Esipuhe 3. Tuntijako Puolalanmäen lukiossa 41 Kurssien suoritusjärjestys 44 Kurssin itsenäinen opiskelu 45 Palkkikaavio 45

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 Yhteystietoja 5 Puolalanmäen lukion opettajat lv Internet- ja katuosoitteita 7 Työ- ja loma-ajat 8 Opetustilat: Puutarhakatu 5 ja Aurakatu 11 8 Turvallisuusohjeet 13 Ryhmänohjaajat 14 Ryhmänohjaustunnit 14 Tutorit 15 Koeviikot 16 Kokeenpalautukset 17 Uusintakuulustelut 18 Ylimääräiset kokeet 19 Preliminäärit 19 Vanhempainillat ja lukioinfo 16 Kouluterveydenhuolto 19 Ruokailu 20 Järjestyssäännöt 21 Opiskelijan arviointi 24 Ylioppilaskirjoitukset 30 K U R S S I O P A S Tuntijako Puolalanmäen lukiossa 41 Kurssien suoritusjärjestys 44 Kurssin itsenäinen opiskelu 45 Palkkikaavio 45 Oppikirjat lv Äidinkieli ja kirjallisuus (A) 52 Ruotsi (BA) 55 Ruotsi (BB) 57 Vieraat kielet, A-taso 59 Vieraat kielet, C-taso 61 Vieraat kielet, D-taso 62 Pitkä matematiikka (M) 65 Lyhyt matematiikka (N) 68 1

2 Biologia (BI) 70 Maantiede (GE) 71 Fysiikka (FY) 72 Kemia (KE) 74 Evankelis-luterilainen uskonto (UE) 75 Elämänkatsomustieto (ET) 76 Filosofia (FF) 77 Psykologia (PS) 78 Historia (HI) 80 Yhteiskuntaoppi (YH) 82 Terveystieto (TE) 83 Liikunta (LI, LT, LP) 85 Kuvataide (KU) 86 Yleislukion musiikki (MU) 90 Opinto-ohjaus (OP) 91 Soveltavat kurssit 91 Musiikkilukion kurssit 93 K A L E N T E R I Kulttuuri ja kansainvälisyys 145 Kulttuuripassi 146 Työjärjestykset (jaksot 1-5): täytä omat tietosi! 148 2

3 PUOLALANMÄEN LUKIO Puolalanmäen lukio on perinteikäs turkulainen oppilaitos. Se toimii kolmessa historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa: Aurakatu 11, Puutarhakatu 5 ja Torninkatu 4. Aurakatu 11 on päärakennus, jossa ovat myös hallinnon tilat (rehtori, apulaisrehtori ja kanslia). Lukiomme koko on n. 450 opiskelijaa, mikä mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan. Lukio sijaitsee kaupungin keskustassa, jonne kulkuyhteydet ovat hyvät. Oppilaiden oma aktiivisuus ja pitkäjänteisyys opiskelussa ja harrastustoiminnassa monipuolisen opetuksen ohella tarjoaa hyvän oppimisympäristön. Toimintamme pohjana ovat perinteet, nykyajan vaatimukset, tulevaisuuden ennakointi muuttuvassa maailmassa ja keskusteleva ilmapiiri. Hyväksymme erilaisuuden, mutta emme eriarvoisuutta. Musiikkilukio Puolalanmäen lukiolla on Opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä musiikissa eli olemme yksi Suomen kymmenestä musiikin erikoislukiosta. Erityisen tehtävän lupa on 170 opiskelijalle. Opiskelu musiikkilukiossa noudattaa pääosiltaan yleislukion opetussuunnitelmaa ja musiikin opinnot tuovat siihen oman, harrastuksenomaisen lisänsä. Jatko-opintojen kautta jotkut saavat musiikista myös ammatin itselleen. Muissa kuin musiikkiaineissa opiskelijoita ei eroteta omaksi ryhmäkseen. Musiikkilukiotiedotusta on omalla web-sivullamme: Humanistinen ja luonnontieteellinen yleissivistys Annamme kiinnostuneille mahdollisuuden hankkia laajan ja korkeatasoisen humanistisen ja luonnontieteellisen yleissivistyksen. Kaikki aineet ovat hyvin edustettuina opetussuunnitelmassa. Ohjaamme opiskelijoita valitsemaan aineita ja kursseja, joita he tarvitsevat jatko-opinnoissaan. Jokaisessa aineessa tarjoamme niin paljon kursseja, että pohja jatko-opintoihin hakeutumiselle on riittävä. Lukion jälkeen opiskelu jatkuu useimmilla korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa. Monipuolinen kieltenopetus ja kansainvälisyys painottuneisuusalueena Puolalanmäen lukion arjessa näkyvä kansainvälisyys tukee lukiomme toiminta-ajatusta ja tavoitteita. Pyrimme siihen, että kansainvälinen yhteistyö auttaisi opiskelijoita ja opettajia ymmärtämään ja arvostamaan sekä omaa kulttuuriaan että muiden maiden kulttuureja, ja että mahdollisimman moni kouluyh- 3

4 teisön jäsen osallistuisi erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja partnerikoulutoimintaan. Lukiomme monipuolinen kieliohjelma (A-kielinä englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä sekä B-kielinä espanja, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä) tukee eri maiden koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kielten opetuksessa painotamme eri kielialueiden kulttuurien tuntemusta sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan vaihtoopiskelijatoimintaan ja kansainvälisiin kilpailuihin. Meillä on vuosittain useassa opetettavassa kielessä ko. kieltä äidinkielenään puhuva opettaja, jonka tehtävä on kehittää erityisesti opiskelijoiden suullista ilmaisua. Lukuvuonna natiiviopettajia on ainakin saksan, venäjän, espanjan ja ranskan kielessä. Pidämme yhteyttä partnerikouluihimme. Pyrimme siihen, että lukiollamme on partnerikouluja opettamiemme kielten alueilla. Osallistumme ja olemme osallistuneet aktiivisesti partnerikoulujemme kanssa erilaisiin kansainvälisiin projekteihin kuten Comenius 1 ja EYP (Euroopan nuorten parlamentti). Partnerikoulujamme on Pietarissa useita, Kölnissä Schiller-Gymnasium, Bretagnessa Questemberg/Lycée ja Barcelonassa Institut Valldemo. Musiikkilukion toiminta on osa kansainvälisyyttä. Lukioaikana jokaiselle halukkaalle musiikkilukion oppilaalle pyritään järjestämään ainakin yksi kuoro- /orkesterivierailu ulkomaille. Vierailut ja muu projektitoiminta tuottavat vastavierailuja omaan lukioomme ja antavat oppilaille kokemusta kansainvälisyydestä ja tilaisuuden käyttää laajaa kielitaitoaan. 4

5 LUKUVUOSI Rehtori Jouko Kauppinen (02) , Apulaisrehtori Eija H. Nieminen , Kanslia Tarja Elonen (02) , fax Opinto-ohjaaja Riitta Syväniemi , Terveydenhoitaja Anne-Maj Ainasoja (02) , Erityisopettaja Ullamaija Vuontela Lukiopsykologi Maria Laine Talonmies Aila Heino Talonmies Kjell Lindström Kouluavustaja Opettajat Aurakatu 11 taukotila: (02) työtila 1: (02) työtila 2: (02) työtila 4.krs: (02) Puutarhakatu 5 (02) Torninkatu 4 (02)

6 Puolalanmäen lukion opettajat lukuvuonna : Nimi Lyhenne Opetusaineet työpuhelin Aho Esko AHE HI, YH Airakorpi Marita AIM FF, ET Alho Kaarina ALK M, N Antila Stina ANS EA, FC, FD Autio Hanna AUH UE, verkkolehti Einälä Katariina EIK EA Hiekka Sina HIS GE, BI Hirvonen Essi HIE musiikki Jantunen Kari JAK musiikki Juvonen Sari JUS FA, FC, FD, PD Kauppinen Jouko KAJ rehtori, HI / Kivimäki Annamaria KIA BA, BB Kivimäki Kristiina KIK SA, SC, SD, BB Kristola-Backlund, Carina KBC VA, VD Laakso Galina LAG VA, VD Lehtovaara Timo LET musiikki Lempiäinen Riikka-Maria LRM LT Lindholm Anne LIA VA, VD Lumme Tanja vv. LUT Metsänkylä Ilpo MEI M, N, kurssikoordinaattori Mikkola Tomi MIT KE, M, N Niemi Timo NIT A Nieminen Eija NIE PS, apulaisrehtori Pahlama Pekka PAP bändiopetus Perho Antti PEA LP (Paavola Pekka vv.) Poukkula Päivi POP M, N, FY, KE Pärssinen Katri PÄK KU Raja-aho Sari RAS TE, BI Ryömä Kaija RYK A Sjöblom Paula SJP EA, SC, SD Suokivi Elina SUE FY, N Susi Anni SUA musiikki Syväniemi Riitta SYR OPO Tuominen Kirsti TUK yksinlaulu Tuovila Tarja TUT A Vasseur Josselin VAJ FA Wetterstein Taina WET BA, BB Viljanen Harri VIH YH, HI Virtanen Alexandra VIA SA 6

7 Puolalanmäen lukion kotisivut: Lukion yhteisöpostiosoite: Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa (ä=a, ö=o) poikkeuksena anne-tellervo.lindholm, eija.h.nieminen ja kirsti.s.tuominen. sähköposti opiskelijat: sähköposti opettajat: Wilma: Moodle: Sparknet (langaton verkko): (opiskelijat) (opettajat) Aurakadun uusi langaton verkko: Sparknetin tunnus = edu.turku.fi -tunnus Aurakatu 11 Puolalanmäen lukion päärakennus kanslia, rehtori, apulaisrehtori 1. krs opinto-ohjaaja 3. krs opettajien työhuoneet krs pääilmoitustaulu, infopiste, -postilaatikko 1. krs, aula luokkatilat Y1-Y krs Puutarhakatu 5 terveydenhoitajan vastaanotto ruokala juhlasali (ent. rukousaula) liikuntasalit (ala- ja yläsali) luokkatilat A6 ja A10 luokkatilat B5, B6 ja B7 B-puoli, 1. krs pohjakerros, käynti A- ja B-puolelta A-puoli, 2. krs B-puoli A-puoli, 2. krs B-puoli, 3. krs Torninkatu 4 musiikkiluokat 3. krs yksinlaulu- ja pianoluokat, bänditilat pohjakerros soitinvarasto (opiskelijoiden soittimet) pohjakerros 7

8 Syyslukukausi ti pe Kevätlukukausi ti 7.1. la Loma-ajat: syysloma to su itsenäisyyspäivä pe joululoma la ma talviloma ma su (vko 8) pääsiäisloma pe ma vappu to vapaapäivä pe (korvaava työpäivä la 26.4.) helatorstai to PUUTARHAKATU 5 (A- ja B-puolet) 8

9 9

10 10

11 AURAKATU 11, Y-talo 1. kerros 2. kerros 11

12 3. kerros 4. kerros 12

13 TURVALLISUUSOHJEET Ohjeita hätätapausten varalle Yleistä Hätätilanteissa on aina ensisijaisesti noudatettava rehtorin ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. Kaikkiin poistumisteihin ja pelastusvälineistön sijoitteluun kannattaa tutustua etukäteen kunkin luokkatilan oven vieressä olevasta pohjapiirroksesta. Jos koulun tiloihin tunkeutuu epäilyttävästi käyttäytyvä henkilö, on asiasta ilmoitettava välittömästi henkilökunnalle. Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta, mennään lähimpään luokkaan ja lukitaan ovi. Tämän jälkeen siirrytään turvalliselle seinustalle ja hälytetään apua. Turvallisuussyistä takkien taskuihin ja käytäville jääviin laukkuihin ei saa jättää arvoesineitä. Aurakadun koulurakennus Tulipalon tai muun syyn vuoksi luokista poistutaan rauhallisesti joko talon keskellä olevaa pääportaikkoa pitkin tai päädyssä olevaa niin sanottua kiviportaikkoa käyttäen. Tämän jälkeen kaikki siirtyvät Taidemuseon eteen, josta saa poistua vasta nimenhuudon jälkeen luvan saatuaan. Jos kahta edellä mainittua portaikkoa ei voi jostain syystä käyttää, turvaudutaan talon takaosassa olevaan kolmanteen portaikkoon. Tähän varapoistumistienä käytettävään portaikkoon pääsee neljännestä kerroksesta käytävän päästä, kolmannesta kerroksesta opettajainhuoneen kautta ja toisesta kerroksesta luokan Y7 etuosasta. Seuraa vihreitä nuolia ja riko tarvittaessa lukkojen päällä oleva muovisuojus. Turvallisuusvastaavat Aurakatu 11: Timo Niemi Puutarhakatu 5: Pasi Uusinarkaus Torninkatu 4: (valitsematta) 13

14 RYHMÄNOHJAAJAT 13A Aho Esko 12A Alho Kaarina 11A Ryömä Kaija 13B Niemi Timo 12B Kivimäki Annamaria 11B Juvonen Sari 13C Poukkula Päivi 12C Kivimäki Kristiina 11C Einälä Katariina 13D Raja-aho Sari 12D Suokivi Elina 11D Sjöblom Paula 13E Viljanen Harri 12E Metsänkylä Ilpo 11E Nieminen Eija 13F Wetterstein Taina 12F Mikkola Tomi 11F Antila Stina 10A Autio Hanna RYHMÄNOHJAUSTUNNIT 1. jakso ti klo 9.00 (1.vuosi) klo (2.-4.vuosi) aihe: koulun aloitus, 1. jaksotiedotteen asiat ke klo (välitunnilla) aihe: käytänteitä, ajankohtaista ke 4.9. klo (palkki 14) aihe: 2. jaksotiedotteen asiat 2. jakso ke klo (palkki 24) ke klo (palkki 24) aihe: 1. jakson arvostelu aihe: 3. jaksotiedotteen asiat 3. jakso ke klo (palkki 31) aihe: 2. jakson arvostelu ke klo (palkki 31) aihe: 4. jaksotiedote, tenttijärjestys 4. jakso to vain abeille klo aihe: abitodistukset pe klo (palkki 42) aihe: 3. jakson arvostelu ke klo (palkki 41) aihe: 5. jaksotiedote 5. jakso ke klo (palkki 51 ja 54) aihe: seuraavan vuoden valinnat, 4. jakson arvostelu la klo aihe: 5. jakson arvostelu, stipendit, vuosikertomus Huom. Mahdollisista muutoksista yllä olevaan kokonaissuunnitelmaan ilmoitetaan pääsääntöisesti edellisen jakson ryhmänohjaustunnilla ( jaksotiedote ) ja/tai lukion pääilmoitustaululla. 14

15 Ryhmänohjaustunteja (ro) on pääsääntöisesti kaksi jokaisessa jaksossa. Seuraavan jakson ryhmänohjaustuntien ajat tiedotetaan aina edellisen jakson viimeisellä ryhmänohjaustunnilla sekä lukion ilmoitustaululla. Jakson ensimmäisellä ro -tunnilla jaetaan edellisen jakson arviointi. Jakson toisella ro -tunnilla käydään läpi seuraavan jakson tapahtumat. Lisäksi ro -tunneilla käydään läpi erilaisia ajankohtaisia asioita (1. 2. ja vuosikurssien ryhmillä osittain eri sisällöt), ja kerätään palautetta lukion toiminnasta. Jokaisen vuosikurssin ryhmänohjaajat muodostavat tiimin, joka suunnittelee ro -tuntien kokonaisuuden ko. ikäluokalle. Opiskelija on velvollinen osallistumaan kaikkiin ro -tunteihin. Mahdollinen poissaolo selvitetään ryhmänohjaajalle. TUTORIT 13A RO Esko Aho 13B RO Timo Niemi 13C RO Päivi Poukkula 13D RO Sari Raja-aho 13E RO Harri Viljanen 13F RO Taina Wetterstein Julia Valo, Tuomas Varhio, Eveliina Haltia Mimi Peltomäki, Linnea Lahtinen, Iida Anttila Ella Ossi, Noora Läntinen, Amanda Sirkiä Aapo Niinikoski, Emilia Malmberg Aili Kaisanlahti, Inke Koskinen Juhana Reenkola, Susanna Koivisto 15

16 KOEVIIKOT 1.jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso ke to pe ma ti ke to ma ke to pe ma ti ke ma ti ke to pe ma ti * ke to pe ma ti ke to ma ti ke to pe ma ti Ensimmäinen koe (7-palkki) pidetään pidennetyllä oppitunnilla (koeviikon ulkopuolella). Tarkemmat tiedot kustakin koeviikosta ilmoitetaan lukion virallisella ilmoitustaululla noin pari viikkoa ennen koeviikon alkua. Info-pisteestä voi hakea koeviikon lukujärjestyksen. Jos opiskelijalla on oikeus pidennettyyn kokeeseen, siitä on sovittava opettajan kanssa etukäteen. Koeajan pidennys on pääsääntöisesti ennen varsinaisen kokeen alkamista, jotta kertaustunnit voidaan pitää ajallaan klo *3. jaksossa abiryhmien 6-palkin koe on torstaina oppitunnilla. KOKEENPALAUTUKSET 1. jakson kokeenpalautukset ma klo välillä (3- ja 5- palkki) 2. jakson kokeenpalautukset ti klo (2- ja 3- palkki) 3. jakson kokeenpalautukset to klo ja klo (1- ja 3- palkit, välissä Abishow) 4. jakson kokeenpalautukset ti klo (4- ja 5- palkit) 5. jakson kokeenpalautukset to klo (1- ja 2- palkit) Kukin kokeenpalautustuokio kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen on siirtymäaika viisi minuuttia. 16

17 Joka jaksosta tulee erillinen työjärjestys kokeenpalautuksille: yhteisten opettajien (yläkoulu ja muut lukiot) takia palkkijärjestys voi vaihdella eri kerroilla. Kokeenpalautusaikataulu jaetaan jakson viimeisellä ro-tunnilla, tai sen voi hakea infopisteestä. UUSINTAKOKEET Klo Aurakatu 11:ssä Syksyllä: maanantai ja maanantai Keväällä: maanantai , maanantai ja maanantai Seuraavana syksynä: maanantai Kokeeseen on saavuttava ajoissa, viimeistään klo Ulko-ovi sulkeutuu klo Laukut, penaalit, kännykät ym. jätetään luokan eteen. 3. Vastauspaperit saa valvojalta. 4. Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 18. Jokaisena uusintakoepäivänä voi suorittaa hylättyjä, hyväksyttyjä ja itsenäisesti suoritettavia kursseja. 1. Hae ilmoittautumislomake infohyllystä tai tulosta lomake lukion kotisivuilta. 2. Täytä lomakkeen kaikki kohdat huolellisesti kuulakärkikynällä (aine + kurssin numero + opettaja). Yhdellä kertaa kannattaa osallistua korkeintaan kahteen kokeeseen. 3. Pyydä opettajalta allekirjoitus lomakkeeseen ajoissa! 4. Merkitse lomakkeeseen, jos aiot käyttää lisäaikaa (pidennetty koeaika). Lisäaika alkaa klo Palauta ilmoittautumislomake viimeistään uusintakoetta edeltävänä keskiviikkona infopostilaatikkoon (1. kerroksen ala-aulan seinällä Aurakadulla) klo mennessä. Huom. Tämän jälkeen koulusihteeri ei enää ota vastaan ilmoittautumisia! 6. Ilmoittautuminen lasketaan koekerraksi, mikäli sitä ei ole pätevästä syystä etukäteen peruttu. 17

18 YLIMÄÄRÄISET KOKEET Abien on mahdollista suorittaa syksyn ylioppilaskirjoitusten kanssa päällekkäisiä kokeitaan ylimääräisenä koepäivänä ke ylimääräinen koeaika: päällekkäisyys: paikka: ke klo palkki 7 + YO ke matematiikka Y5 palkki 2 + YO pe UE ET YH KE GE TE palkki 3 + YO ma C-kielet to klo tarvittaessa Y5 Abi: Ilmoittaudu ylimääräiseen kokeeseen koulusihteerille heti lukuvuoden alussa; viimeistään ke 21.8.! PRELIMINÄÄRIT Syksyllä: A-kielet ke 4.9. klo Keväällä: Äidinkieli ke klo Matematiikka ti 4.2. klo Kielet ja reaaliaineet 3. koeviikolla kurssien omina koepäivinä Huom. 3. koeviikolla abikursseilla ei ole kertaustunteja preliminäärien takia. 18

19 VANHEMPAINILLAT ja LUKIOINFO Vanhempainillat pidetään Puutarhakatu 5:ssä, alasalissa. 1. vuoden opiskelijoiden huoltajille ke klo vuoden opiskelijoiden huoltajille ke klo Lukion infotilaisuus Puutarhakadulla ti klo ala- ja yläsalissa sekä juhlasalissa 2. vuoden opiskelijoiden huoltajille ke klo KOULUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitaja Anne-Maj Ainasoja on tavattavissa päivittäin Puutarhakatu 5:ssä, 1. kerros. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai , sekä Wilman kautta. Koululääkärinä toimii Satu Hedborg. Ajanvaraus koululääkärille tapahtuu terveydenhoitajan kautta. Terveydenhoitaja kutsuu kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat terveystarkastukseen. Ennen terveystarkastusta oppilaat täyttävät ryhmänohjaustunnilla terveyskyselyn ja mielialaseulan. Koululääkäri tekee terveystarkastukset yhdessä terveydenhoitajan kanssa kaikille lukion toisen vuoden tytöille. Asevelvollisuustarkastukset tehdään vuonna -96 syntyneille pojille keväällä Terveydenhoitaja antaa ensiapua ja ohjeita koulussa äkillisesti sairastuneille. Jos tapaturma sattuu koulupäivän aikana tai koulumatkalla, ilmoita siitä mahdollisimman pian terveydenhoitajalle tai ryhmänohjaajalle. Kotiosoitteen mukainen terveysasema hoitaa lääkärin hoitoa vaativat sairaustapaukset ajanvarauksella. Ulkopaikkakuntalaisten sairaanhoitopalvelut järjestetään omassa kunnassa. Opiskelijat voivat aina oma-aloitteisesti kääntyä terveydenhoitajan puoleen kaikissa terveydentilaan ja yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös mielenterveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat kuuluvat kouluterveydenhuoltoon. 19

20 RUOKAILU Ruokala on Puutarhakatu 5:ssä, pohjakerroksessa. Ruokalan pääsisäänkäynti on B-puolelta, mutta osa voi tulla ruokalaan myös A-puolelta (linjastoille ). 1. linjastolla on erityisruokavalio-ruuat; normaalin ruokavalion omaavia kehotetaan suosimaan linjastoja. Takit, hatut ja laukut jätetään naulakoihin, joita on käytävillä ja myös ruokalassa. Mikäli pohjakerroksen naulakot ovat täynnä, tilaa löytyy ylemmistä kerroksista. Lattiatila ei ole tarkoitettu vaatteille eikä laukuille. Hyvään ruokailukulttuuriin kuuluu keskustelu samassa pöydässä istuvien kanssa. Lukeminen, kännykän käyttö ja musiikin kuuntelu ruokalassa ei ole suotavaa. Ruokailun jälkeen pallit nostetaan paikoilleen pöydän alle, mikäli samalle paikalle ei juuri ole tulossa toinen ruokailija. Tuoleja ei siirrellä tilasta toiseen jaksoissa on kaksi ruokailuvuoroa, ja 4. ja 5. jaksossa yksi. Ruokatauon pituus on 45 minuuttia välitunteineen. 1. ruokailuvuoro klo ruokailuvuoro klo ruokailuvuorossa olevia suositellaan menemään syömään portaittain niin, että kaikki eivät mene ruokalaan samaan aikaan. Ensimmäisenä paikalla olevien toivotaan ruokailevan ripeästi, jotta myöhemmin tulevat eivät joudu odottamaan istumapaikkoja. Myöhemmin tulevat voivat ruokailla rauhallisemmin. 2. ruokailuvuorossa olevilla on oppitunti klo , jonka jälkeen on ruokailu. Ruokalassa on tuolloin vähemmän väkeä eli ruokailla voi kaikessa rauhassa. Koska ruokailuvuoro on melko myöhään, kotona kannattaa syödä tukeva aamupala tai ottaa pieni välipala mukaan. Ruokailujärjestys julkaistaan noin 1-2 viikkoa ennen uuden jakson alkua. Siitä näkyy, mitkä opetusryhmät ruokailevat 1. ja mitkä 2. vuorossa. Hae ruokailujärjestys infopisteestä. 20

21 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Puolalanmäen lukio Johtokunta rehtori Koulualue Koulualueeseen kuuluvat koulurakennus, koulun piha ja kaikki tilat, joissa pidetään opetusta koulu-aikana. Myös alue koulun porttien ja ovien läheisyydessä (n.30 m säteellä) kuuluu koulualueeseen. Lukion päärakennus sijaitsee osoitteessa Aurakatu 11 ja muut kaksi rakennusta osoitteissa Puutarhakatu 5 ja Torninkatu Kouluaika Kouluaikaa on työjärjestykseen merkitty työpäivä ja muu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen kuuluva aika, myös koulun tilaisuudet. Retkillä kotimaassa ja ulkomailla koko matkalla oloaika on kouluaikaa. 3. Koulun tilaisuudet ja päivänavaus Koulun tilaisuuksia ovat ne yhteiset tilaisuudet, jotka kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan ja jotka koulu rehtorin tai hänen määräämänsä henkilön vastuulla järjestää. Koulutyö aloitetaan klo Poikkeuksena ovat ne aamut, jolloin koulu alkaa kaikilta klo Päivänavauksista annetaan erilliset tiedotteet. 4. Lukiolain asettama velvoite osallistua opetukseen Poissaolojen vaikutuksesta opiskelun arviointiin on määrätty arviointiohjeissa, jotka perustuvat Opetushallituksen antamiin määräyksiin. Yleisestä velvollisuudesta osallistua opetukseen säädetään Lukiolain 25 :ssä: "Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti." Poissaolojen vaikutuksesta kurssisuoritusten hyväksyntään määrätään arviointiohjeissa. 5. Koulupäivän kulku Ovet avataan Aurakatu 11:ssä klo 7.30 ja suljetaan klo (perjantaisin klo 15.00). Välituntisin ei ole ulosmenopakkoa. Opiskelija saa omalla vastuullaan poistua väli- ja vapaatuntien aikana koulun alueelta. Lukion oppitunti kestää 75 minuuttia tuntikaavion mukaisesti. Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Ruokaloissa käyttäydytään asiallisesti. Ruokailut järjestetään erillisen jaksokohtaisen ohjelman mukaisesti. Ruokailu voi olla oppitunnin keskellä. 21

22 6. Järjestys- ja vastuuasioita Koulussa on noudatettava siisteyttä. Koulun omaisuutta on kohdeltava huolellisesti. Sattuneesta vahingosta on heti ilmoitettava rehtorille tai kansliaan. Opiskelijan on korvattava koulun omaisuudelle tahallisesti tai törkeän huolimattomasti aiheuttamansa vahinko. Koulu ei vastaa mistään oppilaiden omaisuuteen kohdistuneista anastuksista. Soittimia saa omalla vastuullaan säilyttää erikseen ilmoitettavissa tiloissa. Opiskelijoille ei ole pysäköintitiloja. Aurakatu 11:n pihaan saavat pysäköidä pysyvästi vain rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja ja luvan saaneet opettajat. Torninkatu 4:n pihassa pysäköidään Puolalan koulun ohjeiden mukaisesti. 7. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Lukiolain 21 mukaan: "Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ". Opiskelijalla on siis oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Siten penkkari- ja TJ-100 -päivinäkin erilainen teippaaminen tai sitominen, hajusteiden tai veden suihkuttaminen sekä haitallinen töhriminen on kielletty. Päivittäistä turvallisuutta ohjeistaa "Kriisisuunnitelmakansio". Jos koulurakennuksesta joudutaan poistumaan esim. palohälytyksen vuoksi, tuntia pitävä opettaja ohjaa opiskelijansa kokoontumispaikalle, jossa ilmoittaudutaan opettajalle. Kokoontumispaikkana on aina Taidemuseon edusta. Poistumis- ja varatiet on merkitty. Poistumistilanteissa säilytetään rauhallisuus ja edetään hyvässä järjestyksessä. 8. Tupakointi, nuuskaaminen, päihteet ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty koulualueella ja koulun tilaisuuksissa. Lisäksi noudatetaan muita tupakkalain määräyksiä. Alkoholin nauttiminen ja sen vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty kouluaikana koulualueella ja sen ulkopuolella. Alkoholin kohdalla noudatetaan alkoholilain määräyksiä. Huumausaineiden käyttö ja hallussapito ilman erityistä laillista syytä on Suomessa kiellettyä ja siitä rangaistaan rikoslain mukaisesti. Huumeiden vaikutuksen alaisena oleminen on koulun alueella ja kouluaikana kielletty. Huumausaineen käytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan aina viranomaisille. 9. Elektronisten viestimien käyttö Lukio-opetus on sähköistymässä. Tavoitteena on entistä enemmän hyödyntää tietotekniikan antamia mahdollisuuksia opiskelussa ja oppia tietoyhteiskuntataitoja. Samalla valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen, joka alkaa vaiheittain syksyllä Toivomme, että pystyt ottamaan oppitunneille oman kannettavan tietokoneen tai muun mobiililaitteen ja hyödyntä- 22

23 mään sitä opiskelujesi alusta alkaen (BYOD = Bring Your Own Device). Koska kyseessä on oma laitteesi, se voi olla mieltymyksiesi mukainen ja tarpeisiisi sopiva (Windows- tai Mac-kannettava, tablettilaite jne). On kuitenkin hyvä tiedostaa, että syksystä 2016 alkaen yo-kirjoituksissa osassa kokeita käytetään myös omia laitteita. Tämän hetken luonnos laitevaatimuksiksi ja sähköisten kokeiden etenemisaikataulu löytyvät osoitteesta Opiskelussa laitteita käytetään lukion langattomassa verkossa. Valittaessa laitetta akunkestoon kannattaa kiinnittää huomiota ja ladata akku kotona seuraavaa päivää varten, koska latausmahdollisuuksia koulupäivän aikana ei juuri ole. Laitteet on tarkoitettu opiskelun tueksi ja opettaja voi rajoittaa mm. laitteiden viihdekäyttöä oppitunnilla. Tunneilla ei saa kuvata millään välineillä eikä muulloinkaan ilman kuvattavan antamaa lupaa eikä kuvia tai tallenteita saa välittää eteenpäin. Tuntien madollisesta videoimisesta opetuskäyttöön sovitaan erikseen. Puhelimen ja muiden laitteiden käyttökiellosta ylioppilaskirjoitusten aikana on omat, ylioppilastutkintolautakunnan antamat määräykset, joista tiedotetaan erikseen. 10. Vilppi ja sen seuraukset Vilppiä on lunttaus koetilanteessa, suoraan internetistä tai muista lähteistä kopioiminen ilman lähdeviitettä, koulussa (omassa tai muussa) tehtyjen jo arvosteltujen töiden käyttäminen ilman lähde-viitettä tai kaupanteko suorituksilla. Vilppi kurssikokeessa ja itsenäisten suoritusten osien sekä tutkielmien kopioiminen johtaa kurssin mitätöimiseen. Alle 18 vuotiaan opiskelijan huoltajaan otetaan aina yhteyttä. 11. Hyvät tavat Jokainen koulussa työskentelevä on oman työyhteisönsä edustaja ja luo koulunsa julkisuuskuvaa. Siksi hyvien ja toisen ihmisen huomioivien tapojen noudattaminen on jokaisen ilo ja velvollisuus. Tällaisiin kuuluvat mm. tervehtiminen (myös koulun ulkopuolella), luokkaan tai saliin saapuvien vieraiden kunnioittaminen nousemalla ylös sekä luontevan avoin ja reilu käytös muita kohtaan. 12. Sääntöjen rikkominen Järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisestä ovat voimassa Lukiolain mukaiset seuraamukset, joita on mm. rehtorin antama kirjallinen varoitus. Ennen kirjallisen varoituksen antamista opiskelijaa on kuultava. 23

24 OPISKELIJAN ARVIOINTI VALTAKUNNALLISET OHJEET KURSSISUORITUSTEN JA OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINNISTA KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista kokonaiskurssimäärään voidaan lukea vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. 24

25 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään: määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja: 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien (koulukohtaisten) kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 25

26 PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. ARVIOINNIN KUNTAKOHTAISET OHJEET TURUSSA Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa: 1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävät kuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät. 3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee tehdä ennen mainittujen opintojen alkamista. 4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen sekä kuulusteluihin osallistumalla. Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusinta Hylätyn kurssin voi suorittaa: 1. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saa osallistua vain kerran. Viidennen jakson uusintakuulustelu järjestetään viimeistään seuraavan syyslukukauden alussa. 2. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin 3. Opiskelemalla kurssi itsenäisesti Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerran koulun määräämänä päivänä. 26

27 Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 = N1, M3 = N2, M6 = N5, M7= N4 ja M8 = N3. Muiden aineiden oppimäärän vaihtaminen sovitaan kurssikohtaisesti aineenopettajan kanssa. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen ja muun osaamisen tunnustaminen Lukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnot siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava vastaanottavan koulun kyseisen aineen opettajan kanssa. Muualla suoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus sekä mahdollisesti ko. kurssikoe tai vastaava suoritusnäyttö, joka on näytettävä kyseiselle opettajalle. Rehtori päättää opintojen hyväksymisestä. Lukiokohtaisesti sovitaan muualla suoritetun kurssin nimeämisestä ja numeroimisesta oman koulun opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaisesti. Turun lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyväksi hyväksytään automaattisesti seuraavien oppi-laitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio 3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun seudun etärengas. Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä lukion opetus-suunnitelmaan sisältyväksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) Turun Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset. Tapauskohtaisesti voidaan hyväksyä myös muu osaaminen. Mikäli opiskelija siirtyy päivälukiosta iltalukion opiskelijaksi, hänen kurssisuorituksensa suhteutetaan iltalukion kurssisuoritusmäärään. 27

28 KOULUKOHTAISIA ARVIOINTIOHJEITA Opiskelu on kokopäiväistä työtä kuten Lukiolain 25 toteaa: "Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti." Poissaolojen selvittäminen 1. Sairaus tai muu hyväksyttävä syy: Huoltaja (tai täysi-ikäinen opiskelija) selvittää Wilmassa ja merkitsee lisätietoihin poissaolon syyn. 2. Koulun toiminnan aiheuttamat poissaolot oman lukion musiikkitoiminta ja musiikin tapahtumat, kuvataiteen retket, projektimatkat, edustustehtävät kuten EYP, terveystarkastukset ym. opettaja, jonka opetukseen poissaolot liittyvät, merkitsee poissa olot Wilmaan tai ilmoittaa sähköpostitse poissaoloista muille opettajille. 3. Yksityisasiat rehtorin antaman luvan perusteella; luvat ovat harkinnanvaraisia perheen yhteiset lomamatkat (enintään yksi lukuvuodessa) tärkeät kilpailut musiikkitoiminta, joka ei ole oman lukion järjestämää muut vastaavat asiat Jos opiskelija ei yksityisasioiden vuoksi osallistu koulutyöhön, hän toimittaa rehtorille hyvissä ajoin ennen poissaoloa kirjallisen luotettavan selvityksen, jonka perusteella rehtori päättää asian. Luvan saatuaan opiskelija ilmoittaa siitä heti kurssin opettajille. Rehtori (tai koulusihteeri) merkitsee Wilmaan myönnetyt luvat. Alle kolmen päivän luvat myöntää ryhmänohjaaja. Poissaolojen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen Kurssin alussa opettaja ilmoittaa, millä tavalla kurssi arvioidaan ja mitkä suoritukset vaikuttavat arviointiin ja ovat hyväksytyn suorituksen ehtona. Lähtökohtana on, että opiskelija osallistuu oppitunneille. Opettaja arvioi poissaolojen merkityksen kurssin tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja ohjaa opiskelijan opiskelemaan kyseisillä tunneilla esillä olleet asiat. opiskelija palauttaa korvaavat suoritukset opettajalle koepäivään mennessä 28

29 jos poissaoloja on merkittävästi, kurssi suoritetaan joko kokonaan tai osin itsenäisesti uusintapäivänä. Tässä tapauksessa opettaja määrittelee kokeen laadun ja laajuuden. Itsenäisen suorituksen on aina oltava hyväksytty. Merkintöjä: T = kurssissa on kurssikoe tekemättä tai suorittamattomia osa-alueita Z = kurssin suoritus on keskeytynyt (päättötodistuksessa ei ole merkintää ko. kurssista) Saatuaan T:n opiskelijan tulee suorittaa kyseinen kurssi heti seuraavana uusintakoepäivänä. Myös mahdolliset puuttuvat työt tulee palauttaa kyseiseen päivään mennessä. Muussa tapauksessa kurssi mitätöidään. Erityistilanteessa rehtorilta voi anoa pidennystä kurssin suorittamiseen. Opiskelijalla on Lukioasetuksen 13 mukainen oikeus valittaa kurssin arvioinnista. Toimintaohje opettajalle Kurssin opettaja ilmoittaa ryhmänohjaajalle, jos opettaja havaitsee jotain erityistä opiskelijan opiskeluun osallistumisessa. Jos poissaoloilmoituksia tulee enemmän kuin yhdeltä kurssilta, ryhmänohjaaja ottaa ensin yhteyttä opiskelijaan. Tarpeen vaatiessa ryhmänohjaaja ottaa sen jälkeen yhteyttä huoltajaan, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Näiden vaihtoehtojen jälkeen ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan opinto-ohjaajan vastaanotolle. Opinto-ohjaaja informoi tarvittaessa opiskelijahuoltotyöryhmää. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaa opiskelijahuoltotyöryhmä yhdessä rehtorin kanssa. 29

30 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Syksy 2013 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet Annetut ajat ovat kokeen alkamisaikoja! Kokelaiden tulee olla koululla aamulla klo 8.10, ja muiden kuunteluiden ollessa kyseessä 15 minuuttia ennen kokeen alkamista. Kuuntelut järjestetään Y-talossa Aurakatu 11. ma 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä 8.30 oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso ti vieras kieli, pitkä oppimäärä 8.30 englanti saksa venäjä ranska/espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä 8.30 saksa venäjä englanti ranska espanja/italia Pitkäkestoisen kuuntelun kuuntelijat saapuvat edellä annettuina aikoina, mutta kuuntelevat tarvittaessa oman kuuntelunsa heti varsinaisen kuuntelun loputtua. Odotuspaikkana on 4. kerroksen luokka. Kirjalliset kokeet Kokelaiden tulee olla koululla valmiina astumaan saliin klo Kirjalliset kokeet alkavat klo Kirjalliset kokeet ovat ylä- ja alasalissa, osoitteessa Puutarhakatu 5. 30

31 pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä äidinkieli, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevät 2014 koepäivät Huom. Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kuullunymmärtämiskokeet Annetut ajat ovat kokeen alkamisaikoja! Kokelaiden tulee olla koululla aamulla klo 8.10 ja muiden kuunteluiden ollessa kyseessä 15 minuuttia ennen kokeen alkamista. Kuuntelut järjestetään Y-talossa osoitteessa Aurakatu 11. ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo ranska klo venäjä, espanja klo ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso klo 8.30 suomi, A- ja B-taso klo 8.30 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo espanja klo englanti klo venäjä, italia klo

32 Kirjalliset kokeet Kokelaiden tulee olla koululla valmiina astumaan saliin klo Kirjalliset kokeet alkavat klo Kirjalliset kokeet järjestetään Puutarhakatu 5:n liikuntasaleissa. pe 7.2. äidinkieli: suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma äidinkieli: suomi ja ruotsi; esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe vieras kieli: pitkä oppimäärä ma toinen kotimainen kieli: pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke matematiikka: pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma vieras kieli: lyhyt oppimäärä Yo-infot 1. Ti klo pakollinen kaikille syksyllä 2013 kirjoittaville 2. To klo pakollinen kaikille vuoden opiskelijoille (uusintana To klo ) 3. To klo pakollinen kaikille keväällä 2014 kirjoittaville 4. Ti klo pakollinen kaikille 2. vuoden ja jatkaville opiskelijoille (uusintana ti klo ) Paikat: Puutarhakatu 5, sali 27.8., , 16.1., Aurakatu 11, 2. kerros ,

33 YLEISET SÄÄNNÖT Ylioppilaskokeeseen saa osallistua, kun: - asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit on suoritettu kirjoituksiin mennessä. - lyhyessä kielessä (C/D-kieli) vähintään kolme kurssia on suoritettu. Kirjoitusoikeus on: 1. Lukion käyneellä opiskelijalla, jolla on kirjoitusaineissa pakolliset kurssit suoritettu kirjalliseen kokeeseen osallistumiseen mennessä. 2. Ulkomaalaisella, jonka oman maan lukio laajuudeltaan vastaa suomalaisen lukion oppimääriä (koulutusaika yhteensä 12 vuotta). Ruotsin kielen voi kirjoittaa joko toisena vieraana kielenä tai äidinkielenä. Ruotsin korvaamiseen muulla kokeella on haettava lupa lautakunnalta. Suomen kielen voi korvata erityisesti vieraskielisiä kokelaita varten laaditulla muulla suomen tai ruotsin kielen kokeella Ellei rehtori hyväksy ilmoittautumista, voi hylkäämispäätöksestä valittaa 14 päivän kuluessa lääninhallitukselle. Kirjoituskerrat Kirjoitukset (pakolliset neljä oppiainetta) voi suorittaa kaikki yhdellä kertaa. Kirjoitukset voi hajauttaa kolmeen perättäiseen kirjoituskertaan (syksy/kevät/syksy tai kevät/syksy/kevät). Erillisiä aineita voi suorittaa kirjoitusten jälkeen ilman aikarajaa. Hyväksytystä kokeesta saa erillistodistuksen. Ilmoittautuminen Opiskelija ilmoittautuu kirjoituksiin wilmassa ja käy kansliassa allekirjoittamassa lomakkeen henkilökohtaisesti määräpäiviin mennessä; syksyn kirjoituksiin 5.6. mennessä ja kevään kirjoituksiin mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Koe, johon opiskelija on ilmoittautunut, mutta johon hän jää saapumatta tai ei jätä koetta arvosteltavaksi, katsotaan yrityskerraksi. Vain lautakunta voi erillisestä anomuksesta myöntää mitätöinnin. 33

34 Ylioppilastutkintoon osallistumisesta kokelaat suorittavat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta, ennen kuin hän on suorittanut maksut. Jokainen kokelas maksaa perusmaksun (v euroa) ja lisäksi kutakin koetta kohden peritään erikseen maksu (v euroa). Tutkintomaksulasku lähetetään kotiin postitse. Maksu on ulosottokelpoinen. Mikäli kurssisuoritukset eivät ole valmiina kirjoituksiin mennessä, koulu peruuttaa kirjoitusoikeuden. Opiskelija saa lautakunnalle osoitetusta hakemuksesta mahdollisesti takaisin ainekohtaisen kirjoitusmaksun, muttei perusmaksua. Kokeiden lukumäärä Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineen koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Pakollinen koe: äidinkieli Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee seuraavasta ryhmästä: 1. toinen kotimainen kieli (ruotsi): A-taso tai B-taso 2. vieras kieli: A-taso tai C-taso 3. reaaliaineen koe 4. matematiikka: A-taso (pitkä matematiikka) tai B-taso (lyhyt matematiikka) Kokelaan on suoritettava vaativampi koe (A-taso) vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. A-tason valitseminen ei ole riippuvainen opiskellusta oppimäärästä oppilas on oikeutettu osallistumaan esimerkiksi pitkän matematiikan kokeeseen opiskeltuaan lyhyen matematiikan oppimäärän. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Vieraissa kielissä järjestetään seuraavia kokeita: englanti, saksa, ranska, venäjä, italia, espanja, portugali, saame, latina ja klassinen kreikka. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella. D-kielen oppimäärää vastaava koe on C-tason ylioppilaskoe. 34

35 Tutkinto Mikäli neljä pakollista koetta on suoritettu, on tutkinto valmis. Opiskelija saa ylioppilastodistuksen edellyttäen, että hän saa myös lukion päättötodistuksen (suoritettuna 75 kurssia ja kaikki pakolliset kurssit). Pakolliset kokeet voi suorittaa kaikki yhdellä kertaa tai hajautetusti (ks. kirjoituskerrat). Mikäli tutkinto ei tule valmiiksi säädetyssä ajassa (yleensä kolmena perättäisenä kirjoituskertana), on se kokonaisuudessaan uusittava. Tutkinnon täydentäminen Valmista tutkintoa voi täydentää sellaisilla oppiaineilla, jotka eivät kuuluneet varsinaiseen tutkintoon. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Hyväksytystä suorittamisesta saa erillistodistuksen. Täydentämällä saatua arvosanaa saa korottaa kerran. Hyväksytyn kokeen uusiminen Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Mikäli kokelas korottaa hyväksyttyä arvosanaansa tutkinnon ollessa vielä kesken (ns. hajauttaja), otetaan todistukseen huomioon paras arvosana. Myös laudatur-arvosanaa voi korottaa. Hylätyn kokeen uusiminen Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi ulottua kuuteen tutkintokertaan. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Ylimääräisen kokeen hylättyä arvosanaa ei merkitä yo-todistukseen. Pakollisen hylätyn kokeen uusija voi vaihtaa kokeen tasoa (esim. pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi) edellyttäen kuitenkin, että tutkintoon sisältyy yksi A-tason koe pakollisessa kirjoitusaineessa (ruotsi, vieras kieli, matematiikka). Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. 35

36 Kompensaatio Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa aineessa, YTL antaa ylioppilastodistuksen muiden aineiden suoritusten perusteella. Kompensaatio tehdään automaattisesti. Mikäli kokelas ei halua kompensaatiota, on siitä ilmoitettava lautakunnalle kirjallisesti määräpäivään mennessä (ks. aikataulu). Hylätty arvosana tulee näkyviin todistukseen kompensaatiomerkinnällä. Arvosanat: L laudatur 7 pistettä E eximia cum laude approbatur 6 pistettä M magna cum laude approbatur 5 pistettä C cum laude approbatur 4 pistettä B lubenter approbatur 3 pistettä A approbatur 2 pistettä I improbatur 0 pistettä Hylättyä arvosanaa I on neljä eri luokkaa: I+, I, I- ja I= Kustakin kokelaan hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä yllä olevan taulukon mukaisesti. Hylätyn kokeen kompensaatioon tarvitaan pisteitä seuraavasti: 1. I+ 12 pistettä 2. I 14 pistettä 3. I 16 pistettä 4. I= 18 pistettä Tarkistuspyyntö Jos jokin lautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä (esim. jokin tekninen virhe), rehtori tai opettaja voi pyytää tarkistusta. Tarkistusarvostelu Kokelaalla on mahdollisuus rehtorin tai aineenopettajan välityksellä saada tietää suoritustensa arvostelua koskevat perusteet. Mikäli kokelas on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi 14 päivän kuluessa päätöksen saavuttua tuoda rehtorille kirjallisen tarkistuspyynnön. Tarkistusarvostelusta lautakunta perii opetusministeriön määräämän maksun (vuonna ). Maksu palautetaan opiskelijalle, mikäli tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. Ota aina ensin yhteyttä kokeen tarkistaneeseen opettajaan. 36

37 Arvioinnissa huomioon otettavat vaikeudet Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. (L 672/2005, 8 ) Jos kokelas tilapäisesti sairastuu niin, että sairaus vaikuttaa haitallisesti suorituskykyyn, on sairaudesta esitettävä lautakunnalle ko. päivälle päivätty lääkärintodistus. Lääkärintodistusta ei oteta huomioon kokeita korjattaessa, vaan niiden merkityksen tutkii erillinen lautakunta. Äidinkielessä tilapäinen lääkärintodistus huomioidaan vain, mikäli kokelas on ollut sairaana kumpanakin suorituspäivänä. Myös terveydenhoitaja voi antaa todistuksia tilapäisestä sairaudesta. Pysyvien sairauksien osalta (esim. Luki-häiriö, kuulovamma) on lääkärintodistus toimitettava kansliaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, viimeistään yo-kirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli kokelas ei pääse sairautensa takia kokeisiin, mutta muuten on kirjoituskykyinen, voi rehtori järjestää kokeen kokelaan kotona tai sairaalassa. Tällaisessa tapauksessa on otettava yhteys rehtoriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokeiden uusija, joka sairastuu ennen koetta, menettää uusimiskerran, ellei hän esitä lautakunnalle hyväksyttyä lääkärintodistusta. Lautakunta voi anomuksesta myöntää oikeuden uusimiskerran säilyttämiseen. Vilppi Vilppiin syyllistynyt kokelas menettää oikeuden osallistua sekä meneillään oleviin että niitä lähinnä seuraaviin kokeisiin. Jo tehdyt suoritukset voidaan hylätä. Matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet ovat kiellettyjä lautakunnan erikseen sallimia apuvälineitä (laskimia) lukuun ottamatta ja niiden käyttö johtaa vilppiepäilyyn. Todistukset Lautakunnalta saatavia todistuksia ovat ylioppilastutkintotodistus, erillistodistus, todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta (tapauksessa, jossa opiskelija ei saa lukion päättötodistusta), rekisteriote (hajauttajalle, joka tarvit- 37