Informaatiotekniikka sähkönjakelussa
|
|
- Lasse Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Loppuraportti
2 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Helsinki 2002
3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002
4 Esipuhe Teknologiaohjelma TESLA informaatiotekniikka sähkönjakelussa toteutettiin vuosina Ohjelman käynnistymistä edelsi kartoitustyö, jonka päämääränä oli selvittää sähkönjakeluun liittyviä tutkimustarpeita. Työ ajoitettiin siten, että sen tulokset olivat käytettävissä Sähkölaitosautomaation tutkimusohjelma EDISONin päättyessä vuonna Kartoitustyön pohjalta TESLAn tavoitteeksi asetettiin informaatiotekniikan soveltaminen sähkön jakelu- ja myyntitoimintoihin siten, että valmistava teollisuus voi tarjota aikaisempaa tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisuja eri sähkömarkkinaosapuolien tarpeisiin. Ohjelma pyrki myös parantamaan uusien tuotteiden ja palvelukonseptien avulla maamme jakeluverkkojen käyttöastetta ja sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuutta sekä kehittämään eri osapuolten edellytyksiä toimia sähkömarkkinoilla tuottajina, jakelijoina, myyjinä ja kuluttajina. Koska Suomi vapautti sähkömarkkinansa ensimmäisten maiden joukossa, oli tavoitteena myös saada aikaan vientituotteita avautuville sähkömarkkinoille muualle Eurooppaan ja laajemmallekin. TESLAan kuului sekä yritysten että tutkimusyksikköjen projekteja. Ohjelman alussa painopiste oli tutkimusprojekteissa. Ohjelman loppua kohti painopistettä siirrettiin yritysvetoisiin projekteihin ja pyrittiin näin varmistamaan tutkimustulosten siirtyminen tuotteisiin ja osaksi käytännön toimintaa. TESLAn aikana syntyi laaja valmistavan sähköteollisuuden, ohjelmistotalojen, sähköyhtiöiden ja tutkijaosapuolten yhteistyöverkosto, joka mahdollisti uusien ideoiden nopean testaamisen aluksi laboratoriossa ja myöhemmin kenttäkokein ja pilottiasennuksin. TESLA tuotti merkittävää uutta osaamista ja tuotteita mm. jakeluverkkojen vianpaikannukseen ja tilaseurantaan, sähkökaupan hallintaan sekä teollisuuden sähköjärjestelmien käyttöön ja kunnossapitoon. Tehty työ loi hyvän pohjan sähkönjakelualan yritysten kilpailukyvyn kehittämiselle. TESLA myös suuntasi korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa ohjelman aikana perustettiin kolme professorinvirkaa, joissa opetus- ja tutkimusalana on informaatiotekniikka sähkövoimajärjestelmissä. Ohjelman jälkeen on tärkeää, että luotu osaaminen ja tieto hyödynnetään tehokkaasti ja että syntyneet yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa. Sähkön laadun merkityksen kasvu, sähkövoimajärjestelmän käyttövarmuuden ylläpito, jakeluverkkojen eliniän hallinta ja hajautetun tuotannon verkkoonkytkentä ovat esimerkkejä haasteista, jotka ovat edessä tulevaisuudessa. TESLA on luonut tietopohjaa myös näihin haasteisiin liittyvien kysymysten ratkomiselle.
5 Tässä julkaisussa kuvataan teknologiaohjelman toteutus ja tulokset sekä esitetään tiiivistetysti ohjelmassa toteutetut projektit. Tekes kiittää kaikkia TESLA -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä rakentavasta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelmapäällikkö Matti Lehtoselle ja ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle. Marraskuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes
6 Tiivistelmä Tämä raportti sisältää Teknologiaohjelma TESLAn päätulokset. TESLA Informaatiotekniikka sähkönjakelussa , on viisivuotinen teknologiaohjelma, jota on toteutettu yhteistyössä VTT Prosessien, korkeakoulujen sekä alan teollisuuden kanssa. Rahoitus on pääosin tullut Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä sekä sähköyhtiöiltä ja valmistavalta teollisuudelta. TESLAn keskeisenä ajatuksena on ollut informaatiotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan. Tavoitteena on ollut vahvistaa sekä alan valmistavan teollisuuden että myös sähköyhtiöiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Eräs suurimmista liikkeellepanevista voimista on ollut sähkömarkkinoiden vapautuminen, joka Euroopan mittakaavassa on avannut kokonaan uusia markkinoita sähkökauppaan liittyville tuotteille ja joka tulee perusteellisesti vaikuttamaan myös sähköverkkoliiketoimintaan liittyviin tekniikoihin, tuotteisiin ja menettelytapoihin.
7 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Teknologiaohjelman tausta Tarpeet eri osapuolien kannalta Sähköyhtiöt Sähköteollisuus Sähkönkäyttäjät Kansantalous ja energiapolitiikka Kehitystrendit Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Tutkimusohjelman hallinto ja organisointi Tulosten hyödyntäminen Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Sähkön jakeluverkkotoiminnan laadun kehittäminen Sähkön laadun hallinnan kehittäminen Verkostoautomaation hyödyntäminen keskijänniteverkkojen komponenttien kunnonvalvonnassa Custom power Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaatio, tiedonsiirto ja sähkön laatu KETE, Kennoterminaali sähkölaitosten johtolähtösuoja Sähkön laadun seurantatekniikka jakeluverkoille Käytöntukijärjestelmä osana uuden sukupolven verkostoautomaatiota Sähkönjakeluverkoston tilaseurannan kehittäminen Reaaliaikainen sähköverkon tilaseuranta Verkoston vikatilanteiden hallinnan kehittäminen Kennokeskusjärjestelmä Keskijänniteverkkojen vikailmaisin Sähkönjakeluverkon häiriöiden keston ja lukumäärän minimointi TSC-muuntamokontrolleri Langaton virta- ja jänniteanturi Teollisuussähköjärjestelmiin liittyvät projektit Teollisuussähköjärjestelmien hallinta, vuodet Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Teollisuussähköjärjestelmien hallinta....56
8 9 Sähkökaupan järjestelmien ja kysynnän hallinnan projektit Hinnanennustamismallin implementointi Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Energianhankinnan suunnittelumenetelmien kehitystyö Nopea tiedonsiirto sähkönjakeluverkossa Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Sähkökauppa ja kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Tase Tuotannon suunnittelu avoimille sähkömarkkinoille Tiedonsiirto sähköverkossa -pilotti Liikenteen hallinta ja tievalaistuksen ohjaus Energiakaupan tietojärjestelmien integraatiokonsepti Uudenaikaisen energiakaupan mittausten, sopimusten ja riskienhallintajärjestelmä Energiajärjestelmien kulutusta ja häviötä ennustavan neuroverkko-ohjelman teknologian tutkiminen Edistyksellinen massakaukoluenta-, ohjaus- ja mittausjärjestelmä IVO-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Fortum-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Vapaan sähkökaupan mittausjärjestelmän kehittäminen (VMS) Sähkön siirron laatu- ja kuormitusmittarin kehittäminen Vuoden 2002 yrityshankkeita Loppupäätelmät Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...103
9 1 Teknologiaohjelman tausta Teknologian kehittämiskeskus Tekes tilasi toukokuussa 1996 Suomen Sähköenergialiitto r.y.:ltä selvityksen siitä, minkälaisia tarpeita on tutkimustoiminnalle sähkönjakeluyhtiöiden automaatioon liittyen teknologiaohjelma EDISONin päätyttyä vuoden 1997 lopussa. Tehtyjen selvitysten nojalla on päädyttiin esittämään uuden viisivuotisen tutkimusohjelman käynnistämistä nimellä Informaatiotekniikka sähkönjakelussa. Hieman myöhemmin ohjelma päätettiin ristiä TESLAksi. Nicola TESLA oli keksijä, joka kehitti nykyään vakiintuneen kolmivaihejärjestelmän, tehden epätahtimoottorin ja laajat integroidut sähkövoimajärjestelmät mahdollisiksi. Samalla Edisonin kehittämä ja laajasti patentoima tasavirtajärjestelmä vanhentui teknisesti. Seuraavassa esitetään aluksi tutkimustoiminnan tarpeisiin vaikuttaneet seikat eri osapuolten kannalta ja tarkastellaan alalla voimakkaimmin vaikuttaneita kehitystrendejä. Näistä johdettiin tutkimukselle asetettavat painopisteet sekä TESLA-ohjelman konkreettiset tavoitteet. 1
10 2 Tarpeet eri osapuolien kannalta 2.1 Sähköyhtiöt Sähköyhtiöiden toimintaympäristö oli muuttunut voimakkaasti TESLAa edeltäneiden vuosien aikana. Sähkömarkkinoiden vapautuminen oli johtanut liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Liiketaloudellinen tehokkuusajattelu oli vallannut alaa myös sähkönjakelutoiminnassa energian myynnin tultua markkinalähtöisen kilpailun piiriin ja verkkoyhtiöiden muututtua sijoituskohteiksi. Näkyvimpänä muutoksena edellisestä oli ollut toiminnan tehostamistarve. Tämä koskee sekä organisaatioiden toimintaa, että sähköyhtiöiden omaisuuden hoitoa. Verkkoyhtiöiden kannalta keskeiseksi asiaksi oli tullut verkosto-omaisuuden hallinta ja verkoston kapasiteetin tehokas käyttö. Tällä asialla on huomattava taloudellinen merkitys, sillä verkostojen jälleenhankinta-arvo on noin 8 mrd. euroa. Verkosto-omaisuuden hallinta sisältää mm. kunnossapitotoiminnan organisoinnin, komponenttien eliniän seurannan ja uusinvestointien entistä tarkemman suunnittelun. Kapasiteetin käyttöastetta taas voidaan nostaa lisäämällä tietoa verkon kuormituksista sekä komponenttien ikääntymisestä sekä niiden kuormitettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jakeluverkkojen tehokkaaseen käyttöön liittyi myös kysymys sähkön laadusta. Johtuen lähinnä epälineaarisen kuorman jatkuvasta kasvusta tulee jakelujännitteen laatu olemaan myös järjestelmän suunnittelua ohjaava ja mitoitusta määräävä tekijä. Laadun ylläpito vaatii verkkojen vahvistamista ja sitä kautta suurehkoja investointeja. Investointien oikean kohdistamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää oli siis kehittää sähkön laatutason riittävän tarkkaa seurantaa. Verkostojen käytön tehostamiseen liittyi myös kysymys jakeluverkkojen häviöistä. Näiden suuruus on noin 2 terawattituntia vuodessa vastaten noin 100 miljoonan euron kustannuksia. Häviöiden suuruuteen voidaan tehokkaasti vaikuttaa verkoston suunnittelua ja käyttöä tukevien tietojärjestelmien avulla. Energialiiketoiminnan kannalta toimintaympäristö oli sähkömarkkinauudistuksen johdosta muuttunut verkkoyhtiötä voimakkaammin. Uutena asiana oli tullut voimakkaasti kehittyvä sähkön tilapäiskauppa, jota käydään sekä pörssin kanssa että entistä enemmän myös kahdenvälisesti. Siirron vapautuminen oli avannut entistä paremmat mahdollisuudet myös hajautetulle pienvoiman tuotannolle. Molempien hallintaan tarvittiin uusia tietoteknisiä työkaluja. Energiamarkkinoihin vaikutti suuresti myös tuolloin odotettavissa ollut pienkuluttajien pääsy kilpailun piiriin ilman tuntimittausta. Muutoksen välittömänä vaikutuksena oli uusien taselaskentaominaisuuksien liittäminen verkko- ja energiayhtiöiden tietojärjestelmiin. Pitemmällä tähtäimellä uudistus tuli johtamaan kilpailun huomattavaan laajenemiseen sekä vaati sähkönmyyntiyhtiöiltä uusia menettelytapoja vähittäismyyntimarkkinoilla toimimiseen. Kilpailun piiriin tulleen energialiiketoiminnan laajuutta kuvaa se, että k.o. yhtiöiden sähkönhankintakustannukset olivat vuositasolla luokkaa miljardia euroa. 2.2 Sähköteollisuus Sähköteollisuuden kannalta keskeinen kysymys oli tuotteiden teknillisen kilpailukyvyn ylläpito ja uusien tuotteiden kehittäminen vientimarkkinoita ajatellen. Sähkönjakeluautomaation laitteiden ja järjestelmien vuotuinen viennin arvo oli jo vuonna 1996 yli 75 miljoonaa euroa. Sähkönjakeluautomaatio oli alkanut vaikuttaa enenevässä määrin myös muun sähkölaitostekniikan vientiin, jonka suuruus oli vastaavana aikana yli 150 miljoonaa euroa vuodessa. Oli myös odotettavissa, että sähkönjakeluautomaatioon liittyvien sähköteollisuuden tuotteiden 3
11 markkinat kasvavat voimakkaasti. Teknillisen kehityksen seuraavassa vaiheessa automaatio ja laitetekniikka integroituisivat voimakkaammin toisiinsa. Tällöin automaatio-ominaisuudet vaikuttaisivat ratkaisevasti sähköverkon komponenttien, kojeistojen ja muiden perinteisten sähköteollisuuden tuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla. Keskeisessä osassa sähkönjakeluautomaation laajenevilla markkinoilla oli myös tiedonsiirtotekniikka, jossa Suomessa oli jo tuolloin erittäin vahva teollisuus. Teleteollisuuden vahvimmat uudet tuotteet olivat datasiirron alueella, esimerkkeinä GSM-datasiirtotekniikat ja Tetra-järjestelmä. Sähkönjakeluautomaation jatkohankkeen suurimpiin haasteisiin kuuluikin näiden kehittyvien tekniikoiden hyödyntäminen ja niiden soveltamisen edistäminen yhteistyössä sähkö- ja teleteollisuuden kanssa. 2.3 Sähkönkäyttäjät Sähkönkäyttäjien kannalta keskeinen asia oli saada tarvitsemansa sähkö kohtuullisella hinnalla, luotettavasti ja riittävän hyvälaatuisena. Pienten ja keskisuurten käyttäjien tapauksessa voitiin hintaan vaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoiden teknillistä toimintaa sekä tehostamalla verkkoyhtiöiden toimintaa. Kulutuksen kaukoluentatekniikoita kehittämällä voitiin avata tehokas kilpailuttamismahdollisuus keskisuurille asiakkaille. Häiriöiden aiheuttamat keskeytykset sähkönkäyttäjillä olivat noin 1..3 tuntia vuodessa. Keskeytyksistä aiheutuva haitta oli käyttäjätyypistä ja keskeytyksen pituudesta riippuen noin euroa/kwh. Keskeytysten rahallinen arvo oli koko kansantaloudessa noin miljoonaa euroa vuodessa. Sähkönjakeluautomaation avulla oli aikaisemmin pystytty lyhentämään keskeytysten kestoaikaa tuntuvasti. Ongelmaksi olivat nousseet kuitenkin lyhyet keskeytykset, joista on varsinkin elinkeinoelämälle ja pkt-teollisuudelle tuntuvaa haittaa. Ohjelman kuluessa alettiin tiedostaa myös jännitekuoppien merkitys. Nykyisen tiedon valossa niistä aiheutuva taloudellinen haitta on samaa luokkaa varsinaisten katkosten kanssa. Energiankäytön tehostaminen oli noussut yhä merkittävämmäksi tavoitteeksi sekä pienten, keskisuurten että suurten kuluttajien tapauksessa. Kahden ensimmäisen ryhmän osalta tehokkuuteen voitiin vaikuttaa sähköyhtiön toimenpitein kysynnän hallinnan avulla. Teollisuuslaitosten tapauksessa oli tarpeen seurata prosessien energiankulutusta osaprosesseittain ja tuotantotilanteittain entistä tarkemmin. Tähän voitiin kehittää tehokkaita apuvälineitä sähköverkon ja sähkökäyttöjen mittauksia hyödyntämällä. Uskottiin, että tarkempi tieto energiankulutuksesta avaisi mahdollisuudet paitsi energiankäytön tehostamiseen, myös energianhankinnan tarkempaan etukäteissuunnitteluun. 2.4 Kansantalous ja energiapolitiikka Suomen energiastrategian kannalta oli energiankäytön tehokkuus yksi avaintekijöistä pyrittäessä ympäristövaikutusten ja päästöjen vähentämiseen. Toinen tärkeä piirre oli fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistarve, mikä johtaa erilaisten hajautettujen energiantuotantotapojen lisääntymiseen. Nämä trendit vaikuttavat nykyään ehkä vielä voimakkaampina. Valmistavan teollisuuden kannalta tärkeää oli huolehtia sähkömarkkinoiden toimivuudesta ja sillä tavalla varmistaa teollisuuden kohtuuhintaisen energian saanti. Suomen ollessa sähkömarkkinoilla edelläkävijänä voitiin kehittää järjestelmiä ja tuotteita, jotka avaavat suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Euroopan avautuvilla energiamarkkinoilla. Kansantalouden kannalta ehkä tärkeimpänä tekijänä, johon sähkönjakeluautomaatiolla voidaan vaikuttaa oli kuitenkin vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uuden vientiin tähtäävän teknologian kehittäminen sekä suurelle että pkt-teollisuudelle. 4
12 3 Kehitystrendit Seuraavassa on koottu yhteen niitä kehitystekijöitä, jotka voimakkaimmin vaikuttivat sähkönjakelun ja sen tietoteknisten sovellusten kehittämistarpeeseen ja -mahdollisuuksiin TESLA-ohjelman aikana: Tiedonsiirtotekniikat Digitaalisten radiotekniikoiden kehitys jatkui voimakkaana. Keskeisenä alueena tuli mukaan digitaalinen datasiirto. Uutena varteenotettavana tiedonsiirtoratkaisuna nimenomaan teknillisten järjestelmien suhteen tuli saataville Tetra-tekniikka. Muista tiedonsiirtotekniikoista vaikuttavimpia olivat mm. pienjänniteverkon kantoaalto (LV/DLCtekniikka), sekä pienitehoiset radiot. Näiden vaikutus tuntui etenkin kuluttajan ja sähköyhtiön välisessä tiedonsiirrossa. Lisäksi kehittyivät erilaiset langalliset laajakaistaiset tekniikat nopeasti. Sähkönjakeluautomaatiojärjestelmät Sähkönjakeluautomaation järjestelmien markkinapotentiaali oli valtava, mutta niiden laajamittainen soveltaminen oli toistaiseksi ollut vielä rajoitettua lähinnä tiedonsiirtotekniikan ja tietojenkäsittelytekniikan hankaluuden sekä kalleuden tähden. Nämä rajoitukset olivat lievenemässä ratkaisevalla tavalla ja odotetettiin, että sähkönjakeluautomaation markkinat laajenevat voimakkaasti TESLA-ohjelman aikana. Pitemmällä tähtäimellä informaatiotekniikan odotettiin vaikuttavan myös sähköteollisuuden perustuotteiden teknillisiin ratkaisuihin automaatiojärjestelmien integroituessa vähitellen sähkövoimajärjestelmän komponenttitasolle. Automaatioominaisuuksista tulisi keskeinen teknillinen kilpailukeino maailman sähkölaitemarkkinoilla. Sähkömarkkinauudistus Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuudelle tultaisiin asettamaan uudet vaatimukset. Verkkoyhtiön kannalta keskeiseksi uudeksi asiaksi nousisi verkosto-omaisuuden hallinta sekä verkoston käyttöasteen nostaminen. Energialiiketoiminnassa tarvittaisiin kokonaan uusia ohjelmistotyökaluja. Lisäksi tarve liittää hajautettua tuotantoa osaksi sähköyhtiöiden automaatiojärjestelmiä tulisi kasvamaan. Tukkusähkömarkkinoilla liiketoiminta muuttuisi voimakkaasti kansainvälisemmäksi. Ympäristökysymykset Keskeinen tekijä oli päästöjen vähentäminen seuraavin keinoin: energiankäytön tehostaminen, hajautetun tuotannon liittäminen osaksi energiajärjestelmää ja energiajärjestelmän toiminnan tehostaminen. Näihin voitiin myötävaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoita ja tehostamalla sähköyhtiöiden toimintaa teknillisen kehityksen avulla. 5
13 4 Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Edellä esitettyjen tarpeiden ja kehitystrendien perusteella selvityksen laatijat suosittelivat ohjelmamuotoista jatkokehitystä vuosiksi seuraavin painopistealuein ja tavoittein: 1. Verkostoautomaatio Keskeisin tavoite oli jakeluverkkojen kapasiteetin käytön tehostaminen, keinoina tilaseuranta, jännitteen laadun seuranta sekä verkostokomponenttien ikääntymisen arvioinnin ja kunnossapidon apuvälineet. Toinen tavoite oli vikatilanteiden hallinnan kehittäminen siten, että katkosten lukumääriä saadaan vähennettyä. Tätä varten kehitetään uusia vianilmaisu- ja vianpaikantamistekniikoita, sekä integroidaan nämä kaukokäyttöjärjestelmien yhteydessä toimiviksi automaattisiksi toiminnoiksi. Kokonaistavoitteena oli uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä, joka sisältää toiminnot verkon käytön tehostamiseksi ja vikatilanteiden hallitsemiseksi. 2. Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Tavoitteena oli kehittää laaja tietojärjestelmä- ja automaatiokokonaisuus teollisuuden sähköjärjestelmien hallintaan. Sen sovelluksia käyttäen teollisuusyritys voi olennaisesti nykyistä paremmin seurata, simuloida ja optimoida energian käyttöään ja hankintaa, sähköverkkojensa sähköteknistä tilaa ja käyttövarmuutta, häiriötilanteita ja kunnossapitoa sekä sähkökäyttöjensä ja prosessilaitteidensa energian käyttöä ja kunnonvalvontaa. 3. Sähkökaupan tietojärjestelmät Keskeinen tavoite oli kehittää tietojärjestelmä suuren sähköyhtiön tai teollisuusyrityksen tukkusähkökaupalle vapailla ja kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Toinen keskeinen tavoite oli kehittää apuvälineitä sähkön vähittäismyynnille pienten kuluttajien tullessa kilpailun piiriin ilman tuntimittausta vuoden 1998 alusta. 4. Kysynnän hallinta (DSM) Kysynnän hallintaa varten tavoite oli kehittää uusia teknillisiä vaihtoehtoja. Näihin kuuluu uusien tiedonsiirtoratkaisujen sovellukset ja päätelaitekehitys. Energiayhtiöitä varten tavoitteena oli kehittää suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiä, jotka hyödyntävät uusien teknillisten ratkaisujen mahdollisuuksia. 5. Uudet tiedonsiirtotekniikat Keskeinen tavoite oli edistää uusien tiedonsiirtotekniikoiden käyttöä sähkönjakeluautomaatiossa kehittämällä päätelaitteita, määrittelemällä rajapintoja ja järjestämällä käytännön kenttäkokeita ja demonstraatioita. Verkostoautomaatiota varten kehitettäisiin erikoisesti digitaalisen radiotekniikan sovelluksia. Kysynnän hallintaa ajatellen tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirron kokonaisjärjestelmä sähköyhtiön ja kuluttajan välille. Kokonaistavoitteeksi teknologiaohjelmalle asetettiin tietotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan siten, että edellä mainitut keskeiset tavoitteet saavutetaan. Painopisteittäin osatavoitteet olivat: 1. Uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä 2. Teollisuussähköjärjestelmien käytöntukijärjestelmä 3. Tukkusähkökaupan ja vähittäismyynnin tietojärjestelmät 4. Energiayhtiön ja kuluttajan välinen tiedonsiirto DSM-toimintoineen 5. Digitaalisten radiotekniikoiden koejärjestelmä (Tetra, GSM datasiirto). 7
14 Teknologiaohjelma jakautui tutkimuslaitoshankkeisiin ja yrityshankkeisiin. Kokonaispanostukset ohjelman aikana olivat noin 27,4 miljoonaa euroa, josta tutkimuslaitosten hankkeisiin sitoutui 8,98 milj. euroa ja yrityshankkeisiin 18,44 milj. euroa. Tekesin rahoitusosuus oli 12,83 milj. euroa, jakautuen 5,32 milj. euroa tutkimuslaitoksille ja 7,51 milj. euroa yrityksille. Rahoituksen jakautuminen projekteille painopistealueittain ja vuosittain on esitetty kuvissa 1 4. Kuvissa V viittaa verkostoautomaatioon ja sähkön 2,5 2 Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset 1,5 1 0, Kuva 1. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain (milj. euroa) Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset V T K Yhteensä Kuva 2. Tutkimusrahoitus yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina jaoteltuna projektityypeittäin V, T ja K (milj. euroa). 8
15 laatuun liittyviin projekteihin, T viittaa teollisuussähköjärjestelmiin liittyviin projekteihin ja K viittaa kysynnän hallintaan ja sähkökaupan tietojärjestelmiin liittyviin projekteihin Avustus Laina Kokonaiskustannukset V K Yhteensä Kuva 3. Yrityshankkeiden avustus yhteensä, lainat yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina projektityypeittäin (milj. euroa). 6 5 Avustus Laina Kokonaiskustannukset Kuva 4. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain projektityypeittäin (milj. euroa). 9
16 TEOLLISUUS SÄHKÖYHTIÖ ENERGIANHALLINTA Energianhallintajärjestelmä Energianhallintajärjestelmä tukkusähkökauppa tukkusähkökauppa sähkötase sähkötase ja ulkoinen laskutus kuormitustutkimus kulutustiedot ja -ennusteet laskutus ja sopimukset SÄHKÖVERKKO Käytönvalvontajärjestelmä kauko-ohjaus ja raportointi Käytönvalvontajärjestelmä Kunnossapitojärjestelmät kunnossapidon menetelmät saneeraussuunnittelu kunnonseuranta Käytöntukijärjestelmä Käytöntukijärjestelmä sähköverkon käytön optimointi Verkostoautomaatiojärjestelmä kunnossapito vikatilanteiden hallinta kuormitusmallit tilaestimointi energian käytön seuranta tiedonsiirtojärjestelmät SÄHKÖN KÄYTTÖ Kunnonvalvonta (sähkön käyttö) Vähittäismyynnin tukijärjestelmä sähkökäyttöjen kunnonvalvonta prosessilaitteiden kunnonvalvonta Asiakasautomaatio tiedonsiirtojärjestelmät Prosessiautomaatio kysynnän hallinnan järjestelmät Kuva 5. Sähkönjakeluun ja energialiiketoimintaan liittyviä tietojärjestelmiä ja informaatiotekniikan sovelluksia. TESLA-ohjelmaan liittyvät järjestelmät on esitetty lihavoidulla kirjasimella. 10
17 5 Teknologiaohjelman hallinto ja organisointi Teknologiaohjelma toteutettiin yhteistyössä sähköteollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä sähkö- ja energiayhtiöiden kanssa. Yhteistyö suunniteltiin siten, että Suomessa oleva osaaminen ja kokemus kullakin ongelma-alueella tulee mahdollisimman hyvin käytettyä hyödyksi. Sähköyhtiöitä hyödynnettiin asiantuntijaroolissa toimintoja ja peruskonsepteja määritettäessä sekä koetoiminta-alueena kenttäkoetutkimuksissa ja uuden tekniikan demonstraatioissa. Uudet tekniikat vietiin myös mahdollisuuksien mukaan sähköteollisuuden tuotekehityshankkeiksi. Näissä kiinnitettiin huomiota paitsi soveltuvuuteen Suomen olosuhteisiin myös mahdollisimman pitkälle kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin. Osa-alueitten hankkeet toteutettiin 1 3-vuotisina projekteina, jotka yhdessä muodostivat strategisia tavoitteita vastaavan teknologiaohjelmakokonaisuuden. Päätökset käynnissä olevien projektien jatkamisesta ja uusien käynnistämisestä tehtiin vuosittain. Näin varmistettiin resurssien mahdollisimman tehokas kohdistaminen oikeisiin hankkeisiin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. EDISON-ohjelmaan verrattuna johtoryhmän roolia laajennettiin. Osaprojektien projektipäälliköt raportoivat tuloksista suoraan johtoryhmälle sekä johtoryhmän kokousten väliaikoina ohjelmapäällikölle. Projektipäälliköillä oli kokonaisvastuu osaprojektiensa hoitamisesta siten, että edellä esitetyt painopistealueiden osatavoitteet täyttyvät. Työnsä tueksi projektipäällikkö sai koota tukiryhmän, joka koostui teollisuusyritysten ja pilottisähköyhtiöiden edustajista. Tukiryhmän tehtävänä oli avustaa projektipäällikköä hankkeen läpiviemisessä sekä erikoisesti tukea pilottijärjestelmien rakentamisessa, käyttöönotossa ja kokemuksien keräämisessä Teknologiaohjelman johtoryhmän tehtävät olivat: seurata osaprojektien etenemistä päättää teknologiaohjelman suuntaamisesta valvoa tutkimusrahan käyttöä päättää tiedottamisstrategiasta edistää teknologiaohjelman tulosten käyttöönottoa. Ohjelmapäällikön tehtävät olivat: johtoryhmän kokousten valmistelu ja päätösten toimeenpano koko teknologiaohjelman käytännön koordinointi vuosittaisen toimintasuunnitelman valmistelu ohjelman julkaisu- ja tiedotustoiminnasta vastaaminen osaprojektien etenemisen seuranta ja tukeminen. Projektipäällikön tehtäviin kuului: osaprojektinsa hoitaminen siten, että edellä asetetut kokonaistavoitteet täyttyvät raportointi johtoryhmälle ja ohjelmapäällikölle osaprojektinsa julkaisu- ja tiedostustoiminnasta vastaaminen osaprojektinsa tulosten käyttöönoton ja kaupallistamisen edistäminen. 11
18 Teknologiaohjelma TESLAn johtoryhmän puheenjohtajana toimi koko ohjelma-ajan tulosyksikön johtaja Esa Pekkola, ABB Oy, Tools. Muut johtoryhmän jäsenet olivat (vuoden tilanne): Erkki Antila, ABB Oy Otso Kuusisto, Sener Simo Makkonen, Process Vision Oy Ville Jääskeläinen, Nokia Oyj Seppo Vehviläinen, MX Electrix Oy Ilkka Jääskeläinen, Enermet Oy Kari Hytönen, Vantaan Energia Oy Juha Lohjala, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Perttala, Tekla Oyj Sauli Ekola, Varenso Oy Jari Eklund, Tekes Jorma Julku, Tekes Kari Rintala, Tekes Tekesin ohjelmavastaavana toimi ohjelman alussa Kari Komulainen, sitten Juha Haikonen ja ohjelman loppuvaiheessa Jari Eklund. Lisäksi johtoryhmän työskentelyyn osallistui ohjelmapäällikkö TkT Matti Lehtonen VTT Prosessit -yksiköstä. 12
19 6 Tulosten hyödyntäminen Teknologiaohjelman tulokset ovat hyödynnettävissä ensi sijassa uusien tuotteiden ja suunnittelumenetelmien muodossa sähköyhtiöissä ja sähköteollisuudessa. Hyödynnettävyys on varmistettu ohjelman kuluessa kiinteällä yhteistyöllä tutkimusosapuolten, teollisuuden ja sähköyhtiöiden kanssa viemällä prototyypit ja demonstraatiot testattaviksi ja arvioitaviksi sähkölaitosympäristöön. Tutkijaosapuolten kiinteällä yhteistyöllä on varmistettu myös tulosten hyödynnettävyys jatkokoulutuksessa ja opetuksessa. Ohjelman puitteissa järjestettiin vuosittain seminaareja koko ohjelmakokonaisuudesta sekä workshop-työskentelyä eri osa-alueilla. Tutkimusten tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia ja ne on raportoitu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ohjelman tulosten kautta sähköyhtiöiden toimintaa voidaan tehostaa kysynnän hallinnan tehostuessa ja verkoston käyttöasteen parantuessa, mitä kautta sähkönjakelun kustannustaso voidaan pitää kurissa ja sähkön hinta tältä osin kilpailukyisenä. Lisäksi vikatilanteiden hallintaa voidaan tehostaa, mikä säästää kustannuksia sekä sähköyhtiöissä että kuluttajilla. Energiayhtiöiden toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvilla ja kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla on parannettu. Sähkökaupan tarvitsemien ohjelmistotyökalujen kehittäminen on avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia paitsi sähköyhtiöille myös ko. järjestelmien toimittajille. Ohjelman kuluessa useita suomalaisia yrityksiä on päässyt sähkökaupan tietojärjestelmien puitteissa vientimarkkinoille. Teollisuuden energiatehokkuutta voidaan parantaa prosessien energiankäytön entistä tarkemman seurannan tultua mahdolliseksi. Tämä avaa myös entistä paremmat mahdollisuudet energiankäytön ja hankinnan etukäteissuunnitteluun energiaintensiivisessä teollisuudessa. Sähköteollisuuden osalta ohjelman käytännön tulokset tukevat esimerkiksi käytöntuki- ja verkkotietojärjestelmien teknillistä kilpailukykyä ja luovat mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen. Lisäksi sähköverkon automaation ja siihen liittyvien komponenttien teknillinen kilpailukyky tulee paranemaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri sähkönjakeluautomaation alueella, sillä on odotettavissa että alan markkinat laajenevat voimakkaasti lähivuosina. Lisäksi on odotettavissa, että sähköverkon komponentteihin aletaan integroida enenevässä määrin automaatio-ominaisuuksia. Tällöin perinteistenkin sähköteollisuuden tuotteiden kilpailukyky tulee riippumaan siitä, kuinka hyvin ne voidaan liittää osaksi automaatiojärjestelmiä. Teleteollisuuden kannalta teknologiaohjelma on avannut uusille, voimakkaasti kehittyville tekniikoille markkinanäkymiä. Hyvänä esimerkkinä on Helsinki Energian verkossa pilotoitu ja testattu Tetra-järjestelmä, joka on ihanteellinen ratkaisu laajojen teknillisten järjestelmien datasiirto- ja automaatiosovelluksia ajatellen. Suomessa toimivan teollisuuden näkökulmasta keskeinen tulevaisuuden strateginen kysymys on tässä yhteydessä sähkö- ja teleteollisuuden voimavarojen yhdistäminen uuden tekniikan kehittämiseksi sekä toimivan työnjaon kehittäminen ko. teollisuudenhaarojen kesken vientimarkkinoita ajatellen. 13
20 7 Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit 7.1 Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Teknillinen korkeakoulu, Sähköverkkolaboratorio Yhteyshenkilö Erkki Lakervi Projektin tyyppi: Tutkimushanke Kestoaika: Tekesin rahoitus: mk Tiivistelmä projektista Projektissa kehitettiin menetelmiä alueellisten sähkönjakeluverkkojen laitediagnostiikkaan sekä kuormitettavuuden nykyistä tarkempaan arviointiin. Tavoitteena oli sähköverkkojen komponenttien eliniän hallittu pidentäminen, vikojen aiheuttamien keskeytysten vähentäminen sekä verkostojen kapasiteetin tehokkaampi käyttö. Projektissa oli TKK:n lisäksi mukana Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tausta Sähkökaupan ja sähkön siirron eriydyttyä toisistaan taloudellisesti riippumattomiksi toiminnoiksi, asetetaan jakeluverkon liiketoiminnalliselle tuottavuudelle yhä tiukempia vaatimuksia. Jakeluverkon saneeraus-, laajentamis- ja käyttösuunnitelmia tehtäessä on yhä perusteellisemmin etsittävä ne ratkaisut jotka täyttävät verkolle asetetut tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Tähän prosessiin keskeisesti vaikuttaa jo olemassa olevan jakeluverkon teknisen ja taloudellisen kapasiteetin tunteminen. Perinteisesti jakeluverkon rakentamisessa käytetyt tekniset ratkaisut on ollut mahdollista mitoittaa väljästi. Niinpä onkin syytä olettaa jo olemassa olevan verkon sisältävän hyödyntämätöntä kapasiteettia, joka on ensi tilassa selvitettävä. Toisaalta verkon kapasiteetin tarkempi tunteminen vähentää tulevaisuudessa ylimitoitettujen investointien määrää ja parantaa verkon käytettävyyttä. Jakeluverkon komponenttien (kaapelit, muuntajat) kuormitettavuus on yksi keskeisimpiä verkon kokonaiskapasiteettia määrääviä tekijöitä. Nykykäytännön mukaan verkon komponenttien kuormitettavuuksia on totuttu pitämään staattisina parametreinä, verkon käyttötilasta riippumattomina vakioarvoina. Tämä on nyt ja tulevaisuudessa entistä karkeammin ristiriidassa sen kanssa, että verkon tila (tehonjako) tunnetaan dynaamisesti ja tuleva tilakin voidaan estimoida hyväksyttävällä tarkkuudella. Näin on syntynyt tarve selvittää verkon komponenttien dynaaminen kuormitettavuus. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää matemaattiset mallit jakeluverkon keskeisimpien komponenttien (kaapelien, muuntajien) dynaamiselle kuormitettavuudelle. Mallit pyrittiin liittämään Suomessa käytössä oleviin jakeluverkon suunnitteluja käytöntukijärjestelmiin. Yksittäistä komponenttia mallinnettaessa kasvaa sitä kuvaavien parametrien määrä hyvin suureksi. (Esimerkiksi kaapeliasennuksessa kaapelin tyyppi, kytkentätapa, asennusgeometria, asennusmaan ominaisuudet.) Lisäksi moni mallin parametreista on funktio jonkin toisen suureen suhteen (esim. ulkolämpötila tai maan lämpöresistiivisyys, joka riippuu maan kosteudesta). Tutkimuksessa rajattiin mallien tarvitsemaa parametrien määrää tarkkuuden kannalta riittäväksi ja selvitettiin seikkaperäisesti parametrien saatavuus. Komponenttien kuormitettavuus on pääasiassa riippuvainen niiden termisestä kestoisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin kehitettävien mallien 15
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen
ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän
LisätiedotETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI
ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja
LisätiedotÄlykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotSähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö
Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotSuomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet
Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotSähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja
- vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana
LisätiedotEQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille
EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotTekesin teknologiaohjelmat
Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotSähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari. 7.10.2010 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa
n tutkimusseminaari Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ohjelma - aamupäivä 9:00 9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9:30 9:45 Tilaisuuden avaus Markku Hyvärinen, Helen Sähköverkko Oy 9:45 11:30 CLEEN
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotPohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen
Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotModerni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj
Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee
Lisätiedot3D-tulostaminen suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. 3D-raportti 2016
3D-tulostaminen suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 3D-raportti 2016 Suomessa on viime vuosien aikana kiinnostuttu todenteolla 3D-tulostamisesta, kun yritykset ovat havainneet sen tuomat
LisätiedotEsimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki
Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotYhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre
Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista Ville Väre 20.3.2018 Tasehallinnan suuntaviivat (EU 2017/2195) 62 art 8.Asianomaisen sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä arvioidessaan tai ennen kuin se myöntää
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotKokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä
Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy
LisätiedotSähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto
Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan
LisätiedotSÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
LisätiedotTRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotSÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT
SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,
LisätiedotTekes, Vesi-ohjelma 2008-2012
Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotLOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen
LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen
LisätiedotMiksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari
Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotSHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes
SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen
LisätiedotTekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen
Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen
Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden
LisätiedotJakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto
Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä
LisätiedotEVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes
EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,
LisätiedotSÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE
SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotÄlykkään vesihuollon järjestelmät
Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta
LisätiedotMillaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi
FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotHankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke
Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotPK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013
PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotKehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
LisätiedotSuomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela
Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 25.
LisätiedotINCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen
INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa INCA tutkimusprojekti - yleistä
LisätiedotMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU
MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
LisätiedotVäylätekninen menetelmäkehitys
Väylätekninen menetelmäkehitys Tuomo Viitala 8.9.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Väylätekninen menetelmäkehitys -hankkeen tarkoituksena on liikennemuotokohtaisten (tie, rautatie, vesiväylät) väylänpidon teknisten
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotSuvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen
Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotLiikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari
Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi
LisätiedotMobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!
Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotS Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT. Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta
S Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta 2 T U L E VA I S U U D E N S Ä H KÖ V E R K KO D I G I TA A L I S U U S T U O TO I M I N
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotTekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana
Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
Lisätiedotyritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ
yritysvastuu 2018 TIIVISTELMÄ Yhteenveto FIBSin Yritysvastuu 2018 -tutkimus on Suomen laajin suurten ja keskisuurten yritysten vastuullisuutta kartoittava kyselytutkimus. Tutkimus on tehty vuodesta 2013
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotEnergiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
Lisätiedot