NRO Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat. lisää rahaa raiteille. s.24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2 2011. Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat. lisää rahaa raiteille. s.24"

Transkriptio

1 NRO Raideliikenteen eduskuntavaaliehdokkaat vaativat lisää rahaa raiteille. s.24 Helsingin liikenteenohjauskeskus on pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen hermokeskus s.21

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia 9 Pykälässä 10 RZD työllistää yli miljoona venäläistä 15 JaaEi 16 Edunvalvonta 20 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli 24 Raiteilta Arkadianmäelle 27 Sovitaan yhdessä 28 Vapaa-aika 29 Osastot toimivat 31 Tapahtumat 32 Ristikko SIRPA PALOKARI Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 VR Trackin lomautuksissa pelisäännöt hukassa? s. 7 SVETLANA HOLJAVTSHUK Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Suuri ja mahtava Venäjän rautatiet s Rautatieläinen

3 Rahaa raiteille Elämme jännittäviä aikoja. Puolentoista viikon päästä ratkeaa vaaliuurnilla Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Rautatieläisille ei ole yhdentekevää, kuka eduskunnassa päättää muun muassa liikennepolitiikasta. Rautatieläiset toimivat työn ja ympäristön puolesta. Nämä teemat on nostettu keskeisiksi asioiksi myös Rautatieläisten Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin vuosille Työstä ja ympäristöstä pidetään parhaiten huolta riittävällä ratarahoituksella. Raideliikenne on maaliikenteen kuljetusmuodoista puhtain, ja se on myös hyvää aluepolitiikkaa, koska se ylläpitää työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Myös kansalaiset arvostavat raideliikennettä ja olisivat valmiita satsaamaan siihen enemmän. Kaikki siis oikealla tolalla rautateillä? No, ei sinnepäinkään, sillä arvostusta tarvitaan huomattavasti enemmän myös Arkadianmäeltä. Ratarahoitukseen ja siis pelkästään ratojen peruskunnossapitoon budjetoidaan vuosittain 100 miljoonaa euroa liian vähän eikä tulevaisuus näytä sen ruusuisemmalta. Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2015, eikä siinäkään ole luvassa hyvää rautateille. Rautateiden tulevaisuus onkin kiinni seuraavasta eduskunnasta, hallituksesta ja siitä, mitä rautateistä hallitusohjelmaan kirjataan. Seuraavan hallituksen tärkeimpiä liikennepolitiikan tehtäviä on laatia uusi liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, ja sen tulee ottaa raideliikenteen haasteet vakavasti. Selonteon yhtenä painopisteenä tulee olla junaliikenteen kasvattaminen Suomessa. Liitossa ollaan huolissaan myös VR Trackin tilanteesta, koska alkaa näyttää siltä, että VR Trackin organisaatio on organisaatiomuutoksesta huolimatta jäämässä edelleen raskaaksi. Työn tehokkuutta ei voidakaan lisätä tiukentamalla vain käytännön ratatyöntekijöiden työtä. Raskaalla organisaatiorakenteella ratakunnossapidon kilpailussa pärjääminen voi olla vaikeaa. Organisaatiomuutoksen TYÖN JA YMPÄRISTÖN PUOLESTA RAIDEAMMATTILAISTEN YHTEISJÄRJESTÖ JHL:N HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL onnistuminen saattaa lisäksi olla kohtalonkysymys koko VR Trackille: mikä on VR Trackin asema jatkossa osana VR:ää, jos muutoksessa on epäonnistuttu? Maarit Uusikumpu päätoimittaja KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsenasiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myöntää liiton hallitus. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun ottamatta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et saa palkkatuloa. Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on peritty palkasta. Jäsenrekisterin puhelin arkisin klo Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on jasenpalaute@rautl.fi Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Suomalaiset Gallup-kyselyn mukaan: Julkista arvostetaan MAARIT UUSIKUMPU Yli 80 prosenttia suomalaisista arvioi, että hyvät julkiset palvelut ovat paras keino hillitä ihmisten eriarvoistumista. Näkemys on vahva kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä ympäri Suomen, puoluekannasta riippumatta. Tulos ilmenee JHL:n teettämästä kyselystä, johon osallistui vastaajaa. Vastaajilta pyydettiin kannanottoa väitteeseen Panostaminen laadukkaisiin julkisiin palveluihin on paras tapa hillitä ihmisten eriarvoistumista Suomessa. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 28 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 53 prosenttia eli yhteensä 81 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli 12 prosenttia ja 7 prosenttia ei osannut ottaa väitteeseen kantaa. Ikäryhmittäin usko hyvien julkisten palvelujen eriarvoistumista hillitsevään vaikutukseen on voimakkain vanhimmissa ryhmissä. Epäröivien osuus kasvaa sitä mukaa mitä nuorimmista ikäluokista on kysymys. Kaikkien puolueiden kannattajista selkeä enemmistö tuki väitettä. Perussuomalaisten kannattajista väitteen sisältämän ajatuksen jakoi 74 prosenttia, keskustan 79 prosenttia, kokoomuksen 82 prosenttia, vihreiden 85 prosenttia, SDP:n 90 prosenttia ja vasemmistoliiton 99 prosenttia. Kyselyssä esitettiin myös väite On tärkeämpää turvata vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut kuin laskea veroja. Suuri enemmistö vastaajista eli 81 prosenttia kannatti tätäkin ajatusta. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 36 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 45 prosenttia. Täysin eri mieltä oli vain 3 prosenttia. Yrittäjistäkin vain noin joka neljäs laskisi mieluummin veroja kuin turvaisi nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Enemmistö kansalaisista pitää julkisten palvelujen turvaamista veronalennuksia tärkeämpänä. Ylivoimainen enemmistö myös kaikkien puolueiden kannattajista arvottaa vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut verojen alentamista tärkeämmäksi. Nokian Siuron junaonnettomuuden syynä paikantamisongelmat Mäntyluotoon matkalla ollutta tavarajunaa avustamaan tullut toinen juna törmäsi avustettavan junan perään Nokialla Siuron ja Suoniemen välillä aamuyöstä. Avustamaan tulleen junan veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Törmänneen junan kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella veturinkuljettaja oli aloittanut hätäjarrutuksen joitakin sekunteja ennen törmäystä 46 km/h nopeudesta. Törmäyshetkellä junan nopeus oli km/h. Törmänneen junan suurin sallittu nopeus oli 50 km/h. Tutkinnassa on nyt selvinnyt muun muassa, että edellä menevän junan veturiin tuli kello 2.50 tekninen ongelma, jonka seurauksena juna pysähtyi. Kuljettaja ilmoitti asiasta liikenteenohjaajalle ja yritti sen jälkeen selvittää vian ja saada junaa uudelleen liikkeelle. Hän saikin seuraavan puolen tunnin aikana junan liikkumaan ryömintävauhdilla yhteensä noin 890 metriä. Junan pysähdyttyä lopulli sesti kuljettaja ilmoitti siitä junasuorittajalle ja he totesivat yhdessä, että tarvitaan joku avustamaan juna Suoniemen sivuraiteelle. Tutkijoiden käytössä olleen materiaalin perusteella on todettu, että pysähtyneen junan paikantamisessa oli ongelmia. Avustamaan tulleen junan kuljettaja lähestyi avustettavaa junaa virheellisen paikkatiedon perusteella. Tutkintalautakunta selvittää paikantamisongelmien syitä. Tutkintaan liittyvässä rekonstruktiokoeajossa todettiin, että paikallaan olleen junan perä näkyi lähestyvään veturiin vasta noin 130 metrin etäisyydeltä. Kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella törmännyt juna ehti jarruttaa ennen törmäystä jonkin verran alle sata metriä. Tästä voidaan päätellä, että veturinkuljettaja on aloittanut jarrutuksen välittömästi havaittuaan pysähtyneen junan perän. Onnettomuustutkintakeskus nimitti tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtava tutkija Esko Värttiö ja jäseniksi Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijat, psykologian tohtori Mika Hatakka, koulutuspäällikkö Timo Kivelä ja veturinkuljettaja Usko Lehtinen. Tutkintalautakunta jatkaa työtään ja tutkintaselostus valmistuu vuoden kuluessa. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu SAK:n tavoite: Joustavat perhevapaat Perhevapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä jätti maaliskuussa raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Ratkaisut perhevapaiden uudistamisesta jäävät hallitusneuvotteluihin. SAK:n edustaja työryhmässä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto toivoo, että perhevapaissa valitaan ratkaisu, joka palvelisi tasapuolisesti erilaisia perheitä. Paljon julkisuudessa esillä ollut malli kohtelisi erilaisissa työsuhteissa olevia epätasa-arvoisesti, sillä pätkä- ja silpputöissä työskentelevät eivät pystyisi hyödyntämään vapaita täysmittaisesti. Järjestely toimisi ehkä perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa, vakinaisissa työsuhteissa. Vakituisessa työsuhteessa olevat pitäisivät vanhempainvapaata maksimimäärän ja muut sen verran kuin pystyisivät, Veirto pelkää. Veirton mukaan etenkin isävapaa jää monilta nykymallissakin käyttämättä. Äidit jäävät kotiin, koska jopa puolella heistä ei ylipäätään ole työpaikkaa, johon palata. Kuitenkin järjestelmän maksaisivat kaikki yhdessä. Helposti käy niin, että pienituloiset pätkätyöläiset joutuvat parempiosaisten perhevapaiden maksumiehiksi. Veirton mielestä työryhmän esittämistä malleista Väestöliiton kehittämä joustomalli vastaa hyvin SAK:n tavoitteita. Siinä isän osuus pitenee nykyisestä ja vapaan voi käyttää koska tahansa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti. Joustavampi malli tarjoaisi isille paremman mahdollisuuden lasten kanssa kotiin jäämiseen ja toisi samalla isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi, Veirto kuvailee. Perhevapaaryhmä esitti uudistusmallien lisäksi osittaisen hoitorahan korotusta ja laajentamista. Erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ryhmä lisäisi parannuksilla, jotka hyödyttäisivät muun muassa adoptiovanhempia, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, yksinhuoltajia, opiskelijoita, sijaisperheitä ja monikkoperheitä. Joustavampi malli toisi isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi. ISTOCKPHOTO Rautatieläinen

6 Painavasana Liitto olemme me kaikki Liitto ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. Liiton luottamusmiesjärjestelmä on kokenut melkoisen uudistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden puolella saatiin kasaan palkkaliitteiden 1 ja 2 luottamusmiesvalinnat. Tätä kirjoitettaessa valmiina alkavat olla myös VR Trackin valinnat. Kesken on vielä työsuojelujärjestelmä, joka toivottavasti saadaan neuvoteltua kuntoon sekä valinnat tehtyä kuluvan kevään aikana. Uusi luottamusmiesjärjestelmä kehittää liiton ja tulevan Raideammattilaisten yhteisjärjestön edunvalvontaa. Se myös antaa vastuuta sinne, missä ongelmat tunnetaan parhaiten. Ongelmat ja erimielisyydet on saatava kiinni mahdollisimman varhain ja pyrittävä ratkaisemaan ensin työpaikkatasolla: työntekijän ja työnantajan, sitten työnantajan ja työpisteluottamusmiehen ja lopulta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Mikäli asia ei muutoin ratkea, siirtyy ratkaisun hakeminen divisioonatasolle. Silloin neuvotteluosapuolina ovat kunkin divisioonan divisioonapääluottamusmiehet ja heidän vastapuolenaan divisioonan henkilöstöhallinto. Viimeinen toimija divisioonatasolla on siis ao. divisioonapääluottamusmies. Liiton roolina on astua kuvaan siinä vaiheessa, kun yllä mainittu neuvottelujärjestys on kuljettu loppuun saakka. Kun asia tulevaisuudessa siirtyy liittotasolle, se myös todellisuudessa merkitsee sitä, että jatkossa toimimme, kuten ammattiliitot yleensä. Tällöin neuvotteluosapuolina ovat työntekijä- ja työnantajaliitot. Käytännössä, mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan, siirtyy ratkaisu työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tärkeää on, että erimielisyydet dokumentoidaan kunnolla joka tasolla muun muassa tehdään erimielisyysmuistiot. Oikeusavut pyydetään vuoden 2012 alusta suoraan JHL:n oikeudelliselta osastolta, jolla työskentelee kymmenkunta lakimiestä päätoimisesti oikeusasioiden parissa. Tulevaisuudessa kunkin divisioonan sisällä divisioonanvetäjät kutsuvat säännöllisesti kokoon omat pääluottamusmiehensä ongelmien tunnistamista, niiden ratkaisua ja tiedonkulkua varten. Matkustajaliikenteen, tavaraliikenteen, kunnossapidon ja radan pääluottamusmiehet siis kokoontuvat jatkossa omiin ja myös yhteisiin kokouksiinsa osana liiton hallituksen päättämää edunvalvontaketjua. Näistä kokouksista muodostuu tulevaisuudessa myös yhteisjärjestön hallituksen ja sen valtuuston valmisteluelin. Muutoksella vastataan siihen, että paras asiantuntemus on kerätty ongelmien ratkaisemiseksi. Liitto ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan osastojen aktiivit. Raideammattilaisten yhteisjärjestö on enemmän kuin VR-työnantajan sisällä työskentelevä vanha Rautatieläisten Liitto. Yhteisjärjestöön ovat jo tehneet liittymispäätöksen metro- ja raitiotieliikenteen työntekijät, jotka tulevat muodostamaan vajaat 15 % järjestön jäsenkunnasta. JHL:n jäsenkunta tuottaa yhdistymisen seurauksena noin 75 % koko Etelä-Suomen matkoista. Yhteenvetona voi todeta, että siinä, missä VR-maailmassa luottamusmiesjärjestelmä ottaa edunvalvonnassa merkittävämmän rooli, muodostuu yhteisjärjestöstä koko raideliikenteen kysymyksiä esiin tuova edunvalvoja. Meillä on paitsi annettavaa, niin myös opittavaa. Liiton hallitus on asettanut kolme työryhmää valmistelemaan syysvaltuustolle linjauksia: HSL (Helsingin seudun liikenne) -työryhmän, teollisuuden rajapintoja kartoittavan työryhmän ja radanrakentamisen tulevaisuutta selvittävän ryhmän. Tätä yhtenäisyyttä ja edunvalvonnan nykyistä laajempaa leveyttä tarvitaan, kun käydään meneillään olevia lukuisia yt-neuvotteluita. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia VR Track Oy pani kolmekymmentä vuotta VR:ää palvelleen Harri Pitkäsen pakkolomalle sairauslomalta. Yhtiö joutui kuitenkin perumaan työehtosopimuksen vastaisen lomautuksen. Harri Pitkänen hämmästyi, kun sai VR Trackilta tiedon lomautuksesta kesken sairausloman. Radanrakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR Track Oy on vuoden vaihteen jälkeen lomauttanut nelisenkymmentä työntekijää. Kaikkiaan tarkoitus on lomauttaa enintään 125 työntekijää toistaiseksi ja määräaikaisesti 255 työntekijää. Lomautusten syyksi yhtiö sanoo vähentyneen ratojen rakentamisen ja kiristyneet kunnossapitomarkkinat. Lappeenrannassa vaihteenkorjaajana työskentelevä Harri Pitkänen tiesi, että työnantajalla on menossa henkilöstön siivous, mutta yllätys oli silti suuri, kun työnantajan edustaja soitti hänelle helmikuun puolivälissä, kesken joulukuussa alkaneen sairausloman ja ilmoitti puolen vuoden lomautuksesta. VR Trackin Itä-Suomen liiketoimintaluottamusmies Pertti Varpenius ryhtyi selvittämään lomautusta, ja maaliskuun lopussa yhtiö ilmoitti, että lomautus puretaan. Varpeniuksella on selvitettävänä myös kaksi muuta lomautusta, jotka saattavat olla laittomia. Varpenius tietää myös entuudestaan muutaman vastaavan sairauslomalla tapahtuneen lomautuksen, jossa työnantaja on joutunut maksamaan sairausloma-ajan palkan työntekijälle tosin näitä lomautuksia ei ole peruttu. Kysymys saattaa olla siitä, ettei yhtiössä ole aiemmin toteutettu massalomautuksia, joten pelisäännöt ovat epäselviä ja hakusessa. Lomautusmenettelyt eivät ole tapahtuneet välttämättä vuorovaikutteisesti, myös informoiva ja yksilöä kunnioittava osuus on puuttunut, Varpenius toteaa. Epäreilut lomautuskäytännöt 30 vuotta VR:llä työskennellyt Pitkänen koki nöyryyttäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi tavan, jolla lomautuksesta ilmoitettiin. Puhelimitse annettu lomautusilmoitus oli hänen tietämättään nauhoitettu todistelumielessä. Hänelle ei myöskään annettu aikaa järjestää allekirjoitustapahtumaan edunvalvojaa paikalle. Tiesin, että siihen minulla olisi ollut oikeus, enkä siksi allekirjoittanut paperia. Rautatieläinen

8 Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole. Lomautusilmoituksen oheen työnantaja oli jo liittänyt muistilistan asioista, joita irtisanominen edellyttää. Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole. VR Track on luvannut lieventää työntekijöiden vaikeaa tilannetta järjestämällä heille ammatillista koulutusta ja auttamalla uuden työpaikan löytämisessä. Lomautusilmoituksen yhteydessä sain tietoa työpaikoista kirjallisesti, ja että olisin voinut käydä Imatralla 88 kilometrin päässä muutospoolin tiloissa. Terveys ja työpaikka menivät Lappeenrannassa työskenteli parhaimmillaan kolmisenkymmentä ratamiestä, joista jäljellä on enää kymmenkunta. Ratamiesten työt on pikkuhiljaa siirretty Destialle, joka tekee ne halvemmalla. Viime syksystä asti on viidakkorumpu laulanut, että pahaa on tulossa. Olemme laskeskelleet, että tänne jää jatkossa ehkä kaksi miestä ja esimies, joille riittää lumitöitä Kaukaan tehtaan radalla. Pitkänen näkee VR Trackin toiminnassa moraalittomuutta sen lomauttaessa VR:ää pitkään palvelleita viisikymppisiä. Yhtiö panee vanhat romut pois, ihan jo siksikin, ettei näillä työvuosilla tehdä töitä minimipalkalla. Pitkänen on ollut työelämässä 14-vuotiaasta lähtien. Koko aikuisuutensa, ja sittemmin hän on antanut myös terveytensä rautateille. Kun aloitin vuonna 1981, sanoivat, että tervetuloa varmaan taloon! Olen tehnyt VR:llä lähes kaikkea; aloitin junamiehenä, sitten olin autokuskina ja vuodesta 1995 lähtien ratamiehenä. Jäisillä kiskoilla ja sepelillä konttaamisen seurauksena lonkat ja polvet ovat sökönä. Ulkotöissä meni kolmesta neljään nappia kasisatasta Buranaa päivässä, Pitkänen listaa historiaansa. Pitkäsellä on ollut ulkotöissä isoja ongelmia kulumien kanssa, ja hän ehti siirtyä työskentelemään yhtiön Kouvolan toimipisteeseen radan kunnossapitoon liittyvällä Arttu-tietojärjestelmällä. Olin siellä vajaa vuoden ja olin juuri oppinut systeemin, mutta nyt Artun päivittämistä ei kuulemma enää riitä kenellekään. Ristiriitaiseksi kokeneen työntekijän lomautusyrityksen tekee sekin, että Pitkänen on juuri ollut työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa, josta on vielä yksi viikko jäljellä. Pitkäsen lomautus purettiin ja hän jatkaa sairauslomaansa huhtikuun loppuun asti, ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin päästäkseen jossain vaiheessa sairaseläkkeelle. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari 8 Rautatieläinen

9 Sairausajan palkka ja lomautus Liiton toimistoon on tullut useita kysymyksiä, miten sairausajan palkkaa maksetaan, jos sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja miten tilanteissa, jolloin sairausloma on alkanut lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen antamista. Lisäksi on kysytty, miten lomautus vaikuttaa vuosiloman pituuteen. Vastaus: Aikaprioriteettiperiaate Työoikeudessa näitä tilanteita, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, aikaprioriteettiperiaatteen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Lomautus ei siis tällaisessa tilanteessa katkaise työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työntekijä ei näin ollen ole lomautettuna vaan sen sijaan sairauslomalla. Lomautus alkaa vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Samoin menetellään koko sairausajan, jos työntekijän ennen lomautusilmoituksen antamista alkanut työkyvyttömyys on jatkunut saman sairauden perusteella yhdenjaksoisesti mutta useammalla kuin yhdellä lääkärintodistuksella. Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksen alkamiseen saakka. Lomautuksen alettua päättyy sairausajan palkan maksaminen ja myös sairausajan palkkajakson kuluminen keskeytyy. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, jatkuu keskeytyneen sairausajan palkan maksaminen jäljellä olevan sairausajan palkkajakson loppuun. Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen kuluessa, ei sairausajan palkkaa makseta lomautuksen aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, alkaa sairausajan palkan maksaminen ja sairausajan palkkajakson kuluminen. Vuosiloman kertyminen Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää. Työssäolon veroista aikaa on lomautusaika enintään 30 työpäivää kerrallaan. Työehtosopimuksen mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 :n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä. Koska työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja sairauslomalla, seuraa tästä, että lomautukseen ja sairauslomaan liittyvät työssäolon veroiset päivät eivät voi kulua päällekkäin. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, alkavat lomautus ja siitä kertyvät työssäolon veroiset päivät kulua vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Jari Kiviharju, lakimies Rautatieläinen

10 Venäjällä rautatie on valtio valtiossa 10 Rautatieläinen

11 Venäjällä valtion rautatieyhtiö RZD on maan ylivoimaisesti suurin työnantaja, jonka liikevaihto vastaa puolta Suomen valtion budjetista. Yli miljoonasta työntekijästään yhtiö pitää huolta kehdosta haudan partaalle. Rautatiet ovat aina yhdistäneet Suomea ja Venäjää. Oman rahan, postilaitoksen, tullin sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ohella juuri rautatiet on Suomen autonomian ajan monumenteista pysyvin senkin jälkeen, kun on oma raha on kadonnut ja tullit kerätään yhteiseen kassaan Brysseliin. Rautatieläinen

12 Yhteyden luontevuutta korostaa sekin, että keisarikunnan perintönä Suomella on sama raideleveys kuin Venäjällä, vaikka varsinaisesti maiden rautatieverkko yhdistettiin toisiinsa vasta ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna Venäjälle rautateillä on aina ollut suunnaton taloudellinen, poliittinen, strateginen, mutta myös sotilaallinen merkitys. Juuri kiskot ovat 150 vuoden ajan sitoneet suuren, 11 aikavyöhykettä käsittävän maan yhteen myös sen jälkeen, kun Suomi lähti imperiumista omille teilleen. Rautatiet ovat Venäjällä eräänlainen verenkiertojärjestelmä, joka on elinehto maan talouselämälle ja ihmisten liikkuvuudelle. Venäjän eurooppalaisista osista ei käytännössä ole kunnon tieyhteyksiä maan Aasian puoleisille alueille Siperiaan ja sen itäpuolelle Tyynenmeren rannalle. Lisäksi lentoyhteydet ovat kalliita eikä siivillä voi kuljettaa suuria tavaramääriä. Meritse Venäjän laidasta toiseen päästäkseen on puolestaan kierrettävä, koko eteläinen Aasian mantere. Rautateiden strategisesta ja sotilaallisesta merkityksestä kertoo sekin, että Venäjän armeijan merkittävän aselajin muodostavat erilliset rautatiejoukot, joihin kuuluu lähes sotilasta. Puolet Suomen valtion budjetista Isossa maassa myös rautateitä hoitaa jättimäinen yhtiö tai oikeastaan yritysimperiumi. Venäjän rautatiet RZD (Rossiiskie Zheleznodorogie) on Venäjän ylivoimaisesti suurin työnantaja, jolla on noin miljoona työntekijää. Myös liikenteen volyymit ovat maailman huippua. Henkilömatkustajia on vuosittain yli 1,1 miljardia. Erilaista tavaraa Venäjän kiskoilla puolestaan kulkee vuositasolla noin 1,3 miljardia tonnia. Vertailukohtana on VR:n volyymi, joka on alle 40 miljoonaa tonnia vuositasolla. Yhtiön jättimäinen, noin 25 miljardin euron liikevaihto vastaa puolta Suomen koko valtion budjetista. Yhtiön kalustoon kuuluu noin veturia sekä yli tavaravaunua. Matkustajavaunujakin on reilut Konserni jakaantuu kaikkiaan 17 alueelliseen rautatieyhtiöön, josta suomalaisille tutuimmaksi on tullut Lokakuun rautatiet. Se vastaa Luoteis-Venäjän liikenteestä Kuolan niemimaalla, Karjalassa, Pietarin ympäristössä, Novgorodissa ja Moskovassa. Kaikkiaan RZD:n katon alla toimii lähes eri yhtiötä ja 165 tytär- tai osakkuusyhtiötä, joiden verkko Suomesta aina Pohjois-Koreaan saakka. Kasvua nopeissa yhteyksissä Neuvostoliiton luhistumisen jälkeisinä vuosina RZD:n suurin haaste on ollut rapistuva rataverkko ja Venäjän koko kiskoliikenteen tuominen uudelle vuosituhannelle. Venäjän valtiojohdossa on ymmärretty, että toimiva, koko jättimäisen maan kattava liikennejärjestelmä on avaintekijä maan talouskasvulle. Siksi maan hallitus on käynnistänyt massiivisen investointiohjelman, jossa uusien kiskojen rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, muun ratainfrastruktuurin uusimiseen ja kalustohankintoihin on tarkoitus upottaa runsaat 330 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on rakentaa vähintään kilometriä uusia kiskoja sekä hankkia veturia, lähes miljoona tavaravaunua sekä noin matkustajavaunua. Venäjän rautateiden kunnianhimoinen, strateginen päämäärä on luoda Venäjän halki kulkeva liikennekäytävä, joka yhdistäisi Euroopan Aasian kasvaviin talouksiin. Lisäksi yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu Euroopan sekä Persianlahden ja Intian valtameren yhteen kytkevä pohjoisen ja etelän rautatiekäytävä. Lähivuosina RZD hakee kuitenkin kasvua nopeissa yhteyksissä Moskovasta maan eri osiin, mutta myös rajojen yli. Yhtiö laskee, että sillä on vuoteen 2015 mennessä noin kilometriä nopeita rautatiereittejä, jotka yhdistävät Moskovan Ukrainan ja Valko-Venäjän pääkaupunkeihin Kiovaan ja Minskiin. Lisäksi nopea yhteys on tarkoitus avata Moskovasta Sotshiin, jossa järjestetään olympialaiset vuonna Siksi on ymmärrettävää, että nopea junayhteys Sapsan Moskovan ja Pietarin välillä sekä Allegro-yhteys Pietarin ja Helsingin välillä ovat RZD:n keskeisiä strategisia hankkeita. Huolenpitoa kehdosta haudan partaalle Vaikka Venäjän rautatieyhtiö on kansainvälisillä markkinoilla toimiva globaali logistiikkajättiläinen, kantaa se ytimessään edelleen vanhoja neuvostoperinteitä. Siihen kuuluu muun muassa huolenpito henkilökunnasta kehdosta lähelle hautaa. RZD ylläpitää muun muassa esikouluja, kouluja, opistoja ja jopa omia yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, joissa kasvatetaan tulevia rautatieläispolvia. Lisäksi yhtiö myöntää työntekijöille vanhempainlomia sekä lapsilisiä ja äitiys- 12 Rautatieläinen

13 Vladimir Jakunin on Venäjän rautateiden ruhtinas Venäjällä valtion rautatieyhtiön RZD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin on mahtava herra, joka johtaa satojen tuhansien junavaunujen, noin tuhannen yhtiön ja yli miljoonan työntekijän muodostamaa yritysimperiumia. Jakunin nousi rautateiden ykkösmieheksi vuonna Taustaltaan hän on tiedustelumies, jonka sanotaan toimineen näissä tehtävissä muun muassa Neuvostoliiton YKlähetystössä 1980-luvun lopulla. Neuvostoliiton romahdettua Jakunin lähti mukaan liike-elämään, kunnes hänet 2000-luvun alkupuolella nostettiin varaliikenneministeriksi, RZhD:n varapääjohtajaksi ja siitä pääjohtajaksi. Julkisuudessa tästä rautateiden ruhtinaasta kaavailtiin aikanaan jopa presidentti Vladimir Putinin seuraajaa maan presidenttinä. Leningradista kotoisin olevaa Jakuninia pidetäänkin Putinin läheisenä liittolaisena ja Venäjää hallitsevan Pietarin piirin sisärenkaan jäsenenä. Jakunin kuuluu myös maan valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän johtoon, jonka ykkönen tosin ilman jäsenkirjaa on juuri Putin. Jakuninin luottoasemasta kertoo sekin, että hänellä on ollut eräänlainen puolueen ulkomaiden kassanhoitajan rooli. Virossa paljastettiin sopivasti juuri parlamenttivaalien alla että Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue oli pyytänyt 1,5 miljoonan euron suuruista raha-avustusta Venäjältä. Välikätenä järjestelyissä oli toiminut juuri Jakunin. Jakunin on julkisuudessa profiloitunut myös hartaana uskovaisena ja ortodoksisen kulttuurin edistäjänä. Hän johtaa vaurasta Pyhän Andreaksen säätiötä, joka on rahoittanut merkittävien venäläisten ikonien ja kirkkojen kunnostamista. Antero Eerola Venäjällä rautatiet ovat kuin verenkiertojärjestelmä, jota ilman ihmisten liikkuminen ja talouselämän toimiminen ei ole mahdollista. Maan eurooppalaisista osista Siperiaan ja Kauko-itään ei ole edes kunnon tieyhteyksiä. Rautatieläinen

14 Venäjän valtion rautatieyhtiöön kuuluu yli tytäryhtiötä. Sen kansainvälisten yhteistyöyritysten verkko ulottuu Suomesta Pohjois-Koreaan. VR panostaa lujasti itään päivärahoja. Myös yhtiöstä eläkkeelle jääneille työntekijöille maksetaan asuntojen lämmityskuluja, terveydenhoitoa ja sanatoriomatkoja. Yhtiö tukee myös työntekijöiden asumista joko antamalla perheille suoraan asuntoja, myöntämällä asuntolainoja tai maksamalla osan vapailta markkinoilta ostetuista asunnoista. Rautateillä on myös useita omia urheilujoukkueita, jotka kilpailevat kansallisella mestaruustasolla Venäjällä useassa eri urheilulajissa. Vaikka valtio omistaa yhtiön sataprosenttisesti, on Venäjän hallitus tehnyt selväksi, että se on valmis yksityistämään tuntuvan siivun yhtiöstä. Tarkoituksena on ennen muuta hankkia yhtiölle lisää pääomaa. Rautatieyhtiön määräysvallasta ei mikään hallitus itänaapurissa ole silti valmis luopumaan, sillä Venäjällä rautatiet ovat valtio valtiossa. Teksti: Antero Eerola Kuvat: Svetlana Holjavtshuk VR-konsernin keskeisiä tavoitteita lähivuosina on hakea uutta kasvua nimenomaan Venäjän liikenteessä. Yhtiö uskoo vahvasti lisääntyviin lukuihin paitsi henkilöliikenteen matkustajamäärissä, myös tavarakuljetuksissa. VR:n tärkein idän liikenteen valtti on viime vuoden puolella Helsingin ja Pietarin välillä liikennöinnin aloittanut nopea Allegro-juna. VR:n usko Allegroon näkyy junayhteyden voimakkaana ja näkyvänä markkinointina julkisuudessa. Pietaria mainostetaankin nyt matkakohteena massiivisemmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Allegron omistaa VR:n ja Venäjän valtion rautatieyhtiön RZhD:n yhteisyritys Karelian Trains.. VR:ssä sanotaankin, että konsernin tavoite on laajamittainen kumppanuus RZhD:n kanssa, josta Allegro on vain yksi esimerkki. Isoja yhteistyöhankkeita on myös tavaraliikenteessä ja logistiikkapalveluissa. Suomalaiset ovat perustaneet RZhD:n tavarakuljetuksia hoitavan tytäryhtiön Freight One Companyn kanssa yhteisyrityksen, jonka perusajatus on hakea lisää volyymia Suomen ja Venäjän välillä kiskoilla kulkevaan tavaraliikenteeseen. VR:n kiinnostus ulottuu kuitenkin koko logistiikkaketjuun. Tästä osoituksena on, että konserniin kuuluva Transpoint International on ostanut itänaapurissa logistiikka-, maantiekuljetus- ja jakelupalveluja tarjoavan Avain-Trans Oy:n. Suomalais-venäläisiin yhteisyrityksiin kuuluu myös ContainerTrans Scandinavia, jonka toimialaan kuuluu konttikuljetusten myynti ja markkinointi. Lisäksi VR:llä ja RZhD:llä on yhteisiä logistiikkakeskushankkeita Pietarissa ja Moskovassa. VR:ssä myönnetäänkin suora suhde yhtiön menestyksen ja Venäjän välillä. Sama raideleveys on yhdistänyt jo 150 vuoden ajan. Antero Eerola 14 Rautatieläinen

15 Jaaei Rautatieliikenteen tulevaisuus Itsekin rautateillä työskennelleenä 35 vuotta, näin VR:n kehityksen 70-luvun alkupuolelta 2000-luvulle valtakunnan merkittävimmäksi kuljetusyhtiöksi. Se kehittyi moderniksi kuljetusyhtiöksi henkilöstön ja johdon yhteistyöllä. VR:ää kehitettiin yhdessä ja sen tuloksista saatiin kansalaisilta hyvää palautetta. Myös henkilökunta sai ansaitsemansa palkkion työstään. Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. Tuottavuus heikkenee, mikä johtuu toimenpiteistä joilla heikennetään työskentelyturvallisuutta, työmotivaatiota ja kalustovarmuutta. Lomautukset ja irtisanomiset ovat nykypäivää myös VR:llä. Tämä ei ole valtion yhtiölle työttömyyden kasvun aikaan parasta mahdollista PR:ää. Henkilöliikenteen kilpailutusta varten hallitus vie eteenpäin lainsäädäntöä, jolla pakotetaan VR:n hallussa olevaa huoltotoimintaa vuokrattavaksi myös muiden operaattoreiden käyttöön. Rautatielain muutoksella VR pakotetaan vuokraamaan jo ennestään tiukalla olevaa huoltoaikaa myös muille operaattoreille. Tavaraliikenteen kilpailu on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kilpailijoita ei VR:lle ole tullut, mikä osoittaa, ettei rautatieliikennettä harjoittavaksi operaattoriksi ole kovin helppoa tulla. Turvallisuustodistuksen saaminen ei ole aivan yksinkertainen asia. Mistä otat koulutetun henkilökunnan ja kaluston? Kysymys on merkittävistä investoinneista. Tavarankuljetuksen osalta kiinnostavimmat kohteet ovat malmijunat, terästehtaiden tuotteet sekä raakapuu ja prosessiteollisuuden tuotteet. Henkilöliikenteen osalta halutuimpia on Helsingin lähiliikenne ja suurten keskusten väliset linjat. Kiinnostus johtuu suoraan niiden kannattavuudesta. Kyseiset junat ovat tuottavia osia. Kilpailun kerman kuorijat pyrkisivät saamaan parhaat päältä kilpailutuksen kautta ja harvaan asuttujen seutujen tavarankuljetuk- set kuin myös henkilöliikenne jäisi VR:n hoidettavaksi. Eikä se olisi mahdollista ilman verorahoitussubventiota. Tämä olisi todella kallis ratkaisu veronmaksajille. Ratojen kunnossapitoon on lisättävä rahoitusta ja investoinnit toteutettava nopealla aikataululla. Se on veronmaksajien kannalta edullisinta ja tehokkainta rahan käyttöä. Rautatieliikenteen pitää olla tulevaisuuden kehittyvä ja kannatettava liikennemuoto sen vähäpäästöisyydestä johtuen. Ratoihin olisi panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt on edesmenneen parinkymmenen vuoden aikana tehty. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan 1000 miljoonaa euroa. Kunnossapitomäärärahojen tasoa on nostettava ja investoinnit hoidettava riittävällä kertarahoituspäätöksellä. SDP on esittänyt viimevuosien budjetteihin investointimäärärahojen korotuksia esim. Seinäjoki- Oulun ratavälin korjaamiseen ja osin uuden kaksoisraiteen rakentamiseen. Hallituksen nuiva suhtautuminen rautateiden korjausinvestointiin on käsittämätöntä rautatieliikenteen kehityksen jarruttamista. Hallituspuolueiden edustajat ovat täysistunnon puheenvuo- Päätoimittaja, tiedotussihteeri ja kuntapäättäjä Vasenta raidetta eteenpäin kohti oikeudenmukaisempaa Suomea! Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset. roissa tukeneet SDP:n esityksiä, mutta kun määrärahoista on eduskunnassa äänestetty, hallituspuolueiden edustajilta ei ole kuitenkaan tukea tullut. Pohjois-Suomen tulevaisuuden kaivoshankkeet tarvitsevat toimivat rautatieyhteydet. Rautatieinvestoinneilla on suuri merkitys työllistämiseen ja tehokkaaseen ympäristöystävälliseen liikenteeseen. Raimo Piirainen kansanedustaja/sd, Oulu Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Pääluottamusmiehiä lähikuvassa VR on uusinut organisaatiotaan, mikä aiheuttaa muutoksia myös liiton edunvalvontaorganisaatioon. Rautatieläisten Liitto ja VR ovat sopineet uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka uskotaan vastaavaan paremmin edunvalvonnan haasteisiin ja VR:n organisaatiomuutokseen. VR-yhtymä on jakanut toimintansa divisiooniin ja päätoimiset pääluottamusmiehet ovat uudessa järjestelmässä divisioonan pääluottamusmiehiä ja VR Track Oy:n osalta liiketoimintaluottamusmiehiä. Hallituksen ja valtuuston päättämä uusi edunvalvonnan toimintamalli ja liiton käytännön edunvalvonta rakentuvat tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin uuden luottamusmiesjärjestelmän varaan. Tässä ajattelussa oleellista on, että ongelmiin käytännön työtehtävissä tartutaan mahdollisimman ajoissa ja paikallisella tasolla. Rautatieläisten Liiton toimistosta saa tarvittaessa edelleen edunvalvonta-apua työehtosihteereiltä ja lakimieheltä. Tässä jutussa esitellään uuden organisaation mukaisesti VR-Yhtymän divisioonien pääluottamusmiehet ja VR Trackin liiketoimintaluottamusmiehet. Kaikille on esitetty samansisältöiset kysymykset. ARTO KUKKONEN Konsernin pääluottamusmies p Konsernipääluottamusmies edustaa kaikkia Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä toimivia työntekijöitä. Konsernipääluottamusmiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa osallistua divisioonakohtaisiin neuvotteluihin, esim. divisioonan pääluottamusmiehen ollessa estyneenä. Tehtäviin kuuluu myös olla erinäisissä liiton nimeämissä työryhmissä mukana. Kauttani kulkee myös yhteistoimintalain mukaiset ytkokouskutsut. Tehtävänäni on seurata kaikkia sopimusalamme asioita ja tarvittaessa osallistua niiden toimintaan. 2. Toimin Etelä-Suomen alueen liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmiehenä. 3. Uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäänajo ja toimintamuotojen selkeyttäminen kaikilla luottamusmiesorganisaation tasoilla. Kysymykset 1. Mitkä ovat työtehtäväsi ko. luottamusmiesasemassasi? 2. Mitä teit ennen nykyistä pestiäsi? 3. Mikä on tämän hetken tärkein asia edunvalvonnassa konsernin pääluottamusmiehen näkökulmasta? 4. Mitä teet asian eteen? 5. Sana on vapaa. SAKARI OJALA Varikot ja konepajat divisioonan pääluottamusmies p Konepajalla eri tehtävissä ja samalla pääluottamusmiehen tehtävät. 3. Tärkein asia edunvalvonnassa on Dynamo- hankkeen haasteisiin vastaaminen. 4. Pyrin yksiköiden pääluottamusmiehiä ja eri asiantuntijoita käyttäen hoitamaan asiat tehokkaasti. 16 Rautatieläinen

17 Edunvalvonta ERKKI TAATILA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies p Uusi luottamusmiesjärjestelmä hakee varmaan vielä paikkaansa, mutta nyt ollaan yhdessä Takalan Eskon kanssa osallistuttu muutosohjelman tuomiin haasteisiin. Ratapihoille suunnitellut uudet tekniset ratkaisut esim. robottiveturit, RFID jarjestelmien käyttöönotto tulevat vähentämään työpaikkojamme. Myös vuorotaulusuunnitelun keskittyminen Helsinkiin ja samalla VIP-järjestelmän käyttöönotto työllistävät paljon. Näiden asioiden keskittäminen tekee asioiden hoitamisen entistä vaikeammaksi. Pääluottamusmiehet osallistuvat myös yt-neuvotteluihin ja mahdollisesti tes-neuvotteluihin. 2. Olin Länsi-Suomen aluepääluottamusmies. 3. Junatoimistotöiden keskittäminen yhä harvempiin paikkoihin on suurin haaste tällä hetkellä. Tärkeimpänä näen turvata jäsentemme työpaikkoja ja että vältyttäisiin irtisanomisilta. Työnantajalta tarvitaan joustoa eikä jääräpäistä toimintojen karsimista. Kuljetusvirtojen kasvaessa on pelkona, että ollaan ohennettu oma toiminta niin huonoksi, että kuljetukset hoitaa joku muu. Näitä samoja ongelmia on myös muiden rautatiejärjestöjen keskuudessa, joten entistä tiiviimpää yhteistyötä tulisi liittojen harjoittaa. 4. Vanha sanonta on, että kun lyödä ei saa eikä puhe auta, niin jäljelle jää osallistuminen liiton ja työnantajan työryhmiin ja liittomme näkemysten esille tuominen. Myös divisioonien pääluottamusmiehet pitävät tapaamisia ja yhteyttä säännöllisesti. 5. Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät. Nykyinen porvarihallitus on ohjannut omistajaohjauksellaan VR:n sivuraiteelle kuljetuksissa ja ratakunnossapidossa. Nyt meillä on mahdollisuus olla valitsemassa omaa työnantajaa. Tällaista mahdollisuutta ei monella työtekijällä ole, joten kaikki äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa. ESKO TAKALA Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies p Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies valvoo ja edistää jäsenistön etuja 14 pääluottamusmiehen kanssa yhteistyössä Rautatieläisten Liiton ja työehtosihteeri Hannu Mattilan kanssa sekä neuvottelee jatkuvan neuvottelun periaatteella työnantajan kanssa. 2. Toimin Itä-Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. VR:n muutosohjelman mukaisten ytneuvottelujen toteutumisen valvonta sekä uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäistäminen ja viestittäminen niin työnantajalle kuin omillekin. 4. Teen kaikkeni. 5. Vaikka VR työnantajana muuttuu, meillä on vielä paljon hyviä asioita ja etuja, joita kannattaa joskus miettiä. TIMO JELEKÄINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies p Edustan lähiliikenteessä työskenteleviä Rautatieläisten Liiton jäseniä. 2. Olin konduktööri ja liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmies. 3. Pidän tärkeimpinä edunvalvonnan asioina valmistautumista kilpailuttamiseen, uusitun henkilöstön käytön ongelmia, työssä jaksamista ankarien talvien vuoksi, vuorotaulujen kehittämistä, luottamushenkilöiden kouluttamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 4. Parhaiten haasteisiin vastataan ennakoivalla työllä, jatkuvilla neuvotteluilla, tietojen keräämisellä, valmistautumisella seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin. 5. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n mahdollisuuksien hyödyntäminen edunvalvonnassa on erittäin tärkeää. Rautatieläinen

18 Edunvalvonta VR Track Oy PENTTI SUHONEN Yhtiöluottamusmies p TIMO TUKIAINEN Henkilöliikennedivisioonan pääluottamusmies p Edustan kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä matkustajaliikennedivisioonassa. Osallistun konsernin pääkonttorilla järjestettäviin neuvottelu- ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko divisioonan henkilöstön edustusta. 2. Olin palkkaliite 1:n Pohjois Suomen aluepääluottamusmiehenä. 3. Henkilöstönkäytön keskittyminen Helsinkiin, Vip-järjestelmä. Uuden luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden varmistaminen. 4. Jatkuvan neuvottelun periaatteella. Pulmatilanteissa ota aina ensin yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen! 1. Edustan kaikkia rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 piirissä olevia VR Trackin työntekijöitä asioissa, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä eri liiketoimintayksiköissä. Koordinoin eri liiketoimintojen edunvalvontaa säännöllisillä liiketoimintaluottamusmiesten tapaamisilla, jolloin saadaan yhtenäinen toimintamallipohja kaikkiin liiketoimintayksiköihin. 2. Olen ollut aiemmin, lähtien, Sähköasennuskeskuksen pääluottamusmiehenä. 3. Tärkeintä on pyrkiä löytämään ne keinot, joilla turvataan meidän ja yrityksen menestyminen kiristyvässä kilpailussa. Pitää kuitenkin noudattaa voimassa ole- RAIMO SALOW Liiketoimintaluottamusmies Radan rakentaminen raimo.salow@vr.fi p Sovin ja neuvottelen liiketoimintaan liittyvissä asioissa. 2. Toimin aiemmin aluepääluottamusmiehenä VR Radan Pohjois-Suomen alueella. 3. Tärkeintä on valvoa TES:n noudattamista rakennustyömailla. HANNU HÄMÄLÄINEN Liiketoimintaluottamusmies Materiaalit hannu.hamalainen@vr.fi p via lakeja ja työehtosopimuksia eikä lähteä huutokauppalinjalle. 4. Tärkeää on yhteydenotot työnantajan edustajiin (asiaa on jo alustavasti käynnistelty ) ja yhteisten näkemysten löytäminen, miten toiminta saadaan kannattavaksi ja menestymisen myötä saadaan kannustinjärjestelmät käyttöön. 4. Kierrän työmailla ja seuraan sopimusten noudattamista yhdessä luottamusmiesten kanssa. 5. Tämän hetken VR Trackin tilanteen vuoksi on tärkeää valvoa työntekijöiden jaksamista ja tasapuolista kohtelua. 1. Edunvalvonta 2. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies 3. Saada aikaiseksi toimiva luottamusmiesverkosto. 4. Yhteistyöllä liiton neuvottelijoiden kanssa sekä keskustelemalla työnantajan kanssa. 18 Rautatieläinen

19 Edunvalvonta JARMO NYBERG Kunnossapito p Toimin VR Track kunnossapidon liiketoiminnan valtakunnallisena luottamusmiehenä. 2. Toimin Oy VR Rata Ab Etelä-Suomi aluepääluottamusmiehenä vuodesta 2002 ja sitä ennen pääluottamusmiehenä samalla alueella vuodesta Tätä ennen olin Ratapiirin konekorjaamolla asentajana vuodesta ja sen jälkeen tukemiskoneilla. 3. Toimia työntekijöiden ja työnantajan välisten paikallisen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitämisen ja kehittämisen eteen. Työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamisessa, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. 4. Pyrin toimimaan avoimesti ja yhteistyökykyisesti huomioiden kaikki osapuolet. PERTTI VARPENIUS Liiketoimintaluottamusmies Maa- ja sillanrakentamisen ja kansainvälisten toimintojen ja suunnittelun sekä pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset p Liiketoimintasektorit ovat osin "uutta aluevaltausta". Maa- ja sillanrakentamisen sektorilla on eri työehtosopimukset käytössä, joten yleissitova työehtosopimuksemme ei siellä päde. Paitsi tietysti suunnittelun osalta mittausalan ammattilaisten keskuudessa. Myös kansainväliset projektit kulkevat työehtosopimuksemme ja keskinäisten sopimusten puitteissa pääsääntöisesti. Eli ajan jäsenistön etuja ja tavoitteita. 2. Rehellisiin ratahommiin tulin VR:n 2. ratapiiriin vuonna Edunvalvontatyö alkoi Kouvolan Rata-alueen varapääluottamusmiehenä vuonna 1998 ja myöhemmin työsuojeluvaltuutettuna vuosina täällä Itä-Suomessa. Aluepääluottamusmieheksi minut valittiin vuodesta 2006 alkaen. 3. Uudet ja vanhat edunvalvonnalliset asiat kulkevat rinnakkain ainakin tämän vuoden loppuun asti. Nyt jäsenistö kyselee paljon VR Trackin massalomautusten käänteistä ja vaikutuksista. Lomautukset sekä tulevat irtisanomiset ovat rata-ammattilaisten lähihistorian raskain murrosvaihe sekä sietämätön ja ahdistava elämänkokemus. 4. Pyyteetöntä työtä ja tiedottamista jäsenistön asioiden eteenpäin viemiseksi unohtamatta jäsenistöä ja niitä ihmisiä, jotka ovat minulle antaneet valtakirjan toimia luottamus- ja edusmiehenä. Haluan toimia luottamuksen arvoisesti. 5. Pohdin, miten edunvalvontakoneisto saataisiin toimimaan vieläkin paremmin. Luottamusmiesten pitää ottaa merkittävästi enemmin vastuuta edunvalvontatyöstämme ja myös kehittämällä työelämää niin, että meillä duunareilla olisi töitä vielä tulevinakin vuosikymmeninä ratamaailmassa. Olemme jäsenistöä varten, kuulolla ja läsnä. Näkisin tärkeänä myös sen, että jätetään tuleville sukupolville hyvä ja kunniakas edunvalvonnan perintö! Corenet Oy:n pääluottamusmiehet s-posti Etelä-Suomi TOMI SUOJANEN p varamies Markku Lähdeniemi Pohjois-Suomi PASI TOLONEN p varamies Esa Mikkonen Itä-Suomi MATTI RÄMÄ p varamies Pertti Raatikainen Länsi-Suomi JORMA WALLENIUS p varamies Esko Ritala Yhteistyö on voimaa. Liiton jäsenenä et ole yksin. Rautatieläinen

20 Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli Tumma talo törröttää radan varressa Helsingin Linnunlaulun kallioleikkausta vasten. Sisällä talossa monitorit vilkkuvat. Punaiset ja vihreät pisteet liikkuvat linjoja pitkin kuvaten junien kulkua raiteilla. Täältä Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta kauko-ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä, mutta keskuksen ohjaava käsi ulottuu Helsingin ratapihan raiteista aina Turun Kupittaalle asti ja laiturinäyttöjen tiedotukseen. Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Opas tusliikenteenohjaaja Ari Uu sitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta. 20 Rautatieläinen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Virkamiesten lomauttaminen

Virkamiesten lomauttaminen Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut 2017 Otto Lehtipuu 7.6.2017 Tavoitteena kasvattaa matkustajamääriä Helmikuussa 2016 alensimme hintoja 25 % Lisää suoria ja nopeampia yhteyksiä Parempaa henkilökohtaista

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ

SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ SELVITYS RAUTATIE- RAJALIIKENTEESTÄ 17.11.2017 1 Selvitystyön tavoitteet ja tehtäväksianto Selvittää eri osapuolten näkemykset rautatierajaliikenteen tilanteesta ja haasteista Pyrkiä esittämään ratkaisuvaihtoehdot

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL 27.11.2017 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2018 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

RATAVERKON VERKKOSELOSTUS

RATAVERKON VERKKOSELOSTUS Vaasan kaupunki 1 RATAVERKON VERKKOSELOSTUS Asiakirjan versiohallinta Versio Pvm Sisältö/muutos 1.0 20.1.2017 Vaasan kaupungin rataverkon verkkoselostus 2018 2.0 19.12.2017 Vaasan kaupungin rataverkon

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

MAALIVAHDIN URAKEHITYS

MAALIVAHDIN URAKEHITYS MAALIVAHDIN URAKEHITYS Käytännössä kaikkien nuorten maalivahdinalkujen vakiovastaus tavoitteita kysyttäessä on SM-liigaan tai NHL:ään pääseminen. Olen työni puolesta joutunut työstämään ajatusta siitä,

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa Satakunta Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 1990-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL 21.11.2016 tarkistettu ja korjattu Yksityisen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2017 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Raideammattilaisten yhteisjärjestö ry Edunvalvontaryhmän kokous Muistio Aika 14.05 2013, alkaen klo 10.00 Paikka paikalla Jhl Auditoria Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo. sihteeri Nyberg Jarmo

Lisätiedot

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 16.1.2019 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista.

Kursivoidut (punaisella olevat) tekstit ovat Sähköliiton neuvottelijoiden kirjauksia sovittelun aikaisista keskusteluista. 15.12.2017 Valtakunnansovittelijan toimistolla 7.11.2017 saavutettu ratkaisu koostuu sovintoehdotuksesta sekä sitä täydentävästä Sähköliiton, Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL 19.10.2018 Terveyspalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2019 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 4 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki sopimusalat,

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot