4 h. nil. rll RAKENNUSTAIT. Fil. [il. ...t'r f *HE LTJ. F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _. it-i. --r, --*-.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 h. nil. rll RAKENNUSTAIT. Fil. [il. ...t'r f *HE LTJ. F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _. it-i. --r, --*-."

Transkriptio

1 RAKENNUSTAIT lt*l vsu -{ it-i LTJ nil Fil [il rll 4 h. --r, --*-.r+4{ftr il s...t'r f *HE UJB S S F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _ Vaasan asuntomessut Porin lom a-as u nto m ess ut Energia-alan innovaatioita 1

2 TFKSTT JA r(rvat, O 3! lupamik a tarer (u.ud Hl;meenlinnan matalaenergiatalon kulutus tutkittu Vdhemmdn energiaasumiseen Hameen I i n nan Asu ntomessui I la 20A7 ol i yksi matalaenergiatala. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 1A. Pitkalt Emi;n kahteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus ra ken n usten energ i atehok ku udesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. la teemaa jatkavat Vaasan Asuntamessut I6000 : 3mo,fr,'oo Energians;ie*dj:irjestelme keytitss; Nlr1al,r.,!,.8ialrlo VjLh ltcdl mlednctliir ilnad minisle ridn tai lekesid apurahoja Siinii totcntettiin E.eI8ian saasirijafjeslelmaii 3.1 (ver raa Dolb!Digilal 5.ll. S. trf loiltaa, etla.) lalo od hv!in lti.rpin'ist,ith bl t.lo on tii- \.is j. (, lrlossa or tehokas lilnrnriir trllccnotto ildlad \ aih(llssr. Scn jiilkccr cner- Bialiihte.m loikid lalita!af sin lapaasti. Kaikli energi. lahl.ct \.olvat tulla lvs! Dr!ksecn IDrDreDen vuol lir siltcn iulldisliid hp. li l.'u- IrrrcConslNrcl. j0dka lckcn s{:n.sallislui johtrvir ral,i,,i!sala,r \Tilvksiii kahd.ksastr!u{aasta. S!o rr.sta nrrkana olivat Viatrk. P idek. R!!lar,ukli, Schrua. \\,ilxl ja Yl'l: lo tiimad raporlir lahdcksalla kielellii kcdrnksed energiadktrl tus ci olc lain tiloied talviaikai n.n LiimDitvs laan riloicn liimnitvs (...d/al + tilp.l liuoneed ia mided kivilal lioide. nrukiruusliinnnilvs (3ljbd/a) + liivttd\'.ded liim mitts (36sd/a) + taloussijh kd (365d/a). la roli ain. on oteilu hlronrio.rn sf, rllii aurinlo sekl is!klarl ja kodinkonql liindiiltii!iil taioa. 'lalo! onergialaskelmia irllkaistussa!hteenvedossa sanotaan. cita lakednuksel ka\'rlav:rr,10,1, kokonriy.!rfryirslr ja lastaavat 30 '1, varted kehirettiin Iirl{)kon* hiilidioksidipiiiistdistii seki ohjeldra Fulurec{,.s1rr(lO esildiiiin IonneDpiteitii asiaid Energia 1.0. SiLlii!oidadD tehda kaikki Laf!illalat rakcndusdiiiiidvsted D3/Ds mukaiset lirskelnral ja paljo Tilojen. kivilatrioi.ten ia ka\'ltnveddr.nrrgir.kuluhrs lhtee sii or 62 kwh/i rr, mlrlta pflkkii tilojcn llimmit]'tsc! crlc.siankulutus od YaiD {0 kwh/ m:a jotloin LihestYtadn jo passin'iialoa. IlDidn.i iiassii litalo ia\'ltad i!lri 20 \,ro1- ta. multa Drinkald niird F- NeDtaDrisDr;iiir,\'ksisslj ei siti esiid.\'. Prssirha!s lnstitll li,' johlajad Dr. Wolfsans Feislin mukadd passiivitalo villa Rea ra oi enerqi askemla vadei keh lerin rietokoneohje ma Enerqia r.0 silla vodaan mm. tehd; kaikk rarvravat rakennuimaarrynen timinkaiaisla havainnolliltaqraliikkaa \.ratisikir jo Helsingissa 60 On s\vla ldssil krxrrt., mil;i cm paksuison 1;immoneris l.l.n edergiank!lutus LrF k.il1aa. Niin vrnh d.rkcnlr.risdriii.ll!k{rn D5-1!85 Kun energiad hinta!:iiijiie mdttdmiisti Dousee nd\ llaisi nclj:i lerlaa edemdrad l:rnr paencblaa kuin kaltr:id sah kali. Niinpa kukkaross.r lu. Olellam drer8iadhjndad!uosin.rsuksi 7'1,. niin Vil l R,iilin li$iijake.n!sir)!,,s' k!i,r n,liis uudcn niiairiivk liidrpdpudrpfr h!\;illii ralkaisulta; l!vrn oslocn!xgirn nriiiirii tointi tulec krlrtuksi l l!uo- sqr ll mul{isesti ra tuolla.rhr,, s,, jofr p!lorrkinolennri$sti. dcssr. SAhk0liinrnrillks(xr * o:s E , gglq.r.rsl.nld-m.k*p rhuon.l!!.!. *;*l umryd.p. trrb: NoR rv4hudd turdtun, \rr'vrlra RE.,l) RAKENNUsTA IO 04I2OO8

3 ENERCiAIODISTUS o- u,r,,r.i,,lrsi - - kuinkin sadlan asian kuid kasvihuonekaasupaiistdt Priniiiiirieneryialla tarkoi- Letaan 1 kwlir mvt'tdviid ener8ian tltottaniseksi iaf vittava madra ederyialehdet tii mukaad lukien kaikki energian hankinlaad. iuotan Ener9iatodistuk5 n naytirmt ET.luku toon ja kdjetukscen liittvwlt I mageerakennuksenenerglatehokkuud n. hiili.jt. EneBiamuodosta Med.iyn n mukainen talo sijoittuu riippuen siis 1 klvh liimpdedergiaa voikin olla i,amin useimmit n luokkaan Ce ietluku on kwh/brm, a. Villa Rea in ET.luku -!crattuna naaliinipdpunppu naksaa itsensil takaisin runsaassa I vuodessa (miiii fiiysled rnukaisessa huonommassa talossa aika kulistlru 6 vuoteenl. RahallakiD kuitedkid on hidtadsa; niinpe 2 % reaalidiskonttokorolli sanoltlrj aikoja pitiiii kuitenkaan onnistu ruutupa pedlla ja taskulaskimella. YlldsaDotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua oma' kotitaloille ja muille cnintiiiin kuusi asuntoa kasiltaville rakednuksille. Liihtd tietojen hankkininen,a muu tarvittava tyj on kuitenkin niin suud, ctlii ci cdes intialaided insinddri ala sitii tekemiiiin Ynpiiris- OhjclmaLla voidaad nirijs laskea energiakustannukset ji vefiailla eri liimmilystapoja. Viereisen sivun alinnla$ tdministefion eurolla. lupaaniatla sa kaaviossa nevtetaiin kolmed LaskeDnan tulokseda syn eri lamnilystavad vef tyy energiatodistus, jossa tailu Villa Realissa seka viel:i Diivtettv ETlDku ilmaisee niiiden vertailu uusied ndiirdvsted mukaiseen talood. Villa Realissa kuilru rahaa liimmittdmiseen vaid viideddes nriia)eysten'nlr kaiseen laloon vel.ratluna. rakennuksed eneryialehok kuuden. Miieri,ysien mukai DeD talo siioittuu useimmi ted luokkaad C eli ETluku on kwh/brm' a. Vil la ReaLin ETluku on 112. kuten todistukscssa niiytetaiin. Energiatodistus Todisluksessa hiimmiist!f Kululan vuoden alusta lu kien jokaised ornakoiitalo. talasti ei lainkaan oteta huomioon mkennuksen lammi' kid rikennlrslupipi.eissatyslapaa. Niinpa energiatehokkaat laylyy olla talon energjatodistus, jonka voi aniaa piiiisuundittelija tai muu siihen lampdpumput, au- ddkopadeelit etc. eiviii lain kaan paranna talon ener' auktorisoitu asiantuntija. gialuoklaa, vaika ostocncrgian kulutus putoaa 'fodistuksen laskeminen ei muftoosaad. Viihinie mile pitaisi lehdii olisi lisata todish*- seen ostoenebian ET-luku. Sc on Villa Realissa vaid 6s, eli alle puolet A-luokaD laa H:imnreDler,:i:i on myijs sc. cttii uusissa meeriiyksissti ei lainkaan noteerata pdnijilri cnergiaa. ltse asiassa mken tanisniiariilksissij ja asetuk' sessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lai*aad. Pi6i sikohiid luoda edelleen p)i' niiarieneryian ETluku, joka oilaisi huonioon talon LAF milykseed kiiytelyn energiamuodon luotantotavan? Ilrnastonsuo,elun kandaha olennaisia ovat ostetlu erer gian hlottaniseen menevied ener8ialiihteiden eli prinii:i fiener8ian miiiid ja tuotannossa ja.ncr8ian kii]'ldsse stntyvat kasvihuonepdiistdt. Vuoteen 2020 mennesse kas vihuonekaasupiitistd ja pitiiij kid leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. ltakendusten energiatarkasteluissa p.i miiariederyia ilmaise kuta- Primaari nergia rakentamism;ereyksiin? Suonessa ollaad pilasta ai kaa lalmistelenassa kansallisia eneryiamuotojcn kc oimia, joita raksntlusten energialaskelmissa voiiaisiin yleisesli kayltiia. lvftlissa EUnaissa siihkdn kerroid od asettunut vleeds:i 2 {Sleitsj) ia 2,7 (Saksa, aikaisernnrin 3.0) \'iilille. Rakenrusterl lemnjtt,ksen osaltd tiinii or1 todenniikdinen tilanne myds Suonessa, koska liidrmilvs tan,e kohdistuu kululus huippuihid, joita ei vojda kattad pefus!oimalla, kutcn jatkuvasti samalla teholla tdpalitulalla vdidvoiman hro tadnolla. Sijiii johtuen rakennusten sdhkailiinrmit],s larkoittaa pi*ald lduhdeloiman kayttdii. Sen siiaan linnpimiln lavttijvcdcn!almisrus ja kolitaloussiihkd o\rt tasaisesti jakaantueita jd saayat osaansa piiiistdttdmiis tii perusvoinatuotannosta. Myds kaukoliinn.jtr peiis tdt ja ke oitnet riippuvat ktiytetyistii politoaitleista. Lrimnidn ja stihkijn yhieistlrotadnossa. joka sv4evtiiii siihkijnarkkinoilla edliedullisi a lauhdevoinaa, liin1po saadaan sihkrjenergian tuof tarnisen ohella liihcs ilnai seksi. Pednteisessa lauhde' voimalaitoksessa liima lanl pd aiettaisiiu mereen, nruiti yhteisluotannossa silla liinr' mitetaan rakennuksia. Siitii johtu!al vhteistuotandon al' Koska energia on cncr3iii' muodosta riippued eriar RAKENNU5TATO 65

4 \f isl!. rji' h\!ii liiflcii. cttii Su.nr*saliin sadtdisiin ri k.rn!rltrkundalliset cdef g, fr!,,1,,1,,. Ic,)l, ct. laimii on \ iilltiimiitddtii piiastd t.\aitl.idcn kustandustc hokkaan sda\rtlamisen lad Kun hkornost.d Drd' girlliululukscn rdial niiiiri n,lliiiil p.imiiiiricdcrgian liii\ l.j llii tri l;ll, piiiisttjinii.i ldnils, cd:iii kosknst.lla.rillii toidrenfit illii t.!oil tehokkuutta lcisjln laasltiin O. lrlrhr Li I l.!. kurlla kesluslclua f.i niihdii maidoksia. joissa!ai VTT keynnisti vuonna 1997 tutkinuksen, jossa lclai5n. ellii la nr Dr.i n. I is l\'s tutkitti i n ta Io n ti i veytta, ld m m6ne ristyste, (in lilfk.ildrfi hin l:inrtil ScurrrtrLulki,,,!s,)f l,rni' p,r.riur lii fainiasr.in l,is ra kenteen kosteuske ytte ytym i sta j a sisi;i I ma n laatua ndirur laiissrflr. koskr,,i,, rui ik i\ riiir frj,,r piiits, Pitki) a ika i ne n 10 vuaden seu ra ntatutk i m us oso ittaa, rlmisli sd'radnan djadiakso tiip,il,fir,,ir. n iin nurllida- ptle prlrakenteif-n talo op ';itytt;n)t vlto\ipn on rain \nrod.d mitlaid.n. LirLr)Lrs k\ Lrr liyliiii k!hrnkin K\DnrD{I ruodcn tlr lriinkk{rrsrrli jiirkrr.inrrliil varrcl Ia eri noma i set tu lokset joka i sessa los od t{xt{th anlrkrstr ti{, \,,i,i',11,,r,)itlursiil pailinxdi- mitatussa kategoriassa. $rksi. siilixi rsi on pidcrtii- \li l,ilil k!lmiinii jn kiirlcttinii toa. lbilottavrsti SuorNss. ta1l.is.t fitkiil tutkinmsjak s.1 \'lcisr!isi\.il \riihiisn! f.k0rnrklxr npildstn!ai fi1\ i$n n'icl,rrkiinl,,l Lflli'1rl!ssr tcirl\ I rritla!ls.t mnuttalat tiil ii kiisit\stii kii\ tcttiir krll,l[sli,,,ln il)ii,tii,r \,rikkr 'llrtkinruksrissr ncn tntkinustnlos on. liissii r)silill\ iii sr!nlda rntr- cttai talon tii!o!sluh.n p! Tii!'e!sluku od s:iil\rril ta meneluldriniilm.tii!c\al0r s!n!t samana koko i,lrf.. ta l.ssi 1;rsndlleen sadrana.1i1ldusl.. l:inridku!.rsla. Linofgirr kiirtiin tehosla kauddr. l,rliri lii,\s,iir krif vu0rn r 1(r!)/ lfh{lyss;l sis:i l,i,ai,,irikn,l)illilkinrll miscssa roidaadlin rehda.rillu!ia \ i.h.i1:'. j.s {,.{ir.s.illd!10r01 yh(iilsi liir kcinrrrislii l.,kij.jistli talod l ii!ri\ si'llll!ksrssa - ltdkcnduks.,ssr.,i olc tdpahhurut sia jr j!, tsl,j,,, ll)sr,,rls mitlrulisir. \l!iis trlon.,nctr!i i.rli,,r,,l, i',ifarrirsuulh.i otclr huomiood. Pahirn i,d.,rei.khokkuuddr karn.l Dlitiiain. Drikil hci k.n1:risi liiveyst.so.. S.alra :ianlllutl's $,1\.ituttiin lo dellisdr.nefgiatchokkuus pia tapaulsid voisilat olla siiiiniit k.tkoliidnnrin kii! t.jssii joiden t.kia joudtrl YleiDen k:jsilvs.n {t1;i.n kennuk*n tiir er s l,lrolrrrrr, ail. nr\'aitii S\'!nii,ir pidflli nrillauslul.sta \'oidi.r pilti:r nrrrkillri!iinii kri\ liinniin lu1 lirnoskohtf csla srdlu!a lic- lu\.1in srl\'illiinriseksi lrlisii. fiklnlrnlirr isi]ii LrloD.:liirnistii ir \a'otoia lona. Jatkoss. tiistii on 1i\ ri r)liii.,.lullisurta lauhddoi ho\rrsulun liil,,ksissa. r!a r.kennrsreknislti k:iv1.in \railki k.hd! siail*e h.is llncfgiaro.lisr'rkse. VTT.. 1!lki,r!skoht,r,rrr ol' l,jili ir rrtkais!ir kfiilotlitrssii. lryissa ol0s!lrlflssr ltr )\ a rirre.sla lrsl':11! rxt0brr lr lccss{ NrpapiiriD rsunto VT h tldt.knikko lrkki nicnlrllii. Hk(xrnuks{rn (xr,l qr]r3la,r!,n! jf n kcf loimilla nrcssnille.akednetlfsa Kas Vehesitv.inki lotea.. giatehokkuus osoittauruj hslicl!l drdgiat!oi\.at an ldr hv!inkii irilaisia tulok.1.\'.d L'riIf'rl'Lokkia T,r (l{,lll*$,lslinriskrllull,ks,d.i,,ki,,i.(2,lilliisl. jr 2lrs 1r) r\{xi,,rsirl[,k,,i, frjr i,li Litjoitt.ljistt DI Loin io111. l.,ltiin rcilusti io L!okilcll.an Ok^ i TDp.niiki.. clinkn. ti ^1tu, t0 n) ise, os nt n t i jo r\ luoktaan. kun i,n,f giatohokkuusluku od 1s0 j0,ils\rt0lu \')ll0 neal pi) t t nt M n itt c I j i. I o I n \ i.t n po - \/TT t.ki lutkimnksor Ih (lasii Kas1,,lli lil.i O\',. 1r'1. 1).scntti lqr:j. Kur Jrilslr.,, //(( LI I k)tniikd, tutkiru!pti(illjkka io tojni fti:.nr!sl.!r sisaiil?nnsio i,.nrxiqr0rdloud.n lutltnu,t s., r1t.il.ljrd /ldr.k tudrias VTf: n tu ore seurantatutkim us: Vuodet eiviit heikennii oikein rakennetun pientalon energia- \,Tr:n tuik m!rse$a k;yleii n menele m na matiiveyd n miftauna, impdkuvau5ta, m krobiiulk muciala alaj!oksulen kosteu5m'iiauk'a lkuv3 E*k Virrisbyri.k ) OIxrinrI h,li.irxrl lf ll d:i lulkirr!svhl.istvillil vl l:n j. kol kcalnlujcn krnssf kdrllliiiik*n)nr.: rrkcf ir!sl.,krisiil rdtniisuja oik.ran suuntdad. k.rto. Iukka vaarano Kas

5 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 1(5) Olavi TUPAMÄKI DI on Insinööritoimisto Villa Real Oyn vetäjä, elinkaarirakentamisen asiantuntija ja messutalon Villa Real pääsuunnittelija Jarek KURNITSKI TkT, dosentti on TKK LVI-tekniikan tutkimuspäällikkö ja toimi rakennusten sisäilmasto- ja energiatalouden tutkimuksen vetäjänä Lyhentämätön versio Valitettavasti lehdestä oli jäänyt pois eräs artikkelin tärkeimmistä kaavioista. Se on lähes kaikki lämmitysenergian tuotantomuodot kattava kuvaus siitä, mitä primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet oikeasti ovat. Tämä kaavio kuten muutakin on mukana tässä versiossa. VÄHEMMÄN ENERGIAA ASUMISEEN Hämeenlinnan Asuntomessuilla 2007 oli yksi matalaenergiatalo. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 10. Pitkälti tämän kohteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus rakennusten energiatehokkuudesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. Ja teemaa jatkavat Vaasan Asuntomessut Kymmenen vuotta sitten julkaistiin raportti FutureConstruct, jonka tekemiseen osallistui johtavia rakennusalan yrityksiä kahdeksasta EU-maasta. Suomesta mukana olivat Viatek, Partek, Rautaruukki, Schauman Wood ja YIT. Jo tämän raportin kahdeksalla kielellä julkaistussa yhteenvedossa sanotaan, että Rakennukset käyttävät 40 % kokonaisenergiasta ja vastaavat 30 % hiilidioksidipäästöistä sekä esitetään toimenpiteitä asiaintilan korjaamiseksi (paperi löytyy Villa Realin verkkokirjakaupasta). Kuitenkin tämä tieto on nyt tullut yllätyksenä niin Ympäristöministeriön neuvoksille kuin RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatillekin. Globaalisti prosentit ovat vielä korkeampia. Energiansäästöjärjestelmä 3.1 Matalaenergiatalo Villa Real rakennettiin ilman ministeriön tai Tekesin apurahoja. Siinä toteutettiin Energiansäästöjärjestelmää 3.1 (vertaa DolbyDigital 5.1). Se tarkoittaa sitä, että (1) talo on hyvin lämpöeristetty, (2) talo on tiivis ja (3) talossa on tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa. Sen jälkeen energialähteen (.1) voikin valita varsin vapaasti; kaikki energialähteet voivat tulla kysymykseen. On syytä tässä kerrata mitä talon energiankulutus tarkoittaa. Niin vanhan rakentamismääräyksen D kuin myös uuden määräyksen D mukaisesti rakennuksen energiankulutus ei ole vain tilojen talviaikainen lämmitys vaan tilojen lämmitys ( d/a) + kylpyhuoneen ja muiden kivilattioiden mukavuuslämmitys (365d/a) + käyttöveden lämmitys (365d/a) + taloussähkö (365d/a). Ja toki aina on otettu huomioon se, että aurinko sekä asukkaat ja kodinkoneet lämmittävät taloa. Talon energialaskelmia varten kehitettiin tietokoneohjelma FutureConstruct Energia 1.0. Sillä voidaan tehdä kaikki tarvittavat rakennusmääräysten D3/D5 mukaiset laskelmat ja paljon muutakin. Se myös tuottaa automaattisesti mm seuraavat havainnolliset grafiikat.

6 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 2(5) Tilojen, kivilattioiden ja käyttöveden energiankulutus yhteensä on 62 kwh/m 2 a, mutta pelkkä tilojen lämmityksen energiankulutus on vain 40 kwh/m 2 a, jolloin lähestytään jo passiivitaloa. Ilmiönä passiivitalo täyttää juuri 20 vuotta, mutta minkään maan rakentamismääräyksissä ei sitä esiinny. Passivhaus Institutin johtajan Dr. Wolfgang Feistin mukaan passiivitalo vaatisikin jo Helsingissä 60 cm paksuisen lämmöneristyksen. Kun energian hinta vääjäämättömästi nousee, näyttäisi lämpöpumppu hyvältä ratkaisulta; tuottaahan se jopa neljä kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin käyttää sähköä. Niinpä kukkarossa tuntuvan ostoenergian määrä putoaakin olennaisesti. Olettaen energianhinnan vuosinousuksi 7 %, niin Villa Realin lisärakennusinvestointi tulee katetuksi 11 vuodessa. Sähkölämmitykseen verrattuna maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin runsaassa 9 vuodessa (määräysten mukaisessa huonommassa talossa aika kutistuu 6 vuoteen). Rahallakin kuitenkin on hintansa; niinpä 2 % reaalidiskonttokorolla sanottuja aikoja pitää korottaa vuodella. Ohjelmalla voidaan myös laskea energiakustannukset ja vertailla eri lämmitystapoja. Seuraavassa kaaviossa näytetään kolmen eri lämmitystavan vertailu Villa Realissa sekä vielä näiden vertailu uusien määräysten mukaiseen taloon. Villa Realissa kuluu rahaa lämmittämiseen vain viidennes määräysten mukaiseen taloon verrattuna. Sanottu tietokoneohjelma ja yksityiskohtaiset kuvaukset sanotusta löytyvät nimelliseen hintaan Villa Realin suojatusta verkkokirjakaupasta https://onlinebookshop.villareal.fi. Mikä energiatodistus? Kuluvan vuoden alusta lukien jokaisen omakotitalonkin rakennuslupapareissa täytyy olla talon energiatodistus, jonka antaa pääsuunnittelija. Todistuksen laskeminen ei kuitenkaan onnistu ruutupaperilla ja taskulaskimella. Ylläsanotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua omakotitaloille ja muille enintään kuusi asuntoa käsittäville rakennuksille. Lähtötietojen hankkiminen ja muu tarvittava työ on kuitenkin niin suuri, että ei edes intialainen insinööri ala sitä tekemään Ympäristöministeriön lupaamalla eurolla.

7 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 3(5) Laskennan tuloksena syntyy energiatodistus, jossa näytetty ET-luku ilmaisee rakennuksen energiatehokkuuden. Määräysten mukainen talo sijoittuu useimmiten luokkaan C eli ET-luku on kwh/brm 2 a. Villa Realin ET-luku on 112 kuten todistuksessa näytetään. Todistuksessa hämmästyttävästi ei lainkaan oteta huomioon rakennuksen lämmitystapaa. Niinpä energiatehokkaat lämpöpumput, aurinkopaneelit etc eivät lainkaan paranna talon energialuokkaa vaikka ostoenergian kulutus putoaa murto-osaan. Vähintä mitä pitäisi tehdä olisi lisätä todistukseen Ostoenergian ET-luku. Se on Villa Realissa vain 65, eli alle puolet A-luokan vaatimuksesta. Hämmentävää on myöskin se, että uusissa määräyksissä ei lainkaan noteerata primäärienergiaa. Itse asiassa rakentamismääräyksissä ja asetuksessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lainkaan. Pitäisiköhän luoda edelleen Primäärienergian ET-luku, joka ottaisi huomioon talon lämmitykseen käytetyn energiamuodon tuotantotavan? Mitä on primäärienergia? Ilmastonsuojelun kannalta olennaisia ovat ostetun energian tuottamiseen menevien energialähteiden eli primäärienergian määrä ja tuotannossa ja energian käytössä syntyvät kasvihuonepäästöt. Vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä pitääkin leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. Rakennusten energiatarkasteluissa primäärienergia ilmaise kutakuinkin saman asian kuin kasvihuonekaasupäästöt. Primäärienergialla tarkoitetaan 1 kwh:n myytävän energian tuottamiseksi tarvittava määrä energialähdettä

8 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 4(5) mukaan lukien kaikki energian hankintaan, tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät häviöt. Energiamuodosta riippuen siis 1 kwh lämpöenergiaa voikin olla varsin eriarvoista. Energiamuotojen kertoimia on esitetty seuraavassa kuvassa. Hiilidioksidin CO 2 päästöjen kertoimet on esitetty öljyn CO 2 päästön suhteessa. Öljy ja kaasu toimivat referenssinä myös primäärienergialle, eli niiden arvo on 1. Kuitenkin tarkemmin laskettuna 1,1, koska öljyn ja kaasun hankintaan, jalostukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa. Hiilidioksidin päästökertoimet ovat hieman erilaisia, vaikka PE-kerroin olisi sama (esim. öljy ja maakaasu). Uusiutuvan energialähteen kerroin on periaatteessa tasan nolla, koska ei ole eroa vapautuuko CO 2 puun lahotessa metsässä vai poltettaessa uunissa. Hankinnasta ja kuljetuksista johtuen kertoimet ovat käytännössä kuitenkin suurempia kuin nolla. Eri maissa uusiutuvien kerron vaihteleekin 0,2 (Saksa) ja 0,75 (Viro) välillä, koska energialaskelmassa käytettävällä kertoimella on suuri rakentamisen ohjausvaikutus. Joka tapauksessa biopolttoaineiden käyttö siellä missä mahdollista on ympäristön kannalta kiistattomasti edullista. Primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet Primäärienergia (PE) Hiilidioksidi (kg/mwh) / (kg/mwh-öljy) Energiamuodon kerroin Sähkö: vesi- ja ydinv. Puu ja pelletti Kaukolämpö CHP Sähkö: aurinko Kaukolämpö Maakaasu Kevyt poltttoöljy Kivihiili Turve Sähkö: kaasu (40%) Sähkö: kivihiili (40%) Kuva: Energiamuotojen kertoimia esitettynä primäärienergian kertoimina ja CO 2 -päästökertoimina öljyn suhteessa (Lähde: TKK LVI-tekniikka) Energiamuotojen kertoimet mutkistuvat sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon osalta, koska niiden tuotannossa käytetään useita polttoaineita. Vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoima ovat tuotannossaan päästövapaita ja niiden kertoimet ovatkin vastaavasti lähellä nollaa. Primäärienergia tulossa rakentamismääräyksiin? Suomessa ollaankin parasta aikaa valmistelemassa kansallisia energiamuotojen kertoimia, joita rakennusten energialaskelmissa voitaisiin yleisesti käyttää. Muissa EU-maissa sähkön kerroin on asettunut yleensä 2 (Sveitsi) ja 2,7 (Saksa, aikaisemmin 3,0) välille. Rakennusten lämmityksen osalta tämä on todennäköinen tilanne myös Suomessa, koska lämmitystarve kohdistuu kulutushuippuihin, joita ei voida kattaa perusvoimalla, kuten jatkuvasti samalla teholla tapahtuvalla ydinvoiman tuotannolla. Siitä johtuen rakennusten sähkölämmitys tarkoittaa pitkälti lauhdevoiman käyttöä. Sen sijaan lämpimän käyttöveden valmistus ja kotitaloussähkö ovat tasaisesti jakaantuneita ja saavat osaansa päästöttömästä perusvoimatuotannosta. Myös kaukolämmön päästöt ja kertoimet riippuvat käytetyistä polttoaineista. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, joka syrjäyttää sähkömarkkinoilta epäedullisinta lauhdevoimaa, lämpö saadaan sähköenergian tuottamisen ohella lähes ilmaiseksi. Perinteisessä lauhdevoimalaitoksessa tämä lämpö ajettaisiin mereen, mutta yhteistuotannossa sillä lämmitetään rakennuksia. Siitä johtuvat yhteistuotannon alhaiset kertoimet. Kuvassa esitetty kerroin pätee Helsingille ja kertoimet vaihtelevatkin lämpölaitoksesta riippuen. Koska energia on energiamuodosta riippuen eriarvoista, on hyvin tärkeä, että Suomessakin saataisiin aikaan valtakunnalliset energiamuotojen kertoimet. Tämä on välttämätöntä päästötavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen kannalta. Kun rakennusten energiankulutuksen rajat määritellään primäärienergian käytöllä

9 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 5(5) tai CO 2 päästöinä, ei tarvitse enää keskustella, millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään. On turhauttava kuulla keskustelua tai nähdä mainoksia, joissa väitetään että lämmöneristys on tärkeämpi kuin lämpöpumput tai päinvastoin. Jos energiakäytön raja on päästöpohjainen, niin markkinatalous kyllä löytää kuhunkin hankkeeseen järkevimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Siihen asti on pidettävä pää kylmänä ja käytettävä rakennuksen ympäristövaikutuksen arviointiin vaikka tässä esitettyjä suunta antavia kertoimia. Energian käytön tehostamisessa voidaankin tehdä mittavia virheitä, jos energiamuotojen eriarvoisuutta ei oteta huomioon. Pahimpia tapauksia voisivat olla säästöt kaukolämmön käytössä, joiden takia jouduttaisiin rakentamaan lisää epäedullisinta lauhdevoimaa. Energiatodistuksen energia, ostettu energia ja energiamuotojen kertoimilla lasketut energiat voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Villa Realin tuloksia tukee oheinen pientalolaskelma, jossa on tarkasteltu lämmöneristyksen, ilmanpitävyyden, lämmön talteenoton ja lämmitystavan vaikutusta. Tässä tapauksessa on nykyistä rakentamiskäytäntöä edustavassa perustapauksessa päädytty C-luokkaan. Jos perustapauksen sähkölämmitys on vaihdettu maalämpöpumppulämmitykseen, niin ET-luku jopa huononee hieman (vesikiertoisen lämmityksen häviöiden takia), mutta ostettu energia putoaa jopa 40 %. Parannetulla ilmanpitävyydellä, lämmön talteenotolla ja lämmöneristyksellä on kaikilla merkittävä vaikutus. Maalämpöpumppu leikkaa näidenkin parannettujen arvojen tapauksessa ostoenergiankulutusta yli kolmanneksella, vaikka ET-luokka heilahtaa A:sta B:hen. Taulukko: 2-kerroksisen kompaktin pientalon 140 m 2 energiankäyttö (Lähde TKK LVI-tekniikka) Laskentatapaus U-arvo, U-arvo, Ilmanvuotoluku LTO ET-luku, ET-luokka Ostoenergia, ulkoseinät ikkunat hyötysuhde kwh/br.m 2,a - kwh/br.m 2,a Perustapaus suoralla sähkölämmityksellä C 176 Perustapaus maalämpöpumpulla C 106 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys B 163 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys ja LTO B 155 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot A 140 Maalämpö, parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot B 89 Jos tarkasteluun lisätään energiamuotojen kertoimet, niin vaihtelua saadaan lisää. Oheisessa kuvassa on esimerkkilaskelma toimistorakennukselle, joka osoittaa hyvin kaksi olennaista muutosta kun primäärienergian kertoimet otetaan käyttöön: Käytetyn energian määrä muuttuu olennaisesti (energiakakun koko kuvassa) Käytetyn energian jakauma on täysin erilainen, kun lämmitysenergian osuus on tässä tapauksessa tippunut 45 %:sta 12 %:iin. Ilmanvaihdon lämmitys Jäähdytys 17 % Muu sähkö 3 % 19 % Käyttöveden lämmitys 5 % Muu sähkö 30 % Jäähdytys 5 % Ilmanvaihdon lämmitys 5 % Käyttöveden lämmitys 2 % Tilojen lämmitys 7 % Puhaltimet 18 % Valaistus 21 % Tilojen lämmitys 23 % Puhaltimet 12 % Valaistus 33 % Kokonaiskulutus 123 kwh/brm 2,a Primäärienergian kulutus 170 kwh/brm 2,a (kaukolämpö 0,44 ja sähkö 2,17) Primäärienergian kertoimet: Helsingin energia Kuva: Kun saman kaukolämpöä käyttävän toimistotalon energiankulutusta lasketaan ostetun energian ja ostetun energian tuottamiseen käytetyn primäärienergian määrällä, ovat erot suorastaan dramaattiset. Lämmityksen rooli kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana on pieni tällaisessa toimistotalossa. (Lähde: TKK LVI-tekniikka)

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna

Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka TKK 13.11.2008 Swegon Air academy 1 Tampere Muutoksen aika

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS Raportin luovutus: pientalojen energiatodistuksen kehittäminen Eduskunta, hallituksen iso huone OMAKOTILIITON ERIÄVÄ MIELIPIDE PIENTALOJEN ENERGIATODISTUSTYÖRYHMÄN KOKOONPANOSTA,

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot