Tutkimusalueiden ekologiset mittarit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusalueiden ekologiset mittarit"

Transkriptio

1 HOTR Attractive and Programmatic Infill Building Expertise in the Systems of Urban Production 2012 Tutkimusalueiden ekologiset mittarit Seppälä Tiina Aalto yliopisto Seppälä Tiina Aalto yliopisto Julkaistu

2 Sisällys Johdanto... 2 Selvityksen rajaukset ja laskentakaavat... 3 Tutkimusaluekohtaiset analyysit... 4 Väinölänranta... 4 Herttoniemi... 5 Kannelmäki... 6 Autoilun päästöjen analysointi... 8 Autoilu sisällyttäminen ja kohdevertailu... 8 Autoilun päästöjen yleinen tarkastelu Yhteenveto Lähteet Taulukko 1 Laskennassa käytetyt päästökertoimet... 3 Taulukko 2 Väinölänrannan yhteenlasketut tiedot... 4 Taulukko 3 Väinölänrannan ekologisen tarkastelun tulokset... 4 Taulukko 4 Herttoniemen yhteenlasketut tiedot... 5 Taulukko 5 Herttoniemen ekologisen tarkastelun tulokset... 5 Taulukko 6 Kannelmäen asuintalojen yhteenlasketut tiedot... 6 Taulukko 7 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen yhteenlasketut tiedot... 6 Taulukko 8 Kannelmäen asuinrakennusten ekologisen tarkastelun tulokset... 7 Taulukko 9 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen ekologisen tarkastelun tulokset... 7 Taulukko 10 Tutkimuskohteiden yhteenlasketut tiedot ja vertailukohteiden tiedot... 8 Taulukko 11 Tutkimusalueiden keskiarvolliset tulokset ja vertailukohteen tulokset... 9 Taulukko 12 Kannelmäen pysäköintihallien sähkönkulutuksesta johtuvien CO2 päästöjen vertaaminen keskimääräiseen autoon Taulukko 13 Auton keskimääräinen vuosittaisen CO 2 päästö suuruus

3 Johdanto Ilmastomuutoksen vuoksi alettiin tutkia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tutkimusten fokus on siirtynyt teollisuuden ympäristönsuojelusta kohti asumisen ja ihmisten toimintojen päästöjä. ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika toimintaohjelman loppuraportin mukaan rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on yli 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä lähes 40 prosenttia (Kaleva et. al 2011 s 7). Rakennuksissa käytettävän lämpöja sähköenergian lisäksi rakennukset ja niissä tapahtuva toiminta kuluttavat vettä sekä synnyttävät erityyppisiä jätteitä (Kaleva et. al 2011 s 7). ERA17 toimintaohjelman loppuraportin mukaan energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. (Kaleva et. al 2011 s 7). Jukka Heinosen väitöskirja Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin hyväksyttiin Aalto yliopistossa. Tohtorin väitöksen tutkimustulos osoitti, ettei asukkaan CO 2 päästöt merkittävästi poikkea toisistaan eri aluerakenteiden välillä. Ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu kulutuksen volyymi niin, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista riippumatta. Aluerakenne vaikuttaa vain suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin. (Heinonen 2012) Heinosen väitöstilaisuudessa esitetty CO 2 päästökuvaajasta merkittävä havainto oli, ettei juuri ole eroa kokonaispäästöissä Helsingin ja ympäristökuntien välillä. Kuvaajasta havaitaan, että helsinkiläisen pienemmät liikennepäästöt ja asuinrakennuksen suuremmat lämmityspäästöt ovat samansuuruiset ympäristökuntien vastaavien luokkien päästöjen kanssa. Tämän vuoksi asuinrakennuksen lämmitysmuodolla on merkittävä vaikutus etenkin kaukolämpöratkaisussa, joka määräytyy rakennuksen sijainnin mukaan. Energiayhtiön kaukolämmöntuotantovalintoihin ei yksittäisellä asukkaalla ole mahdollisuutta vaikuttaa ja se voi olla rakennusluvan saannin edellytys. On huomattava, että sähkön ja kaukolämmöntuotantoon käytetyt ja liikennevälineiden polttoaineet voivat muuttua vuosien saatossa tekniikan kehittyessä. Sen vuoksi tulisi olla varovainen johtopäätöksissä, joita tehdään rakennuksen lämmityksen ja autoilun suhteen. Ihmisen toimintatapojen analysointi vaatii laajempaa sosioekonomista tutkimusta. Lisäksi on vaikea ennustaa ihmisten valintojen syy seuraussuhteita elinikäisessä käyttäytymisessä. 2

4 Selvityksen rajaukset ja laskentakaavat Asukkaiden käyttäytymistapaa ei voida arvioida, koska tulevien ja nykyisten asukkaiden kulutuskäyttäytymisestä ei ole saatavana tietoa sekä tutkimusalueiden suunnitelmat ovat hypoteettiset. Sen vuoksi tässä selvityksessä on keskitytty vain rakennuksien sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen kautta tuleviin päästöihin sekä alueelle tulevien autopaikkojen aiheuttamat CO 2 päästöt on laskettu erikseen. Sähköntuottajan päästölukuna tulisi aina käyttää keskiarvollisia lukuja, vaikka kuluttuja voi valita sähköntuottajansa itsenäisesti. Tässä laskennassa on käytetty sähköntuottajana paikallisia sähkö ja kaukolämpöyhtiöitä, joiden päästöluvut oli helposti saatavilla. Seuraavia päästökertoimia käytettiin päästölukujen laskennassa Taulukko 1 Laskennassa käytetyt päästökertoimet Helsingin Energia 1) Jyväskylän Energia 2) Sähkö 128 g CO 2 /kwh 350 g CO 2 /kwh Kaukolämpö 98 g CO 2 /kwh 0 g CO 2 /kwh* 1) Lähde: Helsingin Energia ) Lähde: Jyväskylän Energia 2012 *Vihreä lämpötuote Rakennuksien ostoenergian E luvun laskennassa on käytetty seuraavia kertoimia sähkö 1,7 ja kaukolämpö 0,7 (Rakentamismääräyskokoelma D3). Seuraavia kaavoja käytettiin laskennassa: E luku (Rakentamismääräyskokoelma D3 s. 6) [Sähkönkulutus (kwh) * 1,7 + lämpöenergian kulutus (kwh)*0,7 ] / nettopinta ala (nettom 2 ) (1) CO 2 päästöt kg/k m2/a [Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] (2) / summa kerrosala (k m 2 ) CO 2 päästöt t/a [ Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)+ lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) +Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus(kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] ] (3) 3

5 Tutkimusaluekohtaiset analyysit Väinölänranta Lähtötiedot Alueen suunnitelman avainluvut on laskettu yhteen. Rantataloa, rantasaunoja ja puutarhamökkejä ei ole huomioitu osaksi lukuja. Taulukossa 2 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitellulle asuinalueelle. Taulukko 2 Väinölänrannan yhteenlasketut tiedot yhteensä autopaikkoja 131 k m 2 ala 1) KL kwh Sähkö kwh Energialähteen valinta Väinölänrannan suunnitelmassa päädyttiin laajentamaan kaukolämpöverkostoa, vaikka järvestä saatava maalämpö olisi korvannut lämmitystarpeen. Valinta perustui siihen, että Jyväskylässä alueella toimiva CHPlaitos tuottaa kaukolämmön ja sähkön bioenergialla. Suunnittelualueelle olisi voitu sähköntuotannossa suosia myös pientuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sen sijainnin vuoksi. Väinölänrantaan valittu kaukolämpö on Jyväskylän Energian Vihreä Lämpö tuote, joka tuotetaan ainoastaan biopohjaisista polttoaineista (0 g CO 2 /kwh). Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi HCP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 350 g CO 2 /kwh. (Jyväskylän Energia 2012) Pysäköinti ja liikenne Kaupungin pysäköintinormi määrää 1 autopaikan asuntoa kohden ja autopaikat käyttövalmiiksi. Tutkimusalueen ulkopuolella on joukkoliikennemahdollisuus. Ilman bussilinjamuutoksia tai tiheämpiä yhteysvälejä tulevan Väinölänrannan alueella tullaan suosimaan omaa autoa. Asukkaiden palvelut ovat vähintään yli 2 kilometrin päässä alueelta, mikä lisää auton tarvetta etenkin lapsiperheissä. Yhteensä alueelle tulee 131 autopaikkaa, joista valta osa on pihapaikkoja. Tulokset Taulukossa 3 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Väinölänrannan alueelta. E luvun keskiarvon voidaan todeta olevan tyypillinen uudisrakentamiselle ja täyttää vaatimukset. Väinölänrannassa CO 2 päästö on pieni kerrosneliötä kohden, koska kaukolämpöä valmistetaan biotuotteesta, jonka CO 2 päästö on nolla. Taulukko 3 Väinölänrannan ekologisen tarkastelun tulokset Väinölänranta E luku kwh/nettom 2 /a 53 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 4 CO 2 päästöt t/vuosi 61 Luvut eivät sisällä asukassähköä Tutkimusalueella täydennysrakentamisen ympäristölle rakennuksien aiheuttamat päästöt eivät poikkea merkittävästi aluerakentamisesta ja sen ympäristölle aiheutuvista päästöistä. Tämä johtuu kyseissä 4

6 tapauksessa pihapihapaikkojen toteutusmahdollisuudesta myös täydennysrakentamisessa. Kaukolämmön tuottaminen uusiutuvasta polttoaineista on merkittävä CO 2 päästöä vähentävä yksittäinen tekijä. Herttoniemi Lähtötiedot Taulukossa 4 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitellulle asuinalueelle. Taulukko 4 Herttoniemen yhteenlasketut tiedot Herttoniemi autopaikkoja 290 k m 2 ala KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Energialähteen valinta Helsingissä rakennusluvan saamisen edellytyksenä on yleensä kaukolämpö. Kaukolämmön valinta perustui nykykäytäntöön. Herttoniemen suunnitelmassa olisi voitu suosia aurinkosähköä ja vanhankaupungin lahdesta ja kalliosta otettavaa maalämpöä. Täydennysrakentamiskohteissa tulisi olla vapaus valita taloudellisesti ja ympäristöarvojen mukaan sopivin energiamuoto. Herttoniemeen käytössä olisi Helsingin Energian kaukolämpö, jonka päästöt ovat 82 g CO 2 /kwh (Helsingin Energia 2012). Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi CHP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 128 g CO 2 /kwh (Helsingin Energia 2012). Pysäköinti ja liikenne Kaupungin pysäköintinormi määrää autopaikan 1 ap/ 120 k m 2 ja tutkimusalueen pohjoisosiossa 1 ap /100 k m 2. Autopaikat toteutetaan pääasiassa maanalaisiin kellareihin ja autotalleihin, joiden energiankulutus on suuri verrattuna lähes nollakulutuksen omaaviin pihapaikkoihin. Maanalaisen pysäköintipaikan lämmönkulutus on kwh/k m 2 /a ja sähkönkulutus on noin kwh/k m 2 /a eli yksi autopaikka vastaa yksiössä asuvan henkilön kokonaisenergiankulutusta vuodessa (TAKU 2012). Joukkoliikennemahdollisuus on alueella hyvä ja autottomuuskin olisi teoriassa mahdollista, mutta autoa tarvitaan perheissä vapaa ajalla ja kotimaanmatkailussa. Julkisilla liikennevälineillä matkustaminen tulee taloudellisesti kannattavammaksi yhden hengen talouksissa kuin lapsiperheillä. Tulokset Taulukossa 5 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Herttoniemen alueelta. Todetaan, että E luku on tyypillinen uudisrakentamiselle. Sitä nostaa autotallien ja maanalaisen pysäköinnin energiankulutus. Taulukko 5 Herttoniemen ekologisen tarkastelun tulokset Herttoniemi E luku kwh/nettom 2 /a 71 CO 2 päästöt kg/k m2 8 CO 2 päästöt t/vuosi 258 Luvut eivät sisällä asukassähköä 5

7 Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin (Heinonen 2012). Autopaikkojen saatavuus lisää todennäköisesti myös autoilua. Täydennysrakentaminen ei ole ekologisempaa kuin aluerakentaminen, jos autopaikkaratkaisuina Kannelmäki Lähtötiedot Taulukossa 6 esitetään yhteenlasketut lähtötiedot suunnitelluille asuinrakennuksille ja taulukossa 7 suunnitelluille toimistorakennuksille. Taulukko 6 Kannelmäen asuintalojen yhteenlasketut tiedot ASUNNOT autopaikkoja 689 k m2 ala KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Taulukko 7 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen yhteenlasketut tiedot LIIKETILAT JA TOIMISTOT autopaikkoja 292 k m2 ala KL kwh Sähkö kwh Energialähteen valinta Kannelmäen suunnitelmassa liittyminen kaukolämpöön perustuu nykykäytäntöön. Ympäristöystävällisyyden kannalta täydennysrakentamiskohteissa tulisi olla vapaus valita taloudellisesti ja päästöarvojen mukaan sopivin energiamuoto. Ympäristön kannalta tärkeää olisi mahdollistaa energiantuotanto myös paikan päällä kuten aurinkosähkö. Kannelmäessä käytössä olisi Helsingin Energian kaukolämpö, jonka päästöt ovat 82 g CO 2 /kwh. Sähkö tuotetaan suurimmaksi osaksi CHP laitoksilla ja sen hiilidioksidipäästö on 128 g CO 2 /kwh. (Helsingin Energia 2012) Pysäköinti ja liikenne Joukkoliikenteen suosiminen ja alueella oleva suhteellisen pieni automäärä viittaa taloudellisista resursseista lähtöisin olevaan valintaan. Toisaalta alueelta puuttuu nykyiselle asuntokannalle pysäköintinormin mukaisia autopaikkoja, joten auton omistajuus tiheys on pienehkö. Lisäautopaikkojen jälkeen autoistuminen todennäköisesti lisääntyy ja täten myös päästöt. Autopaikan arvo on suuri, jolloin autoton paikan omistaja pyrkii vuokraamaan autopaikan. Toimistojen ja liikennetilojen rakentaminen alueelle tuo noin 30 % enemmän parkkipaikkoja alueelle. Tarkastelemalla vain pysäköintijärjestelyitä yksi autopaikka suunnitelluissa halleissa kuluttaa sähköä noin kwh/vuosi (TAKU 2012), kun nykyiset järjestelyt maanpäällä eivät kuluta merkittävästi sähköä. 6

8 Kannelmäen pysäköintihallien tarvittava energiakulutus vastaa noin keskimääräisen henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Tulokset Taulukossa 8 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta Kannelmäen asuntojen osalta. Asuinrakennusten E luku on tyypillinen. Sen suuruuteen vaikuttaa palvelut, jotka kuluttavat asumista enemmän energiaa kuten pesula. Autotallit ja maanalainen pysäköinti kuluttavat energiaa ja lisäävät omalta osaltaan hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden kulutusta ei ole laskettu E lukuun. Maanalaispysäköinnin energiankulutuksesta johtuvat päästöt on laskettu CO 2 päästöissä. Taulukko 8 Kannelmäen asuinrakennusten ekologisen tarkastelun tulokset Kannelmäki E luku kwh/nettom 2 /a 67 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 10 CO 2 päästöt t/vuosi 69 Luvut eivät sisällä asukassähköä Taulukossa 9 esitetään karkeat arviot ekologisuudesta toimistoille ja liiketiloille. E luku on suunnitelmalle korkeampi, koska liiketiloissa sijaitsee liikuntapaikka. Lisäksi maanalaisista pysäköintijärjestelmistä johtuvat hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin vertailukohteessa. E luku alittaa 170 kwh/nettom 2 Suomen rakennusmääräyskokoelma D3 vaatimukset. Taulukko 9 Kannelmäen toimisto ja liiketilojen ekologisen tarkastelun tulokset Kannelmäki liike ja toimistotilat E luku kwh/nettom 2 /a 146 CO 2 päästöt kg/k m 2 /a 15 CO 2 päästöt t/vuosi 332 7

9 Autoilun päästöjen analysointi Aiemmin esitetyissä ei ole huomioitu autojen käytöstä tulevia päästöjä. Kohdealueilta ei ole käytettävissä vuosittaista ajokilometrimääriä, mutta ne voitaisiin selvittää ajoneuvorekisterikeskuksen ja haastattelujen kautta. Helsingissä sijaitsevien tutkimusalueiden kohdalla, korostuu autoilun päästöjen huomioimisessa autohallien energiakulutuksen vaikutus. Täydennysrakentamisen ekologisuuden kannalta alueiden autoilua tulisi tutkia laajemmin. Täydennysrakentamisessa yleensä tilatekijöiden seurauksena pysäköinti on järjestettävä pysäköintilaitoksiin. Laitoksien toteuttamistavoilla on ratkaiseva merkitys alueen CO 2 kokonaispäästön kannalta. Maanalaiset pysäköintijärjestelyt ja niiden energiankulutus on pääosin sähköä lähtökohtaisesti ikuisia. On toki mahdollista, että energia voitaisiin tuottaa täysin uusiutuvista polttoaineista ja näin laskennallisesti hiilineutraalisti. Täydennysrakentamisen myötä toteuttamatta jätetyt autopaikat tulee rakennuttaa. Se lisää nykyisen asukkaiden autokantaa, joiden lisäksi uuden asuntokannan omistajien autot tulevat alueelle. Pysäköintipaikkojen lisääntyessä on todennäköistä, että autoistumisastekin lisääntyy alueella. Autoilu sisällyttäminen ja kohdevertailu Tutkimuskohdealueilla on tehty suunnitteluratkaisuja, joilla on energiankulutuksen suuruuteen merkitystä, sen vuoksi on tehty teoreettinen vertailukohde. Sen tarkoituksena on vastata aluerakentamisen vaihtoehtoa hieman kauempana keskustasta, jolloin tontit ovat maanperältään ja kooltaan sopivia rakentamiseen. Vertailukohteeksi valitut rivitalo tai kerrostalo, jotka on sijaitsevat samassa kaupungissa kuin tutkimusalueet. Vertailukohde rivitalossa on huoneistokohtaiset saunat toisin kuin Väinölänrannassa, jossa ne on sijoitettu erikseen järven rantaan ja vain kaksi sijaitsee yhteistiloissa. Herttoniemessä ja Kannelmäessä kerrostaloissa on yhteiset talokohtaiset saunat samoin kuin vertailukohteessa. Toisena merkittävänä erona on, että vertailukohteissa pysäköintijärjestelyt ovat hiekkakentillä tontin yhteydessä. Pysäköintinormiksi on valittu autopaikka asuntoa kohden. Energian kulutustiedot kerrosneliötä kohden ovat peräisin TAKU ohjelmasta ja niitä myös on käytetty suunniteltujen talojen kulutustietojen laskennassa Autojen päästöissä on käytetty samoja tietoja kuin tutkimusalueella. Laskennassa on käytetty sähköntuottajana paikallisia kaukolämpöyhtiöitä, joiden päästöluvut oli helposti saatavilla. Laskelmassa käytettävän auton CO 2 päästö on 180 g CO 2 /km (Tuulilasi 2012 a). Tämä vastaa keskimääräistä 2006 valmistettua autoa (Tuulilasi 2012 a) tai uutta kalliimman hintaluokan autoa (Tuulilasi 2012 b). Auton vuosittainen ajokilometrimäärä on (Tulli 2012) Taulukossa 10 esitetään tutkimusalueiden lähtötiedot ja vertailukohteiden tiedot. Tarkoituksena on vertailulla saada tietoa Jyväskylässä bioenergianpohjaisen kaukolämmön vaikutuksesta ja Helsingissä maanalaispysäköinnin vaikutuksesta. Taulukko 10 Tutkimuskohteiden yhteenlasketut tiedot ja vertailukohteiden tiedot Väinölänrantvertailukohd Rivitalo Herttonie Kannelmä Kerrostalo Kannelmäki Toimistotalo mi ki asunnot vertailukohd liike ja vertailukohd (Jyväskylä) e (Jyväskylä) (Helsinki) (Helsinki) e (Helsinki) toimistotilat e (Helsinki) (Helsinki) autopaikkoj a k m 2 ala 1)

10 KL kwh Sähkö kwh Luvut eivät sisällä asukassähköä Eli aiemmin esitetyt laskentakaavat ovat seuraavassa muodossa CO 2 päästöt kg/k m2/a [Auton CO 2 päästö vuodessa * autopaikkojen lukumäärä + Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] (4) / kerrosala (k m 2 ) CO 2 päästöt t/a [Auton CO 2 päästö vuodessa * autopaikkojen lukumäärä + Sähkönkulutus (kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)+ lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) +Pysäköintijärjestelyn sähkön kulutus(kwh) * Sähkön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh) + Pysäköintijärjestelyn lämpöenergian kulutus (kwh) *Kaukolämmön CO 2 päästö (g CO 2 /kwh)] ] (5) Taulukossa 11 esitetään tutkimusalueiden keskimääräinen E luku ja CO 2 päästöt. Hiilidioksidipäästöihin on laskettu keskimääräisen auton päästöt jokaiselta pysäköintipaikalta. Kannelmäessä pysäköintihallien energiankulutus on huomioitu autopaikkojen suhteessa toimistojen ja asuntojen välillä. Huomioitavaa on taulukon 10 tulkinnassa, että Kannelmäessä ja Herttoniemessä kerrosneliöt eivät sisällä maanalaisia pysäköintijärjestelyitä ja Väinölänrannassa runkoon rakennetut autotallit kuuluvat kerrosneliöihin. Väinölänrannassa vertailukohteessa on valittu Jyväskylän Energian normaalikaukolämpötuote (323 g CO 2 /kwh) (Jyväskylän Energia 2012) ja kyseisissä asunnoissa on saunat. Taulukko 11 Tutkimusalueiden keskiarvolliset tulokset ja vertailukohteen tulokset Väinölän ranta Rivitalovertailuk ohde Herttoni emi Kannelmäki asunnot. Kerrostalo vertailukohde Kannelmäki liike ja toimistotilat Toimistota lo vertailukohde E luku kwh/nettom 2 /a CO 2 päästöt kg/k m 2 /a CO 2 päästöt t/a Luvut eivät sisällä asukassähköä Väinölänrannan tuloksien vertaamisessa vertailukohteeseen havaitaan alueen keskiarvollisen E luvun olevan pienempi kuin vertailukohteessa. Tämä johtuu saunoista aiheutuvasta lisäenergian kulutuksessa ja pienemmästä nettoalasta. Väinölänranta täyttää E luvun osalta on määräysten mukainen. On huomattava, että kyseessä on keskiarvo ja rakennusten välillä vaihtelut voivat olla suuria. Hiilidioksidipäästöjen osalta on nähtävissä kaukolämpötuotteen valinnasta johtuva ero. Sen voidaan todeta merkittäväksi, vaikka autoilun päästöt ovat mukana luvussa. Mistä polttoaineesta ja millä menetelmällä kaukolämpö on tuotettu, on ratkaisevaa CO 2 päästöjen kannalta. Alueen liittäminen kaukolämpöön on päästöiltään herkkä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden valinnalle ja niiden muutoksille. Pysäköinnin järjestäminen pihalle on ekologisempaa vähäisen energiakulutuksen vuoksi kuin pysäköintilaitoksiin. 9

11 Herttoniemessä ja Kannelmäessä E luvut ovat vertailutasoa korkeammalla asuin ja toimistotaloissa, koska rakennusten sähkönkulutukseen nostavasti vaikuttavat yhteistiloissa tapahtuvat toiminnat esim. pesula ja kuntosali. E luvut täyttävät määräykset, mutta on huomattavaa että kyseessä on alueen keskiarvo. Hiilidioksidimäärien osalta Kannelmäen suurempaa tulosta selittää pysäköintihallien aiheutumat päästöt. Ilman autojen CO 2 päästöjä kerrostalon vertailukohteen CO 2 päästöt olivat 7 kg/k m 2 /a ja liiketila ja toimistorakennuksilla 8 kg/k m 2 /a. Tutkimusalueella vuosittaiset CO 2 päästöt ilman autojen CO 2 päästöjä olivat 8 kg/k m 2 /a Herttoniemessä, 10 kg/k m 2 /a Kannelmäen asunnoilla ja toimistolla 15 kg/k m 2 /a. Tästä voidaan päätellä maanalaisen pysäköinnin ilmastovaikutus rakennettavaa asuinneliötä kohden. Asunto osakeyhtiökohtaisella tasolla toteutettavat maanalaiset pysäköintihallit ja tallit lisäävät CO 2 päästöjä noin yhden kilon rakennettavaa kerrosneliötä kohden eli 14 %. Jos hallit toteutetaan suurina yli 100 autopaikkaa, CO 2 päästö lähes kaksinkertaistuu, kun otetaan huomioon asuin, liiketila ja toimistorakennukset. Liike ja toimistotilan suurempaan CO 2 päästöt kg/k m 2 /a vaikuttaa myös liiketilaan suunniteltu kuntosali ja liikuntapaikka. Hiilidioksidimääriä vuositasolla ei ole kannattavaa vertailla keskenään, koska alueilla on omat erityispiirteet. Tutkimusalueilla on laskettu koko suunnitelman yhteenlaskettu summa eli useita eri taloja. Vertailukohteissa on vain yksi rakennus ja eri autopaikkanormi sekä autopaikkojen toteutustapa. Autoilun päästöjen yleinen tarkastelu Autoilun hiilidioksidipäästö ovat riippuvaisia auton merkistä ja mallista, polttoaineen kulutusta, ajotottumuksista, ajettavien matkojen tyypistä (maantie vai keskusta ajo) ja ajomatkoista vuoden aikana. Edellisenä luvussa käytettiin autoilun päästönä keskimääräisiä arviota km/a ja 180 g CO 2 /km ( g CO 2 /auto/a). Keskimääräisellä arvolla pystytään havainnollistamaan maanalaispysäköinnin energiasta johtuvia CO 2 päästöjä. Taulukossa 12 esitetään Kannelmäen tutkimusalueelle suunniteltujen maanalaisten pysäköintiratkaisujen teoreettiset sähkönkulutustiedot. Verrattaessa kulutetun sähkön CO 2 päästöä keskimääräisen auton päästöön saadaan auton vuosittainen CO 2 päästö. Tosin sanoen, jos uusi asuinalue aluerakentamisella etäämmälle ja autopaikat voidaan sijoittaa pihalle, voidaan vähentää CO 2 päästöjä auton verran tai autopaikkoja rakentaa autopaikkaa enemmän kun pysäköintinormin voisi etäisyyden puolesta näin määrätä. Jos alueella vuosittainen ajomatka tai päästö olisi puolet pienempi, vastaisi maanalaisten pysäköintiratkaisujen auton päästöä. Taulukko 12 Kannelmäen pysäköintihallien sähkönkulutuksesta johtuvien CO2 päästöjen vertaaminen keskimääräiseen autoon sähkönkulutus kwh/a autopaikat kpl sähkönkulutus kwh/ap/a g CO 2 /a vastaa autoina kpl Klaneettitie 2 (pieni) Klaneettitie 2 (suuri) Pelimannintie Auton omistaja tekee autovalintansa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Valinta muodostuu taloudellisien ja käyttömukavuuden perusteella. Taulukossa 13 esitetään vuosittaisen CO 2 päästö suuruuksia eri päästöluokissa ja ajokilometreillä. Laskennassa ei ole huomioitu keskimääräistä ajoajan polttoaineen kulutusta ja ajotavoista johtuvia lisäpäästöjä. Tämän vuoksi taulukon lukuja tulee käsitellä viitteellisinä, 10

12 koska hiilidioksidipäästöihin kilometriä kohden vaikuttaa auton malli ja ajopaikka (kaupunkiajo, moottoritieajo). Taulukko 13 Auton keskimääräinen vuosittaisen CO 2 päästö suuruus kg CO2 vuodessa 8000 km/v km/v km/v km/v km/v km/v 100 g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km g CO 2 /km Taulukossa 13 on korostettuina värillä muutama esimerkkitapaus. Oranssilla on merkitty keskimääräinen 2006 ensirekisteröityjen mallien auton päästön suuruusluokka (Tuulilasi 2012a, Tulli 2012) ja sinisellä 2011 ensirekisteröityjen mallien auton päästön suuruusluokka (Tuulilasi 2012a, Tulli 2012). Havaittavissa on, että päästöt ovat keskimäärin pienentyneet autoissa, mutta johtopäätöksiä ei voida tehdä tietyn alueen autokannan päästöjen osalta. Vihreällä on merkitty paljon ajettava auto, joka on ensirekisteröity Se on luultavammin valittu pienen bensiininkulutuksen ja uuden auton ajomukavuuden vuoksi ja kilometrit kertyvät moottoritiellä. Punaisella on merkitty keskimääräistä vähemmän ajettu auto, joka on ensirekisteröity Se on luultavammin valittu käytettynä alhaisen hinnan vuoksi eikä auton muita ominaisuuksia koeta tärkeinä tai auto pienellä käytöllä on edelleen ensikäyttäjällä. Auton kilometrit kertyvät kaupunkiajossa. Taulukosta 13 ei voida päätellä varmasti todellista eroa autojen CO 2 päästöjen välillä, koska juuri maantie ja kaupunkiajon suhde ei ole selvillä. Autoilua tulisi tutkia erikseen laajamittaisesti. Tutkimuksen tavoitteeksi tulisi asettaa selvittää auton käyttöä erilaisissa asuinympäristöissä ja selvittää muuttuvia tekijöitä eri aluetyypeillä autoilun CO 2 päästöön. Tutkimuksessa tulee saada tietoa alueiden autokannasta, ajojen keskikulutuksesta ja vuosittaisesta käyttömääristä sekä selvittää alueen asukkaiden tulotasoa. Tutkimusaineisto tulisi kerätä nykyisiä tutkimusalueita laajempana esimerkiksi postinumeroalueittain. Kannelmäki edustaisi tyypillistä lähiöaluetta raideyhteydellä ja Herttoniemi lähempänä keskustaa olevaa aluetta metroyhteydellä. Helsingistä tulisi valita myös keskusta aluetta kuvaava alue. Näiden lisäksi tulisi valita muita tutkimusalueita pääkaupunginseudun kunnista ja kehyskunnista. Esimerkkialueista tulisi muodostaa vertailupareja, joissa yksi muuttuja olisi sama (etäisyys keskustasta, tulotaso, joukkoliikenteen taso) ja toinen tulisi vaihdella. Näin saataisiin luotettavampi arviointi todellisista liikennepäästöjen madaltumismahdollisuuksista täydennysrakentamisen seurauksena. 11

13 Yhteenveto Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin (Heinonen 2012). Asukkaiden kulutusvalintojen tutkiminen ja niiden riippuvaisuuksien selvittäminen aluerakenteen mukaan tarvitsee laajaa ja monitahoista tutkimusta. Tutkimusalueiden ekotehokkuuden analysointi keskittyi vain asumisen ja autoilun hiilidioksidipäästöihin, koska asukkaiden henkilökohtaiset mieltymykset, elämäntapa ja kulutustottumukset muuttuvat. Asuntorakentamisen suunnittelussa tärkeintä on huomioida, että rakennuksen kestotavoite on vähintään 50 vuotta ja yksittäinen asukas viipyy asunnoissa siitä murto osan. Täydennysrakentamisessa tonttimaan vapauttamisen seurauksena pysäköinti on järjestettävä pysäköintilaitoksiin ja autotalleihin. Pysäköinnin sijoittaminen halleihin kuluttaa etenkin sähköenergiaa, joten CO 2 päästöt tulisi ottaa huomioon jatkossa osana täydennysrakentamisen ekotehokkuuden analysointia. Täydennysrakentamisen myötä toteuttamatta jätetyt autopaikat tulee rakennuttaa. Se lisää nykyisen asukkaiden autokantaa, joiden lisäksi uuden asuntokannan omistajien autot tulevat alueelle. Pysäköintinormi lisää autopaikkoja, mutta takaa alueen asukkaille vähimmäismäärän autopaikkoja ja nostaa kiinteistöjen arvoa. Lämmityksen CO2 päästöjen laskemisesta tulisi luopua, koska siihen vaikuttaa suuresti energiayhtiöiden polttoainevalinnat ja lisäksi kaukolämmöntuottajaa ei voi kilpailuttaa (päättely Heinonen 2012). Autoilun päästöjä alueilla tulisi tarkastella rekisteröityjen automallien ja ajomatkojen pituuksien ja tyyppien mukaan. On tärkeää arvioida kokonaisuutta ja ennakoida, miten tekniikan avulla ympäristövaikutuksia voidaan pienentää nykyisestä. Autoilun ja kaukolämmön hiilijalanjäljet voivat muuttua tulevaisuudessa suuresti. Pysäköintihallien investoinnit ovat pitkäaikaisia samoin niiden energiankulutustarpeet. 12

14 Lähteet Heinonen Jukka The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer. Väitöskirja 3/2012. Saatavissa publications/dissertations/ Viitattu Helsingin Energia Sähkön ja kaukolämmön alkuperä internetsivu: Saatavissa: Viitattu Jyväskylän Energia 2012 Sähkön alkuperä internetsivu. Saatavissa: alkupera ja sähköposti Kaleva H., Lahtinen R., Sundbäck L., Niemi J Kiinteistöjen eko ja energiatehokkuuden mittarit ja tunnusluvut. KTI Kiinteisttieto Oy ISBN s. Saatavissa: _ja_energiatehokkuus_raportti.pdf Viitattu Tulli Ajokilometrit verotuksen perusteena Saatavissa: Viitattu Tuulilasi 2012a. CO2 päästöt nyt 148,3 g/km. Artikkeli paastot nyt 1483 gkm Viitattu Tuulilasi 2012b. Autojen markkinoinnissa ja myynnissä korostetaan CO2 päästöjä. Mutta mikä on mallisarjojen järjestys, kun kunkin mallisarjan eri versioiden myyntimäärä otetaan huomioon? Artikkeli co2 paastot myyntilukujen perusteella Viitattu Rakentamismääräyskokoelma D3. Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet. Saatavissa: Viitattu

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Kehityskaari Katsaus olemassa olevaan tietoon Marika Latvala, RAKLI ry Täydennysrakentaminen 17.11.2014 1 Sisältö Tutkimukset ja kehityshankkeet Kaupungit

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Esa Varho 2016 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2014 Oras Group, kaksi brändiä Käyttäjäystävälliset tuotteet elektronisten hanojen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää

Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma Veli-Pekka Tanhuanpää 08.10.2015 Spondan pysäköintitilat 16 pysäköintiyksikköä/laitosta, joista 9 kpl yli 200 ap Pysäköintiä 98 eri kohteessa Hallinnoituja

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS RIL-Elinkaarijaosto ja Talonrakennusjaosto ja LIVI Yhteisseminaari 28 1 Teollisen vallankumouksen aallot Helsingin Sanomat 26. 2. 28 2 Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen

hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen hot-r Houkutteleva ohjelmallinen täydennysrakentaminen eheyttämispeli prototyyppi sovelluskonseptista asukkaan hyödyn/houkuttelevuuden näkökulmasta Tietokanta strategioiden ja sopimusten päästötavoitteista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot