat langattomien verkkojen mahdollisuudet ja rajoitukset ja ottavat huomioon verkkojen keskinäisen riippuvuuden. ÄLYKÄS SÄHKÖ- ASEMA NOPEA TIEDONSIIRTO SUURJÄNNITE 110 KV KESKIJÄNNITE 20 KV Suomalaisvoimin kehitetyt teknologiat voivat kasvaa kaupallisesti merkittäviksi tuotteiksi ja menestyä myös vientimarkkinoilla. JANI VALTARI Tutkimuspäällikkö, ABB VIANILMAISIN

14 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 27 VIANILMAISIN Älykäs sähköverkko korjaa itse vikansa VERKKOKATKAISIJA ALUE, JOLTA VIKAA ETSITTÄVÄ ILMAN VIANILMAISINTA (N. 50 KM) Sähköverkon vikoja ei voida kokonaan estää. Sähkökatkojen määrää ja pituutta on kuitenkin helppo leikata niin maalla kuin kaupungissakin lisäämällä verkkoon älyä. Uusia ratkaisuja on jo koekäytössä. ALUE, JOLTA VIKAA ETSITTÄVÄ VIANILMAISIMELLA (1-2 KM)! Tavoitteena on kattava ja älykäs vianhallinta. Kaupunkialueella verkon vikojen automaattinen paikantaminen ja erottaminen nopeuttavat oleellisesti vianhallintaa. OSMO SIIRTO Yksikönpäällikkö, Helen sähköverkko SGEM-ohjelman alussa verkkoviat johtivat Helsingissä keskimäärin lähes tunnin sähkökatkoihin. Helen Sähköverkko Oy:ssä arvioitiin, että sähkönjakelun häiriöt maksoivat asiakkaille noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Verkkoyhtiössä arvioitiin myös, että kustannukset kutistuisivat erittäin pieniksi, jos sähkökatkot lyhenisivät minuuttiin. Viiden tai kymmenen vuoden päästä voimme parhaimmillaan puhua jo muutamista minuuteista. Jo nyt olemme päässeet keskimäärin noin 40 minuuttiin. Olemme ottaneet käyttöön uutta teknologiaa, perehtyneet hyviin käytäntöihin ulkomailla ja laatineet omia optimointimalleja, kertoo yksikönpäällikkö Osmo Siirto Helen Sähköverkosta. Hän korostaa, että optimointimalleja voi hyödyntää myös muissa sähköverkoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Helen Sähköverkon tekniset parannukset liittyvät pitkälti etäkäytön ja -valvonnan hyödyntämiseen vian paikantamisessa ja vika-alueen erottamisessa. SGEM-ohjelmassa määriteltiin vianhallinnan logiikkaa sekä edullisia kaupunkiverkkoon soveltuvia vianilmaisimia, joita voidaan asentaa tiheästi koko verkkoon. Tavoitteena on kattava ja älykäs vianhallinta. Kaupunkialueella verkon vikojen automaattinen paikantaminen ja erottaminen nopeuttavat oleellisesti vianhallintaa. Tällöin voidaan välttää kenttätyöhön liittyviä hankaluuksia, kuten hidasta liikkumista muun liikenteen joukossa sekä vaikeuksia päästä kiinteistöihin ja muuntamoihin tekemään kytkentöjä, Siirto toteaa. Hän luonnehtii tulevaisuuden verkkoja itsestään korjautuviksi, ja samaa termiä käyttää älyverkkoprojektin päällikkö Oleg Gulich Carunasta. Käytännössä kyse ei ole korjaamisesta, vaan pitkälti siitä, että vian sattuessa sähkönjakelulle löytyy automaattisesti uusi reitti. Caruna kehitti SGEM-ohjelmassa vianhallintaa maaseutuympäristön keskijänniteverkoissa ja tutki ABB:n kanssa automaatioratkaisuja Kirkkonummen Masalassa, jossa avojohdot ovat alttiita voimakkaille tuulille eivätkä kalliot houkuttele maakaapeleiden asentamiseen. Tutkimusohjelmassa käynnistettiin myös laajempi koekäyttö Pusulassa. Tiedonhallintaa keskitettiin sähköasemille uusin välinein, ja verkkoon lisättiin vianilmaisimia. Avojohtoverkkoa haastavat muun muassa johtojen päälle kaatuneet puut ja katkenneet oksat. Oksat voivat johtaa sähköä johdosta toiseen tai maahan ja aiheuttaa siten oikosulkuja tai maasulkuja. Perinteisessä sähköverkossa vikapaikkaa joudutaan etsimään jopa 50 kilometrin säteellä, kun taas Masalassa ja Pusulassa vika löytyy 1 2 kilometrin tarkkuudella. Sähkökatkot on saatu lyhenemään puoleen, Gulich kertoo. Hän korostaa, että älykäs verkko pystyy parhaimmillaan jopa estämään lyhyitä sähkökatkoja, räpsyjä, joita aiheuttavat muun muassa sähköjohtoja ohimennen sipaisevat oksat.

15 SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS 29 KÄYTTÄJÄRYHMÄT SÄHKÖVERKKOYHTIÖ AUTOMAATTINEN TIETO TOIMIJOIDEN JÄRJESTELMISTÄ SÄHKÖVERKKOYHTIÖT PELASTUSTOIMI KUNTA PELASTUSTOIMI ASIAKKAAT KARTTAPOHJAINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Nopea tiedonkulku helpottaa vikatilanteissa Kun puu kaatuu avojohdolle, älykäs sähköverkko huomaa vian ennen kuin siitä aiheutuu vaaraa tai laajaa sähkökatkoa. Vikatilanteissa helpottaa myös sujuva tiedonkulku verkonhaltijan, viranomaisten ja asiakkaiden välillä. SÄÄENNUSTEET LIIKENNETIEDOTTEET MANUAALISESTI PÄIVITETTÄVÄ STAATTINEN TIETO KRIITTISTEN KOHTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Kehitimme tilannekuvajärjestelmää, johon voivat syöttää tietoja myös viranomaiset ja ne sähkön käyttäjät, joille sähkön saatavuus on kriittistä. Keskijänniteverkon avojohtoja on Suomessa edelleen runsaasti, ja ne ovat alttiita häiriöille. Tyypillinen häiriö on maasulku, joka syntyy tavallisesti silloin, kun oksa tai kaatunut puu koskettaa johtoon. Jos puu johtaa sähkön sujuvasti maahan, sähköaseman suojarele havaitsee vian heti virran ja jännitteen muutoksista. Sen sijaan silloin, kun puu ja maa ovat jäässä tai maaperä on kallioista, ne johtavat sähköä heikommin, eikä suojarele välttämättä reagoi. Myös tällainen suuri-impedanssinen vika kehittyy tavallisesti vaarallisemmaksi ja haitallisemmaksi, toteaa tutkijatohtori Ari Nikander Tampereen teknillisestä yliopistosta. Maasulku voi aiheuttaa lähistöllä liikkuvalle sähköiskun, ja verkossa se voi johtaa laajaan sähkökatkoon. On siis tärkeä havaita orastavakin vika ajoissa. SGEM-ohjelmassa tätä tarkoitusta varten kehitettiin keskitettyä suojausmenetelmää. Kun perinteinen suojarele päättelee tilanteen siinä johtolähdössä, johon se on sijoitettu, uusi menetelmä hyödyntää kaikkien johtolähtöjen ja niiden suojareleiden tietoja sähköaseman keskitetyssä tietokoneessa. Menetelmän kehittämistä varten mallinnettiin sähköverkko ja sähköasema fyysisine laitteineen, ja suuri-impedanssisia vikoja tunnistettiin menestyksekkäästi tässä ympäristössä. Häiriötilanteilta ei voi kuitenkaan välttyä kokonaan etenkään avojohtoverkossa. Siksi SGEM-ohjelmassa kehitettiin myös sähköverkkoyhtiöiden, viranomaisten ja asiakkaiden välistä tiedonkulkua. Kehitimme tilannekuvajärjestelmää, johon voidaan koota olennaiset tiedot esimerkiksi sähkökatkon laajuudesta. Järjestelmään voivat syöttää tietoja myös viranomaiset ja ne sähkön käyttäjät, joille sähkön saatavuus on kriittistä, kuten sairaalat, sähkötekniikan professori Pekka Verho Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo. Esimerkiksi tuhoisan myrskyn aikana järjestelmän tarkoituksena on auttaa verkkoyhtiöitä korjaustöiden priorisoinnissa ja viranomaisia, kuten palo- ja pelastustointa, oman toimintansa suunnittelussa. Se voi lähettää myös automaattisia varoituksia osapuolten välillä. Järjestelmää kehitettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa, ja käsillä on nyt nettiselaimessa toimiva demonstraatio järjestelmän perusperiaatteista. PEKKA VERHO Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

16

17 JANI VALTARI SGEM ohjelmapäällikkö, CLEEN Oy / JATTA JUSSILA-SUOKAS Teknologiajohtaja, CLEEN Oy / TOMMY JACOBSON Toimitusjohtaja, CLEEN Oy /

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen Sisältö CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti CLEEN Cluster for Energy and Environment Älykäs sähköverkko yleisesti SGEM lyhyesti, konsortion jäsenet Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykkäät sähköverkkoratkaisut kaupunkeihin

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykkäät sähköverkkoratkaisut kaupunkeihin Sisältö CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti CLEEN Cluster for Energy and Environment Älykäs sähköverkko yleisesti SGEM lyhyesti, konsortion jäsenet Älykkäät sähköverkkoratkaisut kaupunkeihin Yleistä

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut

Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Markku Hyvärinen Kalasatamaprojekti Helsingin Energian, Helen Sähköverkon, Fingridin, ABB:n ja Mitoxin

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun. 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT

Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun. 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT Sähkökatkot lyhyemmiksi simulointityökalun avulla 23.5.2013 Pertti Raatikainen ja Seppo Horsmanheimo VTT 2 Lähtökohta 1/2 2000-luvulla syys- ja talvimyrskyjen määrä on kasvanut Myrskytuhot aiheuttaneet

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015

Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu. Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Kustannussäästöjä asiakkaille teollisen internetin avulla - Solnetin aurinkoenergiapalvelu Kaj Kangasmäki 9.4.2015 Solnet on uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvä suomalainen palveluyritys, joka tarjoaa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä

Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä Energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista Sähköverkkojen

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja 11.6.2015 RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja Torstai 11.6.2015, Vantaa, hotelli Flamingo Ohjelma Kahvi klo 8.30 Alustuksia (klo 9.00 11.30) Hankkeen lyhyt esittely + 1. työpajan yhteenveto (Lauri

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015 Roadmap 2025 Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia Versio 1.6.2015 Sääriippuva Säävarma Verkko Tuotanto Sähkön kulutus kasvaa, vaikka energian kulutus vähenee Sähkö valtaa sovelluskohteita

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusilta Imatra, 07.10.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät sähköverkot

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii VTT Impulssi joulukuussa 2014 Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii Teksti: Antti J. Lagus EU on määritellyt tiukat hiilidioksidin päästötavoitteet. Nämä tavoitteet merkitsevät,

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi

Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Älykkään sähköverkon mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi Energiaomavaraisuusiltapäivä Lappeenranta, 20.9.2014 Janne Karppanen Sisältö Toimintaympäristön muutokset kehitystarpeita Älykkäät

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot