Informaatiotekniikka sähkönjakelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informaatiotekniikka sähkönjakelussa"

Transkriptio

1 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Loppuraportti

2 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Teknologiaohjelma TESLA informaatiotekniikka sähkönjakelussa toteutettiin vuosina Ohjelman käynnistymistä edelsi kartoitustyö, jonka päämääränä oli selvittää sähkönjakeluun liittyviä tutkimustarpeita. Työ ajoitettiin siten, että sen tulokset olivat käytettävissä Sähkölaitosautomaation tutkimusohjelma EDISONin päättyessä vuonna Kartoitustyön pohjalta TESLAn tavoitteeksi asetettiin informaatiotekniikan soveltaminen sähkön jakelu- ja myyntitoimintoihin siten, että valmistava teollisuus voi tarjota aikaisempaa tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisuja eri sähkömarkkinaosapuolien tarpeisiin. Ohjelma pyrki myös parantamaan uusien tuotteiden ja palvelukonseptien avulla maamme jakeluverkkojen käyttöastetta ja sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuutta sekä kehittämään eri osapuolten edellytyksiä toimia sähkömarkkinoilla tuottajina, jakelijoina, myyjinä ja kuluttajina. Koska Suomi vapautti sähkömarkkinansa ensimmäisten maiden joukossa, oli tavoitteena myös saada aikaan vientituotteita avautuville sähkömarkkinoille muualle Eurooppaan ja laajemmallekin. TESLAan kuului sekä yritysten että tutkimusyksikköjen projekteja. Ohjelman alussa painopiste oli tutkimusprojekteissa. Ohjelman loppua kohti painopistettä siirrettiin yritysvetoisiin projekteihin ja pyrittiin näin varmistamaan tutkimustulosten siirtyminen tuotteisiin ja osaksi käytännön toimintaa. TESLAn aikana syntyi laaja valmistavan sähköteollisuuden, ohjelmistotalojen, sähköyhtiöiden ja tutkijaosapuolten yhteistyöverkosto, joka mahdollisti uusien ideoiden nopean testaamisen aluksi laboratoriossa ja myöhemmin kenttäkokein ja pilottiasennuksin. TESLA tuotti merkittävää uutta osaamista ja tuotteita mm. jakeluverkkojen vianpaikannukseen ja tilaseurantaan, sähkökaupan hallintaan sekä teollisuuden sähköjärjestelmien käyttöön ja kunnossapitoon. Tehty työ loi hyvän pohjan sähkönjakelualan yritysten kilpailukyvyn kehittämiselle. TESLA myös suuntasi korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa ohjelman aikana perustettiin kolme professorinvirkaa, joissa opetus- ja tutkimusalana on informaatiotekniikka sähkövoimajärjestelmissä. Ohjelman jälkeen on tärkeää, että luotu osaaminen ja tieto hyödynnetään tehokkaasti ja että syntyneet yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa. Sähkön laadun merkityksen kasvu, sähkövoimajärjestelmän käyttövarmuuden ylläpito, jakeluverkkojen eliniän hallinta ja hajautetun tuotannon verkkoonkytkentä ovat esimerkkejä haasteista, jotka ovat edessä tulevaisuudessa. TESLA on luonut tietopohjaa myös näihin haasteisiin liittyvien kysymysten ratkomiselle.

5 Tässä julkaisussa kuvataan teknologiaohjelman toteutus ja tulokset sekä esitetään tiiivistetysti ohjelmassa toteutetut projektit. Tekes kiittää kaikkia TESLA -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä rakentavasta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelmapäällikkö Matti Lehtoselle ja ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle. Marraskuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tämä raportti sisältää Teknologiaohjelma TESLAn päätulokset. TESLA Informaatiotekniikka sähkönjakelussa , on viisivuotinen teknologiaohjelma, jota on toteutettu yhteistyössä VTT Prosessien, korkeakoulujen sekä alan teollisuuden kanssa. Rahoitus on pääosin tullut Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä sekä sähköyhtiöiltä ja valmistavalta teollisuudelta. TESLAn keskeisenä ajatuksena on ollut informaatiotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan. Tavoitteena on ollut vahvistaa sekä alan valmistavan teollisuuden että myös sähköyhtiöiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Eräs suurimmista liikkeellepanevista voimista on ollut sähkömarkkinoiden vapautuminen, joka Euroopan mittakaavassa on avannut kokonaan uusia markkinoita sähkökauppaan liittyville tuotteille ja joka tulee perusteellisesti vaikuttamaan myös sähköverkkoliiketoimintaan liittyviin tekniikoihin, tuotteisiin ja menettelytapoihin.

7 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Teknologiaohjelman tausta Tarpeet eri osapuolien kannalta Sähköyhtiöt Sähköteollisuus Sähkönkäyttäjät Kansantalous ja energiapolitiikka Kehitystrendit Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Tutkimusohjelman hallinto ja organisointi Tulosten hyödyntäminen Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Sähkön jakeluverkkotoiminnan laadun kehittäminen Sähkön laadun hallinnan kehittäminen Verkostoautomaation hyödyntäminen keskijänniteverkkojen komponenttien kunnonvalvonnassa Custom power Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaatio, tiedonsiirto ja sähkön laatu KETE, Kennoterminaali sähkölaitosten johtolähtösuoja Sähkön laadun seurantatekniikka jakeluverkoille Käytöntukijärjestelmä osana uuden sukupolven verkostoautomaatiota Sähkönjakeluverkoston tilaseurannan kehittäminen Reaaliaikainen sähköverkon tilaseuranta Verkoston vikatilanteiden hallinnan kehittäminen Kennokeskusjärjestelmä Keskijänniteverkkojen vikailmaisin Sähkönjakeluverkon häiriöiden keston ja lukumäärän minimointi TSC-muuntamokontrolleri Langaton virta- ja jänniteanturi Teollisuussähköjärjestelmiin liittyvät projektit Teollisuussähköjärjestelmien hallinta, vuodet Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Teollisuussähköjärjestelmien hallinta....56

8 9 Sähkökaupan järjestelmien ja kysynnän hallinnan projektit Hinnanennustamismallin implementointi Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Energianhankinnan suunnittelumenetelmien kehitystyö Nopea tiedonsiirto sähkönjakeluverkossa Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Sähkökauppa ja kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Tase Tuotannon suunnittelu avoimille sähkömarkkinoille Tiedonsiirto sähköverkossa -pilotti Liikenteen hallinta ja tievalaistuksen ohjaus Energiakaupan tietojärjestelmien integraatiokonsepti Uudenaikaisen energiakaupan mittausten, sopimusten ja riskienhallintajärjestelmä Energiajärjestelmien kulutusta ja häviötä ennustavan neuroverkko-ohjelman teknologian tutkiminen Edistyksellinen massakaukoluenta-, ohjaus- ja mittausjärjestelmä IVO-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Fortum-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Vapaan sähkökaupan mittausjärjestelmän kehittäminen (VMS) Sähkön siirron laatu- ja kuormitusmittarin kehittäminen Vuoden 2002 yrityshankkeita Loppupäätelmät Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...103

9 1 Teknologiaohjelman tausta Teknologian kehittämiskeskus Tekes tilasi toukokuussa 1996 Suomen Sähköenergialiitto r.y.:ltä selvityksen siitä, minkälaisia tarpeita on tutkimustoiminnalle sähkönjakeluyhtiöiden automaatioon liittyen teknologiaohjelma EDISONin päätyttyä vuoden 1997 lopussa. Tehtyjen selvitysten nojalla on päädyttiin esittämään uuden viisivuotisen tutkimusohjelman käynnistämistä nimellä Informaatiotekniikka sähkönjakelussa. Hieman myöhemmin ohjelma päätettiin ristiä TESLAksi. Nicola TESLA oli keksijä, joka kehitti nykyään vakiintuneen kolmivaihejärjestelmän, tehden epätahtimoottorin ja laajat integroidut sähkövoimajärjestelmät mahdollisiksi. Samalla Edisonin kehittämä ja laajasti patentoima tasavirtajärjestelmä vanhentui teknisesti. Seuraavassa esitetään aluksi tutkimustoiminnan tarpeisiin vaikuttaneet seikat eri osapuolten kannalta ja tarkastellaan alalla voimakkaimmin vaikuttaneita kehitystrendejä. Näistä johdettiin tutkimukselle asetettavat painopisteet sekä TESLA-ohjelman konkreettiset tavoitteet. 1

10 2 Tarpeet eri osapuolien kannalta 2.1 Sähköyhtiöt Sähköyhtiöiden toimintaympäristö oli muuttunut voimakkaasti TESLAa edeltäneiden vuosien aikana. Sähkömarkkinoiden vapautuminen oli johtanut liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Liiketaloudellinen tehokkuusajattelu oli vallannut alaa myös sähkönjakelutoiminnassa energian myynnin tultua markkinalähtöisen kilpailun piiriin ja verkkoyhtiöiden muututtua sijoituskohteiksi. Näkyvimpänä muutoksena edellisestä oli ollut toiminnan tehostamistarve. Tämä koskee sekä organisaatioiden toimintaa, että sähköyhtiöiden omaisuuden hoitoa. Verkkoyhtiöiden kannalta keskeiseksi asiaksi oli tullut verkosto-omaisuuden hallinta ja verkoston kapasiteetin tehokas käyttö. Tällä asialla on huomattava taloudellinen merkitys, sillä verkostojen jälleenhankinta-arvo on noin 8 mrd. euroa. Verkosto-omaisuuden hallinta sisältää mm. kunnossapitotoiminnan organisoinnin, komponenttien eliniän seurannan ja uusinvestointien entistä tarkemman suunnittelun. Kapasiteetin käyttöastetta taas voidaan nostaa lisäämällä tietoa verkon kuormituksista sekä komponenttien ikääntymisestä sekä niiden kuormitettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jakeluverkkojen tehokkaaseen käyttöön liittyi myös kysymys sähkön laadusta. Johtuen lähinnä epälineaarisen kuorman jatkuvasta kasvusta tulee jakelujännitteen laatu olemaan myös järjestelmän suunnittelua ohjaava ja mitoitusta määräävä tekijä. Laadun ylläpito vaatii verkkojen vahvistamista ja sitä kautta suurehkoja investointeja. Investointien oikean kohdistamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää oli siis kehittää sähkön laatutason riittävän tarkkaa seurantaa. Verkostojen käytön tehostamiseen liittyi myös kysymys jakeluverkkojen häviöistä. Näiden suuruus on noin 2 terawattituntia vuodessa vastaten noin 100 miljoonan euron kustannuksia. Häviöiden suuruuteen voidaan tehokkaasti vaikuttaa verkoston suunnittelua ja käyttöä tukevien tietojärjestelmien avulla. Energialiiketoiminnan kannalta toimintaympäristö oli sähkömarkkinauudistuksen johdosta muuttunut verkkoyhtiötä voimakkaammin. Uutena asiana oli tullut voimakkaasti kehittyvä sähkön tilapäiskauppa, jota käydään sekä pörssin kanssa että entistä enemmän myös kahdenvälisesti. Siirron vapautuminen oli avannut entistä paremmat mahdollisuudet myös hajautetulle pienvoiman tuotannolle. Molempien hallintaan tarvittiin uusia tietoteknisiä työkaluja. Energiamarkkinoihin vaikutti suuresti myös tuolloin odotettavissa ollut pienkuluttajien pääsy kilpailun piiriin ilman tuntimittausta. Muutoksen välittömänä vaikutuksena oli uusien taselaskentaominaisuuksien liittäminen verkko- ja energiayhtiöiden tietojärjestelmiin. Pitemmällä tähtäimellä uudistus tuli johtamaan kilpailun huomattavaan laajenemiseen sekä vaati sähkönmyyntiyhtiöiltä uusia menettelytapoja vähittäismyyntimarkkinoilla toimimiseen. Kilpailun piiriin tulleen energialiiketoiminnan laajuutta kuvaa se, että k.o. yhtiöiden sähkönhankintakustannukset olivat vuositasolla luokkaa miljardia euroa. 2.2 Sähköteollisuus Sähköteollisuuden kannalta keskeinen kysymys oli tuotteiden teknillisen kilpailukyvyn ylläpito ja uusien tuotteiden kehittäminen vientimarkkinoita ajatellen. Sähkönjakeluautomaation laitteiden ja järjestelmien vuotuinen viennin arvo oli jo vuonna 1996 yli 75 miljoonaa euroa. Sähkönjakeluautomaatio oli alkanut vaikuttaa enenevässä määrin myös muun sähkölaitostekniikan vientiin, jonka suuruus oli vastaavana aikana yli 150 miljoonaa euroa vuodessa. Oli myös odotettavissa, että sähkönjakeluautomaatioon liittyvien sähköteollisuuden tuotteiden 3

11 markkinat kasvavat voimakkaasti. Teknillisen kehityksen seuraavassa vaiheessa automaatio ja laitetekniikka integroituisivat voimakkaammin toisiinsa. Tällöin automaatio-ominaisuudet vaikuttaisivat ratkaisevasti sähköverkon komponenttien, kojeistojen ja muiden perinteisten sähköteollisuuden tuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla. Keskeisessä osassa sähkönjakeluautomaation laajenevilla markkinoilla oli myös tiedonsiirtotekniikka, jossa Suomessa oli jo tuolloin erittäin vahva teollisuus. Teleteollisuuden vahvimmat uudet tuotteet olivat datasiirron alueella, esimerkkeinä GSM-datasiirtotekniikat ja Tetra-järjestelmä. Sähkönjakeluautomaation jatkohankkeen suurimpiin haasteisiin kuuluikin näiden kehittyvien tekniikoiden hyödyntäminen ja niiden soveltamisen edistäminen yhteistyössä sähkö- ja teleteollisuuden kanssa. 2.3 Sähkönkäyttäjät Sähkönkäyttäjien kannalta keskeinen asia oli saada tarvitsemansa sähkö kohtuullisella hinnalla, luotettavasti ja riittävän hyvälaatuisena. Pienten ja keskisuurten käyttäjien tapauksessa voitiin hintaan vaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoiden teknillistä toimintaa sekä tehostamalla verkkoyhtiöiden toimintaa. Kulutuksen kaukoluentatekniikoita kehittämällä voitiin avata tehokas kilpailuttamismahdollisuus keskisuurille asiakkaille. Häiriöiden aiheuttamat keskeytykset sähkönkäyttäjillä olivat noin 1..3 tuntia vuodessa. Keskeytyksistä aiheutuva haitta oli käyttäjätyypistä ja keskeytyksen pituudesta riippuen noin euroa/kwh. Keskeytysten rahallinen arvo oli koko kansantaloudessa noin miljoonaa euroa vuodessa. Sähkönjakeluautomaation avulla oli aikaisemmin pystytty lyhentämään keskeytysten kestoaikaa tuntuvasti. Ongelmaksi olivat nousseet kuitenkin lyhyet keskeytykset, joista on varsinkin elinkeinoelämälle ja pkt-teollisuudelle tuntuvaa haittaa. Ohjelman kuluessa alettiin tiedostaa myös jännitekuoppien merkitys. Nykyisen tiedon valossa niistä aiheutuva taloudellinen haitta on samaa luokkaa varsinaisten katkosten kanssa. Energiankäytön tehostaminen oli noussut yhä merkittävämmäksi tavoitteeksi sekä pienten, keskisuurten että suurten kuluttajien tapauksessa. Kahden ensimmäisen ryhmän osalta tehokkuuteen voitiin vaikuttaa sähköyhtiön toimenpitein kysynnän hallinnan avulla. Teollisuuslaitosten tapauksessa oli tarpeen seurata prosessien energiankulutusta osaprosesseittain ja tuotantotilanteittain entistä tarkemmin. Tähän voitiin kehittää tehokkaita apuvälineitä sähköverkon ja sähkökäyttöjen mittauksia hyödyntämällä. Uskottiin, että tarkempi tieto energiankulutuksesta avaisi mahdollisuudet paitsi energiankäytön tehostamiseen, myös energianhankinnan tarkempaan etukäteissuunnitteluun. 2.4 Kansantalous ja energiapolitiikka Suomen energiastrategian kannalta oli energiankäytön tehokkuus yksi avaintekijöistä pyrittäessä ympäristövaikutusten ja päästöjen vähentämiseen. Toinen tärkeä piirre oli fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistarve, mikä johtaa erilaisten hajautettujen energiantuotantotapojen lisääntymiseen. Nämä trendit vaikuttavat nykyään ehkä vielä voimakkaampina. Valmistavan teollisuuden kannalta tärkeää oli huolehtia sähkömarkkinoiden toimivuudesta ja sillä tavalla varmistaa teollisuuden kohtuuhintaisen energian saanti. Suomen ollessa sähkömarkkinoilla edelläkävijänä voitiin kehittää järjestelmiä ja tuotteita, jotka avaavat suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Euroopan avautuvilla energiamarkkinoilla. Kansantalouden kannalta ehkä tärkeimpänä tekijänä, johon sähkönjakeluautomaatiolla voidaan vaikuttaa oli kuitenkin vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uuden vientiin tähtäävän teknologian kehittäminen sekä suurelle että pkt-teollisuudelle. 4

12 3 Kehitystrendit Seuraavassa on koottu yhteen niitä kehitystekijöitä, jotka voimakkaimmin vaikuttivat sähkönjakelun ja sen tietoteknisten sovellusten kehittämistarpeeseen ja -mahdollisuuksiin TESLA-ohjelman aikana: Tiedonsiirtotekniikat Digitaalisten radiotekniikoiden kehitys jatkui voimakkaana. Keskeisenä alueena tuli mukaan digitaalinen datasiirto. Uutena varteenotettavana tiedonsiirtoratkaisuna nimenomaan teknillisten järjestelmien suhteen tuli saataville Tetra-tekniikka. Muista tiedonsiirtotekniikoista vaikuttavimpia olivat mm. pienjänniteverkon kantoaalto (LV/DLCtekniikka), sekä pienitehoiset radiot. Näiden vaikutus tuntui etenkin kuluttajan ja sähköyhtiön välisessä tiedonsiirrossa. Lisäksi kehittyivät erilaiset langalliset laajakaistaiset tekniikat nopeasti. Sähkönjakeluautomaatiojärjestelmät Sähkönjakeluautomaation järjestelmien markkinapotentiaali oli valtava, mutta niiden laajamittainen soveltaminen oli toistaiseksi ollut vielä rajoitettua lähinnä tiedonsiirtotekniikan ja tietojenkäsittelytekniikan hankaluuden sekä kalleuden tähden. Nämä rajoitukset olivat lievenemässä ratkaisevalla tavalla ja odotetettiin, että sähkönjakeluautomaation markkinat laajenevat voimakkaasti TESLA-ohjelman aikana. Pitemmällä tähtäimellä informaatiotekniikan odotettiin vaikuttavan myös sähköteollisuuden perustuotteiden teknillisiin ratkaisuihin automaatiojärjestelmien integroituessa vähitellen sähkövoimajärjestelmän komponenttitasolle. Automaatioominaisuuksista tulisi keskeinen teknillinen kilpailukeino maailman sähkölaitemarkkinoilla. Sähkömarkkinauudistus Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuudelle tultaisiin asettamaan uudet vaatimukset. Verkkoyhtiön kannalta keskeiseksi uudeksi asiaksi nousisi verkosto-omaisuuden hallinta sekä verkoston käyttöasteen nostaminen. Energialiiketoiminnassa tarvittaisiin kokonaan uusia ohjelmistotyökaluja. Lisäksi tarve liittää hajautettua tuotantoa osaksi sähköyhtiöiden automaatiojärjestelmiä tulisi kasvamaan. Tukkusähkömarkkinoilla liiketoiminta muuttuisi voimakkaasti kansainvälisemmäksi. Ympäristökysymykset Keskeinen tekijä oli päästöjen vähentäminen seuraavin keinoin: energiankäytön tehostaminen, hajautetun tuotannon liittäminen osaksi energiajärjestelmää ja energiajärjestelmän toiminnan tehostaminen. Näihin voitiin myötävaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoita ja tehostamalla sähköyhtiöiden toimintaa teknillisen kehityksen avulla. 5

13 4 Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Edellä esitettyjen tarpeiden ja kehitystrendien perusteella selvityksen laatijat suosittelivat ohjelmamuotoista jatkokehitystä vuosiksi seuraavin painopistealuein ja tavoittein: 1. Verkostoautomaatio Keskeisin tavoite oli jakeluverkkojen kapasiteetin käytön tehostaminen, keinoina tilaseuranta, jännitteen laadun seuranta sekä verkostokomponenttien ikääntymisen arvioinnin ja kunnossapidon apuvälineet. Toinen tavoite oli vikatilanteiden hallinnan kehittäminen siten, että katkosten lukumääriä saadaan vähennettyä. Tätä varten kehitetään uusia vianilmaisu- ja vianpaikantamistekniikoita, sekä integroidaan nämä kaukokäyttöjärjestelmien yhteydessä toimiviksi automaattisiksi toiminnoiksi. Kokonaistavoitteena oli uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä, joka sisältää toiminnot verkon käytön tehostamiseksi ja vikatilanteiden hallitsemiseksi. 2. Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Tavoitteena oli kehittää laaja tietojärjestelmä- ja automaatiokokonaisuus teollisuuden sähköjärjestelmien hallintaan. Sen sovelluksia käyttäen teollisuusyritys voi olennaisesti nykyistä paremmin seurata, simuloida ja optimoida energian käyttöään ja hankintaa, sähköverkkojensa sähköteknistä tilaa ja käyttövarmuutta, häiriötilanteita ja kunnossapitoa sekä sähkökäyttöjensä ja prosessilaitteidensa energian käyttöä ja kunnonvalvontaa. 3. Sähkökaupan tietojärjestelmät Keskeinen tavoite oli kehittää tietojärjestelmä suuren sähköyhtiön tai teollisuusyrityksen tukkusähkökaupalle vapailla ja kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Toinen keskeinen tavoite oli kehittää apuvälineitä sähkön vähittäismyynnille pienten kuluttajien tullessa kilpailun piiriin ilman tuntimittausta vuoden 1998 alusta. 4. Kysynnän hallinta (DSM) Kysynnän hallintaa varten tavoite oli kehittää uusia teknillisiä vaihtoehtoja. Näihin kuuluu uusien tiedonsiirtoratkaisujen sovellukset ja päätelaitekehitys. Energiayhtiöitä varten tavoitteena oli kehittää suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiä, jotka hyödyntävät uusien teknillisten ratkaisujen mahdollisuuksia. 5. Uudet tiedonsiirtotekniikat Keskeinen tavoite oli edistää uusien tiedonsiirtotekniikoiden käyttöä sähkönjakeluautomaatiossa kehittämällä päätelaitteita, määrittelemällä rajapintoja ja järjestämällä käytännön kenttäkokeita ja demonstraatioita. Verkostoautomaatiota varten kehitettäisiin erikoisesti digitaalisen radiotekniikan sovelluksia. Kysynnän hallintaa ajatellen tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirron kokonaisjärjestelmä sähköyhtiön ja kuluttajan välille. Kokonaistavoitteeksi teknologiaohjelmalle asetettiin tietotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan siten, että edellä mainitut keskeiset tavoitteet saavutetaan. Painopisteittäin osatavoitteet olivat: 1. Uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä 2. Teollisuussähköjärjestelmien käytöntukijärjestelmä 3. Tukkusähkökaupan ja vähittäismyynnin tietojärjestelmät 4. Energiayhtiön ja kuluttajan välinen tiedonsiirto DSM-toimintoineen 5. Digitaalisten radiotekniikoiden koejärjestelmä (Tetra, GSM datasiirto). 7

14 Teknologiaohjelma jakautui tutkimuslaitoshankkeisiin ja yrityshankkeisiin. Kokonaispanostukset ohjelman aikana olivat noin 27,4 miljoonaa euroa, josta tutkimuslaitosten hankkeisiin sitoutui 8,98 milj. euroa ja yrityshankkeisiin 18,44 milj. euroa. Tekesin rahoitusosuus oli 12,83 milj. euroa, jakautuen 5,32 milj. euroa tutkimuslaitoksille ja 7,51 milj. euroa yrityksille. Rahoituksen jakautuminen projekteille painopistealueittain ja vuosittain on esitetty kuvissa 1 4. Kuvissa V viittaa verkostoautomaatioon ja sähkön 2,5 2 Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset 1,5 1 0, Kuva 1. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain (milj. euroa) Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset V T K Yhteensä Kuva 2. Tutkimusrahoitus yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina jaoteltuna projektityypeittäin V, T ja K (milj. euroa). 8

15 laatuun liittyviin projekteihin, T viittaa teollisuussähköjärjestelmiin liittyviin projekteihin ja K viittaa kysynnän hallintaan ja sähkökaupan tietojärjestelmiin liittyviin projekteihin Avustus Laina Kokonaiskustannukset V K Yhteensä Kuva 3. Yrityshankkeiden avustus yhteensä, lainat yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina projektityypeittäin (milj. euroa). 6 5 Avustus Laina Kokonaiskustannukset Kuva 4. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain projektityypeittäin (milj. euroa). 9

16 TEOLLISUUS SÄHKÖYHTIÖ ENERGIANHALLINTA Energianhallintajärjestelmä Energianhallintajärjestelmä tukkusähkökauppa tukkusähkökauppa sähkötase sähkötase ja ulkoinen laskutus kuormitustutkimus kulutustiedot ja -ennusteet laskutus ja sopimukset SÄHKÖVERKKO Käytönvalvontajärjestelmä kauko-ohjaus ja raportointi Käytönvalvontajärjestelmä Kunnossapitojärjestelmät kunnossapidon menetelmät saneeraussuunnittelu kunnonseuranta Käytöntukijärjestelmä Käytöntukijärjestelmä sähköverkon käytön optimointi Verkostoautomaatiojärjestelmä kunnossapito vikatilanteiden hallinta kuormitusmallit tilaestimointi energian käytön seuranta tiedonsiirtojärjestelmät SÄHKÖN KÄYTTÖ Kunnonvalvonta (sähkön käyttö) Vähittäismyynnin tukijärjestelmä sähkökäyttöjen kunnonvalvonta prosessilaitteiden kunnonvalvonta Asiakasautomaatio tiedonsiirtojärjestelmät Prosessiautomaatio kysynnän hallinnan järjestelmät Kuva 5. Sähkönjakeluun ja energialiiketoimintaan liittyviä tietojärjestelmiä ja informaatiotekniikan sovelluksia. TESLA-ohjelmaan liittyvät järjestelmät on esitetty lihavoidulla kirjasimella. 10

17 5 Teknologiaohjelman hallinto ja organisointi Teknologiaohjelma toteutettiin yhteistyössä sähköteollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä sähkö- ja energiayhtiöiden kanssa. Yhteistyö suunniteltiin siten, että Suomessa oleva osaaminen ja kokemus kullakin ongelma-alueella tulee mahdollisimman hyvin käytettyä hyödyksi. Sähköyhtiöitä hyödynnettiin asiantuntijaroolissa toimintoja ja peruskonsepteja määritettäessä sekä koetoiminta-alueena kenttäkoetutkimuksissa ja uuden tekniikan demonstraatioissa. Uudet tekniikat vietiin myös mahdollisuuksien mukaan sähköteollisuuden tuotekehityshankkeiksi. Näissä kiinnitettiin huomiota paitsi soveltuvuuteen Suomen olosuhteisiin myös mahdollisimman pitkälle kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin. Osa-alueitten hankkeet toteutettiin 1 3-vuotisina projekteina, jotka yhdessä muodostivat strategisia tavoitteita vastaavan teknologiaohjelmakokonaisuuden. Päätökset käynnissä olevien projektien jatkamisesta ja uusien käynnistämisestä tehtiin vuosittain. Näin varmistettiin resurssien mahdollisimman tehokas kohdistaminen oikeisiin hankkeisiin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. EDISON-ohjelmaan verrattuna johtoryhmän roolia laajennettiin. Osaprojektien projektipäälliköt raportoivat tuloksista suoraan johtoryhmälle sekä johtoryhmän kokousten väliaikoina ohjelmapäällikölle. Projektipäälliköillä oli kokonaisvastuu osaprojektiensa hoitamisesta siten, että edellä esitetyt painopistealueiden osatavoitteet täyttyvät. Työnsä tueksi projektipäällikkö sai koota tukiryhmän, joka koostui teollisuusyritysten ja pilottisähköyhtiöiden edustajista. Tukiryhmän tehtävänä oli avustaa projektipäällikköä hankkeen läpiviemisessä sekä erikoisesti tukea pilottijärjestelmien rakentamisessa, käyttöönotossa ja kokemuksien keräämisessä Teknologiaohjelman johtoryhmän tehtävät olivat: seurata osaprojektien etenemistä päättää teknologiaohjelman suuntaamisesta valvoa tutkimusrahan käyttöä päättää tiedottamisstrategiasta edistää teknologiaohjelman tulosten käyttöönottoa. Ohjelmapäällikön tehtävät olivat: johtoryhmän kokousten valmistelu ja päätösten toimeenpano koko teknologiaohjelman käytännön koordinointi vuosittaisen toimintasuunnitelman valmistelu ohjelman julkaisu- ja tiedotustoiminnasta vastaaminen osaprojektien etenemisen seuranta ja tukeminen. Projektipäällikön tehtäviin kuului: osaprojektinsa hoitaminen siten, että edellä asetetut kokonaistavoitteet täyttyvät raportointi johtoryhmälle ja ohjelmapäällikölle osaprojektinsa julkaisu- ja tiedostustoiminnasta vastaaminen osaprojektinsa tulosten käyttöönoton ja kaupallistamisen edistäminen. 11

18 Teknologiaohjelma TESLAn johtoryhmän puheenjohtajana toimi koko ohjelma-ajan tulosyksikön johtaja Esa Pekkola, ABB Oy, Tools. Muut johtoryhmän jäsenet olivat (vuoden tilanne): Erkki Antila, ABB Oy Otso Kuusisto, Sener Simo Makkonen, Process Vision Oy Ville Jääskeläinen, Nokia Oyj Seppo Vehviläinen, MX Electrix Oy Ilkka Jääskeläinen, Enermet Oy Kari Hytönen, Vantaan Energia Oy Juha Lohjala, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Perttala, Tekla Oyj Sauli Ekola, Varenso Oy Jari Eklund, Tekes Jorma Julku, Tekes Kari Rintala, Tekes Tekesin ohjelmavastaavana toimi ohjelman alussa Kari Komulainen, sitten Juha Haikonen ja ohjelman loppuvaiheessa Jari Eklund. Lisäksi johtoryhmän työskentelyyn osallistui ohjelmapäällikkö TkT Matti Lehtonen VTT Prosessit -yksiköstä. 12

19 6 Tulosten hyödyntäminen Teknologiaohjelman tulokset ovat hyödynnettävissä ensi sijassa uusien tuotteiden ja suunnittelumenetelmien muodossa sähköyhtiöissä ja sähköteollisuudessa. Hyödynnettävyys on varmistettu ohjelman kuluessa kiinteällä yhteistyöllä tutkimusosapuolten, teollisuuden ja sähköyhtiöiden kanssa viemällä prototyypit ja demonstraatiot testattaviksi ja arvioitaviksi sähkölaitosympäristöön. Tutkijaosapuolten kiinteällä yhteistyöllä on varmistettu myös tulosten hyödynnettävyys jatkokoulutuksessa ja opetuksessa. Ohjelman puitteissa järjestettiin vuosittain seminaareja koko ohjelmakokonaisuudesta sekä workshop-työskentelyä eri osa-alueilla. Tutkimusten tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia ja ne on raportoitu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ohjelman tulosten kautta sähköyhtiöiden toimintaa voidaan tehostaa kysynnän hallinnan tehostuessa ja verkoston käyttöasteen parantuessa, mitä kautta sähkönjakelun kustannustaso voidaan pitää kurissa ja sähkön hinta tältä osin kilpailukyisenä. Lisäksi vikatilanteiden hallintaa voidaan tehostaa, mikä säästää kustannuksia sekä sähköyhtiöissä että kuluttajilla. Energiayhtiöiden toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvilla ja kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla on parannettu. Sähkökaupan tarvitsemien ohjelmistotyökalujen kehittäminen on avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia paitsi sähköyhtiöille myös ko. järjestelmien toimittajille. Ohjelman kuluessa useita suomalaisia yrityksiä on päässyt sähkökaupan tietojärjestelmien puitteissa vientimarkkinoille. Teollisuuden energiatehokkuutta voidaan parantaa prosessien energiankäytön entistä tarkemman seurannan tultua mahdolliseksi. Tämä avaa myös entistä paremmat mahdollisuudet energiankäytön ja hankinnan etukäteissuunnitteluun energiaintensiivisessä teollisuudessa. Sähköteollisuuden osalta ohjelman käytännön tulokset tukevat esimerkiksi käytöntuki- ja verkkotietojärjestelmien teknillistä kilpailukykyä ja luovat mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen. Lisäksi sähköverkon automaation ja siihen liittyvien komponenttien teknillinen kilpailukyky tulee paranemaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri sähkönjakeluautomaation alueella, sillä on odotettavissa että alan markkinat laajenevat voimakkaasti lähivuosina. Lisäksi on odotettavissa, että sähköverkon komponentteihin aletaan integroida enenevässä määrin automaatio-ominaisuuksia. Tällöin perinteistenkin sähköteollisuuden tuotteiden kilpailukyky tulee riippumaan siitä, kuinka hyvin ne voidaan liittää osaksi automaatiojärjestelmiä. Teleteollisuuden kannalta teknologiaohjelma on avannut uusille, voimakkaasti kehittyville tekniikoille markkinanäkymiä. Hyvänä esimerkkinä on Helsinki Energian verkossa pilotoitu ja testattu Tetra-järjestelmä, joka on ihanteellinen ratkaisu laajojen teknillisten järjestelmien datasiirto- ja automaatiosovelluksia ajatellen. Suomessa toimivan teollisuuden näkökulmasta keskeinen tulevaisuuden strateginen kysymys on tässä yhteydessä sähkö- ja teleteollisuuden voimavarojen yhdistäminen uuden tekniikan kehittämiseksi sekä toimivan työnjaon kehittäminen ko. teollisuudenhaarojen kesken vientimarkkinoita ajatellen. 13

20 7 Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit 7.1 Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Teknillinen korkeakoulu, Sähköverkkolaboratorio Yhteyshenkilö Erkki Lakervi Projektin tyyppi: Tutkimushanke Kestoaika: Tekesin rahoitus: mk Tiivistelmä projektista Projektissa kehitettiin menetelmiä alueellisten sähkönjakeluverkkojen laitediagnostiikkaan sekä kuormitettavuuden nykyistä tarkempaan arviointiin. Tavoitteena oli sähköverkkojen komponenttien eliniän hallittu pidentäminen, vikojen aiheuttamien keskeytysten vähentäminen sekä verkostojen kapasiteetin tehokkaampi käyttö. Projektissa oli TKK:n lisäksi mukana Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tausta Sähkökaupan ja sähkön siirron eriydyttyä toisistaan taloudellisesti riippumattomiksi toiminnoiksi, asetetaan jakeluverkon liiketoiminnalliselle tuottavuudelle yhä tiukempia vaatimuksia. Jakeluverkon saneeraus-, laajentamis- ja käyttösuunnitelmia tehtäessä on yhä perusteellisemmin etsittävä ne ratkaisut jotka täyttävät verkolle asetetut tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Tähän prosessiin keskeisesti vaikuttaa jo olemassa olevan jakeluverkon teknisen ja taloudellisen kapasiteetin tunteminen. Perinteisesti jakeluverkon rakentamisessa käytetyt tekniset ratkaisut on ollut mahdollista mitoittaa väljästi. Niinpä onkin syytä olettaa jo olemassa olevan verkon sisältävän hyödyntämätöntä kapasiteettia, joka on ensi tilassa selvitettävä. Toisaalta verkon kapasiteetin tarkempi tunteminen vähentää tulevaisuudessa ylimitoitettujen investointien määrää ja parantaa verkon käytettävyyttä. Jakeluverkon komponenttien (kaapelit, muuntajat) kuormitettavuus on yksi keskeisimpiä verkon kokonaiskapasiteettia määrääviä tekijöitä. Nykykäytännön mukaan verkon komponenttien kuormitettavuuksia on totuttu pitämään staattisina parametreinä, verkon käyttötilasta riippumattomina vakioarvoina. Tämä on nyt ja tulevaisuudessa entistä karkeammin ristiriidassa sen kanssa, että verkon tila (tehonjako) tunnetaan dynaamisesti ja tuleva tilakin voidaan estimoida hyväksyttävällä tarkkuudella. Näin on syntynyt tarve selvittää verkon komponenttien dynaaminen kuormitettavuus. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää matemaattiset mallit jakeluverkon keskeisimpien komponenttien (kaapelien, muuntajien) dynaamiselle kuormitettavuudelle. Mallit pyrittiin liittämään Suomessa käytössä oleviin jakeluverkon suunnitteluja käytöntukijärjestelmiin. Yksittäistä komponenttia mallinnettaessa kasvaa sitä kuvaavien parametrien määrä hyvin suureksi. (Esimerkiksi kaapeliasennuksessa kaapelin tyyppi, kytkentätapa, asennusgeometria, asennusmaan ominaisuudet.) Lisäksi moni mallin parametreista on funktio jonkin toisen suureen suhteen (esim. ulkolämpötila tai maan lämpöresistiivisyys, joka riippuu maan kosteudesta). Tutkimuksessa rajattiin mallien tarvitsemaa parametrien määrää tarkkuuden kannalta riittäväksi ja selvitettiin seikkaperäisesti parametrien saatavuus. Komponenttien kuormitettavuus on pääasiassa riippuvainen niiden termisestä kestoisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin kehitettävien mallien 15

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari. 7.10.2010 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari. 7.10.2010 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa n tutkimusseminaari Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ohjelma - aamupäivä 9:00 9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9:30 9:45 Tilaisuuden avaus Markku Hyvärinen, Helen Sähköverkko Oy 9:45 11:30 CLEEN

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen

INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa INCA tutkimusprojekti - yleistä

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen

CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen Sisältö CLEEN ja SGEM-tutkimusohjelma yleisesti CLEEN Cluster for Energy and Environment Älykäs sähköverkko yleisesti SGEM lyhyesti, konsortion jäsenet Älykäs sähköverkko ja toimintavarmuuden parantaminen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Lumitöiden estekartoitus. Pilottisuunnitelma 1 (8) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Lumitöiden estekartoitus Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) Huomautukset

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006

EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat. Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 EGLO RFID-projektit 2005-2006 -IDrum - A. Jalander - Nokian Renkaat Vesa-Pekka Tapper 30.6.2006 IDrum Kaapeliteollisuuden toimitusketjun tehostaminen RFID-ratkaisuilla Selvitystyö, EP Logistics Osallistujat

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot