Masennuspotilaan psykoterapiat
|
|
- Anita Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jukka Aaltonen, Leena Jaakkola, Sinikka Luutonen, Ritva Pölönen, Eero Riikonen TEEMA: MASENNUS Masennuspotilaan psykoterapiat Artikkeli esittelee lyhyesti viisi psykoterapiamuotoa, jotka ovat Suomessa yleisesti käytössä: psykodynaamisen, kognitiivisen ja ryhmäpsykoterapian, masennuspotilaan perheterapian sekä voimavara- ja ratkaisusuuntautuneen työotteen. Kunkin hoitomuodon edustaja kuvailee, milloin kyseinen hoitomuoto soveltuu masennuspotilaalle. Eri hoitomuotoja ei sinänsä vertailla, vaan tavoitteena on tarjota kliinisiä ajatustyökaluja lääkärille, joka pohtii masennuspotilaan soveltumista ja ohjaamista psykoterapiaan. Psykodynaaminen psykoterapia Psykodynaamisen ajattelun mukaan psyykkisten oireiden taustalla on osin tai kokonaan tiedostamattomia psyykkisiä tekijöitä, joita potilas ei mielessään tunnista. Elämän tapahtumat kytkeytyvät aina syvempiin merkityksiin. Oireen ilmetessä jokin ajankohtainen asia on ollut voimakkaasti merkityksellinen tai se on herättänyt samankaltaisia tunteita kuin jokin aiemmin elämässä koettu. Näin pieneltäkin vaikuttava tekijä voi laukaista voimakkaan reaktion. Masentunut ihminen kokee yleensä menettäneensä jotakin joko konkreettista tai pelkästään mielikuvissa, esimerkiksi itsekuvaan liittyvää. Psykodynaamisessa psykoterapiassa etsitään oireen takana olevaa usein ristiriitaista tunnekokemusta siihen liittyvine ajatuksineen sekä näiden yhteyttä alkuperäisiin samantyyppisiin kokemuksiin. Kun asioita kuvataan sanallisesti, voi syntyä kognitiivinen ymmärrys. Muutoksen kannalta oleellista on samanaikainen ja vuorovaikutuksessa koettu tunne ja sen yhdistyminen kognitiiviseen ymmärrykseen. Tätä työtä voidaan tehdä supportiivisessa psykoterapiassa, lyhytpsykoterapiassa, pitkäkestoisessa terapiassa tai psykoanalyysissa. Vaikeammissa häiriöissä tarvitaan pitkää hoitosuhdetta, jotta persoonallisuuteen voi rakentua struktuureja, jotka mahdollistavat vaikeiden asioiden käsittelyn (Knekt ym ja 2009). Interpersonaalinen psykoterapia (ITP) on erityisesti depression hoitoon kehitetty lyhytpsykoterapian muoto, jossa masennusta käsitellään ajankohtaisten interpersonaalisten ongelma-alueiden kautta. Masennusdiagnoosi ei kerro vielä paljoakaan potilaasta. Terapian tarpeen arviointiin vaikuttavat masennuksen vaikeusasteen lisäksi muut samanaikaiset häiriöt, oireilun historia (taulukko 1), masennuksen psykodynamiikka (taulukko 2) sekä potilaan persoonalliset ominaisuudet ja psykologinen työskentelykyky Taulukko 1. Kysymyksiä, joilla selvitetään masennuksen ohella esiintyviä muita häiriöitä ja oireilun historiaa. Liittyykö masennus potilaan persoonallisuuden ominaisuuksiin (mukana persoonallisuushäiriö)? Liittyykö masennus johonkin muuhun pitkäaikaiseen psyykkiseen oireiluun, esim. ahdistushäiriöön? Onko masennus pitkäaikainen (vai reaktio johonkin ajankohtaiseen tapahtumaan)? Onko potilas ollut aiemmin masentunut? Onko potilaalla ollut ylivireyden jaksoja? 1787 Duodecim 2009;125:
2 TEEMA: MASENNUS 1788 Taulukko 2. Masennuksen psykodynamiikkaa selvittäviä kysymyksiä. Mikä on masennuksen tunne- ja ajatussisältö miten potilas kokee itsensä ja ympäristönsä? Miten tämä kokemus on ymmärrettävissä nykyisten elämänolosuhteiden valossa yhteydessä potilaan persoonallisuuteen potilaan menneisyyden valossa? Onko potilaalla ollut lapsuudessa vaikeita traumaattisia kokemuksia? Taulukko 3. Psyykkisen työskentelykyvyn selvittäminen. Mitä enemmän tulee hyvin tai hyvä -vastauksia, sitä parempi on työskentelykyky. Elämänvaiheet: miten potilas on aiemmin selviytynyt, minkälainen on potilaan elämänhallinnan tunne ollut ennen masentumista? Minkälaisia ihmissuhteita potilaalla on? Miten hyvin potilas on kosketuksissa tunteisiinsa ja miten hän niitä hallitsee? Miten hyvin potilas kykenee pohtimaan itseään ja suhdettaan elämäntapahtumiin ja miten hyvin hän kykenee kuvaamaan tätä? Miten sujuvaa ja vastavuoroista on vuorovaikutus vastaanotolla? Miten motivoitunut potilas on psyykkiseen työskentelyyn? (taulukko 3) (Valbak 2004, Marttunen ym. 2008). Etsiessään vastausta näihin kysymyksiin lääkäri tulee tehneeksi jo ensimmäisen psykoterapeuttisen intervention osoittaessaan aktiivista mielenkiintoa potilasta kohtaan. Jokainen masennuspotilas tarvitsee vähintään tukea antavan psykoterapeuttisen hoitosuhteen lääkäriinsä. Vaikka lääkehoito on etenkin vaikeassa masennuksessa tärkeä, pelkästään siihen ei pidä tyytyä. Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa psykoterapia on osoittautunut yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito (Bond 2006, Salminen ym. 2008). Hoitavan henkilön aktiivinen kiinnostus saa potilaan kiinnostumaan itsestään, ja vaurioitunut kuva itsestä voi alkaa korjaantua. Epärealistisista syyllisyydentunteista puhuminen alkaa muokata niitä realistisempaan suuntaan. Seuraava sovittu tapaaminen saattaa joskus olla ainoa toivon ylläpitäjä. Ellei toipumista ala tapahtua tai arviointi viittaa vaikeampiin ongelmiin, potilas ohjataan psykoterapiaan. Lyhytterapia voi riittää potilaalle, jolla ei ole itsetuhoisia ajatuksia ja joka pystyy psyykkiseen työskentelyyn. Taustalla ei kuitenkaan saa olla vaikeita varhaisia menetyksiä. Pitkää terapiaa tarvitaan, jos potilas on itsetuhoinen, taulukon 1 kysymyksiin tulee useita kyllävastauksia, taulukon 2 perusteella problematiikka on vaikeaa tai taulukon 3 kysymyksiin tulee paljon ei niin hyvin vastauksia. Mitä selkeämmin hoitava henkilö pystyy ymmärtämään potilaan kokemusta, sitä paremmin potilas soveltuu supportiiviseen harvajaksoisempaan hoitosuhteeseen tai lyhytterapiaan. Mitä vaikeampi on tavoittaa ja itse ymmärtää potilaan kokemusta ja mitä vähemmän koherentti hänen kertomuksensa on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee pitkää terapiaa. Psykodynaamiselle terapialle ei ole ehdottomia vasta-aiheita, vaan tekniikkaa tulee muuttaa potilaan problematiikan mukaan. Terapiasuuntaus kannattaa valita sillä perusteella, minkälaisen työskentelytavan potilas kokee toimivaksi, koska hyvä motivaatio on tärkeimpiä tekijöitä terapian onnistumisessa. LEENA JAAKKOLA, LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A Helsinki Kognitiivinen psykoterapia Kognitiivista psykoterapiaa tutkittiin alun perin pääasiassa masennuksen hoitomuotona, ja myöhemmin sen käyttö laajentui muihin diagnoosiryhmiin. Tieteellinen tutkimus on koko kognitiivisen terapian historian ajan ollut keskeisessä asemassa terapiaa kehitettäessä. Kognitiivisen lyhytterapian teho masennuksen hoidossa on vakuuttavasti osoitettu (Gloaguen ym. 1998). Samoin on näyttöä siitä, että akuuttivaiheen kognitiivinen terapia voi estää uusien häiriöjaksojen puhkeamista (Vittengl ym. 2007). Kognitiivisen terapian sovellusten on osoitettu olevan tehokkaita toistuvan masennuksen ehkäisyssä (Ma ja Teasdale 2004) J. Aaltonen ym.
3 ja kroonisen masennuksen hoidossa (Schatzenberg ym. 2005). Pitkien terapioiden (yli vuoden kestävien) tutkiminen on haasteellista; tutkimuksia pitkistä kognitiivisista terapioista on vähän. Kognitiivinen psykoterapia käyttää erilaisia tapoja tarkastella potilaan ongelmia. Yhteistä on kuitenkin se, että mielenterveyden häiriöt nähdään tiedon prosessoinnin ongelmina. Tavanomaisessa kognitiivisessa terapiassa pyritään haitallisten ja joustamattomien ajatusten muuttamiseen, mikä edelleen vaikuttaa myönteisesti käyttäytymiseen ja tunteisiin. Emotionaalinen prosessointi (tunteet tiedon lähteenä) on oleellinen osa kognitiivis-konstruktiivista psykoterapiaa, jota Suomessa käytetään eniten. Kognitiivis-konstruktiivisessa terapiassa potilaan kehityshistorian sekä potilaan ja terapeutin keskinäisen vuorovaikutuksen käsittely on niin ikään keskeistä. Tavanomainen kognitiivinen terapia on lyhytterapia ja kognitiivis-konstruktiivinen terapia yleisemmin pitkä. Kognitiivinen psykoterapia ja sen erilaiset sovellukset sopivat hyvin monentyyppisille masennuspotilaille. Potilaan oma motivaatio on keskeinen lähtökohta. Puolison tai hoitavan lääkärin näkemys terapian tarpeellisuudesta ei riitä. Motivaatio terapiaan voi herätä muun psykiatrisen hoidon myötä, vaikka sitä alun perin ei olisikaan. Psykoterapia edellyttää myös kykyä sitoutua ja ainakin jonkinasteista kosketusta psyykkiseen kärsimykseen. Vaikeassa masennuksessa psykoterapia ei ole yleensä riittävä ainoana hoitomuotona. Masennuspotilaan psykoterapiaan ohjauksessa tärkeä kysymys on valinta lyhytterapian ja pitkän terapian välillä. Kognitiivinen viitekehys mahdollistaa molemmat työskentelytavat. Samanaikaiset muut psykiatriset häiriöt, usein toistuvat masennustilat ja pitkäaikaisesti heikentynyt toimintakyky puoltavat pitkän terapian aloittamista. Toisaalta pitkä terapia vaatii enemmän sitoutumista ja kykyä liikkua mielen maisemassa. Suomessa on totunnaisesti toimittu niin, että masennuksen akuuttivaihe hoidetaan hoitosuhteen ja lääkityksen turvin ja varsinaista psykoterapiaa harkitaan vasta, jos toipuminen on epätäydellistä tai masennus toistuvaa. Tällöin on useimmiten kyse pitkästä terapiasta. Meillä on puutetta masennuksen akuuttihoitovaiheen lyhytterapioista, jotka osalle potilaista voisivat olla riittävä terapiamuoto. Psykoterapioiden tutkimus viittaa siihen, että spesifisen viitekehyksen merkitys terapian tuloksellisuuden kannalta on pienempi kuin aiemmin luultiin (Cuijpers ym. 2008). Tärkeämpänä tulosta ennustavana tekijänä pidetään hoitosuhteen (yhteistyösuhteen eli ns. allianssin) laatua (Martin ym. 2000). Terapiaarviota tehdessäni pyrin kuvaamaan potilaalle erilaisia viitekehyksiä ja kysyn häneltä, millainen työskentelytapa hänen mielestään kuulostaisi parhaalta. Hämmästyttävän usein potilaan näkemys asias ta menee yksiin oman näkemykseni kanssa. Hyvän allianssin edellytyksiä pyrin edistämään miettimällä potilaalle mahdollisimman hyvin sopivan terapeutin. SINIKKA LUUTONEN, LT, kliininen opettaja, vaativan erityistason psykoterapeutti TYKS, psykiatrian klinikka PL 52, Turku Ryhmäpsykoterapia Teoreettisen viitekehyksen merkitys psykoterapian tuloksellisuuden kannalta on pienempi kuin aiemmin luultiin. Tärkeämpänä pidetään hoitosuhteen laatua. Ryhmäpsykoterapia on tuloksellinen ja taloudellinen hoitomenetelmä depressioon, sen ehkäisyyn ja akuutteihin kriiseihin lapsille, nuorille ja aikuisille avohoidossa sekä laitoshoidossa. Indikaatiot ovat samat kuin yksilöpsykoterapiankin (Brooks 1993). Ryhmäpsykoterapia sopii erityisesti henkilöille, jotka vetäytyvät sosiaalisista kontakteista ihmissuhde- ja tunneilmaisuvaikeuksien vuoksi (taulukko 4). Vasta-aiheita ovat mm. para noidisuus, vakavat itsemurhayritykset ja akuutti psykoottisuus. Ryhmäpsykoterapia on kustannuksiltaan taloudellisin, koska samanaikaisesti hoidetaan useita henkilöitä ryhmässä Masennuspotilaan psykoterapiat
4 TEEMA: MASENNUS 1790 Taulukko 4. Ryhmäpsykoterapian anti depressiiviselle ja traumaattiselle potilaalle. Ryhmän dynaaminen vuorovaikutus: samastuminen, yhteisten kokemusten jakaminen, uusien reaktiomallien löytyminen, varhaisten suhteiden peilautuminen ja vertaistuen saanti Toistamisesta vapautuminen ja tunne-elämän kehittyminen Omien sisäisten konfliktien käsitteleminen vuorovaikutussuhteissa Minän vahvistuminen ja omien reaktioiden vaikutuksen oivaltaminen Sosiaalisen vuorovaikutuksen opettelua laajemmassa viiteryhmässä kuin kahdenkeskisessä terapiasuhteessa Oireiden ymmärtäminen omien elämänvaiheiden ja suvun traumaattisten kokemusten vaikutusten valossa Ehkäiseväksi hoidoksi akuutin traumatilanteen jälkeiseen kriisiin voidaan suositella lyhytkestoista ryhmäpsykoterapiaa, jonka kesto on istuntoa (Pölönen 2009). Tavoitteena on ehkäistä depressiota ja sen syvenemistä elämäntilanteissa, joissa on koettu trauma, kuten omaisen sairastuminen, kuolema, työpaikan menettäminen sairauden tai irtisanomisen vuoksi. Hoitomuodossa on merkitystä ryhmäterapeutin ohjauksella ja ryhmän toisten jäsenten antamalla vertaistuella. Depression hoitoon sopii hyvin pitkäkestoinen ryhmäterapia, joka kestää 3 4 vuotta, kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. Ryhmässä voi olla mukana ahdistuneita, persoonallisuushäiriöisiä, paniikkihäiriöisiä tai jopa somaattisesti sairaita potilaita. Ryhmän koko on tavallisesti 6 8 aikuista; lasten ryhmät ovat pienempiä (Pölönen 1996). Terveyskeskuksissa on nykyään ns. masennuskouluryhmiä, jotka kokoontuvat 4 6 kertaa. Masennuskoulun jälkeen potilaat arvioidaan uudestaan ja voidaan tarvittaessa ohjata jatkohoitoon ( Jääskeläinen 2009). Lyhytkestoiset ryhmäpsykoterapiat ovat kokemukseni mukaan hyödyllisiä ja estävät masennuksen muuttumista pitkäaikaiseksi sairaudeksi. Äkillinen traumaattinen tilanne saattaa hoitamattomana johtaa vakavaankin sairastumiseen, toimintakyvyn lamaantumiseen ja vetäytymiseen yksinäisyyteen, jolloin sureminen estyy ja psyyke kuormittuu. Ryhmäterapeutteja on yksi tai kaksi ryhmän koon ja ongelmien mukaan. Suositeltavaa on, että ryhmät kokoontuvat joka viikko puolitoista tuntia kerrallaan kertaa. Ryhmät ovat ns. suljettuja, eli ryhmän jäsenet ovat samat ryhmän koko keston ajan ( Janhunen ym. 2000, Lindfors ym. 2008). Potilaat valitaan ryhmäpsykoterapiaan huolellisesti ottamalla huomioon mm. sairauden vakavuus, persoonallisuus, ikä, sukupuoli ja motivaatio hoitoon. Ryhmät ovat yleensä heterogeenisia sairauden, sukupuolen ja iän suhteen, mutta joskus muodostetaan myös homogeenisia ryhmiä. Masentuneelle on usein hyödyksi olla yhdessä narsististen rajatilapotilaiden sekä somaattisesti sairaiden kanssa. Tavallisesti ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kertaa vuodessa, mutta jotkin ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Istunnon pituus on puolitoista tuntia. Ryhmäpsykoterapeutilla on erityistason tai vaativan erityistason koulutus. Kela myöntää kuntoutettaville taloudellista tukea ryhmäpsykoterapiaan psykiatrin lähetteen perusteella. RITVA PÖLÖNEN, psykologi, koulutuspsykoanalyytikko Suomen ryhmäpsykoterapia ry. Mannerheimintie 40 A 42, Helsinki Masennuspotilaan perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Depressiossa perheterapia auttaa perheenjäseniä löytämään uusia vuorovaikutustapoja ja ratkaisuja sekä liittämään uusia vuorovaikutuksellisia merkityksiä depressiiviseen käyttäytymiseen mm. etsimällä ongelmien kyllästämän kertomuksen sijaan piilossa olevia onnistumiskertomuksia. Depression pariterapia on tehokasta erityisesti tilanteissa, joissa masennukseen liittyy samanaikaisia perheen sisäisiä tai puolisoitten välisiä vaikeuksia (Beach 2001). Perheterapia vaikuttaa depressioon sinänsä (Leff ym. 2000, J. Aaltonen ym.
5 Taulukko 5. Perheterapian yleisiä sovellusalueita. Perheenjäsenen (lapsen, nuoren tai aikuisen) depressio sinänsä Perheen vaikeat konfliktitilanteet ja vuorovaikutuksen häiriöt Perheen elämänkaaren ns. normaalikriisit (kuten lasten itsenäistyminen ja kotoa lähtö), joihin saattaa liittyä myös masennusta Depression muitten hoitomuotojen (sekä psykoterapioitten että lääkehoidon) tukeminen Uhkaavan depression ehkäisy Cottrell ym. 2002), mutta myös lisää tyytyväisyyttä parisuhteeseen (Beach 2001, Sprenkle 2002). Perheterapia soveltuu muiden psykoterapiamuotojen tueksi erilaisiin hoitoyhdistelmiin (taulukko 5). Esimerkiksi depression yksilöterapian tai lääkehoidon ajauduttua tilanteeseen, jossa hoitavan henkilön yleisen kliinisen kokemuksen mukaan potilaan tilanteen pitäisi kohentua, konsultaatiokäynnin tai lyhyen perheterapian suositteleminen potilaalle saattaa avata pääasiallisen terapian (myös lääkehoidon) uudelleen vaikuttavaksi. Perheterapia sinänsä on osoittautunut hoidolta piilossa olevaa psyykkistä sairastavuutta, siis myös masennusta, hoidon piiriin tuovaksi. Kun perheenjäsen sairastuu depressioon, se vaikuttaa useimmiten myös sellaisiin perheen vuorovaikutusmalleihin ja uskomusjärjestelmiin, jotka pitävät yllä masennusta (Sprenkle 2002). Puolison merkitys depressiossa voi olla voimaannuttava, toipumista edistävä tai masennusta syventävä ja kummankin puolison psyykkistä terveyttä heikentävä (Beach 2001). Niinpä depression hoidossa on itse asiassa aina syytä kiinnittää huomiota sen perhe- ja parisuhdepsykologiaan (Mead 2002, Denton ja Burwell 2006, Rautiainen ja Aaltonen 2009). Aviopariterapia vähentää masennusoireita samassa määrin kuin yksilöpsykoterapia ja toisaalta parantaa parisuhteen laatua merkitsevästi enemmän (Beach 2001). Se auttaa erityisesti masentuneita naispotilaita, jotka elävät vaikeassa perhetilanteessa. Kliinisessä työssä saadun kokemuksen mukaan erityisesti persoonallisuushäiriön yhdistyessä depres sioon on syytä kiinnittää tehostettua huomiota aikuispotilaan hoidon lisäksi lasten hyvinvointiin, siis lapsikeskeiseen perheterapeuttiseen otteeseen. Puolison depressio saattaa synnyttää avuttomuuden ja toivottomuuden tunteen kummassakin puolisossa sekä myös lapsissa. Perheterapian vaikuttavuudesta lasten ja nuorten masennuksen hoidossa on saatu runsaasti näyttöä (Sprenkle 2002). Synnytyksenjälkeisen masennuksen hoidossa perheterapia on osoittautunut tulokselliseksi. Synnytyksenjälkeinen depressio liitetään kuitenkin lähinnä äitiin. Sekä äidin että isän synnytyksenjälkeisellä depressiolla on kuitenkin yhtä suuri vaikutus todennäköisyyteen, että lapsi nuoruusiässä sairastuu masennukseen. Tämä havainto on tärkeä: perhekeskeinen psykoterapia (myös vauvaperheterapia) on kohdistettava lapseen, äitiin ja isään, usein myös muihin perheenjäseniin. Depressiivisen vanhemman lapsen on toisinaan vaikeampi sietää vanhemman masennusta kuin vanhemman psykoosia, koska depressio on lapsen kannalta väärällä tai vinoutuneella affektilla latautunut näennäisrealiteetti. Tällöin lapsi saattaa pyrkiä epätoivoisesti auttamaan vanhempaa onnistumatta siinä. Seurauksena lapselle voi tällöin olla omasta riittämättömyydestä johtuva masentava häpeä ja vaurio itsen eheyden kokemisessa. Perheterapian julki sanottuja tavoitteita ovat nimetyn sairauden hoidon lisäksi pyrkiminen esimerkiksi sukupuolten tai eri perheenjäsenien tasa-arvoisuuteen tai erilaisten merkityssysteemien vaihtoehtoisuuteen. Tällöin perheterapian voidaan olettaa rakentavan depression syntyä estäviä perheensisäisiä vuorovaikutustapoja. JUKKA AALTONEN, LKT, BA, psykoanalyytikko (IPA), perheterapian emeritusprofessori Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos PL 35, Jyväskylän yliopisto Voimavaroihin ja ratkaisuihin suuntautunut työote Voimavaroihin suuntautunut ja ratkaisukeskeinen toimintatapa on pohjimmaltaan poti Masennuspotilaan psykoterapiat
6 TEEMA: MASENNUS 1792 Taulukko 6. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen työn peruselementtejä. Työntekijät kertovat, että kyse on potilaan tavoitteiden varaan rakentuvasta projektista. Työntekijät ja potilaat laativat yhdessä kuvauksen riittävän hyvästä lopputuloksesta sekä siitä, millaisten asioiden saavuttamiseksi hän on valmis työskentelemään. Mitä konkreettisemmin asiakas pystyy kuvaamaan toivottua tilannetta, sitä helpompi on löytää etenemiskeinoja. Tavoitekuvauksien selkiyttämiseksi ja konkretisoimiseksi käytetään muun muassa ihmekysymystä ( Mistä huomaisit, jos yöllä tapahtuisi ihme ja ongelmat, joiden vuoksi hakeuduit tänne, häviäisivät? Mikä olisi erilaista? Mistä muut huomaisivat muutoksen, jos et kertoisi sitä? ). Tutkitaan, onko riittävän hyviä tilanteita jo joskus esiintynyt tai onko niiden suuntaista edistystä ollut havaittavissa? Kartoitetaan, miten potilas näkee oman roolinsa niiden suhteen ( Miten sait tuon aikaan? ), ja mietitään hänen kanssaan, millaisia keinoja onnistumiskuvausten ja selitysten pohjalta voitaisiin ottaa käyttöön. Autetaan potilasta soveltamaan jo toimivia keinoja useam min, paremmin tai enemmän. laiden oman hyvinvointihakuisen toiminnan tukemista (Riikonen ja Vataja 1998, Riikonen 2001). Se soveltuu kokemuksen mukaan hyvin tavallisimpien mielenterveysongelmien kuten ei-psykoottisen masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon (Knekt ym. 2007). Diagnostiikkaa tärkeämpää on selvittää, mitä potilas haluaa ja miten hän voi saavuttaa tavoitteensa. Asiantuntijan mielestä masentuneen potilaan tavoitteilla ei ole välttämättä mitään tekemistä masennus-käsitteen ja -sanaston kanssa. Hän saattaa sen sijaan puhua vaikkapa tiettyjen asioiden aikaansaamisesta tai tietynlaisten ajatusten ja harrastusten palauttamisesta (De Shazer 1985). Psykiatrinen hoito käynnistyy tavallisesti diagnostisen ajattelun pohjalta suhteessa määritettyyn (yksilölliseen) psyykkiseen patologiaan, toimintakyvyn vajavaisuuteen tai sairauteen. Lähtökohta on ongelmallinen mm. siksi, että se suuntaa huomion pois potilaiden oman toiminnan ja ajattelun merkityksestä tulosten kannalta. Koska voimavaroihin ja ratkaisuihin suuntautuneen työn lähtökohtana ovat potilaiden tavoitteet ja keinot, menettelytapaa voidaan pitää valmennuksen kaltaisena. Tällaisessa työssä potilas käyttää ammatti-ihmisiä apunaan tarvitsemansa ajan. Ammattilaisen keskeinen tehtävä on olla sensitiivinen sille, mitä potilaat pitävät mahdollisena, kiinnostavana ja lupaavana. Voimavara- ja ratkaisukeskeisen työn peruselementit liittyvät tavoitteiden suuntaisen etenemisen ja parempien vaiheiden havaitsemiseen ja vahvistamiseen (taulukko 6). Edistymisen määrittämiseksi voidaan käyttää mm. asteikkokysymyksiä. Esimerkiksi: Jos kuvaamasi (ihmeenjälkeinen) tilanne vastaa asteikon numeroa 10 ja jos toistaiseksi huonoin tilanne on asteikolla 4, niin missä olet tällä hetkellä? Missä olit eilen / viime viikolla / viime kuussa? Mistä huomaisit jos olisit esimerkiksi puoli askelta / askeleen / kaksi askelta korkeammalla? Mitä tekisit silloin? Mistä muut huomaisivat muutoksen? Kuinka motivoitunut olet pääsemään x pykälää eteenpäin? Mitä pitäisi tapahtua, että olisit motivoituneempi / uskoisit enemmän onnistumisen mahdollisuuteen? Askelten kuvaaminen tekee usein mahdolliseksi niiden suuntaisen tietoisen etenemisen. Tämän tapahtuessa potilas tulee ikään kuin tahtomattaan purkaneeksi sitä kognitiivisbehavioraalista rakennelmaa, joka pitää ongelmaa yllä (Riikonen ja Smith 1997, Riikonen ja Vataja 1998). Kirjallisuudessa on kuvattu paljon peruselementteihin liittyviä muunnelmia. Usein käytetään tuloksellisesti esimerkiksi narratiivisen (kertomuksellisen) terapian, NLP:n (neurolingvistisen ohjelmoinnin) ja hypnoterapian keinoja. Kokeneiden työntekijöiden käytössä onkin suuri valikoima keskusteluvälineitä. Menetelmän käyttäjät ajattelevat yleensä, ettei potilaiden valintaan liittyviä kriteerejä ole. Tämä on ymmärrettävää koska kyse on potilaiden omien tavoitteiden suuntaisen toiminnan tukemisesta. Millaisilla potilailla tahansa voi olla tavoitteita ja motivaatiota niiden saavuttamisen. Koska kyse on nimenomaan potilaiden tavoitteista, myös etenemisen kriteerit ovat useimmiten erilaisia kuin asiantuntijoilla. J. Aaltonen ym.
7 Myös voimavaroihin ja ratkaisuihin suuntautuneessa työssä joudutaan usein tekemään rajauksia. Ne voivat liittyä esimerkiksi toiminnan rahoittajan intresseihin, organisaatioympäristöön tai siihen, millaisten potilaiden kanssa on totuttu työskentelemään. Keskeisiä poissulkusääntöjä ovat usein sekä aikuisten että nuorten osalta selvä psykoottisuus ja hallitsemattomat päihdeongelmat. Motivaation puute on harvoin rajaava tekijä, koska potilaat määrittelevät omat tavoitteensa. EERO RIIKONEN, LT, psykiatrian erikoislääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja Osuuskunta Toivo Paasivuorenkatu 5 A 6, Helsinki Summary Psychotherapy of a depressed patient Presentation of treatment modalities The article includes a brief introduction to five forms of psychotherapy that are in active use in Finland: psychodynamic, cognitive and group psychotherapy, family therapy of a depressed patient, and resource and solution-oriented working attitude. An advocate of each treatment modality provides a description of the suitability of the particular modality for a depressed patient. Different treatment modalities are not compared as such; the aim is rather to provide clinical thinking tools for the doctor, who considers the patient s suitability for and referral to psychotherapy. POTILAAN HAKEUTUMINEN PSYKOTERAPIAAN Suomessa psykoterapia on käytännössä Kelan tukemaa kuntoutusta. Järjestelmää kehitetään lähivuosina, mutta nykyään psykoterapia kuuluu Kelan ns. harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa tai palauttaa työ- tai opiskelukykyä. Sillä tuetaan työssä pysymistä, työhön paluuta tai sinne siirtymistä. Tästä syystä Kelan psykoterapiatuen saamiselle on varsin tarkat kriteerit. Elämäntilannekriisien terapiat, jotka ovat yleensä lyhyitä, ovat ensisijaisesti kuntien vastuulla. Käytännössä psykoterapiaa tarvitseva potilas tarvitsee hoitosuhteen johonkuhun psykiatriin. Psykiatrisen hoidon on täytynyt kestää vähintään kolme kuukautta, ennen kuin Kelan tukea voi anoa. Psykoterapiassa saa toki käydä omalla kustannuksella aikaisemminkin. Kelan tukea varten tarvitaan aina psykiatrin lausunto. Tukea ei pidä anoa, ennen kuin potilas on tehnyt ainakin suullisesti ns. psykoterapiasopimuksen jonkun psykoterapeutin kanssa. Lisätietoa potilaille ja lääkäreille psykoterapian tukemisesta on Kelan verkkosivuilla osoitteessa Lisätietoa psykoterapiasopimuksen tekemisestä on tarjolla esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton sivuilla osoitteessa Sidonnaisuudet: JUKKA AALTONEN: Ei sidonnaisuuksia LEENA JAAKKOLA: Ei sidonnaisuuksia SINIKKA LUUTONEN on toiminut luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Lilly, Pfizer), osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustannuksella (AstraZeneca, Lilly) ja toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten advisory boardin jäsenenä (AstraZeneca, Bristol-Myers-Squibb). RITVA PÖLÖNEN on Psyko-Team Koulutus Oy:n hallituksen jäsen. EERO RIIKONEN toimii Osuuskunta Toivon hallituksessa Masennuspotilaan psykoterapiat
8 KIRJALLISUUTTA Beach S R H, toim. Marital and family processes in depression: a scientific foundation for clinical practice. Washington DC: APA books Bond M. Psychodynamic psychotherapy in the treatment of mood disorders. Curr Opin Psychiatry Jan;19:40 3. Brooks DW. Group psychotherapy with anxiety and mood disorders. Kirjassa: Harold I. Kaplan, & Benjamin J. Sadock: Comprehensive group psychotherapy. Yhdysvallat: Williams & Wilkins 1993, s Cottrell D, Boston, P. Practitioner Review: The effectiveness of systemic family therapy for children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Cuijpers P, van Straten A, Andersson G, van Oppen P. Psychotherapy for depression in adults: a meta-analysis of comparative outcome studies. J Consult Clin Psychol 2008;76: De Shazer, S Keys to solution in brief therapy. New York: Norton Denton W H, Burwell, S R. Systemic couple intervention for depression in women. Journal of Systemic Therapies, 2006;25, Gloaguen V, Cottraux J, Cucherat M, Blackburn I. A meta-analysis of the effects of cognitive therapy in depressed patients. J Consult Clin Psychology 1998;62: Janhunen P, Sakki M-L, Uoti L (toim.). Kriisistä mielen tasapainoon. Helsinki: Suomen ryhmäpsykoterapia Jääskeläinen Anne. Terveysaseman masennushoidolla on paikkansa. Helsingin Sanomat, Lyhyesti Knekt P, Lindfors O, Härkänen T, ym. Helsinki Psychotherapy Study Group. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychol Med. 2008;38: Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA. Review: long term psychodynamic psychotherapy improves outcomes in people with complex mental disorders. Evid Based Ment Health 2009;12:56. Leff J, Vearnals S, Brewin C R, ym. The London depression intervention trial. Randomised controlled trial of antidepressants v. couple therapy in the treatment and maintenance of people with depression living with a partner: clinical outcome and costs. Br J Psychiatry 2000;177: Lindfors O, Leinonen M, Pölönen R, Sakki M-L toim. Miten kriisiryhmät auttavat. Psykoterapia 2008;27: Ma SH, Teasdale JD. Mindfulness-based cognitive therapy for depression: replication and exploration of differential relapse prevention effects. J Cons Clin Psychol 2004;72: Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Cons Clin Psychol 2000;68: Marttunen M, Valikoski M, Lindfors O, Laaksonen MA, Knekt P. Pretreatment clinical and psychosocial predictors of remission from depression after short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy: a 1-year follow-up study. Psychother Res 2008;18: Mead DE. Marital distress, co-occurring depression and marital therapy: a review. J Marital Fam Ther 2002;28: Pölönen R. Ryhmän depressio ja depressiivinen ryhmäistunto. Kirjassa: Arppo M, Pölönen R, Sitolahti T, toim. Ryhmäpsykoterapian perusteet. Helsinki: Yliopistopaino 1996, s Pölönen, R. Ryhmäpsykoterapiasta kriisien hoitoon. Kirjassa Suuronnettomuustilanteiden kriisityö. Leppävuori, Paimio, Avikainen, Norman, Puustinen, Riska, toim. Helsinki: Tammi 2009, s Rautiainen E-L, Aaltonen J. Depression: the differing narratives of couples in couple therapy. The Qualitative Report (painossa). Riikonen E, Smith G. Re-imagining therapy. Lontoo: Sage Publications Riikonen E, Vataja S Can (and should) we know when and where psychotherapy takes place? Kirjassa: Parker I, toim. Deconstructing psychotherapy. Lontoo: Sage Publications 1998, s Riikonen E. Henkinen hyvinvointi, voimanlähteet, kuntoutuminen. Kirjassa Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A. toim. Kuntoutus. Helsinki: Duodecim 2001, s Salminen JK, Karlsson H, Hietala J, ym. Short-term psychodynamic psychotherapy and fluoxetine in major depressive disorder: a randomized comparative study. Psychother Psychosom 2008;77: Epub 2008 Aug 14. Schatzenberg AF, Rush AJ, Arnow BA, ym. Chronic depression. Medication (Nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Sprenkle D. Effectiveness research in marriage and family therapy. Alexandria, VA: American Association for Marriage and Family Therapy, Valbak K. Suitability for psychoanalytic psychotherapy: a review. Acta Psychiatr Scand 2004;109: Vittengl JR, Clark LA, Dunn TW, Jarrett RB. Reducing relapse and recurrence in unipolar depression: a comparative metaanalysis of cognitive-behavioral therapy s effects. J Cons Clin Psychol 2007;75:
Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotPsykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
LisätiedotMitä on psykoterapia?
Mitä on psykoterapia? Psykoterapia on mielenterveysongelmien (esim. masennus, ahdistus ja erilaiset pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä ja opiskelussa) ja elämän erilaisten kriisien ja traumaattisten
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotLYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA
LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla
LisätiedotPsykoterapioiden vaikuttavuus masennukseen pitkissä seurannoissa
Paul Knekt, Olavi Lindfors, Laura Sares-Jäske ja Maarit Laaksonen KATSAUS Psykoterapioiden vaikuttavuus masennukseen pitkissä seurannoissa Pääosin lyhyiden seurantojen pohjalta arvioituna erilaiset lyhytterapiat
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotNuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria
Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta
RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMiten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila,
Miten lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen voi ehkäistä mielen sairastumista? Aarno Laitila, aarno.a.laitila@jyu.fi Lähisuhdeväkivalta ja sen ehkäisy Erilaisissa muodoissa toteutuva väkivalta, joka tapahtuu
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA
PSYKOTERAPIAT MASENNUKSEN HOIDOSSA Huusko, Risto yleislääketieteen laitos Oulun yliopisto elokuu 2014 ohjaaja: Timonen, Markku OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotIntegratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille
Integratiivinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille Psykiatrian oppiaine järjestää psykiatriaan ja nuorisopsykiatriaan erikoistuville lääkäreille
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotDEPRESSION HOITO PARITERAPIALLA MOLEMPIEN VS. TOISEN PUOLISON OLLESSA MASENTUNUT
DEPRESSION HOITO PARITERAPIALLA MOLEMPIEN VS. TOISEN PUOLISON OLLESSA MASENTUNUT Kaisa Perko Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Maaliskuu 2009 DEPRESSION HOITO PARITERAPIALLA MOLEMPIEN
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotPerheen vuorovaikutuksen näkökulma
Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotOHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN?
OHJEITA PSYKOTERAPIAAN HAKEUTUVILLE - EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus MIKSI PSYKOTERAPIAAN? Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon
LisätiedotTERAPIAAN HAKEUTUMINEN
TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotPsykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria
Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
Lisätiedot