Pientalojen laadunohjaus Oulussa

Transkriptio

1 1 Pääkaupunkiseudun uudet pientalokohteet, seminaari Pientalojen laadunohjaus Oulussa Jari Heikkilä, dosentti kaupunginarkkitehti

2 Visio 2015 (Oulun rakennusvalvonta) Oulun rakennusvalvonta on koko seutua palveleva, rakennusalan eri toimijoiden kanssa verkottunut ja alan ilmiöihin nopeasti reagoiva viranomaistaho. 2 Oulun rakennusvalvonta on ennakkoluuloton toimialansa toimintojen kehittäjä ja arvostettu edelläkävijä. Oulun rakennusvalvonnan asiakaspalvelun ote on inhimillinen ja aktiivinen. Kestävän kehityksen mukaisten toimien vaikuttavuus ja tuottama lisäarvo rakennetun ympäristön laatuun on huippuluokkaa. Oulun rakennusvalvonta hallitsee omat prosessinsa ja resurssinsa rakentamisen suhdanteen ja tulorahoituksen voimakkaissa vaihteluissa.

3 Visio uudenlaisesta rakennusvalvonnasta 3 Tuottaa selvästi todettavaa lisäarvoa rakennushankkeille Palvelee ja auttaa kuntalaisia rakennusasioissa ja on siinä työssä viitseliäs Uskaltaa neuvoa ja ottaa kantaa asioihin, ei välttele sitä työvirheidensä pelossa On yhteistyöhaluinen ja -hakuinen, jopa hakee itselleen markkinoita Menee mukaan julkisuuteen tiedotuksen, mainonnan ja osallistumisen keinoin Tekee tavoitteellista kehitystyötä suunnittelijoiden ja ammattirakentajien kanssa Verkottuu muiden toimijoiden kanssa Ei pelkää työnsä jonkin osa-alueen avaamista ulkopuolisille, esim. katselmukset (Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö, Oulun rakennusvalvonta 2005)

4 Paperien leimaajasta asiakaspalvelijaksi ja rakentamisen laadun kehittäjäksi 4

5 Rakennusvalvonnat toivovat varhaista yhteydenottoa 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 Pientalo-ohjauksen sisältö Kaupunkikuva, talomalli Rakennusvalvontavirasto järjestää uusilla kaava-alueilla pientalorakentajille korttelikokouksia tulevien naapureiden kesken. Naapuruksille järjestettyjen ohjauspalaverien ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuvat samalla kertaa lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa. 21 Ohjauskertoja on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään alustavat ajatukset ja kysymykset liittyen rakennusten sijoitteluun tontille. Lisäksi keskustellaan tontille sijoitettavista talomalleista sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuudessa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä.

22 22 Asemakaava Kaavamerkinnät ja määräykset -käyttötarkoitus -kerrosluku -rakennusoikeus -rakennusala -pääjulkisivun sijoittuminen -harjan suuntaviiva

23 23 Rakennustapaohjeet Yleensä uusille asuntoalueilla laaditaan asemakaavaa täydentävät rakennustapaohjeet. Niissä annetaan yksityiskohtaisia ohjeita rakennuksille sallituista materiaaleista, värisävyistä ja esim. kattokaltevuuksista. Rakennustapaohjeissa saatetaan antaa ohjeita myös aitauksista, tonttien muotoilusta yms. ympäristörakentamisesta.

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36 Kokonaisvaltainen laatu Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus Firmitas Kestävyys Tekninen laatu Marcus Vitruvius Pollio oli roomalainen 1. vuosisadalla e.kr. elänyt arkkitehti, insinööri ja kirjailija. Vitruvius kirjoitti kymmenosaisen arkkitehtuuria käsittelevän teoksen De architectura libri decem. Vitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään: venustas, firmitas, utilitas (kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus).

37 Pientalon tekninen laatu 37 Pientalon teknisen laadun ohjaus Pienrakentajan avuksi Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt pientalon teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, jonka tehtävänä on auttaa rakentajaperhettä määrittämään omat teknisen laadun tavoitteensa. Samalla järjestelmä toimii yhteisenä kielenä rakentajaperheen, suunnittelijan, urakoitsijan ja talotehtaan välillä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että pientaloista tulee asetetun laatutavoitteen mukaisia. Hankkeeseen osallistuvien odotetaan asettavan laatutavoitteet (kosteudenkestävyys, energiankulutus, sisäilmasto ja ympäristövaikutukset) tietoisten valintojen pohjalta. Arviointijärjestelmä arvottaa valinnat laatutähdiksi siten, että määräysten mukainen minimitaso on 1 tähti ja maksimitaso 5 tähteä.

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42 Energiatehokkuus Oulussa Vuonna % oululaisista pientaloista oli matalaenergiataloja. Koko maassa matalaenergiatalojen osuus oli 38 % Keskimääräinen säästö määräystasosta oululaisissa taloissa oli 18 %

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48 Myös kestävyys voidaan jakaa vastaavasti kolmeen osa-alueeseen Toiminnallinen kestävyys Esteettinen kestävyys Tekninen kestävyys Venustas Kauneus Kaupunkikuvallinen laatu Utilitas Käyttökelpoisuus Asumisen laatu, asuttavuus Firmitas Kestävyys Tekninen laatu

49 49 Talon tulee toimia nyt ja tulevaisuudessa Toiminnallinen kestävyys - tarpeet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan (asumisura) - talo voidaan myydä ja sen tulee sopia seuraavallekin laajennettavuus, joustavuus, yhdistettävyys/erotettavuus, muunneltavuus, yleispätevyys esteettömyys Esteettinen kestävyys - tyylit muuttuvat trendien ja muodin mukaan ajattomuus Tekninen kestävyys kosteudenkestävyys, sisäilmasto, energiatalous, ympäristövaikutukset

50 50 Hyvä toimivuus luo kestävyyttä Toimiva ja joustava pohjaratkaisu Toimivat, aurinkoiset ja suojatut ulkotilat Valoisuus ja näkymät Talven huomioonottaminen Riittävät varasto- ja harrastustilat

51 51 Asumisura itsenäistyvät nuoret asunnonhankintaikä lapsiperhevaihe yksihuoltajat eronneet kypsän iän parit ikääntyvät 80+

52 Suomi on asunnonvaihtoyhteiskunta Suomalainen muuttaa 13 kertaa elämässään 52

53 53 Joustavuus - toiminnallinen kestävyys Yleispätevyys (pohjaratkaisun selkeys, tilojen hyvä muoto ja väljä mitoitus, hyvä kalustettavuus, monikäyttöisyys) Muunneltavuus (kantavan rungon sitovuus, tilojen yhdistettävyys / erotettavuus, sivuasunto) Laajennettavuus Esteettömyys Hyvä ääneneristys

54 Ulkonäkösyyt eli esteettinen vanheneminen on suurin korjausten syy suomalaisissa omakotitaloissa 54

55 Omakotitalon haluttavuus 55

56 56 Muoti, trendi Muoti on laaja käsite, joka tarkoittaa pääosin sitä, mikä juuri nyt on suosittua. Muodissa tapahtuu kiertoja, kun ihmiset arvostavat vähemmän tai kyllästyvät aiemmin suosittuihin asioihin ja omaksuvat tilalle jotakin uutta. Elämänaloista muodin vaikutus tiedostetaan selvimmin pukeutumisessa. Kaupallisesti muotia voidaan hyödyntää saamalla ihmiset ostamaan ja hankkimaan uusia asioita. Trendi-sana voidaan suomentaa: suuntaus, virtaus, kehityssuunta, muutossuunta, muoti. Osuva nimitys voisi olla myös kausimuutos tai toistuva muutos. Trendikäs taas suomennettuna ajankohtainen, muodikas.

57 57 Muoti on pahasta, tyyli ei Tyyli: hallitseva tai tunnusomainen, erityisesti havaittavissa oleva, omaleimainen ja pieniinkin yksityiskohtiin vaikuttava yleispiirre. (Suuri sivistyssanakirja, WSOY, 2000) Tyylikäs: tyylin mukainen, kaunis-, puhdastyylinen, aistikas, hieno, elegantti. Käyttäytyä, pukeutua tyylikkäästi." (Nykysuomen sanakirja, WSOY, 1973.)

58 58 Ajattomuus - esteettinen kestävyys ajaton= ajasta tai aikakaudesta riippumaton, aina ajankohtainen Mitä muodinmukaisempi ja trendikkäämpi ratkaisu, sitä lyhytikäisempi Sopusuhtaisuus ja kauneus luovat kestävyyttä Sitoutuminen ympäristöön ja perinteeseen luo kestävyyttä

59 59 Muoti muuttuu - eri ajanjaksojen pientalot ovat erinäköisiä?

60 Esimerkkejä ajattomista tuotteista 60

61 61 Yksinkertaisuus on valttia Suomalainen rakentaminen on aina ollut yksinkertaista ja korutonta Ympäristön rikkaus on syntynyt monista rakennuksista Tontille kuuluu päärakennuksen lisäksi talousrakennuksia Hyvä näkösuoja, yksityisyys

62 62 Tekninen kestävyys Toimiva katto Räystäät julkisivujen suojaksi Riittävän korkea sokkeli Selväpiirteiset märkätilat, elämättömät pohjamateriaalit

63 63 Tekninen kestävyys / energiatehokkuus Tilankäytön tehokkuus Selväpiirteinen pohjamuoto Ikkunoiden koko ja suuntaus, auringonsuojaus Tulisija varalämmönlähteenä Jos jäähdytys toteutetaan jälkikäteen jäähdytyslaitteita käyttämällä, energiankulutus voi kesäkuukausina jopa ylittää talvikauden energiakulutuksen.

64 64 Muodon vaikutus energiankulutukseen Ylimääräiset nurkat pois, säästö noin 8 % Lähde: Puuinfo Oy

65 Uusien omakotitalojen pinta-ala on jatkuvasti kasvanut 65

66 Tilankäytön tehokkuus on energiatehokkuutta 66 Huoneistoala 125,5 m2 Huoneistoala 158 m2 Esimerkki5 h + k PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 32,5 m2 eli 20 %

67 Toinen esimerkki, 5 h + k 67 Huoneistoala 109 m2 Huoneistoala 142 m2 PINTA-ALAN SÄÄSTÖ SUURIMMAN JA PIENIMMÄN VÄLILLÄ 55 m2 eli 33,5 % Huoneistoala 164 m2

68 Kysymys ei ole pelkästään rakentamiskustannuksista, vaan myös kunnossapito- ja energiakustannuksista 68

69 Tilankäytön tehokkuuden tunnuslukuja 69

70 70 Tilankäytön tehokkuus PINTA-ALAN SÄÄSTÖ 19,6 % RAK.-KUST. SÄÄSTÖ 11,1 % ENERGIAKUST. SÄÄSTÖ 13,3 %

71 71

72 Tilatehokkuuden tavoittelu ei saa johtaa siihen, että varsinaiset asuintilat tehdään käyttökelvottoman ahtaiksi ja asuttavuus kärsii! 72 4h + k 60 m2 5h + k 77 m2

73 73

74 74

75 75

76 76

77 77