KUVATAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 210 OP KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP. Kuvataiteen perusopinnot 27 op. Kuvataiteen syventävät opinnot 120 op

Transkriptio

1

2 KUVATAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 210 OP KUVATAITEEN MAISTERIN TUTKINTO 120 OP Kuvataiteen perusopinnot 27 op Orientoivat opinnot 2 op Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Kuvataiteen syventävät opinnot 120 op Taiteellisen työn seminaari 2 op Kuvataiteen aineopinnot 173 op Taiteellisen työn seminaarit 12 op Opinnäyteseminaari 2 op Taideopinnot 50 op Teoriaopinnot 19 op Opinnäyte 10 op Teoriaopinnot 31 op Opinnäyteseminaarit 9 op Opinnäyte 40 op Taideopinnot 118 op

3 SISÄLLYS 2 3 Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintorakenteet 7 Uudelle opiskelijalle Opas Tiedon lähteet 9 Kuvataideakatemia Piirustuskoulusta osaksi Taideyliopistoa 1. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA 13 Kuvataideakatemian tutkinnot Kuvataiteen kandidaatti Kuvataiteen maisteri Kuvataiteen tohtori 16 Lukuvuoden aikataulu 16 Opintoneuvonta ja ohjaus Ykköset 2-vuotiset maisteriopiskelijat Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Omaopettajat Tuutorit Opintopalvelut Tuottajapalvelut Tekniset palvelut 21 Opiskelusta Kuvataideakatemiassa Ilmoittautuminen Opiskelijasopimus Opiskelijakortti Opiskelijan rahallinen tuki Opiskelijoiden työtilat ja muut käyttöoikeudet Opintosuoritukset sekä niiden korvaaminen ja hyväksilukeminen Opiskelu ulkomailla Opiskelijan oikeusturva Opiskelijapalaute 31 Opintososiaaliset asiat Opintotuki Asuminen Terveydenhuolto YTHS Liikuntapalvelut Opiskelijoiden vakuutukset Apurahat Työharjoittelu 35 Kuvataideakatemian taiteellinen toiminta Näyttelytoiminta Näyttelytilat Kandinäyttely Kuvan kevät Muu taiteellinen toiminta 39 Kirjasto Opinnäytteiden kirjalliset osat ja dokumentaatiot Kuvataideakatemian kuvatietokanta DIA 2. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 43 Opintopolku Perusopinnot Aineopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Syventävät opinnot Tohtorin opinnot 60 Opinnäytteet Kandidaatin opinnäyte Maisterin opinnäyte Tohtorin opinnäyte 3. OPETUS KUVATAIDEAKATEMIASSA JA TAIDEYLIOPISTON AVOIN KAMPUS 64 Kuvataiteen yhteisen opetuksen opetusalue Kuvataiteen yhteisen opetuksen tavoitteet Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opetus Aineopinnot Syventävät opinnot 68 Kuvanveiston opetusalue 70 Maalaustaiteen opetusalue 72 Taidegrafiikan opetusalue 74 Tila-aikataiteiden opetusalue 76 Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma 78 Tohtorikoulutusohjelma 80 Taideyliopiston avoin kampus 82 Yhteystiedot 4 Kuvataideakatemia 5

4 Olga Novola: Koirapäiset, 2017, Exhibition Laboratory lisätila, Kuvan Kevät 2017 UUDELLE OPISKELIJALLE Opas Hyvä Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelija, kädessäsi on opinto-opas lukuvuodelle Tähän on koottu keskeisiä perustietoja opiskelusta, opetuksesta, tutkinnoista ja valmistumisesta. Säilytä tämä. Yliopisto-opiskelulle on ominaista vapaus oman opiskelun suunnitteluun. Kuvataideakatemiassa uudistettiin opetussuunnitelmat viimeksi vuonna 2016, ja ne laajensivat entisestään opiskelijan valinnanvapautta ja itsenäisen taiteellisen työskentelyn osuutta opinnoista. Tämän tarkoituksena on taata hyvä pohja taiteilijana toimimiseen Taideyliopistosta valmistumisen jälkeen, sillä taiteilijan työ vaatii usein enemmän itseohjautuvuutta kuin moni muu ammatti. Oppaan ensimmäinen luku, Opiskelijana Kuvataideakatemiassa, sisältää monenlaista hyödyllistä perustietoa siitä, kuinka opinnot Kuvataideakatemiassa on järjestetty ja millaista tukea opiskelijan on mahdollista saada. Lisäksi siinä esitellään Kuvataideakatemian taiteellinen toiminta, joka nivoutuu tiiviisti opiskeluun. Toisessa luvussa, Opintopolku ja tutkintovaatimukset, pyritään antamaan selkeä kokonaiskäsitys siitä, kuinka opinnot Kuvataideakatemiassa etenevät, mitä osa-alueita Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyy ja millaisia ovat kandidaatin ja maisterin opinnäytteet. Lisäksi luvussa on perustiedot tohtorin opinnoista. Kolmannessa luvussa, Opetus Kuvataideakatemiassa ja Taideyliopiston avoin kampus esitellään ne tahot ja alueet, joiden tarjoamasta opetuksesta opiskelija voi Kuvataideakatemiassa opiskellessaan päästä osalliseksi. Tiedon lähteet Kuvataideakatemiassa käytettävä tärkein tietolähde on Taideyliopiston intranet Artsi (artsi.uniarts.fi). Siinä on lähes kaikesta tätä opasta tarkemmat ohjeet, joita päivitetään jatkuvasti. Opetustarjonta on löydettävissä sähköisestä kurssitietojärjestelmästä WebOodista (weboodi.uniarts.fi) sekä lukujärjestyksen suunnittelutyökalun Asion avulla (asio.uniarts.fi). Tervetuloa opiskelijaksi ja antoisaa opiskeluaikaa! 6 Kuvataideakatemia 7

5 KUVATAIDEAKATEMIA Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmissa opetus annetaan seuraavilla kuvataiteellista erityisasiantuntemusta kehittävillä opetusalueilla: kuvanveiston opetusalue maalaustaiteen opetusalue taidegrafiikan opetusalue tila-aikataiteiden opetusalue Yhteisen opetuksen opetusalue järjestää kaikille perustutkinto-opiskelijoille yhteistä, pakollista ja valinnaista opetusta. Kuvataideakatemiassa on myös vuonna 2012 käynnistetty kaksivuotinen Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma. Kuvataiteen tohtorin tutkintoon johtava koulutus annetaan tohtorikoulutusohjelmassa. Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostava opetus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Opettajakunta koostuu aktiivisista taiteilijoista, joilla on taiteellisen työskentelynsä välityksellä elävä kontakti kuvataiteen kenttään. PIIRUSTUSKOULUSTA OSAKSI TAIDEYLIOPISTOA Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, perustettiin vuonna Vuonna 1939 Piirustuskoulu siirtyi tuolloin perustetun Suomen Taideakatemian omistukseen ja koulun nimeksi vakiintui Suomen taideakatemian koulu. Koulu on saanut valtionapua vuodesta 1963 lähtien, mutta täyden vastuun kuvataiteen ylimmästä opetuksesta valtio otti vuonna 1985, jolloin perustettiin Kuvataideakatemia jatkamaan Suomen taideakatemian koulun toimintaa. Korkeakouluksi Kuvataideakatemia muuttui vuonna 1993 ja yliopistoksi Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa vapaan taiteen yliopistoksi Taideyliopistoksi. Kolme akatemiaa ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Opiskelijoita on yhteensä noin Taideyliopisto vaalii taideperinnettämme ja kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. 8 Kuvataideakatemia 9

6 Minna Kallinen, Things Happen Between Things, 2017, Project Room 1 Opiskelijana Kuvataideakatemiassa 15 Tutkinnot 16 Lukuvuoden aikataulu 16 Opintoneuvonta ja ohjaus 21 Opiskelusta Kuvataideakatemiassa 31 Opintososiaaliset asiat 35 Taiteellinen toiminta 39 Kirjasto 10 Kuvataideakatemia 11

7 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Deniz Önlu: Growing things, 2016, Project Room KUVATAIDEAKATEMIAN TUTKINNOT Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Tutkintojärjestelmä on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5 -vuotiseen koulutukseen, joka sisältää kandidaatin ja maisterin tutkinnot että 2-vuotiseen maisterikoulutukseen. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA KUVATAITEEN KANDIDAATTI Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA, alempi korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Kuvataiteen kandidaatin koulutuksen tavoitteena on: rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla taiteen keinoilla ja myös sanallisesti. tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä. antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito. 12 Kuvataideakatemia 13

8 KUVATAITEEN MAISTERI KUVATAITEEN TOHTORI OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA, ylempi korkeakoulututkinto) on laajuudeltaan 120 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoitteena on: tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla kuvataiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tutkimusvalmiudet ja teorian tuntemus laajenevat opiskelijan omista intresseistä käsin ja taiteelliseen toimintaan integroituen. tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun. tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä. antaa valmiudet taiteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkinto antaa myös edellytykset toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT/DFA, jatkotutkinto) on laajuudeltaan 240 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suorittamisaika on 4 vuotta. Kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö on tutkimusalueensa asiantuntija, joka: osaa tehdä itsenäistä taiteellista tutkimusta osaa toteuttaa perusteltuun suunnitelmaan nojaavan taiteellisen tutkimusprojektin osaa kriittisesti arvioida taiteellisen tutkimusprosessin vaiheita ja lopputuloksia sekä käydä tutkimusaiheeseensa liittyvää akateemista vuoropuhelua osaa dokumentoida taiteellisen tutkimuksen prosesseja ja viestiä tutkimuksesta eri konteksteissa tunnistaa alalleen tärkeitä ja ajankohtaisia ilmiöitä ja osaa tarkastella niitä kriittisesti kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa sekä toimimaan taiteen ja taiteellisen tutkimuksen parissa suunnitelmallisesti, perehtyneesti ja luovasti osaa toimia yhteistyössä oman alansa ja muiden alojen asiantuntijoiden kanssa ymmärtää tutkimuksen ja oman toimintansa eettiset ulottuvuudet ja toimii oikeudenmukaisesti ja vastuuntuntoisesti Lisätietoja: OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA 14 Kuvataideakatemia 15

9 LUKUVUODEN AIKATAULU sevat oman opetusalueensa. Opiskelijoiden tukena toimivat opintohallinnon ja opettajakunnan lisäksi myös opiskelijatuutorit. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Virallisesti yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy Lukuvuosi jakautuu syys- ja kevätlukukauteen. Opetusta Kuvataideakatemiassa järjestetään pääasiassa syyskuun alusta toukokuun lopulle. Yliopistoon on ilmoittauduttava vuosittain Taideyliopiston ja Kuvataideakatemian määrittelemällä lakisääteisellä tavalla viimeistään Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa. Lisätietoja: Artsi>opiskelu>opiskelijan-lukuvuosi>lukuvuosi-ilmoittautuminen. Tiedot lukuvuoden opetustarjonnasta löytyvät kurssitietojärjestelmä WebOodista ja ilmoittautuminen syyslukukauden kursseille on alkanut Kursseille voi ilmoittautua vain, jos on ilmoittautunut läsnäolevaksi Kuvataideakatemiaan. Kevätlukukauden kursseille ilmoittautuminen alkaa Kypsyyskoepäivät sekä Akateemisen neuvoston kokouspäivät julkaistaan Artsi-intranetissä lukukausittain. Kypsyyskoepäivinä voi suorittaa myös kielten tasokokeita. Akateeminen neuvosto arvioi kuvataiteen kandidaatintutkinnon opinnäytteet ja vahvistaa kuvataiteen maisterintutkinnon lopputöiden tarkastajat ja ohjaajat sekä arvostelee siihen kuuluvat taiteelliset lopputyöt. OPINTONEUVONTA JA OHJAUS Kuvataideakatemian johtokunta ja akateeminen neuvosto ovat ylimmät opetuksesta päättävät toimielimet Kuvataideakatemiassa. Opetuksen ja opintojen tukena ovat opettajat, opinto-, tuottaja- ja tekniset palvelut sekä opiskelijatuutorit. 2-VUOTISET MAISTERIOPISKELIJAT Uudet maisteriopiskelijat saavat heti opintojensa alussa järjestettävän orientaation yhteydessä tiiviin opastuksen Kuvataideakatemian käytäntöihin, tutkintovaatimuksiin, opintososiaalisiin ja kansainvälisiin asioihin sekä muihin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Maisteriopiskelijoilla on myös omat opiskelijatuutorinsa, jotka järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tutustuttavat uudet opiskelijat ylioppilaskunnan toimintaan. HENKILO KOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS) Perustutkinto-opiskelija laatii opintojensa tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka päivitetään vuosittain. HOPS sisältää suunnitelman pakollisten ja valinnaisten opintojen suorittamisesta ja aikataulutuksesta sekä suunnitelman opiskelijan taiteellisesta työskentelystä. HOPS on tutkintokohtainen. Lisäksi suunnitelmaan tulee kuulua kandidaatin tai maisterin opinnäytteen toteuttamisaikataulu. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta on pakollinen kaikille Kuvataideakatemian tutkinto-opiskelijoille. HOPS laaditaan omaopettajan ja opintohallinnon edustajan kanssa. HOPS:in hyväksyy omaopettaja. HOPS:in tarkoitus on tukea opiskelijan omaa opintojen suunnittelua, opinnoissa etenemistä ja valmistumista. HOPS-keskustelussa seurataan opintojen edistymistä ja opiskelijan kehittymistä sekä keskustellaan opiskelijan taiteellisista tavoitteista ja urasuunnitelmista. Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on paljon aikaisempia taideopintoja ja muita yliopistotason opintoja ne voidaan sisällyttää osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Näille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) heti syyslukukauden alussa. Muut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ensimmäisen varsinaisen HOPSinsa kevätlukukauden alussa opetusalueen valinnan jälkeen. Maisteriopiskelijat tekevät ensimmäisen HOPSinsa orientaation yhteydessä yhdessä omaopettajansa ja opetuksen suunnittelijan kanssa. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA YKKO SET Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuvat lukuvuoden alussa sekä sen kuluessa orientaatiotilaisuuksiin. He opiskelevat koko syksyn ajan opintokokonaisuudessa Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin, jossa on valmis lukujärjestys. Syyslukukauden lopussa uudet opiskelijat valit- OMAOPETTAJAT Omaopettajat antavat erityisesti opintojen sisältöihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, auttavat opiskelijaa HOPSin teossa ja seuraavat opintojen etenemistä. Kandiopiskelijoiden omaopettajina toimivat pääsääntöisesti lehtorit ja maisteriopiskelijoiden omaopettajina professorit. Jos opiskelija kohtaa 16 Kuvataideakatemia 17

10 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA opinnoissaan vaikeuksia tai joutuu olemaan pidempään poissa opetuksesta, hänen tulee olla asiasta yhteydessä ensisijaisesti omaopettajaansa. TUUTORIT Opiskelijatuutorit ovat uusien opiskelijoiden tukena koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. He tukevat uusien opiskelijoiden orientoitumista Kuvataideakatemiaan ja Taideyliopistoon sekä tutustuttavat heidät opiskeluun ja opiskelijaelämään. OPINTOPALVELUT (Syyslukukauden 2017 alkaessa tehtäviä hoitavat henkilöt) Opetusalueiden amanuenssit - tila-aikataiteet ja kuvanveisto Emma Savolainen (vs.), maalaustaide ja taidegrafiikka Inkeri Suutari opintoneuvonta, kurssi-ilmoittautumiset ja -perumiset, kypsyyskokeeseen ilmoittautuminen, materiaaliapurahat, kandidaattivaiheen opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), kandidaatin opinnäytteiden palautus, opetuksen koordinointi. Kuvataiteen yhteisen opetuksen ja Praxis maisteriohjelman amanuenssi Virva Sointu opintoneuvonta: taideteoria ja kuvataiteen yhteinen opetus sekä 1. vuosikurssin opiskelijat, opetuksen koordinointi. Opetuksen suunnittelija Johanna Vakkari maisteriopiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), opetussuunnitelmat ja kehittäminen, opiskelijapalaute. Avoimen kampuksen opintokoordinaattori Johanna Wahlström SAMA Äänitaiteen opintokokonaisuuden, kieltenopetuksen, liikkuvuusopintojen sekä avoimen yliopiston Kuvataideakatemian opetuksen koordinointi. hallinnon tietojärjestelmät, akateemisen neuvoston sihteerin tehtävät. Opintosihteeri Maria Liisa Saastamoinen opintoneuvonta, opintosuoritukset, opintosuoritusten hyväksiluvut, n-vuosikurssilaisten henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), työharjoittelu, opintotuki, opintososiaaliset asiat, opiskelutodistukset, tutkintotodistukset. Tohtorikoulutusohjelman amanuenssi Henri Wegelius tohtoriopiskelijoiden opintoneuvonta, opintoasioiden koordinointi ja viestintä, valmistumiseen liittyvät esitarkastus- ja tarkastusasiat, apuraha-asiat. Tutkimuskoordinaattori Michaela Bränn tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen suunnittelu-, kehittämis- ja koordinointitehtävät. Suunnittelija Laura Viertola (vs.) perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavalintoihin ja opetushenkilökunnan rekrytointeihin liittyvät tehtävät. Opintopäällikkö Pinja Metsäranta (vs.) Kuvataideakatemian opintohallinnon ja -palveluiden suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen, opintopalveluiden henkilöstön esimies. TUOTTAJAPALVELUT Tuottajat Anni Anttonen ja Christine Langinauer näyttelytoiminta (Kuvan Kevät, kandinäyttely, opinnäytenäyttelyt ja muut KuvAn näyttelyt), opinnäytemateriaalirahat, kv-projektit, yleisöluennot, tapahtumat, Open Studios, Berliinin residenssi + muut residenssit, julkisen taiteen projektit, mentorointiohjelma, Taideyliopiston yhteiset projektit. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Kansainvälisten asioiden suunnittelija Ulla Tissari kansainväliset asiat (mm. opiskelijavaihto), apurahat, kv-projektit. Opintokoordinaattori Lotte-Maria Maasalo maisterinopinnäytteisiin liittyvä neuvonta, maisterin tutkinnon opinnäytesuunnitelmat ja opinnäytteiden dokumentaation ja kirjallisen osan arvosteltavaksi jättäminen sekä dokumentaatiorahat, joo-opinnot, opinto- TEKNISET PALVELUT Työmestarit työskentelytilat ja -välineet, koneet, laitteet, työturvallisuus, materiaalihankinnat, näyttelyripustukset ja -kuljetukset. Lisätietoja Artsi-intranet. Artsiin kirjaudutaan Taideyliopiston käyttäjätunnuksella. 18 Kuvataideakatemia 19

11 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Niina Tervo: What are its holes, entrances, exits?, 2017, Project Room OPISKELUSTA KUVATAIDEAKATEMIASSA Lue tästä perusasiat opiskelijoiden oikeuksista, opiskelun fasiliteeteista, taloudellisesta tuesta ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista. ILMOITTAUTUMINEN Jokaisen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan tulee ilmoittautua kunkin lukuvuoden alussa läsnä- tai poissaolevaksi yliopistoon. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden aikana opintoja tai valmistua, hänen täytyy olla kirjoilla läsnäolevana. Lisätietoja: Artsi >Opiskelu>Opiskelijan lukuvuosi OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA OPISKELIJASOPIMUS Opiskelijat saavat ilmoittautuessaan hyväksyttäväkseen opiskelijan harjoitusja opinnäytetöiden käyttöoikeuksia koskevan opiskelijasopimuksen. OPISKELIJAKORTTI Taideyliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n jäsenenä opiskelija saa käyttöönsä opiskelijakortin, joka tilataan ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa Taideyliopiston ylioppilaskunnalta (TAIYO). Opiskelijakortilla voi todistaa kaikkialla Suomessa olevansa opiskelija ja päästä näin YTHS:n palveluiden piiriin sekä saada opiskelija-alennuksia mm. matkalipuista, opiskelijaravintoloissa ja sadoissa muissa paikoissa. Opiskelijakortti ei ole voimassa ilman lukuvuositarraa. Ks. tarkemmin: taiyo.fi tai frank.fi 20 Kuvataideakatemia 21

12 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA OPISKELIJAN RAHALLINEN TUKI Materiaaliapurahat Kuvataideakatemia kustantaa osan opetukseen kuuluvista materiaaleista. Kuvataideakatemian opiskelijoilla on lukukausittain käytössään 100 euron materiaaliapuraha opiskeluun liittyvään taiteelliseen työskentelyyn tarvittavia materiaaleja varten. Sillä voi ostaa esimerkiksi värejä, papereita ja kangasta. Apuraha myönnetään hakemusta vastaan. Lisätiedot oman koulutusohjelman amanuenssilta tai: Artsi>Opiskelu>Opintososiaaliset asiat >Apurahat Maisteriksi valmistumisen tuki Kuvataideakatemia tukee taloudellisesti opiskelijan valmistumista. Opinnäytemateriaalirahaa haetaan tuottajalta sen jälkeen, kun opinnäytesuunnitelma on hyväksytty, ja maisterin opinnäytteen kirjallisen osan ja dokumentaation kuluihin myönnettävää tukea haetaan opintokoordinaattorilta. Opiskelija voi saada ostolomakkeen tai korvauksen kuitteja vastaan. HUOM! Kuitit on palautettava sen kalenterivuoden aikana, jolloin hankinnat on tehty, vaikka materiaalirahan käyttö jatkuisi seuraavan vuoden puolella. Lisätietoja: Artsi >Opiskelu>Opintososiaaliset asiat >Apurahat Jos opiskelija käyttää opinnäytettä tehdessään Kuvataideakatemian ulkopuolista ohjaajaa / ulkopuolisia ohjaajia, Kuvataideakatemia maksaa ohjauksesta ennalta ilmoitetun tuntimäärän mukaisesti. Myös opinnäytteen tarkastajista toinen tai molemmat voivat olla Kuvataideakatemian ulkopuolisia asiantuntijoita. Kuvataideakatemia maksaa tällöin tarkastajalle palkkion tarkastajana toimimisesta ja tarkastuslausunnon laatimisesta sekä osallistumisesta julkiseen tarkastustilaisuuteen. Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Opinnäyte ja valmistuminen OPISKELIJOIDEN TYO TILAT JA MUUT KÄYTTO OIKEUDET Opiskelijan valitsema opetusalue osoittaa kandidaatin tutkintoa suorittavalle opiskelijalle ensimmäisenä keväänä hänen työskentelyynsä sopivan työtilan. Oma opetusalue osoittaa maisteriopiskelijoille heidän työskentelyynsä sopivan työtilan opintojen alkaessa. Myös vaihto-opiskelijoille osoitetaan työtila opetusalueilta ja vastaavasti Kuvataideakatemiasta vaihtoon lähtevän opiskelijan on luovuttava työtilastaan vaihdon ajaksi. Syyslukukaudella valmistuvien on tyhjennettävä työtilansa mennessä. Mikäli opiskelija valmistuu kevätlukukaudella ja hänellä on työtilaoikeutta jäljellä, hänen on tyhjennettävä työtilansa mennessä. Kuvataideakatemialla ei ole tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan jälkeen velvollisuutta järjestää opiskelijalle työskentelytilaa. Työtilaoikeus edellyttää itsenäisen taiteellisen työn tekemistä. Mikäli opiskelija ei käytä työtilaansa lukukauden aikana, hänen tulee luopua siitä kyseiseksi lukukaudeksi. Mikäli opiskelija, jolla on työtila akatemiassa, ei ole suorittanut kahteen lukukauteen itsenäisen taiteellisen työskentelyn opintoja, hän menettää oikeuden työtilaan seuraavaksi lukukaudeksi. Työtilasta luopuminen tai työtilan määräaikainen menettäminen ei pidennä opiskelijan työtilaoikeutta. Vaihtoon lähtevien ja muutoin työtilastaan luopuvien on tyhjennettävä työtilansa kevätlukukaudella ja syyslukukaudella mennessä. Kesken lukukauden vaihtoon lähtevät opiskelijat sopivat erikseen työtilansa tyhjentämisestä opetusalueensa vastuuprofessorin kanssa. Opiskelijat voivat työskennellä omissa työtiloissaan pääsääntöisesti läpi vuorokauden kaikkina viikonpäivinä lukuun ottamatta niitä ajanjaksoja, jolloin Kuvataideakatemia on kokonaisuudessaan suljettu. Työtilaa saa käyttää ainoastaan opiskelutarkoituksiin. Kuvataideakatemian tilat ovat rajalliset eikä teosten varastointimahdollisuutta ole. Valmiit teokset on kuljetettava pois akatemian tiloista. Työtilaoikeuksia voi pidentää lähinnä lakisääteisten poissaolojen perusteella (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä ase- ja siviilipalvelus). Lisätietoja: Artsi>Toimitilapalvelut, tilat >Opiskelijoiden työ- ja harjoittelutilat OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Työtilaoikeudet Kaikilla Kuvataideakatemian perustutkinto-opiskelijoilla on oikeus työtilaan tutkintonsa tavoitteellisen suoritusajan ajaksi (5,5 tai 2 vuotta). Työtilalla tarkoitetaan opiskelijalle osoitettua työpistettä, työtilaa tai jaettua työhuonetta, jossa hän voi tehdä itsenäistä taiteellista työtä. Ensimmäisen vuosikurssin kandidaattiopiskelijat työskentelevät syyslukukauden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -jaksolle osoitetuissa työtiloissa. Utön residenssi Utön residenssissä voi keskittyä työskentelyyn rauhallisessa ympäristössä ympäri vuoden. Työskentelyajat jaetaan puolen vuoden välein ja niiden kesto vaihtelee kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Toiminnasta vastaa KuvAn residenssi ry. Yhteystiedot: uto.residenssi@gmail.com 22 Kuvataideakatemia 23

13 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin Kirjoilla oleva opiskelija on oikeutettu saamaan henkilökohtaisen käyttöoikeuden Taideyliopiston yhteisiin IT-palveluihin (esim. luokkakoneet, kopiointi-/ tulostuspalvelu, Artsi-intranet, WebOodi, Asio ja sähköposti). Taideyliopiston tunnus aktivoidaan itsepalveluna pankkitunnuksilla osoitteessa salasana.uniarts.fi. Käyttöoikeus on voimassa opiskelijan ollessa kirjoilla Taideyliopistossa. Käyttöoikeus sulkeutuu automaattisesti mikäli läsnä- tai poissaoloilmoitus puuttuu tai opiskelija valmistuu. Käytto ehdot lyhyesti: Käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa kenellekään. Yliopiston käyttäjätunnusta ja salasanaa ei pidä käyttää muualla kuin yliopiston tarjoamissa palveluissa tietoturvasyistä. Käyttäjän tunnistaminen perustuu käyttäjätunnus-salasanapariin. Salasana on pidettävä vain omana tietona. Salasanaksi tulee valita helposti muistettava, mutta vaikeasti arvattava salasana. Käyttöoikeutta voidaan rajoittaa ja tunnukset voidaan sulkea väärinkäytöksien vuoksi. Ks. tarkemmin käyttöoikeuksista Artsi-intranetistä: Artsi>It ja puhelin>käyttäjätunnukset ja salasanat Sähköposti Uudet opiskelijat saavat Taideyliopiston sähköpostiosoitteen käyttöönsä. Sähköpostiosoitteen voimassaolo on sidottu tunnusten voimassaoloaikaan eli käyttöoikeuksiin. Yliopiston opiskelijoilla on käytössä sähköpostiosoite, joka on pääsääntöisesti muotoa Sähköpostiosoite samoin kuin muut yliopiston palvelut on tarkoitettu opiskelukäyttöä varten. Sähköpostiosoite kuuluu automaattisesti Kuvataideakatemian sisäisiin postituslistoihin. Sähköpostin voi lukea osoitteessa uniarts.fi. Myös henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat yleensä muotoa Tulostus ja kopiointi Opiskelijan tulostus-/kopiointikiintiö on 400 mustavalkosivua/lukuvuosi. Mikäli kiintiö tulee täyteen, voit ostaa lisää tulostuskiintiötä verkkokaupan kautta ( Yksi värillinen sivu maksaa 0,224 ja mustavalkoinen 0,064. Opiskelijoiden käytössä olevat monitoimilaitteet sijaitsevat 2. sekä 3. kerroksessa (IT-luokka). Helpointa tulostaminen on IT-luokan tietokoneilta tai käyttäen mobiilitulostusta. Mobiilitulostuksessa lähetä Taideyliopiston sähköpostiosoitteestasi tulostettava tiedosto liitetiedostona osoitteeseen jonka jälkeen tulostustyö on vapautettavissa monitoimilaitteelta. Lisätietoja tulostus- ja kopiointipalvelusta Artsissa: Artsi>It ja puhelin>tulostaminen ja kopiointi WebOodi ja Asio WebOodista löytyvät ajantasaiset kurssitiedot. Sen kautta selataan opetustarjontaa, saadaan tietoa kurssien sisällöistä ja ilmoittaudutaan kursseille. Asion avulla opiskelija voi puolestaan suunnitella lukujärjestyksensä. WebOodissa on myös Kuvataideakatemian opiskelijarekisteri ja sinne merkitään kaikki opintosuoritukset. WebOodissa opiskelija voi tarkastella suorittamiaan opintoja, tilata epävirallisen opintorekisteriotteensa, päivittää yhteystietonsa ja tehdä lukuvuosi-ilmoittautumisen. Uusille opiskelijoille järjestetään käyttöopastusta ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ja myöhemmin käyttöön saa apua opintoamanuensseilta. Mistä saa lisätietoja sekä apua ongelmatilanteissa? Apuja ja lisätietoja yliopiston IT-palveluihin sekä IT-laitteisiin saat Taideyliopiston IT-tukipalvelusta, sekä Artsista: Artsi>It ja puhelin. IT-tukipalvelupiste sijaitsee 5. kerroksessa. Tukipuhelinnumero on (avoinna arkisin klo 8:30-16:00) ja yhteydenotot voi lähettää myös sähköpostitse: uniarts.fi. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Työasemat ja tietokoneet Kuvataideakatemian opiskelijat voivat käyttää IT-luokassa olevia Mac-tietokoneita. Tietokoneille kirjaudutaan Taideyliopiston käyttäjätunnuksella. IT-luokan tietokoneet on varustettu Adoben yleisimmillä ohjelmistoilla, Microsoftin Office -ohjelmistolla sekä muilla yleisillä apuohjelmilla. 24 Kuvataideakatemia 25

14 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA OPINTOSUORITUKSET SEKÄ NIIDEN KORVAAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN Opiskelijan kaikki opintosuoritukset rekisteröidään Taideyliopiston opintosuoritusrekisteriin ja opiskelija näkee ne opintosuoritusotteestaan. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa muussa oppilaitoksessa, korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja opintoja, mikäli ne vastaavat akatemian opinnoille asetettuja vaatimuksia. Erityisestä syystä voidaan myös muita opintoja lukea hyväksi. Joissain tapauksissa opiskelija voi osoittaa osaamisensa näytön tai tasokokeen (esim. kielet) kautta. Opiskelijan tulee lukukauden päättyessä tarkistaa omasta opintorekisteriotteestaan, että kaikki suoritukset on merkitty rekisteriin. Opintopiste Opintojen laajuus on määritelty opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työskentelyä. Jos opiskelija opiskelee täysipäiväisesti, kertyy pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä taiteellisen työskentelyn yhdistelmästä vuosittain noin 60 opintopistettä. Taideyliopisto noudattaa ECTS-järjestelmää (European Credit Transfer System). ECTS-järjestelmä on Euroopan unionissa käytössä oleva opintosuoritusten siirtojärjestelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista ja tiedottamista, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. hankkimansa osaamisen hyväksilukemista, ja päätökset tehdään vertaamalla sitä korvattaviksi esitettyjen opintokokonaisuuksien osaamistavoitteisiin, vaatimustasoon ja laajuuteen. Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Opintojen suunnittelu >Opintojen hyväksilukeminen Joustava opinto-oikeus (JOO) JOO (=joustava opiskeluoikeus) -sopimuksen kautta Taideyliopiston opiskelijat voivat hakea oikeutta suorittaa tutkintoon kuuluvia tai sopivia opintokokonaisuuksia tai yksittäisiä kursseja toisessa suomalaisessa yliopistossa. JOOopinnot tulee voida liittää opiskelijan suorittamaan kuvataiteen kandidaatin tai maisterin tutkintoon, ja opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa JOO-opintoja. Kotiyliopisto maksaa opiskelijan toisessa yliopistossa suorittamista opinnoista, ja opiskelijan on saatava kotiyliopistoltaan puolto ja kohdeyliopistolta hyväksyntä JOO-opintoihinsa ennen niiden alkua. JOO-opintoihin haetaan sähköisesti Joopas-verkkopalvelussa ( fi). Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Opinnot ja opetustarjonta>joo-opinnot Suoritusten voimassaolo Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat, kun niiden suorittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Opiskelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että tutkintovaatimuksiin kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi. Kuvataiteen maisterin opinnäytesuunnitelma on voimassa 3 vuotta sen hyväksymisestä. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Arvostelu Tutkintoon kuuluvien opintojen suoritukset arvioidaan hyväksytyiksi tai hylätyiksi, samoin kandidaatin tutkinnon opinnäyte ja maisterin opinnäyte. AHOT AHOT tarkoittaa aiempien opintojen tai muulla tavalla hankitun osaamisen tunnistamista ja hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Lähtökohtana on, että opiskelijan ei tarvitse opiskella Taideyliopistossa asioita, jotka hän jo osaa. Opiskelijan on aina todennettava osaamisensa. Hyväksilukeminen voi tapahtua joko korvaamalla tutkintovaatimuksiin kuuluvia pakollisia tai valinnaisia opintoja aiemmin hankitulla osaamisella tai hyväksiluettavan osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina opintoina. Taideyliopiston tutkinnon opinnoista vähintään puolet on suoritettava Taideyliopistossa. Suoritus, jolle haetaan hyväksilukemista saa olla suoritettu enintään 10 vuotta aikaisemmin. Opiskelija anoo aiemmin OPISKELU ULKOMAILLA Vaihto-opinnot Kuvataideakatemian opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan vaihtoopintoina ulkomailla. Opiskeluaika ulkomaisessa yliopistossa on yleensä rajattu 3 12 kuukauteen. Suositeltu vaihdon ajoitus on kandidaatintutkinnossa 2. vuoden syksy ja/tai kevät tai 3. vuoden syksy. Kandidaatinopinnoista maisterivaiheeseen siirryttäessä vaihtoaika ajoittuisi 4. vuoden kevääseen tai 5. vuoden syksyyn. Tammikuussa alkavissa kaksivuotisissa maisteriopinnoissa ohjeellinen vaihtoaika on ensimmäinen syyslukukausi. Kuvataideakatemialla on laaja vaihtokouluverkosto, joka on listattu Artsissa. Myös uusista vaihtokohteista ilmoitetaan Artsissa. Vaihto-opiskelusta, hakuajoista, vaihtoon liittyvistä apurahoista yms. saa tietoa kv-suunnittelijalta tai Artsista. 26 Kuvataideakatemia 27

15 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA katselmusten kuten Venetsian biennaalin, Manifestan tai Kassel Documentan yhteydessä järjestetään kansainvälisiä työpajoja, joihin Kuvataideakatemian opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua. Kansainvälisistä työpajoista saa lisätietoa tuottajilta. Kuvataideakatemian residenssit ulkomailla Kuvataideakatemialla on kaksi residenssiä ulkomailla: Berliinissä ja New Yorkissa. Berliinin residenssiin on haku kaksi kertaa vuodessa. Residenssiin myönnetään 1 8 viikon aikoja ja niitä voivat hakea 2 5 vuosikurssin opiskelijat, 1 2 vuosikurssin maisteriopiskelijat ja tohtoriopiskelijat. Asunto jaetaan Tukholman taideakatemian opiskelijoiden kanssa. New Yorkin residenssi on suunnattu Kuvan Kevät -stipendiaateille. Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Kansainvälisyys>Residenssit OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA OPISKELIJAN OIKEUSTURVA Vaihtoon voi hakeutua myös itsenäisesti, mutta silloin tulee varautua lukukausi- tai muiden maksujen maksamiseen. Opiskelijat voivat hakea myös eri korkeakoulujen järjestämille intensiivi- tai kesäkursseille. Lisäksi useista vaihto-ohjelmista tuetaan työharjoittelua ulkomailla. Jotta ulkomailla suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa, tulee ne suunnitella etukäteen. Ulkomaan opintojen jälkeen opiskelija toimittaa asianmukaisen (englannin- tai ruotsinkielisen) todistuksen / opintosuoritusotteen kv-suunnittelijalle. Ks. ulkomailla opiskelusta tarkemmin: Artsi>Opiskelu>Kansainvälisyys Yleistä tietoa ulkomailla opiskelusta löytyy myös sivuilta maailmalle.net. Kansainväliset työpajat Opiskelijoilla on opintojensa aikana mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, biennaaleihin, festivaaleihin, näyttelyihin ja muihin ulkomailla järjestettäviin vaihtuviin tapahtumiin. Kuvataideakatemia tekee vuosittain yhteistyötä usean kansainvälisen toimijan kanssa. European Exchange Academy EEA:n järjestämät intensiiviset taidetyöpajat mm. Saksan Beelitzissä tarjoavat opiskelijoille kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Myös suurten nykytaiteen Elmgreen&Dragset, Kandinäyttely, 2017, Exhibition Laboratory Opiskeluoikeus Tutkinnonsuoritusoikeuden Kuvataideakatemiaan saa vain opiskelijavalintojen kautta. Taideyliopiston opiskelijoilla voi olla pääsääntöisesti samanaikaisesti vain yksi tutkintoon johtava opiskeluoikeus Taideyliopistossa. Kuvataiteen 5,5-vuotiseen perustutkintokoulutukseen valituille myönnetään opiskeluoikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettu opiskelija saa opiskeluoikeuden maisterin tutkintoon. Tohtoriopiskelijalle myönnetään opiskeluoikeus kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Perustutkinto-opiskelijan tutkinnon tavoitteellisesta suoritusajasta säädetään yliopistolaissa (YOL ). Sen mukaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (5,5 v + 2 v). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (2 v + 2 v). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. 28 Kuvataideakatemia 29

16 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Kuvataideakatemia voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja valmistumisaikataulu. Kuvataideakatemiassa voi suorittaa erillisiä opintoja esimerkiksi avoimen yliopiston opiskelijana tai vaihto-opiskelijana. Erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat opiskelijat eivät voi suorittaa Kuvataideakatemiassa tutkintoa. Tekijänoikeus Kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen opiskelijoiden toimintaan liittyy erilaisia tekijänoikeussäädöksiä, joihin kannattaa tutustua huolellisesti. Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu on koonnut aiheesta ohjeita ja auttaa tarvittaessa. Lisätietoja: copyright.aalto.fi/fi/ OPISKELIJAPALAUTE Yliopistoilla on yliopistolain mukainen velvollisuus arvioida koulutustaan. Suomalaisissa yliopistoissa kerätään tietoa valtakunnallisella kandipalauteopiskelijapalautekyselyllä. Kyselyssä selvitetään kandidaateiksi valmistuneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Osa yliopistoille jaettavasta perusrahoituksesta osoitetaan tämän palautteen perusteella. Valtakunnallisten kyselyiden lisäksi jokainen yliopisto kerää opiskelijapalautetta myös itsenäisesti opetustoimintansa kehittämistä ja itsearviointia varten. Sillä kannustetaan opiskelijoita vaikuttamaan ja osallistumaan monipuolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseen. Kuvataideakatemiassa opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on oleellinen osa opetusta. Samalla se toimii välittömänä palautekanavana opiskelijalta opettajalle ja päinvastoin. Tämän suullisen ja välittömän palautteen ohella kerätään kurssikohtaista kirjallista palautetta sekä palautetta eri vaiheissa opintojaan olevilta opiskelijoilta ja kuvataiteen maisteriksi valmistuneilta. Ehdotuksia opiskelijapalautejärjestelmän kehittämiseksi voi toimittaa opetuksen suunnittelijalle. Lisätietoja: Artsi>Laatu>Arviointi- ja palautemenettelyt OPINTOSOSIAALISET ASIAT OPINTOTUKI Opintotukea voidaan myöntää Kuvataideakatemiassa päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Aiemmin opintotukeen liittyneen asumislisän maksaminen päättyi Siitä lähtien opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea. Opintotuen asumislisät lakkautetaan automaattisesti ja yleistä asumistukea pitää hakea Kelan asiointipalvelussa. Lisätietoja Kelan verkkosivuilta Opintojen jälkeen opiskelija voi saada opintolainahyvityksen tai verotuksen opintolainavähennyksen, jos on suorittanut korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Opintoraha on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle kuukausittain. Se on veronalaista tuloa. Tuen määrään vaikuttavat veronalaiset tulot ja apurahat koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien). Tuloraja on henkilökohtainen ja se perustuu tukikuukausien määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosiraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Opintotukea voi hakea verkossa osoitteessa fi/opintotuki. Opintotuki uusiin yliopisto-opintoihin on kaksiportainen Opintotuki myönnetään uusille ( tai sen jälkeen aloittaneille) opiskelijoille ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, vaikka opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempi että ylempi korkeakoulututkinto. Kun opiskelija on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, hänelle myönnetään tuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten. Opintotukihakemuksessa tulee kuitenkin mainita, että opiskeluoikeus on hyväksymiskirjeen mukaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA 30 Kuvataideakatemia 31

17 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Tarkempaa tietoa opintotuesta ja sen muutoksista saa Kelan sähköiseltä palvelusivustolta Opintotuen palvelunumerot Kelassa (suomi) ja (ruotsi) Opintojen edistymisen rajat kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa Opiskelijan opinnot edistyvät riittävästi, mikäli opiskelija suorittaa keskimäärin vähintään 5 op / tukikuukausi. Lukuvuodesta eli alkaen opintosuorituksia on oltava vähintään 20 opintopistettä jokaiselta lukuvuodelta, jonka aikana opiskelija on saanut opintotukea. Vähintään 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus koskee kaikkia tuensaajia tukikuukausien lukumäärästä riippumatta. Vaikka nostaisi opintotukea vain 1 kuukaudelta, pitää suorittaa vähintään 20 opintopistettä. Jos opiskelija suorittaa kesäopintoja, tulee myös näistä opinnoista kertyä keskimäärin 5 opintopistettä/kk. Esim. jos opiskelija hakee opintotukea tavanomaisen 9 kk lisäksi (syyskuu-toukokuu) myös kesäksi, tulee hänen opintopistekertymänsä koko lukuvuoden osalta ( ) olla vähintään 60 opintopistettä. ten sivuille. Yksityinen Opiskelijoiden Vuokravälitys välittää myös vuokra-asuntoja. TERVEYDENHUOLTO YTHS Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksettuaan opiskelija on oikeutettu käyttämään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluita. LIIKUNTAPALVELUT Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneet voivat käyttää Unisportin monipuolisia ja edullisia liikuntapalveluita liikuntamaksun maksettuaan. OPISKELIJOIDEN VAKUUTUKSET OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Ulkomaille lähtevän opintotuki Opiskelija voi saada opintotukea ulkomailla suoritettaviin, tutkintoon kuuluviin opintoihin. Lisätietoa: Sairastuminen opintojen aikana Taideyliopiston läsnäolevaksi ilmoittautuneet perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat ovat vakuutettuja lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Opiskelijoilla on voimassa jatkuva matkavakuutus opintoihin liittyvillä kotimaan ja ulkomaan matkoilla. Vakuutus on voimassa ympäri vuorokauden matkan aikana. Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Opintososiaaliset asiat > Opiskelijatapaturmat ja vakuutukset Jos opiskelija sairastuu kesken opintojen, hän voi jäädä sairauslomalle. Sairaus ajalta voi opintotuen sijaan saada sairauspäivärahaa sekä yleistä asumistukea. Lisätietoa: ASUMINEN Kuvataideakatemia ei välitä asuntoja. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä (HOAS) asuntoa haetaan sähköisesti. Suomen Opiskelija-asunnot SOA ry on opiskelija-asuntoyhteisöjen valtakunnallinen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö. SOA ry:llä ei ole omia opiskelija-asuntoja, mutta sen verkkosivuilla on linkkejä asuntoja tarjoavien jäsen- APURAHAT Kuvataideakatemian omat apurahat Akatemian opiskelijat voivat hakea akatemian yleisiä apurahoja opintoihin liittyviin tarkoituksiin. Apurahat on tarkoitettu tukemaan opiskelijoiden kansainvälistä ja kotimaista verkostoitumista ja taiteellista toimintaa. Sähköinen hakulomake on Artsissa, ja hakuaika on kolme kertaa vuodessa. Apuraha-asioita hoitaa kansainvälisten asioiden suunnittelija. Lisätietoja: Artsi>opiskelu>opintososiaaliset-asiat >apurahat-ja-kuvataideakatemianmateriaaliraha 32 Kuvataideakatemia 33

18 OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA TYO HARJOITTELU Kuvataideakatemian työharjoittelutukea voivat hakea kolmannen ja neljännen vuoden kandidaattiopiskelijat sekä ensimmäisen ja toisen vuoden maisteriopiskelijat. Työharjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija taiteen kentän ammatillisiin käytäntöihin sekä luoda valmiuksia taiteilijana toimimiseen opiskelun jälkeen. Työharjoittelun puitteissa opiskelija voi luoda verkostoja, jotka auttavat häntä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa myös työelämään siirtymisen jälkeen. Harjoittelua voi olla esimerkiksi toimiminen kuvataiteilijan assistenttina, näyttelyiden kuratointi tai muu työ taidegalleriassa, -museossa, taideyhteisössä tai -organisaatiossa. Työharjoittelutukea jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Haut ovat ja mennessä ja päätökset tuen jakamisesta tulevat helmi- ja toukokuun alussa. Työharjoittelutukea voi hakea 1-2 kuukaudeksi. Opiskelijalle maksetaan harjoittelusta kuukausipalkkaa. Harjoittelu tulee suorittaa samana vuonna, jona työharjoittelutuki on myönnetty, ja työharjoittelun aikana opiskelijan on oltava läsnäolevaksi ilmoittautunut Kuvataideakatemiassa. Työharjoittelutuki on saman suuruinen riippumatta siitä, suorittaako opiskelija harjoittelunsa Suomessa vai ulkomailla. Tukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Työharjoittelusta saa opintopisteitä 2,5 op / 1 kk täysipäiväinen työharjoittelu ja harjoittelun enimmäismäärä on sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa 5 op (yhteensä opiskeluaikana 10 op). Tuen voi kuitenkin saada vain kerran opintojen aikana. Praxis-maisteriohjelmaan kuuluu pakollisena 8 op:n laajuinen harjoittelu. Lisätietoja: Artsi>Opiskelu>Opinnot ja opetustarjonta>työharjoittelu Reija Meriläinen: Crush, Kuvan Kevät 2017, Exhibition Laboratory KUVATAIDEAKATEMIAN TAITEELLINEN TOIMINTA OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA NÄYTTELYTOIMINTA Kuvataideakatemiassa taiteen esittäminen on paitsi mahdollisuus näyttää julkisesti kiinnostavaa tuoreinta taidetta, myös opetuksen väline. Taiteen julkinen esittäminen on opiskelijoiden kontakti yhteiskuntaan, taidekenttään ja taideyleisöön. Tavoitteena on, että opiskelijat lähestyvät näyttelyinstituutiota kriittisenä, uusiutuvana ja uuttaluovana tilallisena käytäntönä. Tila ja esittäminen ylittävät eri taidealojen rajat ja ovat lähtökohtia monitaiteisille ja tutkimuksellisille sisällöille. Näistä syistä Kuvataideakatemian näyttelytiloissa on aina esillä äärimmäisen kiinnostavaa taidetta. 34 Kuvataideakatemia 35

19 NÄYTTELYTILAT KANDINÄYTTELY OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Exhibition Laboratory Kuvataideakatemian näyttelytoiminnan sydän on Exhibition Laboratory, joka mahdollistaa tuoreen ja kokeilevan nykytaiteen ammattimaisen esittämisen. Näyttelyt ovat yleensä teemallisia ja/tai tutkimuksellisia ryhmänäyttelyitä, mutta tila voi toimia myös yleisölle avoimena workshop- ja työskentelytilana. Näyttelyiden ohella keskeistä on sosiaalinen kohtaaminen ja kommunikaatio nykytaiteen äärellä. Exhibition Laboratoryssa järjestetään tapahtumia kuten keskusteluita, workshopeja, performansseja ja luentoja taideteosten kanssa samassa tilassa. Exhibition Laboratoryssa nykytaide keskustelee muiden taiteen ja tieteen alojen kanssa ja pyrkii tavoittamaan uusia yleisöjä. Toiminta on avointa opiskelijoille, tutkijoille, taiteilijoille, muille taidealan ammattilaisille sekä suurelle yleisölle. Näyttelytilan yhteydessä oleva Ex Club on opiskelijoiden hallinnoima ja vapaasti heidän käytössään oleva tila, jossa he järjestävät erilaisia elokuvailtoja, keskustelutilaisuuksia ja muita sosiaalisen kohtaamisen tilanteita. Project Room Project Roomissa opiskelijat pääsevät kokeilemaan yksityisnäyttelyn järjestämistä tai taideteostensa esittämistä kahden hengen pienryhmissä. Näyttelyt liittyvät pääsääntöisesti kuvataiteen maisterin tutkintoon. Praxis-koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat Project Roomin näyttelyprosesseihin, tuotantoon ja tilasuunnitteluun. Project Roomin tilaa voi hakea käyttöönsä kahdesti vuodessa, syys- ja maaliskuussa järjestettävässä haussa. Kandidaatin opinnäytteeseen sisältyy taiteellinen osa, jonka voi suorittaa eri tavoin. Hyvä mahdollisuus on tehdä se osallistumalla Exhibition Laboratoryssa syksyisin järjestettävään kandiseminaarin päättävään kandinäyttelyyn. Seminaari ja näyttelyn aikana järjestettävä tarkastustilaisuus ovat joka tapauksessa opiskelijoille pakollisia. Piirustuksen ja havainnon lehtori ohjaa kandiopiskelijoita näyttelyprosessissa yhdessä tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun lehtorin kanssa. KUVAN KEVÄT Kuvan Kevät on Kuvataideakatemiasta valmistuvien kuvataiteen maistereiden opinnäytenäyttely. Kuvan Kevät järjestetään joka toukokuu Exhibition Laboratoryssa, Project Roomissa ja näyttelyä varten vuokrattavissa vaihtuvissa näyttelytiloissa. Kuvan Kevääseen osallistuvat viidennen vuosikurssin sekä kaksivuotisen maisteriohjelman toisen vuosikurssin opiskelijat. Viidennen vuosikurssin opiskelijoilla tulee olla kandidaatin tutkinto suoritettuna ennen Kuvan Kevääseen osallistumista. Tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun lehtori ohjaa opiskelijoita Kuvan Kevään näyttelyprosessissa kunkin oman ohjaajan ohella. MUU TAITEELLINEN TOIMINTA OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Tasku galleria Tasku-galleria sijaitsee Kuvataideakatemian tiloissa Vallilassa, Elimäenkadulla, 3. Kerroksessa. Galleriatilaan on pääsy myös ulkopuolisella yleisöllä vaikka se on tarkoitettu ennen muuta koulun sisäisille viiteryhmille. Taskugalleria on matalankynnyksen paikka, jossa opiskelijat voivat testata teostensa installointia näyttelytilassa. Galleriaan ei tarvitse erikseen hakea, vaan haluttu aika varataan tuottajilta ja myönnetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tila voi toimia myös lyhytaikaisena projektitilana tai erilaiset kurssit voivat esitellä siellä kurssilla syntyneitä teoksia. Tasku-galleria on avoinna arkisin KuvAn aukioloaikoina, eikä sitä tarvitse erikseen valvoa, ellei opiskelija halua pitää sitä avoinna myös viikonloppuisin. Kuvataideakatemian näyttelytiloissa opiskelijat valvovat näyttelyitään itse; tilasta ei peritä vuokraa eikä myynnistä provisiota. KuvAn omien näyttelytilojen lisäksi näyttelyitä järjestetään muualla kotimaassa ja ulkomailla. Myös opiskelijalähtöisiin pop up -tapahtumiin ja näyttelytoimintaan kannustetaan. Lisätietoja: Artsi>Esitys-, konsertti- ja näyttelytoiminta>kuvataide-akatemia 36 Kuvataideakatemia 37

20 KIRJASTO Aukioloajat ja muu ajankohtainen tieto kirjaston verkkosivuilta: puh , ARSCA-kokoelmatietokanta: Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin taidekirjasto, joten lainausoikeus säilyy myös valmistumisen jälkeen. Kuvataideakatemian kirjastoyksikön perustehtävänä on tarjota Kuvataideakatemian opiskelussa, opetuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa tarvittavia kirjasto- ja tietopalveluita. Kirjaston aineistohankintojen painopistealueena on nykytaide. Kuvataideakatemian kirjastoyksikön painettuun kokoelmaan kuuluu mm. taiteilijamonografioita, kansainvälisiä näyttelyjulkaisuja, taidehistoriaa ja -teoriaa sekä muuta Kuvataideakatemian opetukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjastoon tilataan vuosittain myös kotimaista ja ulkomaista taide- ja kulttuurilehtiä. Kirjaston painettu aineisto löytyy Taideyliopiston kirjaston yhteisestä ARSCA-kokoelmatietokannasta. Aineistoa lainataan ARSCAkirjastokortilla, jonka saa kirjastosta. Taideyliopiston kirjasto tarjoaa myös elektronisia kuvataiteen aineistoja. Aineistoihin on mahdollista päästä Taideyliopiston kirjaston sivuilta lib.uniarts.fi/tiedonlahteet. Taideyliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää tietokantoja myös esimerkiksi kotona etäkäyttöyhteyden kautta omilla uniarts-tunnuksillaan. Taideyliopiston kirjaston Finna-hakupalvelun kautta ovat sekä painetut että elektroniset aineistot saatavilla: uniarts.finna.fi/ Kirjaston henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä ja muissa tiedonhakuun liittyvissä asioissa ja järjestää tiedonhaun opetusta ja ohjausta. Ohjeita kuvataiteen tiedonhakuun löytyy myös tiedonhaun oppaista: OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA 38 Kuvataideakatemia 39

21 OPINNÄYTTEIDEN KIRJALLISET OSAT JA DOKUMENTAATIOT OPISKELIJANA KUVATAIDEAKATEMIASSA Kirjastossa säilytetään maisterintutkinnon opinnäytteiden kirjallisia osia ja dokumentaatioita. Niitä on mahdollista saada pyynnöstä katseltavaksi kirjaston tiloissa. Kaikkien uusien maisterin opinnäytteiden viitetiedot luetteloidaan ARSCA-kokoelmatietokantaan. Maisteriopinnäytteiden dokumentaatio ja kirjallinen osa sekä mahdollinen tutkielma tallennetaan kokotekstinä Taideyliopiston Helda-julkaisuarkistoon ( handle/10138/24602), mikäli opiskelija antaa siihen luvan, eivätkä ne sisällä aineistoa, jota ei voida julkaista tekijänoikeudellisista syistä. Helda-julkaisuarkistoon tallennetaan vain pdf-muotoisia julkaisuja. KUVATAIDEAKATEMIAN KUVATIETOKANTA DIA DIA-kuvatietokanta tarjoaa valokuvia Kuvataideakatemian toiminnasta akatemian opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. DIAn kuva-aineistoa kartutetaan jatkuvasti Kuvataideakatemian näyttelyistä sekä muista tapahtumista. Pääasiallisesti aineisto koostuu Kuvataideakatemian 2000-luvun taiteellisesta toiminnasta, kuten Kuvan Kevät -lopputyönäyttelyistä. Taideyliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsevät kuvatietokantaan omilla uniartstunnuksillaan. Ohjeita tiedonhakuun DIAsta antaa kirjaston henkilökunta. 2 Opintopolku ja tutkintovaatimukset 43 Opintopolku 43 Perusopinnot 44 Aineopinnot Kieli- ja Syventävät Praxis taiteen viestintä- opinnot ja esittämis- opinnot käytäntöjen maisteriohjelma Tohtorin opinnot Opinnäytteet 40 Kuvataideakatemia

22 OPINTOPOLKU Roma Auskalnyte, 2016, Project Room Katso tästä kandidaatin ja maisterin tutkinnon sekä Praxis-maisteriohjelman opintojaksot ja niitä merkitsevät koodit. Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta ja se sisältää kuvataiteen perusopinnot (27 op), kuvataiteen aineopinnot (173 op) sekä kieli- ja viestintäopinnot (10 op). Kuvataiteen maisterin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta ja se sisältää kuvataiteen syventävät opinnot (120 op). Kuvataideakatemian opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella opintonsa varsin vapaasti perusopintojaksoa lukuun ottamatta. Pakolliset teoriakurssit järjestetään vuosittain sekä suomeksi että englanniksi. Kannattaa pitää huolta siitä, että kandidaatintutkintoon tarvittavat opinnot valmistuvat ajoissa, sillä opintotukea maisteriopintoihin ei voi hakea ennen kandidaatiksi valmistumista. Jokainen pakollinen opintojakso on merkitty koodilla, joka on välttämätön opintosuoritusten merkitsemisen vuoksi. Vaikka koodit ovat lähinnä apuvälineitä opintohallinnolle, ne ovat tärkeitä myös opiskelijoille, sillä opintojaan suunnitellessaan opiskelija voi koodien perusteella nähdä mihin kohtaan tutkintovaatimuksia mikäkin kurssi sopii. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET KUVATAITEEN PERUSOPINNOT 27 OP Viisi- ja puolivuotista tutkintoa suorittavan opiskelijan opinnot käynnistyvät syyslukukauden alussa orientaation ensimmäisellä osuudella, jonka jälkeen alkaa koko syyslukukauden mittainen opintokokonaisuus, Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin. Opiskelijat aloittavat syksyn alussa myös Taidehistorian perusteet -kurssin, joka jatkuu koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. Orientaation jatko-osat, joissa esitellään opetusalueet ja annetaan tarkempaa tietoa monista opiskeluun liittyvistä asioista, 42 Kuvataideakatemia 43

23 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET järjestetään syyslukukauden lopulla. Ensimmäisen vuoden opiskelija valitsee opetusalueensa joulukuun alkupuolella ja laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) kevätlukukauden alussa. KUVATAITEEN AINEOPINNOT 173 OP Kuvataiteen aineopinnot koostuvat Kuvataiteen kandidaatin taiteellisen työn seminaareista (12 op), taideopinnoista (118 op), teoriaopinnoista (31 op) ja opinnäyteseminaarista (2 op). Opiskelija voi suorittaa aineopintoihin sisältyviä taide- ja teoriaopintoja pitkälti haluamassaan järjestyksessä, mutta jokaisen omalla vastuulla on huolehtia, että kaikki opinnot tulevat tehdyiksi. Tietyillä opinnoilla kuten opinnäyteseminaarilla on selkeästi määritelty kohtansa opinnoissa. Opintojen aikatauluttamisen helpottamiseksi alle on koottu esimerkki siitä, kuinka opinnot voisi suunnitella. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelija aloittaa Kuvataiteen kandidaatin seminaarin ja suorittaa taidehistorian perusteet -kurssin loppuun. Lisäksi hän voi suorittaa valintansa mukaan taideopintoja ja itsenäistä taiteellista työskentelyä, joita hän jatkaa myös seuraavina vuosina sekä tehdä halutessaan esimerkiksi kieli- ja/tai teoriaopintoja. Taideopinnoissa opiskelijan on suoritettava opiskeluaikanaan vähintään 20 op yhden opetusalueen kokonaisuutta (kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka tai tila-aikataiteet). Toiselle vuodelle suositellaan taideopintojen ja seminaarien lisäksi temaattisia teoriaopintoja, nykytaiteen historian ja teorian opintoja sekä vieraan kielen opintoja. Temaattisia teoriaopintoja, joista järjestetään lukukausittain useita vaihtoehtoisia kursseja, voi tosin suorittaa hyvin muidenkin vuosien aikana. On huomattava, että kansainväliseen vaihtoon haluavien kannattaisi hakeutua siihen toisen vuoden syksyksi tai kevääksi tai kolmannen vuoden syksyksi, ja tällöin ne pakolliset opinnot, jotka muuten osuisivat sille lukukaudelle, on sijoitettava toiseen ajankohtaan. Vaihdossa suoritettavat opinnot ovat osa opiskelijan tutkintoa, ja kannattaakin selvittää etukäteen, mihin kohtiin tutkintovaatimuksia vaihtokohteen opintoja voi sijoittaa. Kolmantena vuotena opiskelija voi suorittaa taidefilosofian perusteet ja työelämävalmiudet sekä toisen kotimaisen kielen opinnot. Vaihtoa ei suositella kandidaatin opinnäyteseminaarin ja kandinäyttelyn aikana, jotka suositusten mukaan ajoittuvat kolmannen vuoden keväälle ja neljännen syksylle. Kirjallisen ja suullisen viestinnän opinnot on sisällytetty tähän seminaariin Neljännen vuoden syksyllä jatkuvaan kandidaatin opinnäyteseminaariin Virpi Viljanmaa: Unohtamisen alue, 2017, HAM-kulma, Kuvan Kevät 2017 liittyy syys-lokakuun vaihteessa järjestettävä kandinäyttely ja tarkastustilaisuus. Kandinäyttelyn yhteydessä opiskellaan myös esittämiskäytäntöjen perusteita. Taiteellisen osuuden lisäksi kandidaatin opinnäyte sisältää kirjallisen osuuden, jota työstetään näyttelyn esilläoloaikana. Osa kirjoittamista tukevista viestinnän opinnoista sijoittuu tälle jaksolle. Opintojen sujuessa aikataulun mukaisesti, opiskelijat valmistuvat kuvataiteen kandidaateiksi neljännen vuoden syksyn lopussa. Seminaarin, näyttelyn ja kirjallisen osuuden lisäksi heillä on edelleen mahdollisuus jatkaa syksyllä taideopintojaan ja suorittaa ne pakolliset teoriaopinnot, jotka ovat vielä tekemättä. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 44 Kuvataideakatemia 45

24 Taideyliopiston tutkimuspaviljonki Venetsian biennaalissa 2017 Kuvataiteen kandidaatin tutkinto 210 op K-P100 K-P110 K-P120 K-P121 K-P122 K-P123 K-P124 K-P125 K-P126 K-P127 Kuvataiteen perusopinnot 27 op Orientoivat opinnot 2 op Opiskelija tutustuu Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelukäytäntöihin, tutkintovaatimuksiin, tiloihin ja henkilökuntaan, opintososiaalisiin asioihin sekä muuhun ajankohtaiseen opintoihin liittyvään tietoon. Opiskelija saa myös perustietoa Taideyliopiston sähköisistä järjestelmistä ja ohjelmista sekä tiedonhaun perusteista. Lisäksi opintojakson aikana tutustutaan Taideyliopiston yhteiseen toimintaan ja opetustarjontaan. Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin 25 op Opiskelija keskittyy ensimmäisen syyslukukauden ajan Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -opintokokonaisuuteen. Opiskelija tutustuu opiskeluun Kuvataideakatemiassa, opetusalueisiin sekä niiden henkilökuntaan, tiloihin ja käytäntöihin. Opetus toteutuu pääosin ryhmäopetuksena. Kokonaisuuden aikana opiskelija oppii vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimista sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. Johdatus piirustukseen ja havaintoon (3 op) Opiskelija tutustuu piirustuksen ja havainnon perusteisiin. Johdatus kuvanveistoon (3 op) Opiskelija tutustuu opetusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tiloihin. Johdatus maalaustaiteeseen (3 op) Opiskelija tutustuu opetusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tiloihin. Johdatus taidegrafiikkaan (3 op) Opiskelija tutustuu opetusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tiloihin. Johdatus tila-aikataiteisiin (3 op) Opiskelija tutustuu opetusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tiloihin. Johdatus itsenäiseen taiteelliseen tyo skentelyyn (8 op) Opiskelija saa valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Opiskelija oppii myös keskustelemaan taiteellisen työskentelyn sisällöistä sekä antamaan ja saamaan palautetta työstään. Opintojakson aikana opiskelija voi kehittää opetusalueiden työpajoissa syntyneitä teoksiaan ja ideoitaan sekä valmistella omia projektejaan. Johdatus taiteellisen tyo n dokumentointiin (2 op) Opiskelija oppii käyttämään kameraa taiteellisen työn dokumentointiin ja esittämiseen. Opintojaksolla aloitetaan sähköisen portfolion työstö. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET K-A200 K-A210 Opetus tunnisteella: K-AS10 Taiteellisen työn seminaari (2 op) Kuvataiteen aineopinnot 173 op Kuvataiteen kandidaatin taiteellisen työn seminaarit 12 op Taiteellisen työn seminaareissa opiskelija saa valmiudet esitellä omia tekeillä olevia tai valmiita töitään ja niiden lähtökohtia toisille opiskelijoille. Opiskelija oppii myös keskustelemaan toisten töiden sisältöihin ja muotoihin liittyvistä kysymyksistä ja laajemmin nykytaiteeseen liittyvistä ilmiöistä. Samalla hän oppii tuntemaan valitsemaansa opetusaluetta ja luo säännöllisen kontaktin opetusalueen opettajiin ja muihin opiskelijoihin. Seminaarit aloitetaan ensimmäisen vuoden keväällä. Opiskelija osallistuu oman opetusalueensa seminaariin tai vastuuprofessorin kanssa sopimaansa seminaariin kuutena lukukautena (2 op/lukukausi). Seminaarin yhteydessä laaditaan ja päivitetään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). 46 Kuvataideakatemia 47

25 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET K-A220 Kokonaisuus: K-A221 Opetus: K AS21 Kokonaisuus: K-A222 Opetus: K AS22 Kokonaisuus: K-A223 Opetus: K AS23 Kokonaisuus: K-A224 Opetus: K AS24 + a,b,c 1 Kokonaisuus: K-A225 Opetus: K AS25 Kokonaisuus: K-A226 Opetus: K AS26 K-A227 Kokonaisuus: K-A228 Opetus: K AS28 Kuvataiteen kandidaatin taideopinnot 118 op Opiskelija saa monipuoliset perusvalmiudet taiteelliseen työskentelyyn ja ilmaisuun. Opiskelija oppii ilmaisemaan ajatteluaan niin kuvataiteen keinoin kuin sanallisesti. Hän oppii myös hallitsemaan oman työskentelynsä kannalta tärkeät välineet. Kokonaisuuteen voi sisällyttää monenlaisia taiteilijuutta tukevia opintoja. Taideopintojen kokonaisuus koostetaan yksilöllisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja se voi sisältää itsenäistä taiteellista työskentelyä ja Kuvataideakatemian ja Taideyliopiston muiden akatemioiden tarjoamia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja sekä muita yliopistotasoisia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja. Opiskelijan on suoritettava vähintään 20 op yhden opetusalueen kokonaisuutta (kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka tai tila- aikataiteet). Vähintään puolet taideopinnoista on suoritettava Kuvataideakatemiassa tai Kuvataideakatemian hyväksymässä ulkomaisessa vaihtokohteessa. Taideopintojen kokonaisuuteen voi sisältyä 10 op:n verran muita opintoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Taideopintoja suositellaan suoritettavaksi n. 20 op/lukukausi. Taideopinnot, kuvanveisto (0-118 op) Opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija omaksuu oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaiset välineet ja metodit kuvanveiston alueella. Taideopinnot, maalaustaide (0-118 op) Opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija omaksuu oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaiset välineet ja metodit maalaustaiteen alueella. Taideopinnot, taidegrafiikka (0-118 op) Opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija omaksuu oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaiset välineet ja metodit taidegrafiikan alueella. Taideopinnot, tila-aikataiteet (0-118 op) Opiskelija oppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija omaksuu oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaiset välineet ja metodit tila-aikataiteiden alueella. Taideopinnot, piirustus ja havainto (0-98 op) Opiskelija tutkii piirtämisen suhdetta havaintoon, ajatteluun ja ilmaisuun. Opiskelija oppii perustiedot kuvan rakenteista, kuvallisesta luennasta ja ilmaisun asemasta nykytaiteessa. Taideopinnot, itsenäinen taiteellinen tyo skentely (0-98 op) Itsenäinen taiteellinen työskentely luo pohjan kuvataiteilijana toimimiselle, ja sen kautta opiskelija omaksuu kaikkein tärkeimmät taidot työnsä kannalta. Näihin taitoihin kuuluvat mm. työskentelyrytmin ja -metodien löytäminen, kyky suunnitella ja toteuttaa teoksia itsenäisesti sekä taiteellisen työn säännöllinen reflektointi. Taiteelliseen työhön sisältyy usein pohjatyön tekemistä, kuten luonnostelua, suunnittelua, aineiston etsimistä sekä muuta tutkimista opiskelijan kiinnostuksen kohteista riippuen. Kuvataideakatemian opetuksessa taiteellista prosessia tuetaan ja seurataan opettajien ohjauksessa. Tulevan lukuvuoden taiteellinen työskentely hahmotellaan yhdessä omaopettajan kanssa, ja sen edistymistä seurataan työhuonekäynneillä sekä taiteellisen työn seminaareissa. Taiteelliseen työhön sisältyy usein myös prosessien ja teosten sanallinen ja kuvallinen luonnostelu sekä dokumentointi. Valinnaiset teoriaopinnot (0-98 op) Opiskelija valitsee omaa taiteellista ajatteluaan ja työskentelyään tukevia opintoja. Teoriaopinnot antavat valmiudet tarkastella tämän hetken taidetta ja nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Valinnaiset taideopinnot (0-98 op) Opiskelija valitsee omaa taiteellista työskentelyään tukevia opintoja. Valinnaiset taideopinnot antavat monipuolisia teknisiä ja sisällöllisiä valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn. Opintoja voi suorittaa myös muissa Taide yliopiston akatemioissa. Kokonaisuus: K-A229 Opetus: K AS29 K-AS29H K-A230 K-A231 K-A232 K-A233 K-A234 K-A235 Kokonaisuus: K-A236 Opetus: K AS36 Temaattiset teoriaopinnot K-A240 Muut valinnaiset opinnot (0-10 op) Opiskelija voi halutessaan suorittaa esim. kieliopintoja tai muita valinnaisia opintoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Tyo harjoittelu (0-5 op) Työharjoittelu antaa valmiuksia valmistumisen jälkeistä työelämää varten. Kuvataiteen kandidaatin teoriaopinnot 31 op Taidehistorian perusteet (10 op) Opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen länsimaisen taiteen traditiosta ja eri kulttuurien kuvallisista ajattelutavoista. Taidehistoria avaa opiskelijalle mahdollisuuden luoda yhteyksiä ja siltoja eri taiteen ilmenemistapojen välille. Opiskelija innostuu näkemään ja ymmärtämään taiteen historiaa nykypäivän perspektiivistä ja saa käsityksen oman taiteellisen työskentelynsä suhteesta taiteen traditioon. Nykytaiteen historian ja teorian perusteet (5 op) Opiskelija saa ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja. Nykytaiteen historian ja teorian ymmärtämisen avulla opiskelija pystyy tarkastelemaan laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti 2000-luvun taiteeseen ja teoreettiseen keskusteluun liittyviä ilmiöitä. Opintojaksolla tarkastellaan myös 1900-luvun alkupuolen klassista avantgardea, toisen maailmansodan jälkeisiä ajatustapoja, 1960-luvun taiteen käsitteellistymistä ja dematerialisoitumista sekä erityisesti nykytaiteen käytäntöjä. Tyo elämävalmiudet (2 op) Kuvataiteilijan ammatillinen työskentely edellyttää tietoja ja taitoja ammatinharjoittamiseen liittyvistä lakisääteisistä oikeuksista ja velvoitteista. Jakso tarjoaa perustiedot verotuksesta, tekijänoikeuksista, oikeuksista sairastumisen varalta, eläke-kertymästä ja kuvataiteilijoiden oikeuksia valvovista järjestöistä. Opiskelija saa myös tietoja taiteilijan ammatin aloittamisen käytännön vaihtoehdoista ja valmistautuu kuvataiteilijana toimimiseen. Taiteen esittämiskäytänno t, perusteet (2 op) Opintojakson aikana opiskelija saa yleiskuvan taiteen historiallisista esityskonteksteista ja perehtyy taiteen esittämiskäytäntöjen perusteisiin. Opinnoissa pohditaan kriittisesti opiskelijoiden omien töiden esittämistä sekä opitaan näyttelyn ripustamiseen liittyviä teknisiä taitoja ja periaatteita. Taidefilosofian perusteet (2 op) Opiskelija saa käsityksen modernin taidefilosofian perusteista. Opintojaksossa perehdytään filosofian, estetiikan ja taideteorioiden historiallisen kehityksen tärkeimpiin vaiheisiin sekä tutustutaan erityisesti ajatussuuntiin ja filosofeihin, jotka ovat vaikuttaneet nykyisiin taidekäsityksiin. Kuvataiteen kandidaatin temaattiset teoriaopinnot (10 op) Opiskelija syventyy taiteen teoriaan ja/tai nykytaiteeseen kytkeytyviin teemoihin opintojaksossa, joka voi sisältää luentoja, lukupiirityöskentelyä, keskusteluja ja kirjallista työtä. Temaattisten teoriaopintojen tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä niistä painopistealueista, jotka tukevat hänen taiteellista työskentelyään. Opiskelija syventyy kandidaatin opinnoissa vähintään kahteen valitsemaansa teemaan ja maisteriopinnoissa ainakin yhteen teemaan. Kuvataiteen kandidaatin opinnäyteseminaari 2 op Kandidaatin opinnäyteseminaari tukee opiskelijan kandidaatin opinnäytteen tekemistä. Opiskelija saa valmiudet tehdä opinnäytteensä taiteellisen ja kirjallisen osan sekä viimeistellä portfolionsa. Kritiikissä opiskelija saa valmiuksia puhua toisten töistä ja esitellä omaa työtään yleisölle. Kandidaatin opinnäyteseminaariin kuuluu kandinäyttelyn yhteinen loppukatselmus. Opiskelija oppii myös hakemaan ja soveltamaan tietoa oman aihealueensa sisällöistä. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 48 Kuvataideakatemia 49

26 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET K-A250 K-K-10 ruotsi: K Kk 1 ruotsin kirj. K Kk 11 ruotsin suul. K Kk 12 suomi: K-Kk-2 suomen kirj. K-Kk-21 suomen suul K-Kk-22 K Ku (jos muu kuin englanti) kirjallinen (jos muu kuin englanti): K Ku 1 Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte 10 op Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on kandinäyttelyssä tai sen yhteydessä esitettävä teos tai teoskokonaisuus sekä kirjallinen osa, joka sisältää dokumentaation taiteellisesta työstä. Opinnäytteen suoritettuaan opiskelija kykenee toteuttamaan pienimuotoisen taiteellisen projektin sekä kertomaan siitä suullisesti ja kirjallisesti. Opinnäytteestä säädetään erillisessä ohjeessa. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 10 OP Kieliopintoihin kuuluu toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) suullinen (2 op) ja kirjallinen (1 op) taito sekä ensimmäisen vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito (5 op). Lisäksi kieliopintojen kokonaisuuteen kuuluu suullisen ja kirjallisen viestinnän opintojakso (2 op) ja kandidaatin kypsyysnäyte (ei opintopisteitä erikseen). Jos opiskelijalla on puutteelliset valmiudet suorittaa kieliopintoja (jos opiskelija ei esimerkiksi ole suorittanut lukiota), hän voi osallistua valmentavalle kurssille ennen pakollisia kieliopintoja. HUOM! Muille kuin Suomessa suomen- tai ruotsinkielellä koulusivistyksensä saaneille opiskelijoille on erilliset kieli- ja viestintäopintojen vaatimukset. Kieli- ja viestintäopinnot (koulusivistyskieli suomi/ruotsi) 10 op Toinen kotimainen kieli 3 op suullinen taito (2 op) kirjallinen taito (1 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija -pystyy viestimään suullisesti ja kirjallisesti omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä; -omaa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi. Vieras kieli 5 op Yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä. Kuvataideakatemiassa on mahdollista suorittaa vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojaksot englannin ja saksan kielissä. Muiden kielten suorituksesta sovitaan erikseen kieltenopettajien kanssa. kirjallinen taito (2 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija -hallitsee oman alan keskeisen sanaston; -pystyy viestimään kirjallisesti omasta alastaan; eng. kirjallinen K Ku 11 suullinen (jos muu kuin englanti): K Ku 2 eng. suullinen K Ku 22 K-Ks suomi: K-Ky-11 ruotsi: K-Ky-12 K-K-20 K-Ksv K-Ku (jos muu kuin englanti) kirjallinen (jos muu kuin englanti): K Ku 1 -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi sekä opiskelijat, joiden äidinkieli/koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi. suullinen taito (3 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija -hallitsee kohdekielen ääntämyksen ja sanaston; -viestii luontevasti oman alansa tilanteissa; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi sekä opiskelijat, joiden äidinkieli/koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi. Suullinen ja kirjallinen viestintä 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija -omaa valmiudet esitellä työtään ja sen lähtökohtia yleisölle suullisesti ja kirjallisesti; - osaa akateemisen kirjoittamisen perusteet; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi. Kuvataiteen kandidaatin kypsyysnäyte 0 op Ennen opinnäytteen hyväksymistä opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieli on pääsääntöisesti englanti, poikkeuksen tähän voi myöntää opetuksesta vastaava varadekaani. Kieli- ja viestintäopinnot (koulusivistyskieli muu kuin suomi/ruotsi) 10 op Suomi vieraana kielenä 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija -hallitsee suomen kielen perusteet; -ymmärtää suomen kielen rakenteita ja ääntämisen erityispiirteitä; -oppii käyttämään kieltä helpohkoissa päivittäistilanteissa; -oppii ymmärtämään suomalaista kulttuuria, tapoja ja vuorovaikutusta; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa A1.2. Opintojakson suorittavat ne opiskelijat, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi. Vieras kieli 5 op Yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä. Kuvataideakatemiassa on mahdollista suorittaa vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojaksot englannin ja saksan kielissä. Muiden kielten suorituksesta sovitaan erikseen kieltenopettajien kanssa. Kirjallinen taito (2 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija -hallitsee oman alan keskeisen sanaston; -pystyy viestimään kirjallisesti omasta alastaan; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 50 Kuvataideakatemia 51

27 eng. kirjallinen K Ku 11 suullinen (jos muu kuin englanti): K Ku 2 eng. suullinen K Ku 22 Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi sekä opiskelijat, joiden äidinkieli/koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi. Suullinen taito (3 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija -hallitsee kohdekielen ääntämyksen ja sanaston; -viestii luontevasti oman alansa tilanteissa; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2. Opintojakson suorittavat ne suomalaisen koulusivistyksen saaneet, joiden äidinkieli/ koulusivistyskieli on suomi/ruotsi sekä opiskelijat, joiden äidinkieli/koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi. Matti Hyvönen: Tyhmä fantasia, 2017 K-Kae K-Ky-13 (eng.) K-Ky-1 (jos joku muu kuin su, ru, eng) Akateemisen kirjoittamisen perusteet englanniksi 1 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija -osaa akateemisen kirjoittamisen perusteet; -osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja on valmis kehittämään sitä. Opintojakson suorittavat opiskelijat, joiden koulusivistyskieli/äidinkieli on muu kuin suomi/ruotsi. Kuvataiteen kandidaatin kypsyysnäyte 0 op Ennen opinnäytteen hyväksymistä opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieli on pääsääntöisesti englanti, poikkeuksen tähän voi myöntää opetuksesta vastaava varadekaani. KUVATAITEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 120 OP Kuvataiteen maisterin tutkinto koostuu Kuvataiteen maisterin taiteellisen työn seminaarista 2 op, taideopinnoista 50 op, teoriaopinnoista 19 op, opinnäyteseminaareista 9 op sekä opinnäytteestä 40 op ja kypsyysnäytteestä. Merkittävänä osana taideopintoja on opiskelijan itsenäinen taiteellinen työskentely, josta opiskelija keskustelee ja sopii HOPSin yhteydessä omaopettajansa kanssa. Neljännen vuoden keväällä perustutkinto-opiskelijat siirtyvät maisteriopiskelijoiksi. Lisäksi Kuvataideakatemiaan valitaan vuosittain uusia opiskelijoita suorittamaan kaksivuotista maisterintutkintoa. Viimeksi mainitut aloittavat opintonsa jollakin neljästä opetusalueesta vuoden 2018 tammikuussa, eli samaan aikaan niiden kanssa, jotka ovat valmistuneet Kuvataiteen kandidaateiksi syksyllä vuotiseen koulutukseen hyväksytyt opiskelijat tekevät ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) omaopettajansa ja opetuksen suunnittelijan kanssa heti opintojensa alussa OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 52 Kuvataideakatemia 53

28 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET olevan orientaatiojakson yhteydessä. Myös kandiopinnoista maisteriopintoihin jatkavat Kuvataideakatemian opiskelijat tekevät uudet HOPSinsa kevätlukukaudella. Kuvataiteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ovat samat riippumatta siitä suorittaako opiskelija 5,5-vuotista vai 2-vuotista tutkintoa. Näistä poikkeaa ainoastaan Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma, jolla on omat tutkintovaatimukset ja johon on erillinen haku. Kuvataiteen maisterin taide- ja teoriaopinnot Taideopinnot koostuvat pääasiassa opiskelijan itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, mutta opiskelija voi sisällyttää tähän kohtaan myös taiteellisen osaamisensa kannalta hyödyllisiä kursseja, joita hän voi valita yli opetusalue- ja akatemiarajojen. Vähintään puolet taideopinnoista on suoritettava Kuvataideakatemiassa tai sen hyväksymässä vaihtokohteessa. Maisterin teoriaopinnoissa opiskelija syventää ymmärrystään nykytaiteen historiasta ja teoriasta, taidefilosofiasta, erityisistä taiteen ilmiöistä ja niiden kulttuurisista ja teoreettisista taustoista sekä laajentaa taiteen esittämiskäytäntöjen osaamistaan ja perehtyy eri näkökulmista taiteilijana olemiseen yhteiskunnassa. Kuvataiteen maisterin seminaarit ja kypsyyskoe Opiskelija osallistuu maisterinopintojensa aikana neljään eri seminaariin. Ensimmäisen lukukautensa aikana (neljännen vuoden kevät) hän osallistuu oman opetusalueensa seminaariin, jossa hän työskentelee yhdessä kandiopiskelijoiden kanssa (2 op). Toisen (viidennen) opiskeluvuotensa syksyllä hän aloittaa Opinnäytteen taiteellisen työn seminaarin, jossa hän on mukana kaksi lukukautta (4 op). Lisäksi hän osallistuu Opetusalueiden yhteiseen maisteriseminaariin 2 op, joka suoritetaan seuraamalla yhteensä 15 opinnäytteiden tarkastustilaisuutta ja väitöstilaisuutta. Neljäntenä seminaarina on Kuvataiteen maisterin kirjoitusseminaari (3 op), johon opiskelijan kannattaa osallistua samaan aikaan kun hän kirjoittaa opinnäytetyönsä kirjallista osaa. Maisterin opinnäytteeseen sisältyvä kypsyysnäyte on kirjalliseen osaan liittyvä ab strakti eli tiivistelmä. HUOM! Maisteriopiskelijan tulee suorittaa syventävien opintojen lisäksi kieliopinnot (toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä vieras kieli, suullinen ja kirjallinen taito, yhteensä 8 op), mikäli hän ei ole suorittanut niitä aiemmassa tutkinnossaan. Vaatimus koskee suomen-tai ruotsinkielisen koulusivistyksen Suomessa tai suomenkielisen koulusivistyksen ulkomailla saaneita opiskelijoita. Kuvataiteen maisterin tutkinto 120 op K-S300 K-S310 Opetus tunnisteella: K-AS10 Taiteellisen työn seminaari K-S320 Kokonaisuus: K-S321 Opetus: K AS21 Kokonaisuus: K-S322 Opetus: K AS22 Kokonaisuus: K-S323 Opetus: K AS23 Kokonaisuus: K-S324 Opetus: K AS24 +a,b,c 2 Kokonaisuus: K-S325 Opetus: K AS25 Kokonaisuus: K-S326 Opetus: K AS26 Kuvataiteen syventävät opinnot 120 op Kuvataiteen maisterin taiteellisen työn seminaari 2 op Opetusalueen seminaarissa opiskelija saa syventävät valmiudet esitellä omia tekeillä olevia tai valmiita teoksiaan ja niiden lähtökohtia toisille opiskelijoille. Opiskelija oppii myös keskustelemaan toisten opiskelijoiden teosten sisältöihin ja muotoihin liittyvistä kysymyksistä ja laajemmin nykytaiteeseen liittyvistä ilmiöistä. Seminaarin metodina on avoin keskustelu. Opiskelija saa tilaisuuden esitellä työskentelyään joko prosessina tai valmiina töinä, omasta työtavastaan riippuen, ja saada siitä keskustelevaa palautetta. Opiskelija osallistuu oman opetusalueensa seminaariin tai vastuuprofessorin kanssa sopimaansa seminaariin yhtenä lukukautena (2 op/lukukausi). Seminaarin yhteydessä laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kuvataiteen maisterin taideopinnot 50 op Opiskelija saa syventävät ja monipuoliset valmiudet taiteelliseen työskentelyyn ja ilmaisuun. Opiskelija oppii ilmaisemaan ajatteluaan kuvataiteen keinoin ja sanallisesti. Hän oppii myös hallitsemaan oman työskentelynsä kannalta tärkeät välineet. Kokonaisuuteen voi sisällyttää monenlaisia taiteilijuutta tukevia opintoja. Taideopintojen kokonaisuus koostetaan yksilöllisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan ja se voi sisältää itsenäistä taiteellista työskentelyä ja Kuvataideakatemian ja Taideyliopiston muiden akatemioiden tarjoamia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja sekä muita yliopistotasoisia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja. Vähintään puolet taideopinnoista on suoritettava Kuvataideakatemiassa tai Kuvataideakatemian hyväksymässä ulkomaisessa vaihtokohteessa. Taideopintojen kokonaisuuteen voi sisältyä 10 op:n verran muita opintoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Taideopintoja suositellaan suoritettavaksi n. 20 op/lukukausi. Taideopinnot, kuvanveisto (0-50 op) Opiskelija perehtyy nykytaiteen alueella työskentelyyn ja ajankohtaisiin diskursseihin. Opiskelija syventää oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaisia kuvanveiston taitoja ja metodeja. Taideopinnot, maalaustaide (0-50 op) Opiskelija perehtyy nykytaiteen alueella työskentelyyn ja ajankohtaisiin diskursseihin. Opiskelija syventää oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaisia maalaustaiteen taitoja ja metodeja. Taideopinnot, taidegrafiikka (0-50 op) Opiskelija perehtyy nykytaiteen alueella työskentelyyn ja ajankohtaisiin diskursseihin. Opiskelija syventää oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaisia taidegrafiikan taitoja ja metodeja. Taideopinnot, tila-aikataiteet (0-50 op) Opiskelija perehtyy nykytaiteen alueella työskentelyyn ja ajankohtaisiin diskursseihin. Opiskelija syventää oman taiteellisen työskentelynsä kannalta olennaisia tila-aikataiteiden taitoja ja metodeja. Taideopinnot, piirustus ja havainto (0-50 op) Opiskelija tutkii piirtämisen suhdetta havaintoon, ajatteluun ja ilmaisuun. Opiskelija syventää osaamistaan kuvan rakenteista, kuvallisesta luennasta ja ilmaisun asemasta nykytaiteessa. Taideopinnot, itsenäinen taiteellinen tyo skentely (0-50 op) Itsenäinen taiteellinen työskentely luo pohjan kuvataiteilijana toimimiselle, ja sen kautta opiskelija syventää kaikkein tärkeimpiä taitoja työnsä kannalta. Näihin taitoihin kuuluvat mm. työskentelyrytmin ja -metodien löytäminen, kyky suunnitella ja toteuttaa teoksia itsenäisesti sekä taiteellisen työn säännöllinen reflektointi. Taiteelliseen työhön sisältyy usein pohjatyön tekemistä, kuten luonnostelua, suunnittelua, aineiston etsimistä sekä OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 54 Kuvataideakatemia 55

29 OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET Kokonaisuus: K-S327 Opetus: K AS27 Kokonaisuus: K-S328 Opetus: K AS28 Kokonaisuus: K-S329 Opetus: K AS29 K-AS29H K-S330 K-S332 K-S333 K-S334 K-S335 Kokonaisuus: K-S336 Opetus: K AS36 muuta tutkimista opiskelijan kiinnostuksen kohteista riippuen. Kuvataideakatemian opetuksessa taiteellista prosessia tuetaan ja seurataan opettajien ohjauksessa. Tulevan lukuvuoden taiteellinen työskentely hahmotellaan yhdessä omaopettajan kanssa, ja sen edistymistä seurataan työhuonekäynneillä sekä taiteellisen työn seminaareissa. Taiteelliseen työhön sisältyy usein myös prosessien ja teosten sanallinen ja kuvallinen luonnostelu sekä dokumentointi. Valinnaiset teoriaopinnot (0-50 op) Opiskelija valitsee omaa taiteellista ajatteluaan ja työskentelyään tukevia opintoja. Valinnaiset teoriaopinnot syventävät opiskelijan valmiuksia tarkastella tämän hetken taidetta ja nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Valinnaiset taideopinnot (0-50 op) Opiskelija valitsee omaa taiteellista työskentelyään tukevia opintoja. Valinnaiset taideopinnot syventävät opiskelijan teknisiä ja sisällöllisiä valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn. Opintoja voi suorittaa myös muissa Taideyliopiston akatemioissa. Muut valinnaiset opinnot (0-10 op) Opiskelija voi halutessaan suorittaa esim. kieliopintoja tai muita valinnaisia opintoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Tyo harjoittelu (0-5 op) Työharjoittelu antaa valmiuksia valmistumisen jälkeistä työelämää varten. Kuvataiteen maisterin teoriaopinnot 19 op Nykytaiteen historian ja teorian syventävä jakso (5 op) Opiskelija syventää ymmärrystään nykytaiteen ilmiöistä ja niiden kulttuurisista taustoista. Käsitys taiteen, taidehistorian ja taideteorian välisistä suhteista monimuotoistuu ja itsenäinen, kriittinen ajattelu kehittyy. Kurssi tarjoaa myös työkaluja suhteuttaa omaa taiteellista työskentelyään aiempaa jäsentyneemmin taiteen, taideteoreettisen keskustelun sekä yhteiskunnallisen todellisuuden vaihtuviin konteksteihin. Taiteilijana yhteiskunnassa (2 op) Taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoissa tarkastellaan taiteellista toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja taidemaailmaan. Opiskelija tutustuu tämän hetken erilaisiin taidemaailmoihin, taiteen kentän rakenteisiin ja työnjakoon, taiteen välittäjien rooleihin, kuvataiteen tuotannon ja kansainvälisen toiminnan tukijärjestelmiin sekä kulttuuri- ja taiteilijapolitiikan perusteisiin. Opiskelija syventää ymmärrystään taiteellisen toiminnan ympäristöjen, taustavoimien sekä muuttuvien yhteiskunnallisten kontekstien toiminnasta. Taiteen esittämiskäytänno t, syventävä jakso (4 op) Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tarkastella näyttelyä ja taiteen esittämistä kriittisenä käytäntönä ja ymmärtää taiteen esittäminen osana taidemaailmaa laajempaa yhteiskunnallista kokonaisuutta. Opiskelija perehtyy jakson aikana erilaisiin taiteen esittämisen tapoihin ja paikkoihin sekä erilaisiin näyttelykäsityksiin ja niitä määritteleviin teorioihin. Opiskelija perehtyy myös vaihtoehtoisiin esittämiskäytäntöihin ja -strategioihin. Taidefilosofian syventävä jakso (3 op) Opiskelija syventää käsitystään erityisesti mannermaisen estetiikan ja taidefilosofian suuntauksista, ajattelutavoista ja käsitteistä. Jaksossa perehdytään filosofeihin ja ajatusmalleihin, jotka tukevat opiskelijan taiteellista työskentelyä ja sen teoreettista perustaa. Kuvataiteen maisterin temaattiset teoriaopinnot (5 op) Opiskelija syventyy taiteen teoriaan ja/tai nykytaiteeseen kytkeytyviin teemoihin opintojaksossa, joka voi sisältää luentoja, lukupiirityöskentelyä, K-S340 K-S341 K-S342 K-S343 K-S350 K-S351 keskusteluja ja kirjallista työtä. Temaattisten teoriaopintojen tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä niistä painopistealueista, jotka tukevat hänen taiteellista työskentelyään. Opiskelija syventyy kandidaatin opinnoissa vähintään kahteen valitsemaansa teemaan ja maisteriopinnoissa ainakin yhteen teemaan. Kuvataiteen maisterin opinnäyteseminaarit 9 op Opinnäytteen taiteellisen tyo n seminaari (4 op) Maisterin opinnäyteseminaarissa keskustellaan opiskelijoiden teosten sisältöihin ja muotoihin liittyvistä kysymyksistä ja laajemmin nykytaiteeseen liittyvistä ilmiöistä. Seminaarien metodina on avoin keskustelu. Seminaarissa opiskelija saa tukea opinnäytteeseen liittyviin erityiskysymyksiin: opiskelija oppii suunnittelemaan opinnäytettä kokonaisuutena ja taiteellisen osan dokumentointia. Opiskelija syventää tiedonhaun osaamistaan ja oppii hakemaan ja soveltamaan tietoa oman aihealueensa sisällöistä. Opiskelija osallistuu oman opetusalueensa seminaariin tai vastuuprofessorin kanssa sopimaansa seminaariin kahtena lukukautena (2 op/lukukausi). Seminaarin yhteydessä päivitetään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opetusalueiden yhteinen maisteriseminaari (2 op) Opetusalueiden yhteisessä maisteriseminaarissa keskustellaan opiskelijoiden teosten sisältöihin, muotoihin ja esittämiseen liittyvistä kysymyksistä ja laajemmin nykytaiteeseen liittyvistä ilmiöistä. Yhteisessä seminaarissa opiskelija tutustuu eri opetusalueiden opiskelijoiden työtapoihin ja teoksiin. Seminaarien metodina on avoin keskustelu. Kuvataiteen maisterin kirjoitusseminaari (3 op) Opiskelija oppii kehittämään tekstin sisältöä, rakennetta ja tyyliä. Opintojaksossa reflektoidaan teoksen ja tekstin suhdetta sekä saadaan palautetta tekstin sisällöstä. Opintojakson aikana opiskelija kirjoittaa maisteriopinnäytteen kirjallista ja/tai dokumentaatio-osaa. Opiskelija omaksuu myös tekniset valmiudet opinnäytetyön laatimiseen sekä saa neuvoja lähdekirjallisuuden etsimiseen. Kuvataiteen maisterin opinnäyte 40 op Maisterin opinnäyte on teoskokonaisuus tai taiteellinen prosessi, joka esitetään julkisesti Kuvan Keväässä ja/tai muulla sovitulla tavalla. Opinnäytteeseen kuuluu aina myös kirjallinen osa, joka sisältää dokumentaation taiteellisesta työstä. Kirjallinen osa voi sisältää myös tutkielman. Opinnäytteen suoritettuaan opiskelija kykenee toteuttamaan laajan taiteellisen projektin sekä kertomaan siitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija osaa myös reflektoida oman työnsä sijoittumista nykytaiteen kontekstiin. Opinnäytteestä säädetään erillisessä ohjeessa. Kuvataiteen maisterin kypsyysnäyte 0 op Ennen opinnäytteen hyväksymistä opiskelijan on suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saanut opiskelija osoittaa samalla erinomaisen kielitaitonsa siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Maisterin opinnäytteen kypsyysnäytteenä toimii opinnäytteen tiivistelmä. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidot kandidaatin tutkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää maisterin tutkintoa varten suoritettavassa kypsyysnäytteessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieli on pääsääntöisesti englanti. Poikkeuksen tähän voi myöntää opetuksesta vastaava varadekaani. OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 56 Kuvataideakatemia 57

30 PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMISKÄYTÄNTO JEN MAISTERIOHJELMA Ninni Wager: Indikaattori, 2017, Project Room Praxis-ohjelmalla on omat tutkintovaatimuksensa (120 op) Kuvataiteen maisterin tutkinto 120 op K-SX300 Syventävät opinnot 120 op K-SX310 Taiteen välittämisen opinnot (46 op) K-SX311 Praxis-praktikum (15 op) K-SX312 Taiteen opetusalueiden seminaarit (2 op) K-SX313 Praxis-näyttelytyö (6 op) K-SX314 Työharjoittelu (8 op) K-SX315 Kommunikaatiosuunnittelu (4 op) K-SX316 Itsenäiset projektit (5 op) K-SX317 Valinnaisia opintoja (6 op) K-SX330 K-SX331 K-S342 K-S332 K-S335 K-S336 K-S343 K-SX337 K-SX350 K-S351 Praxis-maisteriohjelman teoriaopinnot 34 op Praxis-opinnäyteseminaari (6 op) Opetusalueiden yhteinen maisteriseminaari (2 op) Nykytaiteen historian ja teorian syventävä jakso (5 op) Taidefilosofian syventävä jakso (3 op) Kuvataiteen maisterin temaattiset teoriaopinnot (5 op) Kuvataiteen maisterin kirjoitusseminaari (3 op) Taiteilija yhteiskunnassa ja taiteen esittämiskäytännöt (10 op) Kuvataiteen maisterin opinnäyte 40 op Kuvataiteen maisterin kypsyysnäyte 0 op OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET KUVATAITEEN TOHTORIN OPINNOT KuvAn tohtoriohjelman tavoitetutkinto on Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT / DfA). Se on laajuudeltaan 240 op, mikä vastaa 4 vuoden täyspäiväisiä opintoja. Tutkinto koostuu kuvataiteen tohtorin opinnäytteestä (170 op) ja kuvataidealan jatko-opinnoista (70 op), joihin sisältyy pakollisia opintokokonaisuuksia yhteensä 60 op ja valinnaisia opintoja 10 op. Lisätietoja: 58 Kuvataideakatemia 59

31 OPINNÄYTTEET KUVATAITEEN MAISTERIN OPINNÄYTE 40 OP OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET KUVATAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE 10 OP Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Ne muodostavat yhdessä 10 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Opinnäytteen taiteellinen osa on teos, pienimuotoinen teoskokonaisuus tai taiteellinen prosessi, joka esitetään julkisesti kandinäyttelyssä tai muulla sovitulla tavalla. Taiteellisen osan esityspaikasta riippumatta se tarkastetaan kandinäyttelyn yhteydessä järjestettävässä tarkastustilaisuudessa. Opinnäytteen kirjallinen osa (5-10 sivua) sisältää vähimmillään sanallisen ja kuvallisen dokumentaation opinnäytteen taiteellisesta osasta sekä siitä, miten se on ollut esillä. Dokumentaation kuva-aineiston tulee olla kattava. Opinnäytteestä säädetään erillisessä ohjeessa: Artsi>Opiskelu>Opinnäyte ja valmistuminen>opinnäyte>kuvataiteen kandidaatin uusi opinnäyteohje Merja Isomaa-James, vesivärimonotypiat, Kuvan Kevät 2017, Exhibition Lsboratory Maisterin opinnäyte on osoitus opiskelijan taiteellisesta näkemyksestä, perehtyneisyydestä valitsemaansa aihepiiriin sekä kyvystä työskennellä itsenäisesti. Opinnäyte koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osasta. Osien painotus voi vaihdella, mutta ne muodostavat kuitenkin yhdessä aina 40 opintopisteen laajuisen kokonaisuuden. Opinnäytteestä laaditaan tiivistelmä, joka on samalla maisterin kypsyysnäyte. Maisterinopinnäyte tarkastetaan kokonaisuudessaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Opinnäytteen taiteellinen osa kytkeytyy kuvataiteen kontekstiin. Sen muoto ja toteutustapa ovat vapaat. Taiteellinen osa voi olla yksittäinen laaja teos, teoskokonaisuus tai taiteellinen prosessi. Taiteellinen osa esitetään julkisesti Kuvataideakatemian kevätnäyttelyssä ja/tai muussa tilassa tai muulla teoksen luonteeseen soveltuvalla tavalla. Maisterin opinnäytteen kirjallinen osa (15 60 sivua) on teksti, jonka sisältö ja tyyli ovat mielekkäässä suhteessa opinnäytteen taiteelliseen osaan. Sen täytyy sisältää opinnäytteen taiteellisen osan sanallinen ja kuvallinen dokumentaatio sekä osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta kuvataiteen kysymysten pohtimiseen. Opinnäytteestä säädetään erillisessä ohjeessa: Artsi>Opiskelu>Opinnäyte ja valmistuminen>opinnäyte>kuvataiteen maisterin uusi opinnäyteohje KUVATAITEEN TOHTORIN OPINNÄYTE 170 OP Kuvataiteen tohtorin opinnäyte voi sisältää taidenäyttelyitä, näyttelykuratointeja, yksittäisiä taideteoksia, taiteellisia prosesseja tai kokeellisia järjestelyjä sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia. Opinnäytetyön tulee osoittaa tutkimusalueen syvällistä ymmärrystä ja kykyä analysoida, artikuloida ja kontekstualisoida taiteellisia tutkimusasetelmia kriittisesti. Kun opinnäytetyö koostuu erikseen esitarkastetuista kuvataiteellisista osista ja kirjallisesta osasta, on kirjallisen osan suositeltava laajuus liuskaa. Jos opinnäytetyö on kokonaan kirjallinen, on sen suositeltava laajuus liuskaa. Kirjallisen osan voi toteuttaa monella tavalla: monografiana, verkkojulkaisuna tai muuna monimediaisena kokonaisuutena. Se voi olla myös artikkelimuotoinen, jolloin se koostuu vähintään kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusjulkaisusta ja niitä kokoavasta yhteenvedosta (15-30 liuskaa). OPINTOPOLKU JA TUTKINTOVAATIMUKSET 60 Kuvataideakatemia 61

32 Akuliina Niemi: Floral Water II, 2017, Project Room 3 Opetus Kuvataideakatemiassa ja Taideyliopiston avoin kampus 64 Yhteisen opetuksen opetusalue 68 Kuvanveiston opetusalue 70 Maalaustaiteen opetusalue 72 Taidegrafiikan opetusalue 74 Tila-aikataiteen opetusalue 76 Praxis Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma 78 Tohtorikoulutusohjelma 80 Avoin kampus 62 Kuvataideakatemia

33 KUVATAITEEN YHTEISEN OPETUKSEN OPETUSALUE ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN OPISKELIJOIDEN OPETUS Orientoivat opinnot (2 op) YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET Professorit Hanna Johansson (osittaisella toimivapaalla ), Juha-Heikki Tihinen (vs.), Anita Seppä ja Anna-Kaisa Rastenberger, lehtorit Stig Baumgartner, Suvi Lehtinen, Irmeli Kokko-Viika ja Pontus Kyander sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Kuvataiteen yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, -teorian ja -filosofian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä työelämävalmiudet ja taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa myös ensimmäisen vuosikurssin kokonaisuudesta Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin. KUVATAITEEN YHTEISEN OPETUKSEN TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle ajatukselliset välineet nykytaiteen osa-alueiden ja erilaisten työskentelytapojen ymmärtämiseen. Kuvataiteen yhteisen opetuksen opetusalueen tarjoama opetus avaa yhteyksiä ja luo siltoja eri asioiden ja näkökulmien välille. Opetus käsittelee monenlaisia taiteeseen, taideteoriaan ja filosofiaan liittyviä kysymyksiä. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija pystyy tarkastelemaan tämän hetken taidetta ja nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa huomiota. Taiteen esittämiskäytäntöjen opetus antaa taiteilijalle valmiudet lähestyä taiteen julkista esittämistä kriittisenä, uusiutuvana ja uutta luovana tilallisena käytäntönä suhteessa yhteiskuntaan. Uusille opiskelijoille järjestetään syksyn aikana kaksiosainen orientaatiojakso. Ensimmäisen, elokuussa järjestettävän jakson aikana saadaan yleiskuva siitä, kuinka opiskeleminen Kuvataideakatemiassa on järjestetty, mitkä ovat opiskelijan vastuut ja oikeudet sekä millaisia palveluita on saatavissa. Lisäksi annetaan tietoa syksyn opinnoista, opintososiaalisista asioista ja hyvinvoinnista sekä ylioppilaskunnan toiminnasta. Opiskelijat tutustuvat myös opettajiin ja muuhun henkilökuntaan. Osan orientaatiosta järjestävät opiskelijatuutorit, jotka ovat akatemian ylempien vuosikurssien opiskelijoita. Orientaation sisältyy myös kirjastohenkilökunnan järjestämä Tiedonhaun perusteet -kurssi. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hankkia ja hyödyntää tarvitsemaansa tietoa opiskelussa. Uusi opiskelija perehtyy kirjastoon, sen kokoelmiin, palveluihin ja tiloihin sekä oppii käyttämään elektronisia kirjastojärjestelmiä (ks. kirjaston esittely tässä oppaassa aiemmin). Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin (25 op) Orientaation jälkeen opiskelijat keskittyvät koko syyslukukauden ajan Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin opintokokonaisuuteen. Opintokokonaisuus alkaa piirustuksen ja havainnon opinnoilla, joiden jälkeen perehdytään tila-aikataiteiden, kuvanveiston, maalaustaiteen ja taidegrafiikan opetusalueisiin. Perehdytysjaksojen välissä opiskelijat saavat aikaa itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Syksyn aikana pidetään myös taiteellisen työn dokumentointiin johdattava jakso, jonka aikana opiskelijat oppivat käyttämään kameraa työnsä dokumentointiin ja esittämiseen sekä luomaan sähköisen portfolion. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat Kuvataideakatemian opetukseen, jotta he voisivat valita joulukuussa oman opetusalueensa. Johdatusopinnoissa kurssien teemat toimivat vuoropuhelussa nykytaiteen ja sen tradition kanssa ja eri näkökulmat täydentävät toisiaan. Ensimmäisen vuosikurssin johdatusopinnot ja itsenäinen taiteellinen työskentely toteutetaan yhteisessä työskentelytilassa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Syyslukukaudella järjestetään myös ulkomaan opintomatka. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 64 Kuvataideakatemia 65

34 Taidehistorian perusteet (10 op) Taidehistorian opinnot tarjoavat opiskelijalle monipuoliset perustiedot länsimaisen taiteen erilaisista perinteistä sekä kuvallisista ajattelutavoista. Opintojakso aloitetaan syksyllä Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -kurssin ohella ja se jatkuu ensimmäisen opiskeluvuoden kevään ajan. Tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään yhteyksiä oman työskentelynsä ja taidehistorian välillä, tarkastelemaan kriittisesti taiteen arvomaailmoja, tutustumaan erilaisiin tekniikkoihin, yhteiskunnallisiin teemoihin sekä historiallisiin kehityslinjoihin. Syyslukukaudella järjestettävällä ulkomaan opintoretkellä perehdytään kuvataiteen historiaan muun muassa taidemuseomatkalla. KUVATAITEEN YHTEISEN OPETUKSEN OPETUSALUEEN JÄRJESTÄMÄT AINEOPINNOT Emma Jääskeläinen: See Food, 2016, Exhibition Laboratory YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET Kuvataiteen kandidaatin teoriaopinnot Kuvataiteen kandidaatin teoriaopinnot rakentuvat pakollisista teoreettisista opinnoista, joissa käsitellään muun muassa nykytaiteen teoriaa ja historiaa, filosofiaa sekä taiteen esittämiskäytäntöjä. Ks. opetustarjonta Weboodista ja aikataulut Asiosta. Taidehistorian perusteiden lisäksi opiskelija suorittaa seuraavat teoriaopinnot: Nykytaiteen historian ja teorian perusteet (5 op) Työelämävalmiudet (2 op) Taiteen esittämiskäytännöt, perusteet (2 op) Taidefilosofian perusteet (2 op) Kuvataiteen kandidaatin temaattiset teoriaopinnot (10 op) Kuvataiteen kandidaatin opinnäyteseminaari (2 op), johon kuuluu kandinäyttelyn yhteinen tarkastustilaisuus. KUVATAITEEN YHTEISEN OPETUKSEN OPETUSALUEEN JÄRJESTÄMÄT SYVENTÄVÄT OPINNOT Kuvataiteen maisterin teoriaopinnot Nykytaiteen historian ja teorian syventävä jakso (5 op) Taiteilijana yhteiskunnassa (2 op) Taiteen esittämiskäytännöt, syventävä jakso (4 op) Taidefilosofian syventävä jakso (3 op) Kuvataiteen maisterin temaattiset teoriaopinnot (5 op) Yhteisen opetusalueen järjestämät kuvataiteen maisterin opinnäyteseminaarit Opetusalueiden yhteinen maisteriseminaari (2 op) suoritetaan osallistumalla maisterin opinnäytteiden tarkastustilaisuuksiin ja väitöstilaisuuksiin. Opiskelijan tulee seurata 15 tilaisuutta kerätäkseen tarvittavat opintopisteet (Ks. tarkemmin WebOodi). Lisäksi yhteinen opetusalue järjestää kuvataiteen maisterin kirjoitusseminaarin (3 op). HUOM! Kuvataiteen maisterin taiteellisen työn seminaari (2 op) ja opinnäytteen taiteellisen työn seminaari (4 op) suoritetaan omalla opetusalueella. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 66 Kuvataideakatemia 67

35 KUVANVEISTON OPETUSALUE Professori Villu Jaanisoo, lehtorit Frank Brümmel ja Riikka Puronen sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Nykykuvanveiston tekeminen ja määrittely perustuvat yksilölliseen näkökulmaan. Ei ole mitään yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä tai kaanoneja. Koska itse ala on niin laaja, sen opetuksella on kuitenkin oltava joitakin kiinnekohtia. Eräs kuvanveiston opetuksen päämääristä Kuvataideakatemiassa on varmistaa kuvanveiston tradition välittäminen ja jatkuminen (esim. käden taidot, tekniset taidot, eri materiaalien tuntemus jne.), samalla kun tuetaan opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja autetaan heitä löytämään oma lähestymistapansa ja kielensä. Kuvanveiston opetusalueella opetus perustuu neljään pääalueeseen: YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET Viimeisten 50 vuoden aikana kuvanveisto taidemuotona on kokenut suuria muutoksia. Muutokset ovat koskeneet materiaaleja, teknologioita ja työstämisen tekniikoita sekä ylipäänsä ymmärrystä siitä mikä ja millaiset tilassa tapahtuvat prosessit määritellään kuvanveistoksi. Tällä taiteen kentällä syntyy jatkuvasti uusiutuvia lähestymistapoja ja ajatuksia taidemaailman nykyisiä suuntauksia seurattaessa. Voidaankin sanoa, että muutoksen prosessit ovat vasta alkaneet ja ne jatkuvasti laajentavat kuvanveiston rajoja. Felipe de Avila: Well & Flags, 2017, Project Room 1) Perinteiset materiaalit ja tekniikat figuratiivinen muovailu, valu, kiven, puun jne. käsittely. 2) Uudet materiaalit ja tekniikat 3D-teknologia, elektroniikka, internet, ääni, valo, video jne. 3) Julkinen tila yhteiskunnallinen taide / ympäristötaide 4) Keho performanssi, elävä veistos, performatiivinen veistos, musiikki jne. Nämä alueet muodostavat kolmiulotteisen rakennelman, jonka osat voivat törmätä ja muuntua toisiinsa. Näkökulmasta riippuen jotkin alueet voivat olla tärkeämpiä kuin toiset tai niiden rajat voivat muuttua epävarmoiksi tai epäolennaisiksi. Opiskelijoilla tulisi olla opintojensa aikana mahdollisuus tarkastella kuvanveistoa/taidetta eri näkökulmista, jotta he voisivat liikkua vapaasti edellä mainittujen osien välillä, valita suuntansa tai olla valitsematta. Opintojen pääpaino on opiskelijan itsenäisessä taiteellisessa työssä, jossa kansainvälinen opettajakunta antaa ohjausta keskusteluiden, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarien aikana. Suomessa ja ulkomailla järjestetään monipuolista työpajatoimintaa, jonka tarkoituksena on varmistaa vankka teoreettinen ja käytännöllinen tausta opiskelijoiden yksilölliselle työskentelylle. Kuvanveisto on avoin opetusalue paitsi Kuvataideakatemian puitteissa myös laajemmin. Tällainen avoimuus johtuu ilmapiiristä, joka suosii monitasoista keskustelua ja joka antaa opiskelijoille mahdollisuuden luoda ja liikkua nykykuvanveiston eri alueilla. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 68 Kuvataideakatemia 69

36 YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET MAALAUSTAITEEN OPETUSALUE Professorit Tarja Pitkänen-Walter ja Fergus Feehily, lehtorit Harri Monni, Päivi H. Takala ja Malla Tallgren sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Mitä maalaus on tänään? Mitä maalaus tekee? Millaista havaintoa, toimintaa ja olemisen tapaa maalaaminen edustaa? Mikä on taidemaalauksen ja taiteilijuuden merkitys yhteiskunnassa? Nykymaalaus esiintyy yhtä lailla perinteisenä suorakaiteiselle pinnalle maalattuna teoksena kuin välineeltään, sisällöltään tai muodoltaan ennaltaarvaamattomana ilmaisuna. Maalaustaiteen opinnoissa tarkastellaan maalauksen moninaisia, eri yhteyksissä muotoutuvia merkityksiä, ilmaisuja ja kytkentöjä. Maalauksen mennyttä, nykyistä ja tulevaa ilmaisua tutkitaan omanlaisenaan ajatteluna, maailman hahmottamisen ja maailmassa olemisen tapana. Taiteen historia luolamaalauksesta digitaaliseen, internet-vaikutteiseen työskentelyyn tarjoaa rikkaan arkiston tavoitteiden ja lähtökohtien pohdintaan ja uudelleen tulkintaan. Osana taiteen laajaa, omia rajojaan haastavaa verkostoa maalaustaiteen opetus toimii vuorovaikutuksessa Kuvataideakatemian eri opetusalueiden, Taideyliopiston koulutusohjelmien, ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Maalauksen materiaalioppi luo perustan aineen ymmärtämiselle, tekniikoiden hallinnalle sekä vastuulliselle, ekologian ja ympäristön huomioivalle työskentelylle. Materiaaliopissa, kuten maalauksessa ylipäätään käsitellään, kosketaan ja tunnustellaan monenlaisia aineita ja rakenteita; opiskellaan ikään kuin uutta keholliseen muistiin perustuvaa kieltä, joka sanojen asemesta koostuu värisävyistä, kiilloista, hajuista, kitkasta, valumista, haihtumista, lämpötiloista Essi Kuokkanen: Pojat on poikii, 2016, Exhibition Laboratory Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa. Taiteellisen työskentelyn sanallistamista harjoitellaan erityisesti seminaareissa. Teoreettiset opinnot tukevat taiteellisen toiminnan käsitteellistämistä ja liittämistä niin taiteen sisäisiin kuin yhteiskunnallisiin yhteyksiin ja ajankohtaiseen kulttuuriseen keskusteluun. Opinnoissa painotetaan itsenäistä ja pitkäjänteistä työskentelyä. Kurssit vaihtuvat lukuvuosittain, ja ne toteutetaan pienryhmissä. Opetusmuotoja ovat muun muassa seminaarit, työpajat ja luennot, lukupiirit, itsenäisen taiteellisen työskentelyn ohjaus ja opintomatkat. Opintojensa aikana maalauksen opiskelija muodostaa omakohtaisen ymmärryksen taiteellisesta työstä ja työskentelynsä suhteista yhteiskuntaan ja maailmassa olemiseen. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 70 Kuvataideakatemia 71

37 TAIDEGRAFIIKAN OPETUSALUE Professori Annu Vertanen, lehtorit Tatu Tuominen (toimivapaalla ) ja Jussi Juurinen (vs.) sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. 72 Kuvataideakatemia Taidegrafiikan osasto, 2016 Taidegrafiikan opetusalueella tutkitaan ajankohtaisen painetun ja paperipohjaisen taiteen kysymyksiä. Grafiikka on muun nykytaiteen tavoin keskellä rihmastoa, joka kytkee moninaisia teemoja toisiinsa eri tasoissa ja merkityksissä. Opetusalue korostaa keskusteluyhteyttä; sen tunnustamista, että medium ei yksin määritä taiteenalaa. Taiteenalalla normiksi vakiintuneella ns. originaaligrafiikalla on paikkansa osana elävää nykytaidegrafiikkaa ja taidegrafiikan opetusta. Kenttää tutkitaan painokkaasti myös traditiosta erkaantuen, sillä taide määrittyy koko ajan uudelleen teosten ja tekijöiden kautta. Taidegrafiikan opetus toimii myös syvyyssuunnassa: oman taiteenalan tutkimusta ja tutkimuksellisia käytäntöjä tuetaan sekä haastetaan totutut käsitykset grafiikasta. Erityisesti sitoudutaan pitämään huolta siitä, että opiskelijoilla on käytössään hyvät ja monipuoliset tilat ja välineet grafiikan tekemiseen eri tavoilla. Kriittistä, käsitteellistä ja teoreettista ajattelua painotetaan eri menetelmien opettamisen ohella. Käsillä tekeminen tai pitkälle teknologisoitunut grafiikka voivat kumpikin tuottaa joko perinteistä tai laajennetun kentän piiriin luettavaa nykytaidegrafiikkaa. Eri menetelmien teknisen opettamisen ohella taidegrafiikan opetusalueella painotettavia kysymyksiä ovat graafisuus, eli viiva ja piirtäminen, painamisen, toiston ja edition merkitys, valokuva tai digitaalinen tiedosto teoksen lähtökohtana, paperin merkitys ja paperipohjainen taide, julkaisu itsenäisenä taidemuotona, kirjataide, kollaasi, liikkuva kuva ja animaatio ja tilallinen tai performatiivinen ilmaisu. Opetusmuotoja ovat vaihtuvat kurssit, työpajat, projektit ja luennot. Merkittävin osa opiskelusta muodostuu kuitenkin opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan kahdenkeskisillä keskusteluilla omien opettajien sekä vierailevien taiteilijoiden kanssa sekä seminaarityöskentelyllä ryhmissä. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 73

38 TILA-AIKATAITEIDEN OPETUSALUE Professorit Ulrika Ferm (paikka- ja tilannesidonnainen taide), Katja Eydel (valokuvaus) ja Salla Tykkä (liikkuva kuva), lehtori Sami van Ingen (toimivapaalla ), Jaana Kokko (vs.) ja Tanja Kiiveri (vs.) sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Artor Jesus Inkerö: Swole, 2017, Exhibition Laboratory Tila-aikataiteiden opetusalueella tutkitaan kolmen eri osa-alueen; liikkuvan kuvan, paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen ja valokuvan ajankohtaisia kysymyksiä. Opetuksessa ovat keskiössä taiteellisen työskentelyn erilaiset käsitteelliset tasot kuten kuvalliset, välineelliset, tilalliset ja keholliset ulottuvuudet. Opiskelija voi joko keskittyä yhteen tila-aikataiteiden osa-alueeseen tai muovata oman kokonaisuuden poimimalla opintoja useilta eri alueilta ja myös muiden opetusalueiden tarjonnasta. Opetuksen tavoitteena on havainnon herkistäminen ja kriittisen ajattelun kehittäminen. Lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus, missä painotetaan jatkuvaa tutkimuksellisuutta ja kokeilevuutta sekä opiskelijan / taiteilijan oman työskentelyn suhteuttamista traditioon ja jatkuvasti uudelleen määräytyvään nykytaiteen kenttään. Työskentelyllä voi olla vahva suhde kuvalliseen ja mediakulttuuriin, ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan, joissa taiteilijan rooli on moninainen. Opetusalueella sitoudutaan pitämään huolta erityisesti siitä, että opiskelijoilla on käytössään tarvittavat tilat ja ajankohtaiset välineet liikkuvan kuvan ja valokuvan parissa työskentelyyn sekä hyvät puitteet keholliseen ja yhteisölliseen työskentelyyn ja kokeiluihin. Opiskelijoita kannustetaan pohtimaan aikaan, paikkaan ja installointiin liittyviä kysymyksiä sekä etsimään omia vahvuuksiaan ja lähestymistapojaan eri ilmaisumuotoja kokeilemalla ja teorioihin perehtymällä. Välineenä voi olla yhtä lailla oma keho kuin esimerkiksi video, elokuva, valokuva, ääni tai elektroniset ja interaktiiviset menetelmät. Työskentely voi olla myös performatiivista, osallistavaa tai yhteisöllistä. Tila-ajan opetus pyrkii keskustelevuuteen, ja kokonaisuus koostuu erilaisista kursseista, luennoista, työpajoista ja klinikoista sekä itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä, jota tuetaan ja seurataan henkilökohtaisessa kontaktiopetuksessa ja erilaisissa taiteellisen työskentelyn seminaareissa ja pienryhmissä. Vakituisten opettajien ohella opetusta antavat lukuisat vierailevat taiteilijat. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 74 Kuvataideakatemia 75

39 Harriina Räinä: Gazing, 2015, performanssi, Non Stop Sense - live art happening, 2015 PRAXIS TAITEEN JA ESITTÄMIS- KÄYTÄNTÖJEN MAISTERIOHJELMA Professori Anna-Kaisa Rastenberger ja tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Praxis kouluttaa taiteen ammattilaisia, joiden toiminnassa taiteen välittämisen, kuraattorin ja taiteilijan roolit yhdistyvät taiteen julkisen esittämisen kautta. Opintojen tavoitteena on kouluttaa erilaisiin taiteen kentän tehtäviin ammattilaisia, jotka pystyvät käyttämään taitojaan ja tietojaan kriittisesti ja oivaltavasti. Kaksivuotisten Praxis-maisteriopintojen tavoitteena on taidemaailman toiminnan ja taustavoimien ymmärtäminen sekä oman ajattelun kehittyminen suhteessa taiteen esittämiseen, välittämiseen ja yhteiskuntaan. Praxisopinnoissa opiskelijat kouluttautuvat yhdessä taideopiskelijoiden kanssa. Praxis-opinnot tarjoavat perustiedot sekä taiteen teoriasta ja filosofiasta että taiteen julkisen esittämisen käytännöistä. Ne antavat myös mahdollisuuden työskennellä taiteilijoiden kanssa erilaisissa taiteen esittämistiloissa kuten näyttelytiloissa, julkisessa tilassa, luetteloiden parissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Praxis-opetus linkittyy tiiviisti Kuvataideakatemiassa esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden opetukseen, jossa käsitellään laajasti taiteen esittämisen ja kokemisen konteksteja kognitiivisen, sosiaalisen ja yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista. Praxis-ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat kuvataiteen maistereiksi. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 76 Kuvataideakatemia 77

40 TOHTORIKOULUTUSOHJELMA Professorit Mika Elo, Lea Kantonen ja Michael Schwab sekä tuntiopettajia. Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio. Niran Baibulat: Writing Exercises, , Research Pavilion, Venetsia. Tohtorikoulutusohjelma vastaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Se viitoittaa ja toteuttaa Kuvataideakatemian tutkimuksellista perustehtävää, joka on kouluttaa kuvataiteen alueella toimivia taiteilijoita ja taiteilija-tutkijoita sekä tehdä tutkimusta kuvataiteen alalla. Kuvataideakatemiassa tehdään taiteellista tutkimusta sekä nykytaiteen tutkimusta. Taiteilija- ja taidelähtöisen tutkimuksen keskiössä ovat kysymyksenä, välineenä, aineistona tai päämääränä taiteen merkitys, sen käytännöt, tekniikat ja menetelmät, samoin kuin taiteen tekemistä, vastaanottamista, koulutusta ja soveltamista määrittävät periaatteet ja institutionaaliset järjestelyt. Tohtorikoulutuksessa tähdätään edellä mainittujen teemojen kriittiseen tarkasteluun ja reflektioon sekä uusia asioita esiin tuovaan tutkimukselliseen toimintaan. Tutkimus tuottaa uudenlaista taidetta, uudenlaisia taiteen tekemisen keinoja ja sovelluksia sekä luo uutta ymmärrystä taiteen merkityksestä ja taiteellisesta toimijuudesta. Taiteen keinoin se vaikuttaa tapaamme toimia maailmassa havaitsevina ja sosiaalisina olentoina. Tohtorikoulutusohjelma pyrkii luomaan ja turvaamaan riittävät puitteet tutkimuksen tekemiselle ja kehittämiselle kuvataiteen alueella. Se tarjoaa tohtoriopiskelijoiden ja tutkijoiden toiminnalle ja -uralle tukiverkoston ja luo olosuhteet erilaisten tutkimusasetelmien väliselle keskustelulle, vertailulle ja vuorovaikutukselle. Se muodostaa kansainvälisen taiteellisen ja akateemisen asiantuntijayhteisön, jossa taiteellisen tutkimuksen kriittinen arviointi ja ennakkoluuloton kehittäminen tulevat mahdollisiksi. Se on keskusteluyhteisö, jossa erilaisia tiedollisia, yhteiskunnallisia ja taiteellisia lähtökohtia voidaan työstää suhteessa nykytaiteen piirissä esiin nouseviin haasteisiin ja ongelmiin. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 78 Kuvataideakatemia 79

41 TAIDEYLIOPISTON AVOIN KAMPUS Yhteystiedot: Opetustarjonta: WebOodi ja Asio sekä ja avoinkampus.uniarts.fi/ Taideyliopiston Avoin kampus järjestää kaikille tutkinto-opiskelijoille yhteistä opetusta, kuten kielten opetusta. Tarjolla on myös suurempia opintokokonaisuuksia äänitaiteessa, kirjoittamisessa ja taidehallinnossa. Lisäksi järjestetään yksittäisiä kursseja, esimerkiksi työelämävalmiusopintoja. Kielten ja yhteisten opintokokonaisuuksien lisäksi Avoin kampus vastaa akatemiarajat ylittävien opintojen koordinoinnista, Taideyliopiston avoimesta yliopisto-opetuksesta ja täydennyskoulutuksesta. TAIDEYLIOPISTON YHTEINEN OPETUS Kirjoittamisen opinnot koostuvat pitkistä, koko lukuvuoden kestävistä kursseista ja lyhyistä työpajoista. Opetusta annetaan kirjoittamisen perinteisissä genreissä, esimerkiksi proosassa, taiteesta kirjoittamisessa ja digitaalisessa kirjoittamisessa. SAMA (Sound Art & Sonic Arts) on äänitaiteen opintokokonaisuus, jonka tarkoituksena on tutkia ääntä monipuolisena nykytaiteen muotona. SAMAn opetus on suunniteltu maisteriopiskelijoille, mutta soveltuu myös kanditutkintoa suorittaville tai vaihto-opiskelijoille. Opinnot koostuvat teoriaopetuksesta ja erilaisista projektikursseista ja työpajoista. SAMAn opetuskieli on englanti. Taiteen johtamisen ja yrittäjyyden perusteet (20 op) on taidehallinnon alan toimintaan ja tutkimukseen keskittyvä kurssi, joka esittelee käytännönläheisesti alan tutkimukseen ja parhaimpiin käytäntöihin perustuen taiteiden johtamista ja kulttuurialan yrittäjyyttä. Opetuksessa painottuu käytännön workshop-työskentely sekä vuorovaikutteinen oppiminen. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa yhdessä lukuvuodessa. Avoimen kampuksen Ammattina taiteilija -opinnot vaihtelevat vuosittain. Lukuvuonna järjestetään mm. Osuuskuntakurssi (2 op). Tietoa työelämäopinnoista löydät WebOodin opinto-oppaista. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT LIIKKUVUUSOPINNOT YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu 10 op kieli- ja viestintäopintoja. Vaatimukset ovat erilaiset Suomessa suomen- tai ruotsinkielellä koulusivistyksensä saaneille ja muille opiskelijoille. Kuvataideakatemian opiskelijoille suunnattu kieliopetus pyritään pitämään akatemian tiloissa. Pakolliset kielikurssit järjestetään yleensä vain kerran vuodessa. On mahdollista osallistua myös tasokokeeseen. Jos läpäisee tasokokeen, kurssi merkitään suoritetuksi. Tasokoetta voi yrittää vain kerran. Mikäli opiskelija ei läpäise koetta, hänen on osallistuttava kurssille. Kieli- ja viestintäopintojen opintojaksokuvaukset löytyvät Kuvataideakatemian tutkintovaatimuksista. Artsi>Opiskelu>Opintojen suunnittelu >Tutkintovaatimukset. Taideyliopisto tarjoaa myös valinnaisia kieliopintoja ja valmentavia kielikursseja. Kielten opetustarjonta löytyy WebOodissa sekä koottuna Taideyliopiston verkkosivuilta: opetusohjelmat#taideyliopiston-yhteiset-opinnot. Taideyliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja yli akatemiarajojen, näitä kutsutaan liikkuvuusopinnoiksi. Toisista akatemioista valittavat kurssit tai akatemioiden yhteinen opetus hyväksytään opiskelijan HOPSissa, ja opinnot sisällytetään kotiakatemian tutkintoon. Taideyliopiston liikkuvuusopinnot on koottu WebOodiin lukukausikohtaisiksi opinto-oppaiksi. Lisäksi opinnoista tiedotetaan Artsi-intranetissä ja sähköpostilla. AVOIN YLIOPISTO Avoin kampus koordinoi Taideyliopiston avointa yliopistoa. Avoin yliopisto tarjoaa Taideyliopiston tutkintovaatimusten mukaista opetusta myös ilta-, viikonloppu- ja kesäopetuksena. Tutkinto-opiskelijat voivat hyödyntää myös avoimen yliopiston opetustarjontaa osana opintojaan. Opiskelu Taideyliopiston avoimessa yliopistossa on tutkinto-opiskelijoille maksutonta. YHTEINEN OPETUS JA OPETUSALUEET 80 Kuvataideakatemia 81

42 TAIDEYLIOPISTON KUVATAIDEAKATEMIA OPINTO-OPAS Toimitus: Johanna Vakkari Taitto: Petri Summanen Valokuvat: Petri Summanen Kansikuva: Dylan Arnold, Project Room, 2017 Paino: Aksidenssi, 2017 YHTEYSTIEDOT Taideyliopiston Kuvataideakatemia Elimäenkatu 25 A, Helsinki Postiosoite: PL 10, Taideyliopisto Taideyliopiston vaihde: Info, puh: Sähköposti: Kuvataideakatemian kirjasto Elimäenkatu 25 A, 2. krs Helsinki puh Sähköposti: Exhibition Laboratory Merimiehenkatu Helsinki Project Room Lönnrotinkatu Helsinki Levytien työpajatilat Levytie 6 B Helsinki Vierashuone Mikonkatu 18 C Helsinki Arja Kärkkäinen: Siinä missä muukin tai kahdenksan vertikaalista draamaa, 2017, Project Room Verkkosivut