4 h. nil. rll RAKENNUSTAIT. Fil. [il. ...t'r f *HE LTJ. F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _. it-i. --r, --*-.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 h. nil. rll RAKENNUSTAIT. Fil. [il. ...t'r f *HE LTJ. F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _. it-i. --r, --*-."

Transkriptio

1 RAKENNUSTAIT lt*l vsu -{ it-i LTJ nil Fil [il rll 4 h. --r, --*-.r+4{ftr il s...t'r f *HE UJB S S F6 nt *.- r*'-ffir"-" **.ffir"-" S tt i _ Vaasan asuntomessut Porin lom a-as u nto m ess ut Energia-alan innovaatioita 1

2 TFKSTT JA r(rvat, O 3! lupamik a tarer (u.ud Hl;meenlinnan matalaenergiatalon kulutus tutkittu Vdhemmdn energiaasumiseen Hameen I i n nan Asu ntomessui I la 20A7 ol i yksi matalaenergiatala. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 1A. Pitkalt Emi;n kahteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus ra ken n usten energ i atehok ku udesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. la teemaa jatkavat Vaasan Asuntamessut I6000 : 3mo,fr,'oo Energians;ie*dj:irjestelme keytitss; Nlr1al,r.,!,.8ialrlo VjLh ltcdl mlednctliir ilnad minisle ridn tai lekesid apurahoja Siinii totcntettiin E.eI8ian saasirijafjeslelmaii 3.1 (ver raa Dolb!Digilal 5.ll. S. trf loiltaa, etla.) lalo od hv!in lti.rpin'ist,ith bl t.lo on tii- \.is j. (, lrlossa or tehokas lilnrnriir trllccnotto ildlad \ aih(llssr. Scn jiilkccr cner- Bialiihte.m loikid lalita!af sin lapaasti. Kaikli energi. lahl.ct \.olvat tulla lvs! Dr!ksecn IDrDreDen vuol lir siltcn iulldisliid hp. li l.'u- IrrrcConslNrcl. j0dka lckcn s{:n.sallislui johtrvir ral,i,,i!sala,r \Tilvksiii kahd.ksastr!u{aasta. S!o rr.sta nrrkana olivat Viatrk. P idek. R!!lar,ukli, Schrua. \\,ilxl ja Yl'l: lo tiimad raporlir lahdcksalla kielellii kcdrnksed energiadktrl tus ci olc lain tiloied talviaikai n.n LiimDitvs laan riloicn liimnitvs (...d/al + tilp.l liuoneed ia mided kivilal lioide. nrukiruusliinnnilvs (3ljbd/a) + liivttd\'.ded liim mitts (36sd/a) + taloussijh kd (365d/a). la roli ain. on oteilu hlronrio.rn sf, rllii aurinlo sekl is!klarl ja kodinkonql liindiiltii!iil taioa. 'lalo! onergialaskelmia irllkaistussa!hteenvedossa sanotaan. cita lakednuksel ka\'rlav:rr,10,1, kokonriy.!rfryirslr ja lastaavat 30 '1, varted kehirettiin Iirl{)kon* hiilidioksidipiiiistdistii seki ohjeldra Fulurec{,.s1rr(lO esildiiiin IonneDpiteitii asiaid Energia 1.0. SiLlii!oidadD tehda kaikki Laf!illalat rakcndusdiiiiidvsted D3/Ds mukaiset lirskelnral ja paljo Tilojen. kivilatrioi.ten ia ka\'ltnveddr.nrrgir.kuluhrs lhtee sii or 62 kwh/i rr, mlrlta pflkkii tilojcn llimmit]'tsc! crlc.siankulutus od YaiD {0 kwh/ m:a jotloin LihestYtadn jo passin'iialoa. IlDidn.i iiassii litalo ia\'ltad i!lri 20 \,ro1- ta. multa Drinkald niird F- NeDtaDrisDr;iiir,\'ksisslj ei siti esiid.\'. Prssirha!s lnstitll li,' johlajad Dr. Wolfsans Feislin mukadd passiivitalo villa Rea ra oi enerqi askemla vadei keh lerin rietokoneohje ma Enerqia r.0 silla vodaan mm. tehd; kaikk rarvravat rakennuimaarrynen timinkaiaisla havainnolliltaqraliikkaa \.ratisikir jo Helsingissa 60 On s\vla ldssil krxrrt., mil;i cm paksuison 1;immoneris l.l.n edergiank!lutus LrF k.il1aa. Niin vrnh d.rkcnlr.risdriii.ll!k{rn D5-1!85 Kun energiad hinta!:iiijiie mdttdmiisti Dousee nd\ llaisi nclj:i lerlaa edemdrad l:rnr paencblaa kuin kaltr:id sah kali. Niinpa kukkaross.r lu. Olellam drer8iadhjndad!uosin.rsuksi 7'1,. niin Vil l R,iilin li$iijake.n!sir)!,,s' k!i,r n,liis uudcn niiairiivk liidrpdpudrpfr h!\;illii ralkaisulta; l!vrn oslocn!xgirn nriiiirii tointi tulec krlrtuksi l l!uo- sqr ll mul{isesti ra tuolla.rhr,, s,, jofr p!lorrkinolennri$sti. dcssr. SAhk0liinrnrillks(xr * o:s E , gglq.r.rsl.nld-m.k*p rhuon.l!!.!. *;*l umryd.p. trrb: NoR rv4hudd turdtun, \rr'vrlra RE.,l) RAKENNUsTA IO 04I2OO8

3 ENERCiAIODISTUS o- u,r,,r.i,,lrsi - - kuinkin sadlan asian kuid kasvihuonekaasupaiistdt Priniiiiirieneryialla tarkoi- Letaan 1 kwlir mvt'tdviid ener8ian tltottaniseksi iaf vittava madra ederyialehdet tii mukaad lukien kaikki energian hankinlaad. iuotan Ener9iatodistuk5 n naytirmt ET.luku toon ja kdjetukscen liittvwlt I mageerakennuksenenerglatehokkuud n. hiili.jt. EneBiamuodosta Med.iyn n mukainen talo sijoittuu riippuen siis 1 klvh liimpdedergiaa voikin olla i,amin useimmit n luokkaan Ce ietluku on kwh/brm, a. Villa Rea in ET.luku -!crattuna naaliinipdpunppu naksaa itsensil takaisin runsaassa I vuodessa (miiii fiiysled rnukaisessa huonommassa talossa aika kulistlru 6 vuoteenl. RahallakiD kuitedkid on hidtadsa; niinpe 2 % reaalidiskonttokorolli sanoltlrj aikoja pitiiii kuitenkaan onnistu ruutupa pedlla ja taskulaskimella. YlldsaDotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua oma' kotitaloille ja muille cnintiiiin kuusi asuntoa kasiltaville rakednuksille. Liihtd tietojen hankkininen,a muu tarvittava tyj on kuitenkin niin suud, ctlii ci cdes intialaided insinddri ala sitii tekemiiiin Ynpiiris- OhjclmaLla voidaad nirijs laskea energiakustannukset ji vefiailla eri liimmilystapoja. Viereisen sivun alinnla$ tdministefion eurolla. lupaaniatla sa kaaviossa nevtetaiin kolmed LaskeDnan tulokseda syn eri lamnilystavad vef tyy energiatodistus, jossa tailu Villa Realissa seka viel:i Diivtettv ETlDku ilmaisee niiiden vertailu uusied ndiirdvsted mukaiseen talood. Villa Realissa kuilru rahaa liimmittdmiseen vaid viideddes nriia)eysten'nlr kaiseen laloon vel.ratluna. rakennuksed eneryialehok kuuden. Miieri,ysien mukai DeD talo siioittuu useimmi ted luokkaad C eli ETluku on kwh/brm' a. Vil la ReaLin ETluku on 112. kuten todistukscssa niiytetaiin. Energiatodistus Todisluksessa hiimmiist!f Kululan vuoden alusta lu kien jokaised ornakoiitalo. talasti ei lainkaan oteta huomioon mkennuksen lammi' kid rikennlrslupipi.eissatyslapaa. Niinpa energiatehokkaat laylyy olla talon energjatodistus, jonka voi aniaa piiiisuundittelija tai muu siihen lampdpumput, au- ddkopadeelit etc. eiviii lain kaan paranna talon ener' auktorisoitu asiantuntija. gialuoklaa, vaika ostocncrgian kulutus putoaa 'fodistuksen laskeminen ei muftoosaad. Viihinie mile pitaisi lehdii olisi lisata todish*- seen ostoenebian ET-luku. Sc on Villa Realissa vaid 6s, eli alle puolet A-luokaD laa H:imnreDler,:i:i on myijs sc. cttii uusissa meeriiyksissti ei lainkaan noteerata pdnijilri cnergiaa. ltse asiassa mken tanisniiariilksissij ja asetuk' sessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lai*aad. Pi6i sikohiid luoda edelleen p)i' niiarieneryian ETluku, joka oilaisi huonioon talon LAF milykseed kiiytelyn energiamuodon luotantotavan? Ilrnastonsuo,elun kandaha olennaisia ovat ostetlu erer gian hlottaniseen menevied ener8ialiihteiden eli prinii:i fiener8ian miiiid ja tuotannossa ja.ncr8ian kii]'ldsse stntyvat kasvihuonepdiistdt. Vuoteen 2020 mennesse kas vihuonekaasupiitistd ja pitiiij kid leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. ltakendusten energiatarkasteluissa p.i miiariederyia ilmaise kuta- Primaari nergia rakentamism;ereyksiin? Suonessa ollaad pilasta ai kaa lalmistelenassa kansallisia eneryiamuotojcn kc oimia, joita raksntlusten energialaskelmissa voiiaisiin yleisesli kayltiia. lvftlissa EUnaissa siihkdn kerroid od asettunut vleeds:i 2 {Sleitsj) ia 2,7 (Saksa, aikaisernnrin 3.0) \'iilille. Rakenrusterl lemnjtt,ksen osaltd tiinii or1 todenniikdinen tilanne myds Suonessa, koska liidrmilvs tan,e kohdistuu kululus huippuihid, joita ei vojda kattad pefus!oimalla, kutcn jatkuvasti samalla teholla tdpalitulalla vdidvoiman hro tadnolla. Sijiii johtuen rakennusten sdhkailiinrmit],s larkoittaa pi*ald lduhdeloiman kayttdii. Sen siiaan linnpimiln lavttijvcdcn!almisrus ja kolitaloussiihkd o\rt tasaisesti jakaantueita jd saayat osaansa piiiistdttdmiis tii perusvoinatuotannosta. Myds kaukoliinn.jtr peiis tdt ja ke oitnet riippuvat ktiytetyistii politoaitleista. Lrimnidn ja stihkijn yhieistlrotadnossa. joka sv4evtiiii siihkijnarkkinoilla edliedullisi a lauhdevoinaa, liin1po saadaan sihkrjenergian tuof tarnisen ohella liihcs ilnai seksi. Pednteisessa lauhde' voimalaitoksessa liima lanl pd aiettaisiiu mereen, nruiti yhteisluotannossa silla liinr' mitetaan rakennuksia. Siitii johtu!al vhteistuotandon al' Koska energia on cncr3iii' muodosta riippued eriar RAKENNU5TATO 65

4 \f isl!. rji' h\!ii liiflcii. cttii Su.nr*saliin sadtdisiin ri k.rn!rltrkundalliset cdef g, fr!,,1,,1,,. Ic,)l, ct. laimii on \ iilltiimiitddtii piiastd t.\aitl.idcn kustandustc hokkaan sda\rtlamisen lad Kun hkornost.d Drd' girlliululukscn rdial niiiiri n,lliiiil p.imiiiiricdcrgian liii\ l.j llii tri l;ll, piiiisttjinii.i ldnils, cd:iii kosknst.lla.rillii toidrenfit illii t.!oil tehokkuutta lcisjln laasltiin O. lrlrhr Li I l.!. kurlla kesluslclua f.i niihdii maidoksia. joissa!ai VTT keynnisti vuonna 1997 tutkinuksen, jossa lclai5n. ellii la nr Dr.i n. I is l\'s tutkitti i n ta Io n ti i veytta, ld m m6ne ristyste, (in lilfk.ildrfi hin l:inrtil ScurrrtrLulki,,,!s,)f l,rni' p,r.riur lii fainiasr.in l,is ra kenteen kosteuske ytte ytym i sta j a sisi;i I ma n laatua ndirur laiissrflr. koskr,,i,, rui ik i\ riiir frj,,r piiits, Pitki) a ika i ne n 10 vuaden seu ra ntatutk i m us oso ittaa, rlmisli sd'radnan djadiakso tiip,il,fir,,ir. n iin nurllida- ptle prlrakenteif-n talo op ';itytt;n)t vlto\ipn on rain \nrod.d mitlaid.n. LirLr)Lrs k\ Lrr liyliiii k!hrnkin K\DnrD{I ruodcn tlr lriinkk{rrsrrli jiirkrr.inrrliil varrcl Ia eri noma i set tu lokset joka i sessa los od t{xt{th anlrkrstr ti{, \,,i,i',11,,r,)itlursiil pailinxdi- mitatussa kategoriassa. $rksi. siilixi rsi on pidcrtii- \li l,ilil k!lmiinii jn kiirlcttinii toa. lbilottavrsti SuorNss. ta1l.is.t fitkiil tutkinmsjak s.1 \'lcisr!isi\.il \riihiisn! f.k0rnrklxr npildstn!ai fi1\ i$n n'icl,rrkiinl,,l Lflli'1rl!ssr tcirl\ I rritla!ls.t mnuttalat tiil ii kiisit\stii kii\ tcttiir krll,l[sli,,,ln il)ii,tii,r \,rikkr 'llrtkinruksrissr ncn tntkinustnlos on. liissii r)silill\ iii sr!nlda rntr- cttai talon tii!o!sluh.n p! Tii!'e!sluku od s:iil\rril ta meneluldriniilm.tii!c\al0r s!n!t samana koko i,lrf.. ta l.ssi 1;rsndlleen sadrana.1i1ldusl.. l:inridku!.rsla. Linofgirr kiirtiin tehosla kauddr. l,rliri lii,\s,iir krif vu0rn r 1(r!)/ lfh{lyss;l sis:i l,i,ai,,irikn,l)illilkinrll miscssa roidaadlin rehda.rillu!ia \ i.h.i1:'. j.s {,.{ir.s.illd!10r01 yh(iilsi liir kcinrrrislii l.,kij.jistli talod l ii!ri\ si'llll!ksrssa - ltdkcnduks.,ssr.,i olc tdpahhurut sia jr j!, tsl,j,,, ll)sr,,rls mitlrulisir. \l!iis trlon.,nctr!i i.rli,,r,,l, i',ifarrirsuulh.i otclr huomiood. Pahirn i,d.,rei.khokkuuddr karn.l Dlitiiain. Drikil hci k.n1:risi liiveyst.so.. S.alra :ianlllutl's $,1\.ituttiin lo dellisdr.nefgiatchokkuus pia tapaulsid voisilat olla siiiiniit k.tkoliidnnrin kii! t.jssii joiden t.kia joudtrl YleiDen k:jsilvs.n {t1;i.n kennuk*n tiir er s l,lrolrrrrr, ail. nr\'aitii S\'!nii,ir pidflli nrillauslul.sta \'oidi.r pilti:r nrrrkillri!iinii kri\ liinniin lu1 lirnoskohtf csla srdlu!a lic- lu\.1in srl\'illiinriseksi lrlisii. fiklnlrnlirr isi]ii LrloD.:liirnistii ir \a'otoia lona. Jatkoss. tiistii on 1i\ ri r)liii.,.lullisurta lauhddoi ho\rrsulun liil,,ksissa. r!a r.kennrsreknislti k:iv1.in \railki k.hd! siail*e h.is llncfgiaro.lisr'rkse. VTT.. 1!lki,r!skoht,r,rrr ol' l,jili ir rrtkais!ir kfiilotlitrssii. lryissa ol0s!lrlflssr ltr )\ a rirre.sla lrsl':11! rxt0brr lr lccss{ NrpapiiriD rsunto VT h tldt.knikko lrkki nicnlrllii. Hk(xrnuks{rn (xr,l qr]r3la,r!,n! jf n kcf loimilla nrcssnille.akednetlfsa Kas Vehesitv.inki lotea.. giatehokkuus osoittauruj hslicl!l drdgiat!oi\.at an ldr hv!inkii irilaisia tulok.1.\'.d L'riIf'rl'Lokkia T,r (l{,lll*$,lslinriskrllull,ks,d.i,,ki,,i.(2,lilliisl. jr 2lrs 1r) r\{xi,,rsirl[,k,,i, frjr i,li Litjoitt.ljistt DI Loin io111. l.,ltiin rcilusti io L!okilcll.an Ok^ i TDp.niiki.. clinkn. ti ^1tu, t0 n) ise, os nt n t i jo r\ luoktaan. kun i,n,f giatohokkuusluku od 1s0 j0,ils\rt0lu \')ll0 neal pi) t t nt M n itt c I j i. I o I n \ i.t n po - \/TT t.ki lutkimnksor Ih (lasii Kas1,,lli lil.i O\',. 1r'1. 1).scntti lqr:j. Kur Jrilslr.,, //(( LI I k)tniikd, tutkiru!pti(illjkka io tojni fti:.nr!sl.!r sisaiil?nnsio i,.nrxiqr0rdloud.n lutltnu,t s., r1t.il.ljrd /ldr.k tudrias VTf: n tu ore seurantatutkim us: Vuodet eiviit heikennii oikein rakennetun pientalon energia- \,Tr:n tuik m!rse$a k;yleii n menele m na matiiveyd n miftauna, impdkuvau5ta, m krobiiulk muciala alaj!oksulen kosteu5m'iiauk'a lkuv3 E*k Virrisbyri.k ) OIxrinrI h,li.irxrl lf ll d:i lulkirr!svhl.istvillil vl l:n j. kol kcalnlujcn krnssf kdrllliiiik*n)nr.: rrkcf ir!sl.,krisiil rdtniisuja oik.ran suuntdad. k.rto. Iukka vaarano Kas

5 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 1(5) Olavi TUPAMÄKI DI on Insinööritoimisto Villa Real Oyn vetäjä, elinkaarirakentamisen asiantuntija ja messutalon Villa Real pääsuunnittelija Jarek KURNITSKI TkT, dosentti on TKK LVI-tekniikan tutkimuspäällikkö ja toimi rakennusten sisäilmasto- ja energiatalouden tutkimuksen vetäjänä Lyhentämätön versio Valitettavasti lehdestä oli jäänyt pois eräs artikkelin tärkeimmistä kaavioista. Se on lähes kaikki lämmitysenergian tuotantomuodot kattava kuvaus siitä, mitä primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet oikeasti ovat. Tämä kaavio kuten muutakin on mukana tässä versiossa. VÄHEMMÄN ENERGIAA ASUMISEEN Hämeenlinnan Asuntomessuilla 2007 oli yksi matalaenergiatalo. Se oli siporexista rakennettu Villa Real eli Oy Honkarinne 10. Pitkälti tämän kohteen ansiosta viimeisen vuoden aikana vaatimus rakennusten energiatehokkuudesta on noussut yleiseen tietoisuuteen. Ja teemaa jatkavat Vaasan Asuntomessut Kymmenen vuotta sitten julkaistiin raportti FutureConstruct, jonka tekemiseen osallistui johtavia rakennusalan yrityksiä kahdeksasta EU-maasta. Suomesta mukana olivat Viatek, Partek, Rautaruukki, Schauman Wood ja YIT. Jo tämän raportin kahdeksalla kielellä julkaistussa yhteenvedossa sanotaan, että Rakennukset käyttävät 40 % kokonaisenergiasta ja vastaavat 30 % hiilidioksidipäästöistä sekä esitetään toimenpiteitä asiaintilan korjaamiseksi (paperi löytyy Villa Realin verkkokirjakaupasta). Kuitenkin tämä tieto on nyt tullut yllätyksenä niin Ympäristöministeriön neuvoksille kuin RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatillekin. Globaalisti prosentit ovat vielä korkeampia. Energiansäästöjärjestelmä 3.1 Matalaenergiatalo Villa Real rakennettiin ilman ministeriön tai Tekesin apurahoja. Siinä toteutettiin Energiansäästöjärjestelmää 3.1 (vertaa DolbyDigital 5.1). Se tarkoittaa sitä, että (1) talo on hyvin lämpöeristetty, (2) talo on tiivis ja (3) talossa on tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa. Sen jälkeen energialähteen (.1) voikin valita varsin vapaasti; kaikki energialähteet voivat tulla kysymykseen. On syytä tässä kerrata mitä talon energiankulutus tarkoittaa. Niin vanhan rakentamismääräyksen D kuin myös uuden määräyksen D mukaisesti rakennuksen energiankulutus ei ole vain tilojen talviaikainen lämmitys vaan tilojen lämmitys ( d/a) + kylpyhuoneen ja muiden kivilattioiden mukavuuslämmitys (365d/a) + käyttöveden lämmitys (365d/a) + taloussähkö (365d/a). Ja toki aina on otettu huomioon se, että aurinko sekä asukkaat ja kodinkoneet lämmittävät taloa. Talon energialaskelmia varten kehitettiin tietokoneohjelma FutureConstruct Energia 1.0. Sillä voidaan tehdä kaikki tarvittavat rakennusmääräysten D3/D5 mukaiset laskelmat ja paljon muutakin. Se myös tuottaa automaattisesti mm seuraavat havainnolliset grafiikat.

6 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 2(5) Tilojen, kivilattioiden ja käyttöveden energiankulutus yhteensä on 62 kwh/m 2 a, mutta pelkkä tilojen lämmityksen energiankulutus on vain 40 kwh/m 2 a, jolloin lähestytään jo passiivitaloa. Ilmiönä passiivitalo täyttää juuri 20 vuotta, mutta minkään maan rakentamismääräyksissä ei sitä esiinny. Passivhaus Institutin johtajan Dr. Wolfgang Feistin mukaan passiivitalo vaatisikin jo Helsingissä 60 cm paksuisen lämmöneristyksen. Kun energian hinta vääjäämättömästi nousee, näyttäisi lämpöpumppu hyvältä ratkaisulta; tuottaahan se jopa neljä kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin käyttää sähköä. Niinpä kukkarossa tuntuvan ostoenergian määrä putoaakin olennaisesti. Olettaen energianhinnan vuosinousuksi 7 %, niin Villa Realin lisärakennusinvestointi tulee katetuksi 11 vuodessa. Sähkölämmitykseen verrattuna maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin runsaassa 9 vuodessa (määräysten mukaisessa huonommassa talossa aika kutistuu 6 vuoteen). Rahallakin kuitenkin on hintansa; niinpä 2 % reaalidiskonttokorolla sanottuja aikoja pitää korottaa vuodella. Ohjelmalla voidaan myös laskea energiakustannukset ja vertailla eri lämmitystapoja. Seuraavassa kaaviossa näytetään kolmen eri lämmitystavan vertailu Villa Realissa sekä vielä näiden vertailu uusien määräysten mukaiseen taloon. Villa Realissa kuluu rahaa lämmittämiseen vain viidennes määräysten mukaiseen taloon verrattuna. Sanottu tietokoneohjelma ja yksityiskohtaiset kuvaukset sanotusta löytyvät nimelliseen hintaan Villa Realin suojatusta verkkokirjakaupasta https://onlinebookshop.villareal.fi. Mikä energiatodistus? Kuluvan vuoden alusta lukien jokaisen omakotitalonkin rakennuslupapareissa täytyy olla talon energiatodistus, jonka antaa pääsuunnittelija. Todistuksen laskeminen ei kuitenkaan onnistu ruutupaperilla ja taskulaskimella. Ylläsanotulla ohjelmalla sen saa kuitenkin laskettua omakotitaloille ja muille enintään kuusi asuntoa käsittäville rakennuksille. Lähtötietojen hankkiminen ja muu tarvittava työ on kuitenkin niin suuri, että ei edes intialainen insinööri ala sitä tekemään Ympäristöministeriön lupaamalla eurolla.

7 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 3(5) Laskennan tuloksena syntyy energiatodistus, jossa näytetty ET-luku ilmaisee rakennuksen energiatehokkuuden. Määräysten mukainen talo sijoittuu useimmiten luokkaan C eli ET-luku on kwh/brm 2 a. Villa Realin ET-luku on 112 kuten todistuksessa näytetään. Todistuksessa hämmästyttävästi ei lainkaan oteta huomioon rakennuksen lämmitystapaa. Niinpä energiatehokkaat lämpöpumput, aurinkopaneelit etc eivät lainkaan paranna talon energialuokkaa vaikka ostoenergian kulutus putoaa murto-osaan. Vähintä mitä pitäisi tehdä olisi lisätä todistukseen Ostoenergian ET-luku. Se on Villa Realissa vain 65, eli alle puolet A-luokan vaatimuksesta. Hämmentävää on myöskin se, että uusissa määräyksissä ei lainkaan noteerata primäärienergiaa. Itse asiassa rakentamismääräyksissä ja asetuksessa energiatodistuksesta ei sanaa esiinny lainkaan. Pitäisiköhän luoda edelleen Primäärienergian ET-luku, joka ottaisi huomioon talon lämmitykseen käytetyn energiamuodon tuotantotavan? Mitä on primäärienergia? Ilmastonsuojelun kannalta olennaisia ovat ostetun energian tuottamiseen menevien energialähteiden eli primäärienergian määrä ja tuotannossa ja energian käytössä syntyvät kasvihuonepäästöt. Vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä pitääkin leikata 20 % vuoden 1990 tasosta. Rakennusten energiatarkasteluissa primäärienergia ilmaise kutakuinkin saman asian kuin kasvihuonekaasupäästöt. Primäärienergialla tarkoitetaan 1 kwh:n myytävän energian tuottamiseksi tarvittava määrä energialähdettä

8 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 4(5) mukaan lukien kaikki energian hankintaan, tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät häviöt. Energiamuodosta riippuen siis 1 kwh lämpöenergiaa voikin olla varsin eriarvoista. Energiamuotojen kertoimia on esitetty seuraavassa kuvassa. Hiilidioksidin CO 2 päästöjen kertoimet on esitetty öljyn CO 2 päästön suhteessa. Öljy ja kaasu toimivat referenssinä myös primäärienergialle, eli niiden arvo on 1. Kuitenkin tarkemmin laskettuna 1,1, koska öljyn ja kaasun hankintaan, jalostukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa. Hiilidioksidin päästökertoimet ovat hieman erilaisia, vaikka PE-kerroin olisi sama (esim. öljy ja maakaasu). Uusiutuvan energialähteen kerroin on periaatteessa tasan nolla, koska ei ole eroa vapautuuko CO 2 puun lahotessa metsässä vai poltettaessa uunissa. Hankinnasta ja kuljetuksista johtuen kertoimet ovat käytännössä kuitenkin suurempia kuin nolla. Eri maissa uusiutuvien kerron vaihteleekin 0,2 (Saksa) ja 0,75 (Viro) välillä, koska energialaskelmassa käytettävällä kertoimella on suuri rakentamisen ohjausvaikutus. Joka tapauksessa biopolttoaineiden käyttö siellä missä mahdollista on ympäristön kannalta kiistattomasti edullista. Primäärienergia- ja CO 2 -päästökertoimet Primäärienergia (PE) Hiilidioksidi (kg/mwh) / (kg/mwh-öljy) Energiamuodon kerroin Sähkö: vesi- ja ydinv. Puu ja pelletti Kaukolämpö CHP Sähkö: aurinko Kaukolämpö Maakaasu Kevyt poltttoöljy Kivihiili Turve Sähkö: kaasu (40%) Sähkö: kivihiili (40%) Kuva: Energiamuotojen kertoimia esitettynä primäärienergian kertoimina ja CO 2 -päästökertoimina öljyn suhteessa (Lähde: TKK LVI-tekniikka) Energiamuotojen kertoimet mutkistuvat sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon osalta, koska niiden tuotannossa käytetään useita polttoaineita. Vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoima ovat tuotannossaan päästövapaita ja niiden kertoimet ovatkin vastaavasti lähellä nollaa. Primäärienergia tulossa rakentamismääräyksiin? Suomessa ollaankin parasta aikaa valmistelemassa kansallisia energiamuotojen kertoimia, joita rakennusten energialaskelmissa voitaisiin yleisesti käyttää. Muissa EU-maissa sähkön kerroin on asettunut yleensä 2 (Sveitsi) ja 2,7 (Saksa, aikaisemmin 3,0) välille. Rakennusten lämmityksen osalta tämä on todennäköinen tilanne myös Suomessa, koska lämmitystarve kohdistuu kulutushuippuihin, joita ei voida kattaa perusvoimalla, kuten jatkuvasti samalla teholla tapahtuvalla ydinvoiman tuotannolla. Siitä johtuen rakennusten sähkölämmitys tarkoittaa pitkälti lauhdevoiman käyttöä. Sen sijaan lämpimän käyttöveden valmistus ja kotitaloussähkö ovat tasaisesti jakaantuneita ja saavat osaansa päästöttömästä perusvoimatuotannosta. Myös kaukolämmön päästöt ja kertoimet riippuvat käytetyistä polttoaineista. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, joka syrjäyttää sähkömarkkinoilta epäedullisinta lauhdevoimaa, lämpö saadaan sähköenergian tuottamisen ohella lähes ilmaiseksi. Perinteisessä lauhdevoimalaitoksessa tämä lämpö ajettaisiin mereen, mutta yhteistuotannossa sillä lämmitetään rakennuksia. Siitä johtuvat yhteistuotannon alhaiset kertoimet. Kuvassa esitetty kerroin pätee Helsingille ja kertoimet vaihtelevatkin lämpölaitoksesta riippuen. Koska energia on energiamuodosta riippuen eriarvoista, on hyvin tärkeä, että Suomessakin saataisiin aikaan valtakunnalliset energiamuotojen kertoimet. Tämä on välttämätöntä päästötavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen kannalta. Kun rakennusten energiankulutuksen rajat määritellään primäärienergian käytöllä

9 Jarek KURNITSKI Vähemmän energiaa asumiseen 5(5) tai CO 2 päästöinä, ei tarvitse enää keskustella, millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään. On turhauttava kuulla keskustelua tai nähdä mainoksia, joissa väitetään että lämmöneristys on tärkeämpi kuin lämpöpumput tai päinvastoin. Jos energiakäytön raja on päästöpohjainen, niin markkinatalous kyllä löytää kuhunkin hankkeeseen järkevimmät keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Siihen asti on pidettävä pää kylmänä ja käytettävä rakennuksen ympäristövaikutuksen arviointiin vaikka tässä esitettyjä suunta antavia kertoimia. Energian käytön tehostamisessa voidaankin tehdä mittavia virheitä, jos energiamuotojen eriarvoisuutta ei oteta huomioon. Pahimpia tapauksia voisivat olla säästöt kaukolämmön käytössä, joiden takia jouduttaisiin rakentamaan lisää epäedullisinta lauhdevoimaa. Energiatodistuksen energia, ostettu energia ja energiamuotojen kertoimilla lasketut energiat voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Villa Realin tuloksia tukee oheinen pientalolaskelma, jossa on tarkasteltu lämmöneristyksen, ilmanpitävyyden, lämmön talteenoton ja lämmitystavan vaikutusta. Tässä tapauksessa on nykyistä rakentamiskäytäntöä edustavassa perustapauksessa päädytty C-luokkaan. Jos perustapauksen sähkölämmitys on vaihdettu maalämpöpumppulämmitykseen, niin ET-luku jopa huononee hieman (vesikiertoisen lämmityksen häviöiden takia), mutta ostettu energia putoaa jopa 40 %. Parannetulla ilmanpitävyydellä, lämmön talteenotolla ja lämmöneristyksellä on kaikilla merkittävä vaikutus. Maalämpöpumppu leikkaa näidenkin parannettujen arvojen tapauksessa ostoenergiankulutusta yli kolmanneksella, vaikka ET-luokka heilahtaa A:sta B:hen. Taulukko: 2-kerroksisen kompaktin pientalon 140 m 2 energiankäyttö (Lähde TKK LVI-tekniikka) Laskentatapaus U-arvo, U-arvo, Ilmanvuotoluku LTO ET-luku, ET-luokka Ostoenergia, ulkoseinät ikkunat hyötysuhde kwh/br.m 2,a - kwh/br.m 2,a Perustapaus suoralla sähkölämmityksellä C 176 Perustapaus maalämpöpumpulla C 106 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys B 163 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys ja LTO B 155 Sähkölämm., parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot A 140 Maalämpö, parannettu ilmanpitävyys, LTO ja U-arvot B 89 Jos tarkasteluun lisätään energiamuotojen kertoimet, niin vaihtelua saadaan lisää. Oheisessa kuvassa on esimerkkilaskelma toimistorakennukselle, joka osoittaa hyvin kaksi olennaista muutosta kun primäärienergian kertoimet otetaan käyttöön: Käytetyn energian määrä muuttuu olennaisesti (energiakakun koko kuvassa) Käytetyn energian jakauma on täysin erilainen, kun lämmitysenergian osuus on tässä tapauksessa tippunut 45 %:sta 12 %:iin. Ilmanvaihdon lämmitys Jäähdytys 17 % Muu sähkö 3 % 19 % Käyttöveden lämmitys 5 % Muu sähkö 30 % Jäähdytys 5 % Ilmanvaihdon lämmitys 5 % Käyttöveden lämmitys 2 % Tilojen lämmitys 7 % Puhaltimet 18 % Valaistus 21 % Tilojen lämmitys 23 % Puhaltimet 12 % Valaistus 33 % Kokonaiskulutus 123 kwh/brm 2,a Primäärienergian kulutus 170 kwh/brm 2,a (kaukolämpö 0,44 ja sähkö 2,17) Primäärienergian kertoimet: Helsingin energia Kuva: Kun saman kaukolämpöä käyttävän toimistotalon energiankulutusta lasketaan ostetun energian ja ostetun energian tuottamiseen käytetyn primäärienergian määrällä, ovat erot suorastaan dramaattiset. Lämmityksen rooli kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana on pieni tällaisessa toimistotalossa. (Lähde: TKK LVI-tekniikka)

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kadettikoulunkatu , HAMINA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rautakortteli Kadettikoulunkatu 49400, HAMINA Rakennustunnus: 00095880B Rakennuksen valmistumisvuosi: 84 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot