Varvas Varhaisen vastuunoton kehittäminen Kaarelan alueella

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2009:2 Varvas Varhaisen vastuunoton kehittäminen Kaarelan alueella Varhaisen tuen hanke Loppuarviointitiivistys Tarja Johansson, Elina Jylänki, Else Kruskopf, Kalle Lindholm ja Pirkko Peiponen

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Tekijä(t) - Författare - Author(s) Tarja Johansson, Elina Jylänki, Else Kruskopf, Kalle Lindholm, Pirkko Peiponen KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Varvas. Varhaisen vastuunoton kehittäminen Kaarelan alueella. Varhaisen tuen hanke Loppuarviointitiivistys Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2009 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 31 s. Osanumero - Del nummer Part number 2009:2 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet alueen lapsiperheet, joilla on ollut asiakkuuksia lastensuojelun, kotipalvelun, leikkipuiston ja/tai päivähoidon kanssa. On nähty tarvetta perheiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiselle sekä keskinäiselle verkostoitumiselle, vanhemmuuden tukemiselle ja arjessa voimaantumiselle, alueellisten toimijoiden tiiviimmälle yhteistyölle arjessa sekä laajemmalle verkostoitumiselle. Perhekeskus, päivähoito ja MLL / Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö ovat kehittäneet hankkeen aikana ryhmätoimintaa perheille, jossa varhainen vastuunotto ja voimaannuttaminen on toteutettu moniammatillisella yhteistyöllä. Ryhmätoimintaa on toteutettu varhaisen tuen tavoitteiden mukaisesti vanhemmuutta vahvistaen ja arjessa voimaannuttamalla. Verkostoituminen osallistujien kesken ja vertaistuen löytyminen on vahvistanut vanhempien osallisuutta. Päivähoidon ja leikkipuistojen henkilökunnan ammatillinen vahvistuminen ja osaamisen kehittäminen on ollut yhtenä hankkeen tavoitteena. Kasvatuskumppanuus, varhaisen tuen näkökulma ja puheeksi ottaminen ovat olleet koulutusten teemoja. Osaamisen kehittämisessä on kehitetty sateenvarjomalli ja koulutustilaisuudet joita Mll on vahvasti tukenut. Kokemusten mukaan voimavarakerhot ovat tuoneet yhdessäoloa ja iloa arkeen. Perheenä koetut myönteiset kokemukset kantavat arjessa uudella tavalla. Lasten- ja vanhempainryhmätoiminta on koettu voimaannuttavaksi ja vahvistavaksi. Työntekijät tutuista ympäristöistä, kuten leikkipuistosta, ovat tulleet läheisemmiksi, ja perheen on helppo jakaa asioita ryhmän ulkopuolellakin. Alueen palvelut ja työntekijät ovat tulleet toiminnan myötä perhettä lähelle ja kynnys olla kontaktissa on madaltunut.varvas on tuonut uutta toimijoiden arkityöhön; uudenlaisia näkökulmia sekä uusia toimintatapoja ja työmenetelmiä. Palautteen mukaan näitä ovat mm. perhelähtöisen työotteen syventyminen, keskustelu ja asioiden puheeksi ottaminen sekä konkreettiset välineet työntekijän ammatilliseen työkalupakkiin. Varvas on lisännyt myös työntekijöiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Tietoisuus toisista ja toisten työtehtävistä on helpottanut perheiden palveluihin ohjaamista. Varvas-toiminta on täydentänyt Kaarelan alueen lapsiperheille suunnattua tarjontaa. Kokemusten mukaan varvas on tuonut yhteisöllisyyden tuntua alueelle. Vanhempien ryhmien tuloksena vanhemmat ovat huomioineet oman vanhemmuutensa merkitystä lapsen kasvussa ja kehityksessä.toimintaa on kehitetty yhteistyössä ja se on ollut hyvin dokumentoitua ja arvioitua. Hankkeen aikana on järjestetty useita yhteisiä koulutuksia. Alueen työntekijät ovat saaneet uusia työkaluja yhteiseen perheiden kanssa tehtävään työhön. Hankkeen aikana on kehitetty myös varvastyökalupakki. Hankkeen johtamis- ja tukirakenteet; Kaupungin ohjausrymä. Läntisen perhekeskuksen johtoryhmä. Alueellinen tukiryhmä.: johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä, johtava kotipalveluohjaaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, päivähoitoalueen päällikkö, kiertävä erityislastentarhanopettaja, varhaisen tuen koordinaattori, MLL:n toimijat doc Avainsanat - Nyckelord - Key words varhaisen tuen hanke; varhainen vastuunotto; voimaantuminen; alueellinen yhteistyö; varvas- työkalupakki Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 VARVAS VARHAISEN VASTUUNOTON KEHITTÄMINEN KAARELAN ALUEELLA VARHAISEN TUEN HANKE LOPPUARVIOINTITIIVISTYS Työryhmä: Tarja Johansson, Elina Jylänki, Else Kruskopf, Kalle Lindholm, Pirkko Peiponen Syksy 2008

4 2 Sisällys 1. HANKEKUVAUS Hankkeen tarve Kohderyhmä / hyödynsaajat Tavoitteet / tavoiteltavat tulokset Toimenpidesuunnitelma Resurssit Riskit / mahdolliset ongelmat Projektiorganisaatio TOIMINTA HANKKEESSA Tavoitteiden kuvaus ja lähtökohdat Kaarelan alueen Varvas-toiminta vuosina TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA...7 Liite 1. HYVÄ KÄYTÄNTÖ Liite 2. TYÖKALUPAKKI Liite 3. HANKKEEN KOULUTUKSET JA OPINTOPIIRI Liite 4. RENKIRYHMÄN KUVAUS

5 3 1. HANKEKUVAUS Läntinen perhekeskus/kaarelan päivähoitoalue/ Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö/ Varvas-hanke 1.1. Hankkeen tarve Perheiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen sekä keskinäinen verkostoituminen. Vanhemmuuden tukeminen ja arjessa voimaantuminen. Alueellisten toimijoiden yhteistyö arjessa, verkostoituminen Kohderyhmä / hyödynsaajat Alueen lapsiperheet, joilla asiakkuudet lastensuojelun, kotipalvelun, leikkipuiston ja/tai päivähoidon kanssa Tavoitteet / tavoiteltavat tulokset Varhaisen tuen tavoitteiden mukaisesti vanhemmuuden vahvistuminen ja arjessa voimaantuminen. Verkostoituminen osallistujien kesken ja vertaistuen löytyminen. Päivähoidon ja leikkipuistojen henkilökunnan ammatillinen vahvistuminen ja osaamisen kehittäminen. Kasvatuskumppanuus, varhaisen tuen näkökulma ja puheeksi ottaminen Toimenpidesuunnitelma (mitä tehdään, milloin, kuinka kauan ja miten) Piikaryhmän toiminta kevät 2005-syksy 2005, yht. noin 10 kertaa, jatkotoiminta kevät kertaa. Ryhmä kokoontuu iltaisin ja toimii aikuisten ryhmänä ja lasten ryhmänä, joissa omat pysyvät ohjaajat. Toimijoina: Läntinen perhekeskus/ leikkipuistotoiminta ja kotipalvelu, Kaarelan päivähoito ja MLL. Kaunokkiryhmän toiminta syksy 2005 kevät 2006, yht. noin 10 kertaa. Ryhmän jatkosuunnitelma tehdään kevään 2006 arvioinnin yhteydessä. Toimintamalli sama kuin edellä. Toimijoina: Läntinen perhekeskus/ leikkipuistotoiminta, kotipalvelu ja lastensuojelu ja MLL. Osaamisen kehittämisessä sateenvarjomalli ja koulutus-tilaisuudet. Syksyllä tavoitteena uuden ryhmän perustaminen, mikäli löydämme asiakasperheet. Tavoitteena on toimintamallin kehittäminen päiväkoti- ja muun perustyön tueksi Resurssit (hanketyöntekijät ja muut toimijat) Henkilöstö - ja tilaresurssit ovat perustoiminnasta, merkittävä osuus on myös MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiön työntekijöillä, osaamisresurssia on saatu yhteistyökumppanilta. Hankkeen keskeisin menestystekijä on ollut saatu koulutus ja jatkuva, ohjattu arviointi. Hankkeen rahoituksella on palkattu 5 kk lastenhoitaja sekä syksyllä 2005 että keväällä 2006.

6 Riskit / mahdolliset ongelmat Vaikuttavuuden arviointi. Onko käytetyt resurssit ja saatu kokemus siirrettävissä osaksi toimijoiden perustyötä? 1.7. Projektiorganisaatio / - osalliset (johtamis- ja tukirakenteet) Johtoryhmä: Läntisen perhekeskuksen johtoryhmä. Ohjausryhmä: johtava lastensuojelun sosiaalityöntekijä, johtava kotipalveluohjaaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, päivähoitoalueen päällikkö, kiertävä erityislastentarhanopettaja, varhaisen tuen koordinaattori, MLL:n toimijat. 2. TOIMINTA HANKKEESSA Tavoitteiden kuvaus ja lähtökohdat (Tämä osio on muokattu Lasten ja Nuorten kuntoutussäätiön tuottamasta materiaalista 2007) Helsingissä Kaarelan alueella on toteutettu Varvas-toimintaa vuosina /08 Läntisen perhekeskuksen, päivähoidon ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön moniammatillisena yhteistyönä. Helsingin Kaarelassa halutaan tukea yhteisöllisyyden kehittymistä alueella. Asiakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta lähtökohtana on perheiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen sekä keskinäinen verkostoituminen. Alueen perherakenteessa korostuvat yksinhuoltajien perheet, joille halutaan suunnata tukea jaksamiseen sekä vanhemmuuteen. Kaarelan alueella halutaan laajemminkin kokeilla yhteistyökäytäntöjä kunnallisen strategian tukena sekä kehittää moniammatillista työskentelymallia. Varvas hankkeessa kehittämistyössä yhdistetään alueen eri toimijoiden ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijöiden osaaminen. Hankkeen tavoitteena on kehittää käytännön työmenetelmiä sekä perheiden kanssa tehtävään että työntekijöiden väliseen yhteistyöhön. Kaarelan alueella Varvas hankkeen toiminnan tavoitteeksi on asetettu: lapsen ja lapsuuden merkityksen selkiytyminen lapsi saa itsetuntonsa, sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksensa kasvuun tukea vanhemmille annetaan rohkaisua ja mallia toimia yhdessä lasten kanssa vanhemmat saavat voimavaroja tukea lasten arkea paremmin vanhemmat saavat uusia voimavaroja omaan elämäänsä ryhmätoiminta antaa vertaistukea sekä lapsille että heidän vanhemmilleen

7 5 perheet löytävät riittävän varhain palveluja mahdollisissa muissa ongelmatilanteissa kodin, päivähoidon, koulun ja perheen muun lähiympäristön ja palveluverkoston varhainen vastuunotto lapsesta paranee työntekijöiden tietoisuus omasta työskentelystä, asiakkaiden tarpeista ja voimavaroista lisääntyy ja vahvistuu työntekijöiden valmiudet merkitykselliseen yhteistyöhön kehittyvät ammattihenkilöiden käyttöön saadaan uusia työmenetelmiä Varvas-hankkeessa puhutaan varhaisesta vastuunotosta, joka rakentuu voimavarakeskeisyyden, asiakaslähtöisyyden, osallisuuden ja kumppanuuden periaatteille. Varhainen vastuunotto-toimintamalli on kehitetty tukemaan lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta, vanhemmuutta sekä lapsen oikeutta turvalliseen kehitykseen kasvuympäristössään. Varvas-hankkeessa asiakaslähtöistä työtä toteutetaan muun muassa ryhmämuotoisena perhetyönä, jota tehdään perheiden asuinalueella moniammatillisena yhteistyönä. Työryhmissä kehitetään ja vakiinnutetaan varhaisen vastuunoton työkäytäntöjä, jotka ovat sisällytettävissä työntekijöiden perustehtävään. Lapsilähtöisen ja ryhmämuotoisen perhetyön avulla lapsen tarpeet tulevat näkyviksi ja vanhempien taidot kuulla lasta ja antaa myönteistä palautetta lapselleen vahvistuvat. Lapsiperhe saa voimavaroja ja tukea arkeen. Varvas-hankkeen osatavoitteita ja kehittämistyön konkreettisia painopistealueita ovat: nostetaan lapsi ja lapsi- ja perhelähtöinen näkökulma keskeiseksi osaksi työskentelyprosessia kehitetään aikuisten ja lasten vuorovaikutusta tukevia työmenetelmiä kokeillaan ja kehitetään verkostoituneita moniammatillisia yhteistyömalleja ja palvelukokonaisuuksia lastensuojelulliseen varhaiskuntoutukseen lapsen ja perheen lähiympäristössä kehitetään varhaista vastuunottoa ja uudentyyppisen työskentelytavan käyttöönottoa tukevia arviointikäytäntöjä Helsingissä Varvas-toiminnan yhteistyöprosessit ovat lähteneet liikkeelle hallinnon rakenteista. Kaarelan alueella yhteistyöprosessit ovat sisältäneet monella tasolla toteutuneita suunnittelu- ja arviointitapaamisia, koulutustilaisuuksia sekä ryhmämuotoista asiakastyötä. Kaarelassa näitä toiminnan osa-alueita on toteutettu seuraavalla tavalla vuodesta 2004 lähtien:

8 Kaarelan alueen Varvas-toiminta vuosina : Varvas -toiminnan suunnittelu alkoi Kaarelan alueella. Päivähoito oli tässä vaiheessa alueellisessa päävastuussa hankkeesta. Tällöin selkiytettiin hankkeeseen osallistuva kaupunginosa, tarve, asiakasperheet sekä eri tasoilla toimivat työntekijät. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin hankkeen vaikutusta alueen työntekijöiden perustyöhön, sekä järjestelyjä ja sopimuksia joita hankkeeseen sitoutuminen aiheuttaisi työntekijöille ja työyksiköille. Alueen ohjausryhmän merkitys hankkeeseen sitoutumiseen ja mahdollistumiseen oli suuri. Ohjausryhmä muodostui päivähoidon, lastensuojelun, leikkipuiston ja lapsiperheiden kotipalvelun esimiehistä ja erityiskasvatuksen ja perhetyön ammattilaisista. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön rooli oli koordinoida toiminnan alkua, järjestää perehdytystä ja koulutusta työntekijöille ja olla yhteistyössä pohtimassa alueen rakenteellisia mahdollisuuksia toteuttaa Varvas -toimintaa. Varvas ryhmätoiminta päätettiin toteuttaa leikkipuistojen tiloissa, koska ne ovat alueella keskeisiä ja tuttuja kohtaamispaikkoja. Vuosi 2005: Varvas -ryhmätoiminta käynnistyi asiakasperheiden kanssa vuoden alusta. Toimintansa aloittanut Kaarelan alueen ensimmäinen Varvas -ryhmä (Piika) jatkui vuoden loppuun. Syksyllä alueella käynnistyi myös toinen ryhmä (Kaunokki). Ryhmätoiminnan lisäksi Varvas -työ painottui alueen kokonaisprojektin suunnitteluun, mielekkäiden ja tarpeellisten yhteistyörakenteiden muodostamiseen ja vahvistamiseen sekä työntekijöiden kouluttamiseen. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö järjestämiin teemallisiin koulutuspäiviin osallistui Helsingin ja Vantaan Varvas toiminnassa mukana olevia työntekijöitä. Vuodet : Kaarelan alueella selkiytettiin Varvas toiminnan rakenteita, mikä tarkoitti ohjausryhmän aktiivista työskentelyä edelleen. Vastuu hankkeesta siirtyi kokonaisuudessaan päivähoidolta perhekeskukselle. Perhekeskuksesta nimettiin vastuulliset toimijat. Varvas työn alueelliseksi tavoitteeksi nimettiin hankkeen työkäytäntöjen ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen työntekijöiden omassa perustyössä. Piika-ryhmän toiminta jatkui keväällä 2006 kolmen teemallisen ryhmäkerran muodossa. Kaunokki-ryhmän toiminta jatkui maaliskuun 2006 loppuun saakka, jonka jälkeen järjestettiin kaksi teemallista ryhmäkertaa sekä perhekohtaisia tapaamisia. Vuosina : Viimeisen hankevuoden aikana vastuu toiminnan toteuttamisesta siirtyy vaiheittain alueelle. Alueelle nimettiin varhaisen tuen hanketyöntekijä, jonka vastuualueeseen sisältyvät Varvas työn käytännön suunnittelu, arviointi ja koordinointi.

9 7 Alueellisena tavoitteena nimettiin Varvas hankkeessa hyväksi koettujen työkäytäntöjen juurruttaminen osaksi työntekijöiden perustehtävää. Tähän tueksi suunniteltiin varhaisen vastuunoton rinki varvas-toimijoista ja muun varhaisen tuen hankkeen työntekijöistä. Heistä on tarkoitus muodostaa yhteistyöverkosto, joka kokoontuu yhteisiin koulutuksiin ja keskinäisiin tapaamisiin pohtimaan ja kehittämään varhaisen tuen työkäytäntöjä. Varvas ryhmätoiminta jatkuu alueella kahden ryhmän muodossa (Kannelmäki ja Renki). Renki ryhmän toiminta painottuu perheiden ja työntekijöiden yhteiseen toiminnan suunnitteluun, jolla halutaan vahvistaa Varvas -toiminnan jatkumoa ja yhteisöllisyyttä alueella. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijät toimivat ryhmäprosesseissa työnohjauksellisena tukena. Vuosi 2008: Kaarelan alueella on tavoitteena että Varvas hankkeen tapainen toiminta on osa perhekeskuksen ja päivähoidon toimintakäytäntöjä siinä muodossa kuin se hankkeen aikana osoittautuu järkeväksi toteuttaa. Lisätietoa Varvastyömallista voit etsiä: Varvas-hankkeessa on ollut perheitä ryhmätoiminnoissa: PIIKA - ryhmässä, kevät kevät 2006 oli 6 perhettä. KAUNOKKI - ryhmässä, syksy kevät 2006 oli 4 perhettä. KANNELMÄKI - ryhmässä, syksy kevät 2007 oli 5 perhettä. RENKI -ryhmässä, kevät syksy 2008 oli 4 perhettä. 3. TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA - TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN Arviointikeskustelussa olivat vuonna 2007 mukana: läntinen perhekeskus, Kaarelan päivähoitoalue, Mannerheimin Lastensuojeluliitto/ Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö (hankkeen alueellisen ohjausryhmän haastattelun vastaukset). 1. Kysymys. (Saavutetut tulokset. esim. uusi yhteistyömalli) 1a) Missä asioissa onnistuttiin, miksi? 1b) Missä asioissa epäonnistuttiin, miksi? 2. Tavoitteiden saavuttaminen ja hankkeen vaikutusten arviointi Vastataan kunkin hankkeen arviointikysymyksiin (asiakas, työntekijä ja yhteistyökumppani / verkostonäkökulmista) 2a) Ovatko vanhemmuuden ryhmät vahvistaneet perheitä ja ovatko vuorovaikutustaidot lasten kanssa kehittyneet? 2b) Ovatko vanhemmat verkostoituneet ryhmien avulla ja saaneet vertaistukea? 2c) Ovatko henkilökunnan työtaidot kehittyneet?2d) Onko varvastyömalli saatu kehitettyä perustyön tueksi?

10 8 Vastaukset 1 ja 2 kysymyksiin. Onnistumiset hankkeessa: Kotipalvelu: Uusi työmuoto/ryhmätoiminta on lisännyt yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Varvas toiminta on kehittänyt työntekijöiden ammattiosaamista. Me olemme saaneet hankkeen tiimoilta toimijoille paljon koulutusta. Uusien työmallien ja muotojen kehittäminen arviointi on kehittynyt. Arviointitiedon ja vaikuttavuusajattelun liittäminen omaan työhön ja oman työn kehittäminen on ollut vahvaa. Kp ei ole resurssoitu yhtään työntekijää lisä vaan olemme tehneet tätä omana virkatyönämme. Varvasperiatteella on monta variaatiota kehitetty. Avoimet /suljetut ryhmät. ns. shadow mallin toteutuminen. Kotipalvelusta Kaarelan alueella on ollut puolet työntekijöistä mukana hankkeessa. Haasteena nähtiin, että ehkä lukumäärältään useampi perhe olisi ollut suotavaa olla mukana hankkeessa. Leikkipuisto: Onnistumiset. Samoja asioita kuin edellisessä puheenvuorossa. Olemme myös lp kohdalla saaneet nivoutettua varvastoiminta omaan työaikaamme. Olemme toimineet erittäin joustavasti. Lp työntekijät ovat olleet hankkeeseen erittäin sitoutuneita. Näen, että leikkipuistotyöntekijöiden irrottamien tällaiseen toimintaa on helpompaan kuin päivähoidon puolella. Työ ei ollut ainoastaan ryhmässä tapahtuvaa toimintaa vaan se on siirtynyt omaan arkityön työkaluksi. Varvaskokonaisuus on ollut hyvä asia. Suunnittelu, arviointi ja tietoinen toiminnan tarkastelu ovat lisääntyneet lp työntekijöillä jotka ovat osallistuneet hankkeeseen. Työntekijöitä Seniori/juniorimalli varvastoiminnassa on ollut: ph =5-6, lp= 3, kp=3, ls=3 Päivähoito: Onnistumiset. Meidän mielestämme on toteutunut uusi moniammatillinen työmalli. Arvioinnin perusteella olemme pystyneet antamaa varhaista tukea ja korjaavaa toimintaa asiakasperheille. Varvas arviointimalli on hyvä ja toimiva. Se korostaa asiakkaiden mukanaoloa arvioinnissa. Perheitä on autettu ulos vaikeista elämäntilanteista ja he ovat saaneet hyvän vertaistuen muilta perheiltä. Päivähoidon henkilökunta on saanut myös itselleen uutta ammatillista tukea. Varvastoiminnassa mukanaolo on ollut iso oppimisen paikka. Työntekijät ovat löytäneet uusia voimavaroja ja innostuneet uudella tavalla työhönsä. He ovat laajentaneet omaa ajatteluaan ja huomanneet, että samat lapset ja perheet jotka ovat päivähoidossa ovat myös muussa alueen toiminnoissa. Päivähoidon työntekijöille on ollut helpotus huomata, että on muita auttamistahoja joista he ovat saaneet oppia kuten lastensuojelun työntekijät ja heidän toiminta perheen kanssa. Varvastoiminta on herättänyt laajemminkin keskustelua päivähoidon henkilöstössä kun puhutaan kasvatuskumppanuudesta, perhetyöstä ja varhaisen tuen toiminnasta päivähoidossa. Mielestäni meillä hankkeessa on

11 9 toteutunut seuraavan teesin kaikki osat: Luovuus, leikkimielisyys, liike, lepo, luottamus. Haasteena nähtiin, että ehkä olisi pitänyt satsata työyhteisöissä alkuinformaatioon enemmän. Emmekä sitouttanet esimiestasoamme päivähoidossa mielestäni riittävästi. MLL: Onnistumiset. Olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä tähän yhteiseen hankkeeseen sosiaaliviraston kanssa. Koemme, että sitoutuminen on kaikilla tasoilla ollut mahtavaa niin johdon kuin työntekijätasolla. Myös mukana olleet perheet ovat olleet erittäin sitoutuneita toimintaan. Meillä on hankkeen aikana ollut rento tekemisen meininki ja kehittäminen on kuulunut jokaisen sanavarastoon. On olut erittäin helppo toimia, sekä ohjausryhmässä, että perheiden kanssa. Yhteistyö on ollut avointa ja mielestäni sosiaaliviraston hallinnon malli on ollut hyvä. Päivähoito. Hankkeen aikana on oivallettu, että olemme jo tehneet omassa perustyössä varvastapaista työtä. Työntekijät ovat huomanneet, että minulla on vahvuutta ja merkitysten ymmärtäminen on tullut tietoiseksi. Tehdään työtä tietoisesti. Kotipalvelu. Kotipalvelun työntekijöille perustyöhön on tullut uutena vuorovaikutustaitojen syventäminen esim, vavutaidot. Äidin ja lapsen vuorovaikutustaitojen seuraaminen. Asioiden yhteinen purkaminen ja työn tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus on korostuneet. On saatu harjoitella omia työtaitoja. On huomattu, että esim. päivähoidon työntekijä voi antaa uudennaisen katsontakannan työhön. On voitu oppi muilta. Työssäoppimisen hyöty on ollut suuri Päivähoito. Hankkeella on ollut hyvä tuotos/panos suhde. Pienellä rahalla on tuotettu korkealaatuista palvelua perheille. Toivoisin, että tulevaisuudessa olisi korvamerkittyä rahaa jos mietitään samantapaista toimintaa ja olisi kunnon resurssit varsinkin päivähoitoon. Päivähoidon puolelta työntekijöiden irrottaminen tällaiseen toimintaan on erittäin hankalaa. Hanke on osoittanut, että pystytään tekemän yli hallintokuntien hyvää ja laadukasta työtä. Hanke on osoittanut, että johto on ollut sitoutunut tähän toimintaan ja näen, että se on erittäin tärkeää jos hanke tai muu työ koskettaa monia hallintokuntia. Rakenne on toiminut koska on lähdetty toimintalähtöisesti. On tehty asioita ilman hallinnon raskaita esteitä 3. Kysymys. Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen: Mitä pitäisi tehdä ja millaista panostusta tarvitaan hankkeen tulosten vakiinnuttamiseen? Mitä tapahtuu, jos lisäresurssit eivät ole enää käytettävissä? Ryhmän yhteinen vastaus. Varvasrinkiä halutaan kasvattaa, jotta toiminta leviäisi koko perhekeskus ja päivähoidon tasolle. Johdon sitouttaminen, rahaa pitää budjetoida,

12 10 henkilöstön koulutus ja innostamien, markkinointi, toimintamallin ja arvioinnin mukana pitäminen, henkilöstölle kohdennettua koulutusta. Jos otetaan normaalitoiminnaksi pitää sitä jotenkin budjetoida. Työntekijöiden koulutuksiin menee myös rahaa. Tämän varvastoiminnan voisi ottaa perhekeskuksen puolella vartutiimien työmalliksi. Varvas-toimijoiden arviointia 5/2007. Arvioinnissa mukana Ph: Päivähoidon tt, Kp: Kotipalvelun tt/ hankett, Ls: Lastensuojelun tt, Lp: Leikkipuiston tt Kysymys 1. Mitä vaikutusta perheelle on ollut ryhmätoiminnasta? ph: perheytyminen, vertaistuki, lp: itsevarmuutta, vertaistukea,: jaksamista arjen pyörittämiseen kp: voimaantuminen (mm. töihin lähtö, suhtautuminen omiin lapsiin, jaksaminen, lapsen kuuntelu) aikuisille pehmeyttä, muiden huomiointia, perheen reviirin laajentuminen fyys.& psyyk.ymp.) ls: vanhemmat ovat saaneet vertaistukea, mahdollisuuden keskustella vanhemmuudesta, lapset ovat ryhmässä saaneet yksilöllistä huomiota (keskim. 1tt. per 1 lapsi) Kysymys 2. Miten perheen kohtaaminen on itselläsi muuttunut Varpaan myötä? ph: perheiden kuunteleminen ilman tulkintoja, luonnollisuus, itseluottamus kasvanut lp: parempi kuuntelija pienilläkin asioilla pystyy auttamaan perhettä kp: välineitä & varmuutta kohtaamiseen, tietoisempi kohtaaminen mm. välineet (vuorov. leikin elementit apuna) ja tietoisuus, kohtaamisen merkityksestä perheen myllerryksessäkin huomio lapsessa lapsikeskeisempi työote ls: on ollut mukava työskennellä myös ns. tavallisten perheiden kanssa Kysymys 3. Mitä sinulle tarkoittaa Varvas-hyvä? mikä on ollut ratkaisevaa, että olet innostunut? ph: kiireettömyys, rakenne aloitus ja lopetus, työn tulos näkyy - palaute! lp: rauhallinen harmoninen tunnelma, varvas toiminta uutta ennen aloitusryhmää, tiimityöskentely, yksittäisen lapsen huomioiminen kp: jäsennelty toiminta asetettu tavoite arviointi =keskittyminen ja vakavoituminen myönteisyys, perheiden antama palaute ls: ennakkotieto varpaasta oli, että on mukavaa ryhmätoimintaa, mihin toivottiin lstyöntekijää mukaan, myös koulutuksista oli saatu positiivista palautetta esim. Jukka Mäkelän luento. Kysymys 4. Mitkä ovat mielestäsi varpaan hyvät käytännöt? ph: rakenne, suunnittelu, purku, tarpeeksi aikuisia lasten ja aikuisten ryhmään

13 11 lp: hyvä suunnittelu, vuorovaikutusleikki kp: ennakkoluulottomuus, tutkiva asenne (vanha taakka pois), hyväksyvä ja salliva, tasavertaisuus, heittäytyminen. moniammatillisuus monipuolisuus, toiminnan rakenteiden pysyvyys (turva, jäsennelty) välineet (vuorovaikutusleikki, kortit yms. keskustelun jäsentäjänä) ls: varvas kokonaisuuteen liittyen perhekeskuksen tarjoama Theraplay -koulutus on ollut hyvä ja mielenkiintoinen Kysymys 5. Mitä niistä käytät omassa arkityössäsi? Miksi? Miten tämä näkyy työyhteisössäsi? ph: suunnittelu/ purku, perhekahvilat lp: vuorovaikutusleikki, lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukeminen, rohkaistu perhettä, luottamuksen vahvistaminen kp: välineet, istuu omaan työhön ja työn tavoitteisiin, tasaveroisuus, heittäytyminen tilanteeseen ls: tulevaisuudessa Theraplayta voi varmasti hyödyntää sekä ryhmä että yksilötyöhön Kysymys 6. Mikä on ainakin sellaista, jonka haluat jäävän elämään perustyöhön? ph : luonnollinen verkostoituminen, kiireettömyys, yhteisöllisyys lp: vuorovaikutusleikkikerho, mm. vuorovaikutusleikit pienten kerhoissa (yksikkö), myös koululaisille ja lapsenlapsille (oma elämä) kp: ryhmämuotoinen työ moniammatillisuus ls: haluaisimme, että moniammatillisuus jäisi elämään, olemme kokeneet hyvänä asiana ryhmän, jossa on muitakin kuin ls-perheitä. Ammatillisesti on ollut rikastuttavaa toimia moniammatilliisesti myös ennaltaehkäisevää työtä tekevien ammattilaisten kanssa.

14 12 Liite 1. HYVÄ KÄYTÄNTÖ Työmallin nimi Varvas-hankkeen yhteistyömalli Työmuodon kohderyhmä (yksi tai useampi) Alueellisen verkoston toimijat Mihin tarpeeseen ko. työmuoto kohderyhmän osalta mielestänne vastaa? Varhaisen tuen työ on työtä, johon tarvitaan saman tavoitteen eteen työskentelevä verkosto. Varhainen tuki on yhteinen asia, jossa jokaisella toimijalla on vastuu omasta osuudestaan palveluverkostossa. VarVas - hankkeen (Varhaisen Vastuunoton hankkeen) myötä Lännessä Kaarelan alueelle on muodostunut jo aika mittava toimijoiden verkosto, joka on yhteisen toiminnan kautta päässyt sisälle siihen, mitä varhainen tuki ja varhainen vastuunotto asiakkaasta, perheestä, tarkoittaa. Yhteistyökumppaneita Varvas-hankkeessa ovat Perhekeskuksen toimijat (leikkipuisto, kotipalvelu, lastensuojelu), Päivähoito ja MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. Hankkeen kautta varhaisen tuen työ on tiivistynyt yhteiseksi asiaksi eri toimijoiden välillä sekä työntekijöiden ja esimiesten välillä. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu esimiehiä alueelta (päivähoitoalueen päällikkö, kotipalveluohjaaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä), ja muita yhteistyökumppaneita (MLL Säätiön edustaja, Peken varhaisen tuen koordinaattori, kiertävä erityislastentarhanopettaja). Työntekijätasolla hanketta on kentällä vetänyt kaikkien edellä mainittujen tahojen työntekijöitä. Kaarelan alueen työntekijöitä hankkeessa on ollut kahden toimintavuoden aikana n. 17 (+ ohjausryhmän 9 jäsentä). Hankkeen kautta alueelle muotoutunut yhteistyön malli on edesauttanut perheiden kokonaisvaltaista tukemista. Yhteistyön kautta on etsitty yhteistä kieltä, yhteistä ymmärrystä silloin kun puhutaan perheen asioista ja toimitaan perheen kanssa. Olemme havainneet, että monet perheet ovat alueen eri toimijoille yhteisiä. Perhe saattaa olla samaan aikaan jopa kaikkien tahojen palveluiden käyttäjä (lapsi pk:ssa, kotipalvelu tai/ja perhetyö käy perheessä, perhe leikkipuiston toiminnan piirissä). Tällöin yhteistyö (niin hankkeen ryhmätoiminnassa kuin myös arkityössä) ja tietoisuus toisista ja toisten palveluista on ensiarvoisen tärkeää varhaisen vastuunoton, perheen kokonaisvaltaisen kohtaamisen, toteutumisen kannalta.

15 13 Minkälaista muutosta työmuodolla tavoitellaan asiakkaan elämässä? Työmuodolla tavoitellaan muutosta monella tasolla (työntekijätasolla, asiakastasolla ja alueellisella tasolla). Olennaista on jatkumo eri työmuotojen välillä, se että hankkeessa yhdessä löydetty hyvä palvelee myös arjessa, ja että hankkeen toinen toisiaan tukevat toimintamallit palvelevat asiakkaan tarpeita. Alueellisesta näkökulmasta katsottuna muutosta toivotaan juuri yhteistyön hioutumiseen, jotta alueellinen varhainen vastuunotto perheestä paranee. Asiakastasolla tavoitteena on toimivan yhteistyön kautta tarjota perheelle tukeva verkosto, joka oman vastuunsa kantamalla auttaa asiakasta löytämään ratkaisuja oman elämänsä kysymyksiin. Työntekijätasolla tavoitteena on löytää keinoja perheiden, vanhempien ja lasten tukemiseksi, ja hyödyntää tätä osaamista arkityössä. Yhteistyön tavoitteena on luoda hyvää maaperää sille, että asiakkaan on mahdollista asioida luontevasti eri toimijoiden kanssa. Avainasiaksi tämän onnistumiselle koemme asiakkaan hyvän kohtaamisen (mm. kuuntelu, keskustelu, läsnäolo tilanteessa, luottamus). Päämääränä nähdään perheen voimaantuminen yhteistyön voimin (yhteistyö työntekijöiden välillä ja yhteistyö työntekijän ja asiakkaan välillä). Voimaantumiseen tähtäävä työ koetaan prosessina, johon kuuluu alun ja lopun väliin monenlaisia toimintatapoja. Toiminnan toteuttajat: merkitkää kaikki, jotka osallistuvat työmuodon toteuttamiseen: Päivähoito Kotipalvelu Leikkipuisto Lastensuojelu Jokin muu, mikä MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö Kertokaa halutessanne tarkemmin toiminnan toteuttajista: Varvas on MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiön kehittämä toimintamalli. Varvas toimii Shadow periaatteella eli ryhmätoiminta leviää mallintamalla varvas-kokemusta omaavan senior-työntekijän kautta edelleen uudelle, junior-työntekijälle. Säätiön työntekijät ovat tuoneet ja mallintaneet varvas-tuotteen Kaarelan alueelle. Tällä hetkellä Säätiön rooli on vetäytyä vähitellen konkreettisesta ryhmätoiminnasta ja toimia työnohjauksellisena tukena sekä toiminnan arvioijana ja kehittäjänä.

16 14 Toiminnan kuvaus; mm. miten toiminta on järjestetty (tarvittavat resurssit, yhteistyökumppanit ja muut välttämättömät tekijät, jotka ovat edellytyksenä ko. toimintamuodolle) sekä työmuodon prosessi (toiminnan käytännön eri vaiheet, miten asiakkaat osallistuvat jne.) Alueellisen yhteistyön muodostuminen on ollut prosessi, johon on myötävaikuttanut monta asiaa. Hankkeen toimivan ja aktiivisen ohjausryhmän rooli on ollut yksi merkittävä tekijä. Ohjausryhmän tehtävä on mm. ollut esimiehinä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen hankkeeseen; itse ryhmätoimintaan mutta myös mm. suunnitteluun ja koulutukseen. Tähän on hankkeessa todella panostettu, työntekijöiden yhteinen aika on nähty pitkin matkaa tärkeänä, jokaisen varvas-ryhmän kohdalla. Prosessi tuntuu edenneen niin, että yhteisten tapaamisten kautta on sitouduttu ensin varvas-ryhmän toimintaan, ja tämän myötä myös alueellinen yhteys on päässyt syntymään. Keskeistä yhteistyön muodostumisen kannalta on ollut mm. työntekijöiden sitouttaminen toimintaan. Tämä on tapahtunut tietoisen mallin kautta, jossa työntekijöillä on mahdollisuus tavata, keskustella ja vaikuttaa sekä osallistua mm. varvas-ringin koulutuksiin (Säätiön järjestämää). Osallistumisen myötä tapahtunut vahva alueellinen sitoutuminen on ollut tärkeä osa yhteistyön muodostumista. Oleellista toiminnassa on ollut se, että asiakasperheet tulevat omalta alueelta ja omista toimipisteistä. Varhaisen tuen perheitä on etsitty yhteisesti, ja keskustelua varhaisen tuen määritelmästä on jouduttu käymään. Minkälainen perhe on varhaisen tuen työn tavoittelema perhe? Mistä nämä perheet löytyvät? Kohtaammeko me eri toimijoina näitä perheitä arkityössämme? Yhteisen keskustelun kautta varhainen tuki on tullut yhteiseksi asiaksi, ja tietoisuus lisääntynyt. Työntekijöitä osallistavaan toiminnan malliin on hankkeessa kuulunut: Suunnittelu ja arviointi: Yhteinen tavoitteiden asettaminen ja suunnittelu ennen ryhmätoiminnan alkua Yhteinen suunnittelu ja arviointi jokaisen ryhmäkerran yhteydessä Toiminnan väliarviointi 1-2 kertaa toimintakaudessa (n. 1-1,5v.) Loppuarviointi Arviointi ja toiminnan reflektointi on ollut merkittävä osa asiakasta palvelevaa, asiakaslähtöistä, prosessia. Varvas-ringin koulutus eri muodoissaan n. kerran kuukaudessa Jatkossa alkavat ideariihi-tyyppiset tapaamiset, joiden tavoitteena on menetelmien jakaminen ja juurruttaminen alueelle ja arkityöhön. Muut tapaamiset joko ryhmäkohtaisesti tai koko varvas-ringin kesken (kuten suunnittelu, senior-junior työntekijätapaaminen). Itse Varvas-hankkeen toiminnan muodot on kuvattu MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiön toimesta. Tiivistetysti kuvattuna Varvas on Kaarelassa tarkoittanut seuraavanlaista toimintaa: Suljettu ryhmätoiminta, joka pitää sisällään lastenryhmätoiminnan, vanhempainryhmätoiminnan, vanhempien ja lasten yhteiset

17 15 ryhmäkerrat, teemalliset tapaamiset (eli harvennetut, kevyemmän tuen tapaamiset ryhmätoiminnan loppuvaiheessa) sekä perhekohtaiset tapaamiset perheen kotona tai muussa ympäristössä. Ryhmiä on käynnistynyt ja toiminut kahden vuoden aikana kolme. Alueelliset Varvas-tapaamiset, joka tarkoittavat avointa ryhmätoimintaa kohdennettuna alueen varvas-perheille sekä muille työntekijöiden kutsumille perheille. Nämä tapaamiset toimivat jatkumona suljetulle ryhmätoiminnalle. Tapaamiset alkavat kokeiluna tammikuussa Miten muutosta on todennettu? Merkitse kaikki vaihtoehdot: Työyhteisössä käydyn keskustelun avulla Asiakaskyselyn avulla Havainnoinnin avulla Haastattelemalla asiakkaita Työmuodon arviointi: Mitä muutosta olette havainneet asiakkaiden elämäntilanteessa, jonka arvioitte johtuvan ko. työmuodon käytöstä? Kuvatkaa omin sanoin: Työntekijät eri toimipisteistä ovat antaneet palautetta siitä, miten hanke, ryhmämuotoinen perhetyö, on vaikuttanut heidän tapaansa kohdata perheitä omassa arkityössä. Päivähoidon kokemusten mukaan työote on muuttunut mm. perhelähtöisemmäksi. Asioista (myös vaikeista) tuntuu nyt olevan ylipäänsä helpompi puhua kuin aiemmin. Leikkipuisto on kuvannut, että he ovat saaneet uusia asiakkaita ryhmässä olleista perheistä. Näin kontakti perheeseen on säilynyt ryhmän jälkeenkin hyvin luontevalla tavalla. Perhetyö ja kotipalvelu ovat kohdanneet monia ryhmän perheitä arkityön kautta perheen kotona. Perheet ovat olleet asiakkaina joko jo ryhmään tullessaan tai kontakti on syntynyt ryhmän myötä. Ryhmä on siis madaltanut perheen kynnystä hyvin moniin toimijoihin nähden. Palvelut ja ihmiset palveluiden takana ovat tulleet tutuiksi. Työntekijät ovat pitäneet myös tarpeen vaatiessa yhteyttä keskenään perheen asioissa. Eräästäkin perheestä pitivät huolta kahden eri varvas-ryhmän vetäjät. Päiväkodin työntekijä tuki perhettä lähtemään viereisen puiston varvas-ryhmään. Joskus ryhmässä olevalla perheellä on käynnistynyt esim. kotipalvelu työntekijöiden tekemien havaintojen ja yhteisen keskustelun tuloksena. Yhteisellä hankkeella on ollut monen tasoisia vaikutuksia: on syntynyt uudenlaisia työotteita, yhteistä keskustelua, yhteistä vastuunottoa perheestä ja alueellisia kontakteja niin työntekijöiden kesken kuin myös työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Merkittävää on

18 16 ollut se, että työntekijät ovat vieneet oppimaansa ja kokemaansa omaan arkityöhön. Jos asiakkaat ovat arvioineet työmuotoa, kertokaa, millaista arviota olette saaneet: Asiakkaat ovat arvioineet mm. kirjallisesti varvas-ryhmän toimintaa muttei vastauksissa näkynyt spontaaneja kommentteja siitä, miltä nimenomaan moniammatillinen työote on tuntunut asiakkaista. Vastauksissa on kyllä näkynyt se, että ryhmässä on voinut ylipäänsä luottaa vetäjiin ja heidän ammattitaitoonsa. Vastauksia tähän kysymykseen on kuitenkin saatu havainnoinnin keinoin. Paras mittari on ollut se, että työntekijät ovat kohdanneet perheitä ryhmän ulkopuolellakin. Työntekijöiden havaintojen mukaan nämä tilanteet (keskustelu, huolenpito, tervehtiminen) ovat olleet tärkeitä perheille. Monet perheet pysähtyvätkin säännöllisesti tutun työntekijän luokse juttelemaan ja kertomaan asioistaan. Tällainen arjessa kohtaaminen on todella tärkeää, kun ajattelee, että työn kohteena on yksinäiset, vailla verkostoa olevat perheet. Miten arvioitte työmuodon ja hyvän käytännön levittämistä; onko sen käyttö mielestänne mahdollista jossain toisessa ympäristössä? Halutessanne voitte antaa myös levittämiseen liittyen kehittämisehdotuksia. Monet toimijat käyttävät jatkuvasti yhtenä työmuotonaan ryhmätoimintaa. Mahdollisuuksia ja tilaisuuksia moniammatillisen työtavan kokeilemiseen on siis yleensä jo valmiina paljon ympärillä. Moniammatillisen työskentelyn käynnistymiseen tarvitaankin ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa. Yhteisen tahtotilan aikaansaamiseksi on kohdassa 11 esitetty havaitsemiamme keskeisiä tekijöitä, jotka toimivat rakennuspalikoina yhteisen työmallin rakentamisessa. Näitä olivat mm. esimiehistä lähtevä mahdollistaminen, mahdollisuus vaikuttaa tekemiseen eli yhteinen suunnittelu ja keskustelu, koulutus ja työmuodon ajallinen mahdollistaminen.

19 Liite 2. VARVAS-TYÖKALUPAKKI 17 Varvas-työkalupakkiin on valittu lasten, vanhempien, perheiden ja työryhmien kanssa sovellettavia materiaaleja ja välineitä. Varvas-työkalupakki sisältää Varvas-kansion lisäksi seuraavaksi materiaalit ja välineet. Leikkivälineet Tavoitteena mahdollistaa lapsen ikä- ja kehitysvaiheen mukainen vuorovaikutus ja ilmaisu Astiat: Esimerkki lapsen kanssa: Aikuisen kanssa kahdenkeskinen kotileikki. Sorminuket Esimerkki lapsen kanssa: Aikuisen kanssa kahdenkeskinen tarina/leikki eläinperheestä. Kirjat Tavoitteena pysähtyä aikuisen kanssa turvallisesti juttelemaan vaikeista asioista Elina kesyttää tiikerin Emma ja harmillinen häviö Kuinka Pikku-elefantti parani suuresta surustaan Rauhallinen Erkki Ville Vilkastuksen tunneseikkailu Mintun luontokirja Mintun luontokirjan tehtäväkirja Pelit Tavoitteena yhteinen hauskuus ja ilo myönteisten ryhmässä olemisen kokemusten mahdollistuminen onnistumisen kokemusten saaminen yhdessä

20 18 Afrikan Tähti Afrikan Tähti, matkapeli Hassut kuvat Pehmeät nopat Esimerkki lapsen kanssa: Lapsi heittää noppaa ja valitsee silmäluvun mukaan esillä olevista leikkivälineistä ja kuvista mieluisimmat. Aikuinen ja lapsi juttelevat lapsen valinnoista, jonka jälkeen voidaan leikkiä lapsen valitsemilla välineillä. Esimerkki vanhempien kanssa: Jokainen vanhempi heittää vuorollaan noppia ja kertoo silmäluvun toisen nopan osoittaman määrän perheelleen tärkeitä asioita. Toinen värinoppa voi kuvata perheen vahvuuksia. Esimerkki työryhmän kanssa: Jokaista silmälukua kuvaa teema, johon toinen noppa on ammatillinen näkökulma ja toinen oman perheen näkökulma. Väripurkit Esimerkki lasten kanssa: Piilotetaan yksi tai useampi esine purkkien alle. Lapsi saa löytää esineen. Jutellaan. Esimerkki perheiden yhteisessä toiminnassa: Jokainen perhe valitsee yhden purkin. Purkkien alle on piilotettu eläinhahmot. Perhe kertoo hahmosta, kuka hän on jne. Perheet tekevät yhteisen tarinan joka kirjataan fläpille. Kortit Tavoitteena helpottaa ja jäsentää keskustelua tukea tunteiden tunnistamista ja ilmaisua turvata tapaamiskerralla ja ryhmässä yksilöllisyys ja yhteisöllisyys luoda voimavaraistava ilmapiiri Tunnekasvokortit Esimerkki lapsen kanssa: Tutkitaan yhdessä aikuisen kanssa korttien ilmeitä ja pohditaan niihin liittyviä tunteita. Voidaan käyttää peiliä apuna ja matkia kuvien ilmeitä ja tehdä omia tunneilmeitä. Teemaa voidaan jatkaa hiilipiirustuksina. (ohjeita lisää pelilaatikossa) Tunnepantomiimikortit Esimerkki vanhempien ja työntekijöiden ryhmässä: Tehdään korteilla jotakin ajanjaksoa kuvaava tunnetarina.(ohjeita lisää pelilaatikossa) Aku-kortit Esimerkki koko ryhmän kanssa: Kuulumiskierros korttien avulla. Kukin voi valita yhden tai useamman kortin. Huvitus-pelin kysymys- ja tehtäväkortit

21 19 Väittämäkortit Onnistujan pelikortit Voimaeläinkortit Vahvuuskortit Taidekortit Esimerkki työryhmän kanssa: Toiminnan jälkeisessä purussa työntekijät kertovat valitsemiensa korttien avulla toiminnan herättämistä tunteista. Esimerkki vanhempien kanssa: Mikä kortti kuvaa tämän hetkistä elämäntilannettasi Avaintarinakuvat Tunnepyörä Vuorovaikutusleikkivälineet Rasva Saippuakupla Höyhen Peili Suti Ilmapallo Huivi Majaharso

22 20 Liite 3. Koulutukset ja opintopiirit hankkeessa Koulutussarja vuosi 2005, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Lastensuojelullinen varhaiskuntoutus Varhainen Vastuunotto (VARVAS)-hanke pääkaupunkiseudulla. Tavoite: Varhaisen vastuunoton periaatteiden ja vuorovaikutuksen merkityksen syventäminen Moniammatillisen yhteistyön muodostuminen ja vahvistuminen yli sektorirajojen Uusien työkäytäntöjen kehittäminen ja soveltaminen Päivämäärä Kesto Teema & Kouluttajat Osallistujat Kaarelasta h Koulutuspäivien kokonaisuus ja tavoitteet Perheen ja lapsen kohtaaminen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) 5 hlöä (Reima Santala, lastenpsykiatri, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Aluekohtaiset VARVAS-terveiset, Myyrmäki h Perheen ja lapsen kohtaaminen Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) (Reima Santala, lastenpsykiatri, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kaunokinryhmän työntekijöitä (LP, KP) Perheen rooliyhdistelmien kartoittamistekniikka (Tejo de Bruijn, konsultoiva sosiaalityöntekijä, Vantaa) Ohjausryhmän edustaja (KP) Mies! Käyttämätönkö resurssi? 9 hlöä (Timo Mäki, päivähoidon päällikkö, Helsinki)

23 h Vuorovaikutuksen tukeminen Theraplayn keinoin Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) (Eira Eklund, psykologi & Irina Pirinen, psykologi, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kaunokin ryhmän työntekijöitä (LP, KP) Ohjausryhmän edustaja (KP) 10 hlöä h Toiminnalliset työkäytännöt Piikaryhmän työntekijät (PH, LP) (Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Yläne) Kaunokin ryhmän työntekijöitä (LP, KP) Ohjausryhmän edustaja (PH) 9 hlöä h Työntekijän läsnäolo kuuntelijana Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) (Tiina Sojakka & Aila Viinikainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Kaunokin ryhmän työntekijät (LP, KP, LS) 8 hlöä h Uusien työkäytäntöjen kehittäminen ja soveltaminen Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) VARVAS-hankkeen työkalupakki (Tiina Sojakka & Aila Viinikainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kaunokin ryhmän työntekijät (LP, KP, LS) 8 hlöä

24 h Uusien työkäytäntöjen kehittäminen ja soveltaminen Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) VARVAS-hankkeen työkalupakki, Kaarelan työkalupakin sisällön tarkastelua Kaunokin ryhmän työntekijät (LP, KP, LS) Tiina Sojakka & Aila Viinikainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) 8 hlöä Koulutussarja vuosi 2006, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Lastensuojelullinen varhaiskuntoutus Varhainen Vastuunotto (VARVAS)-hanke pääkaupunkiseudulla ,5h Vuorovaikutus lapsen kehityksen tukena: Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) Hoiva ja kohtaaminen, kiinnittyminen ja kiintyminen. Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus lapsen Kaunokin ryhmän työntekijät (LP, KP, LS) kehityksen kivijalkana. Vuorovaikutuksen osa-alueiden havainnointi ja tukeminen.8 hlöä Yhteiset lapsemme: Aktiivinen vuorovaikutus kasvua tukevana ja hoitavana välineenä. (Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri ja Theraplay-kouluttaja) h Suunnitelman laatiminen työkäytäntöjen Piikaryhmän työntekijät (PH, LP, KP) soveltamisesta ja juurruttamisesta (Tiina Sojakka & Aila Viinikainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kaunokin ryhmän työntekijät (LP, KP, LS) Ohjausryhmän edustajat (3)11 hlöä

25 h Suunnitelman laatiminen työkäytäntöjen Piikaryhmän työntekijät (1) soveltamisesta ja juurruttamisesta (Tiina Sojakka & Aila Viinikainen, Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kaunokin ryhmän työntekijät(1)2 hlöä Koulutussarja vuosi 2006, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Lastensuojelullinen varhaiskuntoutus Varhainen Vastuunotto (VARVAS)-hanke pääkaupunkiseudulla. OPINTOPIIRI SYKSY 2006 Tavoite: Tavoitteet Varvas-hankkeen näkökulmasta ovat Alueiden työntekijöiden sitoutuminen varhaisen vastuunoton keskeisiin periaatteisiin ja työmenetelmiin Moniammatillisen lapsi- ja perhelähtöisen työotteen omaksuminen, kehittäminen ja juurruttaminen osaksi perustyötä Työkalupakin testaus ja kehittäminen varhaisen vastuunoton työvälineeksi Keskeiset näkökulmat ja tavoitteet osallistujien näkökulmasta ovat Sisällöllinen tietotaito: vanhemmuuden tukeminen, lasten kehityksen tunteminen ja tukeminen sekä hyvät työkäytännöt Yhteisöllisen oppimisprosessin luotsaamisen taito: yksilön itsetuntemuksen ja tietoisuuden vahvistuminen ja lisääntyminen, yksilön ja yhteisön toimintaa ohjaavat arvot sekä ryhmän hyödyntäminen tavoitteellisen toiminnan toteuttamisessa Vuorovaikutusosaaminen: kommunikointi, suhdetaidot työssä lasten ja perheiden sekä muiden työntekijöiden kohtaamisessa h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto: Kirsti Olin Opintopiirin koulutuskokonaisuuden tavoitteiden asettaminen Raija Laurikainen

26 24 Oman portfolion suunnittelu Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara, Sari Pitkonen VÄLITEHTÄVÄ: Päivähoito: Kati Markkanen Oman käytännön harjoittelun (portfolion) alkutyöstäminen.hanketyönt.: Elina Jylänki h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto: Kirsti Olin Oman VARVAS-prosessin tarkastelua, suunnittelua ja rakentamista Raija Laurikainen Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara, Sari Pitkonen VÄLITEHTÄVÄ: Päivähoito: Kati Markkanen Oman käytännön harjoittelun (portfolion) tarkastelu nelikentän, Hanketyönt.:Elina Jylänki aikajanan ja arvojen muodossa h Ryhmätheraplay-koulutus (Sinikka Savola) Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto:Kirsti Olin PERHEKESKUKSEN PD-HANKKEEN Raija Laurikainen JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS! Lastensuojelu: Päivähoito: Hanketyönt.: Nina Forslund-Raivaara, Sari Pitkonen Kati Markkanen Elina Jylänki

27 h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto: Kirsti Olin Arviointi avaimena tavoitteelliseen toimintaan Raija Laurikainen Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara, Sari Pitkonen VÄLITEHTÄVÄ: Päivähoito: Kati Markkanen Oman käytännön harjoittelun (portfolion) prosessin tarkastelu Hanketyönt.: Elina Jylänki eri toimijatasojen näkökulmasta h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto: Kirsti Olin Arviointi avaimena tavoitteelliseen toimintaan Raija Laurikainen Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara VÄLITEHTÄVÄ: Sari Pitkonen Edellisiin välitehtäviin palaaminen. Päivähoito: Kati Markkanen Kuinka asetetut tavoitteet ovat toteutuneet? Hanketyönt.: Elina Jylänki

28 26 Koulutussarja vuosi 2007, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Lastensuojelullinen varhaiskuntoutus Varhainen Vastuunotto (VARVAS)-hanke pääkaupunkiseudulla. OPINTOPIIRI KEVÄT h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne LeppänenLasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Työkalupakin toiminnalliset menetelmät, Leikkipuisto: Kirsti Olin, Raija Laurikainen Lastensuojelu: menetelmien kokeilu omassa työssä (videointi) Nina Forslund-Raivaara Välitehtävä: Toiminnallisen menetelmän kokeilu omassa työssä (työtiimin, vanhemman tai lapsen kanssa). Harjoituksen videointi. Sari Pitkonen Päivähoito: Hanketyönt.: Kati Markkanen Elina Jylänki h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Kotipalvelu: Carita Järvinen Leikkipuisto: Työkalupakin toiminnalliset menetelmät, Kirsti Olin videotehtävän purku Raija Laurikainen Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara,

29 27 Sari Pitkonen Välitehtävä: Päivähoito: Kati Markkanen Varvas-kansion suunnittelu. Hanketyönt.: Elina Jylänki Yhden ryhmäkerran suunnittelu suunnitelmarunkoa apuna käyttäen h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Leikkipuisto: Carita Järvinen Kirsti Olin Tietoa ja tutkivaa asennetta, Raija Laurikainen ulkopuolisen asiantuntijan puheenvuoro: Toiminnalliset menetelmät Lastensuojelu: Päivähoito: Nina Forslund-Raivaara Sari Pitkonen Kati Markkanen Välitehtävä: Varvas-kansion suunnittelu. Kansion merkityksen pohtiminen, mikä on oman kansioni merkitys? Hanketyönt.: Elina Jylänki h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Yhteinen kieli jaettu kokemus, Leikkipuisto: Kirsti Olin Raija Laurikainen voimavaraistava arviointi (Fetterman) Lastensuojelu: Nina Forslund-Raivaara, Sari Pitkonen Välitehtävä: Päivähoito: Kati Markkanen Hanketyönt.: Elina Jylänki

30 h Opintopiiri Kannelmäen VARVAS-ryhmän tiimi: (Tiina Sojakka & Marianne Leppänen,Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö) Kotipalvelu: Carita Järvinen Opintopiirin päätös, Leikkipuisto: Kirsti Olin Raija Laurikainen portfolion esittely opintopiirissä ja omassa työyhteisössä AVOIMET OVET! Lastensuojelu: Päivähoito: Nina Forslund- Raivaara, Sari Pitkonen Kati Markkanen Hanketyönt.: Elina Jylänki

31 29 Liite 4. SEURAAVASSA KUVAAMME RENKIRYHMÄN TOIMINTAA. RYHMÄ ON TOIMINUT MALMINKARTANON ALUEELLA. TÄMÄ RYHMÄKUVAUS ON HALUTTU KUVATA SEN TAKIA, ETTÄ MALLI ON JUURRUTETTU ALKUPERÄISEN VARVASMALLIN MUKAAN ENEMMÄN ALUEELLISEN YHTEISEN TYÖRYHMÄN TYÖHÖN SOVELTUVAKSI JA TÄLLAISEEN MALLIIN EI TARVITSE YHTÄ PALJON TYÖNTEKIJÖITÄ KUIN ALKUPERÄISEEN VARVASMALLIIN. OSALLISTUJAT: Perheet: Työntekijöiden kutsumat Varpaan senior-perheet (5) sekä uusi perhe päivähoidon työntekijän kutsumana. Senior-perheet ovat aiemmin toimineiden suljettujen Varvasryhmien perheitä. Lapsia ryhmässä on ollut yhteensä 17, ikäjakauma 1-11 vuotta. Työntekijät: Senior-työntekijät päivähoidosta (3), leikkipuistosta (1), lapsiperheiden kotipalvelusta (1) sekä Varvas-työn hanketyöntekijä ja MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijä. Kerrallaan ryhmässä on toiminut 2-5 työntekijää. Tukiryhmä: Ohjausryhmän jäsenet; päivähoidon päällikkö, päiväkodin johtaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, johtava leikkipuisto-ohjaaja, kotipalveluohjaaja, johtava sosiaalityöntekijä, varhaisen tuen koordinaattori, hanketyöntekijä ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijä. Ryhmävastuu: Toiminta on suunniteltu yhteistyössä alueen hanketyöntekijän ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön työntekijän kanssa. Toiminnan toteuttamisen vastuu ja toiminnan jatkuva suunnittelu on tapahtunut yhteisesti senior-työntekijöiden muodostaman työtiimin kesken sekä myös yhteistyössä perheiden kanssa. RYHMÄN TOIMINTA: Toiminta rakentuu ennalta suunniteltujen, ja ohjattujen, toimintapisteiden ympärille, joissa lapset ja vanhemmat toimivat yhdessä perheenä sekä yhdessä muiden perheiden kanssa. Nämä pisteet ovat nimeltään Pirtti, Touhutupa, Perhekammari ja Porstua.