Informaatiotekniikka sähkönjakelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informaatiotekniikka sähkönjakelussa"

Transkriptio

1 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Loppuraportti

2 Informaatiotekniikka sähkönjakelussa TESLA-teknologiaohjelma Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 11/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Teknologiaohjelma TESLA informaatiotekniikka sähkönjakelussa toteutettiin vuosina Ohjelman käynnistymistä edelsi kartoitustyö, jonka päämääränä oli selvittää sähkönjakeluun liittyviä tutkimustarpeita. Työ ajoitettiin siten, että sen tulokset olivat käytettävissä Sähkölaitosautomaation tutkimusohjelma EDISONin päättyessä vuonna Kartoitustyön pohjalta TESLAn tavoitteeksi asetettiin informaatiotekniikan soveltaminen sähkön jakelu- ja myyntitoimintoihin siten, että valmistava teollisuus voi tarjota aikaisempaa tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisuja eri sähkömarkkinaosapuolien tarpeisiin. Ohjelma pyrki myös parantamaan uusien tuotteiden ja palvelukonseptien avulla maamme jakeluverkkojen käyttöastetta ja sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuutta sekä kehittämään eri osapuolten edellytyksiä toimia sähkömarkkinoilla tuottajina, jakelijoina, myyjinä ja kuluttajina. Koska Suomi vapautti sähkömarkkinansa ensimmäisten maiden joukossa, oli tavoitteena myös saada aikaan vientituotteita avautuville sähkömarkkinoille muualle Eurooppaan ja laajemmallekin. TESLAan kuului sekä yritysten että tutkimusyksikköjen projekteja. Ohjelman alussa painopiste oli tutkimusprojekteissa. Ohjelman loppua kohti painopistettä siirrettiin yritysvetoisiin projekteihin ja pyrittiin näin varmistamaan tutkimustulosten siirtyminen tuotteisiin ja osaksi käytännön toimintaa. TESLAn aikana syntyi laaja valmistavan sähköteollisuuden, ohjelmistotalojen, sähköyhtiöiden ja tutkijaosapuolten yhteistyöverkosto, joka mahdollisti uusien ideoiden nopean testaamisen aluksi laboratoriossa ja myöhemmin kenttäkokein ja pilottiasennuksin. TESLA tuotti merkittävää uutta osaamista ja tuotteita mm. jakeluverkkojen vianpaikannukseen ja tilaseurantaan, sähkökaupan hallintaan sekä teollisuuden sähköjärjestelmien käyttöön ja kunnossapitoon. Tehty työ loi hyvän pohjan sähkönjakelualan yritysten kilpailukyvyn kehittämiselle. TESLA myös suuntasi korkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa ohjelman aikana perustettiin kolme professorinvirkaa, joissa opetus- ja tutkimusalana on informaatiotekniikka sähkövoimajärjestelmissä. Ohjelman jälkeen on tärkeää, että luotu osaaminen ja tieto hyödynnetään tehokkaasti ja että syntyneet yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa. Sähkön laadun merkityksen kasvu, sähkövoimajärjestelmän käyttövarmuuden ylläpito, jakeluverkkojen eliniän hallinta ja hajautetun tuotannon verkkoonkytkentä ovat esimerkkejä haasteista, jotka ovat edessä tulevaisuudessa. TESLA on luonut tietopohjaa myös näihin haasteisiin liittyvien kysymysten ratkomiselle.

5 Tässä julkaisussa kuvataan teknologiaohjelman toteutus ja tulokset sekä esitetään tiiivistetysti ohjelmassa toteutetut projektit. Tekes kiittää kaikkia TESLA -teknologiaohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä, organisaatioita ja henkilöitä rakentavasta yhteistyöstä. Erityinen kiitos kuuluu ohjelmapäällikkö Matti Lehtoselle ja ohjelman toteutusta ohjanneelle johtoryhmälle. Marraskuu 2002 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tämä raportti sisältää Teknologiaohjelma TESLAn päätulokset. TESLA Informaatiotekniikka sähkönjakelussa , on viisivuotinen teknologiaohjelma, jota on toteutettu yhteistyössä VTT Prosessien, korkeakoulujen sekä alan teollisuuden kanssa. Rahoitus on pääosin tullut Teknologian kehittämiskeskus Tekesiltä sekä sähköyhtiöiltä ja valmistavalta teollisuudelta. TESLAn keskeisenä ajatuksena on ollut informaatiotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan. Tavoitteena on ollut vahvistaa sekä alan valmistavan teollisuuden että myös sähköyhtiöiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Eräs suurimmista liikkeellepanevista voimista on ollut sähkömarkkinoiden vapautuminen, joka Euroopan mittakaavassa on avannut kokonaan uusia markkinoita sähkökauppaan liittyville tuotteille ja joka tulee perusteellisesti vaikuttamaan myös sähköverkkoliiketoimintaan liittyviin tekniikoihin, tuotteisiin ja menettelytapoihin.

7 Sisällys Esipuhe Tiivistelmä 1 Teknologiaohjelman tausta Tarpeet eri osapuolien kannalta Sähköyhtiöt Sähköteollisuus Sähkönkäyttäjät Kansantalous ja energiapolitiikka Kehitystrendit Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Tutkimusohjelman hallinto ja organisointi Tulosten hyödyntäminen Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Sähkön jakeluverkkotoiminnan laadun kehittäminen Sähkön laadun hallinnan kehittäminen Verkostoautomaation hyödyntäminen keskijänniteverkkojen komponenttien kunnonvalvonnassa Custom power Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaation kehittäminen Verkostoautomaatio, tiedonsiirto ja sähkön laatu KETE, Kennoterminaali sähkölaitosten johtolähtösuoja Sähkön laadun seurantatekniikka jakeluverkoille Käytöntukijärjestelmä osana uuden sukupolven verkostoautomaatiota Sähkönjakeluverkoston tilaseurannan kehittäminen Reaaliaikainen sähköverkon tilaseuranta Verkoston vikatilanteiden hallinnan kehittäminen Kennokeskusjärjestelmä Keskijänniteverkkojen vikailmaisin Sähkönjakeluverkon häiriöiden keston ja lukumäärän minimointi TSC-muuntamokontrolleri Langaton virta- ja jänniteanturi Teollisuussähköjärjestelmiin liittyvät projektit Teollisuussähköjärjestelmien hallinta, vuodet Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Teollisuussähköjärjestelmien hallinta....56

8 9 Sähkökaupan järjestelmien ja kysynnän hallinnan projektit Hinnanennustamismallin implementointi Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Sähkökaupan tietojärjestelmien kehittäminen Energianhankinnan suunnittelumenetelmien kehitystyö Nopea tiedonsiirto sähkönjakeluverkossa Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Sähkökauppa ja kysynnän hallinta (DSM) vapailla sähkömarkkinoilla Tase Tuotannon suunnittelu avoimille sähkömarkkinoille Tiedonsiirto sähköverkossa -pilotti Liikenteen hallinta ja tievalaistuksen ohjaus Energiakaupan tietojärjestelmien integraatiokonsepti Uudenaikaisen energiakaupan mittausten, sopimusten ja riskienhallintajärjestelmä Energiajärjestelmien kulutusta ja häviötä ennustavan neuroverkko-ohjelman teknologian tutkiminen Edistyksellinen massakaukoluenta-, ohjaus- ja mittausjärjestelmä IVO-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Fortum-TESLA Tutkimusohjelma: Sähkönjakelun ja kaupan uudet tuotteet, teknologiat ja toimintamallit Vapaan sähkökaupan mittausjärjestelmän kehittäminen (VMS) Sähkön siirron laatu- ja kuormitusmittarin kehittäminen Vuoden 2002 yrityshankkeita Loppupäätelmät Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...103

9 1 Teknologiaohjelman tausta Teknologian kehittämiskeskus Tekes tilasi toukokuussa 1996 Suomen Sähköenergialiitto r.y.:ltä selvityksen siitä, minkälaisia tarpeita on tutkimustoiminnalle sähkönjakeluyhtiöiden automaatioon liittyen teknologiaohjelma EDISONin päätyttyä vuoden 1997 lopussa. Tehtyjen selvitysten nojalla on päädyttiin esittämään uuden viisivuotisen tutkimusohjelman käynnistämistä nimellä Informaatiotekniikka sähkönjakelussa. Hieman myöhemmin ohjelma päätettiin ristiä TESLAksi. Nicola TESLA oli keksijä, joka kehitti nykyään vakiintuneen kolmivaihejärjestelmän, tehden epätahtimoottorin ja laajat integroidut sähkövoimajärjestelmät mahdollisiksi. Samalla Edisonin kehittämä ja laajasti patentoima tasavirtajärjestelmä vanhentui teknisesti. Seuraavassa esitetään aluksi tutkimustoiminnan tarpeisiin vaikuttaneet seikat eri osapuolten kannalta ja tarkastellaan alalla voimakkaimmin vaikuttaneita kehitystrendejä. Näistä johdettiin tutkimukselle asetettavat painopisteet sekä TESLA-ohjelman konkreettiset tavoitteet. 1

10 2 Tarpeet eri osapuolien kannalta 2.1 Sähköyhtiöt Sähköyhtiöiden toimintaympäristö oli muuttunut voimakkaasti TESLAa edeltäneiden vuosien aikana. Sähkömarkkinoiden vapautuminen oli johtanut liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Liiketaloudellinen tehokkuusajattelu oli vallannut alaa myös sähkönjakelutoiminnassa energian myynnin tultua markkinalähtöisen kilpailun piiriin ja verkkoyhtiöiden muututtua sijoituskohteiksi. Näkyvimpänä muutoksena edellisestä oli ollut toiminnan tehostamistarve. Tämä koskee sekä organisaatioiden toimintaa, että sähköyhtiöiden omaisuuden hoitoa. Verkkoyhtiöiden kannalta keskeiseksi asiaksi oli tullut verkosto-omaisuuden hallinta ja verkoston kapasiteetin tehokas käyttö. Tällä asialla on huomattava taloudellinen merkitys, sillä verkostojen jälleenhankinta-arvo on noin 8 mrd. euroa. Verkosto-omaisuuden hallinta sisältää mm. kunnossapitotoiminnan organisoinnin, komponenttien eliniän seurannan ja uusinvestointien entistä tarkemman suunnittelun. Kapasiteetin käyttöastetta taas voidaan nostaa lisäämällä tietoa verkon kuormituksista sekä komponenttien ikääntymisestä sekä niiden kuormitettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Jakeluverkkojen tehokkaaseen käyttöön liittyi myös kysymys sähkön laadusta. Johtuen lähinnä epälineaarisen kuorman jatkuvasta kasvusta tulee jakelujännitteen laatu olemaan myös järjestelmän suunnittelua ohjaava ja mitoitusta määräävä tekijä. Laadun ylläpito vaatii verkkojen vahvistamista ja sitä kautta suurehkoja investointeja. Investointien oikean kohdistamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää oli siis kehittää sähkön laatutason riittävän tarkkaa seurantaa. Verkostojen käytön tehostamiseen liittyi myös kysymys jakeluverkkojen häviöistä. Näiden suuruus on noin 2 terawattituntia vuodessa vastaten noin 100 miljoonan euron kustannuksia. Häviöiden suuruuteen voidaan tehokkaasti vaikuttaa verkoston suunnittelua ja käyttöä tukevien tietojärjestelmien avulla. Energialiiketoiminnan kannalta toimintaympäristö oli sähkömarkkinauudistuksen johdosta muuttunut verkkoyhtiötä voimakkaammin. Uutena asiana oli tullut voimakkaasti kehittyvä sähkön tilapäiskauppa, jota käydään sekä pörssin kanssa että entistä enemmän myös kahdenvälisesti. Siirron vapautuminen oli avannut entistä paremmat mahdollisuudet myös hajautetulle pienvoiman tuotannolle. Molempien hallintaan tarvittiin uusia tietoteknisiä työkaluja. Energiamarkkinoihin vaikutti suuresti myös tuolloin odotettavissa ollut pienkuluttajien pääsy kilpailun piiriin ilman tuntimittausta. Muutoksen välittömänä vaikutuksena oli uusien taselaskentaominaisuuksien liittäminen verkko- ja energiayhtiöiden tietojärjestelmiin. Pitemmällä tähtäimellä uudistus tuli johtamaan kilpailun huomattavaan laajenemiseen sekä vaati sähkönmyyntiyhtiöiltä uusia menettelytapoja vähittäismyyntimarkkinoilla toimimiseen. Kilpailun piiriin tulleen energialiiketoiminnan laajuutta kuvaa se, että k.o. yhtiöiden sähkönhankintakustannukset olivat vuositasolla luokkaa miljardia euroa. 2.2 Sähköteollisuus Sähköteollisuuden kannalta keskeinen kysymys oli tuotteiden teknillisen kilpailukyvyn ylläpito ja uusien tuotteiden kehittäminen vientimarkkinoita ajatellen. Sähkönjakeluautomaation laitteiden ja järjestelmien vuotuinen viennin arvo oli jo vuonna 1996 yli 75 miljoonaa euroa. Sähkönjakeluautomaatio oli alkanut vaikuttaa enenevässä määrin myös muun sähkölaitostekniikan vientiin, jonka suuruus oli vastaavana aikana yli 150 miljoonaa euroa vuodessa. Oli myös odotettavissa, että sähkönjakeluautomaatioon liittyvien sähköteollisuuden tuotteiden 3

11 markkinat kasvavat voimakkaasti. Teknillisen kehityksen seuraavassa vaiheessa automaatio ja laitetekniikka integroituisivat voimakkaammin toisiinsa. Tällöin automaatio-ominaisuudet vaikuttaisivat ratkaisevasti sähköverkon komponenttien, kojeistojen ja muiden perinteisten sähköteollisuuden tuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla. Keskeisessä osassa sähkönjakeluautomaation laajenevilla markkinoilla oli myös tiedonsiirtotekniikka, jossa Suomessa oli jo tuolloin erittäin vahva teollisuus. Teleteollisuuden vahvimmat uudet tuotteet olivat datasiirron alueella, esimerkkeinä GSM-datasiirtotekniikat ja Tetra-järjestelmä. Sähkönjakeluautomaation jatkohankkeen suurimpiin haasteisiin kuuluikin näiden kehittyvien tekniikoiden hyödyntäminen ja niiden soveltamisen edistäminen yhteistyössä sähkö- ja teleteollisuuden kanssa. 2.3 Sähkönkäyttäjät Sähkönkäyttäjien kannalta keskeinen asia oli saada tarvitsemansa sähkö kohtuullisella hinnalla, luotettavasti ja riittävän hyvälaatuisena. Pienten ja keskisuurten käyttäjien tapauksessa voitiin hintaan vaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoiden teknillistä toimintaa sekä tehostamalla verkkoyhtiöiden toimintaa. Kulutuksen kaukoluentatekniikoita kehittämällä voitiin avata tehokas kilpailuttamismahdollisuus keskisuurille asiakkaille. Häiriöiden aiheuttamat keskeytykset sähkönkäyttäjillä olivat noin 1..3 tuntia vuodessa. Keskeytyksistä aiheutuva haitta oli käyttäjätyypistä ja keskeytyksen pituudesta riippuen noin euroa/kwh. Keskeytysten rahallinen arvo oli koko kansantaloudessa noin miljoonaa euroa vuodessa. Sähkönjakeluautomaation avulla oli aikaisemmin pystytty lyhentämään keskeytysten kestoaikaa tuntuvasti. Ongelmaksi olivat nousseet kuitenkin lyhyet keskeytykset, joista on varsinkin elinkeinoelämälle ja pkt-teollisuudelle tuntuvaa haittaa. Ohjelman kuluessa alettiin tiedostaa myös jännitekuoppien merkitys. Nykyisen tiedon valossa niistä aiheutuva taloudellinen haitta on samaa luokkaa varsinaisten katkosten kanssa. Energiankäytön tehostaminen oli noussut yhä merkittävämmäksi tavoitteeksi sekä pienten, keskisuurten että suurten kuluttajien tapauksessa. Kahden ensimmäisen ryhmän osalta tehokkuuteen voitiin vaikuttaa sähköyhtiön toimenpitein kysynnän hallinnan avulla. Teollisuuslaitosten tapauksessa oli tarpeen seurata prosessien energiankulutusta osaprosesseittain ja tuotantotilanteittain entistä tarkemmin. Tähän voitiin kehittää tehokkaita apuvälineitä sähköverkon ja sähkökäyttöjen mittauksia hyödyntämällä. Uskottiin, että tarkempi tieto energiankulutuksesta avaisi mahdollisuudet paitsi energiankäytön tehostamiseen, myös energianhankinnan tarkempaan etukäteissuunnitteluun. 2.4 Kansantalous ja energiapolitiikka Suomen energiastrategian kannalta oli energiankäytön tehokkuus yksi avaintekijöistä pyrittäessä ympäristövaikutusten ja päästöjen vähentämiseen. Toinen tärkeä piirre oli fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistarve, mikä johtaa erilaisten hajautettujen energiantuotantotapojen lisääntymiseen. Nämä trendit vaikuttavat nykyään ehkä vielä voimakkaampina. Valmistavan teollisuuden kannalta tärkeää oli huolehtia sähkömarkkinoiden toimivuudesta ja sillä tavalla varmistaa teollisuuden kohtuuhintaisen energian saanti. Suomen ollessa sähkömarkkinoilla edelläkävijänä voitiin kehittää järjestelmiä ja tuotteita, jotka avaavat suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös Euroopan avautuvilla energiamarkkinoilla. Kansantalouden kannalta ehkä tärkeimpänä tekijänä, johon sähkönjakeluautomaatiolla voidaan vaikuttaa oli kuitenkin vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uuden vientiin tähtäävän teknologian kehittäminen sekä suurelle että pkt-teollisuudelle. 4

12 3 Kehitystrendit Seuraavassa on koottu yhteen niitä kehitystekijöitä, jotka voimakkaimmin vaikuttivat sähkönjakelun ja sen tietoteknisten sovellusten kehittämistarpeeseen ja -mahdollisuuksiin TESLA-ohjelman aikana: Tiedonsiirtotekniikat Digitaalisten radiotekniikoiden kehitys jatkui voimakkaana. Keskeisenä alueena tuli mukaan digitaalinen datasiirto. Uutena varteenotettavana tiedonsiirtoratkaisuna nimenomaan teknillisten järjestelmien suhteen tuli saataville Tetra-tekniikka. Muista tiedonsiirtotekniikoista vaikuttavimpia olivat mm. pienjänniteverkon kantoaalto (LV/DLCtekniikka), sekä pienitehoiset radiot. Näiden vaikutus tuntui etenkin kuluttajan ja sähköyhtiön välisessä tiedonsiirrossa. Lisäksi kehittyivät erilaiset langalliset laajakaistaiset tekniikat nopeasti. Sähkönjakeluautomaatiojärjestelmät Sähkönjakeluautomaation järjestelmien markkinapotentiaali oli valtava, mutta niiden laajamittainen soveltaminen oli toistaiseksi ollut vielä rajoitettua lähinnä tiedonsiirtotekniikan ja tietojenkäsittelytekniikan hankaluuden sekä kalleuden tähden. Nämä rajoitukset olivat lievenemässä ratkaisevalla tavalla ja odotetettiin, että sähkönjakeluautomaation markkinat laajenevat voimakkaasti TESLA-ohjelman aikana. Pitemmällä tähtäimellä informaatiotekniikan odotettiin vaikuttavan myös sähköteollisuuden perustuotteiden teknillisiin ratkaisuihin automaatiojärjestelmien integroituessa vähitellen sähkövoimajärjestelmän komponenttitasolle. Automaatioominaisuuksista tulisi keskeinen teknillinen kilpailukeino maailman sähkölaitemarkkinoilla. Sähkömarkkinauudistus Sähkömarkkinauudistuksen myötä sähköyhtiöiden toiminnan tehokkuudelle tultaisiin asettamaan uudet vaatimukset. Verkkoyhtiön kannalta keskeiseksi uudeksi asiaksi nousisi verkosto-omaisuuden hallinta sekä verkoston käyttöasteen nostaminen. Energialiiketoiminnassa tarvittaisiin kokonaan uusia ohjelmistotyökaluja. Lisäksi tarve liittää hajautettua tuotantoa osaksi sähköyhtiöiden automaatiojärjestelmiä tulisi kasvamaan. Tukkusähkömarkkinoilla liiketoiminta muuttuisi voimakkaasti kansainvälisemmäksi. Ympäristökysymykset Keskeinen tekijä oli päästöjen vähentäminen seuraavin keinoin: energiankäytön tehostaminen, hajautetun tuotannon liittäminen osaksi energiajärjestelmää ja energiajärjestelmän toiminnan tehostaminen. Näihin voitiin myötävaikuttaa edistämällä sähkömarkkinoita ja tehostamalla sähköyhtiöiden toimintaa teknillisen kehityksen avulla. 5

13 4 Painopistealueet ja ohjelman tavoitteet Edellä esitettyjen tarpeiden ja kehitystrendien perusteella selvityksen laatijat suosittelivat ohjelmamuotoista jatkokehitystä vuosiksi seuraavin painopistealuein ja tavoittein: 1. Verkostoautomaatio Keskeisin tavoite oli jakeluverkkojen kapasiteetin käytön tehostaminen, keinoina tilaseuranta, jännitteen laadun seuranta sekä verkostokomponenttien ikääntymisen arvioinnin ja kunnossapidon apuvälineet. Toinen tavoite oli vikatilanteiden hallinnan kehittäminen siten, että katkosten lukumääriä saadaan vähennettyä. Tätä varten kehitetään uusia vianilmaisu- ja vianpaikantamistekniikoita, sekä integroidaan nämä kaukokäyttöjärjestelmien yhteydessä toimiviksi automaattisiksi toiminnoiksi. Kokonaistavoitteena oli uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä, joka sisältää toiminnot verkon käytön tehostamiseksi ja vikatilanteiden hallitsemiseksi. 2. Teollisuussähköjärjestelmien hallinta Tavoitteena oli kehittää laaja tietojärjestelmä- ja automaatiokokonaisuus teollisuuden sähköjärjestelmien hallintaan. Sen sovelluksia käyttäen teollisuusyritys voi olennaisesti nykyistä paremmin seurata, simuloida ja optimoida energian käyttöään ja hankintaa, sähköverkkojensa sähköteknistä tilaa ja käyttövarmuutta, häiriötilanteita ja kunnossapitoa sekä sähkökäyttöjensä ja prosessilaitteidensa energian käyttöä ja kunnonvalvontaa. 3. Sähkökaupan tietojärjestelmät Keskeinen tavoite oli kehittää tietojärjestelmä suuren sähköyhtiön tai teollisuusyrityksen tukkusähkökaupalle vapailla ja kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Toinen keskeinen tavoite oli kehittää apuvälineitä sähkön vähittäismyynnille pienten kuluttajien tullessa kilpailun piiriin ilman tuntimittausta vuoden 1998 alusta. 4. Kysynnän hallinta (DSM) Kysynnän hallintaa varten tavoite oli kehittää uusia teknillisiä vaihtoehtoja. Näihin kuuluu uusien tiedonsiirtoratkaisujen sovellukset ja päätelaitekehitys. Energiayhtiöitä varten tavoitteena oli kehittää suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiä, jotka hyödyntävät uusien teknillisten ratkaisujen mahdollisuuksia. 5. Uudet tiedonsiirtotekniikat Keskeinen tavoite oli edistää uusien tiedonsiirtotekniikoiden käyttöä sähkönjakeluautomaatiossa kehittämällä päätelaitteita, määrittelemällä rajapintoja ja järjestämällä käytännön kenttäkokeita ja demonstraatioita. Verkostoautomaatiota varten kehitettäisiin erikoisesti digitaalisen radiotekniikan sovelluksia. Kysynnän hallintaa ajatellen tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirron kokonaisjärjestelmä sähköyhtiön ja kuluttajan välille. Kokonaistavoitteeksi teknologiaohjelmalle asetettiin tietotekniikan laajamittainen soveltaminen sähkönjakelutoimintaan siten, että edellä mainitut keskeiset tavoitteet saavutetaan. Painopisteittäin osatavoitteet olivat: 1. Uuden sukupolven verkostoautomaatiojärjestelmä 2. Teollisuussähköjärjestelmien käytöntukijärjestelmä 3. Tukkusähkökaupan ja vähittäismyynnin tietojärjestelmät 4. Energiayhtiön ja kuluttajan välinen tiedonsiirto DSM-toimintoineen 5. Digitaalisten radiotekniikoiden koejärjestelmä (Tetra, GSM datasiirto). 7

14 Teknologiaohjelma jakautui tutkimuslaitoshankkeisiin ja yrityshankkeisiin. Kokonaispanostukset ohjelman aikana olivat noin 27,4 miljoonaa euroa, josta tutkimuslaitosten hankkeisiin sitoutui 8,98 milj. euroa ja yrityshankkeisiin 18,44 milj. euroa. Tekesin rahoitusosuus oli 12,83 milj. euroa, jakautuen 5,32 milj. euroa tutkimuslaitoksille ja 7,51 milj. euroa yrityksille. Rahoituksen jakautuminen projekteille painopistealueittain ja vuosittain on esitetty kuvissa 1 4. Kuvissa V viittaa verkostoautomaatioon ja sähkön 2,5 2 Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset 1,5 1 0, Kuva 1. Tutkimushankkeiden rahoitus vuosittain (milj. euroa) Tutkimusrahoitus Kokonaiskustannukset V T K Yhteensä Kuva 2. Tutkimusrahoitus yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina jaoteltuna projektityypeittäin V, T ja K (milj. euroa). 8

15 laatuun liittyviin projekteihin, T viittaa teollisuussähköjärjestelmiin liittyviin projekteihin ja K viittaa kysynnän hallintaan ja sähkökaupan tietojärjestelmiin liittyviin projekteihin Avustus Laina Kokonaiskustannukset V K Yhteensä Kuva 3. Yrityshankkeiden avustus yhteensä, lainat yhteensä ja kokonaiskustannukset yhteensä vuosina projektityypeittäin (milj. euroa). 6 5 Avustus Laina Kokonaiskustannukset Kuva 4. Yrityshankkeiden rahoitus vuosittain projektityypeittäin (milj. euroa). 9

16 TEOLLISUUS SÄHKÖYHTIÖ ENERGIANHALLINTA Energianhallintajärjestelmä Energianhallintajärjestelmä tukkusähkökauppa tukkusähkökauppa sähkötase sähkötase ja ulkoinen laskutus kuormitustutkimus kulutustiedot ja -ennusteet laskutus ja sopimukset SÄHKÖVERKKO Käytönvalvontajärjestelmä kauko-ohjaus ja raportointi Käytönvalvontajärjestelmä Kunnossapitojärjestelmät kunnossapidon menetelmät saneeraussuunnittelu kunnonseuranta Käytöntukijärjestelmä Käytöntukijärjestelmä sähköverkon käytön optimointi Verkostoautomaatiojärjestelmä kunnossapito vikatilanteiden hallinta kuormitusmallit tilaestimointi energian käytön seuranta tiedonsiirtojärjestelmät SÄHKÖN KÄYTTÖ Kunnonvalvonta (sähkön käyttö) Vähittäismyynnin tukijärjestelmä sähkökäyttöjen kunnonvalvonta prosessilaitteiden kunnonvalvonta Asiakasautomaatio tiedonsiirtojärjestelmät Prosessiautomaatio kysynnän hallinnan järjestelmät Kuva 5. Sähkönjakeluun ja energialiiketoimintaan liittyviä tietojärjestelmiä ja informaatiotekniikan sovelluksia. TESLA-ohjelmaan liittyvät järjestelmät on esitetty lihavoidulla kirjasimella. 10

17 5 Teknologiaohjelman hallinto ja organisointi Teknologiaohjelma toteutettiin yhteistyössä sähköteollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä sähkö- ja energiayhtiöiden kanssa. Yhteistyö suunniteltiin siten, että Suomessa oleva osaaminen ja kokemus kullakin ongelma-alueella tulee mahdollisimman hyvin käytettyä hyödyksi. Sähköyhtiöitä hyödynnettiin asiantuntijaroolissa toimintoja ja peruskonsepteja määritettäessä sekä koetoiminta-alueena kenttäkoetutkimuksissa ja uuden tekniikan demonstraatioissa. Uudet tekniikat vietiin myös mahdollisuuksien mukaan sähköteollisuuden tuotekehityshankkeiksi. Näissä kiinnitettiin huomiota paitsi soveltuvuuteen Suomen olosuhteisiin myös mahdollisimman pitkälle kansainvälisten markkinoiden vaatimuksiin. Osa-alueitten hankkeet toteutettiin 1 3-vuotisina projekteina, jotka yhdessä muodostivat strategisia tavoitteita vastaavan teknologiaohjelmakokonaisuuden. Päätökset käynnissä olevien projektien jatkamisesta ja uusien käynnistämisestä tehtiin vuosittain. Näin varmistettiin resurssien mahdollisimman tehokas kohdistaminen oikeisiin hankkeisiin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. EDISON-ohjelmaan verrattuna johtoryhmän roolia laajennettiin. Osaprojektien projektipäälliköt raportoivat tuloksista suoraan johtoryhmälle sekä johtoryhmän kokousten väliaikoina ohjelmapäällikölle. Projektipäälliköillä oli kokonaisvastuu osaprojektiensa hoitamisesta siten, että edellä esitetyt painopistealueiden osatavoitteet täyttyvät. Työnsä tueksi projektipäällikkö sai koota tukiryhmän, joka koostui teollisuusyritysten ja pilottisähköyhtiöiden edustajista. Tukiryhmän tehtävänä oli avustaa projektipäällikköä hankkeen läpiviemisessä sekä erikoisesti tukea pilottijärjestelmien rakentamisessa, käyttöönotossa ja kokemuksien keräämisessä Teknologiaohjelman johtoryhmän tehtävät olivat: seurata osaprojektien etenemistä päättää teknologiaohjelman suuntaamisesta valvoa tutkimusrahan käyttöä päättää tiedottamisstrategiasta edistää teknologiaohjelman tulosten käyttöönottoa. Ohjelmapäällikön tehtävät olivat: johtoryhmän kokousten valmistelu ja päätösten toimeenpano koko teknologiaohjelman käytännön koordinointi vuosittaisen toimintasuunnitelman valmistelu ohjelman julkaisu- ja tiedotustoiminnasta vastaaminen osaprojektien etenemisen seuranta ja tukeminen. Projektipäällikön tehtäviin kuului: osaprojektinsa hoitaminen siten, että edellä asetetut kokonaistavoitteet täyttyvät raportointi johtoryhmälle ja ohjelmapäällikölle osaprojektinsa julkaisu- ja tiedostustoiminnasta vastaaminen osaprojektinsa tulosten käyttöönoton ja kaupallistamisen edistäminen. 11

18 Teknologiaohjelma TESLAn johtoryhmän puheenjohtajana toimi koko ohjelma-ajan tulosyksikön johtaja Esa Pekkola, ABB Oy, Tools. Muut johtoryhmän jäsenet olivat (vuoden tilanne): Erkki Antila, ABB Oy Otso Kuusisto, Sener Simo Makkonen, Process Vision Oy Ville Jääskeläinen, Nokia Oyj Seppo Vehviläinen, MX Electrix Oy Ilkka Jääskeläinen, Enermet Oy Kari Hytönen, Vantaan Energia Oy Juha Lohjala, Suur-Savon Sähkö Oy Jukka Perttala, Tekla Oyj Sauli Ekola, Varenso Oy Jari Eklund, Tekes Jorma Julku, Tekes Kari Rintala, Tekes Tekesin ohjelmavastaavana toimi ohjelman alussa Kari Komulainen, sitten Juha Haikonen ja ohjelman loppuvaiheessa Jari Eklund. Lisäksi johtoryhmän työskentelyyn osallistui ohjelmapäällikkö TkT Matti Lehtonen VTT Prosessit -yksiköstä. 12

19 6 Tulosten hyödyntäminen Teknologiaohjelman tulokset ovat hyödynnettävissä ensi sijassa uusien tuotteiden ja suunnittelumenetelmien muodossa sähköyhtiöissä ja sähköteollisuudessa. Hyödynnettävyys on varmistettu ohjelman kuluessa kiinteällä yhteistyöllä tutkimusosapuolten, teollisuuden ja sähköyhtiöiden kanssa viemällä prototyypit ja demonstraatiot testattaviksi ja arvioitaviksi sähkölaitosympäristöön. Tutkijaosapuolten kiinteällä yhteistyöllä on varmistettu myös tulosten hyödynnettävyys jatkokoulutuksessa ja opetuksessa. Ohjelman puitteissa järjestettiin vuosittain seminaareja koko ohjelmakokonaisuudesta sekä workshop-työskentelyä eri osa-alueilla. Tutkimusten tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia ja ne on raportoitu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ohjelman tulosten kautta sähköyhtiöiden toimintaa voidaan tehostaa kysynnän hallinnan tehostuessa ja verkoston käyttöasteen parantuessa, mitä kautta sähkönjakelun kustannustaso voidaan pitää kurissa ja sähkön hinta tältä osin kilpailukyisenä. Lisäksi vikatilanteiden hallintaa voidaan tehostaa, mikä säästää kustannuksia sekä sähköyhtiöissä että kuluttajilla. Energiayhtiöiden toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvilla ja kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla on parannettu. Sähkökaupan tarvitsemien ohjelmistotyökalujen kehittäminen on avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia paitsi sähköyhtiöille myös ko. järjestelmien toimittajille. Ohjelman kuluessa useita suomalaisia yrityksiä on päässyt sähkökaupan tietojärjestelmien puitteissa vientimarkkinoille. Teollisuuden energiatehokkuutta voidaan parantaa prosessien energiankäytön entistä tarkemman seurannan tultua mahdolliseksi. Tämä avaa myös entistä paremmat mahdollisuudet energiankäytön ja hankinnan etukäteissuunnitteluun energiaintensiivisessä teollisuudessa. Sähköteollisuuden osalta ohjelman käytännön tulokset tukevat esimerkiksi käytöntuki- ja verkkotietojärjestelmien teknillistä kilpailukykyä ja luovat mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen. Lisäksi sähköverkon automaation ja siihen liittyvien komponenttien teknillinen kilpailukyky tulee paranemaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri sähkönjakeluautomaation alueella, sillä on odotettavissa että alan markkinat laajenevat voimakkaasti lähivuosina. Lisäksi on odotettavissa, että sähköverkon komponentteihin aletaan integroida enenevässä määrin automaatio-ominaisuuksia. Tällöin perinteistenkin sähköteollisuuden tuotteiden kilpailukyky tulee riippumaan siitä, kuinka hyvin ne voidaan liittää osaksi automaatiojärjestelmiä. Teleteollisuuden kannalta teknologiaohjelma on avannut uusille, voimakkaasti kehittyville tekniikoille markkinanäkymiä. Hyvänä esimerkkinä on Helsinki Energian verkossa pilotoitu ja testattu Tetra-järjestelmä, joka on ihanteellinen ratkaisu laajojen teknillisten järjestelmien datasiirto- ja automaatiosovelluksia ajatellen. Suomessa toimivan teollisuuden näkökulmasta keskeinen tulevaisuuden strateginen kysymys on tässä yhteydessä sähkö- ja teleteollisuuden voimavarojen yhdistäminen uuden tekniikan kehittämiseksi sekä toimivan työnjaon kehittäminen ko. teollisuudenhaarojen kesken vientimarkkinoita ajatellen. 13

20 7 Verkostoautomaatioon ja sähkön laatuun liittyvät projektit 7.1 Sähkönjakeluverkon hallintamenetelmien kehittäminen Teknillinen korkeakoulu, Sähköverkkolaboratorio Yhteyshenkilö Erkki Lakervi Projektin tyyppi: Tutkimushanke Kestoaika: Tekesin rahoitus: mk Tiivistelmä projektista Projektissa kehitettiin menetelmiä alueellisten sähkönjakeluverkkojen laitediagnostiikkaan sekä kuormitettavuuden nykyistä tarkempaan arviointiin. Tavoitteena oli sähköverkkojen komponenttien eliniän hallittu pidentäminen, vikojen aiheuttamien keskeytysten vähentäminen sekä verkostojen kapasiteetin tehokkaampi käyttö. Projektissa oli TKK:n lisäksi mukana Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tausta Sähkökaupan ja sähkön siirron eriydyttyä toisistaan taloudellisesti riippumattomiksi toiminnoiksi, asetetaan jakeluverkon liiketoiminnalliselle tuottavuudelle yhä tiukempia vaatimuksia. Jakeluverkon saneeraus-, laajentamis- ja käyttösuunnitelmia tehtäessä on yhä perusteellisemmin etsittävä ne ratkaisut jotka täyttävät verkolle asetetut tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Tähän prosessiin keskeisesti vaikuttaa jo olemassa olevan jakeluverkon teknisen ja taloudellisen kapasiteetin tunteminen. Perinteisesti jakeluverkon rakentamisessa käytetyt tekniset ratkaisut on ollut mahdollista mitoittaa väljästi. Niinpä onkin syytä olettaa jo olemassa olevan verkon sisältävän hyödyntämätöntä kapasiteettia, joka on ensi tilassa selvitettävä. Toisaalta verkon kapasiteetin tarkempi tunteminen vähentää tulevaisuudessa ylimitoitettujen investointien määrää ja parantaa verkon käytettävyyttä. Jakeluverkon komponenttien (kaapelit, muuntajat) kuormitettavuus on yksi keskeisimpiä verkon kokonaiskapasiteettia määrääviä tekijöitä. Nykykäytännön mukaan verkon komponenttien kuormitettavuuksia on totuttu pitämään staattisina parametreinä, verkon käyttötilasta riippumattomina vakioarvoina. Tämä on nyt ja tulevaisuudessa entistä karkeammin ristiriidassa sen kanssa, että verkon tila (tehonjako) tunnetaan dynaamisesti ja tuleva tilakin voidaan estimoida hyväksyttävällä tarkkuudella. Näin on syntynyt tarve selvittää verkon komponenttien dynaaminen kuormitettavuus. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää matemaattiset mallit jakeluverkon keskeisimpien komponenttien (kaapelien, muuntajien) dynaamiselle kuormitettavuudelle. Mallit pyrittiin liittämään Suomessa käytössä oleviin jakeluverkon suunnitteluja käytöntukijärjestelmiin. Yksittäistä komponenttia mallinnettaessa kasvaa sitä kuvaavien parametrien määrä hyvin suureksi. (Esimerkiksi kaapeliasennuksessa kaapelin tyyppi, kytkentätapa, asennusgeometria, asennusmaan ominaisuudet.) Lisäksi moni mallin parametreista on funktio jonkin toisen suureen suhteen (esim. ulkolämpötila tai maan lämpöresistiivisyys, joka riippuu maan kosteudesta). Tutkimuksessa rajattiin mallien tarvitsemaa parametrien määrää tarkkuuden kannalta riittäväksi ja selvitettiin seikkaperäisesti parametrien saatavuus. Komponenttien kuormitettavuus on pääasiassa riippuvainen niiden termisestä kestoisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin kehitettävien mallien 15

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Väylätekninen menetelmäkehitys

Väylätekninen menetelmäkehitys Väylätekninen menetelmäkehitys Tuomo Viitala 8.9.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Väylätekninen menetelmäkehitys -hankkeen tarkoituksena on liikennemuotokohtaisten (tie, rautatie, vesiväylät) väylänpidon teknisten

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen

Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa

Käyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-

Lisätiedot