NRO Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat. lisää rahaa raiteille. s.24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2 2011. Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat. lisää rahaa raiteille. s.24"

Transkriptio

1 NRO Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat vaativat lisää rahaa raiteille. s.24 Helsingin liikenteenohjauskeskus on pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen hermokeskus s.21

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia 9 Pykälässä 10 RZD työllistää yli miljoona venäläistä 15 JaaEi 16 Edunvalvonta 20 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli 24 Raiteilta Arkadianmäelle 27 Sovitaan yhdessä 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 Tapahtumat 32 Ristikko SIRPA PALOKARI Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 VR Trackin lomautuksissa pelisäännöt hukassa? s. 7 SVETLANA HOLJAVTSHUK Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Suuri ja mahtava Venäjän rautatiet s Rautatieläinen

3 Rahaa raiteille Elämme jännittäviä aikoja. Puolentoista viikon päästä ratkeaa vaaliuurnilla Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Rautatieläisille ei ole yhdentekevää, kuka eduskunnassa päättää muun muassa liikennepolitiikasta. Rautatieläiset toimivat työn ja ympäristön puolesta. Nämä teemat on nostettu keskeisiksi asioiksi myös Rautatieläisten Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin vuosille Työstä ja ympäristöstä pidetään parhaiten huolta riittävällä ratarahoituksella. Raideliikenne on maaliikenteen kuljetusmuodoista puhtain, ja se on myös hyvää aluepolitiikkaa, koska se ylläpitää työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Myös kansalaiset arvostavat raideliikennettä ja olisivat valmiita satsaamaan siihen enemmän. Kaikki siis oikealla tolalla rautateillä? No, ei sinnepäinkään, sillä arvostusta tarvitaan huomattavasti enemmän myös Arkadianmäeltä. Ratarahoitukseen ja siis pelkästään ratojen peruskunnossapitoon budjetoidaan vuosittain 100 miljoonaa euroa liian vähän eikä tulevaisuus näytä sen ruusuisemmalta. Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2015, eikä siinäkään ole luvassa hyvää rautateille. Rautateiden tulevaisuus onkin kiinni seuraavasta eduskunnasta, hallituksesta ja siitä, mitä rautateistä hallitusohjelmaan kirjataan. Seuraavan hallituksen tärkeimpiä liikennepolitiikan tehtäviä on laatia uusi liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, ja sen tulee ottaa raideliikenteen haasteet vakavasti. Selonteon yhtenä painopisteenä tulee olla junaliikenteen kasvattaminen Suomessa. Liitossa ollaan huolissaan myös VR Trackin tilanteesta, koska alkaa näyttää siltä, että VR Trackin organisaatio on organisaatiomuutoksesta huolimatta jäämässä edelleen raskaaksi. Työn tehokkuutta ei voidakaan lisätä tiukentamalla vain käytännön ratatyöntekijöiden työtä. Raskaalla organisaatiorakenteella ratakunnossapidon kilpailussa pärjääminen voi olla vaikeaa. Organisaatiomuutoksen TYÖN JA YMPÄRISTÖN PUOLESTA RAIDEAMMATTILAISTEN YHTEISJÄRJESTÖ JHL:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL onnistuminen saattaa lisäksi olla kohtalonkysymys koko VR Trackille: mikä on VR Trackin asema jatkossa osana VR:ää, jos muutoksessa on epäonnistuttu? Maarit Uusikumpu päätoimittaja KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsenasiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myöntää liiton hallitus. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun ottamatta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et saa palkkatuloa. Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on peritty palkasta. Jäsenrekisterin puhelin arkisin klo Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Suomalaiset Gallup-kyselyn mukaan: Julkista arvostetaan MAARIT UUSIKUMPU Yli 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että hyvät julkiset palvelut ovat paras keino hillitä ihmisten eriarvoistumista. Näkemys on vahva kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä ympäri Suomen, puoluekannasta riippumatta. Tulos ilmenee JHL:n teettämästä kyselystä, johon osallistui vastaajaa. Vastaajilta pyydettiin kannanottoa väitteeseen Panostaminen laadukkaisiin julkisiin palveluihin on paras tapa hillitä ihmisten eriarvoistumista Suomessa. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 28 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 53 prosenttia eli yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 12 prosenttia ja 7 prosenttia ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. Ikäryhmittäin usko hyvien julkisten palvelujen eriarvoistumista hillitsevään vaikutukseen on voimakkain vanhimmissa ryhmissä. Epäröivien osuus kasvaa sitä mukaa mitä nuorimmista ikäluokista on kysymys. Kaikkien puolueiden kannattajista selkeä enemmistö tuki väitettä. Perussuomalaisten kannattajista väitteen sisältämän ajatuksen jakoi 74 prosenttia, keskustan 79 prosenttia, kokoomuksen 82 prosenttia, vihreiden 85 prosenttia, SDP:n 90 prosenttia ja vasemmistoliiton 99 prosenttia. Kyselyssä esitettiin myös väite On tärkeämpää turvata vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut kuin laskea veroja. Suuri enemmistö vastaajista eli 81 prosenttia kannatti tätäkin ajatusta. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 36 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 45 prosenttia. Täysin eri mieltä oli vain 3 prosenttia. Yrittäjistäkin vain noin joka neljäs laskisi mieluummin veroja kuin turvaisi nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Enemmistö kansalaisista pitää julkisten palvelujen turvaamista veronalennuksia tärkeämpänä. Ylivoimainen enemmistö myös kaikkien puolueiden kannattajista arvottaa vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut verojen alentamista tärkeämmäksi. Nokian Siuron junaonnettomuuden syynä paikantamisongelmat Mäntyluotoon matkalla ollutta tavarajunaa avustamaan tullut toinen juna törmäsi avustettavan junan perään Nokialla Siuron ja Suoniemen välillä aamuyöstä. Avustamaan tulleen junan veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Törmänneen junan kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella veturinkuljettaja oli aloittanut hätäjarrutuksen joitakin sekunteja ennen törmäystä 46 km/h nopeudesta. Törmäyshetkellä junan nopeus oli km/h. Törmänneen junan suurin sallittu nopeus oli 50 km/h. Tutkinnassa on nyt selvinnyt muun muassa, että edellä menevän junan veturiin tuli kello 2.50 tekninen ongelma, jonka seurauksena juna pysähtyi. Kuljettaja ilmoitti asiasta liikenteenohjaajalle ja yritti sen jälkeen selvittää vian ja saada junaa uudelleen liikkeelle. Hän saikin seuraavan puolen tunnin aikana junan liikkumaan ryömintävauhdilla yhteensä noin 890 metriä. Junan pysähdyttyä lopulli sesti kuljettaja ilmoitti siitä junasuorittajalle ja he totesivat yhdessä, että tarvitaan joku avustamaan juna Suoniemen sivuraiteelle. Tutkijoiden käytössä olleen materiaalin perusteella on todettu, että pysähtyneen junan paikantamisessa oli ongelmia. Avustamaan tulleen junan kuljettaja lähestyi avustettavaa junaa virheellisen paikkatiedon perusteella. Tutkintalautakunta selvittää paikantamisongelmien syitä. Tutkintaan liittyvässä rekonstruktiokoeajossa todettiin, että paikallaan olleen junan perä näkyi lähestyvään veturiin vasta noin 130 metrin etäisyydeltä. Kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella törmännyt juna ehti jarruttaa ennen törmäystä jonkin verran alle sata metriä. Tästä voidaan päätellä, että veturinkuljettaja on aloittanut jarrutuksen välittömästi havaittuaan pysähtyneen junan perän. Onnettomuustutkintakeskus nimitti tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtava tutkija Esko Värttiö ja jäseniksi Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijat, psykologian tohtori Mika Hatakka, koulutuspäällikkö Timo Kivelä ja veturinkuljettaja Usko Lehtinen. Tutkintalautakunta jatkaa työtään ja tutkintaselostus valmistuu vuoden kuluessa. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu SAK:n tavoite: Joustavat perhevapaat Perhevapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä jätti maaliskuussa raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Ratkaisut perhevapaiden uudistamisesta jäävät hallitusneuvotteluihin. SAK:n edustaja työryhmässä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto toivoo, että perhevapaissa valitaan ratkaisu, joka palvelisi tasapuolisesti erilaisia perheitä. Paljon julkisuudessa esillä ollut malli kohtelisi erilaisissa työsuhteissa olevia epätasa-arvoisesti, sillä pätkä- ja silpputöissä työskentelevät eivät pystyisi hyödyntämään vapaita täysmittaisesti. Järjestely toimisi ehkä perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa, vakinaisissa työsuhteissa. Vakituisessa työsuhteessa olevat pitäisivät vanhempainvapaata maksimimäärän ja muut sen verran kuin pystyisivät, Veirto pelkää. Veirton mukaan etenkin isävapaa jää monilta nykymallissakin käyttämättä. Äidit jäävät kotiin, koska jopa puolella heistä ei ylipäätään ole työpaikkaa, johon palata. Kuitenkin järjestelmän maksaisivat kaikki yhdessä. Helposti käy niin, että pienituloiset pätkätyöläiset joutuvat parempiosaisten perhevapaiden maksumiehiksi. Veirton mielestä työryhmän esittämistä malleista Väestöliiton kehittämä joustomalli vastaa hyvin SAK:n tavoitteita. Siinä isän osuus pitenee nykyisestä ja vapaan voi käyttää koska tahansa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. Joustavampi malli tarjoaisi isille paremman mahdollisuuden lasten kanssa kotiin jäämiseen ja toisi samalla isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi, Veirto kuvailee. Perhevapaaryhmä esitti uudistusmallien lisäksi osittaisen hoitorahan korotusta ja laajentamista. Erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ryhmä lisäisi parannuksilla, jotka hyödyttäisivät muun muassa adoptiovanhempia, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, yksinhuoltajia, opiskelijoita, sijaisperheitä ja monikkoperheitä. Joustavampi malli toisi isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi. ISTOCKPHOTO Rautatieläinen

6 Painavasana Liitto olemme me kaikki Liitto ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. Liiton luottamusmiesjärjestelmä on kokenut melkoisen uudistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden puolella saatiin kasaan palkkaliitteiden 1 ja 2 luottamusmiesvalinnat. Tätä kirjoitettaessa valmiina alkavat olla myös VR Trackin valinnat. Kesken on vielä työsuojelujärjestelmä, joka toivottavasti saadaan neuvoteltua kuntoon sekä valinnat tehtyä kuluvan kevään aikana. Uusi luottamusmiesjärjestelmä kehittää liiton ja tulevan Raideammattilaisten yhteisjärjestön edunvalvontaa. Se myös antaa vastuuta sinne, missä ongelmat tunnetaan parhaiten. Ongelmat ja erimielisyydet on saatava kiinni mahdollisimman varhain ja pyrittävä ratkaisemaan ensin työpaikkatasolla: työntekijän ja työnantajan, sitten työnantajan ja työpisteluottamusmiehen ja lopulta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Mikäli asia ei muutoin ratkea, siirtyy ratkaisun hakeminen divisioonatasolle. Silloin neuvotteluosapuolina ovat kunkin divisioonan divisioonapääluottamusmiehet ja heidän vastapuolenaan divisioonan henkilöstöhallinto. Viimeinen toimija divisioonatasolla on siis ao. divisioonapääluottamusmies. Liiton roolina on astua kuvaan siinä vaiheessa, kun yllä mainittu neuvottelujärjestys on kuljettu loppuun saakka. Kun asia tulevaisuudessa siirtyy liittotasolle, se myös todellisuudessa merkitsee sitä, että jatkossa toimimme, kuten ammattiliitot yleensä. Tällöin neuvotteluosapuolina ovat työntekijä- ja työnantajaliitot. Käytännössä, mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan, siirtyy ratkaisu työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tärkeää on, että erimielisyydet dokumentoidaan kunnolla joka tasolla muun muassa tehdään erimielisyysmuistiot. Oikeusavut pyydetään vuoden 2012 alusta suoraan JHL:n oikeudelliselta osastolta, jolla työskentelee kymmenkunta lakimiestä päätoimisesti oikeusasioiden parissa. Tulevaisuudessa kunkin divisioonan sisällä divisioonanvetäjät kutsuvat säännöllisesti kokoon omat pääluottamusmiehensä ongelmien tunnistamista, niiden ratkaisua ja tiedonkulkua varten. Matkustajaliikenteen, tavaraliikenteen, kunnossapidon ja radan pääluottamusmiehet siis kokoontuvat jatkossa omiin ja myös yhteisiin kokouksiinsa osana liiton hallituksen päättämää edunvalvontaketjua. Näistä kokouksista muodostuu tulevaisuudessa myös yhteisjärjestön hallituksen ja sen valtuuston valmisteluelin. Muutoksella vastataan siihen, että paras asiantuntemus on kerätty ongelmien ratkaisemiseksi. Liitto ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. Raideammattilaisten yhteisjärjestö on enemmän kuin VR-työnantajan sisällä työskentelevä vanha Rautatieläisten Liitto. Yhteisjärjestöön ovat jo tehneet liittymispäätöksen metro- ja raitiotieliikenteen työntekijät, jotka tulevat muodostamaan vajaat 15 % järjestön jäsenkunnasta. JHL:n jäsenkunta tuottaa yhdistymisen seurauksena noin 75 % koko Etelä-Suomen matkoista. Yhteenvetona voi todeta, että siinä, missä VR-maailmassa luottamusmiesjärjestelmä ottaa edunvalvonnassa merkittävämmän rooli, muodostuu yhteisjärjestöstä koko raideliikenteen kysymyksiä esiin tuova edunvalvoja. Meillä on paitsi annettavaa, niin myös opittavaa. Liiton hallitus on asettanut kolme työryhmää valmistelemaan syysvaltuustolle linjauksia: HSL (Helsingin seudun liikenne) -työryhmän, teollisuuden rajapintoja kartoittavan työryhmän ja radanrakentamisen tulevaisuutta selvittävän ryhmän. Tätä yhtenäisyyttä ja edunvalvonnan nykyistä laajempaa leveyttä tarvitaan, kun käydään meneillään olevia lukuisia yt-neuvotteluita. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia VR Track Oy pani kolmekymmentä vuotta VR:ää palvelleen Harri Pitkäsen pakkolomalle sairauslomalta. Yhtiö joutui kuitenkin perumaan työehtosopimuksen vastaisen lomautuksen. Harri Pitkänen hämmästyi, kun sai VR Trackilta tiedon lomautuksesta kesken sairausloman. Radanrakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR Track Oy on vuoden vaihteen jälkeen lomauttanut nelisenkymmentä työntekijää. Kaikkiaan tarkoitus on lomauttaa enintään 125 työntekijää toistaiseksi ja määräaikaisesti 255 työntekijää. Lomautusten syyksi yhtiö sanoo vähentyneen ratojen rakentamisen ja kiristyneet kunnossapitomarkkinat. Lappeenrannassa vaihteenkorjaajana työskentelevä Harri Pitkänen tiesi, että työnantajalla on menossa henkilöstön siivous, mutta yllätys oli silti suuri, kun työnantajan edustaja soitti hänelle helmikuun puolivälissä, kesken joulukuussa alkaneen sairausloman ja ilmoitti puolen vuoden lomautuksesta. VR Trackin Itä-Suomen liiketoimintaluottamusmies Pertti Varpenius ryhtyi selvittämään lomautusta, ja maaliskuun lopussa yhtiö ilmoitti, että lomautus puretaan. Varpeniuksella on selvitettävänä myös kaksi muuta lomautusta, jotka saattavat olla laittomia. Varpenius tietää myös entuudestaan muutaman vastaavan sairauslomalla tapahtuneen lomautuksen, jossa työnantaja on joutunut maksamaan sairausloma-ajan palkan työntekijälle tosin näitä lomautuksia ei ole peruttu. Kysymys saattaa olla siitä, ettei yhtiössä ole aiemmin toteutettu massalomautuksia, joten pelisäännöt ovat epäselviä ja hakusessa. Lomautusmenettelyt eivät ole tapahtuneet välttämättä vuorovaikutteisesti, myös informoiva ja yksilöä kunnioittava osuus on puuttunut, Varpenius toteaa. Epäreilut lomautuskäytännöt 30 vuotta VR:llä työskennellyt Pitkänen koki nöyryyttäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi tavan, jolla lomautuksesta ilmoitettiin. Puhelimitse annettu lomautusilmoitus oli hänen tietämättään nauhoitettu todistelumielessä. Hänelle ei myöskään annettu aikaa järjestää allekirjoitustapahtumaan edunvalvojaa paikalle. Tiesin, että siihen minulla olisi ollut oikeus, enkä siksi allekirjoittanut paperia. Rautatieläinen

8 Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole. Lomautusilmoituksen oheen työnantaja oli jo liittänyt muistilistan asioista, joita irtisanominen edellyttää. Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole. VR Track on luvannut lieventää työntekijöiden vaikeaa tilannetta järjestämällä heille ammatillista koulutusta ja auttamalla uuden työpaikan löytämisessä. Lomautusilmoituksen yhteydessä sain tietoa työpaikoista kirjallisesti, ja että olisin voinut käydä Imatralla 88 kilometrin päässä muutospoolin tiloissa. Terveys ja työpaikka menivät Lappeenrannassa työskenteli parhaimmillaan kolmisenkymmentä ratamiestä, joista jäljellä on enää kymmenkunta. Ratamiesten työt on pikkuhiljaa siirretty Destialle, joka tekee ne halvemmalla. Viime syksystä asti on viidakkorumpu laulanut, että pahaa on tulossa. Olemme laskeskelleet, että tänne jää jatkossa ehkä kaksi miestä ja esimies, joille riittää lumitöitä Kaukaan tehtaan radalla. Pitkänen näkee VR Trackin toiminnassa moraalittomuutta sen lomauttaessa VR:ää pitkään palvelleita viisikymppisiä. Yhtiö panee vanhat romut pois, ihan jo siksikin, ettei näillä työvuosilla tehdä töitä minimipalkalla. Pitkänen on ollut työelämässä 14-vuotiaasta lähtien. Koko aikuisuutensa, ja sittemmin hän on antanut myös terveytensä rautateille. Kun aloitin vuonna 1981, sanoivat, että tervetuloa varmaan taloon! Olen tehnyt VR:llä lähes kaikkea; aloitin junamiehenä, sitten olin autokuskina ja vuodesta 1995 lähtien ratamiehenä. Jäisillä kiskoilla ja sepelillä konttaamisen seurauksena lonkat ja polvet ovat sökönä. Ulkotöissä meni kolmesta neljään nappia kasisatasta Buranaa päivässä, Pitkänen listaa historiaansa. Pitkäsellä on ollut ulkotöissä isoja ongelmia kulumien kanssa, ja hän ehti siirtyä työskentelemään yhtiön Kouvolan toimipisteeseen radan kunnossapitoon liittyvällä Arttu-tietojärjestelmällä. Olin siellä vajaa vuoden ja olin juuri oppinut systeemin, mutta nyt Artun päivittämistä ei kuulemma enää riitä kenellekään. Ristiriitaiseksi kokeneen työntekijän lomautusyrityksen tekee sekin, että Pitkänen on juuri ollut työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa, josta on vielä yksi viikko jäljellä. Pitkäsen lomautus purettiin ja hän jatkaa sairauslomaansa huhtikuun loppuun asti, ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin päästäkseen jossain vaiheessa sairaseläkkeelle. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari 8 Rautatieläinen

9 Sairausajan palkka ja lomautus Liiton toimistoon on tullut useita kysymyksiä, miten sairausajan palkkaa maksetaan, jos sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja miten tilanteissa, jolloin sairausloma on alkanut lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen antamista. Lisäksi on kysytty, miten lomautus vaikuttaa vuosiloman pituuteen. Vastaus: Aikaprioriteettiperiaate Työoikeudessa näitä tilanteita, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, aikaprioriteettiperiaatteen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Lomautus ei siis tällaisessa tilanteessa katkaise työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työntekijä ei näin ollen ole lomautettuna vaan sen sijaan sairauslomalla. Lomautus alkaa vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Samoin menetellään koko sairausajan, jos työntekijän ennen lomautusilmoituksen antamista alkanut työkyvyttömyys on jatkunut saman sairauden perusteella yhdenjaksoisesti mutta useammalla kuin yhdellä lääkärintodistuksella. Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksen alkamiseen saakka. Lomautuksen alettua päättyy sairausajan palkan maksaminen ja myös sairausajan palkkajakson kuluminen keskeytyy. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, jatkuu keskeytyneen sairausajan palkan maksaminen jäljellä olevan sairausajan palkkajakson loppuun. Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen kuluessa, ei sairausajan palkkaa makseta lomautuksen aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, alkaa sairausajan palkan maksaminen ja sairausajan palkkajakson kuluminen. Vuosiloman kertyminen Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää. Työssäolon veroista aikaa on lomautusaika enintään 30 työpäivää kerrallaan. Työehtosopimuksen mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 :n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä. Koska työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja sairauslomalla, seuraa tästä, että lomautukseen ja sairauslomaan liittyvät työssäolon veroiset päivät eivät voi kulua päällekkäin. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, alkavat lomautus ja siitä kertyvät työssäolon veroiset päivät kulua vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Jari Kiviharju, lakimies Rautatieläinen

10 Venäjällä rautatie on valtio valtiossa 10 Rautatieläinen

11 Venäjällä valtion rautatieyhtiö RZD on maan ylivoimaisesti suurin työnantaja, jonka liikevaihto vastaa puolta Suomen valtion budjetista. Yli miljoonasta työntekijästään yhtiö pitää huolta kehdosta haudan partaalle. Rautatiet ovat aina yhdistäneet Suomea ja Venäjää. Oman rahan, postilaitoksen, tullin sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ohella juuri rautatiet on Suomen autonomian ajan monumenteista pysyvin senkin jälkeen, kun on oma raha on kadonnut ja tullit kerätään yhteiseen kassaan Brysseliin. Rautatieläinen

12 Yhteyden luontevuutta korostaa sekin, että keisarikunnan perintönä Suomella on sama raideleveys kuin Venäjällä, vaikka varsinaisesti maiden rautatieverkko yhdistettiin toisiinsa vasta ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna Venäjälle rautateillä on aina ollut suunnaton taloudellinen, poliittinen, strateginen, mutta myös sotilaallinen merkitys. Juuri kiskot ovat 150 vuoden ajan sitoneet suuren, 11 aikavyöhykettä käsittävän maan yhteen myös sen jälkeen, kun Suomi lähti imperiumista omille teilleen. Rautatiet ovat Venäjällä eräänlainen verenkiertojärjestelmä, joka on elinehto maan talouselämälle ja ihmisten liikkuvuudelle. Venäjän eurooppalaisista osista ei käytännössä ole kunnon tieyhteyksiä maan Aasian puoleisille alueille Siperiaan ja sen itäpuolelle Tyynenmeren rannalle. Lisäksi lentoyhteydet ovat kalliita eikä siivillä voi kuljettaa suuria tavaramääriä. Meritse Venäjän laidasta toiseen päästäkseen on puolestaan kierrettävä, koko eteläinen Aasian mantere. Rautateiden strategisesta ja sotilaallisesta merkityksestä kertoo sekin, että Venäjän armeijan merkittävän aselajin muodostavat erilliset rautatiejoukot, joihin kuuluu lähes sotilasta. Puolet Suomen valtion budjetista Isossa maassa myös rautateitä hoitaa jättimäinen yhtiö tai oikeastaan yritysimperiumi. Venäjän rautatiet RZD (Rossiiskie Zheleznodorogie) on Venäjän ylivoimaisesti suurin työnantaja, jolla on noin miljoona työntekijää. Myös liikenteen volyymit ovat maailman huippua. Henkilömatkustajia on vuosittain yli 1,1 miljardia. Erilaista tavaraa Venäjän kiskoilla puolestaan kulkee vuositasolla noin 1,3 miljardia tonnia. Vertailukohtana on VR:n volyymi, joka on alle 40 miljoonaa tonnia vuositasolla. Yhtiön jättimäinen, noin 25 miljardin euron liikevaihto vastaa puolta Suomen koko valtion budjetista. Yhtiön kalustoon kuuluu noin veturia sekä yli tavaravaunua. Matkustajavaunujakin on reilut Konserni jakaantuu kaikkiaan 17 alueelliseen rautatieyhtiöön, josta suomalaisille tutuimmaksi on tullut Lokakuun rautatiet. Se vastaa Luoteis-Venäjän liikenteestä Kuolan niemimaalla, Karjalassa, Pietarin ympäristössä, Novgorodissa ja Moskovassa. Kaikkiaan RZD:n katon alla toimii lähes eri yhtiötä ja 165 tytär- tai osakkuusyhtiötä, joiden verkko Suomesta aina Pohjois-Koreaan saakka. Kasvua nopeissa yhteyksissä Neuvostoliiton luhistumisen jälkeisinä vuosina RZD:n suurin haaste on ollut rapistuva rataverkko ja Venäjän koko kiskoliikenteen tuominen uudelle vuosituhannelle. Venäjän valtiojohdossa on ymmärretty, että toimiva, koko jättimäisen maan kattava liikennejärjestelmä on avaintekijä maan talouskasvulle. Siksi maan hallitus on käynnistänyt massiivisen investointiohjelman, jossa uusien kiskojen rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, muun ratainfrastruktuurin uusimiseen ja kalustohankintoihin on tarkoitus upottaa runsaat 330 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on rakentaa vähintään kilometriä uusia kiskoja sekä hankkia veturia, lähes miljoona tavaravaunua sekä noin matkustajavaunua. Venäjän rautateiden kunnianhimoinen, strateginen päämäärä on luoda Venäjän halki kulkeva liikennekäytävä, joka yhdistäisi Euroopan Aasian kasvaviin talouksiin. Lisäksi yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu Euroopan sekä Persianlahden ja Intian valtameren yhteen kytkevä pohjoisen ja etelän rautatiekäytävä. Lähivuosina RZD hakee kuitenkin kasvua nopeissa yhteyksissä Moskovasta maan eri osiin, mutta myös rajojen yli. Yhtiö laskee, että sillä on vuoteen 2015 mennessä noin kilometriä nopeita rautatiereittejä, jotka yhdistävät Moskovan Ukrainan ja Valko-Venäjän pääkaupunkeihin Kiovaan ja Minskiin. Lisäksi nopea yhteys on tarkoitus avata Moskovasta Sotshiin, jossa järjestetään olympialaiset vuonna Siksi on ymmärrettävää, että nopea junayhteys Sapsan Moskovan ja Pietarin välillä sekä Allegro-yhteys Pietarin ja Helsingin välillä ovat RZD:n keskeisiä strategisia hankkeita. Huolenpitoa kehdosta haudan partaalle Vaikka Venäjän rautatieyhtiö on kansainvälisillä markkinoilla toimiva globaali logistiikkajättiläinen, kantaa se ytimessään edelleen vanhoja neuvostoperinteitä. Siihen kuuluu muun muassa huolenpito henkilökunnasta kehdosta lähelle hautaa. RZD ylläpitää muun muassa esikouluja, kouluja, opistoja ja jopa omia yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, joissa kasvatetaan tulevia rautatieläispolvia. Lisäksi yhtiö myöntää työntekijöille vanhempainlomia sekä lapsilisiä ja äitiys- 12 Rautatieläinen

13 Vladimir Jakunin on Venäjän rautateiden ruhtinas Venäjällä valtion rautatieyhtiön RZD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin on mahtava herra, joka johtaa satojen tuhansien junavaunujen, noin tuhannen yhtiön ja yli miljoonan työntekijän muodostamaa yritysimperiumia. Jakunin nousi rautateiden ykkösmieheksi vuonna Taustaltaan hän on tiedustelumies, jonka sanotaan toimineen näissä tehtävissä muun muassa Neuvostoliiton YKlähetystössä 1980-luvun lopulla. Neuvostoliiton romahdettua Jakunin lähti mukaan liike-elämään, kunnes hänet 2000-luvun alkupuolella nostettiin varaliikenneministeriksi, RZhD:n varapääjohtajaksi ja siitä pääjohtajaksi. Julkisuudessa tästä rautateiden ruhtinaasta kaavailtiin aikanaan jopa presidentti Vladimir Putinin seuraajaa maan presidenttinä. Leningradista kotoisin olevaa Jakuninia pidetäänkin Putinin läheisenä liittolaisena ja Venäjää hallitsevan Pietarin piirin sisärenkaan jäsenenä. Jakunin kuuluu myös maan valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän johtoon, jonka ykkönen tosin ilman jäsenkirjaa on juuri Putin. Jakuninin luottoasemasta kertoo sekin, että hänellä on ollut eräänlainen puolueen ulkomaiden kassanhoitajan rooli. Virossa paljastettiin sopivasti juuri parlamenttivaalien alla että Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue oli pyytänyt 1,5 miljoonan euron suuruista raha-avustusta Venäjältä. Välikätenä järjestelyissä oli toiminut juuri Jakunin. Jakunin on julkisuudessa profiloitunut myös hartaana uskovaisena ja ortodoksisen kulttuurin edistäjänä. Hän johtaa vaurasta Pyhän Andreaksen säätiötä, joka on rahoittanut merkittävien venäläisten ikonien ja kirkkojen kunnostamista. Antero Eerola Venäjällä rautatiet ovat kuin verenkiertojärjestelmä, jota ilman ihmisten liikkuminen ja talouselämän toimiminen ei ole mahdollista. Maan eurooppalaisista osista Siperiaan ja Kauko-itään ei ole edes kunnon tieyhteyksiä. Rautatieläinen

14 Venäjän valtion rautatieyhtiöön kuuluu yli tytäryhtiötä. Sen kansainvälisten yhteistyöyritysten verkko ulottuu Suomesta Pohjois-Koreaan. VR panostaa lujasti itään päivärahoja. Myös yhtiöstä eläkkeelle jääneille työntekijöille maksetaan asuntojen lämmityskuluja, terveydenhoitoa ja sanatoriomatkoja. Yhtiö tukee myös työntekijöiden asumista joko antamalla perheille suoraan asuntoja, myöntämällä asuntolainoja tai maksamalla osan vapailta markkinoilta ostetuista asunnoista. Rautateillä on myös useita omia urheilujoukkueita, jotka kilpailevat kansallisella mestaruustasolla Venäjällä useassa eri urheilulajissa. Vaikka valtio omistaa yhtiön sataprosenttisesti, on Venäjän hallitus tehnyt selväksi, että se on valmis yksityistämään tuntuvan siivun yhtiöstä. Tarkoituksena on ennen muuta hankkia yhtiölle lisää pääomaa. Rautatieyhtiön määräysvallasta ei mikään hallitus itänaapurissa ole silti valmis luopumaan, sillä Venäjällä rautatiet ovat valtio valtiossa. Teksti: Antero Eerola Kuvat: Svetlana Holjavtshuk VR-konsernin keskeisiä tavoitteita lähivuosina on hakea uutta kasvua nimenomaan Venäjän liikenteessä. Yhtiö uskoo vahvasti lisääntyviin lukuihin paitsi henkilöliikenteen matkustajamäärissä, myös tavarakuljetuksissa. VR:n tärkein idän liikenteen valtti on viime vuoden puolella Helsingin ja Pietarin välillä liikennöinnin aloittanut nopea Allegro-juna. VR:n usko Allegroon näkyy junayhteyden voimakkaana ja näkyvänä markkinointina julkisuudessa. Pietaria mainostetaankin nyt matkakohteena massiivisemmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Allegron omistaa VR:n ja Venäjän valtion rautatieyhtiön RZhD:n yhteisyritys Karelian Trains.. VR:ssä sanotaankin, että konsernin tavoite on laajamittainen kumppanuus RZhD:n kanssa, josta Allegro on vain yksi esimerkki. Isoja yhteistyöhankkeita on myös tavaraliikenteessä ja logistiikkapalveluissa. Suomalaiset ovat perustaneet RZhD:n tavarakuljetuksia hoitavan tytäryhtiön Freight One Companyn kanssa yhteisyrityksen, jonka perusajatus on hakea lisää volyymia Suomen ja Venäjän välillä kiskoilla kulkevaan tavaraliikenteeseen. VR:n kiinnostus ulottuu kuitenkin koko logistiikkaketjuun. Tästä osoituksena on, että konserniin kuuluva Transpoint International on ostanut itänaapurissa logistiikka-, maantiekuljetus- ja jakelupalveluja tarjoavan Avain-Trans Oy:n. Suomalais-venäläisiin yhteisyrityksiin kuuluu myös ContainerTrans Scandinavia, jonka toimialaan kuuluu konttikuljetusten myynti ja markkinointi. Lisäksi VR:llä ja RZhD:llä on yhteisiä logistiikkakeskushankkeita Pietarissa ja Moskovassa. VR:ssä myönnetäänkin suora suhde yhtiön menestyksen ja Venäjän välillä. Sama raideleveys on yhdistänyt jo 150 vuoden ajan. Antero Eerola 14 Rautatieläinen

15 Jaaei Rautatieliikenteen tulevaisuus Itsekin rautateillä työskennelleenä 35 vuotta, näin VR:n kehityksen 70-luvun alkupuolelta 2000-luvulle valtakunnan merkittävimmäksi kuljetusyhtiöksi. Se kehittyi moderniksi kuljetusyhtiöksi henkilöstön ja johdon yhteistyöllä. VR:ää kehitettiin yhdessä ja sen tuloksista saatiin kansalaisilta hyvää palautetta. Myös henkilökunta sai ansaitsemansa palkkion työstään. Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. Tuottavuus heikkenee, mikä johtuu toimenpiteistä joilla heikennetään työskentelyturvallisuutta, työmotivaatiota ja kalustovarmuutta. Lomautukset ja irtisanomiset ovat nykypäivää myös VR:llä. Tämä ei ole valtion yhtiölle työttömyyden kasvun aikaan parasta mahdollista PR:ää. Henkilöliikenteen kilpailutusta varten hallitus vie eteenpäin lainsäädäntöä, jolla pakotetaan VR:n hallussa olevaa huoltotoimintaa vuokrattavaksi myös muiden operaattoreiden käyttöön. Rautatielain muutoksella VR pakotetaan vuokraamaan jo ennestään tiukalla olevaa huoltoaikaa myös muille operaattoreille. Tavaraliikenteen kilpailu on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kilpailijoita ei VR:lle ole tullut, mikä osoittaa, ettei rautatieliikennettä harjoittavaksi operaattoriksi ole kovin helppoa tulla. Turvallisuustodistuksen saaminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Mistä otat koulutetun henkilökunnan ja kaluston? Kysymys on merkittävistä investoinneista. Tavarankuljetuksen osalta kiinnostavimmat kohteet ovat malmijunat, terästehtaiden tuotteet sekä raakapuu ja prosessiteollisuuden tuotteet. Henkilöliikenteen osalta halutuimpia on Helsingin lähiliikenne ja suurten keskusten väliset linjat. Kiinnostus johtuu suoraan niiden kannattavuudesta. Kyseiset junat ovat tuottavia osia. Kilpailun kerman kuorijat pyrkisivät saamaan parhaat päältä kilpailutuksen kautta ja harvaan asuttujen seutujen tavarankuljetuk- set kuin myös henkilöliikenne jäisi VR:n hoidettavaksi. Eikä se olisi mahdollista ilman verorahoitussubventiota. Tämä olisi todella kallis ratkaisu veronmaksajille. Ratojen kunnossapitoon on lisättävä rahoitusta ja investoinnit toteutettava nopealla aikataululla. Se on veronmaksajien kannalta edullisinta ja tehokkainta rahan käyttöä. Rautatieliikenteen pitää olla tulevaisuuden kehittyvä ja kannatettava liikennemuoto sen vähäpäästöisyydestä johtuen. Ratoihin olisi panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt on edesmenneen parinkymmenen vuoden aikana tehty. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan 1000 miljoonaa euroa. Kunnossapitomäärärahojen tasoa on nostettava ja investoinnit hoidettava riittävällä kertarahoituspäätöksellä. SDP on esittänyt viimevuosien budjetteihin investointimäärärahojen korotuksia esim. Seinäjoki- Oulun ratavälin korjaamiseen ja osin uuden kaksoisraiteen rakentamiseen. Hallituksen nuiva suhtautuminen rautateiden korjausinvestointiin on käsittämätöntä rautatieliikenteen kehityksen jarruttamista. Hallituspuolueiden edustajat ovat täysistunnon puheenvuo- Päätoimittaja, tiedotussihteeri ja kuntapäättäjä Vasenta raidetta eteenpäin kohti oikeudenmukaisempaa Suomea! Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. roissa tukeneet SDP:n esityksiä, mutta kun määrärahoista on eduskunnassa äänestetty, hallituspuolueiden edustajilta ei ole kuitenkaan tukea tullut. Pohjois-Suomen tulevaisuuden kaivoshankkeet tarvitsevat toimivat rautatieyhteydet. Rautatieinvestoinneilla on suuri merkitys työllistämiseen ja tehokkaaseen ympäristöystävälliseen liikenteeseen. Raimo Piirainen kansanedustaja/sd, Oulu Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Pääluottamusmiehiä lähikuvassa VR on uusinut organisaatiotaan, mikä aiheuttaa muutoksia myös liiton edunvalvontaorganisaatioon. Rautatieläisten Liitto ja VR ovat sopineet uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka uskotaan vastaavaan paremmin edunvalvonnan haasteisiin ja VR:n organisaatiomuutokseen. VR-yhtymä on jakanut toimintansa divisiooniin ja päätoimiset pääluottamusmiehet ovat uudessa järjestelmässä divisioonan pääluottamusmiehiä ja VR Track Oy:n osalta liiketoimintaluottamusmiehiä. Hallituksen ja valtuuston päättämä uusi edunvalvonnan toimintamalli ja liiton käytännön edunvalvonta rakentuvat tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin uuden luottamusmiesjärjestelmän varaan. Tässä ajattelussa oleellista on, että ongelmiin käytännön työtehtävissä tartutaan mahdollisimman ajoissa ja paikallisella tasolla. Rautatieläisten Liiton toimistosta saa tarvittaessa edelleen edunvalvonta-apua työehtosihteereiltä ja lakimieheltä. Tässä jutussa esitellään uuden organisaation mukaisesti VR-Yhtymän divisioonien pääluottamusmiehet ja VR Trackin liiketoimintaluottamusmiehet. Kaikille on esitetty samansisältöiset kysymykset. ARTO KUKKONEN Konsernin pääluottamusmies p Konsernipääluottamusmies edustaa kaikkia Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä toimivia työntekijöitä. Konsernipääluottamusmiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa osallistua divisioonakohtaisiin neuvotteluihin, esim. divisioonan pääluottamusmiehen ollessa estyneenä. Tehtäviin kuuluu myös olla erinäisissä liiton nimeämissä työryhmissä mukana. Kauttani kulkee myös yhteistoimintalain mukaiset ytkokouskutsut. Tehtävänäni on seurata kaikkia sopimusalamme asioita ja tarvittaessa osallistua niiden toimintaan. 2. Toimin Etelä-Suomen alueen liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmiehenä. 3. Uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäänajo ja toimintamuotojen selkeyttäminen kaikilla luottamusmiesorganisaation tasoilla. Kysymykset 1. Mitkä ovat työtehtäväsi ko. luottamusmiesasemassasi? 2. Mitä teit ennen nykyistä pestiäsi? 3. Mikä on tämän hetken tärkein asia edunvalvonnassa konsernin pääluottamusmiehen näkökulmasta? 4. Mitä teet asian eteen? 5. Sana on vapaa. SAKARI OJALA Varikot ja konepajat divisioonan pääluottamusmies p Konepajalla eri tehtävissä ja samalla pääluottamusmiehen tehtävät. 3. Tärkein asia edunvalvonnassa on Dynamo- hankkeen haasteisiin vastaaminen. 4. Pyrin yksiköiden pääluottamusmiehiä ja eri asiantuntijoita käyttäen hoitamaan asiat tehokkaasti. 16 Rautatieläinen

17 Edunvalvonta ERKKI TAATILA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies p Uusi luottamusmiesjärjestelmä hakee varmaan vielä paikkaansa, mutta nyt ollaan yhdessä Takalan Eskon kanssa osallistuttu muutosohjelman tuomiin haasteisiin. Ratapihoille suunnitellut uudet tekniset ratkaisut esim. robottiveturit, RFID jarjestelmien käyttöönotto tulevat vähentämään työpaikkojamme. Myös vuorotaulusuunnitelun keskittyminen Helsinkiin ja samalla VIP-järjestelmän käyttöönotto työllistävät paljon. Näiden asioiden keskittäminen tekee asioiden hoitamisen entistä vaikeammaksi. Pääluottamusmiehet osallistuvat myös yt-neuvotteluihin ja mahdollisesti tes-neuvotteluihin. 2. Olin Länsi-Suomen aluepääluottamusmies. 3. Junatoimistotöiden keskittäminen yhä harvempiin paikkoihin on suurin haaste tällä hetkellä. Tärkeimpänä näen turvata jäsentemme työpaikkoja ja että vältyttäisiin irtisanomisilta. Työnantajalta tarvitaan joustoa eikä jääräpäistä toimintojen karsimista. Kuljetusvirtojen kasvaessa on pelkona, että ollaan ohennettu oma toiminta niin huonoksi, että kuljetukset hoitaa joku muu. Näitä samoja ongelmia on myös muiden rautatiejärjestöjen keskuudessa, joten entistä tiiviimpää yhteistyötä tulisi liittojen harjoittaa. 4. Vanha sanonta on, että kun lyödä ei saa eikä puhe auta, niin jäljelle jää osallistuminen liiton ja työnantajan työryhmiin ja liittomme näkemysten esille tuominen. Myös divisioonien pääluottamusmiehet pitävät tapaamisia ja yhteyttä säännöllisesti. 5. Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät. Nykyinen porvarihallitus on ohjannut omistajaohjauksellaan VR:n sivuraiteelle kuljetuksissa ja ratakunnossapidossa. Nyt meillä on mahdollisuus olla valitsemassa omaa työnantajaa. Tällaista mahdollisuutta ei monella työtekijällä ole, joten kaikki äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa. ESKO TAKALA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies p Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies valvoo ja edistää jäsenistön etuja 14 pääluottamusmiehen kanssa yhteistyössä Rautatieläisten Liiton ja työehtosihteeri Hannu Mattilan kanssa sekä neuvottelee jatkuvan neuvottelun periaatteella työnantajan kanssa. 2. Toimin Itä-Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. VR:n muutosohjelman mukaisten ytneuvottelujen toteutumisen valvonta sekä uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäistäminen ja viestittäminen niin työnantajalle kuin omillekin. 4. Teen kaikkeni. 5. Vaikka VR työnantajana muuttuu, meillä on vielä paljon hyviä asioita ja etuja, joita kannattaa joskus miettiä. TIMO JELEKÄINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies p Edustan lähiliikenteessä työskenteleviä Rautatieläisten Liiton jäseniä. 2. Olin konduktööri ja liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmies. 3. Pidän tärkeimpinä edunvalvonnan asioina valmistautumista kilpailuttamiseen, uusitun henkilöstön käytön ongelmia, työssä jaksamista ankarien talvien vuoksi, vuorotaulujen kehittämistä, luottamushenkilöiden kouluttamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 4. Parhaiten haasteisiin vastataan ennakoivalla työllä, jatkuvilla neuvotteluilla, tietojen keräämisellä, valmistautumisella seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin. 5. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n mahdollisuuksien hyödyntäminen edunvalvonnassa on erittäin tärkeää. Rautatieläinen

18 Edunvalvonta VR Track Oy PENTTI SUHONEN Yhtiöluottamusmies p TIMO TUKIAINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies p Edustan kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä matkustajaliikennedivisioonassa. Osallistun konsernin pääkonttorilla järjestettäviin neuvottelu- ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko divisioonan henkilöstön edustusta. 2. Olin palkkaliite 1:n Pohjois Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. Henkilöstönkäytön keskittyminen Helsinkiin, Vip-järjestelmä. Uuden luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden varmistaminen. 4. Jatkuvan neuvottelun periaatteella. Pulmatilanteissa ota aina ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen! 1. Edustan kaikkia rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 piirissä olevia VR Trackin työntekijöitä asioissa, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä eri liiketoimintayksiköissä. Koordinoin eri liiketoimintojen edunvalvontaa säännöllisillä liiketoimintaluottamusmiesten tapaamisilla, jolloin saadaan yhtenäinen toimintamallipohja kaikkiin liiketoimintayksiköihin. 2. Olen ollut aiemmin, lähtien, Sähköasennuskeskuksen pääluottamusmiehenä. 3. Tärkeintä on pyrkiä löytämään ne keinot, joilla turvataan meidän ja yrityksen menestyminen kiristyvässä kilpailussa. Pitää kuitenkin noudattaa voimassa ole- RAIMO SALOW Liiketoimintaluottamusmies Radan rakentaminen p Sovin ja neuvottelen liiketoimintaan liittyvissä asioissa. 2. Toimin aiemmin aluepääluottamusmiehenä VR Radan Pohjois-Suomen alueella. 3. Tärkeintä on valvoa TES:n noudattamista rakennustyömailla. HANNU HÄMÄLÄINEN Liiketoimintaluottamusmies Materiaalit p via lakeja ja työehtosopimuksia eikä lähteä huutokauppalinjalle. 4. Tärkeää on yhteydenotot työnantajan edustajiin (asiaa on jo alustavasti käynnistelty ) ja yhteisten näkemysten löytäminen, miten toiminta saadaan kannattavaksi ja menestymisen myötä saadaan kannustinjärjestelmät käyttöön. 4. Kierrän työmailla ja seuraan sopimusten noudattamista yhdessä luottamusmiesten kanssa. 5. Tämän hetken VR Trackin tilanteen vuoksi on tärkeää valvoa työntekijöiden jaksamista ja tasapuolista kohtelua. 1. Edunvalvonta 2. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies 3. Saada aikaiseksi toimiva luottamusmiesverkosto. 4. Yhteistyöllä liiton neuvottelijoiden kanssa sekä keskustelemalla työnantajan kanssa. 18 Rautatieläinen

19 Edunvalvonta JARMO NYBERG Kunnossapito p Toimin VR Track kunnossapidon liiketoiminnan valtakunnallisena luottamusmiehenä. 2. Toimin Oy VR Rata Ab Etelä-Suomi aluepääluottamusmiehenä vuodesta 2002 ja sitä ennen pääluottamusmiehenä samalla alueella vuodesta Tätä ennen olin Ratapiirin konekorjaamolla asentajana vuodesta ja sen jälkeen tukemiskoneilla. 3. Toimia työntekijöiden ja työnantajan välisten paikallisen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitämisen ja kehittämisen eteen. Työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamisessa, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. 4. Pyrin toimimaan avoimesti ja yhteistyökykyisesti huomioiden kaikki osapuolet. PERTTI VARPENIUS Liiketoimintaluottamusmies Maa- ja sillanrakentamisen ja kansainvälisten toimintojen ja suunnittelun sekä pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset p Liiketoimintasektorit ovat osin "uutta aluevaltausta". Maa- ja sillanrakentamisen sektorilla on eri työehtosopimukset käytössä, joten yleissitova työehtosopimuksemme ei siellä päde. Paitsi tietysti suunnittelun osalta mittausalan ammattilaisten keskuudessa. Myös kansainväliset projektit kulkevat työehtosopimuksemme ja keskinäisten sopimusten puitteissa pääsääntöisesti. Eli ajan jäsenistön etuja ja tavoitteita. 2. Rehellisiin ratahommiin tulin VR:n 2. ratapiiriin vuonna Edunvalvontatyö alkoi Kouvolan Rata-alueen varapääluottamusmiehenä vuonna 1998 ja myöhemmin työsuojeluvaltuutettuna vuosina täällä Itä-Suomessa. Aluepääluottamusmieheksi minut valittiin vuodesta 2006 alkaen. 3. Uudet ja vanhat edunvalvonnalliset asiat kulkevat rinnakkain ainakin tämän vuoden loppuun asti. Nyt jäsenistö kyselee paljon VR Trackin massalomautusten käänteistä ja vaikutuksista. Lomautukset sekä tulevat irtisanomiset ovat rata-ammattilaisten lähihistorian raskain murrosvaihe sekä sietämätön ja ahdistava elämänkokemus. 4. Pyyteetöntä työtä ja tiedottamista jäsenistön asioiden eteenpäin viemiseksi unohtamatta jäsenistöä ja niitä ihmisiä, jotka ovat minulle antaneet valtakirjan toimia luottamus- ja edusmiehenä. Haluan toimia luottamuksen arvoisesti. 5. Pohdin, miten edunvalvontakoneisto saataisiin toimimaan vieläkin paremmin. Luottamusmiesten pitää ottaa merkittävästi enemmin vastuuta edunvalvontatyöstämme ja myös kehittämällä työelämää niin, että meillä duunareilla olisi töitä vielä tulevinakin vuosikymmeninä ratamaailmassa. Olemme jäsenistöä varten, kuulolla ja läsnä. Näkisin tärkeänä myös sen, että jätetään tuleville sukupolville hyvä ja kunniakas edunvalvonnan perintö! Corenet Oy:n pääluottamusmiehet s-posti Etelä-Suomi TOMI SUOJANEN p varamies Markku Lähdeniemi Pohjois-Suomi PASI TOLONEN p varamies Esa Mikkonen Itä-Suomi MATTI RÄMÄ p varamies Pertti Raatikainen Länsi-Suomi JORMA WALLENIUS p varamies Esko Ritala Yhteistyö on voimaa. Liiton jäsenenä et ole yksin. Rautatieläinen

20 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli Tumma talo törröttää radan varressa Helsingin Linnunlaulun kallioleikkausta vasten. Sisällä talossa monitorit vilkkuvat. Punaiset ja vihreät pisteet liikkuvat linjoja pitkin kuvaten junien kulkua raiteilla. Täältä Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta kauko-ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä, mutta keskuksen ohjaava käsi ulottuu Helsingin ratapihan raiteista aina Turun Kupittaalle asti ja laiturinäyttöjen tiedotukseen. Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Opas tusliikenteenohjaaja Ari Uu sitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta. 20 Rautatieläinen

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry Edunvalvontaryhmän kokous Muistio Aika 14.05 2013, alkaen klo 10.00 Paikka paikalla Jhl Auditoria Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo. sihteeri Nyberg Jarmo

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautateiden verkkoselostus 2018 Verkkoselostus 1 (5) Haminan terminaali Rautateiden verkkoselostus 2018 Neste Oyj, Haminan terminaali Verkkoselostus 2 (5) Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Oikeudellinen merkitys... 3 1.2 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset

Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus Kyselytutkimus elo-syyskuu Tärkeimmät löydökset Terveydenhuollon arvot ja tulevaisuus 2020 Kyselytutkimus elo-syyskuu 2012 Tärkeimmät löydökset Tutkimuksen taustaa Success Clinic Oy ja Tervemedia Oy toteuttivat 13.8.- 18.9.2012 kyselytutkimuksen suomalaisen

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Tavarajunan kahden vaunun suistuminen Riihimäen tavararatapihalla 28.1.2016

Tavarajunan kahden vaunun suistuminen Riihimäen tavararatapihalla 28.1.2016 Tavarajunan kahden vaunun suistuminen Riihimäen tavararatapihalla 28.1.2016 Raportti alustavasta tutkinnasta: R2016-E1 ALKUSANAT Raportissa on kuvattu lyhyesti onnettomuuteen johtaneet tapahtumat sekä

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella

Päivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta

HE 181/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatielain 4 ja 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaantulosta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa!

Jäsenmaksu vuonna 2016 on vain 1,45 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa! Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 34 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot