Rakennettu, historiallinen Viuruniemi

Transkriptio

1 Rakennettu, historiallinen Viuruniemi Kylän vanhojen talousrakennusten kuvaus- ja historiantallennusprojekti Maaret Kaksonen Kesäkuu Viuruniemen kyläyhdistyksen raporttisarja

2 Ulkoasu ja sisältö: Maaret kaksonen Viuruniemi, Outokumpu 2010 Raportti laadittu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opintojakson LTL1013 ATK-taidot (C) näyttötyö. 2 Viuruniemen kyläyhdistys

3 Rakennettu, historiallinen Viuruniemi Vuonna 1681 Viuruniemen kylällä oli viisi kantatilaa, joista neljä maksoi veroa. Silloiset asumukset olivat yleisesti savutupia. Tältä ajalta ei ilmeisesti ole säilynyt juuri mitään, mutta seuraavan ja sitä seuraavan vuosisadan ajalta kylläkin luvun lopulla historia tuntee jo neljätoista kantatilaa, jolle esi-isät olivat rakentaneet asumuksia ja muita rakennuksia. Risto Vuolle-Apiala kertoo kirjassaan Hirsitalon kunnostaminen seuraavaa: Tällä hetkellä vanhat rakennukset ja pihapiirit alkavat taas kiinnostaa. Niitä on alettu kunnostaa vakituisiksi asunnoiksi ja vapaa-ajan viettoa varten. Vanhojen rakennusryhmien ja rakennusten korjaaminen ja ylläpito on jatkuva sitkeyttä vaativa toimenpide. Vuosien aikana tämä muodostuu luontevaksi elämäntavaksi. Moni saa mielihyvä siitä, että voi olla mukana talon historiallisessa jatkuvuudessa. Vasta rautakaudella Suomessa hirsirakentaminen saavutti merkittävät mittasuhteet. Keskiajalla rakennustapa kehittyi Suomessa selkeästi savupirtiksi ja seinähirsiä alettiin veistää suoriksi. Ruotsin vallan aikana 1100-luvun alusta lähtien rakennustapa kehittyi maaseudun asuinrakennuksissa edelleen parituvaksi ja sitten hitaasti savupiipullisiksi rakennuksiksi. Itä-Suomi ja Karjala ovat olleet vuorotellen Ruotsin ja Venäjän aluetta. Tämä rajaseudun sijainti näkyy myös vanhojen hirsitalojen rakennuskannassa. Keskiajan jälkeen yleistyivät kansainväliset tyyli vaikutteet myös Pohjoismaissa, jopa renessanssiin liittyviä piirteitä tuli esimerkiksi talojen suorakulmainen pihapiiri. Piha saattoi olla myös kaksiosainen eli oli miespiha ja karjapiha. Pihat oli erotettu toisistaan aidalla tai aittarakennuksella. Varsinaisesti tyylikaudet tulivat esiin siitä lähtien, kun seiniä alettiin vuorata laudoilla. Rakennus saattaa olla merkittävästi vanhempi kuin sen ulkoasusta voisi päätellä. Suomalaiset lukujen asuinrakennukset olivat maaseudulla yleisesti savutupia. Suuremmat kantatalot olivat paritupia ja pienemmät talot tyyppiä eteinen, porstua ja tupa. Ulkopinnat olivat harmaata tai joskus myös punamullattua hirttä. Pihapiirissä oli runsaasti erilaisia talousrakennuksia. Itä-Suomessa ne olivat vapaasti ryhmitettyjä. Pihapiireihin kuului suurimmissa taloissa vellikello ja tuuliviiri. Hevosten valjaisiin kuului luokki oleellisena osana. Niitä valmistettiin itse vääntämällä pajusta, niinipuusta ja pihlajasta. Paininpuita löytyi ennen vanhaa lähes jokaisesta pihapiiristä. Sata vuotta sitten oli käytössä kaksi käsitettä: honka ja mäntytukki. Hongalla tarkoitettiin keloa vastaavaa vanhaa järeää mäntyä. Tukit olivat elävää puuainesta. Talot pyrittiin tekemään ensisijaisesti hongista. Vanha eriste on luonnollisesti sammal, myöhemmin pellava eri muodoissa, hamppu, lumppu, puulastuvilla, paperipunokset jne. Viuruniemen kylä yhdistyksen projektin Rakennettu, historiallinen Viuruniemi -tulokset ja pienoiskuvat ovat tässä raportissa. Viuruniemen kyläyhdistyksen tavoitteena on huomion kiinnittäminen kylän jäljellä olevien vanhojen rakennusten kunnostamiseen ja säilyttämiseen jälkipolville. Outokummussa kesäkuussa 2010 Viuruniemen kyläyhdistys Viuruniemen kyläyhdistys 3

4 Sisällysluettelo 1 Mistä kaikki alkoi Projektiorganisaatio, lähtökohta ja tavoitteet Projektille annettu tuki Projektin tulokset Kuvakirjasto kylän vanhoista talousrakennuksista Rakennukset ja niiden historia Valokuvakirja tuotoksista Näyttely Kervilän myllyssä Julkisuus Projektin esittely Projektin jatkuvuus Valokuvat Viuruniemen kyläyhdistys

5 1 Mistä kaikki alkoi Keväällä 2006 Viuruniemen kylällä tehtiin kyläsuunnitelma ja hankesuunnitelma kylätalon kunnostamiseksi ja monien muiden kylän asioiden eteenpäin viemiseksi. Kokouksissa monet kyläläiset nimesivät kylän kannalta merkittäviä paikkoja ja rakennuksia, joita myös kuvattiin kylän uusille Internet-sivuille vuosina Vuonna 2008 heräsi ajatus vanhojen talousrakennusten kuvaamisesta ja historiatiedon keräämisestä talteen omistajilta. Projektille annettiin nimi Rakennettu, historiallinen Viuruniemi ja se sai myös rahallista tukea Outokummun kaupungin kulttuuritoimesta. Vuoden 2009 aikana, joka oli kylätoiminnan 20. juhlavuosi, kaikki kylän 50-vuotiaat ja vanhemmat talousrakennukset päätettiin kuvata ja kerätä tietoa rakennusten historiasta talteen. Projektin tavoitteena oli saada talteen kuvia ja historiatietoja kylän 50-vuotta vanhoista ja vanhemmista talousrkaennuksista ja erilaisista rakennelmista mm. vienttikaivoista, nuottakodista ja luokkipuista. Tavoitteena oli myös herättää kiinnostusta vanhoihin rakennuksiin ja niiden tekijöihin ja antaa tietoa Viuruniemen alueen rakennushistoriasta. Historiatiedot taltioidaan mahdollista myöhempää kylän historiikkia ajatellen, jälkipolville ja mahd. muita tahoja esim. Museovirastoa varten. 1.2 Projektille annettu tuki Projektia tukivat kylän asukkaiden ja kesäasukkaiden lisäksi rahallisesti Outokummun kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimi ja merkittävällä työpanoksella Kyläisännöitsijä-hanke. Projekti toteutettiin vapaaehtoistyönä. Ainoastaan Kervilän myllyssä kesällä 2010 pidetyn näyttelyn päivystäjät ja kesäkahvilan pitäjät, kylän nuoret saivat pienen rahallisen korvauksen. 1.1 Projektiorganisaatio, lähtökohta ja tavoitteet Kyläyhdistys nimesi projektiryhmään kyläyhdistyksen puheenjohtajan Saila Kerosen, kyläyhdistyksen hallituksen jäsenen Maaret Kaksosen ja kylän historiaa hyvin tuntevan Ulla Kervisen kylän yhdeltä kantatilalta, Kervilästä. Projektiorganisaatioon kuuluivat lisäksi tautavoimana nykyiset ja entiset kyläläiset, Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitus ja Viuruniemen marttayhdistys, Outokummun kaupunki ja Kyläisännöitsijä-hanke. Kuva 1. Tietojen keruuta Ala-Rantalassa. Tilan useita, historiallisia rakennuksia kuvasi Juuso Vesalainen. Projektin tuloksia esiteltiin kylän joulujuhlassa 2009, Kervilän myllyn Rakkaudesta rakennuksiin -näyttelyssä kesällä 2010 ja eräissä muissa tilaisuuksissa. Viuruniemen kyläyhdistys 5

6 2 Projektin tulokset Projektin tuloksena kyläyhdistys sai talteen arvokasta historiatietoa vanhoista rakennuksista, runsaasti kuvamateriaalia, canvas-tauluja, muistokirjan, positiivista julkisuutta ja hyvän yhteistyö- ja verkostoitumismallin kylätoiminnassa. Kervilän historiallisessa myllyssä pidetty näyttely osoitti siistityn tilan sopivuuden näyttelytoimintaan ja kesänäyttelyt jatkuvatkin kylällä. 2.1 Tietokanta kylän vanhoista talousrakennuksista Porjektin aikana kuvatut yli 200 talousrakennusta, rakennelmaa ja muuta kohdetta muodostavat kyläyhdistyksen rakennustietokannan, jota hyödynnetään jatkossa monin tavoin esimerkiksi kylän Internet-sivuilla, julkaisuissa ja esityksissä. Kuvia on otettu eri tasoisilla laitteilla ja kaikki kuvat eivät ole painolaatuisia. Kyläyhdistys on toimintansa ajan kerännyt valokuvamateriaalia kyläläisiltä, jotka on skannattu täydentämään projektin aikana syntynyttä kuvakirjastoa. Osa kuvista on julkaistu Internet-sivujen kuvagalleriassa. 2.2 Rakennukset ja niiden historia Valokuvausmatkojen yhteydessä haastateltiin kaikki ne rakennusten omistajat, joihin saatiin yhteys. Useat kylän rakennuksista on samojen rakentajien tekemiä ja 1700-luvun kantatilat ovat pirstoutuneet aikojen saatossa moniksi pienemmiksi tiloiksi. Vanhimmat tilan rakennukset ovat olleet savupirttejä, joista osa on edelleen käytössä latojen rakennusmateriaalina. Nykyään olemassa olevat vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta luvulta on säilynyt mm. aittoja ja riihiä. Kuvausmatkoja tehtiin kaikkiaan 18. Runsaan kahdensadan kuvatun kohteen joukossa oli aittoja n. 20 latoja n. 40 maitolaitureita 2 myllyjä 2 navettoja n. 30 nuottakotia 4-5 pajoja 5 riihiä n. 10 saunoja vajoja ja varastoja. n venevajaa Pitkälahtdessa. Muita kohteita olivat vinttikaivot ja luokinpaininpuut, vanhat maakellarit, huussit, pisteaita, venevajat jne. Kuvatuista rakennuksista kerrotaan enemmän kohdassa Valokuvakirja tuotoksista Kuva 2. Ulla Kervinen esittelee näyttelyä näyttelyvieraille Kervilän myllyssä kesällä Vuoden 2010 Ulla Kervisen ja Maaret Kaksosen kuvausmatkojen tuotoksista tehtiin valokuvakirja, jota tilataan tarpeen mukaan lisää ja myydään 50 euron omakustannushintaan. Kirjassa on myös muiden henkilöidenottamia valokuvia, Kuvien joukossa on muutama vanhakin otos, jotta vertailukohta nykytilanteeseen voitiin esittää. Kirjaan sisältyy kokonaisuudessaan Heimo Malisen runo Veden henki. Viuruniemen kylätoiminnan 20-vuotisjuhlakirjaan vaikuttivat useat kyläläiset ja ulkopuoliset. Kirja lahjoitettiin Outokummun kirjastolle ja kylätalolla on oma kappaleensa yleisessä käytössä. 6 Viuruniemen kyläyhdistys

7 2.4 Näyttely Kervilän myllyssä Rakkaudesta rakennuksiin -näyttely pidettiin Kervilän myllyllä ja klo Esillä oli rakennettu, historiallinen Viuruniemi kuvausprojektin tuotoksia canvas-tauluina, joita oli mahdollisuus ostaa. Näyttelyssä julkaistiin Viuruniemen kylätoiminnan 30-vuotisjuhlakirja, jossa esiteltiin kylällä olevia vanhoja talousrakennuksia. Näyttelyssä oli lisäksi isän ja tyttären eli Viljo Lehkosen ja Maaret Kaksosen öljyvärimaalauksia Kaksolan tilalta, jotka myös esittivät tilan vanhoja rakennuksia ja sopivat näin teemaltaan näyttelyyn. Kylän nuoret (8 nuorta) hoitivat myllyllä kesäkahviota. Näyttelyyn kävi tutustumassa n. 280 vierasta. Hallituksen kokous ja näyttelyn päättäjäiset pidettiin torstaina 29.7 klo 18 Kervilän myllyllä. Kuva 4. Kyläisännöitsijä-hankkeen blogissa kerrottiin Rakkaudesta rakennuksiin -näyttelystä. Blogin kirjoittaja Päivi Keronen. Kyläyhdistyksen joulujuhlassa esiteltiin kuvin ja sanoin projektin tuotokset täydelle tuvalle kyläläisiä. Kuva 3. Canvas-taulut parhaista kuvista ovat esillä. Kuva: Juuso Vesalainen 2.5 Julkisuus Projekti sai julkisuutta eri medioissa. Mm. paikallislehti Outokummun Seutu ja Karjalan maa kirjoittivati näyttelystä. Myös TV2 Itä-Suomen alueuutisissa oli uutinen, joka näytettiin myös aamu-tv:ssä. Näyttelystä oli myös kahteen otteeseen radiouutisointi Radio Suomessa ja myös YLE:n Internet-sivuilla. Näyttelyn tiimoilta haastateltiin mm. Saila Kerosta, Ulla Kervistä ja Sini Hirvosta. Kuva 5. Pikkujoulut Lypsyniemessä. Kuva: Päivi Keronen. Ulla Kervinen kertoi kylän historiasta ja projektista Outokummun rotary-yhdistyksen jäsenille. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat esitelleen projektia eri yhteyksissä. 2.5 Projektin esittely Projektia esiteltiin vuoden mittaan eri tiliasuukisssa. Kuva 6. PowerPoint -esitys projektista on osa esittelyaineistoa. Kuva: Maaret Kaksonen Viuruniemen kyläyhdistys 7

8 3 Projektin jatkuvuus 4 Valokuvat Historiallinen, rakennettu Viuruniemi -projekti jatkuu tulevina vuosina kuva- ja historiatiedon täydentämisellä, kirjamyynnillä ja näyttelyperinnettä ylläpitämällä. Projekti osoitti, että kyläläisten yhteistyöllä saadaan hyviä tuloksia aikaan ja projektin arvo kasvaa vuosien vieriessä. Kesällä 2011 Kervilän myllyssä järjestetään samalla formaatilla näyttely Räsymatot riihessä - meisselit myllyssä, jossa esitellään kylän räsymattoja ja vanhoja työkaluja. Valtaosa yli 200 kuvatusta kohteesta on otettu tavallisella digipokkarilla. Muutamissa otoksissa käytettiin laadukkaampaa kameraa ja kuvakirjaan lisättiin vielä joitakin vanhoista kuvista skannattuja kuvia. Alkuperäiset kuvat ovat kyläyhdistyksen hallituksella. Julkaisua varten kuvat muutettiin painokelpoiseen resoluutioon ja niitä paranneltiin kuvankäsittelyllä. Muutamista kuvista teetettiin canvas-tauluja Ifolorilla. Kuvakirjan kuvien ottajina olivat Maaret Kaksonen, Päivi Keronen, Anni Hirvonen, Tatu Kervinen, Liisa Räsänen, Juuso Vesalainen, Aila PIetarinen ja Sara Hirvonen. Joidenkin historiakuvien kuvaajat eivät ole tiedossa. Suurin osa projektin kuvista kuvattiin loppukesällä tai alkusyksystä. Eniten kuvia otettiin Pitkäniemestä ja keskikylältä, lähinnä Viuruniementien varren kohteista (kuvio 1). Eniten yksittäisiä kuvia otettiin ladoista. Kuvia on yli kolmesataa. Projektista antaa tietoja: Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saila Keronen Puhelin: Sähköposti: saila.keronen@tel .fi Internet: Kuva 7. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saila Keronen Rakkaudesta Rakennuksiin -näyttelyn avajaisissa. Kuva: Päivi Keronen Kuvio 1. Kuvat keskittyvät selkeästi muutamaan kylän osaan, jossa valtaosa rakennuksista sijaitsee. Projektissa otetut kuvat kylän osien mukaan jaoteltuna Salonkylä Pohjoiskylä Pitkäniemi Pitkälahti Muu Viuruniemen alue Keskikylä Kantoleväntie Apajalahti Viuruniemen kyläyhdistys

9 Projektin kuvat rakennustyypeittäin Aitat Huussit Kellarit 33 Ladot Maitolaiturit Muut Myllynkivet Myllyt Navetat Kuvio 2. Kuvat jakaantuvat useisiin eri kohteisiin, joista ladot muodostavat suurimman ryhmän. Aittoja on Viuruniemen kylällä käytetty mm. viljan ja lihan varastoimiseen sekä nukkumiseen. Vanhimmat aitat ovat 1800-luvun alkupuolelta ja aitat ovat yleensäkin ovat säilyneet melko hyvin pihapiirien koristeina. Vanhoissa aitoissa ovi aukeaa sisäänpäin. Kylän aitoissa on paljon samoja piirteitä. Maitolaiturit syntyivät 1950-luvulla ja yhdelle maitolaiturille saattoi viedä useampia tiloja maitoa. Viuruniemessä on säilynyt vain kaksi alkuperäistä maitolaituria. Tuulimyllyjä ei ole säilynyt yhtään kylällä, mutta niitä on ollut aiemmin. Parilla tilalla on myllymäki ja myös jauhinkiviä löytyy monista talouksista. Myllyistä Kervilän mylly on kylän parhaiten säilynyt. Vanhimmissa navetoissa on hirsisalvos. Kivinavetat yleistyivät Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien. Navetat ovat säilyneet kylällä pääosin hyvin. Latoja on hävinnyt paljon aikojen kuluessa. Jäljellä on kuitenkin kymmeniä varastoina tai puuvajoina, osassa yhä heiniä. Latoja on tarvittu heinän ym. säilytykseen. Myös vanhoja sammallatoja on vielä jäljellä muutamia. Yksi vanhimmista ladoista on Autiolan tilalla. Nuottakodat ja venevajat ovat tyypillisiä Viuruniemelle Juojärven vuoksi. Vanhimmissa nuottakodissa on pärekatto ja useat ovat huonokuntoisia. Pajoissa oli yleensä yksi hyvin tuulettuva harva hirsisalvos. Joissain harvoissa säilyneissä pajoissa on jäljellä ahjot palkeineen. Riihiä uhkaavat vesikaton vuodot ja uusiokäytön tuomat ongelmat. Kylän riihen ovat tyypillisesti nk. yksinäisriihiä, jossa on yksi uuni. Riihet sijaitsevat usein vähän kauempana pihapiiristä palovaaran vuoksi. Viuruniemen kyläyhdistys 9

10 Kuva 8. Liisa Räsänen kuvasi muutama vuosi sitten Pitkälahden syysasussaan. Kuvasta on teetetty postikortti kyläyhdistyksen kahdeksan postikortin sarjaan. 10 Viuruniemen kyläyhdistys

11 Viuruniemen kyläyhdistys 11

12 12 Viuruniemen kyläyhdistys

13 Viuruniemen kyläyhdistys 13

14