Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta. Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo
|
|
- Emilia Kapulainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta Päivi Kääriäinen ja Marjatta Linnanvuo Oulussa on hoidettu munuaisen vajaatoimintaa potevia jatkuvalla peritoneaalidialyysilla vuodesta Tutkimuksessamme tarkasteltiin retrospektiivisesti peritoneaalidialyysipotilaiden peritoniittien esiintyvyyttä ja aiheuttajia OYS:ssa vuosina Potilasryhmistä erityisen kiinnostuksen kohteena olivat diabeetikot ja amyloidoosipotilaat. Peritoniittien esiintyvyys pieneni seuranta-aikana merkitsevästi. Seuranta-ajan alkuvuosina peritoniitteja esiintyi enemmän kuin kaksi hoitovuotta kohden (vaihteluväli 2,0 4,5) mutta vuonna 2002 enää 0,3. Yleisin aiheuttajabakteeri oli Staphylococcus aureus. Kirjallisuudessa yleisimpänä aiheuttajana mainittu Staphylococcus epidermidis oli bakteereista ainoa, jonka esiintyvyys väheni seuranta-aikana merkitsevästi. Peritoneaalidialyysin tekniset parannukset sekä potilaiden valinta ja ohjaus ovat vähentäneet erityisesti lievien ihokontaminaatiosta aiheutuvien peritoniittien määrää, mutta vaikeampien gramnegatiivisten ja Staphylococcus aureus -peritoniittien merkittävä vähentäminen jää edelleen haasteeksi. Popovichin työryhmineen vuonna 1976 kehittelemä jatkuva peritoneaalidialyysi on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1979 munuaisten vajaatoiminnan hoitomuotona. Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli yhteensä dialyysipotilasta, joista 250 oli peritoneaalidialyysissä (Suomen munuaistautirekisteri 2001). Peritoneaalidialyysi perustuu yhtäaikaiseen diffuusioon, ultrafiltraatioon ja absorptioon. Potilaan vatsakalvo toimii puoliläpäisevänä kalvona, jonka kautta kuona-aineet siirtyvät dialyysinesteeseen vatsakalvon kapillaariverestä. Dialyysineste johdetaan vatsaonteloon vatsanpeitteiden läpi tunneloidulla katetrilla. Peritoneaalidialyysi voidaan toteuttaa jatkuvana CAPD-hoitona (continuous ambulatory peritoneal dialysis) tai automatisoituna APD-hoitona (automated peritoneal dialysis). Peritoniitti eli vatsakalvontulehdus on peritoneaalidialyysin yleisin komplikaatio. Se lisää yhdessä katetri-infektioiden kanssa peritoneaalidialyysipotilaan sairaalahoidon tarvetta ja kuolemanriskiä. Peritoniitin yleisin aiheuttaja on potilaan iholta tai hengitysteistä peräisin oleva yksittäinen grampositiivinen mikrobi, joka on päässyt vatsaonteloon katetrin välityksellä epästeriilin pussinvaihdon yhteydessä. Se voi saada alkunsa myös periluminaalisesti katetrin tyven infektiosta tai katetrikanavan infektiosta, transmuraalisesti suoliston bakteereista harvemmin verenkierron välityksellä tai naisilla emättimen Pääkirjoitus Miksi peritoneaalidialyysi ei yleisty Suomessa? s Duodecim 2003;119:
2 kautta. Useimmin peritoniitin aiheuttaa yksittäinen grampositiivinen bakteeri. Grampositiivisten aiheuttajien osuus on kaikista peritoniiteista %. Gramnegatiiviset bakteerit aiheuttavat tapauksista %, sienet 2 10 %, muut organismit 2 5 %. Viljelynegatiivisia peritoniiteista on % (Gokal 2000, Daugirdas ym. 2001). Peritoniitin diagnostiset kriteerit ovat 1) vatsakalvontulehdukseen sopivat oireet, 2) samea dialysaatti, jonka solumäärä on yli 100/µl ja soluista yli 50 % on neutrofiilisia granulosyyttejä ja 3) patogeenin osoittaminen dialysaatista gramvärjäyksellä tai viljelyllä. Peritoniittidiagnoosi edellyttää, että potilaalla on vähintään kaksi löydöstä kolmesta edellä mainitusta. Samea dialysaatti havaitaan lähes kaikissa peritoniittitapauksissa. Muita löydöksiä ovat vatsan palpaatioarkuus, vatsanpeitteiden lihasten jännitystila, kuume, veren leukosytoosi ja katetrin tyven infektio. Oireista tyypillisin on vatsakipu, jota esiintyy %:lla potilaista. Muita oireita ovat mm. pahoinvointi ja oksentelu, vilunväristykset ja yleinen huonovointisuus (Horton ym. 1990, Piraino 1998 Gokal 2000, Daugirdas ym. 2001). Suurin osa peritoniiteista (80 %) paranee avohoidossa intraperitoneaalisella antibioottihoidolla. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat ovat tavallisesti liian huonokuntoisia suorittaakseen itsenäisesti päivittäisen CAPD-hoidon, tarvitsevat suonensisäistä antibioottia, tai kotona annettuun antibioottihoitoon ei ole ilmaantunut vastetta tunnin kuluessa. Osa peritoniiteista aiheuttaa vakavampia ongelmia, jotka voivat johtaa hoitomuodon vaihtoon tai jopa potilaan kuolemaan (1 3 %). Infektiot aiheuttavat katetrin poistoista noin 85 % (Gokal 2000). Aineisto ja menetelmät Tarkoituksena oli selvittää peritoniittien esiintymistaajuus ja aiheuttajat OYS:ssa vuosina CAPD- ja APDhoidossa olleilla potilailla. Seuranta-aika päättyi Peritoneaalidialyysihoitoja alettiin antaa OYS:ssa vuonna 1979 ja aineistoon otettiin kaikki vuoden 2002 loppuun mennessä hoidon aloittaneet 197 potilasta. Potilasasiakirjojen perusteella selvitettiin retrospektiivisesti potilaiden sukupuoli, ikä hoidon alkaessa, dialyysihoitoon johtanut perussairaus, hoidon kesto kuukausina, peritoniittien lukumäärä ja aiheuttajat sekä hoidon loppumisen syy. Tarkemman tarkastelun kohteena oli potilasryhmistä perustautinaan diabetesta sairastavat, jotka muodostavat suurimman ja kasvavan osuuden dialyysipotilaista. Lisäksi amyloidoosipotilaita tarkasteltiin omana ryhmänään, koska tutkimuksia heidän selviämisestään peritoneaalidialyysissa on vähän. Hoidon kesto määritettiin kuukausina puolen kuukauden tarkkuudella. Se saatiin laskemalla hoidon lopetus- ja aloituspäivämäärän erotus. Tietojen perusteella tarkasteltiin peritoniittien esiintymistaajuutta ja aiheuttajaorganismien jakaumaa vuosittain käyttäen apuna Microsoft Excel- ja SPSS ohjelmia. Tunnuslukuna käytettiin mediaania ja vaihteluväliä, sillä suurin osa muuttujista oli jakaumaltaan vinoja. Peritoniittitaajuus laskettiin jakamalla vuosittain esiintyneiden peritoniittien lukumäärä vuosittaisella hoitokuukausien määrällä. Aiheuttajaorganismien jakauma laskettiin kunkin aiheuttajan kokonaismäärän prosenttiosuutena kaikkien peritoniittien lukumäärästä. Seurantavuosien ja peritoniittien esiintymistaajuuden korrelaatio laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimella. Potilasaineiston ominaisuuksia sekä hoitoaikojen ja perussairauden yhteyttä peritoniittitaajuuteen tutkittiin SPSS ohjelmalla. Peritoniittitaajuuden tilastollista merkitsevyyttä testattiin Kruskal Wallisin testillä. Peritoniittien aiheuttajaorganismien ja PD-hoidon lopetussyiden vertailuun ryhmien välillä käytettiin ristiintaulukointia ja χ 2 - testiä. Tilastollinen merkitsevyys laskettiin ainoastaan diabeetikoiden ja muiden ryhmien väliselle erolle, koska amyloidoosipotilaiden pienen lukumäärän arveltiin vaikuttavan luotettavuuteen kolmen ryhmän erojen tilastollista merkitsevyyttä laskettaessa. Tulokset OYS:ssa oli seuranta-aikana CAPD- ja APD-hoidossa yhteensä 197 potilasta, joista miehiä oli 91 (46 %) ja naisia 106 (54 %). Potilaiden iän mediaani hoidon alkaessa oli 47 vuotta. Nuorin Taulukko 1. Munuaisten vajaatoimintaan johtaneet perussairaudet. Perussairaus Potilaita % Diabeettinen nefropatia 64 32,5 Glomerulonefriitti 46 23,4 Pyelonefriitti tai interstitiaalinefriitti 34 17,3 Amyloidoosi 14 7,1 Polykystinen munuaistauti 10 5,1 Hypertensio 2 1,0 Muu 19 9,6 Tarkemmin määrittämätön 8 4,1 Yhteensä , P. Kääriäinen ja M. Linnanvuo
3 Taulukko 2. Peritoneaalidialyysihoidon lopettamisen syyt ja edelleen hoidossa olevat potilaat. Diabeetikoiden ja muiden potilasryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa (p = 0,059). Peritoneaalidialyysihoidon Potilasryhmä lopetuksen syyt Diabetes Amyloidoosi Muut Yhteensä n % n % n % n % Munuaisensiirto 26 40,6 4 28, , ,1 Kuolema peritoniitin seurauksena 2 3,1 2 14,3 5 4,2 9 4,6 Kuolema muista syistä 23 35,9 6 42, , ,4 Hemodialyysiin peritoniitin takia 2 3,1 1 7, ,9 16 8,1 Hemodialyysiin muista syistä 2 3,1 1 7, ,8 17 8,6 Seuranta-ajan loppuessa edelleen 8 12,7 0 0, , ,2 peritoneaalidialyysihoidossa 1 Muut (muutto paikkakunnalta, 1 1,6 0 0,0 1 0,8 2 1,0 munuaisten toiminta palautui) 1 Yhteensä , , , ,0 1 Ryhmät yhdistettiin laskettaessa merkitsevyyttä χ 2 -testillä yhdeksi ryhmäksi. potilaista oli hoidon alkaessa kahdentoista ja vanhin 83 vuoden ikäinen. Hoitoajan mediaani oli 13,5 kuukautta ja vaihteluväli 0,5 121,5 kuukautta. Potilaiden dialyysiin johtaneet perussairaudet on esitetty taulukossa 1. Seuranta-ajan loppuessa tutkimuksen potilaista oli edelleen hoidossa 20 (10,2 %). Peritoneaalidialyysihoidon lopetussyyt ovat nähtävissä taulukossa 2. Yleisin hoitosuhteen loppumisen syy oli munuaisensiirto, johon pääsi 81 potilasta (41,1 %). Yksi potilas siirtyi hoitoon toiseen laitokseen ja yhden oma munuaistoiminta elpyi. Diabeetikoiden ja muiden potilasryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa PD-hoidon lopetussyissä (p = 0,059). Peritoniittitaajuuden mediaani oli 1,0 ja vaihteluväli Potilaista 87 (44,2 %) ei saanut kertaakaan vatsakalvontulehdusta ja 69 (35,0 %) sairasti niitä kerran tai kaksi. Perussairaudella (p = 0,240) tai sukupuolella (p = 0,341) ei ollut yhteyttä peritoniittitaajuuteen. Hoidossa olevien vuosittaisten potilasmäärien mediaani oli 22 (vaihteluväli 4 32). Uusia potilaita tuli vuosittain kahdeksan (2 13). Hoitokuukausia kertyi yhteensä 3 541, vuosittain keskimäärin 164,0 (8 257,0). Koko seurantaaikana OYS:ssa esiintyi yhteensä 286 peritoniittia. Vuosittainen mediaani oli 12 (3 26) luvun alkuvuosina vatsakalvontulehduksia esiintyi noin joka neljäs hoitokuukausi (1/2,7 5,9 kk). Vuodesta 1988 alkaen niitä esiintyi vähemmän kuin yksi hoitovuotta kohti ja vuosituhannen vaihteen jälkeen enää 28,8 36,8 hoitokuukauden välein. Hoitovuosien ja peritoniittien esiintymistaajuuden välillä todettiin voimakas negatiivinen korrelaatio (kuva). Grampositiivisten bakteerien aiheuttamien peritoniittien määrä väheni seuranta-aikana, ja esiintyvyyden ja hoitovuoden välillä todettiin Peritoniitteja/hoitovuosi r s = -0,880 p < 0, Kuva. Peritoniittien esiintyvyyden kehitys seuranta-aikana. Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta 1737
4 Taulukko 3. Peritoniittien aiheuttajat. Diabeetikoiden ja muiden potilaiden välinen aiheuttajaorganismien ero on merkitsevä (p = 0,009). Peritoniitin Potilasryhmä aiheuttaja Diabetes Amyloidoosi Muut Yhteensä n % n % n % n % Staph. aureus 35 45,5 4 22, , ,8 Staph. epidermidis 17 22,1 2 11, , ,0 Streptokokki 8 10,4 2 11, , ,5 Muu grampositiivinen bakteeri 2 2,6 3 16,7 15 7,9 20 7,0 Gramnegatiivinen bakteeri 1 1,3 6 33,3 15 7,9 22 7,7 Bakteeriviljelytulos negatiivinen 9 11,7 1 5, , ,5 Sekainfektio 4 5,2 0 0,0 18 9,4 22 7,7 Muut (sieni tai epäselvä aiheuttaja) 1 1,3 0 0,0 10 5,2 11 3,8 Yhteensä , , , ,0 kohtalainen negatiivinen korrelaatio (r = 0,520, p = 0,009). Grampositiivisista bakteereista ainoastaan Staphylococcus epidermidiksen esiintyvyys pieneni merkitsevästi (r = 0,427, p = 0,038). Lisäksi Staphylococcus epidermidiksen ja streptokokkien välillä todettiin positiivinen korrelaatio (r = 0,605, p = 0,002). Gramnegatiivisten bakteerien esiintyvyys vaihteli vuosittain välillä 0 23 %, eikä varsinaista esiintyvyyden vähenemistä todettu (r = 0,163, p = 0,445). Sekainfektioita oli yhteensä 22 (7,7 % peritoniiteista). Sieni-infektioita esiintyi yhteensä viisi (1,7 %), joista kolmen aiheuttaja oli Candida parasilopsis ja kahden Candida albicans. Lisäksi sieni oli mukana viidessä sekainfektiossa (22,7 %). Peritoniittien aiheuttajia on esitelty taulukossa 3. Grampositiiviset organismit aiheuttivat 201 (70,3 %) kaikista tapauksista. Yleisimmät aiheuttajat olivat Staphylococcus aureus, Staphylococcus epidermidis ja streptokokit. Muita grampositiivisia aiheuttajia olivat muut stafylokokit, mikrokokit, enterokokit, difteroidit eli koryneformit ja basillukset. Yleisin gramnegatiivinen peritoniitin syy oli Escherichia coli. Se aiheutti viisi peritoniittia (1,7 %) ja oli lisäksi mukana kahdeksassa sekainfektiossa (36,4 %). Pseudomonas aiheutti myös viisi tapausta (1,7 %) ja oli mukana kolmessa sekainfektiossa (13,6 %). Muut gramnegatiiviset aiheuttajat olivat Klebsiella, Enterobacter, Acinetobacter, Serratia, Citrobacter, Pasteurella, Morganella morganii ja Haemophilus influenzae. Sekainfektioista kuusi (27,3 %) oli pelkästään grampositiivisten bakteerien ja neljä (18,2 %) gramnegatiivisten aiheuttamia. Anaerobinen gramnegatiivinen bakteeri Bacteroides fragilis oli mukana kuudessa sekainfektiossa. Näistä infektioista kaksi esiintyi amyloidoosipotilailla ja yksi diabeetikolla. Kuudessa tapauksessa kaikista peritoniiteista (2,1 %) aiheuttaja jäi epäselväksi. Tällaisiksi luokiteltiin peritoniitit, joiden aiheuttajista ei ollut mainintaa asiakirjoissa tai joissa bakteeriviljelyä ei ollut tehty. Diabeetikkojen ja amyloidoosipotilaiden peritoniittien aiheuttajia verrattiin erikseen aiheuttaja-organismien jakaumaan muissa potilasryhmissä (taulukko 3). Diabeetikoilla todettiin enemmän Staphylococcus aureus -peräisiä vatsakalvontulehduksia ja vähemmän gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamia kuin muilla (p = 0,009). Amyloidoosipotilailla näyttäisi esiintyvän muihin ryhmiin verrattuna vähemmän Staphylococcus aureuksen tai epidermidiksen aiheuttamia vatsakalvontulehduksia ja enemmän muiden grampositiivisten ja etenkin gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamia P. Kääriäinen ja M. Linnanvuo
5 Pohdinta Peritoniittien esiintyvyys väheni OYS:ssa huomattavasti seuranta-aikana. Vuoteen 1984 asti se oli enemmän kuin kaksi yhtä hoitovuotta kohden, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen enää 0,3 0,4. Käytettävissä ei ollut tilastoja koko Suomen peritoniitti-insidenssin kehityksestä kuluneina vuosikymmeninä, mutta OYS:n tulos kestää vertailun kirjallisuudesta löytyviin ulkomaisiin lukuihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosittainen ilmaantuvuus oli CAPDpotilailla 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella 1,1 1,3, mutta se väheni Y-liitoksen ja kaksoispussien ansiosta 1990-luvun lopulla niin, että peritoniittien väli oli kaksi hoitovuotta (Korbet ym. 1995, Gokal 2000, Daugirdas 2001). APD-hoidon ja teknisten parannuksien, kuten Y-liitoksen ja kaksoispussien, on huomattu vähentävän erityisesti kosketuskontaminaatiosta johtuvien lievien peritoniittien esiintymistä. Y- liitos eli peritoneaalikatetrin ja dialyysinestepussien välinen yhdyskappale mahdollistaa letkuston huuhtelun ennen dialyysinesteen valutusta vatsaonteloon. Kaksoispussimenetelmässä dialyysinestepussit ovat valmiiksi kiinnitettyinä Y- liitokseen, jolloin letkustojen avauskerrat vähenevät. OYS:n peritoneaalidialyysipotilaat siirtyivät Y-liitoksen käyttöön vuoteen 1987 mennessä ja pian tämän jälkeen kaksoispussisysteemiin. Ensimmäinen APD-hoito aloitettiin jo vuonna 1984, mutta hoitomuoto yleistyi OYS:ssa vasta vuoden 1991 jälkeen. Teknisistä parannuksista huolimatta ongelmana ovat edelleen vakavammat sienten, Staphylococcus aureuksen ja pseudomonaksen aiheuttamat infektiot (Oreopoulos 2001). Potilaiden huolellisella valinnalla ja ohjauksella on ollut merkittävä osa peritoniittien esiintyvyyden vähenemisessä. Keväästä 1997 lähtien ns. predialyysipotilaille on järjestetty OYS:ssa ohjausta, jossa selvitetään tulevaan peritoneaalidialyysihoitoon liittyviä käytännön asioita ja Potilaiden huolellisella valinnalla ja ohjauksella on ollut merkittävä osa peritoniittien esiintyvyyden vähenemisessä. mahdollisia ongelmia. Potilaat ovat voineet itse valita hoitomuotonsa ja ovat siten motivoituneita hoitamaan itseään hyvin. Ohjauksen ansiosta PD-hoidon aloituksen suunnitelmallisuus on parantunut ja hoidon aloitus aikaistunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yleisimpänä peritoniitin aiheuttajana pidetään Staphylococcus epidermidistä. OYS:n peritoneaalidialyysipotilailla se oli toiseksi yleisin peritoniitin aiheuttaja ja ainoa bakteeri, jonka aiheuttamien vatsakalvontulehdusten määrän todettiin pienentyneen merkitsevästi seurantaaikana (p = 0,038). Tutkimuksissa on todettu kyseisen bakteerin aiheuttamien peritoniittien esiintyvyyden vähenevän APD-hoitoon siirryttäessä ja käsihygienian parantuessa. Ero CAPDja APD-hoitomuodon välillä on havaittu lähes kaikkien organismien suhteen lukuun ottamatta sieni-infektioita, mutta eniten ovat vähentyneet juuri Staphylococcus epidermidis -peritoniitit (Korbet ym. 1995, Gokal 2000). Staphylococcus aureus oli yleisin peritoniitin aiheuttaja OYS:ssa. Sen osuus oli 30,8 %, eikä sen aiheuttamien infektioiden määrä vähentynyt merkitsevästi seuranta-aikana. Tutkimuksissa on todettu, että mikrobin nenäkantajuus altistaa erityisesti diabeetikot ja vastustuskyvyltään heikot bakteerin aiheuttamille infektioille. OYS:ssa Staphylococcus aureuksen aiheuttamia peritoniitteja todettiinkin erityisesti diabeetikoilla. Peritoniitteja pyritään ehkäisemään etsimällä potilaista bakteerin nenäkantajat ja antamalla heille profylaktista antibioottihoitoa, erityisesti mupirosiinia intranasaalisesti ja rifampisiinia suun kautta. Nenänsisäisen mupirosiinihoidon on todettu vähentävän Staphylococcus aureuksen aiheuttamia katetri-infektioita, mutta sen peritoniitteja vähentävästä vaikutuksesta on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Sen sijaan sekä mupirosiinin käyttö voiteena katetrin ulostuloaukolla että oraalinen rifampisiini ovat vähentäneet merkitsevästi myös peritoniitteja (Thodis ym. 1998, Vychytil ym. 1998, Casey ym. 2000). Nenäkantajuutta ei otettu tutkimuksessamme Peritoniitti peritoneaalidialyysin komplikaationa kokemuksia OYS:sta 23 vuoden ajalta 1739
6 huomioon, sillä sitä ei ollut tutkittu kaikilta potilailta. Gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat peritoniitit voivat saada alkunsa kontaminaatiosta tai katetri-infektiosta taikka olla peräisin suolistosta. Anaerobisen bakteerin esiintyminen dialysaatissa viittaa suolen puhkeamaan (Piraino 1998, Gokal 2000). Yksin gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien peritoniittien osuus oli OYS:ssa ainoastaan 7,7 % kaikista tapauksista, mutta sekainfektioista 59 % oli osittain tai täysin niiden aiheuttamia. Escherichia coli ja pseudomonas olivat yleisimmät gramnegatiivisten peritoniittien aiheuttajat ja olivat mukana myös useassa sekainfektiossa. Sieni-infektio on harvinainen mutta vakava peritoneaalidialyysin komplikaatio; se aiheuttaa bakteeriperitoniitteihin verrattuna suuremman kuolemanriskin ja johtaa useammin PD-hoidon lopettamiseen (Bren 1998, Piraino 1998, Gokal 2000). Seuranta-aikana OYS:ssa esiintyi yhteensä viisi sieni-infektiota. Potilaita hoidettiin yhdistämällä 5-fluorosytosiini ja mikonatsoli tai amfoterisiini B, flukonatsoli ja amfoterisiini B taikka käyttämällä pelkästään flukonatsolia. Katetrin poisto kuuluu sieniperitoniitin hoitoon, mutta aineistomme kahdessa tapauksessa sitä ei tehty. Näistä toisessa potilas toipui pelkällä sienilääkityksellä ja jatkoi edelleen PD-hoidossa. Toinen potilas menehtyi pian sairaalahoidon aloituksen jälkeen. Sieniperitoniiteista kaksi johti kuolemaan ja kaksi hoitomuodon pysyvään vaihtoon. Diabeetikkojen ja amyloidoosia perustautinaan sairastavien peritoniittitaajuutta ja aiheuttajaorganismien jakaumaa tarkasteltiin erikseen sairauksien vaikean luonteen ja huonon ennusteen vuoksi. Diabeteksen on todettu olevan tärkein munuaisen vajaatoiminnan aiheuttaja maailmassa. Myös OYS:n peritoneaalidialyysipotilaista suurin osa on diabeetikkoja. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu eroa diabeetikoiden ja muiden peritoniittitaajuuksissa (Kiernan ym. 1995, Daugirdas ym. 2001, Passadakis ym. 2001). Myöskään tässä tutkimuksessa eroa ei tullut esiin. Diabeetikoilla esiintyi odotetusti muita ryhmiä enemmän Staphylococcus aureus -peritoniitteja. Heillä oli myös selvästi vähemmän gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamia infektioita ja muiden kuin tavallisimpien grampositiivisten bakteerien aiheuttamia peritoniitteja. Hoidon lopettamisen syissä ei todettu merkitsevää eroa diabeetikoiden ja muiden välillä. Vaikka diabeetikoilla PD-hoidon lopetuksen yleisin syy oli munuaisensiirto (40,6 %), lähes yhtä yleistä oli hoidon päättyminen kuolemaan (39,0 %). Kuitenkin ainoastaan 3,1 % kuolemista oli aiheutunut peritoniitista. Amyloidoosipotilaiden tilastollinen vertaaminen muihin potilaisiin osoittautui hankalaksi ryhmän pienen koon takia, eikä tilastollista merkitsevyyttä otettu huomioon tämän ryhmän osalta. Kirjallisuudesta ei juuri löytynyt kokemuksia amyloidoosipotilaiden pitkäaikaisesta selviytymisestä peritoneaalidialyysissa. Syynä lienee sairauden huono elinikäennuste. Helsinkiläisen tutkimusryhmän vuonna 1992 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin sekundaarista amyloidoosia sairastavien selviytymistä dialyysihoidossa. Aineiston 37 potilaasta vain viisi oli CAPD-hoidossa, ja heistäkin kolme joutui siirtymään hemodialyysiin. Selviytymisosuus oli 82 % vuoden ja 37 % kolmen vuoden aikana. Dialyysihoidon komplikaatioista infektio todettiin merkittävimmäksi amyloidoosipotilaiden sairaalahoidon ja kuoleman aiheuttajaksi (Ylinen ym. 1992). Omassa tutkimuksessamme amyloidoosipotilaiden peritoniittitaajuus ei ollut suurempi kuin muiden potilasryhmien. Vaikka ryhmän pieni koko hankaloittaa vertailua, näyttäisivät gramnegatiiviset bakteerit aiheuttavan amyloidoosipotilaille peritoniitteja useammin kuin muille. Myös grampositiivisista bakteereista erityisesti muiden kuin yleisimpien peritoniitin aiheuttajien osuus oli tavallista suurempi. Hoidon loppumisen syynä oli useimmin kuolema (kahdeksan potilasta), ja kahdessa tapauksessa se johtui peritoniitista. Lopuksi Tutkimuksessa todettu peritoniittien esiintyvyyden väheneminen teknisten parannusten ja huolellisen potilasohjauksen myötä vastaa maailmalla saatuja tuloksia. Kehitystä on tapahtunut erityisesti kosketuskontaminaation kautta leviä P. Kääriäinen ja M. Linnanvuo
7 vien bakteerien osalta. Yleisimpänä peritoniitin aiheuttajana pidetyn Staphylococcus epidermidiksen esiintyvyys on pienentynyt seuranta-aikana merkittävästi, minkä seurauksena OYS:n peritoneaalidialyysipotilaiden yleisin peritoniitin aiheuttaja on kirjallisuudessa esitetyistä tiedoista poiketen Staphylococcus aureus. OYS:n PDpotilaista suurin osa on diabeetikkoja, joilla puolestaan on todettu muita potilasryhmiä suurempi riski juuri kyseisen bakteerin aiheuttamille infektioille. Jotta peritoniittien esiintyvyys pienenisi edelleen, tulisi ehkäisyssä keskittyä Staphylococcus aureuksen torjuntaan. Kirjallisuutta Bren A. Fungal peritonitis in patients on continuous ambulatory peritoneal dialysis. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1998;17: Casey M, Taylor J, Clinard P, ym. Application of mupirocin cream at the catheter exit-site infections and peritonitis in peritoneal dialysis patients. Perit Dial Int 2000;20: Daugirdas JT, Blake PG, Ing TS. Peritoneal dialysis. Kirjassa: Handbook of dialysis. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins, 2001: s , Gokal R. Infectious complications and peritonitis and their management. Kirjassa: Lameire N, Mehta RL, toim. Complications of dialysis. New York: Marcel Dekker, 2000: Horton MW, Deeter RG, Sherman RA. Treatment of peritonitis in patients undergoing continuous ambulatory peritoneal dialysis. Clin Pharm 1990;9: Kiernan L, Finkelstein FO, Kliger AS, ym. Outcome of polymicrobial peritonitis in continuous ambulatory peritoneal dialysis patients. Am J Kid Dis1995;25: Korbet SM, Vonesh EF, Firanek CA. Peritonitis in an urban dialysis program: an analysis of infecting pathogens. Am J Kid Dis1995;26: Oreopoulos DG. Pathogenesis and management of complications of chronic peritoneal dialysis. Nephrol Dial Transplant. 2001;16 (Suppl 16): Piraino B. Peritonitis as a complication of peritoneal dialysis. J Am Soc Nephrol 1998;9: Passadakis P, Thodis E, Vargemeziz V, Oreopoulos D. Long term survival with peritoneal dialysis in ESRD due to diabetes. Clin Nephrol 2001;56: Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti Helsinki: Yliopistopaino Thodis E, Shanmukham B, Passadakis P, ym. Decrease in Staphylococcus aureus exit-site infections and peritonitis in CAPD patients by application of mupirocin ointment at the catheter exit site. Perit Dial Int1998;18: Vychytil A, Lorenz M, Schneider B, ym. New strategies to prevent Staphylococcus aureus infections in peritoneal dialysis patients. J Am Soc Nephrol 1998;9: Ylinen K, Grönhagen-Riska C, Honkanen E ym. Outcome of patients with secondary amyloidosis in dialysis treatment. Nephrol Dial Transplant 1992;7: PÄIVI KÄÄRIÄINEN, LK pkaariai@mail.student.oulu.fi Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Aapistie 7, Oulu MARJATTA LINNANVUO, LL, erikoislääkäri OYS:n sisätautien klinikka PL 20, OYS 1741
PD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotPERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS
PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin
raportti Suomen munuaistautirekisteri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 7 1 1 1 Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus 1 1 1 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Kuolemantapauksia/ potilasvuotta
LisätiedotPotilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla
Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely ilj l 1 2/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400%
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v
Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotErittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi
Erittäminen Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi Ihmisen massasta n. 60 % vettä Vettä elimistö menettää nesteitä/ vrk virtsa n. 1,5-2 litraa/ vrk haihtuminen n. 1 litra/ vrk Nestetasapaino
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Extraneal peritoneaalidialyysineste 8.10.2015, Versio 6 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä On arvioitu, että yli 10 % Euroopan väestöstä
LisätiedotVuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.
Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotVuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.
Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen
LisätiedotOlli Meurman Labquality-päivät
Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotVirtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää
Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... Väestö tuhansina henkilöinä sairaanh
Suomen munuaistautirekisteri Rovaniemi Yliopistosairaala Kemi Keskussairaala Muu sairaala Pudasjärvi Oulu Satelliittiasema Pietarsaari Kokkola Raahe Oulainen Puolanka Kajaani Viitasaari Uusikaupunki Maarianhamina
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sa
Suomen munuaistautirekisteri 6 4 3 Munuaisensiirrot/vuosi 96 97 97 98 98 99 99 Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair
Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä Ennuste > v 4 4 v 3 4 4 v 44 v 3 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotPhysioneal RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Physioneal 13.5.2016, Versio 5.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä On arvioitu, että yli 10 % Euroopan väestöstä sairastaa
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 4 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 4... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhan
Vuosiraportti 4 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 35 3 25 15 5 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 16 14 1 6 4 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Tyypin
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 0 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 0...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhans
Vuosiraportti 0 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 0 25 15 5 0-5 -0-5 -80-85 -0-5 -00 Vuosi Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi Tyypin
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotVaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?
Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden
LisätiedotKierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa
Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotPERITONEAALIDIALYYSPOTILAIDEN ELÄMÄNLAATU SEKÄ IKÄÄNTYMISEN YHTEYS HOITOJEN SUJUVUUTEEN, POTILAANA SELVIYTYMISEEN JA ELÄMÄNLAATUUN
PERITONEAALIDIALYYSPOTILAIDEN ELÄMÄNLAATU SEKÄ IKÄÄNTYMISEN YHTEYS HOITOJEN SUJUVUUTEEN, POTILAANA SELVIYTYMISEEN JA ELÄMÄNLAATUUN Matti Puhakainen Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu- tutkielma
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotPOTILASTYYTYVÄISYYSKYSELY PERITONEAALIDIALYYSIPOTILAILLE
POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELY PERITONEAALIDIALYYSIPOTILAILLE Kristiina Sirkka Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja
LisätiedotKUN MAKUUHUONEESEEN TULEE PÖRRÄÄVÄ KONE
KUN MAKUUHUONEESEEN TULEE PÖRRÄÄVÄ KONE Potilaiden kokemuksia saamastaan automaattisen peritoneaalidialyysihoidon ohjauksesta ja sen merkityksestä kotona selviytymiselle Johanna Roininen Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotTervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle
Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotSuomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina
raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotKeskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY
Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Katrine Pesola PHHYKY Luennon rakenne Keskuslaskimokatetrien käyttötarkoitukset Minkä verran keskuslaskimokatetreja
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotHyvä tietää biofilmistä
Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit
LisätiedotDiabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
Lisätiedot132 mmol/l 1,25 mmol/l 0,25 mmol/l 105 mmol/l 40 mmol/l
VALMISTEYHTEENVETO 1 LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nutrineal PD4 1,1 % Amino Acids Clear-Flex peritoneaalidialyysineste. 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 litra liuosta sisältää: Alaniini Arginiini Glysiini
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotPERITONEAALIDIALYYSIHOITO JA RAVITSEMUS SEN AIKANA OPAS HOITAJILLE
VALITSE KOHDE. - VALITSE KOHDE. VALITSE KOHDE. PERITONEAALIDIALYYSIHOITO JA RAVITSEMUS SEN AIKANA OPAS HOITAJILLE T E K I J Ä T: Tanja Avesto THA12s Louna-Tuuli Lohi THA12s Salla Paananen TNA14k Tanja
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
Lisätiedot