Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

Transkriptio

1 Valtakunnallinen Tules-toimintapäivä Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote Tutkimus Suonenjoella tule-terveydestä 4 Tule-terveyskampanjan interventioista 8 Terveisiä verkostotapaamisesta 10 Asiaa Tules-toimintapäivästä 11 Lääkkeet ja tasapaino 12 Arvontapalkinto esittelyssä 14

2 PÄÄKIRJOITUS Terveyttä onkimassa Maailma on pullollaan erilaisia terveyskampanjoita, joissa ihmisille välitetään tietoa terveellisistä elämäntavoista ja elämäntapamuutosten toteuttamisesta. Usko kampanjoinnin vaikuttavuuteen on vankka ainakin kampanjoiden toteuttajilla, mutta miten viestit otetaan oikeasti vastaan? Vaikuttavatko ne kuulemisen ja lukemisen hetkeä pidempään vastaanottajansa elämässä? Vain harvoissa terveyshankkeissa on selvitetty kampanjoinnin vaikuttavuutta systemaattisesti väestötasolla. Tähän Kansainvälinen tules-vuosikymmen päätti tarttua käynnistäessään tule-terveyteen liittyvän hankkeen Suonenjoella. Hankkeen tulokset ovat analyysivaiheessa. Vaikka tilastollisesti merkitseviä tuloksia ei ole vielä saatu, niin hanke tarjoaa pohjan monenlaisille pohdinnoille. Esimerkiksi enemmistö tutkimukseen osallistuneista piti omaa kuntoaan vähintään hyvänä, mutta silti he jäivät alle suomalaisten keskiarvon fyysisen toimintakyvyn arviossaan. Mistä epäsuhta kertoo? Toisaalta tutkimuksen viestintäosuuden toteuttamiseen ei ollut suuria summia rahaa. Mutta olisiko suuremmalla summalla saatu aikaan sen kummempia tuloksia? tahdissa tanssiminen? Varmasti, mutta muuttaisiko se käyttäytymistä? Vaikka interventiot vietäisiin kädestä pitämisen tasolle, niin lopulta jokainen tekee omat valintansa. Parhaimmillakin hankkeilla on vain katalysoiva vaikutus, elämäntapamuutoksiin liittyvä kova työ on kunkin tehtävä itse. Mutta jos asia on jo mielessä kytenyt, elämäntilanne muutoksille otollinen ja meille tarjotaan ihmisen mittaisia ja arkeen mahtuvia hyviä vinkkejä, niin ehkä juuri silloin muutos käynnistyy. Juuri siksi meidän on toimittava pitkäjänteisesti ja tarjottava tietoa uudestaan ja uudestaan; vanhaa sanontaa mukaillen annettava ihmiselle onki, jos hän joskus kuitenkin lähtisi kalaan. Jaana Hirvonen Projektipäällikkö JOPE PITKÄNEN Järkevät mittasuhteet Harvassa lienevät ne suomalaiset, jotka eivät tiedä liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä terveydelle. Siitä huolimatta monella meistä on edelleen petraamista tuon tiedon hyödyntämisessä. Herättäisikö meidät oma tules-tositv, kylä- tai kaupunginosa toimikunnan puhutteluun joutuminen vai tule-terveydestä kertovan listahitin TULES10 + 2/2009 Kannen kuvassa Sirkku Ala-Peijari näyttää mallia tasapainotyynyn käytöstä. Tässä numerossa esitellään Suonenjolla järjestetyn tule-terveyskampanjan käytännön toteutusta. Tiedotteessa on makupaloja muun muassa Suonenjoki tule-kuntoon -lehden jutuista. Samalla kuvataan hankkeen eri vaiheita. Tässä numerossa valmistaudutaan myös lokakuiseen Tules-toimintapäivään, jonka teemana on tule-tasapaino. Asiantuntijaproviisori Johanna Salimäen haastattelussa kerrotaan lääkkeiden vaikutuksesta tasapainoon. Lisäksi perehdytään toimintapäivän avaukseksi kuntapäättäjille luovutettavaan kannanottoon kuntalaisten tule-terveyden puolesta. Mukavia lukuhetkiä! 2 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

3 SUONENJOELLA JULKAISTUA Tule-terveys on kunnon asia S uonenjoen terveysstrateginen päämäärä on pitää mansikkapitäjän asukkaat niin terveinä ja hyvinvoivina kuin vain mahdollista. Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen mukaan hyväkuntoiset ja elinvoimaisen kuntalaiset ovat kaupungin paras myyntivaltti. Suonenjoen merkittävin voimavara on suonenjokelaiset itse. Luonnollisesti on kaupungin edun mukaista, että suonenjokelaiset voivat hyvin, koska silloin terveysja sosiaalihuolto ei kuormitu liikaa. Siten resursseja voidaan keskittää muuhun terveyden edistämiseen, Ruotsalainen korostaa. Suomessa vanhusväestön määrä lisääntyy nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Samaan aikaan myös tuki- ja liikuntaelinvaivojen määrä kasvaa, sillä ikä tuo mukanaan niveloireita ja osteoporoosia. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös Suonenjoella. Siksi on tärkeää, että suonenjokelaiset pitävät kantavista rakenteistaan luista, selästä ja nivelistä hyvää huolta. Tällöin myös kaupunki pysyy pystyssä ja hyvässä kunnossa. Suonenjoella kelpaa liikkua Ruotsalaisesta on oleellista, että kaupungin päättäjät todella ymmärtävät terveyden edistämisen merkityksen. Kaupungin tulee tarjota asukkailleen toimivat puitteet liikunnan harrastamiseen. Ruotsalaisen mukaan Suonenjoella on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen. Uimahalli on hyvin suosittu kaiken ikäisten virkistymispaikka uimarantojen lisäksi. Vasta kunnostettua kuntopolku- ja latuverkostoa riittää yli sata kilometriä. Latuverkosta löytyy sopivia reittejä liikuntarajoitteisille, keskivertoliikkujille ja aktiiviharrastajille. Mielestäni liikunnallisuus on pitkälti itsestä kiinni. Liikunta on hyvä huume, johon voi oikein luvan kanssa hankkia riippuvuuden, Ruotsalainen kannustaa. Suonenjokelaisten liikuntamyönteisyyteen vaikuttavat takavuosien kuuluisat hiihto- ja yleisurheilulegendat. Terveellisen ruuan suhteen Suonenjoen maine mansikkapitäjänä on omiaan edistämään terveysvaikutteisen ravinnon suosiota Sisä- Savossa. Kaupunginjohtaja toimii itse terveyttä edistävänä mallikaupunkilaisena. Liikun usein kaupungilla lenkkitossut jalassa, jotta liikuntakipinä tarttuisi muihinkin. Mielestäni kaikki liikuntaa estävät syyt ovat tekosyitä. Voisin hyvin vedota työkiireisiini, mutta siitä huolimatta varmistan, että ehdin aina liikkua riittävästi. Siten jaksan paremmin, Ruotsalainen sanoo. Olavi Ruotsalainen innostaa 3 Olavi Ruotsalainen pitää aktiivisesti kuntoaan yllä. Hänet tapaa usein uimasta, lenkkipolulta tai ladulta hiihtämästä. kaikkia suonenjokelaisia pitämään huolta itsestään luita ja niveliä myöten. Suonenjokelaisen tunnistaa kauempaakin keskittyneestä, kyykkyyn kumartuneesta mansikanpoimintaasennosta. Kuvassa Juha Jokinen ja Alex Petrov näyttävät poimintamallia. Sadonkorjuu on selälle ja nivelille raskasta aikaa, kerättiin sitten marjoja tai sieniä. Poimiessa on hyvä vaihtaa asentoja, pitää taukoja ja venytellä usein, jotta tuki- ja liikuntaelimet eivät kipeydy. Katso tarkemmat niveliä säästävät poimintaohjeet kampanjan Internet- sivuilta: KUVAT MIKKO VÄISÄNEN

4 HANKETOTEUTUSTA Tules-tiedosta toimintaan Kansainvälistä tules-vuosikymmentä (Bone and Joint Decade ) on vietetty kohta vuosikymmenen verran, mutta mitä siitä jää jäljelle? Hankkeen aikana on tuotettu erilaisia materiaaleja kuten Kotikonsteja-esitesarja hankkeen painoalueisiin kuuluvista osteoporoosista, selkäsairauksista ja nivelrikosta sekä arjen keinoista niiden ennaltaehkäisemiseksi. Myös ammattilaisille on tuotettu opetusmateriaaleja samoista teemoista. Lisäksi on järjestetty esimerkiksi yleisöluentoja hankkeen asiantuntijalääkäreiden ja maakuntakouluttajien toimesta, toteutettu erilaisia paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia tilaisuuksia tule-tietoisuuden lisäämiseksi, mutta onko tämäntyyppisellä toiminnalla vaikutusta? Oiva tilaisuus asian pohtimiseen ja selvittämiseen avautui, kun Tulesvuosikymmen-hankkeessa usean vuosittaisen osahankkeen sijaan päätettiin vuoden 2007 alusta lähtien keskittyä vain yhteen päähankkeeseen kerrallaan. Sen lisäksi toteutettavan hankkeen tulisi olla sellainen, että sen tulokset olisivat helposti mitattavissa ja arvioitavissa. Hetken asiaa pohdittuaan hanketta ohjaava Tules-liiga päätyi hyvin luontevaan ratkaisuun. Liiga päätti käynnistää hankkeen, jossa siihen mennessä kertynyttä tietoa ja tuotettua materiaalia hyödyntämällä tutkittaisiin tule-viestinnän vaikutusta ihmisten terveyteen liittyviin käsityksiin ja terveyteen. ennen ja jälkeen toisessa kunnassa toteutetun viestintäkampanjan. Kuntien valintaprosessi oli pitkä ja siinä käytiin läpi yli 30 potentiaalista yhteistyökumppania. Tavoitteena oli löytää kaksi noin asukkaan kuntaa, jotka ovat mahdollisimman samankaltaisia mm. asukasluvun ja asukasrakenteen, taajama-asteen, koulutusjakauman sekä elinkeinoja palvelurakenteen osalta. Lisäksi selvitettiin, oliko kunnissa käynnissä muita terveyden edistämisen hankkeita, joko kunnan omana toimintana tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Valittavien kuntien tuli sijaita myös riittävän kaukana toisistaan, jottei kokeilukuntaan kohdistuva kampanjointi vaikuttaisi verrokkikunnan asukkaisiin. Samoin kuntien valinnassa pyrittiin huomioimaan, ettei niihin olisi tulossa suuria sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin vaikuttavia kuntaliitoksia tutkimuksen aikana. Myös kokeilukuntien mediaympäristö analysoitiin. Kaiken tämän jälkeen kokeilukunnan keskeisten päättäjien kuten kunnanjohtajan ja terveyskeskuksen ylilääkärin oli vielä suhtauduttava hankkeeseen myönteisesti ja annettava lupa sen toteutukseen kunnassa. Kunniksi valikoituivat Suonenjoki ja Haapajärvi. Suonenjoki toimi kokeilukuntana ja Haapajärvi verrokkikuntana. Kyselytutkimus alussa ja lopussa Molemmissa kunnissa tehtiin postitse Väestörekisteristä poimitulle kuntalaisia edustavalle 1000 henkilön otokselle alkukysely. Yhteensä 69 kysymyksellä selvitettiin mm. vastaajien tuki- ja liikuntaelinterveyttä, liikuntatottumuksia, elämäntapoja ja -laatua sekä tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyviä käsityksiä. Sen jälkeen Suonenjoella toteutettiin terveysviestintäkampanja, joka on tarkemmin kuvattu tässä lehdessä sivuilla 8 9. Terveyskampanjassa tarjottiin suonenjokelaisille eri viestintäkeinoja käyttä- JOPE PITKÄNEN Tutkimusasetelma syntyy Käytännön toteutuksessa päädyttiin klassiseen tutkimusasetelmaan, jossa verrattaisiin kahden keskisuuren kunnan asukkaita toisiinsa Mauno Mansikka teki suonenjokelaisille seikkaperäisesti tutuksi tyypillisempien tule-oireiden strategisen sijainnin. 4 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

5 mällä tietoa tule-terveydestä ja sen edistämisestä. Kampanjoinnin loputtua molemmissa kunnissa tehtiin toinen kysely alkukyselyyn vastanneille. Toisen kyselyn kysymykset olivat suurimmaksi osaksi samoja kuin alkukyselyssäkin. Sen lisäksi molempien kuntien asukkailta kysyttiin, oliko heidän tavassaan pitää huolta tuki- ja liikuntaelinterveydestään tapahtunut muutoksia viimeisen puolen vuoden aikana. Lisäksi suonenjokelaisilta kysyttiin, olivatko he huomanneet, että Suonenjoella oli ollut käynnissä tuleterveyteen liittyvä kampanja ja jos olivat, oliko se vaikuttanut jotenkin heidän tapaansa pitää huolta omasta tuki- ja liikuntaelinterveydestään. Tulokset käsillä Tulosten analysointi on käynnistynyt. Koska alkuperäisestä otoksesta vain noin kolmannes vastasi molempiin kyselyihin, on ensin tutkittava, miten hyvin jäljellä oleva vastaajajoukko edustaa omaa kuntaansa, ja miten vertailukelpoiset Suonenjoen ja Haapajärven otokset ovat keskenään. Tämän jälkeen alku- ja loppukyselyn vastauksia vertaamalla sekä yksittäisen kunnan sisällä että kokeilu- ja vertailukunnan välillä, pyritään selvittämään, onko kampanjointi vaikuttanut suonenjokelaisiin ajatuksiin tai käsityksiin tule-terveydestä. Alustavissa analyyseissä paikkakuntien välillä ei ole löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja. Siitä huolimatta tulokset ovat kiinnostavia. Tutkimuksen alussa haapajärveläisistä 65 prosenttia ja suonenjokelaisista 62 prosenttia ilmoitti terveytensä olevan vähintään hyvä. Kolmannes vastaajista molemmilla paikkakunnilla ilmoitti kuitenkin sairastavansa jotain tuki- ja liikuntaelinsairautta. Toisaalta tutkimuksessa käytetystä elämänlaatumittarista on olemassa myös kansalliset normit, joihin suonenjokelaisten ja haapajärveläisten vastauksia voidaan verrata. Käsitys omasta kokonaisterveydentilasta on molemmissa kunnissa alkutilanteessa jonkin verran suomalaisten keskiarvoa huonompi, samoin käsitys omasta fyysisestä toimintakyvystä. Toisaalta taas käsitys omasta psyykkisestä hyvinvoinnista ja vireystilasta on jonkin verran suomalaisten keskiarvoa parempi. Reilun puolen vuoden seurantajakson aikana tilanne säilyi kutakuinkin ennallaan. ONNEA VOITTAJILLE! Katse tulevaisuuteen Nämäkin tulokset antavat jo pohdinnan aihetta, mutta ne ovat vain ripaus aineistosta, jonka analysointi jatkuu. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Tules-tiedosta toimintaan -hankkeessa lähdettiin rohkeasti tutkimaan terveysviestinnän vaikutuksia. Tutkimus oli suurin yksittäinen ponnistus, joka on toteutettu Tules-vuosikymmenen puitteissa. Suomessa ei vastaavanlaista hanketta ole toteutettu ja maailmallakin niitä on toteutettu vain muutamia. Hankkeesta tulee toivottavasti päänavaaja tämäntyyppisille jatkohankkeille. Se on jo nyt tärkeä osa Tules-vuosikymmenen tulevaa perintöä. Jaana Hirvonen Kunnonpaikka ja Härmän Kuntokeskus lahjoittivat pääpalkinnon kyselytutkimuksien yhteydessä järjestettyihin arvontoihin. Miniloman yöpymisineen Härmän Kuntokeskuksessa voitti Mervi Kajuutti Haapajärveltä. Virkistyspäivän yöpymiseen Kunnonpaikassa voitti Eeva Koivistoinen Suonenjoelta. Heino Koskela ja Helli Kaari Haapajärveltä sekä Unto Mölkänen ja Sirpa Korhonen Suonenjoelta voittivat Polarin kävelysauvat. Palkinnot on jo lähetetty voittajille. Kiitämme palkintojen lahjoittajia tutkimushankkeemme tukemisesta. 5

6 SUONENJOELLA JULKAISTUA Mikä ihmeen tule? U skotko, että selkäsi kestää kivuitta vielä tulevat vuosikymmenet? Onko niskasi stressistä jumissa? Mitä luulet, kestääkö luustosi pienen kaatumisen murtumatta? Entä, kantavatko nivelesi kevyesti painosi? Harva tulee ajatelleeksi miten hieno rakennelma takajaloillaan kulkeva ihminen on. Ihminen pysyy pystyssä, liikkeessä ja ylipäänsä koossa luiden ja nivelten ansiosta. Siksi nivelet ja muut kehoa koossa pitävät tukirakenteet on hyvä pitää kunnossa. Ihminen rakentuu kalkkiluisen luurangon varaan. Ihmisen 206 luuta kiinnittyvät toisiinsa noin sadan nivelen avulla. Lisäksi rakennelmaa pitävät kasassa lihakset ja jänteet. Tuki- ja liikuntaelimistä käytetään lyhennettä tule. Ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että tuki- ja liikuntaelimistöstä puhuminen voi Nivelrikko on yleistä Nivelrikko eli artroosi on yleisin nivelsairaus sekä Suomessa että maailmassa. Sille on tunnusomaista nivelruston rappeutuminen, nivelen kipeytyminen ja raajan toimintakyvyn heikentyminen. Yleisimmin sitä on polvissa, lonkissa ja käsissä. Nivelrikon hoidossa on syytä muistaa hyvä raajojen lihaskunto ja kivunhoito. Joistakin lääkeaineista kuten glukosamiinista on apua nivelrikon alkuvaiheissa. Vaikeissa tapauksissa tekonivelleikkaus on välttämätön, Olavi Airaksinen toteaa. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia tehdään runsaat vuodessa. Tekonivelleikkaus palauttaa toimintakyvyn ja vähentää avuntarvetta. Ihmisellä on yli 200 luuta ja 100 muuta syytä pitää kantavista rakenteista hyvää huolta. Hyvä tule-terveys edistää elämänlaatua, työkykyä ja arjen jaksamista. olla hämmentävää, sillä kyseessä ei ole samalla tapaa elimistö kuin esimerkiksi verenkierto- tai hengityselimistön yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelimistön tehtävä on pitää ihminen toimintakykyisenä. Hyvin nivelletty luupanssari antaa koko keholle muodon, suojaa arkoja sisäelimiä ja mahdollistaa ihmisen pysymisen pystyssä ja liikkeessä. Ei siis mikään pikku juttu, Airaksinen sanoo. Hänen mukaansa liike on nivelten ruokaa, jota on hyvä saada säännöllisesti. Jokainen autoilija tietää, että moottorin akselisto ja sylinterit kaipaavat liikettä pysyäkseen kunnossa. Pitkään käyttämätön moottori jumiutuu, ruostuu ja pahimmillaan leikkaa kiinni äkkilähdössä, Airaksinen kuvailee. Sama pätee niveliin. Nivel on kahden tai useamman luun välinen liitos. Se voi olla joko kiinteä tai liikettä salliva. Erilaiset niveltyypit Anja Koikkalaisella on nivelrikko. Hänellä on tekonivel lonkassa. Anja käy kerran viikossa kuntosalilla ja kahdesti vesijumpassa. Kaikki muut menot sovitaan jumppien mukaan, sanoo Anja Koikkalainen. Taustalla on Seija Paananen. Olavi Airaksinen pitää omat luunsa hyvässä vedossa hiihtäen, metsätöissä takka- ja saunapuita tehden sekä hirvijahdissa. Yleisimpiä tule-sairauksia ovat: Selkäsairaudet, nivelsairaudet, kuten nivelrikko, osteoporoosi eli luukato, erilaiset murtumat ja niska-hartiaseudun vaivat. Nämäkin ovat tule-vaivoja: Akillesjänteen repeäminen, hiirikäsi, iskias, jäykkäniskaisuus, kieroselkäisyys, noidannuoli, nikamalukko, nivelsiteiden repeäminen, notkoselkä, tenniskyynärpää ja vaivaisenluu. määräävät luiden liikkumisradat. Myös sidekudokset vaikuttavat luiden liikkuvuuteen ja sitovat luita toisiinsa. Nivelsiteet ovat todella vahvoja. Kovassa rasituksessa ne saattavat repäistä osan luusta irti, sen sijaan että itse katkeisivat. Luu ei itsessään tunne kipua, mutta sitä ympäröivä luukalvo tuntee. Luunmurtuman aiheuttaman kipu syntyy juuri luukalvon repeämisestä. Murtumien ohella luuta koettelee ostoporoosi, joka pureutuu mielellään luukudokseen. Kudos uusiutuu koko ajan, mutta vanhemmiten luun tiheys heikkenee kaikilla noin prosentin verran vuodessa. Osteoporoosi nopeuttaa luun haurastumista. Tule-terveyteensä voi vaikuttaa. Ihmisen kannattaa pitää runkonsa, luunsa ja nivelensä käytössä ja hyvässä kunnossa. Kohtuullinen ja monipuolinen liikunta antaa luustolle ja rustolle sopivaa kuormitusta. Liikunta estää tehokkaimmin kulumista ja rappeumia, Airaksinen kehottaa. 6 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

7 Miten tule-sairaudet näkyvät Suonenjoella? Joka viidennellä suomalaisella on oireita tukija liikuntaelimissä. Ylilääkäri Jussi Helinin mukaan tule-sairauksien määrä on Suonenjoella samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin maassa. Arvioisin, että vähän alle puolet lääkärissäkäynneistä liittyy erilaisten tule-oireiden hoitoon. Yleisimpiä ovat nivelrikko, selkäsairaudet ja yläraajoihin liittyvät vaivat. Osteoporoosi on tavallinen ikääntymiseen liittyvä ongelma, joka tekee kaatumiset vaarallisiksi. On hyvä muistaa, että myös muissa onnettomuuksissa voi syntyä vaurioita tuki- ja liikuntaelimiin, Helin sanoo. Tapaturmien ja työn fyysisen kuormituksen vähentyminen sekä ruokavalion monipuolistuminen ovat osaltaan vähentäneet tulevaivojen määrää. Toisaalta työelämän ja yhteiskunnan muuttumisella on myös kääntöpuolensa, sillä vähäinen liikkuminen, staattinen työ ja ylipaino lisäävät oireita luissa ja nivelissä. Jopa koululaisilla on niskakipuja. Joidenkin koululaisten osalta ne muuttuvat murrosiässä kroonisiksi. Elämäntavoillaan voi vaikuttaa tule-terveyteensä. Koululla ja perheellä on tässä tärkeä suunnannäyttäjän rooli. Lapsi kiinnostuu omasta hyvinvoinnistaan kun aikuiset näyttävät mallia alusta asti. Ei olisi hullumpi idea järjestää koko perheelle liikunnallista laatuaikaa. Happihypyn voisi liittää vaikka yhdessä nautitun päivällisen jatkeeksi. Samoin mummut ja vaarit olisi hyvä valjastaa tällaisiin liikuntatuokioihin mukaan, Helin pohtii. Tule-oireisiin on syytä puuttua heti kun ne huomataan. Terveyden edistäminen ei ole vain sairauksien ehkäisyä, vaan myös terveyden aktiivista edistämistä silloinkin, kun on sairauksia tai oireita. Suonenjoella ei ole pelkoa, että lääkäri lähettäisi potilaan pelkän kipulääkereseptin kera kotiin. Terveys ei löydy purkista, vaikka lääkkeillä on merkittävä osa kivunhoidossa. Pienessä kaupungissa on se Jussi Helinin mukaan selkävaivat on yksi yleisimmistä tule-vaivoista Suonenjoella. Helin harrastaa jonkin verran suunnistusta ja lenkkeilyä. Vaimo usein patistaa liikkeille, etten jäisi sohvalle loikoilemaan, Helin naurahtaa. hyvä puoli, että täällä miltei kaikki tietävät toisensa. Suonenjoen terveysasemalla on työskennellyt 10 vuoden ajan viisi pätevää lääkäriä, jotka tuntevat omat potilaansa melko hyvin. Siten myös elämäntapoihin liittyviä asioita voidaan käsitellä vastaanotolla ja ohjata potilas tarvittaessa fysioterapeutin tai omahoitajan ohjaukseen, Helin kertoo tyytyväisenä. Terveysasemalla ohjataan tule-asioissa Fysioterapeutti Johanna Halonen työskentelee Suonenjoen terveysaseman fysioterapiayksikössä, joka vastaa kohdennetusti kaupunkilaisten kuntokartoituksista, liikunnanohjaamisesta sekä muusta fysioterapiasta. Terveysaseman ryhmäliikunnassa keskitytään niihin suonenjokelaisiin, joille kaupungissa järjestetty muu liikuntatarjonta ei sovellu. Ohjauksessa pyritään tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä ja tasapainon harjoittamista muun muassa kaatumisriskien vähentämiseksi. Tule-liikuntaryhmiä järjestetään 7 Reipas keppijumppa harjoittaa keskivartalon hallintaa. Johanna Halonen ja Ulla Saramäki näyttävät mallia tule-terveyden ylläpitämiseksi. Työfysioterapeutti Ulla Saramäki on toiminut Tules-vuosikymmenhankkeen yhteyshenkilönä vuodesta Farmaseutti Sanna Turpeinen on Tulesvuosikymmenhankkeen yhteyshenkilö Suonenjoen apteekissa. varttuneiden ohella myös työikäisille. Uutena ryhmänä syksyllä aloittaa työikäisten selkäryhmä, kertoo Johanna Halonen. Suonenjoella liikuntaryhmien työnjako suunnitellaan terveysaseman fysioterapian, kaupungin liikuntatoimen, kansalaisopiston, vammaisneuvoston ja paikkakunnan liikuntayhdistysten yhteistyönä. Suonenjoen kaupungin tukema terveyshanke: Tule-kuntoon! Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen julkaisu 2007 Mikä ihmeen tule-terveys?... 4 Härkää sarvista eli mistä löytyy motivaatio... 6 Kunnon liike on kunnon lääke... 8 Syö luusi lujaksi Mauno Mansikasta tuli terveysintoilija Parin minuutin jumppa vähentää tule-oireita.. 14 Työelämässä on paljon tule-vaaroja Lue koko Suonenjoki tule-kuntoon-lehti osoitteessa: Suonenjoki_tule-kuntoon_2007.pdf KUVAT MIKKO VÄISÄNEN

8 INTERVENTIOT Tule-kampanjointia mansikkapitäjässä Lokakuussa 2007 Suonenjoella käynnistetystä kuntakampanjasta haluttiin luoda myönteinen, matalan kynnyksen terveysviestintäkokonaisuus. Tavoitteena oli lisätä suonenjokelaisten tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja kunnon merkityksestä. Pääviesteinä olivat: tuleterveys on kaikkien asia ja jokainen voi huolehtia omista kantavista rakenteistaan helposti ja hauskasti osana arkea. Kampanjan toteutukseen osallistuivat muun muassa Suonenjoen kaupunki, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki-Rautalammin Tules ry, Sisä-Savon Sanomat ja muita Suonenjoella toimivia yrityksiä. Kampanjan huomioarvoa lisäsi paikallinen piirrossankari, mansikanviljelijä Mauno Mansikka, joka suostui kampanjan julkkisveturiksi. Sarjakuvataiteilija Jope Pitkäsen yli 30 vuotta Suonenjoella seikkaillut piirroshahmo on tunnettu huonoista elämäntavoistaan, joiden todettiin heti kampanjan alussa lisäävän entisestään Maunon työperäisiä tule-vaivoja. Mauno on tiettävästi ainoa sarjakuvasankari, joka on tehnyt kokonaisvaltaisen, tule-terveyttä kohottavan elämäntaparemontin. Maunon esimerkin toivottiin rohkaisevan myös niitä suonenjokelaisia, jotka eivät ehkä yleensä kiinnostuisi terveysvalistuksesta. Maunon imagoa hyödynnettiin kampanjan kaikissa osioissa. Seija Paananen on Suonenjoki-Rautalammin Tules ry:n kantava voima. Hän on vetänyt jo pari vuosikymmentä liikuntaryhmiä. MIKKO VÄISÄNEN kuormittavan liikunnan harrastaminen, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä omaan jaksamiseen ja motivaatioon panostaminen. Aikakauslehdeksi taitettu, 16-sivuinen julkaisu räätälöitiin mansikkapitäjän näköiseksi haastattelemalla suonenjokelaisia ja tarjoilemalla tule-hyvinvoinnista huolehtiminen ja luontevana osana paikkakuntalaisten jokapäiväistä elämää. Mauno teki lehdessä ensiesiintymisensä kampanjan kummina. Lisäksi kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalaisen verryttelykuvat herättivät ilahtunutta huomiota. Lehdessä tuettiin mielikuvaa Suonenjoesta kaupunkina, joka tietoisesti rohkaisee asukkaitaan terveyttä edistävään elämäntapaan. Kampanjan verkkosivut Arvioilta noin 75 prosentilla Suonenjoen kotitalouksista on Internetyhteys, joten verkkoviestinnällä katsottiin olevan hyvät mahdollisuudet tavoittaa kuntalaisia. Kampanjaa varten luotiin oma verkkosivusto: Tule-tietoa joka talouteen Kampanjan tärkein viestinviejä oli jokaiseen noin 3700 kotitalouteen jaettu Suonenjoki tule-kuntoon -lehti. Siinä kerrottiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamasta taakasta niin globaalilla, yhteiskunnallisella kuin Suonenjoen kaupunginkin tasolla. Lehdessä tehtiin tutuksi yleisimmät tule-sairaudet ja keskeiset keinot niiden ehkäisyyn, joita ovat tuki- ja liikuntaelimiä sopivasti Suonenjoki tule-kuntoon -verkkosivut toteutti Heikki Luukkonen, joka on muun muassa tehnyt Suonenjoen Mansikkakarnevaalien verkkosivut. 8 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

9 jonne koottiin hyötyvinkkejä, toimintamalleja ja selviytymistarinoita itsehoidosta ja tule-terveyden edistämisestä. Sivujen interaktiivisiin osioihin oli erityisesti satsattu. Sivuilla saattoi arvioida suuntaa-antavasti oman riskinsä sairastua tulesairauteen, testata tule-tietämystään, osallistua gallup-kyselyyn tai kysyä tule-sairauksista asiantuntijoilta. Säännöllisesti päivitetyille verkkosivuille sai lähettää omia hyötyliikuntavinkkejään ja osallistua arvontaan, jonka voittoina oli paikallisyrittäjien lahjoittamia palkintoja kuten omaehtoiseen liikkumiseen innostava potkukelkka. Liikuntavinkkejä ja terveisiä lähettäneiden tai muuten kampanjointiin osallistuneiden kuntalaisten joukosta valittiin viikoittain tule-tekijä, jonka tule-terveyttä edesauttava neuvo julkaistiin verkossa. Mauno toi sivujen tietopainotteiseen sisältöön oman savolaisella huumorilla höystetyn lisänsä esimerkiksi paljastamalla röntgenkuvia tuki- ja liikuntaelimistään ja kertomalla elämäntapamuutoksensa vaiheista. Sivustoa mainostettiin kaupungin verkkosivuilla kampanjan ajan. Lisäksi verkkosivuista tiedotettiin muun muassa kauppojen ilmoitustauluilla, yleisötapahtumissa ja sähköpostilistoilla. Lokakuun alusta 2007 maaliskuun alkuun 2008 sivuilla kävi yli 1500 kävijää. Verkkosivut ovat edelleen auki. Kaksi tempausta Marraskuussa 2007 järjestettiin kaikille avoin Tule-tietotori-tapahtuma Lintharjun koululla. Kaikki tavoitetut Suonenjoella toimivat liikunta-, eläke- ja kansanterveysyhdistykset oli kutsuttu mukaan. Radiopersoona Olavi Rytkösen juontamassa tapahtumassa karkotettiin kaamosta luista ja ytimistä olan takaa. Tule-torilla pidetyt käytännönläheiset asiantuntijatietoiskut havainnollistivat tuleterveyden eri näkökulmia kuten voimavaraistamistumista, työhyvinvointia, liikenneturvallisuutta, osteoporoosin ehkäisyä, tuki- ja liikuntaelinten huoltoa ja ruokavalion merkitystä. Lisäksi järjestettiin Väärät tule-luulot pois -kyselytunti, jossa moniammatillinen raati vastasi yleisön esittämiin kysymyksiin. Tapahtuman päätteeksi lanseerattiin Mauno Mansikan tule-jumppaohjelma. Tule-tietotorilla kävi noin 90 ihmistä ja tempaus uutisoitiin Savon radiossa. Helmikuussa 2008 kampanja jatkui tule-terveyttä edistävällä koko perheen laskiaisriehalla Varsamäen tilalla. Hyvän yleisösuosion saavuttanut tempaus järjestettiin yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois- Savon piirin kanssa. Pulkkailun, poniratsastuksen ja ulkoilun lomassa kiinnostuneille kerrottiin tule-terveydestä. Riehan kruunasi lastenmusiikkiyhtye Hullujen Hattusten esitys, jossa myös perheen pienimmät pääsivät verryttelemään tuki- ja liikuntaelimiään mukaansa tempaavan musiikin tahtiin. Lehtinäkyvyyttä Paikallislehti Sisä-Savon Sanomat (nyk. Paikallislehti Sisä-Savo) piti Suonenjoki tule-kuntoon -hanketta tasaisesti esillä. Sanomat on alueen pää-äänenkannattaja ja sen levikki on yli 7000 taloutta Karttulassa, Rautalammella, Suonenjoella, Tervossa ja Vesannossa. Kampanjan aikana lehti julkaisi kolme asiantuntija-artikkelia tuki- ja liikuntaelinten itsehoidosta, työergonomiasta ja ravinnosta sekä neljä muuta kampanjan etenemisestä, muun muassa 9 tempauksista, kertovaa juttua. Lisäksi kampanjan verkkosivuja puffattiin säännöllisesti lehden tapahtumapalstalla. Tule-tietotori- ja laskiaistapahtumia mainostettiin lehdessä näyttävästi. Kuitenkin ehkä eniten huomiota herätti Mauno Mansikan tule-jumppaohje, joka julkaistiin helmikuussa koko sivun ilmoituksena. Paikalliset yrittäjät kustansivat osan ilmoituksen kuluista. Tule-jumppa-ohje löytyy kampanjan verkkosivuilta. Kokemuksia kampanjoinnista Suonenjoki tule-kuntoon -hanke sai paikkakuntalaisilta tervetulleen vastaanoton. Tempauksissa sekä verkkosivuilta saadun palautteen mukaan kampanjan sanoma koettiin tärkeäksi ja kaikkia koskettavaksi. Hankkeen onnistumista siivitti se, että suonenjokelaiset yritykset ja toimijat lähtivät mielellään tukemaan kampanjaa. Tules-vuosikymmen sai Suonenjoelta tuntuvasti tietoa ja kokemusta viestintäkampanjoiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Suonenjokea varten tuotetut tuleterveyttä edistävät toimintamallit ja työkalut, kuten tules-riskiä mittaava verkkotesti ja tule-jumppaohje, saattavat osoittautua jatkokehittelyssä hyödyllisiksi myös valtakunnallisen terveysviestinnän välineinä. Lisäksi Tules-vuosikymmenen yhteistyö on jatkunut Mauno Mansikan kanssa. Mauno on muun muassa toiminut maskottina valtakunnallisessa Tulestoimintapäivässä. Tules-vuosikymmen haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan korvaamattomasta avusta kampanjan eri vaiheissa. Erityiskiitokset ansaitsevat fysioterapeutit Ulla Saramäki ja Johanna Halonen sekä Suonenjoki-Rautalammin Tules ry:n aktiivijäsen Seija Paananen, jolla oli keskeinen rooli kampanjan toteutuksessa sekä kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen ja ylilääkäri Jussi Helin myönteisen mutkattomasta suhtautumisestaan yhteistyöhön. Hanke osoitti jälleen yhteistyön merkityksen. Kampanja ei olisi onnistunut ilman yhteiseen hiileen puhaltamista.

10 VALMISTAUTUMISTA TULES-TOIMINTAPÄIVÄÄN Vuosikymmenen verkostotapaaminen T ules-vuosikymmen järjesti kaksipäiväisen verkostotapaamisen huhtikuussa Kuntoutumiskeskus Apilassa Kangasalla. Yli 60 osallistujaa edusti nivel-, osteoporoosi-, reuma-, selkä- ja tules-yhdistyksiä ympäri Suomen. Pohjoisin osallistuja tuli Kemistä. Verkostotapaamisessa kiitettiin yhdistyksiä viime vuoden toimintapäivään osallistumisesta ja rohkaistiin uusia tulemaan mukaan tämänvuotiseen valtakunnalliseen tempaukseen, jossa jatketaan tasapainoteemalla. Tapaamisen tavoitteena oli jakaa kentältä saatuja tempauskokemuksia ja miettiä Tules-toimintapäivän tämän syksyn toteutusta. Taukojumpassa pidettiin myös vieruskaverin tule-terveydestä huolta. Etualalla Anna-Liisa Kemi ja Onneli Wäck Suomen Nivelyhdistyksestä. KUVAT: MIKKO VÄISÄNEN Juhlaa ja asiaa Perjantaina hanke tarjosi juhlaillallisen Apilan ruokasalissa, jonka jälkeen ilta jatkui vapaamuotoisesti rantasaunalla. Lauantaiaamuna projektipäällikkö Jaana Hirvonen avasi tapaamisen virallisen ohjelman kertomalla Tules-vuosikymmenen ajankohtaisista asioista ja ensi vuonna käynnistyvästä juhlavuodesta, johon hanke huipentuu. Projektisihteeri Mikko Väisänen esitteli yhteenvedon viimevuoden hyvästä toimintapäiväpalautteesta. Lahden Reumayhdistyksen puheenjohtaja Helena Lindstedt piti yhdistyspuheenvuoron, jossa hän kertoi Lahdessa järjestetystä toimintapäivästä. Hänen mukaansa tempauspaikan valintaan tuli kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi medianäkyvyyden saavuttaminen Lahden kokoisessa kaupungissa oli osoittautunut haasteelliseksi. Yhdistysten välinen yhteistyö oli Lindstedtin mielestä toiminut kuitenkin hyvin ja tempauksen järjestäminen katsottiin tärkeäksi. Lahdessa tempaistaan taas tänä vuonna kokemuksista viisastuneena. Tasapainomateriaalin suunnitteluun osallistunut filosofian tohtori, fysioterapeutti Leena Pohjola luennoi tasapainoharjoittelusta. Pohjola havainnollisti käytännönläheisesti kuinka kokonaisvaltainen asia hyvän tasapainon ylläpitäminen on. Hän korosti, että säännöllinen tasapainoharjoittelu on tehokas tapa pitää tasapainokykyä yllä ja edistää tule-terveyttä. tiin kuntapäättäjille luovutettavaa kannanottoa kuntalaisten tule-terveyden puolesta. Koonti verkostotapaamisen aivoriihien linjauksista löytyy Tules-vuosikymmenen verkkosivuilta. Tapaamisen päätteeksi stand-up-koomikko Iso A eli Anitta Ahonen antoi viimeisen silauksen hyväntuulisen yleisön nauruhermoille. Palautteessa verkostotapaamisen ohjelma pidettiin aikataulultaan tiukkana, mutta antoisana. Yhteistyöjärjestöt esittäytyivät juhlaillallisella. Pirkanmaan Osteoporoosiyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Koskue korosti tervehdyksessään vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Aivoriihissä ideoitiin Neljässä työryhmässä virisi vilkas ja hedelmällinen keskustelu tempauksen käytännön toteutuksesta, medianäkyvyydestä ja arvontapalkintovaihtoehdoista. Lisäksi ideoi- Yksi juhlaillallisen kohokohdista oli kymmenvuotiaan Tules-vuosikymmen-hankkeen kunniaksi tarjottu syntymäpäiväkakku. 10 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

11 Teemana tule-tasapaino T iistaina 13. lokakuuta 2009 korostetaan tuleterveyden tärkeyttä eri puolilla Suomea järjestettävissä toimintapäivätempauksissa. Viidettä kertaa järjestettävän valtakunnallisen Tules-toimintapäivän toteutukseen osallistuvat Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen. Toimintapäivää vietetään tänä vuonna miltei 70 paikkakunnalla. Samalla juhlistetaan Kansainvälisen tulesvuosikymmen-hankkeen 10. toimintavuotta. Toimintapäivään osallistuvilla paikkakunnalla toteutetaan viime vuotta mukaillen tempaus, jossa kiinnitetään huomiota tasapainon merkitykseen osana hyvää tuleterveyttä. Tempauksessa lanseerataan uusi käsite tule-tasapaino, joka korostaa samanaikaisesti sekä tuki- ja liikuntaelinten toimivuutta että tasapainon merkitystä. Viime vuodelta tuttu ja hyväksi koettu tasapainoaineisto käännetään ruotsinkielelle. Tempauksissa on jaossa postikortin muotoon taitettuja tasapaino-ohjeita, joiden avulla jokaisen on helppo harjoittaa tasapainoaan sarjakuvasankari Mauno Mansikan opastuksella. Kortissa käytetty harjoitteluohje toistuu tasapainojulisteessa. Lisäksi ihmisiä houkutellaan osallistumaan arvon- Kannanoton sisältö muotoiltiin yhteisesti järjestöjen kesken. Kuvassa vasemmalta Lea Salminen Suomen Reumaliitosta, Maija Karjalainen Suomen Nivelyhdistyksestä, Ansa Holm Suomen Osteoporoosiliitosta, Jorma Karhu Suomen Nivelyhdistyksestä ja Jukka Keronen Suomen Selkäliitosta. MIKKO VÄISÄNEN taan. Kaikilla tempaukseen osallistuvilla paikkakunnilla arvotaan palkintona Respectan lahjoittama SensAir-tasapainotyyny. Tempauksissa voi myös kokeilla tasapainotyynyn käyttöä. Yhdistysten järjestämien tempausten lisäksi Tules-toimintaviikko näkyy muun muassa Tulesvuosikymmenen toimintaverkostoon kuuluvissa terveyskeskuksissa. Huomio kuntalaisten tule-terveyteen Tämän vuoden uutena toimintona on kunnanpäättäjille luovutettava kannanotto kuntalaisten tule-terveyden edistämiseksi. Verkostotapaamisessa ideoidun kannanoton sisältö muotoiltiin yhteisesti kaikkien toimintapäivään osallistuvien järjestöjen kesken. Kannanotolla halutaan rakentavan yhteistyön hengessä muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli asukkaidensa tule-terveyden tukemisessa. Kannanotossa korostetaan ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä, sillä se on edullisin ja samalla tehokkain tapa vaikuttaa kuntalaisten tuleterveyteen pitkällä tähtäimellä. Tule-sairauksien ehkäisy tulee huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palveluntarjonnassa aina neuvolasta vanhainkotiin. Kannanoton liitteenä on yhteenveto tule-sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamasta kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta taakasta. Tules-toimintapäivään ilmoittautuneiden yhdistyspaikkakuntien lisäksi myös muut nivel-, osteoporoosi-, reuma-, selkä- ja tules-yhdistykset voivat halutessaan toimittaa yhteisen kannanoton kotikuntansa päättäjille. Tules-toimintapäivään osallistuvat yhdistyspaikkakunnat: Eno, Espoo, Forssa, Haapavesi, Hamina, Heinola, Helsinki, Himanka, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Juva, Jämsä, Järvenpää, Kajaani, Kangasniemi, Kemi, Kerava, Kerimäki, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kokkola, Korpilahti, Kouvola, Kuhmo, Kuopio, Lahti, Lammi, Lappeenranta, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Nokia, Nummela, Oulu, Outokumpu, Polvijärvi, Pori, Porvoo, Rauma, Rautalampi, Rovaniemi, Savonlinna, Seinäjoki, Siikalatva, Sulkava, Suolahti, Suomussalmi, Suonenjoki, Tampere, Tervola, Toholampi, Toijala, Tornio, Turku, Tuusula, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vihti, Viiala, Vuolijoki, Ähtäri. Lisätietoja Tules-toimintapäivästä löytyy verkosta. Paikkakuntakohtaisten tempausten tarkat ajat ja paikat julkaistaan lokakuun alussa osoitteessa: 11

12 NÄKÖKULMA Lääkkeet ja käyttäjä hyvässä tasapainossa Uutta lääkettä määrättäessä on hyvä huomata, että tietyillä valmisteilla saattaa olla vaikutusta tasapainokykyyn. Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäen mukaan keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat heikentää tasapainon hallintaa ja hidastaa reaktiokykyä, jolloin esimerkiksi horjahtaessa luontaiset korjausliikkeet hidastuvat. Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat erityisesti uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Myös eräät vahvat kipulääkkeet, masennus- ja psykoosilääkkeet voivat lisätä kaatumisriskiä. Sivuvaikutusten mahdollisuus korostuu, jos näitä lääkkeitä on useita samanaikaisesti käytössä, Salimäki sanoo. Myös muutamilla muilla lääkkeillä voi olla välillistä merkitystä tasapainokykyyn. Monet sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet altistavat verenpaineen äkilliselle laskulle pystyyn noustaessa, mikä lisää kaatumisvaaraa erityisesti hoidon alussa. Myös osa eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetyistä lääkkeistä ja jo edellä mainituista masennus- ja psykoosilääkkeistä voi aiheuttaa asentoon liittyvää verenpaineen äkillistä laskua ja pyörrytyksen tunnetta. Eräät sairaalassa pistoksina annettavat antibiootit voivat suoraan vaurioittaa sisäkorvan tasapainoelintä, mutta tämän estämiseksi näiden lääkkeiden pitoisuuksia elimistössä seurataan tarkasti, Salimäki luettelee. Ei kysytyimpien listalla Keskushermoston toimintaan vaikuttavat reseptilääkkeet kuuluvat ostetuimpien lääkkeiden joukkoon. Apteekkariliiton tietojen mukaan asiakkaat kysyvät oma-aloitteisesti melko harvoin näiden lääkkeiden vaikutuksesta tasapainoon. Tasapainosta ja lääkkeistä voitaisiin varmasti keskustella enemmän, vaikka todennäköisimmät haittatekijät pyritään aina käymään asiakkaan kanssa läpi. Lääkeneuvonnassa otetaan esille, jos lääkettä käytettäessä on odotettavissa huimausta tai jos lääke lisää kaatumisriskiä. Lisäksi lääkkeen mahdollista vaikutusta ajo- ja havaintokykyyn korostetaan, Salimäki sanoo. Haittavaikutuksien ehkäisy Lääkkeiden mahdolliset haittavaikutukset ovat aina yksilöllisiä, mutta useimmiten sivuvaikutukset voi ottaa ennakolta huomioon. Uutta lääkehoitoa aloitettaessa on tärkeätä tunnustella miten lääke vaikuttaa tasapainoon. Jos lääke aiheuttaa huimauksen tunnetta vaikkapa seisomaan noustaessa, on asiaan hyvä varautua etukäteen ja odottaa huimauksen ohi menemistä istuallaan tai makuulla. Myös lääkkeen ottamisajankohdalla on merkitystä. Esimerkiksi yöllinen wc-käynti on voinut johtaa äkillisestä verenpaineen laskusta seuranneeseen kaatumiseen, kun käytössä on ollut eturauhasen liikakasvua hillitsevä lääke. Tällaisten vaaratilanteiden välttämiseksi voi olla eduksi ajoit- Tules-vuosikymmenen toimintaverkostoon kuuluu 146 apteekkia. Hänen mukaansa terveydenhuollossa ja apteekeissa kiinnitetään lääkkeiden ja tasapainon yhteyteen yhä enenevässä määrin huomiota. Uskon, että asiaan paneudutaan erityisesti iäkkäiden kohdalla. Kohtalokas horjahdus aiheuttaa herkästi vammoja, jotka paranevat hitaasti ja voivat ennen aikaistaa laitoshoitoon joutumista. Yhtenä erityisryhmänä voisi pitää niitä ikääntyneitä, joilla on käytössään useita lääkkeitä, Salimäki korostaa. Hän muistuttaa, että ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia. Tasapainoaisti, näkökyky ja fyysinen kunto eivät ole entisenlaisia, jalkojen tuntoherkkyys heikkenee, kävelyasento muuttuu kumarammaksi ja askelkorkeus madaltuu. Taustalla olevat perus- tai liitännäissairaudet voivat myös heikentää tasapainoa. Kaatumisille altistavia sairauksia saattavat olla esimerkiksi tule-sairaudet, nestetasapainon häiriöt, muistisairaudet, diabetes, anemia, Parkinsonin tauti ja alhainen verenpaine. Lääkkeiden, sairauksien ja ikääntymisen yhteisvaikutuksena voi seurata tasapainon vähentymistä. Siksi olisi aina katsottava kokonaisuutta, eikä pelkästään yksittäistä lääkettä ja sen mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia. Kokonaisvaltaisuuteen toki pyritäänkin, Salimäki sanoo. Vaativan lääkehoidon arvioinnin ja seurannan tueksi on kehitetty erillispalvelu, jossa käydään läpi asiakkaan kaikki käytössä olevat lääkkeet, sairaudet ja ikääntymiseen liittyvät muutokset sekä itsehoidon ohjauksen tarve. Lääkehoidon kokonaisarviointipalvelussa erityispätevyyden suorittanut farmasian ammattilainen tekee perusteellisen kartoituksen asiakkaan käyttämistä lääkkeistä toimenpide-ehdotuksineen. Palvelu toimii arviointityökaluna hoitavalle lääkärille, joka viime kädessä tekee päätökset lääkehoidon muutoksista. Lääkehoidon mahdollista yhteyttä tasapainoongelmaan voidaan lähteä selvittämään esimerkiksi lääkärin pyynnöstä. Aloite lääkehoidon kokonaisarviointiin voi tulla myös asiakkaalta itseltään, omaiselta tai hoitajalta, kertoo Salimäki. 12 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

13 Johanna Salimäen mukaan tasapainokyvyn heikentyminen ja kaatuilut ovat tärkeitä asioita ottaa esille lääkärissä ja apteekissa käydessä. SUOMEN APTEEKKARILIITTO taa lääkkeen ottaminen aamuun. Jos lääkkeestä seuraa pysyvää tasapainon heikkenemistä, voi lääkärin kanssa keskustella siitä, onko lääkettä mahdollista vaihtaa paremmin siedettyyn vaihtoehtoon, Salimäki neuvoo. Murtumariskiä voidaan pienentää vahvistamalla tuki- ja liikuntaelimiä. Esimerkiksi luustoa lujittavista D-vitamiinista ja kalsiumista on hyötyä kaatumisten ehkäisyssä ja kaatumisvammojen vähentämisessä pitkällä aikavälillä. Väestön D-vitamiinin saanti on tutkitusti liian vähäistä Suomessa, joka näkyy osteoporoottisten murtumien määrissä. D-vitamiinilisää voi suositella oikeastaan kaikille, Salimäki sanoo. Kaatumisriskiä voi vähentää myös muilla tavoin, kuten kodin riittävällä valaistuksella, apuvälineiden käytöllä ja kenkien liukuesteillä. Alkoholia kannattaa välttää, jos on käytössä lääkkeitä, jotka jo itsessään heikentävät tasapainoa, Salimäki muistuttaa. Säännöllisestä tasapainoharjoittelusta on myös apua. Lihaskunnon ja toimintakyvyn ylläpito itselleen sopivalla liikunnalla on tärkeätä kaikille, käytti lääkkeitä tai ei. Säännöllinen tasapainoharjoittelu ja koordinaatiota kehittävä liikuntaharrastus kannattaa aloittaa viimeistään eläkeiän kynnyksellä, tai jos on jokin pitkäaikaissairaus, niin jo viidenkympin korvilla, suosittelee Salimäki. Lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua tarjoavia apteekkien yhteystiedot löytyvät osoitteesta: laakehoidonkokonaisarviointi. Palveluntarjoajia löytyy myös osoitteesta: > Lääkehoidon kokonaisarviointi > Palveluntarjoajia. Palvelu on maksullinen. Tules-vuosikymmenen tule-terveystietopankki Tules-vuosikymmen perustaa tule-terveystietoon keskittyvän sähköisen resurssipankin, joka vähitellen korvaa vanhan Tules-vuosikymmenhankesivuston. Uusi portaali toimii sekä tietopankkina että työkalupakkina, josta löytyy käytännönläheisiä vinkkejä sekä toimintamalleja tule-terveyden edistämiseen. Vuosikymmenen aikana syntynyt tule-tietous, samoin kuin terveyden edistämisen mallit ja välineet, löytyvät samasta paikasta, jotta tieto tavoittaa jatkossakin uudet ja vanhat toimijat mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2009 kartoitetaan verkoston toiveita ja tarpeita verkkosivuston suhteen ja pyritään saattamaan kaikki verkoston jäsenet resurssipankin käyttäjiksi. Lisäksi verkostoon rekrytoidaan uusia jäseniä. Sana on vapaa: Kerro meille minkälaista terveystietoa haluaisit uudesta tule-terveyspankista löytyvän. Voit myös lähettää kertomuksen omista tule-kokemuksistasi. Lähetetyistä kokemuksista kootaan portaaliin oma kokemuspankki rohkaisuksi ja tueksi muille. Voit lähettää portaalin sisältöideoita vastaamalla kyselyyn osoitteessa: etusivu.html. Kyselyyn voi vastata lokakuun loppuun asti. Tule-kokemuksia voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: lokakuun loppuun asti. Nykyisistä Tules-vuosikymmenen hankesivuista kuoriutuu uusi tule-terveyssivusto vuoden 2010 loppuun mennessä. 13

14 TULES-TOIMINTAPÄIVÄN ARVONTAPALKINTO Tasapainotyyny sopii kaiken ikäisille Apuvälinevalmistaja Respecta lahjoitti Tules-vuosikymmenhankkeelle 140 SensAir-tasapainotyynyä toimintapäivätempauksia varten. Kullekin Tules-toimintapäivään osallistuvalle paikkakunnalle lähetään kampanjamateriaalin mukana kaksi tasapainotyynyä, joista toinen on toimintapäivän arvontapalkinto ja toinen on tarkoitettu kokeilukäyttöön tempauspaikoilla. Tapahtumaan kannattaa varata käsinojallinen tuoli tyynyn testausta varten, jotta testaus voidaan toteuttaa mahdollisimman turvallisesti. Tempauksen päätyttyä toimintapäivän toteuttajat voivat arpoa testityynyn keskenään. Ergonomiaa istumatyöläisille Ilmatäytteinen tasapainotyyny sopii kaikenikäisille tasapainoilijoille yhtä hyvin koulussa, työpaikalla kuin kotonakin ergonomian parantamiseen ja tule-oireiden ehkäisyyn. Esimerkiksi työtuolilla tyynyn päällä istuttaessa harjoituksia ei tarvitse erikseen tehdä, vaan tyyny opastaa käyttäjäänsä niin kutsuttuun dynaamiseen istumiseen. Selän ja vartalon lihakset kaipaavat varsinkin istumatyössä harjoitusta pysyäkseen toiminnallisina. Tyyny pitää lihakset koko ajan pienessä liikkeessä. Tyynyn avulla harjoittaa vartalon asentoa ylläpitäviä, syviä lihaksia pelkän aloillaan istuskelun sijaan, sanoo va. johtaja Sirkku Ala-Peijari Apilan Kuntoutumiskeskuksesta. Tasapainotyynyä voidaan hyö- dyntää ristiselän ryhtitukena vaikkapa autossa istuttaessa. Monipuolista harjoittelua Tasapainotyynyä voi käyttää myös aktiiviseen kuntoliikuntaan. Se sopii tasapaino-, koordinaatio- ja lihasvoimaharjoitteluun. Tyyny pumpataan sopivaan vaikeusasteeseen paketin mukana tulevalla neulapumpulla. Kun tyynyssä on vähemmän ilmaa, harjoittelu on helpompaa. Mitä täydempi tyyny on, sitä haasteellisemmaksi harjoittelu käy. Tasapainoilun ohessa tyynytreeni harjoittaa keskivartalon hallintaa, sillä liikkeet tuntuvat juuri lantion ja vatsan seudussa, toteaa Ala-Peijari. Harjoitteluohjeet löytyvät Tulesvuosikymmenen verkkosivuilta. Tasapainoharjoittelua tyynyllä istuen: KUVAT: MIKKO VÄISÄNEN Istu tasapainotyynyn päällä tuolilla. Kurota sormilla vastakkaisen jalan varpaisiin. Pidä polvi mahdollisimman suorana. Tee liike myös toisinpäin. Toista liikkeet vuoron perään kymmenen kertaa. Nosta molemmat jalat yhtä aikaa ilmaan. Laske jalat taas maahan. Toista liike kymmenen kertaa. Staattisessa tasapainoilussa, esimerkiksi työpäivän aikana, käsinojallinen tuoli luo turvallisuutta harjoitteluun, kun taas aktiivisessa tasapainoharjoittelussa käsinojat voivat olla tiellä. Huom: Jos sinulla on jo oireita tuki- ja liikuntaelimissä, tai sairastat jotakin muuta kroonista sairautta, neuvottele lääkärisi kanssa ennen harjoittelun aloittamista. 14 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

15 Hoida selkääsi istuen! Respecta Oy Myyntipalvelu p Dynaaminen VELA Samba 410 Tanskalaisen Hemmert Designin suunnittelema dynaaminen tuoli, joka soveltuu aktiiviseen työskentelyyn. Istuintyynyn ainutlaatuinen muotoilu edistää hyvää ja aktiivista istuma-asentoa, vahvistaa selän, lantion ja vatsan lihaksia sekä lisää verenkiertoa. Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että istuin ehkäisee ja lievittää selkäsärkyä. Tarrakiinnitteinen, irrotettava istuintyyny, jota 4 pirteää värivaihtoehtoa ja kaksi paksuutta. ovh. 525,00 (sis.alv.22%) Tasapainotyyny SensAir harjoitteluun ja aktiiviseen istumiseen SensAir on ilmatäytteinen tasapainotyyny, joka aktivoi ja vahvistaa vartalon lihaksia istuessa. Tyynyn avulla voi harjoittaa myös tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Tasapainotyyny on helppo tapa kohentaa ja aktivoida istuma-asentoa tavallisessa työtuolissakin. Käyttökokemusten mukaan tyyny rauhoittaa vilkasta lasta huomaamatta ja auttaa keskittymään. ovh. 25,00 (sis.alv.22%) Tyynyn molempia puolia voi käyttää, mutta toisella pinnalla on nystyröitä, jotka lisäävät pintaverenkiertoa Täyden palvelun apuvälinetalo - HELSINKI - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - KOUVOLA - KUOPIO - LAHTI - OULU - SEINÄJOKI - PIRKKALA - TAMPERE - TURKU - VAASA

16 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN