KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN

Transkriptio

1 KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN

2 Sähkömarkkinat herättävät usein keskustelua ja kysymyksiä. Me Fortumilla haluamme osaltamme edistää rakentavaa keskustelua aiheesta. Sähkömarkkinoita säätelevät monet eri tekijät, jotka ovat usein monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Tämän esitteen tarkoituksena on kiteyttää tietoa energia-alasta ja Fortumista sekä kertoa sähkömarkkinoiden toiminnasta.

3 Sähkömarkkinat Sähkön tuottajat tuottavat ja myyvät sähköä pohjoismaisille tukkumarkkinoille. Sähkön vähittäismyyjät hankkivat sähköä pohjoismaisilta tukkumarkkinoilta ja myyvät sitä omille asiakkailleen. Asiakkaat valitsevat itse, miltä yritykseltä sähkönsä ostavat. Sähköverkkoyhtiöt siirtävät sähköä sähköntuottajilta asiakkaille, ja niillä on alueellinen yksinoikeus sähkönjakeluun. (Nord Pool Spot ), jonka kautta kulkee noin kolme neljäsosaa kaikesta Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä. POHJOISMAINEN SÄHKÖNVÄHITTÄISMYYNTI, 15 miljoonaa asiakasta, ~350 yhtiötä Muut Vattenfall Fortum Pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla Fortum on merkittävä toimija sähköntuotannossa sekä sähkönsiirrossa ja -myynnissä. Fortum on maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja ja keskikokoinen sähköntuottaja Euroopassa. Fortum myy kaiken Pohjoismaissa tuottamansa sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin Göteborg Energi Bixia Dong Energy E.ON Hafslund Statkraft SEAS-NVE Helsingin Energia

4 POHJOISMAINEN SÄHKÖNTUOTANTO, 382 TWh yli 350 yhtiötä POHJOISMAINEN SÄHKÖNSIIRTO, 15 miljoonaa asiakasta, ~500 yhtiötä Muut Vattenfall Muut Fortum E.ON Agder Energi Helsingin Energia Norsk Hydro PVO E-CO Energi Dong Energy E.ON Statkraft Fortum Syd Energi Göteborg Energi Dong Energy Vattenfall Hafslund LNI Verkko SEAS-NVE Helsingin Energia

5 Energia-ala Suomessa Energia-ala investoi enemmän kuin useimmat muut perusteollisuuden alat. Fortum on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoinut 1,6 miljardia euroa Suomessa (ilman yritysostoja). Viimeisen kymmenen vuoden aikana energia- alan yhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto on ollut keskimäärin 14 % eli suurempi kuin metsäteollisuuden (9 %), mutta pienempi kuin konepajateollisuuden (19 %).* KÄYTTÖOMAISUUDEN INVESTOINNIT TOIMIALOITTAIN Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Kone- ja metallituoteteollisuus Kemianteollisuus Vesi- ja jätehuolto Elintarviketeollisuus Mineraalien kaivu Metallien jalostus Metsäteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Muiden ei-metall.mineraalituot.valm. Painaminen ja tallenteiden jälj. Tekstiili- ja vaateteollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden alue- ja toimialatilasto *Metsäyhtiöt: Holmen, SCA, Stora Enso Konepajayhtiöt: Atlas Copco, Metso, Sandvik Energiayhtiöt: E.ON, Fortum, Statkraft Lähde: Yhtiöiden ilmoittamat ROCE:t (poikkeuksena Statkraft ROACE)

6 Suomessa 70 kilpailevaa sähkönmyyntiyhtiötä Sähkönkuluttajat sekä yksityishenkilöt että yritykset valitsevat itse miltä sähkönmyyjältä sähkönsä ostavat. Tällä hetkellä sähkön vähittäismarkkinat ovat kansalliset. Suomessa sähköä voi ostaa yhteensä 70 sähkönmyyjältä. Vuonna 2015 siirrytään yhteispohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin, jolloin Pohjoismaiden 14 miljoonaa sähkönkuluttajaa voivat ostaa sähkönsä miltä tahansa pohjoismaiselta sähkönmyyjältä.

7 Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: veroista, sähkönsiirrosta ja myyntihinnasta. Suomessa eduskunta päättää muun muassa energiaverosta ja arvonlisäverosta. Koska alueellisella sähköyhtiöllä on on yksinoikeus oman alueensa siirtoverkkoon, sähkönsiirron hinnoittelua valvotaan ja säännellään Suomessa tarkkaan. Sääntely tapahtuu määräämällä sähköverkkoyhtiöille tuoton yläraja ja edellyttämällä yhtiöltä verkon ylläpitämistä ja kehittämistä. Sähköenergian hinta vähittäismarkkinoilla perustuu sähkön pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostukseen. Sähkönmyyntiyhtiöt hankkivat sähkön tukkumarkkinalta ja lisäävät siihen marginaalinsa. Kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla on Suomessa kovaa ja marginaalit tyypillisesti pieniä. Mistä sähkölasku muodostuu? 1. Vähittäishinta (41 %) energiamaksu perusmaksu 2. Siirto (29 %) perusmaksu sähkönsiirto 3. Vero (30 %) alv energiavero Lähde: Energiamarkkinavirasto 1. Asiakas voi itse valita sähkön vähittäismyyjän LASKU 1/3 1/3 euroa 2. Sähkönsiirto ostetaan oman asuinalueen sähkönjakeluyhtiöltä

8 Veroton sähkön hinta Suomessa alle Euroopan keskitason KOTITALOUDET, KULUTUS KWH VUODESSA 2. puolivuotiskausi 2010 senttiä/kwh Veroton hinta Muut verot Arvonlisävero * H2 Hinnat 2010 Lähde: Eurostat Suomi BiH * Montenegro Bulgaria Viro Romania Turkki Kroatia Albania Kreikka Liettua Ranska Puola Portugali Latvia Suomi Slovenia Unkari Tsekki Tanska Ruotsi Alankomaat Norja Saksa Slovakia Italia Luxemburg Itävalta Iso-Britannia Belgia Malta Espanja Irlanti Kypros

9 Sopimuksen valinta Jokaisella sähkönkuluttajalla on erilaisia tarpeita, siksi Fortumin tarjonnasta löytyykin erilaisia sähkösopimusvaihtoehtoja. Suomessa Fortumin valikoimassa on neljä erilaista sopimusvaihtoehtoa kuluttaja-asiakkaalle: Fortum Kesto hinta päivittyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa Fortum Takuu kiinteä hinta koko 1 2 vuoden sopimuskaudelle Fortum Tarkka hinta päivittyy kuukausittain Fortum Tuuli hinta päivittyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa Tulevaisuudessa on myös mahdollista tehdä sopimus, jossa seurataan päivittäin vaihtuvaa tukkuhintaa. Sopivaa sähkösopimusta valittaessa kannattaakin pohtia, hakeako vakaata hintaa vai hyödyntääkö sähköpörssin hinnanvaihteluita. 100 % uusiutuvaa vesi- tai tuulisähköä kaikkiin koteihin!

10 Fortum Suomessa Luvut vuodelta 2011 Sähkönverkon pituus Sähköntuotantokapasiteetti Lämmöntuotantokapasiteetti km MW MW Sähkönjakeluasiakkaita Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 14 % Henkilöstö CO 2 -päästöt 5,8 Mt Fortumin voimalaitokset (ei sis. vuokrattuja ja osaomisteisia) Sähköverkkoalueet

11 Fortum uudistaa, rakentaa ja huoltaa sähköverkkoa Suomessa Fortumin verkot sijaitsevat pääasiassa Etelä-, Lounais- ja Länsi- Suomessa sekä Koillismaalla. Fortum on asettanut sähkön toimintavarmuuden parantamiselle konkreettiset virstanpylväät lähitulevaisuuteen ja kauemmas. Keväällä 2012 Fortum käynnisti Vahva- Verkko -hankkeen sähkönjakelun toimintavarmuuden vahvistamiseksi. Fortumin pitkän aikavälin tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä ja tuplata säävarman verkon piirissä olevat asiakkaat. Vuonna 2011 toimitetusta sähköstä meni perille 99,9 %.

12 Tulevaisuuden energiaa etsimässä Auringosta peräisin olevaa energiaa on tarjolla rajattomasti. Aurinkotaloudessa auringon energiaa hyödynnetään suoraan aurinkosähkönä ja -lämpönä sekä epäsuorasti vesi-, meri-, tuuli- ja bioenergiana sekä maalämpönä. Fortumin pitkän aikavälin tavoitetilana on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö. Fortum on viime vuosina syventänyt näkemystään tulevaisuuden energiajärjestelmästä aurinkotaloudesta. Aurinkotalouteen siirtyminen muuttaa tulevaisuudessa energiantuotantoa ja -kulutusta sekä koko energiajärjestelmää. Tulevaisuudessa energiaa on myös kyettävä varastoimaan sekä siirtämään joustavammin maantieteelliseltä alueelta toiselle. Aurinkotaloudessa energiaa tuotetaan suotuisimmissa paikoissa ja siirretään joustavasti tarpeen mukaan. Aurinkotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen liittyviin haasteisiin.

13 Elämää helpottavia ratkaisuja kuluttajille Fortum kehittää monipuolisesti uusia palveluita uusia palveluita, jotka helpottavat energia ksua arkea. Fortum Charge & Drive on avaimet käteen -ratkaisu esimerkiksi pysäköintiyhtiöille ja kiinteistönomistajille, jotka haluavat tarjota joustavaa sähköautojen latausta matkapuhelinsovelluksella. Fortum Kotinäyttö -tuote tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa kulutustaan reaaliajassa. Kotinäyttö antaa suoraa palautetta energiatehokkuudesta sekä kustannuksista.

14 Fortum ja kestävä kehitys Fortum toimii aktiivisesti edistääkseen kestävää kehitystä huomioimalla liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen-, sosiaalisen- ja ympäristövastuun. SUURTEN EUROOPPALAISTEN SÄHKÖYHTIÖIDEN CO2-OMINAISPÄÄSTÖT, gco2/kwh sähköä, Vuonna 2011: 65 % Fortumin koko sähköntuotannosta ja 85 % Fortumin EU-alueen sähköntuotannosta CO 2 - päästötöntä DEI Drax RWE CEZ SSE Vattenfall E.ON Enel Dong EDP GdF Suez Europe Union Fenosa Keskimäärin 337 g/kwh Iberdrola PVO Fortum yhteensä EDF Verbund Fortum EU Statkraft Lähde: PWC & Enerpresse, Novembre 2011, Changement climatique et Électricité, Fortum. Kaikki luvut, lukuun ottamatta Fortum yhteensä, sisältävät vain eurooppalaisen tuotannon.

15 Fortum yhteiskunnallisena vaikuttajana Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä toimintamaissaan. Yhteistyö erityisesti pohjoismaisten yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on merkittävää. Vuonna 2011 Fortum jakoi yhteiskunnallista tukea yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Fortum lahjoitti Suomessa yliopistoille yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen lahjoitus (1,5 miljoonaa euroa), myönnettiin Aalto-yliopistolle. Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja tulevien sukupolvien energiantarjoaja. Sen vuoksi panostamme sponsorointiohjelmassamme tulevaisuuteen lapsiin ja nuoriin sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan. Fortum Tutor on yhdessä Palloliiton kanssa käynnistetty valtakunnallinen ohjelma, jonka avulla kehitetään jalkapallojunioreiden valmentajien taitoja. Tavoitteena on taata lapsille osaava ja kannustava valmentaja.

16 Mitä haluamme ja miksi Kestävät ratkaisut ovat toimintamme keskeinen lähtökohta. Fortumin tärkeimmät ilmastonmuutoksen hillintää tukevat toimenpiteet ovat hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristömyönteinen tutkimus- ja kehitystyö. Toimintaympäristömme kannalta on tärkeää muun muassa: Ennustettavuus jotta voidaan tehdä kestäviä päätöksiä tulevia sukupolvia varten. Nopeammat lupamenettelyt energiaalan investoinnit ovat usein mittavia, ja ne tehdään pitkällä tähtäimellä. Kauaskantoisia ja ennakoitavia pelisääntöjä tarvitaan investointien turvaamiseksi. Enemmän siirtokapasiteettia tehokkaalla markkinalla esteet ostajien ja myyjien välillä on minimoitu. Maiden välisiä rajoitteita siirtoyhteyksissä on vähennettävä, jotta sähkömarkkinasta saataisiin entistä joustavampi. Yhteiseurooppalaisen energiamarkkinan edistäminen ja pelisääntöjen harmonisointi sähkömarkkinoiden yhdentyminen ei lisää ainoastaan tehokkuutta; se turvaa myös toimitusvarmuuden, lisää kilpailua ja luo paremmat mahdollisuudet saavuttaa ilmastotavoitteet eri puolilla Eurooppaa.