sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo Sähköauto kiihdyttää haastajan asemiin

Transkriptio

1 Sähkö sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo Tele Sähköauto kiihdyttää haastajan asemiin Sähköalan hiilijalanjälki hahmottui Pariisissa Tavallisen digitelevision lähtölaskenta käynnissä Äly tarttui sähköverkkoon Kalasatamassa

2 Hyötykäyttö Tehokkuus Optimointi Tekniikka Jyväskylän Paviljonki Elektroniikka Automaatio Energia Ympäristö Kunnossapito UUTUUTENA! Nanoteknologia Yhteistyössä: Puh ,

3 Sähköasemien kunnossapidon huippuosaamista Sähköasemien kunnossapito 110 kv SF 6 -kaasueristeisten kojeistojen huollot 110 kv ilmaeristeisten kojeistojen huollot Katkaisijamittaukset Muuntajien oheislaitteiden ja käämikytkinten huollot Muuntajaöljyn käsittely ja analysointi Käyttöönotot ja testaukset Kojeistojen käyttöönottoja määräaikaistestaukset Suojareleiden asettelut sekä käyttöönotto- ja määräaikaistestaukset Käytönvalvontajärjestelmien käyttöönottopalvelut Maadoitus- ja magneettikenttämittaukset, lämpökuvaukset Tervetuloa osastollemme Tampereelle! Energia-messut A710 EcoCity B Ota yhteyttä, me palvelemme! Timo Ellilä myyntipäällikkö Puhelin timo.ellila@helen.fi

4 TAPAHTUMAKOKONAISUUS: 12 Messut Energiapäivä Kongressi Seminaarit Tampere SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE! Energia-alan päätapahtuma - nyt ennätyssuurena! 300 näytteilleasettajaa, 2 messuhallia, 3 tietoiskuareenaa, joissa 100 maksutonta luentoa, huikea seminaaritarjonta... Esillä energiatuotannon ja teknologian parhaat ratkaisut. MESSUILLA ESILLÄ: Energiatuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat Järjestelmät ja laitteet Suunnittelu ja rakentaminen Käyttö ja kunnossapito AJANKOHTAISTEEMOINA MM: Energiatehokkuus Uusiutuvat energiat Ydinvoima - UUTUUS! - Kestävän kehityksen ratkaisut kaupunki- ja energiainfraan - Vähäpäästöinen liikenne Sähköinsinööriliitto ry mukana messuilla osastolla B109! Messut avoinna: ti-ke klo 9-17 to klo 9-16 Tervetuloa! Kestävää energiaa tehokkaasti! Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: ECOCITY KUMPPANIT: VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU: Kuntaliitto ERA 17 -toimintaohjelma VTT Helsingin Energia

5 sisältö Sähkö Tele SISÄLTÖ 6/2012 AJANKOHTAISET Äly tuli sähköverkkoon 10 Helsingin Kalasatama saa älykkään verkkoratkaisun. Teräväpiirto tulee 13 Nykyisen digitelevision lähtölaskenta käynnissä. Kisaa ja klinikkakäyntejä 20 Tekniikka-messut tarjoavat Jyväskylässä muutakin kuin messuosastoja. Radiomiehen kosmologiaa 28 Big Bangille on myös vaihtoehtoisia teorioita. Yhteisin voimin 32 Sähkö & Tele ja Automaatioväylä lähtivät yhteistyöhön. RAPORTIT Valon tähden 16 Valoilta saatteli hehkulamppuja historiaan. Jalanjälkeä pienentämässä 30 Pariisin Cigré-tapahtuma korosti myös ympäristönäkökulmaa. Digitelevisiota ajetaan teräväpiirtoon hallitusti. Sivut Kuva: Oikeudet Digita kuvaaja Pentti Hokkanen/Flaming Star Oy VAKIOT Uutiset 6 Pääkirjoitus 7 Tuoteuutiset 34 Sähkö & 40 Salama on yksi näyttävimmistä luonnonilmiöistä. ESITTELYT Kaikki sähköllä 25 Nissan Leaf on aito sähköauto. Emilia Rautkylä pohti valaistuksen tehtävää Valoillassa. Sivut Kuva: Juhani Parta Kannen kuvat: Timo Rinta SÄHKÖ & TELE 6/2012 5

6 uutiset Tuulivoimahankkeet esillä Energiakongressissa Tuulivoima on näkyvästi esillä lokakuisessa EnergiaForum 12 tapahtumassa Tampereella. Suomen Tuulivoimayhdistys tuottaa tapahtuman yhteyteen kongressiosuuden ja lisäksi yksi kolmesta tietoiskulavasta on varattu täysin tuulivoimaasialle. EnergiaForumin osana järjestettävä Energiapäivä paneutuu puolestaan Suomen energiatulevaisuuteen, johon sisältyvät myös aurinko- ja tuulienergia. Lisäksi Energiapäivässä puhutaan älykkäästä sähköverkosta osana tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. EnergiaForum12 -tapahtumakokonaisuus järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Tapahtuma käsittää kolmipäiväiset Energia 12 -messut tiistaista torstaihin, Energiapäivän 23.10, Energiakongressin ja useita muita seminaareja. Energia-messuille osallistuu tänä vuonna lähes 300 näytteilleasettajaa. Esillä ovat muun muassa energiantuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat, laitosten järjestelmät ja laitteet, käyttö ja kunnossapito sekä laitosten suunnittelu ja rakentaminen. w Tuulivoima-asiaa oli tarjolla Tampereen Energia-messuilla myös kaksi vuotta sitten. Kuva: Heikki Jokinen Fortum ja Nissan toteuttavat yhteisvoimin pikalatauspisteitä Fortum ja Nissan ovat syyskuussa allekirjoittaneet pikalatauspisteitä koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on luoda sähköautoille pikalatauspisteiden verkosto Pohjoismaihin. Fortumin ja Nissanin hanke koskee 50 sähköautojen pikalatauspisteen perustamista autoilun kannalta keskeisiin paikkoihin pääteiden varsille kaikkiin Pohjoismaihin. Yhteistyön ensimmäinen tavoite on mahdollistaa sähköautolla liikkuminen Pohjoismaiden pääkaupunkien välillä, kuten esimerkiksi Kööpenhaminasta Tukholmaan tai Oslosta in. Fortum vastaa pikalatauspisteiden teknisestä suunnittelusta, asennuksesta ja huollosta. Fortumilla on yli kymmenen vuoden kokemus sähköautojen latausratkaisujen kehittämisessä. w j Sähkö Tele 85. vuosikerta TOIMITUS Sähkö & Tele Merikasarminkatu 7, Puhelin: (09) Sähköposti: sil@sil.fi Päätoimittaja: Timo Rinta Toimitussihteeri: Jaana Lindholm TEKSTISISÄLTÖ Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. JULKAISIJA Sähköinsinööriliitto ry KUSTANTAJA Fin-El Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 64 (8 numeron tilausjakso) Hinta sisältää alv 9 % ILMOITUKSET Sähkö & Tele Puhelin: (09) Sähköposti: sil@sil.fi JE-Mark Ky Puhelin: (09) Sähköposti: je-mark.oy@netlife.fi PAINOPAIKKA Kopijyvä Kuopio ISSN X Aikakauslehtien Liiton jäsen 6 SÄHKÖ & TELE 6/2012

7 Sähkö Tele Perustettu 1928 Voiko kaapeli- ja antennimittaus olla helpompaa? Pääkirjoitus 6/2012 Teräväpiirron aika Television teräväpiirtolähetykset tarjoavat tavallisia digi-tv-lähetyksiä huomattavasti paremman kuvanlaadun. Teräväpiirtokuvan tarkkuus on tavalliseen digikuvaan verrattuna moninkertainen. Toisaalta teräväpiirtolähetysten katsomiseen tarvitaan aina myös siihen soveltuvat laitteet eli joko erillinen HD-digisovitin tai teräväpiirtovirittimellä varustettu televisio. Nyt hallitus kaavailee televisiojakelun siirtymistä kokonaan teräväpiirtolähetyksiin. Tämä ei kuitenkaan tapahtuisi kertarysäyksellä, vaan vuoteen 2026 asti suunnitellun siirtymäajan puitteissa. Hallituksen tavoitteena on hallittu siirtyminen teräväpiirron aikaan. Tällöin myös eri osapuolten näkökulmat tulee ottaa aidosti huomioon. Esimerkiksi televisioalan toimijat odottavat riittävää teräväpiirtovastaanottimien määrää. Toisaalta tavallisella kansalaisella tulisi olla mahdollisuus käyttää olemassa olevaa vastaanotintaan mahdollisimman pitkään. Riittävän pitkä siirtymäaika auttaa näiden molempien toiveiden saavuttamisessa. Tee antennien ja tukiasemien ylläpito- ja asennustyöt ripeästi Rohde & Schwarzin uudella R&S ZVH -analysaattorilla. Opastetut mittaustoiminnot takaavat helpon ja tehokkaan mittauksen Ohjeistus askel askeleelta ja räätälöinti tarpeen mukaan Nopea vaihto mittausfunktiosta toiseen (<1 s) Automaattinen mittausraportin luonti Kenttäkäyttöön suunniteltu roiskesuojattu ja tukeva rakenne, akkukäyttö 4,5 tuntia Lisätietoja Käy tutustumassa verkkokauppaamme ja kuukauden kampanjaan osoitteessa: Lisävauhtia sähköautolle Sähköautoja on Suomessa käytössä toistaiseksi vain noin 150 kappaletta. Sähköauton lyhyt toimintasäde, latauspisteiden vähäinen määrä ja auton suhteellisen korkea hankintahinta ovat keskeisiä syitä pieneen menekkiin. Sähköautojen tekniset ratkaisut, kuten akkuteknologia, kehittyvät kuitenkin jatkuvasti. Myös latauspisteiden verkostoa ollaan nopeasti kasvattamassa. Auton hintakin asettunee vähitellen teknologian kehittyessä ja valmistussarjojen kasvaessa kilpailukykyisemmälle tasolle. Autoveron ja arvonlisäveron poistaminen sähköautoilta antaisi hyvinkin tervetullutta lisävauhtia autojen myynnille. Vaihtoehtoisesti vaikkapa yritykselle hankitun sähköauton arvonlisäveron vähennysoikeuden laajentaminen tai verohelpotus sähköauton valitsevalle työsuhdeautoilijalle toisivat varmastikin lisää sähköautoja liikenteeseen. Näitä keinoja tai niiden yhdistelmiä olisi kiinnostavaa ainakin kokeilla. w SÄHKÖ & TELE 6/2012 7

8 j uutiset Alstom ja Cisco yhteistyöhön Alstom Grid ja Cisco ovat sopineet digitaalisten sähköasemien kehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä. Yhtiöiden tarkoituksena on tehdä yhdessä tuotekehitystä, jossa hyödynnetään osapuolten sähköverkkoihin ja tietoverkkoihin liittyvää osaamista. Tavoitteena on myös kaupallinen yhteistyö. Alstom Gridillä on yli 100 vuoden kokemus sähköverkoista. Cisco tuo yhteistyöhön lisäksi vahvan osaamisen tietoverkkoteknologioiden puolelta. w Uusiutuvan energian globaalit markkinat kasvussa Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut raportin, jossa selvitetään Suomen mahdollisuuksia menestyä uusiutuvaan energiaan liittyvässä globaalissa liiketoiminnassa. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja kestävämpään energiatuotantoon tähtäävät kansainväliset toimet edellyttävät uusiutuvien energiaratkaisujen tehokkaampaa kehittämistä ja laajempaa soveltamista. Tämä kehitys on luomassa uusiutuville energiamuodoille ja -tekniikoille mittavat globaalit markkinat. Suomella on raportin mukaan monia uusiutuvan energian alalla vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia, kuten kehittynyt innovaatiojärjestelmä, metsäteollisuuden myötä syntynyttä bioenergiaalan huippuosaamista sekä monipuolista tutkimusta ja kehitystä. Bioenergiateknologian osaaminen Suomessa on korkeatasoista, mutta muiden uusiutuvien ratkaisujen tilanne on hajanaisempi niin yrityspuolella, patentoinnissa kuin esimerkiksi Tekesin ohjelmissa. Uusiutuvan energian edistämiseksi tarvitaan raportin mukaan selkeää kansallista poliittista tahtotilaa ja julkista keskustelua. Myös alueellinen ja valtakunnallinen ohjaus on tarpeellista. w Energiatehokas konesali in in syntyy uusi ekotehokas konesali, kun Academica rakentaa kolmannen kohteensa Viikinmäkeen Helsingin Energian uusiokäytettävään muuntamoja kaapelivarastoon. Konesalin jäähdyttämisestä syntyvä hukkalämpö jalostetaan laatutasoltaan Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon sopivaksi ja käytetään helsinkiläisten kiinteistöjen ja käyttöveden lämmittämiseen. Viikinmäki on toimintamalliltaan jatkoa Uspenskin katedraalin alla Katajanokalla ja Suvilahdessa toimiville konesaleille, joiden energiatehokkuus on maailman huippua. Ensimmäisenä kumppanina Viikinmäelle asettuu kansainvälinen IT-yhtiö Atos, joka oli investoinnillaan mukana mahdollistamassa myös Suvilahden rakentamista. Academican uusi TIER3/TIER4-luokan konesali rakentuu Helsingin Energialta vuokrattuun neliön entiseen muuntamo- ja kaapelivarastoon, joka si- OWL-RL-A18 upotettava Led alasvalo - 10 W / 350 ma K - syvyys vain 25 mm - satiini: valkoinen: Artisan Rinaldo Ab Ltd Timmermalmintie 21 A, Vantaa (09) Myynti sähkötukkuliikkeet HL-B09001 WW Cree led valonheitin - 10 W / 700 ma K - IP65 - harmaa: LED ulko- ja sisävalaistus JUSTUXIA TEOLLISUUDEN SÄHKÖASENNUSTARVIKKEET JA VALAISIMET VALIKOIMASSAMME: Victor Lighting ATEX valaisimet Hawke ATEX holkkitiivisteet, kytkentäkotelot ja pikaliittimet Kaapelin suojaputket Teräksiset nippusiteet, AISI 316 YHTEYSTIEDOT: Justuxia Oy Markku Pajulahti, puhelin markku.pajulahti@justuxia,fi 8 SÄHKÖ & TELE 6/2012

9 jaitsee turvallisella kalliopohjalla. Alueelle on erityisen toimintavarmat energiayhteydet, sillä se sijaitsee neljän 110 kilovoltin sähkölinjan läheisyydessä. Viikinmäen konesalissa toteutuu hajautettu, uusiutuvaa energiaa hyödyntävä lämmön hyötykäyttö. Academica rakentaa konesalin yhteyteen lämpöpumpun, jonka avulla konesalin jäähdyttämisestä syntyvää hukkalämpöä voidaan käyttää lämmitykseen paikan päällä tai siirtää Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon. w Etteplan Vaconin pääkumppaniksi Suomalainen taajuusmuuttajien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Vacon Oyj siirtää merkittävän osan yhtiön teknisen tuoteinformaation tuotannosta ja kehittämisestä Etteplan Oyj:lle. Etteplan on Euroopan suurimpia ja edistyksellisimpiä teknisen tuoteinformaation menetelmiin, tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneita yrityksiä. Managed service -palvelua tullaan tuottamaan Vaconille Etteplanin Suomen ja Kiinan toimistoista. Vaconin teknisessä dokumentoinnissa tullaan hyödyntämään Simplified Technical English- (STE) ja Simplified Technical Illustrations (STI) -menetelmiä, jotka ovat teknisen dokumentoinnin johtavia menetelmiä standardoidun tekstin ja kuvituksen tuottamisessa. STE-menetelmän avulla teknisistä teksteistä saadaan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. STI-menetelmällä toteutettu kuvitus on uudelleenkäytettävissä, mikä lisää monipuolisen kuvituksen mahdollisuuksia eri materiaaleissa. Menetelmien ansiosta teknisten tekstien laatu ja uudelleenkäytettävyys paranevat samalla kun paino-, käännös- ja muut tuotantokustannukset pienenevät tekstimäärien lyhentyessä. Teknisellä tuoteinformaatiolla tarkoitetaan dokumentointia, jota tuotetaan laitteen elinkaaren kaikissa vaiheissa, kuten asennusoppaita, varaosaluetteloita, ohjekirjoja ja koulutusmateriaaleja. w Toimitamme merkintoantolaitteita hälytystorvet sireenit hälytyskellot vilkkuvalot valopylväät Edustuksessamme sähkövastukset kalvoasetukset patruunavastukset Sähkömoottorit moduulit ohjaukset Telreg Trading Oy Pulttitie Puh , telreg@telreg.fi SUNSHINE. UUtta: of-sarjan led-valonheittimet. suuri ValoteHo, alhainen energiankulutus. Laaja-alainen valaistus, energiaa säästävä ja lämpösuojauksen ansiosta pitkäikäinen näillä korkean laadun LED heittimillä olet aina voittajan puolella. Erikoisalumiinista valmistettu kotelo on niin sateen kuin merivedenkin kestävä. Pitkä ikä ja paljon valoa. of/ofl UUtta 120/240/500 ValonHeitimet merivesisuojattu led-valonheitin yhdestä valumuotista. performance for simplicity ESYLUX Suomi Oy info@esylux.fi

10 ajankohtaista Smart Grid jättää pienemmän hiilijalanjäljen Äly tuli sähköverkkoon Helsingin Kalasatamaan rakennetaan kansainvälisestikin merkittävää älykästä sähköverkkoa. Tulevaisuudessa kuluttaja voi olla myös sähkön myyjä. Älykkään sähköverkon myötä myös hiilijalanjälki pienenee. Teksti: Riittamaija Ståhle Kuvat: Riittamaija Ståhle, Helsingin kaupunki/tero Pajukallio, Helin & Co Arkkitehdit Älykäs sähköverkko eli Smart Grid on sähkönsiirtojärjestelmä, joka yhdistää sähkövoimatekniikkaa sekä automaatio-, tieto- ja viestintäteknologioiden ratkaisuja. Älykkääksi sähköverkon tekee siinä käytetty teknologia, joka mahdollis- taa sekä kuluttajille että sähkön tuottajille tarkoitetut uudet palvelut. Älykkäät verkot koostuvat useasta osaalueesta: älykkäistä, etäluettavista sähkömittareista, sähköyhtiöiden ICT-järjestelmistä, asiakkaiden kulutus- ja tuotantolaitteistoista, kiinteistöautomaatiosta ja varsinaisesta sähkönsiirtoverkosta. Älykkään sähköverkon ominaispiirre on kaksisuuntaisuus. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla omaa pientuotantoa ja tarvittaessa sähköä voidaan siirtää verkkoon päin. Uudet sähkömittarit mittaavat sähkön kulkua molempiin suuntiin. Uudentyyppisiä ratkaisuja kokeillaan joka puolella maailmaa joko pienimuotoi- Tältä Kalasatama näyttää Kulosaaresta katsottuna. 10 SÄHKÖ & TELE 6/2012

11 Hajautettu tuotanto jakeluverkoissa Älyverkon osatekijöitä Ohjattavat tai ohjautuvat kuormat Jakeluverkon hallinta aktiiviset asiakaskuormat huomioiden Kiinteistöautomaatio Pientuotanto asiakasverkoissa Sähköautojen ohjattu lataus Meren ja ydinkeskustan läheisyys tekevät Kalasatamasta houkuttelevan asuntoalueen. Piirros: Matias Teittinen sesti yksittäisissä kohteissa tai laajemmissa kokeiluhankkeissa. Suomessa on rakenteilla useampiakin kohteita, mutta laajin niistä on Helsingin Kalasatamassa, sanoo Helen Sähköverkko Oy:n Verkon kehityksen yksikön päällikkö Markku Hyvärinen. Yhden toimijan harteilla ei älykkään sähköverkon kehittäminen kuitenkaan Paineita älykkään sähköverkon kehittämiselle tulee niin EU:sta kuin Suomen hallitukseltakin. EU:n ilmasto- ja energiastrategian mukaan sähkön tuotannossa tulee siirtyä yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Suomen hallituksen tavoitteena taas on muun muassa parantaa materiaali- ja energiatehokkuutta koko yhteiskunnassa Etäluennan avulla saadaan ajantasaista tietoa energiankulutuksesta. Myös verkon tilaa ja sähkön laatutietoja voidaan seurata aiempaa tarkemmin ja nopeammin. Verkostoautomaatio on jo aiemmin otettu käyttöön haja-asutusalueiden jakeluverkoissa. Nyt se tekee tuloaan myös kaupunkiverkkoihin. Älykkäät, etäluettavat sähkömittarit + sähköyhtiön ICT-järjestelmät + sähkönsiirtoverkko + asiakkaiden kulutus- ja tuotantolaitteet sekä kiinteistöautomaatio = Älykäs sähköverkko ole. Alalla toimivat yritykset, kuten Helen Sähköverkko, Fortum Sähkönsiirto ja Elenia Verkko, tekevät laajamittaista tutkimusyhteistyötä Tekesin rahoittamassa viisivuotisessa Smart Grids and Energy Markets ohjelmassa (SGEM). Hyvärisen mukaan tämä Tekes-rahoitteinen tutkimus on koko älykkään sähköverkon kehittämisen selkäranka. Suomi kärkimaita verkostoautomaatiossa ja panostaa energiatehokkaan teknologian tutkimukseen. Markku Hyvärisen mukaan Suomi on hyvinkin etujoukoissa joissakin asioissa, muttei aivan kaikissa. Etäluennassa ja verkostoautomaatiossa Suomi on maailman kärkimaita. Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan sähkönmittauksen tulee koko Suomessa perustua etäluentaan ja tuntikohtaiseen energiamittaukseen ensi vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi Helsingissä 99 prosentilla asiakkaista on jo nyt etäluettava sähkömittari, sanoo Hyvärinen. Energiapolitiikka ohjaa kuluttajien käyttäytymistä Suomea pidemmällä kuormanohjauksissa ja kysynnänjoustossa ollaan esimerkiksi Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Sähkön pientuotannossa johtavia maita ovat Saksa, Espanja ja Italia. Näissä maissa on tehty poliittisia päätöksiä, jotka ohjaavat energiapolitiikkaa vahvasti siellä haluttuun suuntaan. Esimerkiksi Saksassa on ohjattu kuluttajien käyttäytymistä houkuttelevan syöttötariffin avulla, kertoo Hyvärinen. Sähkön kysynnänjoustoa pidetään yhtenä tärkeimmistä älykkään sähköverkon tarjoamista mahdollisuuksista. Kysynnänjousto siirtää kulutusta pois kysynnän huippuajankohdista. Monia kodin toimintoja voi tehdä silloin, kun säh- SÄHKÖ & TELE 6/

12 ajankohtaista köstä on ylitarjontaa. Tällöin sähkö on myös edullisinta. Esimerkiksi lämminvesivaraajan lämpötilaa on turhaa nostaa päiväsaikaan, jos saman voi tehdä edullisemmin yöllä. Pesukone taas pesee pyykin yhtä tehokkaasti myöhään illalla kuin keskellä kirkasta päivääkin. Älykkään verkon ansiosta kotitaloudet voivat myös myydä ylijäämäsähkönsä muille tarvitsijoille. Energiansäästöjä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä kannattaa tutkia. Maailmassa käytetään nimittäin nykyisin peräti 14 terawattituntia sähköä päivässä. Arvioiden mukaan kulutus on lisäksi 50 vuoden kuluttua kaksinkertainen. Pelkästään perinteisiä menetelmiä käyttäen lisääntyvä sähköntarve edellyttäisi megawatin voimalan käynnistämistä joka päivä seuraavan 40 vuoden ajan. Helsingin Kalasatama on Helen Sähköverkon Markku Hyvärisen mukaan Suomen laajin älyverkkohanke. Helsingin Kalasatamaan tulee aikanaan työpaikkaa ja koti helsinkiläiselle. Ensimmäiset asunnot valmistuvat jo tänä vuonna. Älykkään sähköverkon hyödyt w w w w w Sähkönsyötön luotettavuus Energiansäästö ja uusiutuvan energian hyödyntäminen Kysyntäjousto Kulutuksen seuraaminen Hajautettu energiantuotanto. Varastointi tuo joustoa Sähköenergian varastointi on tärkeä osa älykästä energiantuotantoa ja kulutuksen tasapainotettua hallintaa. Älykkääseen verkkoon tuotetaan sähköä muun muassa auringon ja tuulen avulla. Varastointi mahdollistaa verkon joustavan käytön. Samalla voidaan varmistaa sähkön saantia myös häiriötilanteissa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon lisääntymisen vuoksi sähkön tuotanto ei ole samalla lailla ohjattavaa kuin nykyisin. Tämän vuoksi tarvitaan varastointia, jotta verkko pystyy reagoimaan muutoksiin nykyistä paremmin, sanoo Hyvärinen. Tuotettu sähkö siis tallennetaan omaan varastoon, josta sitä voidaan käyttää omaan kulutukseen tai syöttää verkkoon. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennettavan uuden sähköaseman yhteyteen on kehitteillä akkuvarasto, jonka purkauskapasiteetti vastaa noin 4000 aurinkopaneelin huipputehoa. Jo nyt on saatavissa laitteita, joiden avulla kuluttaja voi reaaliaikaisesti seurata kotonaan olevien eri laitteiden sähkönkulutusta. Uusissa rakennuksissa kotiautomaatio ja kiinteistöautomaatio tarjoavat mahdollisuuksia tehostaa sähkönkäyttöä. Laitteiden asentamisella on rakennuskustannuksissa varsin marginaalinen osuus, mutta niiden hyötyjä ei vielä välttämättä nähdä. Jos asunto kuuluu kaukolämmön piiriin, niin sähkön kulutus on pientä, eikä sen tarkkailua katsota tarpeelliseksi. Sähkölämmitteisissä omakotitaloissa tilanne on jo aivan toinen, pohtii Hyvärinen. w 12 SÄHKÖ & TELE 6/2012

13 ajankohtaista Tavallista televisiokuvaa vielä vuoteen 2026 saakka Teräväpiirto tulee Hallituksen kaavailujen mukaan vapaasti vastaanotettavia televisiokanavia voisi seurata nykyisillä digi-tv-vastaanottimilla vielä vuoteen 2026 asti. Teräväpiirtolähetykset yleistyisivät vähitellen viimeistään vuodesta 2017 alkaen, jolloin myös maksutelevisiokanavat siirtyisivät jo kokonaan teräväpiirtoisiksi. Muutos on merkittävä. Sitä pyritään viemään eteenpäin hallitusti riittävän pitkällä siirtymäajalla. Teksti: Timo Rinta Analogiset televisiolähetykset päättyivät suomalaisissa antennitalouksissa vuoden 2007 elokuussa. Nyt myös tavalliset digitelevisiolähetykset ovat jäämässä vähitellen historiaan, kun televisiotoiminnassa siirrytään kokonaan DVB- T2-standardin mukaiseen teräväpiirtoja- keluun. Näin käy, mikäli hallituksen syyskuussa julkistamat kaavailut toteutuvat. Suunnitelma siirtymisestä kokonaan teräväpiirtolähetyksiin sisältyy hallituksen hyväksymään eduskunnalle selontekona annettavaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan. Selonteossa otetaan kantaa myös esimerkiksi toimilupien myöntämiseen, taajuuksien käyttöön ja ohjelmistojen sisältövaatimuksiin. Hallituksen ehdotuksen mukaan kaikkia vapaasti vastaanotettavia televisiokanavia voisi katsoa nykyisillä standardivastaanottimilla vuoteen 2026 saakka kahdessa kanavanipussa. Tämän jälkeen kanavien seuraamiseen tarvittaisiin joko DVB-T2-stan- j Teräväpiirto yleistyy, mutta myös nykymuotoiset digi-tv-lähetykset jatkuvat vielä vuoteen 2026 asti. Kuva: Oikeudet Digita kuvaaja Pentti Hokkanen/Flaming Star Oy SÄHKÖ & TELE 6/

14 ajankohtaista Teräväpiirtovastaanotin on tällä hetkellä noin suomalaistaloudessa. Teräväpiirtokanavilla on puolestaan noin tilaajaa. Kuva: Oikeudet Digita kuvaaja Pentti Hokkanen/Flaming Star Oy Omistajanvaihdos ei vaikuta Digitan toimilupiin j dardin mukainen digisovitin ja HD Ready vastaanotin tai vaihtoehtoisesti DVB- T2-virittimellä varustettu teräväpiirtovastaanotin. Tilannearvioita matkan varrella Tilannetta kuitenkin seurataan ja tarkempaa aikataulua mietitään vielä matkan varrella. Esimerkiksi toisen kanavanipun siirtämistä teräväpiirtoon on päätetty arvioida uudelleen viimeistään vuonna Siirtyminen teräväpiirtoon halutaan hallituksen mukaan toteuttaa hallitusti ja tehokkaasti. Liikenne- ja viestintäministeriö tuleekin asettamaan laaja-alaisen työryhmän valmistelemaan asiaa kesään 2013 mennessä. Työryhmän tehtävänä on esimerkiksi arvioida laajempaan teräväpiirtojakeluun siirtymisen aikataulua viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Maksutelevisiokanavien osalta aikataulu on nopeampi, sillä ne siirtyvät kokonaan uuteen lähetystekniikkaan jo viimeistään vuoden 2017 alussa. Samana vuonna kaikista televisiolähetyksistä arviolta noin 40 prosenttia olisi teräväpiirtoisia. Kokonaan teräväpiirtoon siirtyminen edellyttää kuitenkin eri osapuolten etujen yhteensovittamista. Televisioalan toimijoiden näkökulmasta tämä tarkoittaa riittävää teräväpiirtovastaanottimien yleistymistä. Kotitalouksilla tulisi puolestaan olla mahdollisuus käyttää nykyisiä televisioita niiden elinkaaren loppuun asti. Selontekoa valmisteltaessa on tasapainoisesti otettu huomioon sekä sähköisen median toimijoiden tulevaisuuden toimintaedellytykset että kuluttajien tarpeet, vakuuttaa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Verkkoyhtiö Digita Oy:n myynti Suomi Broadcast Networks Oy:lle ei vaikuta yhtiön toimilupien voimassaoloon. Valtioneuvosto teki päätöksen asiasta syyskuussa. Sama päätös koskee myös Digitan omistaman Digi Waves Oy:n toimilupia. Digita on Suomen merkittävin televisio- ja radioverkkojen ylläpitäjä. Yhtiöllä on kaksi koko valtakunnan kattavaa verkkoa ja kaikkiaan viisi valtioneuvoston myöntämää verkkotoimilupaa digitaalisille televisioja radiolähetyksille. Digitan omistamalla Digi Wavesilla on lupa lähettää AM-lähetyksiä pääasiassa Suomesta ulkomaille. Samalla valtioneuvosto myönsi Digitalle verkkotoimiluvan UHF-taajuusalueen H-kanavanippuun vuoden 2016 loppuun asti. Kyseisen verkon tulee kattaa 60 prosenttia Manner-Suomen väestöstä vuoden 2013 loppuun mennessä. Digitan uuden omistajan Suomi Broadcast Networksin omistaa rahasto nimeltä First State European Diversified Infrastructure Fund FCP-SIF. Rahastoa hallinnoiva yhtiö on puolestaan osa Commonwealth Bank of Australian eurooppalaista varainhoitoyhtiötä. w TR Uudistuksia myös taajuuksien käyttöön Nykyisin puolet lähetysverkkokapasiteetista on teräväpiirtotekniikan kanavanippujen käytössä. Myös taajuuksien käyttöön on kuitenkin tulossa muutoksia. Nyt televisiolähetysten käytössä oleva 700 megahertsin taajuusalue aiotaan siirtää langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Päätös 800-alueen laajakaistakäytöstä on puolestaan jo olemassa. Näillä ratkaisuilla edistetään hallituksen mukaan televisio-ohjelmien vaihtoehtoisia jakeluteitä. Taustalla on myös hallitusohjelman tavoite nostaa Suomi Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Taajuuksien määrän arvioidaan kuitenkin riittävän 14 SÄHKÖ & TELE 6/2012

15 Teräväpiirrosta ultraterävään sällä 2011 uusi versio, joka sisältää mobiilia ja kannettavaa vastaanottoa edistävän T2-Lite-profiilin. Tämä mahdollistaa myös yksinkertaisempien vastaanottimien valmistamisen mobiilitelevisio- tai ääniradiokäyttöön. Tablettitietokoneiden yleistyessä niistä saattaa tulla merkittävä mediasisällön jakamistekniikka. Uusia standardeja kehitteillä Kansainvälinen DVB-yhteisö kehittää myös uutta mobiilitelevisiostandardia nimeltään DVB-NGH (Next Generation Handheld). Standardin on esimerkiksi tarkoitus tukea maanpäällisen televisiojakelun, satelliittijakelun ja langattoman laajakaistan yhdistämistä. Samalla tutkitaan myös kokonaan uusien tekniikoiden, kuten moniantenni- ja hybriiditekniikoiden, hyödyntämistä tulevaisuudessa. Standardi valmistunee vuonna 2013 tai NGHtekniikkaa on myös mahdollista käyttää samassa kanavanipussa kuin DVB-T2-tekniikkaa. Teräväpiirtotelevisiota välitetään nykyisin MPEG4 AVC pakkaustekniikan avulla. Videopakkaustekniikasta kehitetään myös uutta standardia nimeltään HEVC (High Efficiency Video Coding), joka tulisi olemaan arviolta kaksi kertaa tehokkaam- Digitaalisessa maanpäällisessä televisioverkossa yhdistetään ensin ohjelmistoluvanhaltijoiden televisiokanavat ja muu sisältö yhdeksi kanavanipuksi. Tämän jälkeen kanavanippulähete siirretään siirtoverkossa alueellisille lähetyskeskuksille. Lopuksi televisiolähetykset ja muu informaatio lähetetään radiolähettimillä ilmateitse yleisön vastaanotettavaksi. Vuonna 2001 käyttöön otetun ensimmäisen sukupolven DVB-T-jakelutekniikan rinnalle otettiin Suomessa käyttöön toisen sukupolven DVB- T2-jakelutekniikka vuonna Kanavaniput A, B, C ja E käyttävät DVB- T-jakelutekniikkaa ja MPEG2-videopakkaustekniikkaa. Kanavanipuissa D, F ja G sekä VHF A, VHF B ja VHF C käytetään puolestaan DVB-T2-jakelutekniikkaa ja MPEG4-videopakkaustekniikkaa. DVB-T- ja MPEG2-tekniikoita käyttävässä kanavanipussa siirretään 6 9 peruslaatuista televisiokanavaa. DVB- T2- ja MPEG4-tekniikoita käyttävässä kanavanipussa taas voidaan siirtää peruslaatuista televisiokanavaa tai 6 7 teräväpiirtokanavaa. DVB-T2-standardista julkaistiin kepi kuin nykyinen. HEVC-tekniikkaa kaavaillaan pakkaustekniikaksi, joka mahdollistaa muun muassa ultrateräväpiirtokuvan (UHDTV, Ultra High Definition Television) lähettämisen. Pakkaustekniikan standardi valmistunee vuonna HEVC-videopakkaustekniikan hyödyntäminen vaatisi kuitenkin nykyisin käytössä olevien televisiovastaanottimien uusimisen. Tämän vuoksi MPEG4 AVC -standardi tuleekin todennäköisesti säilymään vielä kauan teräväpiirtokanavien pakkaustekniikkana. Periaatteessa myös UHDTV-tekniikka olisi jo käytettävissä, mutta nykyisen tekniikan ongelma on sen valtava kapasiteettitarve. Yksi UHDTV-kanava tarvitsee edistyneimmälläkin nyt käytettävissä olevalla tekniikalla 150 megabittiä sekunnissa olevan siirtonopeuden eli usean nykyisen maanpäällisen televisiotoiminnan kanavanipun taajuuskapasiteetin. w Lähde: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Liikenne- ja viestintäministeriö 2012 hyvin televisiotoiminnan tarpeisiin myös edellä mainittujen siirtojen jälkeen. Lupakäytännöt uudelle mallille Myös verkko- ja ohjelmistolupien myöntämismenettelyjä aiotaan uudistaa. Antennitelevision lähes kaikki nykyiset verkko- ja ohjelmistoluvat ovatkin sopivasti päättymässä vuoden 2016 lopussa. Uudet verkkotoimiluvat ehdotetaan myönnettäviksi jatkossakin hakijoita vertailemalla. Tämän lisäksi käyttöön otetaan korotettu taajuusmaksu muille kuin yleisen edun kanavanipuille. Myös ohjelmistoluvat säilytetään, mutta niiden myöntämismenettelyä kevennetään. Television ja radion ohjelmistoluvista päättäisi jatkossa Viestintävirasto. Viestintäpoliittisesti merkittävät päätökset tekisi kuitenkin edelleen valtioneuvosto. Kaupallisten yleisen edun kanavien edellytetään lähettävän suomen- tai ruotsinkielistä ohjelmaa, uutisia, ajankohtaisohjelmia ja kotimaista draamaa ja dokumentteja. Tällaisia kanavia ovat tällä hetkellä MTV3, Nelonen ja Fox. Yleisradiota koskevista julkisen palvelun velvoitteista on säädetty yhtiöstä annetussa erillislaissa. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden kiintiötä aiotaan nostaa 15 prosentista 19 prosenttiin ohjelmistosta. Muutoksen tavoitteena on, että suomen- tai ruotsinkielisten riippumattomien tuotantojen määrä säilyisi vähintään vuoden 2012 tasolla. Myös radiotoimintaa koskevia menettelyjä yksinkertaistetaan vastaavasti. Esimerkiksi toimiluvat tulee myöntämään ensisijaisesti Viestintävirasto, jolle siirretään myös aiempaa enemmän taajuuksien teknisiin kysymyksiin liittyviä ratkaisuja. Radion digitalisointia ei tässä vaiheessa aiota käynnistää. w GSM-2 + DATAMANAGER mittaukseen ja tiedonsiirtoon GSM/GPRS C pariston elinikä 3 5 vuotta Signaalit RS485, mv, Pulssi, SDI12 MySQL tietokanta Oy Profimeas Ltd Hirsalantie 11, Jorvas Puh Fax Emai: heikki.sutinen@profimeas.fi SÄHKÖ & TELE 6/

16 Eurooppa taltuttaa kasvihuonekaasuja esimerkiksi luopumalla energiatehottomista valonlähteistä. Valaistusala elää samalla muutoksen keskellä. Sekä sisävalaistuksessa että ulkovalaistuksessa kehitetään nyt kuumeisesti vaihtoehtoiraportti Valoilta katsasti valaistusratkaisujen tilannetta ssa Valon tähden Valaistusala elää muutoksen keskellä, kun hehkulamput jäävät historiaan. Energiatehokkuus on valaistussuunnittelun johtotähti, mutta myös terveysvaikutukset tulee ottaa huomioon. Tähän tapaan julisti syyskuussa järjestetty Valoilta Aalto-yliopistolla ssa. Teksti ja kuvat: Juhani Parta sia ratkaisuja. Muun muassa näitä teemoja käsitteli Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun alumnijärjestön Sklubin järjestämä Valoilta syyskuussa ssa. Energiatehokkuus ei ole kuitenkaan ainoa asia, johon valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään nykyisin erityisesti huomiota. Valaistukseen liittyvät ympäristö ja kustannukset, mutta myös terveellisyys. Huonosti toteutettu valaistus voi pahimmillaan aiheuttaa jopa sairauksia. Oikeanlainen valaistus voi puolestaan luoda myönteisiä tunnetiloja ja auttaa voimaan hyvin. Emilia Rautkylä tutki väitöskirjassaan valon ja vireyden yhteyteen liittyviä neurofysiologisia mekanismeja. 16 SÄHKÖ & TELE 6/2012

17 Tapio Kallasjoki passitti valon aikamatkallaan hehkulampun museoon. Valaistuksen perustarkoituksena näkeminen Valaistuksella on monta tehtävää. Valo on läsnä yllättävän monessa arjen tilanteessa. Valaistus on turvallisuustekijä niin työtehtävissä kuin pimeällä kadulla, sa- noi valaistussuunnittelun ammattilainen, tekniikan tohtori Emilia Rautkylä. Valolla on Rautkylän mukaan suuri merkitys myös ihmisen hyvinvointiin, sillä se säätelee vuorokausirytmiä ja vireystasoa. Valolla voidaan aktivoida toimistossa ja rentouttaa kotona. Esimerkiksi valaistuksen väreillä on mahdollista herättää tunteita vihasta mielihyvään. Eikä ole syytä unohtaa valaistuksen perustarkoitusta eli näkemistä. Emilia Rautkylä tutki väitöskirjassaan valon ja vireyden yhteyteen liittyviä neurofysiologisia mekanismeja. Nykyisin hän työskentelee Philipsillä valaistussuunnittelijana. Keinovalaistuksen vaikutusta ihmisen muihin kuin näkemiseen liittyviin vasteisiin on viime vuosikymmenen aikana tutkittu paljon. Jo kauan on tiedetty, että valo on tärkein ihmisen vuorokausirytmin tahdistaja. Nyt yritetään puolestaan selvittää, miten valolla voisi tukea myös suorituskykyä. j Eino Tetrin lamppuopas listaa hehkulampun korvaavien lamppujen keskeiset ominaisuudet. SÄHKÖ & TELE 6/

18 j raportti Väitöskirjassaan Rautkylä ehdottaa, että aivojen tunnekanava liittyy valon virkistäviin vaikutuksiin. Tutkimusala on kuitenkin monimutkainen, koska ihmisen muihin kuin näkemiseen liittyvät vasteet ovat hyvin yksilöllisiä. Muun muassa värit herättävät eri ihmisissä erilaisia tunteita. Toiselle vihreä saattaa merkitä mielihyvää ja toiselle halveksuntaa. Mutkikkuutta lisää myös, että reaktiot ovat hyvin riippuvaisia kulttuuritaustasta, iästä ja vaikkapa sukupuolesta. Hehkulampun huono hyötysuhde Euroopan valaistusteollisuus ottaa tänä syksynä yhden suurimmista harppauksistaan. Uusien energiatehokkuusstandardien voimaantulon takia myynnistä poistuvat nimittäin valonlähteet, jotka eivät täytä A- tai B -energialuokitusta. Sen myötä muun muassa hehkulamput ovat poistumassa asteittain. Valaistusta uusitaankin nyt monissa kohteissa ympäri Suomea ja Eurooppaa. Samalla halutaan kiinnittää huomiota energiatehokkuuden lisäksi myös muihin seikkoihin, kuten työturvallisuuteen, valaistuksen taloudellisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Hehkulamput tuottavat valoa varsin huonolla hyötysuhteella. Vain noin 5 10 prosenttia sähköenergiasta on näkyvää valoa. Loppuosa energiasta muuttuu lämmöksi. 50 senttiä maksavan hehkulampun tilalle sopiva LED-lamppu (light-emitting diode) saattaa maksaa 30 euroa. Rautkylän mukaan LED maksaa kuitenkin itsensä takaisin pienempinä käyttökustannuksina jo parissa vuodessa. Koska LED-lamppujen käyttöikä on yli 10 vuotta, valaistuksen kokonaiskustannukset voivat tippua alle neljännekseen. Kyseisessä laskelmassa ei ole edes mukana ehkä hankalissakin paikoissa sijaitsevien lamppujen vaihtotyötä. Elohopeaa ja muita myrkkyjä Yksi kappale valaistuksen historiassa on sulkeutunut, kun hehkulamppu siirtyy Euroopassa museoihin. Uusien valonlähteiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin kaksijakoiset. Lamput vähentävät kasvihuonepäästöjä, koska ne säästävät sähköä. Toisaalta pienloistelampuissa taas on elohopeaa ja monissa muissa lampputyypeissä muita ympäristölle haitallisia aineita. Monet uudet lampputyypit onkin kierrätettävä ongelmajätteenä. Valoillassa puhui myös Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtaja Tapio Kallasjoki valon aikamatkasta. Maailmanhistoriassa 133 vuotta on silmänräpäys. Vasta näin vähän aikaa on kuitenkin kulunut päivästä, jolloin Thomas Alva Edison sytytti ensimmäisen hiililankahehkulamppunsa. w Kuinka isoisäkin osaa lampun ostaa Pitkälle on tultu niistä päivistä, kun tarinan mukaisesti isoisä lampun osti. Nyt kun hehkulamput siirtyvät Euroopassa historiaan, vaatii lampun ostaminen aikamoisen määrän perehtymistä. Tekniikan tohtori Eino Tetri kävi Valoillassa läpi listan ohjeita ostajalle. Myynnistä poistuvan hehkulampun korvaavat energiatehokkuudeltaan paremmat pienloistelamput, LED-lamput ja halogeenilamput. Näitä moderneja lampputyyppejä ostettaessa tulee Eino Tetrin mukaan huomioida monta seikkaa, kuten valovirta, valaisintyyppi, valonsäätöominaisuudet, käyttöpaikka ja valon ominaisuudet. Uusia lamppuja ei osteta wattimäärillä, vaan valovirralla eli lumen-arvoilla (lm). 60 watin hehkulamppua vastaavat 741 lumenin CFL-lamppu (compact fluorescent lamp), 806 lumenin LED-lamppu tai 702 lumenin halogeenilamppu (mercury-vapor lamp). Vastaavasti 75 watin hehkulamppua vastaavat 970 lumenin CFLlamppu, 1055 lumenin LED-lamppu tai 920 lumenin halogeenilamppu. Lisäksi on syytä muistaa, että LEDlamppujen kirkkaus heikkenee iän myötä. Lisätietoja Eino Tetrin lamppuoppaasta: Lämpötila vaikuttaa valintaan Eri valot sopivat eri tarkoitukseen. Tetrin mukaan esimerkiksi LED-lamput toimivat hyvin kohdevaloina. Yleisvaloksi sopii puolestaan hyvin spiraalimainen energiansäästölamppu. Lampun käyttölämpötila vaikuttaa myös valintaan. On esimerkiksi syytä tarkastaa, soveltuuko muuten hienon näköinen lamppu saunan kuumuuteen tai paukkupakkasiin. Tetrin mukaan saunaan sopii hyvin kierrekantainen halogeenilamppu. Ulkokäytössä sen sijaan parhaita ovat LEDvalot, joiden valovirta kasvaa pakkasessa. CFL-valojen valovirta sen sijaan heikentyy kylmyydessä voimakkaasti. Tetri täsmentää, että sytytystiheydellä on myös suuri merkitys. LED-lamput kestävät suuria määriä sytyttämisiä ja sammuttamisia sekä valaisevat välittömästi, kun taas pienloistelamppujen keskiarvolämpenemisaika mittauksissa oli 41 sekuntia. Tuossa ajassa lamppu nousee 60 prosenttiin valovirtakapasiteetistaan. Valonsäätöominaisuuksiltaan paras vaihtoehto on halogeenilamppu. Värilämpötila luo tunnetilan Värilämpötila on tärkeä ominaisuus, koska se vaikuttaa valaistuksen luomaan tunnetilaan ja vireystasoon. Hehkulampun värintoisto on kelviniä (K). Eri energiansäästölamppujen ja LED-lamppujen vaihteluvälit ovat kelviniä. Mitä suurempi luku on, sen kylmemmäksi ja sinisemmäksi valo muuttuu. Samoin tärkeää on värintoisto. CFLja LED-lamppujen värintoistoindeksi (Ra) on 85 ja halogeenilamppujen taas lähes 100. Suositeltava värintoistoindeksin lukema on sisäkäytössä vähintään 80. Eri lampputyyppien sähkönkulutus poikkeaa myös toisistaan. LED-valot ja CFL-lamput ovat taloudellisimpia vaihtoehtoja. JP 18 SÄHKÖ & TELE 6/2012

19 Apurahojen hakuaika päättyy ! Sähkötekniikan kehittämisen hyväksi Sähköinsinööriliiton Säätiö Sähköinsinööriliiton Säätiö on jo vuodesta 1985 alkaen tehnyt pitkäjänteistä työtä sähkötekniikan kehittämisen hyväksi. Ulospäin näkyvintä toimintaa ovat olleet apurahat, joiden jakamisesta Sähköinsinööriliiton Säätiön hallitus on kulloinkin voimassa olleiden jakoperusteiden mukaisesti päättänyt vuosittain. Sähköinsinööriliiton Säätiön tarkoituksena on Suomen sähkötekniikan tieteellisen kehittämisen tukeminen. Sähköinsinööriliiton Säätiö voi sääntöjensä mukaan myöntää apurahoja, avustuksia, tunnustuspalkintoja tai muulla tavoin taloudellisesti tukea tarkoituksensa toteuttamiseen liittyviä toimintoja. Viime vuosina on apurahoin tuettu erityisesti esimerkiksi vaihto-opiskelua. Sähköinsinööriliiton Säätiöllä on säädekirjansa mukaisesti myös oikeus ottaa vastaan esimerkiksi lahjoituksia ja testamentteja. Lisätietoja Sähköinsinööriliiton Säätiöstä, apurahojen hakemisen perusteista ja apurahojen hakemisesta on Sähköinsinööriliiton verkkosivuilla osoitteessa

20 ajankohtaista Tekniikka 2012 tarjoaa muutakin kuin messuosastoja Kisaa ja klinikkakäyntejä Tekniikka messut Jyväskylän Paviljongissa tarjoavat kävijöille muutakin kuin perinteisiä messuosastoja. Messujen uutuutena järjestetään Suomen ensimmäiset tietokoneavusteisen suunnittelun SM-kilpailut. Messuvieraat saavat käyttöönsä myös Tuotantoklinikan, jossa päättäjät saavat maksutonta asiantuntijapalvelua tuotannon tehostamiseen ja vaikkapa toimitusketjun optimointiin. Yksi varsinaisen messutarjonnan uutuusalueista on puolestaan nanoteknologia. Teksti: Timo Rinta Tekniikka messuilla Jyväskylän Paviljongissa messuvieraat pääsevät seuraamaan esimerkiksi CAD-mallinnuksen SM-kisoja. Kilpailussa on kaksi sarjaa: ensimmäisenä messupäivänä käytävä mekaniikkasuunnittelun M-sarja ja toisen messupäivän sähkösuunnittelun S- sarja. Kilpailutyöt arvostelee teollisuuden ja CAD/CAM-yhdistyksen edustajien muodostama asiantuntijaraati. Messujen toisena päivänä järjestetään puolestaan valtakunnallinen Konenäköpäivä. Tähän Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Vision Club of Finlandin järjestämään tilaisuuteen odotetaan noin 150 asiantuntijaa eri puolilta maata. Uutuutena messuilla on mukana tänä vuonna näkyvämmin nanoteknologia. Nanotech Finlandin yhteisosasto esittelee keskitetysti suomalaista nano-osaamista. Myös muita nanoalan yrityksiä on Nanotech Finlandin tuntumassa olevilla messuosastoilla. Tuotantoklinikka etsii näkökulmia Tuotantoklinikalla päättäjät saavat puolestaan nyt maksutta asiantuntijapalvelua tuotannon tehostamiseen ja vaikkapa toimitusketjun optimointiin. Tuotantoklinikalla etsitään näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja asiantuntijakeskustelujen ja käytännön esimerkkien avulla. Tuotantojärjestelmissä tärkeintä on järjestelmien ja ihmisten välinen kommunikaatio. Tiedonsiirto voidaan automatisoida laitteilta liiketoimintajärjestelmiin asti ja tarjota käyttöön modernit ja ymmärrettävät käyttöliittymät, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Antti Varis Oy Delta-Enterprise Ltd:stä. Antti Varis on yksi Tuotantoklinikan asiantuntijatiimin jäsenistä. Tiimiin kuuluu hänen lisäkseen useita muitakin asiantuntijoita, kuten konenäköjärjestelmiin erikoistunut Pauli Komi. Yrityksellä oleva tietomäärä kasvaa rajusti vuosittain. Kun tiedot ja älykäs laskenta saadaan tuotua oikea-aikaisesti päätöksenteon tueksi, tehostuu toiminta Tuotantoklinikan asiantuntijoiden mukaan kertaheitolla. Yritys voi parantaa toimitusvarmuutta, vähentää ylivarastointia ja minimoida virheitä, kun tuotanto- ja liiketoimintatiedot ovat luotettavasti näkyvillä ja analyysitulokset automaattisesti saatavilla, toteaa Expak Systems Oy:n toimitusjohtaja Tommi Hyyrynen. Tuotantoklinikalla mielenkiintoisimpien haasteiden esittäjille lahjoitetaan asiantuntijakäynti. w Tekniikka-messuilla Jyväskylässä on tänä vuonna tarjolla muun muassa nanoteknologiaa, maksuton Tuotantoklinikka ja CAD-mallinnuksen SM-kisa. Kuva: Jyväskylän Messut 20 SÄHKÖ & TELE 6/2012