4 h. nil. rll RAKENNUSTAIT. Fil. [il. ...t'r f *HE LTJ. F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _. it-i. --r, --*-.

Transkriptio

1 RAKENNUSTAIT lt*l vsu -{ it-i LTJ nil Fil [il rll 4 h. --r, --*-.r+4{ftr il s...t'r f *HE UJB S S F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _ Vaasan asuntomessut Porin lom a-as u nto m ess ut Energia-alan innovaatioita 1

2 TFKSTT JA r(rvat, O 3! lupamik a tarer (u.ud Hl;meenlinnan matalaenergiatalon kulutus tutkittu Vdhemmdn energiaasumiseen Hameen I i n nan Asu ntomessui I la 20A7 ol i yksi matalaenergiatala. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 1A. Pitkalt Emi;n kahteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus ra ken n usten energ i atehok ku udesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. la teemaa jatkavat Vaasan Asuntamessut I6000 : 3mo,fr,'oo Energians;ie*dj:irjestelme keytitss; Nlr1al,r.,!,.8ialrlo VjLh ltcdl mlednctliir ilnad minisle ridn tai lekesid apurahoja Siinii totcntettiin E.eI8ian saasirijafjeslelmaii 3.1 (ver raa Dolb!Digilal 5.ll. S. trf loiltaa, etla.) lalo od hv!in lti.rpin'ist,ith bl t.lo on tii- \.is j. (, lrlossa or tehokas lilnrnriir trllccnotto ildlad \ aih(llssr. Scn jiilkccr cner- Bialiihte.m loikid lalita!af sin lapaasti. Kaikli energi. lahl.ct \.olvat tulla lvs! Dr!ksecn IDrDreDen vuol lir siltcn iulldisliid hp. li l.'u- IrrrcConslNrcl. j0dka lckcn s{:n.sallislui johtrvir ral,i,,i!sala,r \Tilvksiii kahd.ksastr!u{aasta. S!o rr.sta nrrkana olivat Viatrk. P idek. R!!lar,ukli, Schrua. \\,ilxl ja Yl'l: lo tiimad raporlir lahdcksalla kielellii kcdrnksed energiadktrl tus ci olc lain tiloied talviaikai n.n LiimDitvs laan riloicn liimnitvs (...d/al + tilp.l liuoneed ia mided kivilal lioide. nrukiruusliinnnilvs (3ljbd/a) + liivttd\'.ded liim mitts (36sd/a) + taloussijh kd (365d/a). la roli ain. on oteilu hlronrio.rn sf, rllii aurinlo sekl is!klarl ja kodinkonql liindiiltii!iil taioa. 'lalo! onergialaskelmia irllkaistussa!hteenvedossa sanotaan. cita lakednuksel ka\'rlav:rr,10,1, kokonriy.!rfryirslr ja lastaavat 30 '1, varted kehirettiin Iirl{)kon* hiilidioksidipiiiistdistii seki ohjeldra Fulurec{,.s1rr(lO esildiiiin IonneDpiteitii asiaid Energia 1.0. SiLlii!oidadD tehda kaikki Laf!illalat rakcndusdiiiiidvsted D3/Ds mukaiset lirskelnral ja paljo Tilojen. kivilatrioi.ten ia ka\'ltnveddr.nrrgir.kuluhrs lhtee sii or 62 kwh/i rr, mlrlta pflkkii tilojcn llimmit]'tsc! crlc.siankulutus od YaiD {0 kwh/ m:a jotloin LihestYtadn jo passin'iialoa. IlDidn.i iiassii litalo ia\'ltad i!lri 20 \,ro1- ta. multa Drinkald niird F- NeDtaDrisDr;iiir,\'ksisslj ei siti esiid.\'. Prssirha!s lnstitll li,' johlajad Dr. Wolfsans Feislin mukadd passiivitalo villa Rea ra oi enerqi askemla vadei keh lerin rietokoneohje ma FLrureco.nrud@ Enerqia r.0 silla vodaan mm. tehd; kaikk rarvravat rakennuimaarrynen timinkaiaisla havainnolliltaqraliikkaa \.ratisikir jo Helsingissa 60 On s\vla ldssil krxrrt., mil;i cm paksuison 1;immoneris l.l.n edergiank!lutus LrF k.il1aa. Niin vrnh d.rkcnlr.risdriii.ll!k{rn D5-1!85 Kun energiad hinta!:iiijiie mdttdmiisti Dousee nd\ llaisi nclj:i lerlaa edemdrad l:rnr paencblaa kuin kaltr:id sah kali. Niinpa kukkaross.r lu. Olellam drer8iadhjndad!uosin.rsuksi 7'1,. niin Vil l R,iilin li$iijake.n!sir)!,,s' k!i,r n,liis uudcn niiairiivk liidrpdpudrpfr h!\;illii ralkaisulta; l!vrn oslocn!xgirn nriiiirii tointi tulec krlrtuksi l l!uo- sqr ll mul{isesti ra tuolla.rhr,, s,, jofr p!lorrkinolennri$sti. dcssr. SAhk0liinrnrillks(xr * o:s E , gglq.r.rsl.nld-m.k*p rhuon.l!!.!. T;G;@;;- *;*l umryd.p. trrb: NoR rv4hudd turdtun, \rr'vrlra RE.,l) RAKENNUsTA IO 04I2OO8

3 ENERCiAIODISTUS o- u,r,,r.i,,lrsi - - kuinkin sadlan asian kuid kasvihuonekaasupaiistdt Priniiiiirieneryialla tarkoi- Letaan 1 kwlir mvt'tdviid ener8ian tltottaniseksi iaf vittava madra ederyialehdet tii mukaad lukien kaikki energian hankinlaad. iuotan Ener9iatodistuk5 n naytirmt ET.luku toon ja kdjetukscen liittvwlt I mageerakennuksenenerglatehokkuud n. hiili.jt. EneBiamuodosta Med.iyn n mukainen talo sijoittuu riippuen siis 1 klvh liimpdedergiaa voikin olla i,amin useimmit n luokkaan Ce ietluku on kwh/brm, a. Villa Rea in ET.luku -!crattuna naaliinipdpunppu naksaa itsensil takaisin runsaassa I vuodessa (miiii fiiysled rnukaisessa huonommassa talossa aika kulistlru 6 vuoteenl. RahallakiD kuitedkid on hidtadsa; niinpe 2 % reaalidiskonttokorolli sanoltlrj aikoja pitiiii kuitenkaan onnistu ruutupa pedlla ja taskulaskimella. YlldsaDotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua oma' kotitaloille ja muille cnintiiiin kuusi asuntoa kasiltaville rakednuksille. Liihtd tietojen hankkininen,a muu tarvittava tyj on kuitenkin niin suud, ctlii ci cdes intialaided insinddri ala sitii tekemiiiin Ynpiiris- OhjclmaLla voidaad nirijs laskea energiakustannukset ji vefiailla eri liimmilystapoja. Viereisen sivun alinnla$ tdministefion eurolla. lupaaniatla sa kaaviossa nevtetaiin kolmed LaskeDnan tulokseda syn eri lamnilystavad vef tyy energiatodistus, jossa tailu Villa Realissa seka viel:i Diivtettv ETlDku ilmaisee niiiden vertailu uusied ndiirdvsted mukaiseen talood. Villa Realissa kuilru rahaa liimmittdmiseen vaid viideddes nriia)eysten'nlr kaiseen laloon vel.ratluna. rakennuksed eneryialehok kuuden. Miieri,ysien mukai DeD talo siioittuu useimmi ted luokkaad C eli ETluku on kwh/brm' a. Vil la ReaLin ETluku on 112. kuten todistukscssa niiytetaiin. Energiatodistus Todisluksessa hiimmiist!f Kululan vuoden alusta lu kien jokaised ornakoiitalo. talasti ei lainkaan oteta huomioon mkennuksen lammi' kid rikennlrslupipi.eissatyslapaa. Niinpa energiatehokkaat laylyy olla talon energjatodistus, jonka voi aniaa piiiisuundittelija tai muu siihen lampdpumput, au- ddkopadeelit etc. eiviii lain kaan paranna talon ener' auktorisoitu asiantuntija. gialuoklaa, vaika ostocncrgian kulutus putoaa 'fodistuksen laskeminen ei muftoosaad. Viihinie mile pitaisi lehdii olisi lisata todish*- seen ostoenebian ET-luku. Sc on Villa Realissa vaid 6s, eli alle puolet A-luokaD laa H:imnreDler,:i:i on myijs sc. cttii uusissa meeriiyksissti ei lainkaan noteerata pdnijilri cnergiaa. ltse asiassa mken tanisniiariilksissij ja asetuk' sessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lai*aad. Pi6i sikohiid luoda edelleen p)i' niiarieneryian ETluku, joka oilaisi huonioon talon LAF milykseed kiiytelyn energiamuodon luotantotavan? Ilrnastonsuo,elun kandaha olennaisia ovat ostetlu erer gian hlottaniseen menevied ener8ialiihteiden eli prinii:i fiener8ian miiiid ja tuotannossa ja.ncr8ian kii]'ldsse stntyvat kasvihuonepdiistdt. Vuoteen 2020 mennesse kas vihuonekaasupiitistd ja pitiiij kid leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. ltakendusten energiatarkasteluissa p.i miiariederyia ilmaise kuta- Primaari nergia rakentamism;ereyksiin? Suonessa ollaad pilasta ai kaa lalmistelenassa kansallisia eneryiamuotojcn kc oimia, joita raksntlusten energialaskelmissa voiiaisiin yleisesli kayltiia. lvftlissa EUnaissa siihkdn kerroid od asettunut vleeds:i 2 {Sleitsj) ia 2,7 (Saksa, aikaisernnrin 3.0) \'iilille. Rakenrusterl lemnjtt,ksen osaltd tiinii or1 todenniikdinen tilanne myds Suonessa, koska liidrmilvs tan,e kohdistuu kululus huippuihid, joita ei vojda kattad pefus!oimalla, kutcn jatkuvasti samalla teholla tdpalitulalla vdidvoiman hro tadnolla. Sijiii johtuen rakennusten sdhkailiinrmit],s larkoittaa pi*ald lduhdeloiman kayttdii. Sen siiaan linnpimiln lavttijvcdcn!almisrus ja kolitaloussiihkd o\rt tasaisesti jakaantueita jd saayat osaansa piiiistdttdmiis tii perusvoinatuotannosta. Myds kaukoliinn.jtr peiis tdt ja ke oitnet riippuvat ktiytetyistii politoaitleista. Lrimnidn ja stihkijn yhieistlrotadnossa. joka sv4evtiiii siihkijnarkkinoilla edliedullisi a lauhdevoinaa, liin1po saadaan sihkrjenergian tuof tarnisen ohella liihcs ilnai seksi. Pednteisessa lauhde' voimalaitoksessa liima lanl pd aiettaisiiu mereen, nruiti yhteisluotannossa silla liinr' mitetaan rakennuksia. Siitii johtu!al vhteistuotandon al' Koska energia on cncr3iii' muodosta riippued eriar RAKENNU5TATO 65

4 \f isl!. rji' h\!ii liiflcii. cttii Su.nr*saliin sadtdisiin ri k.rn!rltrkundalliset cdef g, fr!,,1,,1,,. Ic,)l, ct. laimii on \ iilltiimiitddtii piiastd t.\aitl.idcn kustandustc hokkaan sda\rtlamisen lad Kun hkornost.d Drd' girlliululukscn rdial niiiiri n,lliiiil p.imiiiiricdcrgian liii\ l.j llii tri l;ll, piiiisttjinii.i ldnils, cd:iii kosknst.lla.rillii toidrenfit illii t.!oil tehokkuutta lcisjln laasltiin O. lrlrhr Li I l.!. kurlla kesluslclua f.i niihdii maidoksia. joissa!ai VTT keynnisti vuonna 1997 tutkinuksen, jossa lclai5n. ellii la nr Dr.i n. I is l\'s tutkitti i n ta Io n ti i veytta, ld m m6ne ristyste, (in lilfk.ildrfi hin l:inrtil ScurrrtrLulki,,,!s,)f l,rni' p,r.riur lii fainiasr.in l,is ra kenteen kosteuske ytte ytym i sta j a sisi;i I ma n laatua ndirur laiissrflr. koskr,,i,, rui ik i\ riiir frj,,r piiits, Pitki) a ika i ne n 10 vuaden seu ra ntatutk i m us oso ittaa, rlmisli sd'radnan djadiakso tiip,il,fir,,ir. n iin nurllida- ptle prlrakenteif-n talo op ';itytt;n)t vlto\ipn on rain \nrod.d mitlaid.n. LirLr)Lrs k\ Lrr liyliiii k!hrnkin K\DnrD{I ruodcn tlr lriinkk{rrsrrli jiirkrr.inrrliil varrcl Ia eri noma i set tu lokset joka i sessa los od t{xt{th anlrkrstr ti{, \,,i,i',11,,r,)itlursiil pailinxdi- mitatussa kategoriassa. $rksi. siilixi rsi on pidcrtii- \li l,ilil k!lmiinii jn kiirlcttinii toa. lbilottavrsti SuorNss. ta1l.is.t fitkiil tutkinmsjak s.1 \'lcisr!isi\.il \riihiisn! f.k0rnrklxr npildstn!ai fi1\ i$n n'icl,rrkiinl,,l Lflli'1rl!ssr tcirl\ I rritla!ls.t mnuttalat tiil ii kiisit\stii kii\ tcttiir krll,l[sli,,,ln il)ii,tii,r \,rikkr 'llrtkinruksrissr ncn tntkinustnlos on. liissii r)silill\ iii sr!nlda rntr- cttai talon tii!o!sluh.n p! Tii!'e!sluku od s:iil\rril ta meneluldriniilm.tii!c\al0r s!n!t samana koko i,lrf.. ta l.ssi 1;rsndlleen sadrana.1i1ldusl.. l:inridku!.rsla. Linofgirr kiirtiin tehosla kauddr. l,rliri lii,\s,iir krif vu0rn r 1(r!)/ lfh{lyss;l sis:i l,i,ai,,irikn,l)illilkinrll miscssa roidaadlin rehda.rillu!ia \ i.h.i1:'. j.s {,.{ir.s.illd!10r01 yh(iilsi liir kcinrrrislii l.,kij.jistli talod l ii!ri\ si'llll!ksrssa - ltdkcnduks.,ssr.,i olc tdpahhurut sia jr j!, tsl,j,,, ll)sr,,rls mitlrulisir. \l!iis trlon.,nctr!i i.rli,,r,,l, i',ifarrirsuulh.i otclr huomiood. Pahirn i,d.,rei.khokkuuddr karn.l Dlitiiain. Drikil hci k.n1:risi liiveyst.so.. S.alra :ianlllutl's $,1\.ituttiin lo dellisdr.nefgiatchokkuus pia tapaulsid voisilat olla siiiiniit k.tkoliidnnrin kii! t.jssii joiden t.kia joudtrl YleiDen k:jsilvs.n {t1;i.n kennuk*n tiir er s l,lrolrrrrr, ail. nr\'aitii S\'!nii,ir pidflli nrillauslul.sta \'oidi.r pilti:r nrrrkillri!iinii kri\ liinniin lu1 lirnoskohtf csla srdlu!a lic- lu\.1in srl\'illiinriseksi lrlisii. fiklnlrnlirr isi]ii LrloD.:liirnistii ir \a'otoia lona. Jatkoss. tiistii on 1i\ ri r)liii.,.lullisurta lauhddoi ho\rrsulun liil,,ksissa. r!a r.kennrsreknislti k:iv1.in \railki k.hd! siail*e h.is llncfgiaro.lisr'rkse. VTT.. 1!lki,r!skoht,r,rrr ol' l,jili ir rrtkais!ir kfiilotlitrssii. lryissa ol0s!lrlflssr ltr )\ a rirre.sla lrsl':11! rxt0brr lr lccss{ NrpapiiriD rsunto VT h tldt.knikko lrkki nicnlrllii. Hk(xrnuks{rn (xr,l qr]r3la,r!,n! jf n kcf loimilla nrcssnille.akednetlfsa Kas Vehesitv.inki lotea.. giatehokkuus osoittauruj hslicl!l drdgiat!oi\.at an ldr hv!inkii irilaisia tulok.1.\'.d L'riIf'rl'Lokkia T,r (l{,lll*$,lslinriskrllull,ks,d.i,,ki,,i.(2,lilliisl. jr 2lrs 1r) r\{xi,,rsirl[,k,,i, frjr i,li Litjoitt.ljistt DI Loin io111. l.,ltiin rcilusti io L!okilcll.an Ok^ i TDp.niiki.. clinkn. ti ^1tu, t0 n) ise, os nt n t i jo r\ luoktaan. kun i,n,f giatohokkuusluku od 1s0 j0,ils\rt0lu \')ll0 neal pi) t t nt M n itt c I j i. I o I n \ i.t n po - \/TT t.ki lutkimnksor Ih (lasii Kas1,,lli lil.i O\',. 1r'1. 1).scntti lqr:j. Kur Jrilslr.,, //(( LI I k)tniikd, tutkiru!pti(illjkka io tojni fti:.nr!sl.!r sisaiil?nnsio i,.nrxiqr0rdloud.n lutltnu,t s., r1t.il.ljrd /ldr.k tudrias VTf: n tu ore seurantatutkim us: Vuodet eiviit heikennii oikein rakennetun pientalon energia- \,Tr:n tuik m!rse$a k;yleii n menele m na matiiveyd n miftauna, impdkuvau5ta, m krobiiulk muciala alaj!oksulen kosteu5m'iiauk'a lkuv3 E*k Virrisbyri.k ) OIxrinrI h,li.irxrl lf ll d:i lulkirr!svhl.istvillil vl l:n j. kol kcalnlujcn krnssf kdrllliiiik*n)nr.: rrkcf ir!sl.,krisiil rdtniisuja oik.ran suuntdad. k.rto. Iukka vaarano Kas

5 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 1(5) Olavi TUPAMÄKI DI on Insinööritoimisto Villa Real Oyn vetäjä, elinkaarirakentamisen asiantuntija ja messutalon Villa Real pääsuunnittelija Jarek KURNITSKI TkT, dosentti on TKK LVI-tekniikan tutkimuspäällikkö ja toimi rakennusten sisäilmasto- ja energiatalouden tutkimuksen vetäjänä Lyhentämätön versio Valitettavasti lehdestä oli jäänyt pois eräs artikkelin tärkeimmistä kaavioista. Se on lähes kaikki lämmitysenergian tuotantomuodot kattava kuvaus siitä, mitä primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet oikeasti ovat. Tämä kaavio kuten muutakin on mukana tässä versiossa. VÄHEMMÄN ENERGIAA ASUMISEEN Hämeenlinnan Asuntomessuilla 2007 oli yksi matalaenergiatalo. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 10. Pitkälti tämän kohteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus rakennusten energiatehokkuudesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. Ja teemaa jatkavat Vaasan Asuntomessut Kymmenen vuotta sitten julkaistiin raportti FutureConstruct, jonka tekemiseen osallistui johtavia rakennusalan yrityksiä kahdeksasta EU-maasta. Suomesta mukana olivat Viatek, Partek, Rautaruukki, Schauman Wood ja YIT. Jo tämän raportin kahdeksalla kielellä julkaistussa yhteenvedossa sanotaan, että Rakennukset käyttävät 40 % kokonaisenergiasta ja vastaavat 30 % hiilidioksidipäästöistä sekä esitetään toimenpiteitä asiaintilan korjaamiseksi (paperi löytyy Villa Realin verkkokirjakaupasta). Kuitenkin tämä tieto on nyt tullut yllätyksenä niin Ympäristöministeriön neuvoksille kuin RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatillekin. Globaalisti prosentit ovat vielä korkeampia. Energiansäästöjärjestelmä 3.1 Matalaenergiatalo Villa Real rakennettiin ilman ministeriön tai Tekesin apurahoja. Siinä toteutettiin Energiansäästöjärjestelmää 3.1 (vertaa DolbyDigital 5.1). Se tarkoittaa sitä, että (1) talo on hyvin lämpöeristetty, (2) talo on tiivis ja (3) talossa on tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa. Sen jälkeen energialähteen (.1) voikin valita varsin vapaasti; kaikki energialähteet voivat tulla kysymykseen. On syytä tässä kerrata mitä talon energiankulutus tarkoittaa. Niin vanhan rakentamismääräyksen D kuin myös uuden määräyksen D mukaisesti rakennuksen energiankulutus ei ole vain tilojen talviaikainen lämmitys vaan tilojen lämmitys ( d/a) + kylpyhuoneen ja muiden kivilattioiden mukavuuslämmitys (365d/a) + käyttöveden lämmitys (365d/a) + taloussähkö (365d/a). Ja toki aina on otettu huomioon se, että aurinko sekä asukkaat ja kodinkoneet lämmittävät taloa. Talon energialaskelmia varten kehitettiin tietokoneohjelma FutureConstruct Energia 1.0. Sillä voidaan tehdä kaikki tarvittavat rakennusmääräysten D3/D5 mukaiset laskelmat ja paljon muutakin. Se myös tuottaa automaattisesti mm seuraavat havainnolliset grafiikat.

6 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 2(5) Tilojen, kivilattioiden ja käyttöveden energiankulutus yhteensä on 62 kwh/m 2 a, mutta pelkkä tilojen lämmityksen energiankulutus on vain 40 kwh/m 2 a, jolloin lähestytään jo passiivitaloa. Ilmiönä passiivitalo täyttää juuri 20 vuotta, mutta minkään maan rakentamismääräyksissä ei sitä esiinny. Passivhaus Institutin johtajan Dr. Wolfgang Feistin mukaan passiivitalo vaatisikin jo Helsingissä 60 cm paksuisen lämmöneristyksen. Kun energian hinta vääjäämättömästi nousee, näyttäisi lämpöpumppu hyvältä ratkaisulta; tuottaahan se jopa neljä kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin käyttää sähköä. Niinpä kukkarossa tuntuvan ostoenergian määrä putoaakin olennaisesti. Olettaen energianhinnan vuosinousuksi 7 %, niin Villa Realin lisärakennusinvestointi tulee katetuksi 11 vuodessa. Sähkölämmitykseen verrattuna maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin runsaassa 9 vuodessa (määräysten mukaisessa huonommassa talossa aika kutistuu 6 vuoteen). Rahallakin kuitenkin on hintansa; niinpä 2 % reaalidiskonttokorolla sanottuja aikoja pitää korottaa vuodella. Ohjelmalla voidaan myös laskea energiakustannukset ja vertailla eri lämmitystapoja. Seuraavassa kaaviossa näytetään kolmen eri lämmitystavan vertailu Villa Realissa sekä vielä näiden vertailu uusien määräysten mukaiseen taloon. Villa Realissa kuluu rahaa lämmittämiseen vain viidennes määräysten mukaiseen taloon verrattuna. Sanottu tietokoneohjelma ja yksityiskohtaiset kuvaukset sanotusta löytyvät nimelliseen hintaan Villa Realin suojatusta verkkokirjakaupasta Mikä energiatodistus? Kuluvan vuoden alusta lukien jokaisen omakotitalonkin rakennuslupapareissa täytyy olla talon energiatodistus, jonka antaa pääsuunnittelija. Todistuksen laskeminen ei kuitenkaan onnistu ruutupaperilla ja taskulaskimella. Ylläsanotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua omakotitaloille ja muille enintään kuusi asuntoa käsittäville rakennuksille. Lähtötietojen hankkiminen ja muu tarvittava työ on kuitenkin niin suuri, että ei edes intialainen insinööri ala sitä tekemään Ympäristöministeriön lupaamalla eurolla.

7 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 3(5) Laskennan tuloksena syntyy energiatodistus, jossa näytetty ET-luku ilmaisee rakennuksen energiatehokkuuden. Määräysten mukainen talo sijoittuu useimmiten luokkaan C eli ET-luku on kwh/brm 2 a. Villa Realin ET-luku on 112 kuten todistuksessa näytetään. Todistuksessa hämmästyttävästi ei lainkaan oteta huomioon rakennuksen lämmitystapaa. Niinpä energiatehokkaat lämpöpumput, aurinkopaneelit etc eivät lainkaan paranna talon energialuokkaa vaikka ostoenergian kulutus putoaa murto-osaan. Vähintä mitä pitäisi tehdä olisi lisätä todistukseen Ostoenergian ET-luku. Se on Villa Realissa vain 65, eli alle puolet A-luokan vaatimuksesta. Hämmentävää on myöskin se, että uusissa määräyksissä ei lainkaan noteerata primäärienergiaa. Itse asiassa rakentamismääräyksissä ja asetuksessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lainkaan. Pitäisiköhän luoda edelleen Primäärienergian ET-luku, joka ottaisi huomioon talon lämmitykseen käytetyn energiamuodon tuotantotavan? Mitä on primäärienergia? Ilmastonsuojelun kannalta olennaisia ovat ostetun energian tuottamiseen menevien energialähteiden eli primäärienergian määrä ja tuotannossa ja energian käytössä syntyvät kasvihuonepäästöt. Vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä pitääkin leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. Rakennusten energiatarkasteluissa primäärienergia ilmaise kutakuinkin saman asian kuin kasvihuonekaasupäästöt. Primäärienergialla tarkoitetaan 1 kwh:n myytävän energian tuottamiseksi tarvittava määrä energialähdettä

8 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 4(5) mukaan lukien kaikki energian hankintaan, tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät häviöt. Energiamuodosta riippuen siis 1 kwh lämpöenergiaa voikin olla varsin eriarvoista. Energiamuotojen kertoimia on esitetty seuraavassa kuvassa. Hiilidioksidin CO 2 päästöjen kertoimet on esitetty öljyn CO 2 päästön suhteessa. Öljy ja kaasu toimivat referenssinä myös primäärienergialle, eli niiden arvo on 1. Kuitenkin tarkemmin laskettuna 1,1, koska öljyn ja kaasun hankintaan, jalostukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa. Hiilidioksidin päästökertoimet ovat hieman erilaisia, vaikka PE-kerroin olisi sama (esim. öljy ja maakaasu). Uusiutuvan energialähteen kerroin on periaatteessa tasan nolla, koska ei ole eroa vapautuuko CO 2 puun lahotessa metsässä vai poltettaessa uunissa. Hankinnasta ja kuljetuksista johtuen kertoimet ovat käytännössä kuitenkin suurempia kuin nolla. Eri maissa uusiutuvien kerron vaihteleekin 0,2 (Saksa) ja 0,75 (Viro) välillä, koska energialaskelmassa käytettävällä kertoimella on suuri rakentamisen ohjausvaikutus. Joka tapauksessa biopolttoaineiden käyttö siellä missä mahdollista on ympäristön kannalta kiistattomasti edullista. Primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet Primäärienergia (PE) Hiilidioksidi (kg/mwh) / (kg/mwh-öljy) Energiamuodon kerroin Sähkö: vesi- ja ydinv. Puu ja pelletti Kaukolämpö CHP Sähkö: aurinko Kaukolämpö Maakaasu Kevyt poltttoöljy Kivihiili Turve Sähkö: kaasu (40%) Sähkö: kivihiili (40%) Kuva: Energiamuotojen kertoimia esitettynä primäärienergian kertoimina ja CO 2 -päästökertoimina öljyn suhteessa (Lähde: TKK LVI-tekniikka) Energiamuotojen kertoimet mutkistuvat sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon osalta, koska niiden tuotannossa käytetään useita polttoaineita. Vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoima ovat tuotannossaan päästövapaita ja niiden kertoimet ovatkin vastaavasti lähellä nollaa. Primäärienergia tulossa rakentamismääräyksiin? Suomessa ollaankin parasta aikaa valmistelemassa kansallisia energiamuotojen kertoimia, joita rakennusten energialaskelmissa voitaisiin yleisesti käyttää. Muissa EU-maissa sähkön kerroin on asettunut yleensä 2 (Sveitsi) ja 2,7 (Saksa, aikaisemmin 3,0) välille. Rakennusten lämmityksen osalta tämä on todennäköinen tilanne myös Suomessa, koska lämmitystarve kohdistuu kulutushuippuihin, joita ei voida kattaa perusvoimalla, kuten jatkuvasti samalla teholla tapahtuvalla ydinvoiman tuotannolla. Siitä johtuen rakennusten sähkölämmitys tarkoittaa pitkälti lauhdevoiman käyttöä. Sen sijaan lämpimän käyttöveden valmistus ja kotitaloussähkö ovat tasaisesti jakaantuneita ja saavat osaansa päästöttömästä perusvoimatuotannosta. Myös kaukolämmön päästöt ja kertoimet riippuvat käytetyistä polttoaineista. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, joka syrjäyttää sähkömarkkinoilta epäedullisinta lauhdevoimaa, lämpö saadaan sähköenergian tuottamisen ohella lähes ilmaiseksi. Perinteisessä lauhdevoimalaitoksessa tämä lämpö ajettaisiin mereen, mutta yhteistuotannossa sillä lämmitetään rakennuksia. Siitä johtuvat yhteistuotannon alhaiset kertoimet. Kuvassa esitetty kerroin pätee Helsingille ja kertoimet vaihtelevatkin lämpölaitoksesta riippuen. Koska energia on energiamuodosta riippuen eriarvoista, on hyvin tärkeä, että Suomessakin saataisiin aikaan valtakunnalliset energiamuotojen kertoimet. Tämä on välttämätöntä päästötavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen kannalta. Kun rakennusten energiankulutuksen rajat määritellään primäärienergian käytöllä

9 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 5(5) tai CO 2 päästöinä, ei tarvitse enää keskustella, millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään. On turhauttava kuulla keskustelua tai nähdä mainoksia, joissa väitetään että lämmöneristys on tärkeämpi kuin lämpöpumput tai päinvastoin. Jos energiakäytön raja on päästöpohjainen, niin markkinatalous kyllä löytää kuhunkin hankkeeseen järkevimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Siihen asti on pidettävä pää kylmänä ja käytettävä rakennuksen ympäristövaikutuksen arviointiin vaikka tässä esitettyjä suunta antavia kertoimia. Energian käytön tehostamisessa voidaankin tehdä mittavia virheitä, jos energiamuotojen eriarvoisuutta ei oteta huomioon. Pahimpia tapauksia voisivat olla säästöt kaukolämmön käytössä, joiden takia jouduttaisiin rakentamaan lisää epäedullisinta lauhdevoimaa. Energiatodistuksen energia, ostettu energia ja energiamuotojen kertoimilla lasketut energiat voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Villa Realin tuloksia tukee oheinen pientalolaskelma, jossa on tarkasteltu lämmöneristyksen, ilmanpitävyyden, lämmön talteenoton ja lämmitystavan vaikutusta. Tässä tapauksessa on nykyistä rakentamiskäytäntöä edustavassa perustapauksessa päädytty C-luokkaan. Jos perustapauksen sähkölämmitys on vaihdettu maalämpöpumppulämmitykseen, niin ET-luku jopa huononee hieman (vesikiertoisen lämmityksen häviöiden takia), mutta ostettu energia putoaa jopa 40 %. Parannetulla ilmanpitävyydellä, lämmön talteenotolla ja lämmöneristyksellä on kaikilla merkittävä vaikutus. Maalämpöpumppu leikkaa näidenkin parannettujen arvojen tapauksessa ostoenergiankulutusta yli kolmanneksella, vaikka ET-luokka heilahtaa A:sta B:hen. Taulukko: 2-kerroksisen kompaktin pientalon 140 m 2 energiankäyttö (Lähde TKK LVI-tekniikka) Laskentatapaus U-arvo, U-arvo, Ilmanvuotoluku LTO ET-luku, ET-luokka Ostoenergia, ulkoseinät ikkunat hyötysuhde kwh/br.m 2,a - kwh/br.m 2,a Perustapaus suoralla sähkölämmityksellä C 176 Perustapaus maalämpöpumpulla C 106 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys B 163 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys ja LTO B 155 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot A 140 Maalämpö, parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot B 89 Jos tarkasteluun lisätään energiamuotojen kertoimet, niin vaihtelua saadaan lisää. Oheisessa kuvassa on esimerkkilaskelma toimistorakennukselle, joka osoittaa hyvin kaksi olennaista muutosta kun primäärienergian kertoimet otetaan käyttöön: Käytetyn energian määrä muuttuu olennaisesti (energiakakun koko kuvassa) Käytetyn energian jakauma on täysin erilainen, kun lämmitysenergian osuus on tässä tapauksessa tippunut 45 %:sta 12 %:iin. Ilmanvaihdon lämmitys Jäähdytys 17 % Muu sähkö 3 % 19 % Käyttöveden lämmitys 5 % Muu sähkö 30 % Jäähdytys 5 % Ilmanvaihdon lämmitys 5 % Käyttöveden lämmitys 2 % Tilojen lämmitys 7 % Puhaltimet 18 % Valaistus 21 % Tilojen lämmitys 23 % Puhaltimet 12 % Valaistus 33 % Kokonaiskulutus 123 kwh/brm 2,a Primäärienergian kulutus 170 kwh/brm 2,a (kaukolämpö 0,44 ja sähkö 2,17) Primäärienergian kertoimet: Helsingin energia Kuva: Kun saman kaukolämpöä käyttävän toimistotalon energiankulutusta lasketaan ostetun energian ja ostetun energian tuottamiseen käytetyn primäärienergian määrällä, ovat erot suorastaan dramaattiset. Lämmityksen rooli kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana on pieni tällaisessa toimistotalossa. (Lähde: TKK LVI-tekniikka)