KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU

Transkriptio

1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 08/2012 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 88 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Ilmoitusasiat. Peurajärven kioskin pito. Edustajien valitseminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen/muutos II Maaseutuhallinnon järjestäminen kunnissa. Lapväärtin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointi. 96 Lausunto ehdotuksesta oikeusministeriön asetukseksi ulonottovirastojen lakkauttamiseksi Ruokahuollon järjestäminen Myrkyn koulun tilojen käyttösuunnitelma lähtien. 99 Peurajärven ja Myrkyn vapaa-aikakeskuksen käyttöön varatun määrärahan jako. 100 Opetusministeriön valtionosuuspäätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuudesta vuodelle Karijoella olevan ottoautomaatin säilyttäminen. 102 Ohjausryhmä/Yhteistoiminta-alueen palvelurakenneselvitys. Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa. Kokouksen päättäminen ,36 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa Merk. Arja Harjunpää Viljo Kurvinen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanjohtaja JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Viljo Kurvinen, kunnanjohtaja 134

2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanhallituksen kokoonpano v : varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Arja Harjunpää,pj Elisa Yli-Hannula Timo Hautaviita, II-vpj. Arto Korkeamäki Soile Luoma, Mirja Peräsaari Erkki Viitikko Jari Eloranta Ahti Malm Seppo Mäki-Marttunen Jarmo Ohriluoma Carita Latikka Marjo Ylikärppä Sinikka Muurimäki Anne Niemelä,I-vpj Veli-Matti Niemelä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: - puheenjohtaja Antti Seppälä, - I-varapuheenjohtaja Jukka Kohtala, - II-varapuheenjohtaja Kim Tasanko. Merkitään, että poissa oli Ahti Malm, Jarmo Ohriluoma ja Kim Tasanko. Poissa oli Anne Niemelä ja hänen tilalla oli hänen henkilökohtainen varajäsen Veli-Matti Niemelä. Poissa oli Timo Hautaviita, joka saapui 93 :n kohdalla klo Kokous yksimielisesti todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin, että hallintosihteeri Jenni Rankaviita osallistuu kokoukseen asiantuntijana.

3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Kunnanhallitus päättää valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (vuorossa Marjo Ylikärppä ja Ahti Malm). Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi yksimielisesti valittiin Marjo Ylikärppä ja Erkki Viitikko.

4 ILMOITUSASIAT. Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi ja tyytyy seuraaviin päätöksiin: -Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen kokouksen pöytäkirjan jäljennös. -Etelä-Pohjanmaan liitto, maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirjan jäljennös. -Foodwest Oy, yhtiökokouskutsu Kauhajoen kaupunki, yhteistoimintalautakunnan kokouksen pöytäkirjan jäljennös. -Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymävaltuuston kokouksen esityslista. -Botniarosk Oy, vuosikertomus Suupohjan koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen kokouksen esityslista. -Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, valtuuston kokouksen esityslista. -Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, johtokunnan kokouksen pöytäkirjan jäljennös. -Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, yhtymävaltuuston kokouksen esityslista. -Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, yhtymähallituksen kokouksen esityslista, yhtymähallituksen pöytäkirjan jäljennös. -Etelä-Pohjanmaan liitto, kulttuurilautakunnan kokouksen pöytäkirjan jäljennös. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

5 PEURAJÄRVEN KIOSKIN PITO. Vuoden 2011 kesällä Peurajärven kioskin pidosta huolehti M-Market Karijoki, joka palkkasi karijokisia nuoria hoitamaan kioskia. Samalla kioskia hoitanut henkilö huolehti aukioloaikana alueen siisteydestä, yleisvalvonnasta. Kunta antoi kioskitilan+kioskissa tarvittavan sänkön korvauksetta. M-market Karijoki on pyytänyt, että kunta vuokraisi tilat kesällä 2012 samoilla periaatteilla kuin Kunnanhallitus päättää vuokrata Peurajävellä huoltorakennuksessa olevan kioskitilan M-Market Karijoki kesäksi 2012 samoilla periaatteilla kuin kesällä Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

6 EDUSTAJIEN VALITSEMINEN SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEEN Valmistelija/Lisätiedot: Viljo Kurvinen, puh , sähköposti Kauhajoen kaupunginvaltuusto sekä Karijoen, Isojoen ja Teuvan kunnanvaltuustot hyväksyivät huhtikuun lopulla yhtäpitävin päätöksin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perustamisen lukien. Liikelaitoskuntayhtymän toiminta käynnistyy perussopimuksen allekirjoituksen jälkeen yhtymäkokouksella, joka valitsee liikelaitoskuntayhtymän muut toimielimet. Yhtymäkokous pidetään Perussopimuksen 5 määrittelee jäsenyhteisöjen edustajien valinnan ja heidän äänivaltansa: Jäsenyhteisöjen edustajat ja äänivalta Liikelaitoskuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhtymäkokouksessa, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa kuhunkin kokoukseen erikseen. Yhtymäkokousedustajat tulee valita kuntalain 81 :n mukaisesti. Yhtymäkokoukseen valitaan yhteensä 27 edustajaa jäsenkunnista seuraavasti: Kauhajoki 15 edustajaa Isojoki 3 edustajaa Karijoki 2 edustajaa Teuva 7 edustajaa

7 140 Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla peruspääomaosuutta vastaava äänimäärä. Peruspääoman määrästä säädetään tämän sopimuksen 15 :ssä. Muiden Liikelaitoskuntayhtymän toimielinten osalta kullakin jäsenkunnan edustajalla on yksi ääni. Jos jäsenyhteisöä edustaa kaksi tai useampi edustaja, jakaantuu jäsenyhteisön äänimäärä tasan sen saapuvilla olevien edustajien kesken. Kuntalain 81 mukaan yhtymäkokousedustajan valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Karijoen kunnan hallintosäännössä yhtymäkokousedustajan valintaa ei ole siirretty muulle toimielimelle, joten se kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan. Tasa-arvolain 4 a :n mukaan Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johtotai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

8 Kunnanhallitus No 08/ Kunnanhallitus valitsee kaksi edustajaa ja varaedustajat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän seuraavaan yhtymäkokoukseen, joka pidetään Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen yksimielisesti päättäneen valita Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen seuraavat edustajat: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Ahti Malm Kim Tasanko Anne Niemelä Carita Latikka.

9 VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN/ MUUTOS II. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh sähköposti: Merkitään, että jäljennös vuoden 2012 talousarvion toteutumisesta ajalta liitteenä no 31. Talousarvion arvioiduista toimintatuloista 1,1 milj. eurosta on kertynyt 0,286 milj. euroa eli 26,2 %. Toimintakulut em. aikana 2,885 milj. euroa arvioidusta 9,1 milj. eurosta eli käyttö 31,6 % arvioidusta. Vuosikate n. 0,176 milj.euroa. Toteutumassa llky:n menot on kirjattu talousarvion mukaisena, toteutumasta puuttuu tammi-maaliskuun vak.maksut, ym. arviolta noin euroa. Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi vuoden 2012 talousarvion toteutumisen liitteen no 31 mukaisesti ja hyväksyy talousarvion 2012 muutos II. Merkitään, että Timo Hautaviita saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa klo Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

10 143 Kunnanhallitus No 08/2012 Khall 222 MAASEUTUHALLINNON JÄRJESTÄMINEN KUNNISSA. No 18/2010 Maaseutuhallinnon toimintaympäristö on muuttunut muuttuu edelleen maatalouden rakennekehityksen ja kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen takia. Nyt tehdyllä lakiuudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin. Kunnat ovat hoitaneet tehtävät asianmukaisesti, mutta nykyjärjestelmä ei vastaa EY-lainsäädännön hallinto- ja valvontajärjestelmälle asettamia vaatimuksia. Uudistuksessa onkin kyse EU:n varojen asianmukaisen hallinnon takeista. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä astui voimaan Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edellyttää, että yhdellä kunnalla tai kuntayhtymällä yhteistoiminta-alueen sisällä on vastuu tehtävien hoitamisesta eli järjestämisvastuu. Kuntaa velvoitetaan perustamaan muiden kuntien kanssa maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoimintaalue. Kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät kootaan suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Työtehtäviä hoitaa uudessa organisaatiossa vähintään viisi henkilöä. Viiden henkilön tarve tulee hakemuksen käsittelyn, sitoumuskäsittelyn ja maksajaviranomais- sekä takaisinperintätehtävien eriyttämisestä. Kuntien on päätettävä yhteistoiminta-alueiden perustamisesta viimeistään ja asiaa koskeva sopimus on tehtävä viimeistään Toiminta uudella organisaatiolla olisi aloitettava viimeistään

11 144 Suupohjan alueella on maaseutuhallinnossa voimassa oleva vapaaehtoinen yhteistyösopimus. Tämä Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan muodostama yhteistyöalue täyttää kooltaan ja henkilöstöltään uudelle yhteistoiminta-alueelle asetetut vaatimukset. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hoitaa jo menestyksellä maatalouden lomituspalvelut ja olisi luonnollista keskittää kaikki maataloutta koskevat viranomaistehtävät saman organisaation alle. Kunnanhallitus päättää, että Karijoen kunta yhdessä Isojoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin kanssa käynnistää neuvottelut yhteistoiminta alueen muodostamisesta. Neuvottelujen pohjana on, että tehtävät liitetään Suupohjan elinkeinotoimen ky:n hoidettavaksi. Karijoella tulee säilyä toimipiste, josta palveluja tarjotaan. Toiminnan aloitus on luontevinta kytkeä vaalikauden vaihtumiseen, jolloin toiminta käynnistyisi Kunnanhallitus nimeää neuvottelijat. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin. Neuvottelijoiksi yksimielisesti valittiin Terhi Röksä, Viljo Kurvinen, Timo Hautaviita ja Marita Tulensalo

12 145 Khall 49 Yhteistoiminta-alueen muodostamista koskeva neuvottelut käynnistyivät Kauhajoella Isojoen ja No 02/2011 Karijoen kuntien edustajien alustavana kanta oli, että toiminta käynnistyisi lain edellyttämässä muodossa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän alaisuudessa. Kauhajoen kaupungin edustajien mukaan he käsittelevät asiaa ensimmäisen yhteispalaverin antamien kannanottojen perusteella. Kaupunginjohtajan alustava ajatus oli, että toiminta hoidettaisiin isäntäkunta pohjalta ja toiminnan aloitus voisi alkaa joko 2012 tai 2013 vuosien alussa.teuvan kunnan edustajien näkemyksen mukaan toiminta voisi alkaa 2012 joko isäntäkunnan tai elinkeinotoimen kuntayhtymän alaisuudessa. Seuraava yhteispalaveri päätettiin pitää Isojoella , kokous on siirretty Keskustellaan tilanteesta. Keskustelussa todettiin, että Karijoen kanta maataloushallinnon organisointiin, ajoitukseen ei ole muuttunut. Tehtävien siirtoa SEK:n yhteyteen puoltaa lisäksi se, että maataloushallinnon erikoisosaaminen ja paremmin ja tehokkaammin hyödynnettävissä elinkeinojen kehittämisessä. Marita Tulensalon varajäseneksi valittiin Urpo Paananen ja Timo Hautaviidan Erkki Viitikko

13 146 Khall 119 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on annettu (210/2010).Lain 16 :n 2 mom. No 07/2011 mukaan kunnan on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään Kunnanhallitus päätti , että Karijoen kunta yhdessä Isojoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin kanssa käynnistää neuvottelut yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Karijoen, Isojoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki ovat neuvotelleet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta, organisoinnista ym Teuvalla pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että Karijoen, Isojoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki muodostavat perustettavan yhteistoiminta-alueen. Neuvottelussa ei kuitenkaan päästy sopimukseen ym. seikoista, vaan niistä päätetään myöhemmin. Kunnanhallitus hyväksyy, että Karijoen, Isojoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki muodostavat perustettavan yhteistoiminta-alueen. Perustettavan yhteistoiminta-alueen hallintomallista ym. seikoista päätetään myöhemmin. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin Khall 94 Yhteistoiminta-alueen käytännön toteutuksesta on neuvoteltu eri yhteyksissä, mutta kunnat eivät ole No 08/2012 päässeet asiassa yksimieliseen ratkaisuun.

14 147 Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Karijoen kunta päättäisi hyväksyä maaseutuhallinnon liittämisen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnaksi alkaen. Perustelujen osalta viitataan edellä olevaan. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

15 148 Kunnanhallitus No 08/ LAPVÄÄRTIN JA LAKIAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN YM- PÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää kunnanhallitukselta lausuntoa liitteenä olevasta Lapväärtin ja Lakiakankaan (Kristiinankaupunki ja Isojoki) tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista. CPC Finland Oy on toimittanut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 267/1999) mukaisen arviointiohjelman Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen hankkeesta. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. CPC Finland Oy:n tuulipuistot sijoittuvat pääosin metsätalouskäytössä oleville alueille valtatien 8 itäpuolelle, noin yhdeksän kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon. Alueet sijoittuvat pääosin Kristiinankaupungin alueelle sekä osin Isojen ja Karijoen kuntiin. Olemassa olevaa metsätieverkostoa voidaan hyödyntää tuulivoimapuiston rakentamisessa ja huollossa. Tuulipuistot koostuisivat, vaihtoehdoista riippuen, enimmillään noin sadasta tuulivoimalasta. Käytettävän tuulivoimalatyypin yksikköteho on noin 3 MW, jolloin tuulipuistojen yhteenlaskettu teho olisi enimmillään noin 300 MW. Arvioitu vuotuinen nettotuotanto olisi tällöin luokkaa 720 GWh, mikä vastaa noin eisähkölämmitteisen asunnon vuotuista sähkönkulutusta tai noin kolmasosaa Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutuksesta vuonna Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta toteutuisi 110 kv voimajohdolla sähkönjakeluverkkoon.

16 149 Kunnanhallitus No 08/2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen rakennuslupien myöntäminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen osayleiskaavan laatimista hankealueille. Kristiinankaupungin, Isojoen ja Karijoen osayleiskaavaprosessit toteutetaan rinnan YVAmenettelyn kanssa. Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen toteuttamista varten tarkastellaan yhteensä viisi toteutusvaihtoehtoa jossa vaihtelevat tuulivoimaloiden määrä, tuulipuiston toteutuspaikka sekä käytettävän voimajohdon sijainti. YVA:ssa toteutusvaihtoehtoja tullaan vertailemaan niiden aiheuttamien vaikutusten osalta keskenään. Toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan lisäksi niin sanottuun nollavaihtoehtoon eli tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. Hankkeessa ei tuulivoimaloiden osalta tarkastella niin sanottuja kokovaihtoehtoja, vaan hankkeessa käytettävä tuulivoimala koostuu kaikissa vaihtoehdoissa noin 140 metrisestä lieriömäisestä tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 120 metriä. Voimajohto toteutetaan lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa 110 kv ilmajohtona. Vaihtoehto 1A: Pienempi tuulivoimapuisto Lappfjärdin alueelle Vaihtoehdossa 1A tuulipuisto koostuisi 18 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonaisteho olisi noin 50 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Tupanevan koillispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirrossa hyödynnetään EPV Tuulivoima Oy:n Metsälän tuulivoimapuiston yhteydessä rakennettavaa 110 kv ilmajohtoa.

17 150 Vaihtoehto 1B: Suurempi tuulivoimapuisto Lappfjärdin alueelle Vaihtoehdossa 1B tuulipuisto koostuisi noin 50 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonaisteho olisi noin 150 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Tupanevan koillispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan 110 kv ilmajohto kohti itää nykyiselle 220 kv suurjännitelinjalle saakka,jonka vierellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti. Vaihtoehto 2A: Pienempi tuulivoimapuisto Lakiakankaan alueelle Tuulivoimapuisto koostuisi 18 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonaisteho olisi noin 50 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Isojoen Haaparantaan. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan maakaapeli koilliseen EPV Alueverkko Oy:n olemassa olevaan 110 kv ilmajohtoon. Vaihtoehto 2B: Suurempi tuulivoimapuisto Lakiakankaan alueelle Tuulipuisto koostuisi noin 50 tuulivoimalaitoksesta. Tuulipuiston kokonaisteho olisi noin 150 MW. Tuulipuiston muuntoasema sijoitetaan Korsbäckin kaakkoispuolelle. Tuulipuiston sähkönsiirtoa varten rakennetaan 110 kv ilmajohto länteen nykyiselle 220 kv suurjännitelinjalle saakka, jonka vierellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti. Vaihtoehto 3: Suuret tuulivoimapuistot sekä Lappfjärdin että Lakiakankaan alueille Tuulipuistot koostuisivat yhteensä noin 100 tuulivoimalaitoksesta ja niiden yhteen laskettu teho olisi noin 300 MW. Tuulipuistojen muuntoasemat sijoitetaan Tupanevan koillispuolelle sekä Korsbäckin

18 151 kaakkoispuolelle. Tuulipuistojen sähkönsiirtoa varten rakennetaan 110 kv ilmajohdot itään ja länteen nykyiselle 220 kv suurjännitelinjalle saakka, jonka vierellä linjaus jatkuu Kristiinankaupunkiin asti. Vaihtoehto 0: Niin sanotussa nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, vastaava sähkömäärä toteutetaan muilla keinoilla. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävänä kunnanvirastossa sekä Kunnanhallitus päättää todeta, että asiakirjat täyttävät laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelylle vaadittavat selvitykset ja ettei kunnalla ole tässä vaiheessa mitään lisättävää tässä. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

19 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA OIKEUSMINISTE- RIÖN ASETUKSEKSI ULOSOTTOVIRASTOJEN LAKKAUTTAMISEKSI. Oikeusministeriö pyytää kuntien lausuntoa ehdotuksesta oikeusministeriönasetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään keskiviikkona sähköpostitse oikeusministeriöön osoitteeseen Ulosottovirastojen toimipaikoista säädetään voimaan tulleella oikeusministeriön päätöksellä /866. Päätöksen mukaan ulosottovirastoilla ja maakunnanvoudinvirastolla on yhteensä 178 toimipaikkaa, jotka jakautuvat 22 päätoimipaikkaan ja 156 sivutoimipaikkaan. Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston toimialueella on 19 kuntaa, joissa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä asukasta. Toimialueen kuntien väestöpohja on vähentynyt kymmenen viimeisen vuoden aikana noin kaksi prosenttia. Ainoastaan Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku on kasvanut. Alueen kasvukeskus on asukkaan Seinäjoki. Virastolla on tällä hetkellä 14 toimipaikkaa: Seinäjoki (päätoimipaikka), Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Teuva ja Ähtäri. Seinäjoella työskentelee 27 viranhaltijaa, Lapualla 7, Kauhajoella 5, Alajärvellä 3, Kurikassa 3 ja Lappajärvellä 1 viranhaltija. Muissa toimipaikoissa ei työskentele pysyvästi henkilökuntaa, vaan niissä vastaanotetaan asiakkaita erikseen sovittaessa.

20 153 Esityksen mukaan kaikista Etelä-Pohjanmaan toimipaikoista luovuttaisiin ja ulosottovirasto sijaitsisi jatkossa ainoastaan Seinäjoella. Muissa kunnissa palvelua annettaisiin yhteispalvelupisteissä. Kauhajoella ei kuitenkaan vielä ole yhteispalvelupistettä. Kauhajoen toimipaikassa hoidetaan Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Karijoen, Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan ulosottovelallisten asioita. Kunnanhallitus päättää hyväksyä kunnanviraston toimittaman seuraavan lausunnon koskien ehdotusta oikeusministeriön asetukseksi ulosottovirastojen lakkauttamiseksi: Karijoen kunta toteaa lausuntonaan, että eteläisen Etelä- Pohjanmaan alue eli Kauhajoen seutu tarvitsee myös tulevaisuudessa oman ulosottoviraston palvelupisteen. Karijoen kunta suhtautuu kielteisesti Kauhajoen toimipaikan lakkauttamiseen. Esityksen mukaan ulosottovirasto ja koko Etelä- Pohjanmaan aluetta palveleva toimipaikka sijaitsisi jatkossa ainoastaan Seinäjoella. Kauhajoen toimipaikasta esitetään luovuttavaksi, vaikka toimipaikkaverkostoa käsitellyt työryhmä esitti toimipaikan säilyttämistä. Kauhajoella hoidetaan Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Karijoen, Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan ulosottovelallisten asioita. Toimipaikkojen säilyttämisen tai niistä luopumisen perusteita on arvioitu esityksessä mm. palveluntarpeen, väestökehityksen, asiakaskäyntien, maantieteellisten etäisyyksien ja julkisten liikenneyhteyksien kautta.

21 154 Selvityksessä mainittua etäisyystekijää ja julkisia liikenneyhteyksiä ei kuitenkaan ole huomioitu toimipaikkoja määrättäessä millään tavalla. Ehdotetun toimipaikkaverkon mukaan asioiminen Kauhajoen seudulta muodostuisi suurelle osalle asiakkaista kohtuuttoman hankalaksi. Julkinen liikenne ei pitkien etäisyyksien takia palvele Seinäjoelle tapahtuvaa asiointia ja kesäaikana julkinen liikenne puuttuu esim. Karijoelta kokonaan. Esityksen mukaan palvelua annettaisiin mahdollisesti yhteispalvelupisteissä. Karijoella tarjotaan vain Kelan palveluja yhteispalvelupisteessä. Kunnalla ei ole henkilöstöä, joka voisi tarjota ulosottoviranomaisen palveluja, eli henkilön on tultava tällöin ulosottovirastosta. Kauhajoen sijainti on keskeinen ja kohtuullisesti saavutettavissa ympäröivien kuntien asukkaille. Kauhajoen keskustaajamasta etäisyys Seinäjoelle on noin 60 km, Isojoelta yli 100 km, Karijoelta yli 95 km ja Teuvalta yli 80 km. Kauhajoen toimipisteeseen etäisyydet Karijoen keskustasta, Isojoelta ja Jalasjärveltä ovat alle 40 km ja Kurikasta ja Teuvalta alle 30 km. Kuten valtakunnanvoudin esityksessä todetaan, vaikka velallisenmaantieteellisellä läheisyydellä ulosottoviranomaiseen ei ole enää perinnän onnistumisen kannalta samanlaista merkitystä kuin aiemmin, on paikallistuntemuksella ja suullisella menettelyllä edelleen kuitenkin merkitystä tuloksellisessa ulosottomenettelyssä. Tarve tavata asiakkaita perustuu suoraan ulosottokaaren, jonka 3 luvun 57 :ssä säädetään ulosottomiehen velvollisuudesta toimittaa ulosottoselvitys.

22 155 Ulosottoviranomaisten virkamatkojen tapahtuessa joka tapauksessa virastotyöajan sisällä, säästyy viranomaisen työaikaa oleellisesti, mikäli palvelut hoidetaan nykyisellä toimialueella edelleen Kauhajoen toimipisteestä. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

23 Kunnanhallitus No 19/2011 Kunnanhallitus No 08/ RUOKAHUOLLON JÄRJESTÄMINEN. 274 RUOKAHUOLLON KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2011/Taloussuunnitelman vuosille Kunnanvaltuuston hyväksymään talousarvioon/taloussuunnitelmaan kohtaan Tukipalvelut tavoitteisiin sisältyy kohta: Ruokahuollon organisoinnin selvitystyö käynnistetään kertomusvuoden aikana kunnanvaltuusto käsitteli Karijoen kunnan kouluverkkoa. Tällöin valtuusto päätti, että Karijoen kunta siirtyy vuonna 2012 yhden koulun malliin, jolloin perusopetus Myrkyn koululla lakkaa ja siirtyy Karijoen koululle. Esiopetus järjestetään kaikille esiopetusikäisille Karijoen päiväkodissa lukien Taloussuunnitelmaan sisältyy Saliininkodin laajennus, joka on tarkoitus toteuttaa v Sen yhteyteen on suunniteltu Saliinikodin/vanhainkodin keittiön saneerausta, joka tapahtuisi kesällä Asian selvittämiseksi on tarkoituksenmukaista asettaa työryhmä. Kunnanhallitus päättää asettaa ruokahuollon kehittämistyöryhmän, jonka tehtävä on selvittää kunnan ruokahuollon järjestäminen vaihtoehtoineen, kustannuksineen. Selvitys tulee olla valmiina Työryhmään nimetään seuraavat: -puheenjohtajaksi Arja Harjunpää, -varapuheenjohtajaksi Anne Niemelä, - rehtori Urpo Paananen

24 Kunnanhallitus No 19/2011 Kunnanhallitus No 08/ Khall No 08/ lastentarhanopettaja Aino Rönnlund, -emäntä Tellervo Länsimäki, -kunnanrakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, -koulutoimenjohtaja Antero Kulonpää, sihteeri/esittelijä. Työryhmä voi tarvittaessa käyttää apuna asiantuntijaa. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin Ruokahuollon kehittämistyöryhmä on jättänyt kunnanhallitukselle päivätyn ehdotuksen ruokahuollon järjestämisestä lukuvuonna Työryhmän ehdotus on liitteenä no 32. Kunnanhallitus päättää hyväksyä ruokahuollon järjestämisen lukuvuonna työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin lisäyksellä, että kunnanhallitus edellyttää kokeiltavan vaihtoehtoa, jossa Karijoen päiväkodin/ryhmiksien ruokailu tapahtuu Karijoen koululla niinä päivinä kun ruoka Karijoen koululla valmistetaan.

25 MYRKYN KOULUN TILOJEN KÄYTTÖSUUNNI- TELMA LÄHTIEN. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti Karijoen kunta siirtyy vuonna 2012 yhden koulun malliin (työryhmän vaihtoehto IV), jolloin perusopetus Myrkyn koululla lakkaa ja siirtyy Karijoen koululle. Esiopetus järjestetään kaikille esiopetusikäisille Karijoen päiväkodissa lukien. Tällä hetkellä koulun käytössä on yläkoulurakennus. Alakoulurakennus on ryhmiksen ja kirjaston käytössä. Koulutoimen siirtyessä Karijoen koululle, tilojen käyttöä on tarkasteltava uudestaan lähinnä virkamiesten toimesta koululla pidettiin tilojen käyttö koskeva tilaisuus, jossa mukana oli koulutoimenjohtaja Antero Kulonpää, rehtori Urpo Paananen, perhepäivähoidonohjaaja Teija Paananen, kansalaisopiston yhdyshenkilö Soile Luoma, rkm Heikki Rinta-Hoiska, khall pj Arja Harjunpää ja kj Viljo Kurvinen. Tällöin sovittiin alustava tilojen käyttösuunnitelma, jonka pohjalta pyydettiin lausunnot palotarkastajalta ja ympäristöterveystarkastajalta. Merkitään, että liitteenä no 33 on rakennusten pohjapiirrokset (joihin on merkitty tuleva käyttö) ja pyydetyt lausunnot. Suunnitelmaa laadittaessa on tavoitteena ollut, että kylässä olevat kunnan toiminnot keskitettäisiin vapautuviin tiloihin eli kansalaisopiston kudontapiiri sekä neuvola/kotipalvelu/vanhustyö siirtyisivät koulun tiloihin. Kunnanhallitus päättää hyväksyä Myrkyn koulun tilojen käyttösuunnitelman lähtien liitteen no 33 mukaisesti.

26 159 Koulun käytöstä vapautuva irtaimisto saadaan tarvittavilta osin siirtää Karijoen koululle, ryhmiksen ja koululle jäävän muun toiminnan käyttöön jäävä irtaimisto jää koululle, poistettavan irtaimiston myynnistä huolehtii tekninen toimisto. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin lisäyksellä, että päärakennuksen op.tila 3 (45 m2) käytetään myös pienimuotoisten kokousten kokoustilana ja että Paul Norrbackan materiaalin säilytykseen pyritään löytämään koululta sopiva tila.

27 PEURAJÄRVEN JA MYRKYN VAPAA-AIKA- KESKUKSEN KÄYTTÖÖN VARATUN MÄÄRÄ- RAHAN JAKO. Kuluvan vuoden talousarviossa on varattu euroa käytettäväksi Peurajärven ja Myrkyn vapaaaikakeskuksen kehittämiseen. Liikuntatoimisto on tehnyt esityksen Peurajärven alueen kehittämisestä ja määrärahan tarpeesta sekä Myrkyn vaparin määrärahatarpeesta. Kunnanhallitus päättää jakaa määrärahan puoliksi siten, että Peurajärven alueen kehittämiseen tulee 2000 euroa ja sama summa Myrkyn vaparin kehittämiseen. Määrärahan käytöstä on sovittava liikuntasihteerin kanssa. Kunnanhallitus. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

28 Kunnanhallitus No 03/2012 Kunnanhallitus No 08/ Khall 32 OPETUSMINISTERIÖN VALTIONOSUUSPÄÄTÖS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN KÄYTTÖKUS- TANNUSTEN VALTIONOSUUDESTA VUODELLE Opetusministeriön päätös kuntien opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2012; - Päätös , Dnro 65/221/2011 Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 57 :n ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 16 :n nojalla päättänyt myöntää kunnille valtionosuutta vuodeksi 2012 mainituissa laeissa tarkoitettuja käyttökustannuksia varten. Valtionosuus on euroa (miinus-merkkinen luku muodostuu siitä, että kunnan rahoitusosuus on euroa). Päätökseen liittyy oikaisuvaatimusosoitus. Kunnanhallitus päättää esittää ministeriölle oikaisuvaatimuksena, että päätöstä oikaistaan tehdyn oikaisuvaatimuksen mukaisesti koskien syyslukukauden 2011 oppilasmääriä (maahanmuuttajien perusopetuksen valmistava opetus). Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin Khall 100 Opetus- ja kulttuuriministeriö on no 65/ 221/2011 korjannut aikaisempaa päätöstä kunnan oikaisuvaatimuksen mukaisesti ja myöntänyt valtionosuutta lisää perusop:maahanm.valm. opetusta varten euroa. Kunnanhallitus päättää tyytyä päätökseen ja merkitsee päätöksen tiedokseen. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

29 Kunnanhallitus No 03/2012 Kunnanhallitus No 08/ KARIJOELLA OLEVAN OTTOAUTOMAATIN SÄILYTTÄMINEN. Automatia Pankkiautomaatit Oy on tarjonnut pankille mahdollisuutta säilyttää automaatti nykyisillä sijoillaan uusilla hintaehdoilla. Automaatin purkuajankohdaksi on kaavailtu toukokuun loppua. SOP ei ole halukas yksin säilyttämään automaattia. Asiasta on neuvoteltu kunnan, säästöpankin ja osuuspankin edustajien kanssa. Vajaakäyttömaksu lasketaan kuukausittain. Vuoden 2011 keskimääräisillä tiedoilla vajaakäyttömaksu olisi noin 1118 euroa kuukaudessa. Khall 101 Kunnanhallitus päättää hyväksyä, että kunta osallistuu ottoautomaatin vajaakäyttömaksun seuraavasti: - sopimusaika , - pankit maksaa vajaakäyttömaksusta 600 euroa/ kuukausi ja kunta loput, maksu vaihtelee kuukausittain käytön mukaisesti. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin Kunnanhallitus päättää hyväksyä sopimuksen ottoautomaatin tapahtumatakuun maksamisesta Automatialle liitteen no 34 mukaisesti. Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

30 OHJAUSRYHMÄ/YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PALVELURAKENNESELVITYS. Yhteistoimintalautakunta päätti kokouksessaan aloittaa neuvottelut yhteistoimintaalueen toiminnan arvioinnista ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Alkuneuvottelu Oy Audiapro Ab:n kanssa pidettiin Tällöin sovittiin, että kunnat valitsevat kukin kolme edustajaa ohjausryhmään. Kunnanhallitus nimeää kolme edustajaa em. ohjausryhmään. Kunnanhallitus yksimielisesti päätti valita ohjausryhmään Antti Seppälän, Timo Hautaviidan ja Viljo Kurvisen.

31 Pykälä nähtävänä kunnanvirastossa.

32 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo Merkitään, että matkakorvausliite on pöytäkirjan liitteenä no 35. Valitusosoitus: Valitusosoitus on liitteenä no 36.