Rakennusten kaukolämmitys Määräykset ja ohjeet

Transkriptio

1 Rakennusten kauklämmitys Määräykset ja hjeet K1/200

2 Sumen Kauklämpö ry 200 ISBN (nid.) ISBN x (pdf) Viite: Sky-kansi 1/1

3 Rakennusten kauklämmitys Määräykset ja hjeet

4

5 Sumen Kauklämpö ry Julkaisu K1/200 Lämmönkäyttötimikunta Rakennusten kauklämmitys. Määräykset ja hjeet Kauklämmitys n Sumessa rakennusten yleisin lämmitysmut, sen markkinasuus n lähes pulet lämmitysenergiasta. Kauklämmitys n Sumessa alkanut j 1950-luvulla. Alusta lähtien asiakkaat n liitetty kauklämpöverkkn pääsin epäsuralla kytkennällä. Sumen Kauklämpö ry laati ensimmäisen susituksen kuluttajalaitteiden kytkennöistä vunna 197. J tätä ennen, vunna 1967 li annettu hjeita lämmityslaitteiden mitituksesta ja rakenteesta. Susitukset ja hjeet vat muuttuneet vähitellen kk maan kattavaksi standardiksi. Yhtenäiset hjeet kk maassa vat kaikkien timialalla timivien etu. Tarkituksenmukaisilla laitteilla ja laadun-valvnnalla taataan asiakkaiden staman lämmitysenergian krkea laatu ja turvallisuus. Yhtenäiset vaatimukset laitteiden timinnille ja varusteille alentavat kustannuksia ja lisäävät kauklämmityksen kilpailukykyä. Tämän julkaisun määräysten ja hjeiden nudattaminen määritellään kauklämmitykseen liittyvän asiakkaan ja lämmönmyyjän välisessä yksityisikeudellisessa spimuksessa. Tämä julkaisu krvaa Sky:n julkaisun K1/1992 "Rakennusten kauklämmitys, määräykset ja hjeet". Julkaisu n laadittu siten, että määräykset eivät rajita alan kehitystä ja antavat suunnittelijille mahdllisuuden aikaisempaa paremmin sveltaa uusinta tietutta. Hyväksytty Julkaisu astuu vimaan Määräyksiä svelletaan jälkeen tapahtuvissa timituksissa. Lämmönkäyttötimikunta Puheenjhtaja Tum Tivanen Hyvinkään Lämpövima Oy Jäsenet Lauri Kskinen Jensuun Energia Oy Veli-Matti Mäkelä Mikkelin Ammattikrkeakulu Tim Neira Helsingin Energia Tim Pesnen Tampereen Sähkölaits Markku Saarenheim Rauman Energia Oy Henry Virtanen Lahti Energia Oy Sihteeri Mirja Tiitinen Sumen Kauklämpö ry

6

7 Sumen Kauklämpö ry K1/200 Lämmönkäyttötimikunta 1 SOVELTAMISALA, TARKOITUS JA PERUSTEET Sveltamisala Tarkitus Laitteiden hyväksyntä Timialan muut määräykset ja hjeet Määritelmiä Olsuhteet Eri yksikköjen välisiä muuntkertimia... 2 TEKNINEN LAITELA Teknisen laitetilan sijitus Teknisen laitetilan kk Laitteiden sijitus ja hulttilat Lämmitys ja ilmanvaiht Vesipiste ja viemäröinti Valaistus ja sähköpistrasia Tiednsiirt Lämpömäärämittarin sähköistys... 6 RAKENNUSTEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Perusvaatimukset Suunnittelun ja mitituksen lähtökhdat Lämmitystehntarve Mitituslämpötilat Uudisrakennukset Peruskrjaukset Ilmanvaihtpatterit Mitituspainehäviöt LÄMMÖNSIIRMET Mititusperiaatteet Lämmönsiirtimien mititusteh Käyttöveden lämmönsiirtimet Lämmityksen ja ilmanvaihdn lämmönsiirtimet Rakenneaineet Lämmönsiirtimistä annettavat tiedt Viranmaisten hyväksymiset, tyyppitestaukset SÄÄTÖLAITTEET Säätöjärjestelmät Säädön timintavaatimukset Säätöventtiilit Säätöventtiilien mititus Esimerkki lämmityksen säätöventtiilin mitituksesta Esimerkki käyttöveden säätöventtiilin mitituksesta Paine-ersäädin Rakennevaatimukset... 16

8 5..4 Rakenneaineet Käsikäyttölaitteet ja asennnsittimet Säätöventtiilien sijitus Lämpötilan tuntelimet Säätimet Tiednsiirt PUTKISTOT JA LIITOKSET Putket, putkisat ja mititus Hitsattavat teräsputket Putkikäyrät ja supistukset Kierteitettävät teräsputket Kupariputket Muviputket Ensiöpulen putkien mititus Liitstavat Teräsputkien liitkset Kupariputkien liitkset Muviputkien liitkset Liitsten tarkastus Justavat liittimet Lämpöliikkeen tasaaminen Maanalaiset jhdt VENTILIT JA VARUSTEET Rakenneaineet Sulkuventtiilit Kertasäätöventtiilit Lianerttimet Ilmanpist- ja tyhjennysventtiilit Lämpömittarit Painemittarit PUMPUT, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitys- ja käyttövesipumput Pumppujen hjaus ja säätö Pumppujen mititus Paisunta- ja varlaitteet Paisuntajärjestelmät Paisunta- ja täyttöputki Varventtiilit ja varusteet Paisuntasäiliö KYTKENNÄT JA LÄMMÖNJAKOKESKUKSET Lämmönjakkeskuskytkennät ja käyttöalueet Peruskytkentä 1, käyttöalue Peruskytkentä 2, käyttöalue Pientalkytkentä, käyttöalue Peruskytkentöjen varusteet Kierrätysilma- ja ilmanvaihtkneiden putkikytkennät... 27

9 9.2.1 Kierrätysilmakne Ilmanvaihtkne Kytkentäpiirustus Kytkentäpiirustuksessa esitettävät lämmitysverkstn timintalämpötilat Kytkentäpiirustuksen timintaselstukset Lämmönjakkeskukset Tehdasvalmiin lämmönjakkeskuksen timitusrajat ja varusteet Lämmönjakkeskusten säätölaitteet ja -järjestelmät sekä mittaukset Ohjauskeskus Lämpöeristykset, pintakäsittelyt ja merkinnät Lämmönsiirtimien merkintä Säätöventtiilin merkintä Pumpun merkintä Hälytykset Lämmönjakkeskuksen asennus Ääni Käyttö- ja hult-hjeet Lämmönjakkeskuksen takuu Lämmönjakkeskus painelaitteena KAUKOLÄMPÖLAITTEIDEN UUSINTA Yhteydenpit lämmönmyyjään Laiteuusinnan tteutusperiaatteet Laiteuusinnan tteutus ja -laajuus Laiteuusinnan suunnittelu ja asennustyö Suunnittelun ja mitituksen lähtökhdat Suunnitelma, timintakaavi Lämmönsiirtimet, lämmönjakkeskukset Säätöventtiilit, lämpötilan tuntelimet Pumput Paisunta- ja varlaitteet Sulkuventtiilit ja putkistt Lämpö- ja painemittarit Lämmönmyyjän laitteet LAADUNVARMISTUS JA TARKASTUKSET Kauklämmitys- ja LVI-suunnitelmat LVI-suunnittelijan tehtävät Laitetimittajien tehtävät Lämmönjakkeskuksen asennus ja vastaantt Laitteiden käyttööntt, käyttööntttarkastus Tiiviyske Lämmöntimituksen alitus Säätöjärjestelmän viritys ja timintake Kauklämpölaitteiden vastaantt, lpputarkastus Kauklämpölaitteiden timintake Laadunvarmistuksen dkumentinti Hultkirja Takuuajan timenpiteet Lämmönjakkeskuksen testaus käyttölsuhteissa... 47

10 12 SUUNNITTELUOHJEITA Lämmitystekniset tiedt, mititustaulukn 1 täyttöhjeet Lämmönjakkeskuksen laitteiden mititus, mititustaulukn 2 täyttöhjeet Lattialämmitys Kiertvesijhdn mititus ESIMERKKEJÄ Teknisen tilan laitteiden sijitusesimerkkejä Liikerakennuksen lämmönjakkeskuksen mititus Ilmanvaihtsiirtimen mititus, kun ilmavirta pulitetaan Vanhan asuintaln lämmönjakkeskuksen mititus Kahden säätöventtiilin mititus Varusteiden ja putkistn mititus Kytkentäesimerkkejä LIITE 1 Lämmönsiirrinten ja lämmönjakkeskusten CE-merkki LIITE 2 Viitestandardit ja -julkaisut

11 1 1 SOVELTAMISALA, TARKOITUS JA PERUSTEET 1.1 Sveltamisala Näiden määräysten nudattamisesta svitaan kauklämpöasiakkaan kanssa tehtävässä yksityisikeudellisessa spimuksessa. Määräyksiä ja hjeita nudatetaan vesikauklämpöön liitettävän/liitetyn rakennuksen (asiakkaan) kauklämmityslaitteiden suunnittelussa ja asennuksissa sekä niiden krjaus- ja muutstöissä. Käytettävien laitteiden tulee täyttää tässä julkaisussa esitetyt vaatimukset. 1.2 Tarkitus Näillä määräyksillä ja hjeilla määritellään rakennuksen kauklämmityslaitteiden suunnittelulle, asennukselle ja laitteille perusvaatimukset, jiden tteuttamisella taataan asiakkaiden laitteiden ja lämmönmyyjän kauklämpöjärjestelmän tehkas timinta. 1. Laitteiden hyväksyntä Käytettävien laitteiden ja varusteiden tulee lla tyyppitestattuja ja hyväksyttyjä kullinkin vimassa levien kansainvälisten ja kansallisten lakien, määräysten, asetusten ja standardien sekä Sumen Kauklämpö ry:n antamien määräysten, susitusten ja hjeiden mukaisesti. 1.4 Timialan muut määräykset ja hjeet Painelaitteita kskevat säännökset Sumen rakentamismääräyskkelma Sähkö-, pal-, asbesti-, yms. määräykset EN-standardit, SFS-standardit Paikallisten vesilaitsten määräykset Taltekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset TaltekniikkaRYL. 1.5 Määritelmiä Lämmönmyyjä n tässä julkaisussa käytetty nimitys lämmön timittajasta. Asiakas n tässä julkaisussa käytetty nimitys kauklämmitettävästä rakennuksesta/rakennuksista tai niiden mistajasta/haltijasta. Rakennuksen kauklämmityslaitteet vat lämmityslaitekknaisuus, jka kstuu asiakkaan kauklämpö- ja lämmityslaitteista.

12 2 Rakennuksen kauklämpölaitteet vat laitteita, jissa kauklämpövesi virtaa tai jtka säätävät asiakkaan lämmitysjärjestelmän kautta kiertävää kauklämpöveden virtaa. Rakennuksen lämmityslaitteet vat laitteita, jtka jakavat lämpöenergian lämmönsiirtimistä käyttökhteisiin. Kauklämmityksen kannalta leellisia vat laitteet ja kytkennät, jilla n suranainen vaikutus kauklämpöveden jäähtymiseen. Lämmönjakkeskus n lämmönmyyjän mittauskeskukseen, käyttövesi- ja lämmitysverkstihin sekä paisuntalaitteisiin liitettävä laitekknaisuus, jka sisältää lämmönsiirtimet, ensiöpulen ja mahdllisesti tisipulen säätölaitteet, pumppauslaitteet, venttiilit ja varusteet sekä tarvittavan putkistn. Ks. lämmönjakkeskuksen timitusrajat. Pientaln lämmönjakkeskus sisältää em. lisäksi lämmitysverkstn paisuntasäiliön. Ks. pientaln lämmönjakkeskuksen timitusrajat. Tekninen erittely n lämmönjakkeskuksen timittajan laatima luettel asiakkaalle timitettavasta laitekknaisuudesta mititusarvineen Piental n tässä julkaisussa rakennus, jnka lämpöhäviöiden summa n enintään 0 kw ja käyttöveden lämmityksen teh enintään 120 kw. Liittymisjht n lämmönmyyjän kauklämpöjhthaara kauklämpöverksta lämmönjakhuneeseen (mittauskeskukseen). Mittauskeskus n lämmönmyyjän lämmönmittauslaitteist, jka mittauslaitteiden lisäksi sisältää liittymisjhdn sulkuventtiilit ja lianerttimet sekä mahdlliset laitteet virtauksen rajittamiseksi. Asiakkaan putkist alkaa mittauskeskuksesta. Lämmönjakhune n rakennuksessa leva erillinen tila, jssa lämmönjakkeskus sijaitsee. Tekninen laitetila n rakennuksessa leva erillinen tila, jssa lämmönjakkeskuksen lisäksi vi sijaita muita yhdyskuntatekniikan vaatimia laitteita (esim. vesi-, sähkö- ja tietliikennejärjestelmien laitteita) Tilausteh (spimusteh) tarkittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista lämpöteha. Tilaustehn mittayksikkö n kw. Tilausvesivirta (spimusvesivirta) tarkittaa asiakkaan käyttöön varattua suurinta tuntista kauklämpöveden virtausta. Tilausvesivirran mittayksikkö n m /h. Tuntinen teh/vesivirta tarkittaa keskimääräistä teha/vesivirtaa liukuvan tunnin ajanjaksna. Ensiöpuli käsittää putkistn ja laitteet tai laitteiden sat, jissa kauklämpövesi virtaa tai jihin sen paine vaikuttaa.

13 Tisipuli käsittää putkistn ja laitteet tai laitteiden sat, jissa lämmönsiirtimissä lämmitettävä neste virtaa tai jihin sen paine vaikuttaa. Kauklämmön tulputkessa lämmönmyyjältä tuleva kauklämpövesi tulee tutantlaitkselta asiakkaan lämmönjakkeskukseen. Kauklämmön paluuputkessa kauklämpövesi palaa asiakkaan lämmönjakkeskuksesta takaisin tutantlaitkselle. Lämmitysverkstn menputkessa tisivesi virtaa rakennuksen lämmityslaitteille. Lämmitysverkstn paluuputkessa virtaa lämmönjakkeskukseen palaava vesi. Lämpöurakitsija n kauklämmityslaitteiden asennuksia tekevä, lämmönmyyjän hyväksymä yritys. 1.6 Olsuhteet Kauklämpölaitteiden materiaalien n ltava sellaisia, että laite nrmaaleissa käyttölsuhteissa asianmukaisesti hidettuna täyttää sille asetetut vaatimukset käyttöikänsä ajan. Kauklämpölaitteiden suunnittelulämpötila (sisällön krkein lämpötila) n 120 C. Laitteiden ja varusteiden tulee kestää jatkuvassa käytössä kyseisen verkstn (lämmitys, ilmanvaiht, käyttövesi) suunnittelulämpötila. Laitteiden suunnittelupaine (suurin käyttöpaine) n ensiöpuli 1,6 MPa käyttövesiverkstt 1,0 MPa lämmitysverkstt 0,6 MPa. Lämmönmyyjä antaa mititusta varten tiedt asiakkaan käytettävissä levasta kauklämpökiertveden paine-ersta käyttölsuhteissa vaihtelurajineen. Paine-er mittauskeskuksen jälkeen n vähintään 60 kpa. 1.7 Eri yksikköjen välisiä muuntkertimia 1 kwh = 600 kj = 0,86 Mcal 1 Mcal = 1,16 kwh = 4,1868 MJ 1 kj = 1 kws = 0,2778 Wh 1 kw = 0,86 Mcal/h = 102 kpm/s 1 kpa = 0,01 bar = 0,1 mvp 1 m /h = 0,278 dm /s = 0,278 l/s

14 4 2 TEKNINEN LAITELA 2.1 Teknisen laitetilan sijitus Teknisen laitetilan sijitus selvitetään ja svitaan lämmönmyyjän kanssa suunnittelun alkuvaiheessa. Uudisrakennuksen teknisen laitetilan sijitusperiaatteita vat Yhdyskuntateknisten järjestelmien liitynnät (kauklämpö, vesi, sähkö, tietliikenne yms.) keskitetään rakennuksessa samaan paikkaan. Tällöin liittymisjhdt ja kaapelit vidaan kustannusten säästämiseksi sijittaa samaan kaivantn ja eri sapulten hidssa ja valvnnassa levat laitteet saadaan tilihin, jihin n yhteinen käynti suraan ulka. Tekninen laitetila sijitetaan rakennuksessa siten, että liittymisjht kauklämpöverksta tekniseen laitetilaan n mahdllisimman lyhyt. Teknisen laitetilan sijituksessa n humiitava laitteiden aiheuttama ääni siten, että asuinhuneistissa sallittu äänitas ei ylity. Sisäänkäynti tekniseen laitetilaan järjestetään uudisrakennuksissa suraan ulka. Teknisen laitetilan vi merkitään tekstillä "Lämmönjak" tai "Tekninen laitetila". Tilihin, jissa lämmönmyyjän laitteet sijaitsevat, järjestetään pääsy lämmönmyyjän hyväksymällä tavalla. 2.2 Teknisen laitetilan kk Tekninen laitetila mititetaan asennettavien laitteiden tilantarpeiden mukaan. Pientalissa ja muissa pienissä rakennuksissa vidaan kaikki tekniset laitteet sijittaa samaan tilaan niiden erityisvaatimukset humin ttaen. Tekniseen laitetilaan varataan laitteita varten riittävä tila siten, että niiden tarkituksenmukainen sijittelu n mahdllista ttaen humin käytön ja hulln tarpeet. Taulukk A. Kauklämpölaitteiden vaatima hjeellinen tilantarve. Muille samaan tilaan sijitettaville laitteille n varattava erikseen riittävästi tilaa. Lämmityksen ja ilmanvaihdn tehntarve kw Asuinrakennuksen tilavuus m Kauklämpölaitteiden vaatima tila m

15 5 Js kauklämpölaitteiden kanssa samaan tilaan sijitetaan esim. sähköpääkeskus, keskuspölynimuri, ilmanvaihtlaite tai muita laitteita, niille n varattava erikseen riittävästi tilaa. Teknisen laitetilan ratkaisumalleja n esitetty khdassa Laitteiden sijitus ja hulttilat Lämmönmyyjä määrittelee mittauskeskuksen sijituksen ja tilantarpeen. Mittauskeskus sijitetaan liittymisjhdn kannalta edullisimpaan paikkaan. Mittauskeskuksen eteen varataan vapaata hulttilaa 800 mm sen kk pituudelta. Hulttilan krkeuden n ltava vähintään 2000 mm. Lämmönjakkeskuksen hulta tarvitseville sivuille jätetään vapaata hulttilaa vähintään 600 mm. Sähkölaitteille n varattava sähköturvallisuusmääräysten mukainen hulttila. 2.4 Lämmitys ja ilmanvaiht Teknisen laitetilan sisälämpötilan n ltava yli 10 C. Lämpötila ei saa nusta yli 5 C:en. Tekninen laitetila varustetaan riittävällä ja tarvittaessa säädettävällä ilmanvaihdlla. Lämpötilan nusu estetään ensisijaisesti putkistjen ja laitteiden lämmöneristyksellä. 2.5 Vesipiste ja viemäröinti Tekninen laitetila ja mahdllinen lämmönmittauskeskuksen erillinen sijitustila varustetaan viemäröinnillä. Tekniseen laitetilaan asennetaan kylmä- ja lämminvesipisteet, vesikaluste varustetaan letkuliittimellä. 2.6 Valaistus ja sähköpistrasia Tekninen laitetila varustetaan maaditetulla pistrasialla ja kiinteästi asennetulla valaistuksella, jnka teh mittareiden ja säätölaitteiden läheisyydessä mitattuna n vähintään 150 luxia. 2.7 Tiednsiirt Lämmönmyyjällä n ikeus sijittaa rakennukseen lämmönkäytön ja laitteiden timinnan seurantaa varten tarvittavia laitteita ja järjestelmiä. Uudisrakennusten ja mahdllisuuksien mukaan myös peruskrjattavien rakennusten tekninen laitetila kaapelidaan tiednsiirtliittymää varten. Liitsrasia sijitetaan mittauskeskuksen läheisyyteen.

16 6 2.8 Lämpömäärämittarin sähköistys Lämpömäärämittarin sähköistys tehdään paikallisten hjeiden mukaan. Yleishje: Mittarin ryhmäjhtna käytetään jhdinta MMJ x 1,5 mm 2 S. Ryhmäjhtn ei saa liittää muita kulutuskjeita eikä siinä saa lla jatkksia tai välirasiita. Ryhmäjht n sujattava 10/25 A sinetöitävällä varkkeella, jka sijitetaan ensisijaisesti pääkeskukseen ja yleensä keskuksen mittaamattmaan saan. Vanhissa rakennuksissa tai pääkeskuksen llessa kaukana teknisestä laitetilasta vidaan ryhmäjht kytkeä teknisen laitetilan ryhmäkeskukseen Rakennusvaiheen aikainen tilapäinen syöttökaapeli vidaan kytkeä lämmönjakkeskuksen ryhmäkeskukseen ennen pääkytkintä. Lämpömäärämittarin ja lämmönjakkeskuksen autmatiikan ryhmäjhtjen varkkeet n kytkettävä samaan vaiheeseen riippumatta siitä, missä varkkeet sijaitsevat. RAKENNUSTEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT.1 Perusvaatimukset Rakennuksen kauklämpöjärjestelmät suunnitellaan ja tteutetaan siten, että rakennuksessa saavutetaan hyvälaatuinen sisäilmast kaikissa tilissa ja lsuhteissa. Tavitteena n energian mahdllisimman tehkas käyttö, jllin energiankulutus ja tehntarve n mahdllisimman alhainen. Kauklämmityslaitteiden mitituksessa ja valinnassa tetaan humin seuraavat vaatimukset: säätöjärjestelmät kykenevät speuttamaan energianhankinnan niin, että auringn säteilystä, ihmisistä, valaistuksesta yms. syntyvät lämpökurmat tulevat tilakhtaisesti hyödynnetyiksi rakennuksen lämmityksessä virtauspiirien timintalämpötilat vat säädettävissä ja ne pidetään lämmityskaudella mahdllisimman alhaisella taslla laitteistt timivat mitteettmasti muuttuvissa paine-er-lsuhteissa energian- ja tehntarpeen ptiminti n mahdllista..2 Suunnittelun ja mitituksen lähtökhdat Suunnittelussa tulee tarkastella kauklämmityslaitteita aina kknaisvaltaisesti myös laiteuusinnissa. Laitteiden mitituksen tulee perustua laskennallisiin tai tdellisiin mitattuihin timinta-arvihin.

17 7 Lämmönmyyjälle timitetaan kauklämpötehn ja -vesivirran määräämistä sekä energiankulutuksen arviintia varten lämmitystekniset tiedt ja lämmönjakkeskus-taulukiden mukaiset tiedt (taulukiden täyttöhjeet vat khdassa 12 ja esimerkkitäyttöjä n esitetty khdassa 1).. Lämmitystehntarve Uudisrakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdn tehntarpeet lasketaan Sumen rakentamismääräyskkelman määräysten ja hjeiden mukaisesti. Muissa kuin uudisrakennuksissa lämmitystehntarve lasketaan käytettävissä levien kulutustietjen ja mittausten perusteella. Mitituksessa tulee ttaa humin, nk rakennusta ja lämmityslaitteita käytetty ikein (esim. sisälämpötilat, ilmanvaihdn käyttöajat, ilmavirrat). Suunnitteluhjesan khdassa 1 n hjeita ja esimerkkejä lämmitystehn laskemiseksi..4 Mitituslämpötilat.4.1 Uudisrakennukset Uudisrakennusten lämmitysjärjestelmien mitituslämpötilat vat vapaasti valittavissa taulukssa B mainituin rajituksin. Laajennusten lämmitysjärjestelmät mititetaan kuten uudisrakennukset. Taulukk B. Lämmönsiirtimien mitituslämpötilat. Käyttöveden lämmönsiirtimet Lämmityksen yms. lämmönsiirtimet mititusulklämpötilassa LÄMMÖNSIIRMIEN MITOITUSLÄMPÖLAT C alkulämpötila TULO ENSIÖ lppulämpötila PALUU TOISIO alkulämpötila lppulämpötila PALUU MENO 70 enintään enintään 45 enintään 40 enintään 70 lattialämmitys enintään 45 Humautukset (lämmityksen ja ilmanvaihdn lämmönsiirtimet) Ensiöpulen paluulämpötila saa lla enintään 5 C krkeampi kuin tisipulen paluulämpötila

18 8 Lämmönsiirtimen tehn riittävyys tulee tarvittaessa tarkistaa myös muissa timintapisteissä niissä vallitsevilla lämpötililla (esim. ilmanvaihdn lämmityssiirrin alimmalla ulklämpötilalla, jssa ilmanvaihtjärjestelmä timii vielä täydellä ilmavirralla). Lämmönmyyjä antaa laskennan perusteeksi tiedn kauklämmön tullämpötilasta eri ulklämpötililla. Js em. tieta ei le saatavissa, vidaan ensiöpulen tullämpötilana käyttää seuraavia arvja: Ulklämpötila t x krkeampi kuin 8 C 70 C Kauklämmön tullämpötila (js paikkakuntakhtaista tieta ei le käytettävissä) enintään 8 C 115 C ( t u t x 45 C ) (8 C t u ) t u = paikkakunnan mititusulklämpötila, C t x = tarkasteltava ulklämpötila, C.4.2 Peruskrjaukset Peruskrjauksen yhteydessä mitataan lämmitysjärjestelmien timinta-arvt (lämpötilat, virtaukset), jtka vat perusteena uusien mititusarvjen määrityksessä. Timinta-arvja tarkasteltaessa ja uusien arvjen valinnassa tulee ttaa humin, nk rakennusta käytetty suunnitellusti ja tarkituksenmukaisesti (esim. sisälämpötilat, ilmanvaihdn käyttöajat, ilmavirrat). Peruskrjauksissa lämmityksen menveden lämpötila n krkeintaan 80 C, lämmitysverkstn paluuveden mitituslämpötila saa lla krkeintaan 60 C..4. Ilmanvaihtpatterit Ilmanvaihtpatterit mititetaan lämpötililla 60/40 C mititusulklämpötilassa. Ilmanvaihtpatterien tehn riittävyys n tarkistettava myös täyden ilmanvaihdn ulklämpötilassa k. tilanteessa esiintyvillä tisiverkstn lämpötililla (ks. esimerkki 2)..5 Mitituspainehäviöt Lämmönsiirtimien, putkistn ja varusteiden suurimmat sallitut painehäviöt vat: ensiö tisi käyttövesisiirtimet 20 kpa 50 kpa muut siirtimet 20 kpa 20 kpa putkistt ja varusteet säätöventtiileitä lukuun ttamatta (khta 1.6) 5 kpa 5 kpa

19 9 Sumen Kauklämpö ry Lämmönkäyttötimikunta LÄMMITYSTEKNISET EDOT Rakennuksen käyttötarkitus Rakennusten lukumäärä Rakennustilavuus (SFS 519) Sisälämpötila(t) kpl m C Asuntjen lukumäärä (Liikehuneistjen yms. lukumäärä) Lämpimän käyttöveden mititusvirtaama KAUKOLÄMMITYKSEN LÄMMITYSTEHOT LAITERYHMÄKOHTAISES ERITELTYNÄ Laiteryhmä Mititus C - C Käyttövesipiiriin liitetyt lämmityslaitteet - kpl dm /s Täyden ilmanvaihdn alimmassa Paikkakunnan mititusulklämpötilassa - C ulklämpötilassa - Jhtuminen ja vut Ilmanvaiht LÄMMITYSTEHON ERITTELY (kw) Yhteensä Jhtuminen ja vut Ilmanvaiht C Yhteensä Lämmityspatterit Lattialämmitys - - Kierrätysilmapatterit kpl - Ilmanvaihtpatterit kpl - Jälkilämmityspatterit kpl TARVITTAVA KAUKOLÄMPÖTEHO + Teh lämmöntalteentsta + Muu lämmitysteh LÄMMITYSTEHOT YHTEENSÄ Kauklämpövesivirta (ilman käyttövettä) Kauklämpöenergian kulutus / vusi dm /s dm /s MWh/a LISÄETOJA Urakitsijan merkinnät Lämmönmyyjän merkinnnät Khteen tunnistetiedt (Otsikktaulu)

20 10 Sumen Kauklämpö ry Lämmönkäyttötimikunta LÄMMÖNJAKOKESKUS Khde LÄMMÖNSIIRMET Valmistaja Malli Teh Virtaus Lämpötilat Painehäviö SÄÄTÖVENTILIT Valmistaja Malli Virtaus Painehäviö Kk / kvs-arv Säätökeskus kw dm /s C - C kpa Käyttövesi LS 1 ensiö tisi Käyttövesi TV 1 Lämmitys LS 2 Ilmanvaiht LS ensiö tisi ensiö Lämmitys TV 2 Ilmanvaiht TV dm /s kpa DN / k vs / / / tisi KIERTOVESIPUMPUT Käyttövesi P 1 Lämmitys P 2 Ilmanvaiht P Valmistaja Malli / lisätiedt / / / Virtaus Nstkrkeus Mttrin ttama teh dm /s kpa W VERKOSTO, PAISUNTA- JA VAROLAITTEET Lämmitysverkst Ilmanvaihtverkst Verkstn tilavuus / painehäviö dm / kpa / / Paisuntasäiliön tilavuus / esipaine dm / kpa / / Varventtiilin kk / avautumispaine DN / kpa / / PAINE-EROSÄÄDIN Valmistaja / malli / Virtaama / painehäviö dm /s / kpa / Kk / k vs -arv DN / k vs / Asetusarv kpa N: kpl Laite Mititus LISÄETOJA: LÄMMÖNMYYJÄN ILMOITTAMA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PAINE-ERO kpa

21 11 4 LÄMMÖNSIIRMET 4.1 Mititusperiaatteet Lämmönsiirtimet mititetaan vastaamaan tarvittavaa hetkellistä lämmitysteha. Mitituksessa pyritään mahdllisimman tehkkaaseen kauklämpöveden jäähdytykseen kaikissa käyttötilanteissa. Lämmönsiirtimien ensiö- ja tisipulen kk vesivirta hjataan lämpöpintjen kautta. Js tisiverkstn mitituslämpötilaer n pieni (esim. lattialämmitysjärjestelmissä), vidaan sa tisipulen vesivirrasta hjata lämmönsiirtpintjen hi. Tisimenvettä ei saa sekittaa jäähtymättä tisipaluuveteen. 4.2 Lämmönsiirtimien mititusteh Käyttöveden lämmönsiirtimet Käyttöveden mititusvirtaamana käytetään Sumen rakentamismääräyskkelman (RakMK) san D1 "Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistt" lämpimän käyttöveden jakjhdn mititusvirtaamaa. Siirtimen teh mititetaan siten, että siitä saatavan käyttöveden lämpötila mititusvirtaamalla n 55 C. Käyttöveden vesivirran tulee lla vähintään 0, dm /s, jka vastaa lämmönsiirtimen lämpöteha 57 kw. Käyttöveden jatkuvan virtauksen virtausnpeus kupariputkissa saa lla enintään 1,0 m/s ersikrrsivaaran takia. Mititusnpeutena käytetään 0,5 m/s /RakMK D1/ Lämmityksen ja ilmanvaihdn lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet mititetaan suurimman esiintyvän lämmitystehn mukaisilla lämpötililla. Jaksittaisen lämmityksen yhteydessä seisntajaksn jälkeinen tehhuippu n ilmitettava tdellisena mititustehna. Suunnitelmissa n lisäksi esitettävä siirtimen timinnan tarkastelu siinä käyttötilanteessa, jssa siirtimen virtaamat vat suurimmat (esim. täyden ilmanvaihdn alimmassa lämpötilassa). Js lämmönsiirtimen valinnassa tetaan humin mahdllinen tehvaraus, ilmitetaan suunnitelmassa lpullista teha vastaavat timinta-arvt lisätietina. Ensiöpulen virtaamat lasketaan ja ilmitetaan lämmönsiirtimen tdellisen jäähdytyksen mukaisesti. Glyklivesiliusta käytettäessä tulee liuksen minaisuudet lämmönsiirrssa ttaa humin siirtimen mitituksessa. Liuksen sessuhteet ja minaisuudet ilmitetaan suunnitelmassa.

22 12 4. Rakenneaineet Käytettävien materiaalien tulee nrmaaleissa käyttölsuhteissa säilyttää mekaaniset minaisuutensa eikä niissä saa esiintyä lämmönsiirtimen teknisiä minaisuuksia heikentäviä syöpymis- tms. vauriita. Elastisten tiivisteiden ja materiaalien kimm-minaisuuksien säilymisestä n saatava valmistajalta pitkäaikainen takuu. Laitteiden esitteissä tulee lla selvitys materiaalien kestajasta ja vaihttarpeesta. Kumiphjaisia materiaaleja vidaan käyttää vain erikistapauksissa. Suunnittelijan n selvitettävä käyttöveden laatu ja tettava humin sen aiheuttamat vaatimukset. Lämmönsiirtpinnissa ja käyttöveden lämmönsiirtimen tisipulella n hiiliteräksen käyttö kielletty. Kestäviä materiaaleja lämmönsiirtpinnissa vat esim. rustumatn teräs (esim. AISI 04), hapnkestävä teräs (esim. AISI 16) ja kupari. 4.4 Lämmönsiirtimistä annettavat tiedt Lämmönsiirtimen valmistajan/maahantujan n pyydettäessä esitettävä tarjamansa siirtimen lämmönsiirttekniset tiedt, aikavakit ja mitituslaskelmat. Tiedista n selvittävä lämmönsiirtimen timinta-arvt eri kurmitustilanteissa. Valmistajan/maahantujan tulee pyydettäessä antaa selvitys kaikista lämmönsiirtimessä käytetyistä materiaaleista ja materiaalianalyyseistä. 4.5 Viranmaisten hyväksymiset, tyyppitestaukset Kauklämpöverkkn liitettävien lämmönsiirtimien tulee lla painelaitemääräysten mukaisia. Lämmönsiirtimien ja mititusmenetelmien tulee lla tyyppitestattuja kullinkin vimassa levien standardien, määräysten ja hjeiden mukaisesti. 5 SÄÄTÖLAITTEET Kaikki tässä levat määräykset ja hjeet kskevat sekä ensiö- että tisipulen säätölaitteita, js muuta ei le erikseen mainittu. 5.1 Säätöjärjestelmät Tässä julkaisussa annettujen määräysten ja hjeiden tavitteena n hyvän säätötulksen aikaansaaminen kullisessakin käyttötilanteessa ja kullinkin vallitsevissa lsuhteissa. Tulkseen vidaan päästä useilla eri tavilla, jita ei tässä julkaisussa rajiteta tai aseteta paremmuusjärjestykseen.

23 1 Kauklämmitetyn rakennuksen säätö- ja valvntajärjestelmien timinnalle asetetaan seuraavat tavitteet: Rakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdn säätöjärjestelmät ttavat humin rakennuksen lämpödynamiikan, ilmaisenergiat yms. mahdllisimman tarkasti siten, että rakennuksen kaikissa tilissa n hyvä terveellinen ja viihtyisä sisäilmast sekä mahdllisimman pieni tehntarve ja energiankulutus. Käyttöveden säätölaitteiden timinta takaa tasalämpöisen lämpimän käyttöveden lämpötilan kaikissa suunnitelluissa käyttötilanteissa Säätölaitteet vat viritettävissä kullisenkin tilanteen ja vaatimusten mukaisesti siten, että hyvä säätötuls saavutetaan. Asiakas vi ptimida tarvitsemaansa kauklämpöteha käytössään levan tariffin tarjamien mahdllisuuksien mukaisesti. 5.2 Säädön timintavaatimukset Säätöjärjestelmät kutakin säätöpiiriä varten suunnitellaan, valitaan, mititetaan, asennetaan ja viritetään siten, että haluttu lpputuls saavutetaan kaikissa käyttötilanteissa. Asiakkaalle asennettu säätöjärjestelmä täyttää seuraavat vaatimukset lämmönmyyjän ilmittamissa käyttölsuhteissa: 1. Suurin pysyvä pikkeama asetusarvsta +/- 2 C Sallittu palautumisaika muutksen alkuhetkestä siihen hetkeen, kun em. vaatimus täyttyy 2 minuuttia 2. Suurin hetkellinen pikkeama asetusarvsta lämmityksen säätöjärjestelmät muut säätöjärjestelmät. Sallittu jatkuva hujunta käyttöveden säätöjärjestelmät muut säätöjärjestelmät +/- 5 C +/-10 C +/-2 C +/- 0,5 C 5. Säätöventtiilit 5..1 Säätöventtiilien mititus Säätöventtiilit mititetaan khdan 4.2 mukaisesti saatujen lämmönsiirtimen mititusarvjen mukaisilla virtaamilla ja tehilla sekä khdan.4 mukaisilla lämpötililla sekä nrmaaleissa käyttölsuhteissa vallitsevalla paine-erlla. Lämmönmyyjän tulee antaa mititusta varten tiedt asiakkaan käytettävissä levasta paine-ersta käyttölsuhteissa vaihtelurajineen.

24 14 Säätöventtiilin k v -arv lasketaan kaavalla k v. V m p / h bar V = mititusvirtaama p = mitituspainehäviö Vähimmäispaine-er, jilla laitteiden n timittava, n 60 kpa. Säätöventtiilin painehäviön tulee lla vähintään pulet lämmönjakkeskuksen kyseisen säätöpiirin kknaispainehäviöstä, ts. säätöventtiilin auktriteetti eli vaikutusaste β n suurempi kuin 0,5. p p sv mit p sv = valitun säätöventtiilin painehäviö mititusvirtaamalla p mit = lämmönmyyjän ilmittama käytettävissä leva paine-er. Kahta tai useampaa rinnankytkettyä säätöventtiiliä (em. timinta vi lla myös yhdessä venttiilissä) tulee käyttää pientalja lukuun ttamatta sillin, kun säädettävä teh vaihtelee laajalla alueella. Pienempi venttiili mititetaan krkeintaan 0 prsentin mititusteha vastaavalla virtaamalla. Venttiilien timinta hjataan lpputulksen kannalta ptimaalisesti Esimerkki lämmityksen säätöventtiilin mitituksesta Lämmityssiirtimen ensiöpulen virtaus n 1,29 dm /s = 4,64 m /h. Lämmönmyyjän ilmittama paine-er n 100 kpa, jsta siirtimen painehäviö n 7 kpa ja putkistn 5 kpa. Säätöventtiilin mitituspainehäviö n siis 88 kpa = 0,88 bar. k v 4,64 0,88 4,95 Venttiiliksi valitaan k v -arvltaan lähinnä seuraavaksi suurempi venttiili eli k vs = 6,, jllin venttiilin aiheuttama painehäviö n 2 4,64 psv 0,54 bar 54 kpa 6, Tarkistetaan valitun säätöventtiilin vaikutusaste β. 54 kpa 100 kpa 0,54 Vaikutusaste n suurempi kuin 0,5, jten venttiilin k vs -arvksi vidaan valita 6,.