Tutkimusalueiden ekologiset mittarit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusalueiden ekologiset mittarit"

Transkriptio

1 HOTR Attractive and Programmatic Infill Building Expertise in the Systems of Urban Production 2012 Tutkimusalueiden ekologiset mittarit Seppälä Tiina Aalto yliopisto Seppälä Tiina Aalto yliopisto Julkaistu

2 Sisällys Johdanto... 2 Selvityksen rajaukset ja laskentakaavat... 3 Tutkimusaluekohtaiset analyysit... 4 Väinölänranta... 4 Herttoniemi... 5 Kannelmäki... 6 Autoilun päästöjen analysointi... 8 Autoilu sisällyttäminen ja kohdevertailu... 8 Autoilun päästöjen yleinen tarkastelu Yhteenveto Lähteet Taulukko 1 Laskennassa käytetyt päästökertoimet... 3 Taulukko 2 Väinölänrannan yhteenlasketut tiedot... 4 Taulukko 3 Väinölänrannan ekologisen tarkastelun tulokset... 4 Taulukko 4 Herttoniemen yhteenlasketut tiedot... 5 Taulukko 5 Herttoniemen ekologisen tarkastelun tulokset... 5 Taulukko 6 Kannelmäen asuintalojen yhteenlasketut tiedot... 6 Taulukko 7 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen yhteenlasketut tiedot... 6 Taulukko 8 Kannelmäen asuinrakennusten ekologisen tarkastelun tulokset... 7 Taulukko 9 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen ekologisen tarkastelun tulokset... 7 Taulukko 10 Tutkimuskohteiden yhteenlasketut tiedot ja vertailukohteiden tiedot... 8 Taulukko 11 Tutkimusalueiden keskiarvolliset tulokset ja vertailukohteen tulokset... 9 Taulukko 12 Kannelmäen pysäköintihallien sähkönkulutuksesta johtuvien CO2 päästöjen vertaaminen keskimääräiseen autoon Taulukko 13 Auton keskimääräinen vuosittaisen CO 2 päästö suuruus

3 Johdanto Ilmastomuutoksen vuoksi alettiin tutkia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tutkimusten fokus on siirtynyt teollisuuden ympäristönsuojelusta kohti asumisen ja ihmisten toimintojen päästöjä. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika toimintaohjelman loppuraportin mukaan rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on yli 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 prosenttia (Kaleva et. al 2011 s 7). Rakennuksissa käytettävän lämpöja sähköenergian lisäksi rakennukset ja niissä tapahtuva toiminta kuluttavat vettä sekä synnyttävät erityyppisiä jätteitä (Kaleva et. al 2011 s 7). ERA17 toimintaohjelman loppuraportin mukaan energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. (Kaleva et. al 2011 s 7). Jukka Heinosen väitöskirja Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin hyväksyttiin Aalto yliopistossa. Tohtorin väitöksen tutkimustulos osoitti, ettei asukkaan CO 2 päästöt merkittävästi poikkea toisistaan eri aluerakenteiden välillä. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu kulutuksen volyymi niin, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista riippumatta. Aluerakenne vaikuttaa vain suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin. (Heinonen 2012) Heinosen väitöstilaisuudessa esitetty CO 2 päästökuvaajasta merkittävä havainto oli, ettei juuri ole eroa kokonaispäästöissä Helsingin ja ympäristökuntien välillä. Kuvaajasta havaitaan, että helsinkiläisen pienemmät liikennepäästöt ja asuinrakennuksen suuremmat lämmityspäästöt ovat samansuuruiset ympäristökuntien vastaavien luokkien päästöjen kanssa. Tämän vuoksi asuinrakennuksen lämmitysmuodolla on merkittävä vaikutus etenkin kaukolämpöratkaisussa, joka määräytyy rakennuksen sijainnin mukaan. Energiayhtiön kaukolämmöntuotantovalintoihin ei yksittäisellä asukkaalla ole mahdollisuutta vaikuttaa ja se voi olla rakennusluvan saannin edellytys. On huomattava, että sähkön ja kaukolämmöntuotantoon käytetyt ja liikennevälineiden polttoaineet voivat muuttua vuosien saatossa tekniikan kehittyessä. Sen vuoksi tulisi olla varovainen johtopäätöksissä, joita tehdään rakennuksen lämmityksen ja autoilun suhteen. Ihmisen toimintatapojen analysointi vaatii laajempaa sosioekonomista tutkimusta. Lisäksi on vaikea ennustaa ihmisten valintojen syy seuraussuhteita elinikäisessä käyttäytymisessä. 2

4 Selvityksen rajaukset ja laskentakaavat Asukkaiden käyttäytymistapaa ei voida arvioida, koska tulevien ja nykyisten asukkaiden kulutuskäyttäytymisestä ei ole saatavana tietoa sekä tutkimusalueiden suunnitelmat ovat hypoteettiset. Sen vuoksi tässä selvityksessä on keskitytty vain rakennuksien sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen kautta tuleviin päästöihin sekä alueelle tulevien autopaikkojen aiheuttamat CO 2 päästöt on laskettu erikseen. Sähköntuottajan päästölukuna tulisi aina käyttää keskiarvollisia lukuja, vaikka kuluttuja voi valita sähköntuottajansa itsenäisesti. Tässä laskennassa on käytetty sähköntuottajana paikallisia sähkö ja kaukolämpöyhtiöitä, joiden päästöluvut oli helposti saatavilla. Seuraavia päästökertoimia käytettiin päästölukujen laskennassa Taulukko 1 Laskennassa käytetyt päästökertoimet Helsingin Energia 1) Jyväskylän Energia 2) Sähkö 128 g CO 2 /kwh 350 g CO 2 /kwh Kaukolämpö 98 g CO 2 /kwh 0 g CO 2 /kwh* 1) Lähde: Helsingin Energia ) Lähde: Jyväskylän Energia 2012 *Vihreä lämpötuote Rakennuksien ostoenergian E luvun laskennassa on käytetty seuraavia kertoimia sähkö 1,7 ja kaukolämpö 0,7 (Rakentamismääräyskokoelma D3). Seuraavia kaavoja käytettiin laskennassa: E luku (Rakentamismääräyskokoelma D3 s. 6) [Sähkönkulutus (kwh) * 1,7 + lämpöenergian kulutus (kwh)*0,7 ] / nettopinta ala (nettom 2 ) (1) CO 2 päästöt kg/k m2/a [Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] (2) / summa kerrosala (k m 2 ) CO 2 päästöt t/a [ Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)+ lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) +Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus(kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] ] (3) 3

5 Tutkimusaluekohtaiset analyysit Väinölänranta Lähtötiedot Alueen suunnitelman avainluvut on laskettu yhteen. Rantataloa, rantasaunoja ja puutarhamökkejä ei ole huomioitu osaksi lukuja. Taulukossa 2 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitellulle asuinalueelle. Taulukko 2 Väinölänrannan yhteenlasketut tiedot yhteensä autopaikkoja 131 k m 2 ala 1) KL kwh Sähkö kwh Energialähteen valinta Väinölänrannan suunnitelmassa päädyttiin laajentamaan kaukolämpöverkostoa, vaikka järvestä saatava maalämpö olisi korvannut lämmitystarpeen. Valinta perustui siihen, että Jyväskylässä alueella toimiva CHPlaitos tuottaa kaukolämmön ja sähkön bioenergialla. Suunnittelualueelle olisi voitu sähköntuotannossa suosia myös pientuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sen sijainnin vuoksi. Väinölänrantaan valittu kaukolämpö on Jyväskylän Energian Vihreä Lämpö tuote, joka tuotetaan ainoastaan biopohjaisista polttoaineista (0 g CO 2 /kwh). Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi HCP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 350 g CO 2 /kwh. (Jyväskylän Energia 2012) Pysäköinti ja liikenne Kaupungin pysäköintinormi määrää 1 autopaikan asuntoa kohden ja autopaikat käyttövalmiiksi. Tutkimusalueen ulkopuolella on joukkoliikennemahdollisuus. Ilman bussilinjamuutoksia tai tiheämpiä yhteysvälejä tulevan Väinölänrannan alueella tullaan suosimaan omaa autoa. Asukkaiden palvelut ovat vähintään yli 2 kilometrin päässä alueelta, mikä lisää auton tarvetta etenkin lapsiperheissä. Yhteensä alueelle tulee 131 autopaikkaa, joista valta osa on pihapaikkoja. Tulokset Taulukossa 3 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Väinölänrannan alueelta. E luvun keskiarvon voidaan todeta olevan tyypillinen uudisrakentamiselle ja täyttää vaatimukset. Väinölänrannassa CO 2 päästö on pieni kerrosneliötä kohden, koska kaukolämpöä valmistetaan biotuotteesta, jonka CO 2 päästö on nolla. Taulukko 3 Väinölänrannan ekologisen tarkastelun tulokset Väinölänranta E luku kwh/nettom 2 /a 53 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 4 CO 2 päästöt t/vuosi 61 Luvut eivät sisällä asukassähköä Tutkimusalueella täydennysrakentamisen ympäristölle rakennuksien aiheuttamat päästöt eivät poikkea merkittävästi aluerakentamisesta ja sen ympäristölle aiheutuvista päästöistä. Tämä johtuu kyseissä 4

6 tapauksessa pihapihapaikkojen toteutusmahdollisuudesta myös täydennysrakentamisessa. Kaukolämmön tuottaminen uusiutuvasta polttoaineista on merkittävä CO 2 päästöä vähentävä yksittäinen tekijä. Herttoniemi Lähtötiedot Taulukossa 4 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitellulle asuinalueelle. Taulukko 4 Herttoniemen yhteenlasketut tiedot Herttoniemi autopaikkoja 290 k m 2 ala KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Energialähteen valinta Helsingissä rakennusluvan saamisen edellytyksenä on yleensä kaukolämpö. Kaukolämmön valinta perustui nykykäytäntöön. Herttoniemen suunnitelmassa olisi voitu suosia aurinkosähköä ja vanhankaupungin lahdesta ja kalliosta otettavaa maalämpöä. Täydennysrakentamiskohteissa tulisi olla vapaus valita taloudellisesti ja ympäristöarvojen mukaan sopivin energiamuoto. Herttoniemeen käytössä olisi Helsingin Energian kaukolämpö, jonka päästöt ovat 82 g CO 2 /kwh (Helsingin Energia 2012). Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi CHP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 128 g CO 2 /kwh (Helsingin Energia 2012). Pysäköinti ja liikenne Kaupungin pysäköintinormi määrää autopaikan 1 ap/ 120 k m 2 ja tutkimusalueen pohjoisosiossa 1 ap /100 k m 2. Autopaikat toteutetaan pääasiassa maanalaisiin kellareihin ja autotalleihin, joiden energiankulutus on suuri verrattuna lähes nollakulutuksen omaaviin pihapaikkoihin. Maanalaisen pysäköintipaikan lämmönkulutus on kwh/k m 2 /a ja sähkönkulutus on noin kwh/k m 2 /a eli yksi autopaikka vastaa yksiössä asuvan henkilön kokonaisenergiankulutusta vuodessa (TAKU 2012). Joukkoliikennemahdollisuus on alueella hyvä ja autottomuuskin olisi teoriassa mahdollista, mutta autoa tarvitaan perheissä vapaa ajalla ja kotimaanmatkailussa. Julkisilla liikennevälineillä matkustaminen tulee taloudellisesti kannattavammaksi yhden hengen talouksissa kuin lapsiperheillä. Tulokset Taulukossa 5 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Herttoniemen alueelta. Todetaan, että E luku on tyypillinen uudisrakentamiselle. Sitä nostaa autotallien ja maanalaisen pysäköinnin energiankulutus. Taulukko 5 Herttoniemen ekologisen tarkastelun tulokset Herttoniemi E luku kwh/nettom 2 /a 71 CO 2 päästöt kg/k m2 8 CO 2 päästöt t/vuosi 258 Luvut eivät sisällä asukassähköä 5

7 Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin (Heinonen 2012). Autopaikkojen saatavuus lisää todennäköisesti myös autoilua. Täydennysrakentaminen ei ole ekologisempaa kuin aluerakentaminen, jos autopaikkaratkaisuina Kannelmäki Lähtötiedot Taulukossa 6 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitelluille asuinrakennuksille ja taulukossa 7 suunnitelluille toimistorakennuksille. Taulukko 6 Kannelmäen asuintalojen yhteenlasketut tiedot ASUNNOT autopaikkoja 689 k m2 ala KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Taulukko 7 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen yhteenlasketut tiedot LIIKETILAT JA TOIMISTOT autopaikkoja 292 k m2 ala KL kwh Sähkö kwh Energialähteen valinta Kannelmäen suunnitelmassa liittyminen kaukolämpöön perustuu nykykäytäntöön. Ympäristöystävällisyyden kannalta täydennysrakentamiskohteissa tulisi olla vapaus valita taloudellisesti ja päästöarvojen mukaan sopivin energiamuoto. Ympäristön kannalta tärkeää olisi mahdollistaa energiantuotanto myös paikan päällä kuten aurinkosähkö. Kannelmäessä käytössä olisi Helsingin Energian kaukolämpö, jonka päästöt ovat 82 g CO 2 /kwh. Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi CHP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 128 g CO 2 /kwh. (Helsingin Energia 2012) Pysäköinti ja liikenne Joukkoliikenteen suosiminen ja alueella oleva suhteellisen pieni automäärä viittaa taloudellisista resursseista lähtöisin olevaan valintaan. Toisaalta alueelta puuttuu nykyiselle asuntokannalle pysäköintinormin mukaisia autopaikkoja, joten auton omistajuus tiheys on pienehkö. Lisäautopaikkojen jälkeen autoistuminen todennäköisesti lisääntyy ja täten myös päästöt. Autopaikan arvo on suuri, jolloin autoton paikan omistaja pyrkii vuokraamaan autopaikan. Toimistojen ja liikennetilojen rakentaminen alueelle tuo noin 30 % enemmän parkkipaikkoja alueelle. Tarkastelemalla vain pysäköintijärjestelyitä yksi autopaikka suunnitelluissa halleissa kuluttaa sähköä noin kwh/vuosi (TAKU 2012), kun nykyiset järjestelyt maanpäällä eivät kuluta merkittävästi sähköä. 6

8 Kannelmäen pysäköintihallien tarvittava energiakulutus vastaa noin keskimääräisen henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Tulokset Taulukossa 8 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Kannelmäen asuntojen osalta. Asuinrakennusten E luku on tyypillinen. Sen suuruuteen vaikuttaa palvelut, jotka kuluttavat asumista enemmän energiaa kuten pesula. Autotallit ja maanalainen pysäköinti kuluttavat energiaa ja lisäävät omalta osaltaan hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden kulutusta ei ole laskettu E lukuun. Maanalaispysäköinnin energiankulutuksesta johtuvat päästöt on laskettu CO 2 päästöissä. Taulukko 8 Kannelmäen asuinrakennusten ekologisen tarkastelun tulokset Kannelmäki E luku kwh/nettom 2 /a 67 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 10 CO 2 päästöt t/vuosi 69 Luvut eivät sisällä asukassähköä Taulukossa 9 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta toimistoille ja liiketiloille. E luku on suunnitelmalle korkeampi, koska liiketiloissa sijaitsee liikuntapaikka. Lisäksi maanalaisista pysäköintijärjestelmistä johtuvat hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin vertailukohteessa. E luku alittaa 170 kwh/nettom 2 Suomen rakennusmääräyskokoelma D3 vaatimukset. Taulukko 9 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen ekologisen tarkastelun tulokset Kannelmäki liike ja toimistotilat E luku kwh/nettom 2 /a 146 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 15 CO 2 päästöt t/vuosi 332 7

9 Autoilun päästöjen analysointi Aiemmin esitetyissä ei ole huomioitu autojen käytöstä tulevia päästöjä. Kohdealueilta ei ole käytettävissä vuosittaista ajokilometrimääriä, mutta ne voitaisiin selvittää ajoneuvorekisterikeskuksen ja haastattelujen kautta. Helsingissä sijaitsevien tutkimusalueiden kohdalla, korostuu autoilun päästöjen huomioimisessa autohallien energiakulutuksen vaikutus. Täydennysrakentamisen ekologisuuden kannalta alueiden autoilua tulisi tutkia laajemmin. Täydennysrakentamisessa yleensä tilatekijöiden seurauksena pysäköinti on järjestettävä pysäköintilaitoksiin. Laitoksien toteuttamistavoilla on ratkaiseva merkitys alueen CO 2 kokonaispäästön kannalta. Maanalaiset pysäköintijärjestelyt ja niiden energiankulutus on pääosin sähköä lähtökohtaisesti ikuisia. On toki mahdollista, että energia voitaisiin tuottaa täysin uusiutuvista polttoaineista ja näin laskennallisesti hiilineutraalisti. Täydennysrakentamisen myötä toteuttamatta jätetyt autopaikat tulee rakennuttaa. Se lisää nykyisen asukkaiden autokantaa, joiden lisäksi uuden asuntokannan omistajien autot tulevat alueelle. Pysäköintipaikkojen lisääntyessä on todennäköistä, että autoistumisastekin lisääntyy alueella. Autoilu sisällyttäminen ja kohdevertailu Tutkimuskohdealueilla on tehty suunnitteluratkaisuja, joilla on energiankulutuksen suuruuteen merkitystä, sen vuoksi on tehty teoreettinen vertailukohde. Sen tarkoituksena on vastata aluerakentamisen vaihtoehtoa hieman kauempana keskustasta, jolloin tontit ovat maanperältään ja kooltaan sopivia rakentamiseen. Vertailukohteeksi valitut rivitalo tai kerrostalo, jotka on sijaitsevat samassa kaupungissa kuin tutkimusalueet. Vertailukohde rivitalossa on huoneistokohtaiset saunat toisin kuin Väinölänrannassa, jossa ne on sijoitettu erikseen järven rantaan ja vain kaksi sijaitsee yhteistiloissa. Herttoniemessä ja Kannelmäessä kerrostaloissa on yhteiset talokohtaiset saunat samoin kuin vertailukohteessa. Toisena merkittävänä erona on, että vertailukohteissa pysäköintijärjestelyt ovat hiekkakentillä tontin yhteydessä. Pysäköintinormiksi on valittu autopaikka asuntoa kohden. Energian kulutustiedot kerrosneliötä kohden ovat peräisin TAKU ohjelmasta ja niitä myös on käytetty suunniteltujen talojen kulutustietojen laskennassa Autojen päästöissä on käytetty samoja tietoja kuin tutkimusalueella. Laskennassa on käytetty sähköntuottajana paikallisia kaukolämpöyhtiöitä, joiden päästöluvut oli helposti saatavilla. Laskelmassa käytettävän auton CO 2 päästö on 180 g CO 2 /km (Tuulilasi 2012 a). Tämä vastaa keskimääräistä 2006 valmistettua autoa (Tuulilasi 2012 a) tai uutta kalliimman hintaluokan autoa (Tuulilasi 2012 b). Auton vuosittainen ajokilometrimäärä on (Tulli 2012) Taulukossa 10 esitetään tutkimusalueiden lähtötiedot ja vertailukohteiden tiedot. Tarkoituksena on vertailulla saada tietoa Jyväskylässä bioenergianpohjaisen kaukolämmön vaikutuksesta ja Helsingissä maanalaispysäköinnin vaikutuksesta. Taulukko 10 Tutkimuskohteiden yhteenlasketut tiedot ja vertailukohteiden tiedot Väinölänrantvertailukohd Rivitalo Herttonie Kannelmä Kerrostalo Kannelmäki Toimistotalo mi ki asunnot vertailukohd liike ja vertailukohd (Jyväskylä) e (Jyväskylä) (Helsinki) (Helsinki) e (Helsinki) toimistotilat e (Helsinki) (Helsinki) autopaikkoj a k m 2 ala 1)

10 KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Eli aiemmin esitetyt laskentakaavat ovat seuraavassa muodossa CO 2 päästöt kg/k m2/a [Auton CO 2 päästö vuodessa * autopaikkojen lukumäärä + Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] (4) / kerrosala (k m 2 ) CO 2 päästöt t/a [Auton CO 2 päästö vuodessa * autopaikkojen lukumäärä + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)+ lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) +Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus(kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] ] (5) Taulukossa 11 esitetään tutkimusalueiden keskimääräinen E luku ja CO 2 päästöt. Hiilidioksidipäästöihin on laskettu keskimääräisen auton päästöt jokaiselta pysäköintipaikalta. Kannelmäessä pysäköintihallien energiankulutus on huomioitu autopaikkojen suhteessa toimistojen ja asuntojen välillä. Huomioitavaa on taulukon 10 tulkinnassa, että Kannelmäessä ja Herttoniemessä kerrosneliöt eivät sisällä maanalaisia pysäköintijärjestelyitä ja Väinölänrannassa runkoon rakennetut autotallit kuuluvat kerrosneliöihin. Väinölänrannassa vertailukohteessa on valittu Jyväskylän Energian normaalikaukolämpötuote (323 g CO 2 /kwh) (Jyväskylän Energia 2012) ja kyseisissä asunnoissa on saunat. Taulukko 11 Tutkimusalueiden keskiarvolliset tulokset ja vertailukohteen tulokset Väinölän ranta Rivitalovertailuk ohde Herttoni emi Kannelmäki asunnot. Kerrostalo vertailukohde Kannelmäki liike ja toimistotilat Toimistota lo vertailukohde E luku kwh/nettom 2 /a CO 2 päästöt kg/k m 2 /a CO 2 päästöt t/a Luvut eivät sisällä asukassähköä Väinölänrannan tuloksien vertaamisessa vertailukohteeseen havaitaan alueen keskiarvollisen E luvun olevan pienempi kuin vertailukohteessa. Tämä johtuu saunoista aiheutuvasta lisäenergian kulutuksessa ja pienemmästä nettoalasta. Väinölänranta täyttää E luvun osalta on määräysten mukainen. On huomattava, että kyseessä on keskiarvo ja rakennusten välillä vaihtelut voivat olla suuria. Hiilidioksidipäästöjen osalta on nähtävissä kaukolämpötuotteen valinnasta johtuva ero. Sen voidaan todeta merkittäväksi, vaikka autoilun päästöt ovat mukana luvussa. Mistä polttoaineesta ja millä menetelmällä kaukolämpö on tuotettu, on ratkaisevaa CO 2 päästöjen kannalta. Alueen liittäminen kaukolämpöön on päästöiltään herkkä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden valinnalle ja niiden muutoksille. Pysäköinnin järjestäminen pihalle on ekologisempaa vähäisen energiakulutuksen vuoksi kuin pysäköintilaitoksiin. 9

11 Herttoniemessä ja Kannelmäessä E luvut ovat vertailutasoa korkeammalla asuin ja toimistotaloissa, koska rakennusten sähkönkulutukseen nostavasti vaikuttavat yhteistiloissa tapahtuvat toiminnat esim. pesula ja kuntosali. E luvut täyttävät määräykset, mutta on huomattavaa että kyseessä on alueen keskiarvo. Hiilidioksidimäärien osalta Kannelmäen suurempaa tulosta selittää pysäköintihallien aiheutumat päästöt. Ilman autojen CO 2 päästöjä kerrostalon vertailukohteen CO 2 päästöt olivat 7 kg/k m 2 /a ja liiketila ja toimistorakennuksilla 8 kg/k m 2 /a. Tutkimusalueella vuosittaiset CO 2 päästöt ilman autojen CO 2 päästöjä olivat 8 kg/k m 2 /a Herttoniemessä, 10 kg/k m 2 /a Kannelmäen asunnoilla ja toimistolla 15 kg/k m 2 /a. Tästä voidaan päätellä maanalaisen pysäköinnin ilmastovaikutus rakennettavaa asuinneliötä kohden. Asunto osakeyhtiökohtaisella tasolla toteutettavat maanalaiset pysäköintihallit ja tallit lisäävät CO 2 päästöjä noin yhden kilon rakennettavaa kerrosneliötä kohden eli 14 %. Jos hallit toteutetaan suurina yli 100 autopaikkaa, CO 2 päästö lähes kaksinkertaistuu, kun otetaan huomioon asuin, liiketila ja toimistorakennukset. Liike ja toimistotilan suurempaan CO 2 päästöt kg/k m 2 /a vaikuttaa myös liiketilaan suunniteltu kuntosali ja liikuntapaikka. Hiilidioksidimääriä vuositasolla ei ole kannattavaa vertailla keskenään, koska alueilla on omat erityispiirteet. Tutkimusalueilla on laskettu koko suunnitelman yhteenlaskettu summa eli useita eri taloja. Vertailukohteissa on vain yksi rakennus ja eri autopaikkanormi sekä autopaikkojen toteutustapa. Autoilun päästöjen yleinen tarkastelu Autoilun hiilidioksidipäästö ovat riippuvaisia auton merkistä ja mallista, polttoaineen kulutusta, ajotottumuksista, ajettavien matkojen tyypistä (maantie vai keskusta ajo) ja ajomatkoista vuoden aikana. Edellisenä luvussa käytettiin autoilun päästönä keskimääräisiä arviota km/a ja 180 g CO 2 /km ( g CO 2 /auto/a). Keskimääräisellä arvolla pystytään havainnollistamaan maanalaispysäköinnin energiasta johtuvia CO 2 päästöjä. Taulukossa 12 esitetään Kannelmäen tutkimusalueelle suunniteltujen maanalaisten pysäköintiratkaisujen teoreettiset sähkönkulutustiedot. Verrattaessa kulutetun sähkön CO 2 päästöä keskimääräisen auton päästöön saadaan auton vuosittainen CO 2 päästö. Tosin sanoen, jos uusi asuinalue aluerakentamisella etäämmälle ja autopaikat voidaan sijoittaa pihalle, voidaan vähentää CO 2 päästöjä auton verran tai autopaikkoja rakentaa autopaikkaa enemmän kun pysäköintinormin voisi etäisyyden puolesta näin määrätä. Jos alueella vuosittainen ajomatka tai päästö olisi puolet pienempi, vastaisi maanalaisten pysäköintiratkaisujen auton päästöä. Taulukko 12 Kannelmäen pysäköintihallien sähkönkulutuksesta johtuvien CO2 päästöjen vertaaminen keskimääräiseen autoon sähkönkulutus kwh/a autopaikat kpl sähkönkulutus kwh/ap/a g CO 2 /a vastaa autoina kpl Klaneettitie 2 (pieni) Klaneettitie 2 (suuri) Pelimannintie Auton omistaja tekee autovalintansa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Valinta muodostuu taloudellisien ja käyttömukavuuden perusteella. Taulukossa 13 esitetään vuosittaisen CO 2 päästö suuruuksia eri päästöluokissa ja ajokilometreillä. Laskennassa ei ole huomioitu keskimääräistä ajoajan polttoaineen kulutusta ja ajotavoista johtuvia lisäpäästöjä. Tämän vuoksi taulukon lukuja tulee käsitellä viitteellisinä, 10

12 koska hiilidioksidipäästöihin kilometriä kohden vaikuttaa auton malli ja ajopaikka (kaupunkiajo, moottoritieajo). Taulukko 13 Auton keskimääräinen vuosittaisen CO 2 päästö suuruus kg CO2 vuodessa 8000 km/v km/v km/v km/v km/v km/v 100 g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km Taulukossa 13 on korostettuina värillä muutama esimerkkitapaus. Oranssilla on merkitty keskimääräinen 2006 ensirekisteröityjen mallien auton päästön suuruusluokka (Tuulilasi 2012a, Tulli 2012) ja sinisellä 2011 ensirekisteröityjen mallien auton päästön suuruusluokka (Tuulilasi 2012a, Tulli 2012). Havaittavissa on, että päästöt ovat keskimäärin pienentyneet autoissa, mutta johtopäätöksiä ei voida tehdä tietyn alueen autokannan päästöjen osalta. Vihreällä on merkitty paljon ajettava auto, joka on ensirekisteröity Se on luultavammin valittu pienen bensiininkulutuksen ja uuden auton ajomukavuuden vuoksi ja kilometrit kertyvät moottoritiellä. Punaisella on merkitty keskimääräistä vähemmän ajettu auto, joka on ensirekisteröity Se on luultavammin valittu käytettynä alhaisen hinnan vuoksi eikä auton muita ominaisuuksia koeta tärkeinä tai auto pienellä käytöllä on edelleen ensikäyttäjällä. Auton kilometrit kertyvät kaupunkiajossa. Taulukosta 13 ei voida päätellä varmasti todellista eroa autojen CO 2 päästöjen välillä, koska juuri maantie ja kaupunkiajon suhde ei ole selvillä. Autoilua tulisi tutkia erikseen laajamittaisesti. Tutkimuksen tavoitteeksi tulisi asettaa selvittää auton käyttöä erilaisissa asuinympäristöissä ja selvittää muuttuvia tekijöitä eri aluetyypeillä autoilun CO 2 päästöön. Tutkimuksessa tulee saada tietoa alueiden autokannasta, ajojen keskikulutuksesta ja vuosittaisesta käyttömääristä sekä selvittää alueen asukkaiden tulotasoa. Tutkimusaineisto tulisi kerätä nykyisiä tutkimusalueita laajempana esimerkiksi postinumeroalueittain. Kannelmäki edustaisi tyypillistä lähiöaluetta raideyhteydellä ja Herttoniemi lähempänä keskustaa olevaa aluetta metroyhteydellä. Helsingistä tulisi valita myös keskusta aluetta kuvaava alue. Näiden lisäksi tulisi valita muita tutkimusalueita pääkaupunginseudun kunnista ja kehyskunnista. Esimerkkialueista tulisi muodostaa vertailupareja, joissa yksi muuttuja olisi sama (etäisyys keskustasta, tulotaso, joukkoliikenteen taso) ja toinen tulisi vaihdella. Näin saataisiin luotettavampi arviointi todellisista liikennepäästöjen madaltumismahdollisuuksista täydennysrakentamisen seurauksena. 11

13 Yhteenveto Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin (Heinonen 2012). Asukkaiden kulutusvalintojen tutkiminen ja niiden riippuvaisuuksien selvittäminen aluerakenteen mukaan tarvitsee laajaa ja monitahoista tutkimusta. Tutkimusalueiden ekotehokkuuden analysointi keskittyi vain asumisen ja autoilun hiilidioksidipäästöihin, koska asukkaiden henkilökohtaiset mieltymykset, elämäntapa ja kulutustottumukset muuttuvat. Asuntorakentamisen suunnittelussa tärkeintä on huomioida, että rakennuksen kestotavoite on vähintään 50 vuotta ja yksittäinen asukas viipyy asunnoissa siitä murto osan. Täydennysrakentamisessa tonttimaan vapauttamisen seurauksena pysäköinti on järjestettävä pysäköintilaitoksiin ja autotalleihin. Pysäköinnin sijoittaminen halleihin kuluttaa etenkin sähköenergiaa, joten CO 2 päästöt tulisi ottaa huomioon jatkossa osana täydennysrakentamisen ekotehokkuuden analysointia. Täydennysrakentamisen myötä toteuttamatta jätetyt autopaikat tulee rakennuttaa. Se lisää nykyisen asukkaiden autokantaa, joiden lisäksi uuden asuntokannan omistajien autot tulevat alueelle. Pysäköintinormi lisää autopaikkoja, mutta takaa alueen asukkaille vähimmäismäärän autopaikkoja ja nostaa kiinteistöjen arvoa. Lämmityksen CO2 päästöjen laskemisesta tulisi luopua, koska siihen vaikuttaa suuresti energiayhtiöiden polttoainevalinnat ja lisäksi kaukolämmöntuottajaa ei voi kilpailuttaa (päättely Heinonen 2012). Autoilun päästöjä alueilla tulisi tarkastella rekisteröityjen automallien ja ajomatkojen pituuksien ja tyyppien mukaan. On tärkeää arvioida kokonaisuutta ja ennakoida, miten tekniikan avulla ympäristövaikutuksia voidaan pienentää nykyisestä. Autoilun ja kaukolämmön hiilijalanjäljet voivat muuttua tulevaisuudessa suuresti. Pysäköintihallien investoinnit ovat pitkäaikaisia samoin niiden energiankulutustarpeet. 12

14 Lähteet Heinonen Jukka The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer. Väitöskirja 3/2012. Saatavissa publications/dissertations/ Viitattu Helsingin Energia Sähkön ja kaukolämmön alkuperä internetsivu: Saatavissa: Viitattu Jyväskylän Energia 2012 Sähkön alkuperä internetsivu. Saatavissa: alkupera ja sähköposti Kaleva H., Lahtinen R., Sundbäck L., Niemi J Kiinteistöjen eko ja energiatehokkuuden mittarit ja tunnusluvut. KTI Kiinteisttieto Oy ISBN s. Saatavissa: _ja_energiatehokkuus_raportti.pdf Viitattu Tulli Ajokilometrit verotuksen perusteena Saatavissa: Viitattu Tuulilasi 2012a. CO2 päästöt nyt 148,3 g/km. Artikkeli paastot nyt 1483 gkm Viitattu Tuulilasi 2012b. Autojen markkinoinnissa ja myynnissä korostetaan CO2 päästöjä. Mutta mikä on mallisarjojen järjestys, kun kunkin mallisarjan eri versioiden myyntimäärä otetaan huomioon? Artikkeli co2 paastot myyntilukujen perusteella Viitattu Rakentamismääräyskokoelma D3. Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet. Saatavissa: Viitattu

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen

Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa 24.8.2017 Jani Kemppainen Millä Suomi lämmittää nyt? Lämmitystapa, osuus kerrosalasta (474 Mm 2 ) kaikissa rakennustyypeissä Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 546 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/Vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Työsuhdeauto. Ympäristötuholainen vai ekoteko?

Työsuhdeauto. Ympäristötuholainen vai ekoteko? Työsuhdeauto Ympäristötuholainen vai ekoteko? Agenda LeasePlan lyhyesti Työsuhdeautoilu Suomessa Työsuhdeautoilijoiden asenteet Työsuhdeautoilijoiden valinnat LeasePlanin rooli päästöjen vähentämisessä

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen

Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen Autovero: autojen elinkaari, autojen määrä, vaikutus joukkoliikenteeseen TkT Kimmo Klemola Kemiantekniikan yliassistentti Lappeenrannan teknillinen yliopisto Eduskunta 15.11.2007 Suomessa myytyjen uusien

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus 2.0

Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot