TARA LOPPURAPORTTI TALOUS YLÖS RAVINTEET ALAS MAANVILJELIJÖIDEN YMPÄRISTÖOSAAMISEN VALMENNUKSEN PILOTTIHANKE HANKENUMERO 19078

Transkriptio

1 TALOUS YLÖS RAVINTEET ALAS MAANVILJELIJÖIDEN YMPÄRISTÖOSAAMISEN VALMENNUKSEN PILOTTIHANKE LOPPURAPORTTI HANKENUMERO DIAARINUMERO 81/

2 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011

3 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS 1 TOTEUTTAJAN NIMI HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS YHTEENVETO HANKKEESTA RAPORTTI Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet...3 Hankkeen toimenpiteet Valmennuksen toimintamallin kehittäminen ja maatilayritysten valmennus Viljelijöiden koulutustilaisuudet ja pellonpiennarretket Esille tulleet ongelmat ja muut poikkeavuudet suunnitellusta...8 Aikataulu...10 Resurssit ja toteutuksen organisaatio Resurssit Toteutuksen organisaatio...11 Kustannukset ja rahoitus Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset Rahoitus...12 Tiedotus, seuranta ja raportointi Hankkeen tiedotus Raportointi ja seuranta...14 Toteutusoletukset ja riskit...14 Yhteistyökumppanit...14 Hankkeeseen liittyvä harjoittelu TULOKSET JA VAIKUTUKSET Koulutus- ja pellonpiennarretkien tulokset Osallistujat Koulutuksen palaute Koulutuksen vaikutukset...16 Valmennuksen tulokset Kartoituskäynnit Pienryhmätoiminnan onnistuminen ja palaute Koko valmennuksen palaute...18 Valmennuksen toimintamalli...19 Hankkeen kannalta oleellisia seikkoja ESITYS JATKOTOIMENPITEIKSI Ei hanketta vuodelle Hulauden valuma-alueen ravinnevalumien vähentäminen -projekti Taustalla kunnostushanke Toteutettavat toimenpiteet Toimenpiteiden rahoitus Valuma-alue ja toimenpiteiden kohdentaminen ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITE: HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMA...23

4 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

5 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI TOTEUTTAJAN NIMI Maataloustuottajain Vesilahden Yhdistys MTK-Vesilahti ry. 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Talous ylös ravinteet alas maanviljelijöiden ympäristöosaamisen valmennuksen pilottihanke, Hankenumero ja diaarinumero 81/ YHTEENVETO HANKKEESTA Ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämpään asemaan sekä tilan talouden, että yleisten toimintaedellytysten kannalta. Ympäristöosaaminen on maatilojen toiminnan jatkuvuuden kannalta iso haaste, johon useat tilat eivät pysty vastaamaan ilman ulkopuolista apua. Asioiden yhteyksien näkeminen ja siitä seuraavien toimenpiteiden toteuttaminen ei ole helppoa ja vaatii viljelijältä perehtyneisyyttä ja tiedon etsimiseksi runsasta ajankäyttöä. Talous ylös - ravinteet alas maanviljelijöiden ympäristöosaamisen valmennuksen pilottihanke ajoittui välille ja sen kohderyhmänä olivat Vesilahden, Lempäälän ja Nokian maataloustuottajat. Hallinnoijana toimi MTK-Vesilahti ry. Hankkeen budjetista Leader-rahoituksen (Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta Pirkanmaan ELY-keskukselta toimintaryhmä Kantri ry:n määrärahoista) osuus oli 67,40 %. Yksityisen rahoituksen osuus katettiin Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n apurahalla (30 %) sekä Narvan osakaskunnan ja Kuralan-Suonolan osakaskunnan osuuksilla (kumpikin 1,3 %). Kustannuksia hankkeesta koitui yhteensä ,44 euroa. -hanke pyrki kasvattamaan viljelijöiden ympäristöosaamista koulutuksen sekä maatilayritysten valmennuksen avulla. Hanke oli luonteeltaan pilotti, jonka ensisijainen tavoite oli luoda ja hioa maanviljelijöiden ympäristöosaamisen valmennuksen toimintamalli, jonka avulla voidaan löytää parhaat keinot maataloutta harjoittavien yksityishenkilöiden ympäristöosaamisen lisäämiseksi ja sitä kautta aikaansaada konkreettisia toimenpiteitä ja pitkällä aikavälillä näkyviä tuloksia maatilojen talouden ja vesistön tilan parantumisessa. Valmennuksessa annettiin ohjausta oikeanlaisten toimenpiteiden löytämiseksi, jotta myös tulevaisuudessa ympäristöllisiin vaatimuksiin pystyttäisiin tilatasolla vastaamaan ja taloudelliset näkökohdat tulisivat huomioiduiksi. Toimintamallista rakennettiin sellainen, että sitä voidaan toteuttaa yksittäisinä, jopa yhden maatilan käsittävinä toimenpiteinä tai suurina, isoja alueita kattavina hankkeina. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa valmennuksen lisäksi järjestettiin kaikille avoimia koulutusiltoja ja pellonpiennarretkiä. Koulutusiltojen aiheina olivat erityisympäristötuet, maan rakenne ja kasvukunto, sekä kolmantena talousilta, johon oli koottu asiaa mm. uudesta tukikaudesta, kemera-rahoituksesta, lähi- ja luomuruoan nosteesta sekä suojavyöhykkeistä. Retkillä tutustuttiin riistakosteikkoihin, erityisympäristötukien mukaisiin maastokohteisiin, luomutuotantoon, hakelämmitykseen sekä peltomaan laatutestiin.

6 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 Valmennuksessa maatiloille tehtiin kartoituskäynti, laadittiin kehittämisehdotuksia ja käytiin niitä läpi pienryhmissä. Pilottitiloja hankkeeseen mahtui mukaan 15 ja koulutus- sekä pellonpiennartilaisuuksissa oli yhteensä n. 65 osallistumiskertaa. Hankkeen tuloksena saatiin hyvä valmennuksen toimintamalli. Valmennukseen osallistuneilla tiloilla suunnitellaan toimenpiteitä toteutettaviksi, joten myös ympäristön tilassa näkyviä muutoksia voidaan odottaa tulevaisuudessa. Hankeaikana yksi vuosi on kuitenkin liian lyhyt aika valmennuksen tekemiseen, sillä viljelijöiden toimet sitoutuvat kiinteästi kasvukausiin ja suunnittelu myötäilee vuosisykliä. Toimintamalliin kaivattiin vielä yhtä yhteydenottoa kasvukauden suunnitteluvaiheeseen, eli maaliskuulle ennen tukihakua. Hanketta vietiin eteenpäin vahvassa yhteistyössä hankkeen alulle panneen Vesilahden kunnan kanssa ja tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Ahlman-Instituutin - vertaisneuvojakoulutuksen kanssa. Hankkeeseen osallistuneita muita yhteistyökumppaneita olivat MTK Pirkanmaa, Vesilahden osakaskunnat, ProAgria Pirkanmaa, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Metsäkeskus Pirkanmaa. Hankekoordinaattorina toimi agronomi/projektipäällikkö Eeva Ylinen. Hanke on saamassa jatkoa Hulauden valuma-alueen ravinnevalumien vähentäminen - projektin muodossa. Projektissa käytetään -hankkeessa luotua ympäristövalmennuksen toimintamallia. 2 4 RAPORTTI -hanke oli pilotti, jolla luotiin viljelijöiden ympäristövalmennuksen toimintamalli. Loppuraportti on tehty perusteellisesti, jotta hankkeen tulokset ovat muidenkin tahojen kuin hankehallinnoijan käytettävissä ja sovellettavissa. Myös kaikki kompastuskivet on pyritty tuomaan selvästi esille, jotta muut toimijat voivat niitä välttää. 4.1 HANKKEEN TAVOITTEET YLEMMÄN TASON TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet liittyivät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaan 1: Maa ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, jonka kolmas tavoite on "Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä" ja toimenpiteeseen 111: Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet ja sen alatoimenpidettä Yleiset ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelman painopistealueilla mm. vahvistetaan maiseman ja ympäristön hoidolla maaseudun vetovoimaa. Toimintalinja 1:n toimenpide 111:n "Tavoitteena on alkutuotannon yrittäjien osaamisen vahvistaminen ja valmiuksien lisääminen hyödyntämään maakunnan koulutustarjontaa. Maa- ja elintarviketaloudessa tuetaan tuotantomenetelmien kehittämiseen, kustannustehokkuuteen ja laatuun liittyvää koulutusta, ympäristöosaamista ". -hanke toteutti Kantri ry:n Ykkösmaaseudun kehittämisohjelmaa. Erityisesti se vastasi tavoitteeseen 1. Ympäristö voi aiempaa paremmin ja mahdollisimman suuri osa maa-

7 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 seutumaisemasta säilyy maaseutumaisena kasvupaineista ja muutoksista huolimatta. "Jotta tavoite voi toteutua lisääntyvästä asutuksesta ja muista toiminnoista huolimatta, se edellyttää, että meistä itse kunkin "jalanjälki" ympäristössä on aiempaa pienempi. Tähän pyritään mm. erilaisilla kehittämistoimenpiteillä, jotka kohdistuvat kiinteän ja nestemäisen jätteen käsittelyyn, vesistöjen tilaan sekä energian tuotantoon." "Lisäksi maiseman ja ympäristön kunnostamiseen liittyvät toimenpiteet ovat tarpeen tavoitteemme saavuttamiseksi." "Vesistöhankkeissa olemme edellyttäneet myös maalla tehtäviä toimenpiteitä, jotta kehittämistyö ei jää vain oireiden hoitamiseen." (s. 18) HANKKEEN TAVOITTEET -hankkeen päätavoitteena oli maanviljelijöiden ympäristöosaamisen valmennuksen toimintamallin luominen maatalouden ammattitaidon parantamiseksi siten, että maatilatuotannosta aiheutuva vesistökuormitus vähenee ja maatilojen talous kohenee. Välitavoitteina oli maatilayrittäjien osaamisen ja tietotason nostaminen siten, että maatiloilla saadaan toteutumaan tehokkaita ja yksinkertaisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä. Nämä toimenpiteet ja käytännöt johtavat maataloudesta aiheutuvan vesistön ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähenemisen ja maatilojen talouden kohenemisen, mikä oli kehitystavoitteena. Näihin pyrittiin lisäämällä valmennuksen ja koulutuksen avulla viljelijöiden ammattitaitoa liittyen ympäristöllisiin ja viljelyteknisiin asioihin sekä parantamalla asiantuntijuutta tukiin liittyvissä asioissa. -hankkeeseen osallistuneiden maanviljelijöiden näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli ympäristötuen erityistukien tehokkaampi hyödyntäminen, viljelystyön helpottaminen, maatilan kannattavuuden parantaminen ja maan rakenteen laadun ylläpitäminen kehittämällä pelloilla tehtäviä toimia. Tavoitteena oli siis löytää valmentajan ja viljelijän yhteistyön avulla kullekin tilalle yksilölliset, parhaiten sopivat ja mahdollisimman yksinkertaiset keinot vähentää vesistökuormitusta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen on lueteltu tarkemmin liitteessä HANKKEEN TOIMENPITEET Hankkeen koulutustoimenpiteet järjestettiin hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, ja ne koostuivat tilakohtaisesta valmennuksesta ja kaikille avoimista koulutustilaisuuksista ja retkistä VALMENNUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN JA MAATILAYRITYSTEN VALMENNUS Toimintamalli Valmennustoiminnan avulla luotiin valmennuksen toimintamalli, jota pystytään käyttämään jatkossa isoissa tai pienemmissä hankkeissa, projekteissa tai hyvinkin pieninä, yksittäistä tilaa koskevana toimenpiteenä. Toimintamalliin ensimmäinen osa on kartoituskäynti, johon kuuluu viljelijän esivalmistelut ja valmentajan esiselvitykset, kartoituslomakkeen täyttäminen ja maastokierros. Toiseen osaan kuuluvat valmentajan taholta kehittämisehdotusten kirjaaminen kartoituskäynnin perusteella ja viljelijän pohdiskelu oman tilan kehittämisestä sekä pienryhmätoiminta, jossa etukäteen tehdyt kehittämisehdotukset annetaan ja yhdessä pohditaan niiden toteuttamisen mielekkyyttä ja tarvetta. Hankkeen ai-

8 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 kana todettiin, että kolmas tapaaminen viljelijän kanssa olisi tärkeä, joten viljelijöille soitettiin vielä hankkeen lopussa ja kyseltiin hanketunnelmia, toimenpiteiden toteuttamisaikomuksia ja valmennuksen onnistumista. Joulun alla kaikilla viljelijöillä ei ollut vielä uusi kasvukausi mielessä, joten kolmas tapaaminen olisi parasta toteuttaa maaliskuussa veroilmoituksen teon jälkeen ja ennen tukihakua. Valmennus Valmennuksessa erittäin tärkeänä asiana on luottamus valmentajan ja valmennettavan välillä. Tähän liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus kaikista tilaa koskevista asioista. Raportointiin on liitetty esimerkinomaisesti kehittämistoimenpide-ehdotuksia, joista on poistettu tilan tunnistetiedot ja jotka on koottu useiden tilojen kehittämistoimenpiteistä. Tämä on tehty yksityisturvan suojaamiseksi, joten edes valmennukseen osallistuneet henkilöt tietävä ei pysty yhdistämään ehdotuksia tiettyyn tilaan. Yksityisyyden suojan lisäksi viljelijöiden kannalta tärkeää on vapaaehtoisuus ja riippumattomuus viranomaisista, joita on tähdennetty valmennettaville ja siten heidän on ollut helppoa lähteä mukaan hankkeeseen. Valmennukseen ilmoittautui oma-aloitteisesti 8 viljelijää, ja loput saatiin mukaan puhelinsoitolla. Puhelut kohdennettiin muutamalle tuottajalle, joiden kuultiin olevan hankkeesta kiinnostuneita, sekä hankesuunnitelman mukaisesti Naarvajoen valuma-alueen viljelijöille. Läpikäydyistä viljelijöistä vain yksi kieltäytyi valmennuksesta vedoten rakennusprojektiin ja kaikki muut lähtivät mielellään mukaan, joten kovin pitkälle soitettavien listalla ei päästy. Valmennustoimintaa aloitettaessa yksi valmennettavista perui osallistumisensa kiireisiin vedoten ja hänen tilalleen otettiin varalla ollut henkilö. Yksi valmennettava ei päässyt mukaan pienryhmätapaamisiin ja valmennuksen kehittämisehdotukset toimitettiin hänelle sähköpostitse. 4 Kartoituskäynti Tarkoituksena oli, että valmennustoiminta suoritetaan kesä-heinäkuun aikana. Valmentajien valintamenettelyn viivästymisen vuoksi kartoituskäynnit päästiin aloittamaan heinäkuun 4. päivä. Kartoituskäyntiin varattiin aikaa maksimissaan 4 x 60 minuuttia. Samalle päivälle pyrittiin saamaan aina kaksi käyntiä, jotta matkakustannuksissa säästettäisiin. Osa kartoituskäynneistä viivästyi viljelijöiden heinäntekokiireiden takia, ja viimeinen käynti tehtiin heinäkuun lopussa. Kartoituskäyntiin liittyi sekä valmentajan että valmennettavan esivalmistelut. Valmentajan osalta tehtävänä oli ottaa selvää tilan sijainnista, vesistöjen läheisyydestä ja valumaalueesta, pohjavesialueista, Natura-alueista ja alueella tehdyistä yleissuunnitelmista. Valmennettavan valmistautuminen kartoituskäyntiin käsitti tilan tietojen, viljelymuistiinpanojen ja -suunnitelmien jne. esille ottamisen ja pienen pohdinnan kehittämisaikomuksista. Kartoituskäynnillä käytiin asioita läpi TEHO-hankkeesta saadun ja n tarpeita vastaavaksi muokatun kartoituslomakkeen ja viljelijöiden lohkokarttojen ja viljelymuistiinpanojen avulla. Menettelytapa osoittautui hyväksi, ja pöydän ääressä selvisivät hyvin ongelmakohdat ja maastossa ne paikat, joita kannatti tarkastella lähemmin. Vaikka kartoituskäynneillä ei minkäänlaiseen neuvontaan ryhdytty (eliminoitiin mahdollisuudet päällekkäisyyksiin tilaneuvontajärjestelmän kanssa), perusteellista kartoituslomaketta läpi-

9 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 käytäessä viljelijät ikään kuin huomaamatta hoksasivat tilan ongelmakohdat ja joutuivat pohtimaan tilan asioita monelta kannalta. Usein huomattiin suuri muutos asenteissa jo pöydän ääressä istuessa: Kartoituslomakkeeseen liittyi lomakkeen lopussa oleva tilan ympäristönsuojelutoimenpiteiden priorisointi, jonka avulla viljelijät itse arvioivat toimintojen kehittämistarpeita asteikolla 1-5. Viimeistään kehittämiskohteita ja omia toimia arvioitaessa huomattiin, missä olisi syytä parannukseen tai toimenpiteiden muuttamiseen. Varattu aika riitti hyvin lomakkeen läpikäymiseen, mutta isoilla tiloilla maastokierros olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, sillä usein kauimmaiset lohkot ovat kymmenien kilometrien päässä. Kartoituskäynti kesti yleisimmin 3,5 4 tuntia. Hieman pettymystä aiheutti se, että jotkut olivat ajatelleet saavansa toiminnastaan palautetta jo kartoituskäynnin aikana, mutta minkäänlaiseen neuvontaan ei käynnin aikana ryhdytty. Tarkoituksena oli, että viljelijöille olisi laskettu ravinnetaseita vuoden 2010 lannoite- ja satotasojen mukaan. Kävi kuitenkin ilmi, että kaikkiaan 15 tilasta vain kahdella tilalla laskenta oli mahdollista ja järkevää tarpeeksi täsmällisen lohkokirjanpidon ansiosta. Toisella tilalla taseet oli jo laskettu. Monet viljelijät kertoivat, etteivät pysty arvioimaan lohkokohtaisia satotasoja tarpeeksi tarkkaan saadakseen lohkojen välille eroja. Alkusyksyllä viljelijöille annettiin vielä mahdollisuus taseiden laskentaan kuluneen kasvukauden tietojen perusteella, mutta asia oli samalla tolalla. Ravinnetaseisiin suhtaudutaan kokemusten perusteella skeptisesti, ja niitä alettu pitämään hyödyttöminä ja jopa virheellisiä tuloksia antavina. Hankkeessa todettiin, että ei ole järkevää käyttää aikaa ja rahaa epäselvien ja jopa harhaanjohtavien tulosten aikaansaamiseksi. Viljelijät pitivät kartoituskäyntiä mieluisana ja kun se sovitettiin heidän aikatauluihinsa, ei siitä aiheutunut juurikaan lisävaivaa. Asenne viljelijöillä oli kohdallaan, kukaan ei tuntenut kartoituskäyntiä tungettelevana. Viljelijöiden antamasta palautteesta lisää kohdassa 5 Tulokset ja vaikutukset. 5 Kehittämisehdotukset ja pienryhmät Kartoituskäynnin jälkeen pyrittiin mahdollisimman pian kirjaamaan ylös tilan kehittämiseen liittyviä seikkoja. Syntyneet kehittämisehdotukset/suositukset eivät niinkään riippuneet siitä, kuinka pitkällä vesiensuojelullisessa mielessä tilalla oltiin, vaan pikemminkin siitä, millaiset reunaehdot käytössä olevat tuotantotavat ja -muodot kehittämismahdollisuuksille loivat. Joillakin tiloilla saatettiin olla hyvinkin pitkällä vesiensuojelussa ja valittu tie avasi paljon uusia mahdollisuuksia. Joillain, esimerkiksi yksipuolisilla, paljon kasvinsuojeluaineita käyttävillä viljatiloilla - tilanteesta riippuen - toimenpiteet saattavat olla periaatteessa yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Kuitenkin toisinaan vesiensuojelussa eteenpäin pääsemiseksi toimenpiteet saattavat vaatia suuria muutoksia tuotantomenetelmissä ja vaativat mm. koneinvestointeja tai yhteistyötä, ja ovat sikäli hankalia ja usein kalliitakin toteuttaa. Suositusten ja kehittämisehdotusten kirjaamiseen kului yllättävän paljon aikaa, sillä vaikka esim. nurmituotannon lisääminen on periaatteessa yksinkertainen asia, on jokaisen tilan kohdalla huomioitava tilan omat edellytykset toiminnan muutokselle ja asiat piti kirjata yleisten seikkojen lisäksi juuri kyseistä tilaa koskettaviksi. Tulosten kirjaamiseen kului tilasta riippuen 4 6 tuntia. Pienryhmät koostettiin siten, että kulloisessakin tapaamisessa mukana olleet tilat olivat ensisijaisesti kehittämistoimenpiteiltään ja toissijaisesti tuotannoltaan ja olosuhteiltaan samankaltaisia. Pienryhmiä pidettiin yhteensä neljä: ensimmäisessä ryhmässä olivat kotieläintilat (4 tilaa, joista yksi estynyt pääsemään paikalle), toisessa ryhmässä erityisesti

10 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 luomutuotannosta kiinnostuneet (3 tilaa), kolmannessa ryhmässä keskityttiin muita enemmän lumo- ja kosteikkoasioihin (4 tilaa) ja neljäs ryhmä koostui perinteisen viljanviljelyn miehistä (4 tilaa). Pienryhmätapaamiset kestivät noin 2,5 tuntia. Ryhmissä kerrottiin ensin kirjatuista kehittämisehdotuksista, joihin oli ensin kirjattu tilan hyvät puolet eli ne asiat, mitkä tilalla on tehty hienosti. Kehittämisehdotuksiin kirjattiin kunkin tilan kohdalta ensimmäisiksi tärkeimmät ja akuuteimmat seikat edeten vähäpätöisempiin ja hankalammin toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin. Jokaisessa pienryhmässä muistuteltiin erityistukihauista ja kerrottiin, että kehittämisehdotuksiin on kirjattu erityisympäristötukikohteet, eli luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen -erityistukeen sekä perinnebiotooppi -erityistukeen soveltuvat alat. Tarkoitus oli, että maanomistajat voivat tukikuvauksen, alojen kuvailun ja hoitosuositusten perusteella tehdä päätöksen erityistuen järkevyydestä ja pystyvät tekemään erityistukihaun, mikäli sen itse tahtovat tehdä. Niille, joilla oli kosteikkokohde maillaan, kirjattiin ei-tuotannollisten investointien tuen hakemisesta tai lumo -erityistuen soveltamisesta kyseiseen kosteikkoon. Kaikkien kehittämisehdotuksiin kirjattiin suojavyöhyke-erityisympäristötuesta yleistä asiaa ja merkittiin ne lohkot, joilla suojavyöhykkeet tulevat kyseeseen. Myös lohkokarttoihin merkittiin suojavyöhykkeiden paikat. Pienryhmissä suojavyöhykkeistä ja erityisympäristötuen luonteesta keskusteltiin ja käytiin suojavyöhykkeiden paikat läpi tilakohtaisesti lohkokarttojen avulla. Myös monimuotoisuuspientareiden hyödyntämisestä laitettiin tieto, sillä asia on erittäin huonosti tunnettu viljelijöiden keskuudessa. Kaikille, joilla jätevesihuolto ei ollut vielä asetuksen mukaista, kirjattiin ohjeet asian selvittämiseksi kunnan ympäristöviranomaisten kanssa. Jätevesiasiasta ei kuitenkaan annettu tilakohtaisia suosituksia, vaan pienryhmissä kerrottiin, että toimintaohjeet jätevesien hoitamiseksi löytyvät lomakkeesta, mikäli tarvetta järjestelmän uusimiseen on. Öljysäiliöiden turvallisuudessa oli puutteita jokaisella tilalla. Osallistujille jaettiin Tampereen aluepelastuslaitoksen Polttonesteiden varastointi maatiloilla farmarisäiliöissä -opas ja keskusteltiin öljysäiliöiden kunnon tärkeydestä. Kaikissa pienryhmissä keskusteltiin hukkakauraongelmasta, joka peurojen runsauden takia kosketti lähes jokaista tilaa, ja osallistujille jaettiin Eviran ohje Hukkakauran torjunta on rahanarvoinen ratkaisu. Maanparannusasioista ja kalkituksesta keskusteltiin lyhyesti. Monella tilalla tulisi kiinnittää huomiota maan rakenteeseen ja tuotantokyvyn ylläpitämiseen; tiivistymisen estämiseen, ph:n nostamiseen ja kalkitukseen, viljelyn monipuolistamiseen ja viljelykierron monipuolisuuteen. Monia viljelijöitä kiinnosti kerääjäkasvien käyttö, joten siitä oli lyhyesti kirjattu kehittämistoimenpiteisiin niillä tiloilla. Lisäksi jaossa oli TEHO-hankkeen julkaisu 4/2011 Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin. Valumaherkille alueille suositeltiin talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamista. Lisäksi kaikille annettiin tietoisku luomutuotannosta ja asiasta keskusteltiin. Luomutuotannosta kiinnostuneille annettiin ohjeet asian eteenpäin viemistä varten. Kasvinsuojelun pelisäännöt kirjattiin niillä tiloilla, joilla asia ei tuntunut olevan täysin kunnossa. Yksittäisillä tiloilla olisi halua ja rahkeita maisematöiden tekoon ja laiduntavien eläinten vuokraamiseen, mihin kannustettiin. Kotieläintiloilla tyypillisimpiä kehittämisehdotuksia olivat lantaloiden katoksien rakentaminen, jaloittelutarhojen valumavesien hallinta ja pohjan kestävyys, laidunpaineen säätely ja lannanlevityksen pelisäännöt. Pienryhmissä tarkasteltiin jaloittelutarhojen valumavesien hallintaa sekä lannan käytön tehostamista. Kotieläinryhmäläisille jaettiin julkaisut 6

11 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 TEHO-hanke 2/2010 Hevosalan ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä TEHO-hanke 2/2011 Ulkoiluta turvallisesti - Ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle. Pienryhmäläisille annettiin kotitehtäväksi kehittämistoimenpiteisiin tutustuminen ja suunnitelman tekeminen seuraavalla kasvukaudella toteutettaville toimenpiteille. Soittokierros Jo valmennuksen aikana tuli selväksi, että kolmas tapaaminen viljelijöiden kanssa olisi tarpeellinen. Hankkeen lyhkäisyyden ja päättymisajankohdan vuoksi tapaamista ei voitu toteuttaa, mutta hankkeen viimeisessä työryhmätapaamisessa keskusteltiin tarpeesta tehdä vielä soittokierros valmennettaville. Soittokierros päätettiin toteuttaa joulukuun puolessa välissä. Soittokierroksella kyseltiin valmennettavien tuntumia hankkeesta, millaisia ajatuksia heillä on seuraavan kasvukauden suhteen eli aikovatko toteuttaa joitain toimenpiteitä. Samalla kysyttiin, toivovatko he vielä yhteydenottoa keväälle. Valmennettavia kehotettiin pitämään kehittämisehdotukset hautumassa, sillä kevät ja päätöksien aika tulee kovin pian VILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUDET JA PELLONPIENNARRETKET Kohderyhmästä riippumatta on haasteellista saada väkeä yleisiin tilaisuuksiin. Koulutuksissa oli yhteensä n. 65 osallistumiskertaa järjestettiin Maatilan talousilta, joka oli -hankkeen ensimmäinen koulutustilaisuus. Tilaisuus pidettiin Narvan monitoimitalolla ja luennoitsijoina olivat ympäristötarkastaja Marika Arrajoki-Alanen ELY-keskuksesta ja maisemasuunnittelija Jutta Ahro ProAgria Pirkanmaasta. Talousillassa viljelijöille esiteltiin maatalouden ympäristötuen erityistukia ja kerrottiin tukihausta. Luennoitsijat kävivät yksityiskohtaisesti läpi eri erityistukivaihtoehdot, antoivat ohjeita tukihakemusten liitteiden laatimiseen ja kertoivat muista tukihakuun liittyvistä käytännön asioita. Luennoitsijat jakoivat osallistujille esityksensä ja hakuasiapapereita. Tilaisuudessa syntyi keskustelua maanviljelijöiden ja luennoitsijoiden välille ja maanviljelijät kertoivat myös omakohtaisista kokemuksistaan liittyen ympäristötuen erityistukiin. Ilta sai hyvää palautetta ja sitä pidettiin hyvin selventävänä. Osallistujia illassa oli 11. Hankkeessa järjestettiin yhdessä Ahlman-instituutin kanssa kaksi opintoretkeä aiheena olivat Riistakosteikot ja riistapellot Satakunnan vankilassa Huittisissa. Asiantuntijapuheenvuoron retkellä piti riistanhoidonneuvoja Otto Hölli Riistakeskuksesta. Retkellä tutustuttiin 5 kosteikon lisäksi myös vankilan maatilan toimintaan ja puitteisiin. Osallistujat saivat kosteikkopaketin, jossa oli paljon materiaalia, oppaita ja tukihakemuksia mukana. Osallistujia oli 14, joista 5 tämän hankkeen tiimoilta. Toisella Ahlmanin retkellä aiheena oli Lumoa, luomua ja uusiutuvaa energiaa, ja retken kohde oli Yli-Heikkilän tila Nokian Sarkolassa. Luonnonmukaiseen tuotantoon tutustumisen lisäksi tehtiin peltomaan laatutesti ja tutustuttiin mahdollisiin erityistukikohteisiin ja tilan rakenteilla olevaan hakelämpölaitokseen Metsäkeskuksen puuenergianeuvoja Juha Hiitelän johdolla. Lisäksi umpeen kasvavalla rannalla pohdittiin, mitä toimenpiteitä siellä tulisi toteuttaa. Retkellä oli yhteensä 23 osallistujaa, joista 8 tämän hankkeen puitteissa ja he saivat runsaasti materiaalia aiheista.

12 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 Valmennustoiminta toi hyvin esiin viljelijöiden koulutustarpeet. Tätä tietoa hyödynnettiin loppuja koulutuspäiviä koostettaessa. Hankkeen oma pellonpiennarpäivä järjestettiin syyskuun 25. päivä. Kohteina olivat Suojavyöhyke, lumo-, pebi- ja kosteikkokohteet. Retki keskittyi Narvan ympäristöön, ja sen puitteissa kierrettiin viidellä valmennuksessa mukana olleella tilalla katsomassa mahdollisia ja jo tuen piirissä olevia luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistukikohteita, lumo-kosteikkokohteita, ei-tuotannollisten investointien piiriin sopivia kosteikkokohteita sekä suojavyöhykekohteita. Osallistujilla oli retken aikana mahdollisuus kysellä luomuasioista Jari Yli-Heikkilältä. Retkeä varten koostettiin kohteista kuvaukset, joissa kerrottiin kohteiden luonne, erityiset ympäristöarvot ja hoitosuositukset kohteille. Retkipäivä osui hyvin kauniiseen syyssäähän, ja sitä ennen oli ollut muutaman viikon sadejakso, mikä johti siihen, että moni jättäytyi retkeltä pois koska eivät malttaneet lähteä omilta pelloiltaan kun pitkästä aikaa töihin pääsivät. Retkellä oli 7 osallistujaa. Pellonparannusilta Pellot kuntoon ja tuottamaan järjestettiin lokakuun 12. päivä. Illan hoitivat ProAgria Pirkanmaan asiantuntijat Sari Hiitelä ja Kari Kulju, jotka vastasivat maan rakennetta ja kasvukuntoa koskeviin kysymyksiin ja jakoivat osallistujille esityksensä. Illassa tähdennettiin sitä, että maa pääomana tulee olla hyvässä kunnossa, jotta panoksilla saadaan nostettua tuottoa. Mieliin muistuteltiin myös, että maan kunnolla on ratkaiseva vaikutus ravinnevalumien määrään. Illasta saatu palaute oli positiivista, sillä asia koettiin tärkeäksi kaikkien 12 osallistujan toimesta. Marraskuun 9. päivä järjestettiin hankkeen viimeinen yleinen koulutustilaisuus, Maatilan talousilta II. Aluksi illan aiheille oli monia vaihtoehtoja. Tuottajien taholta toivomuksia tuli Kemera-rahoituksen sekä tukihaun rastit oikeisiin paikkoihin osalta, mutta jälkimmäiseen ei saatu puhujaa. Illasta saatiin kuitenkin koostettua hyvin monipuolinen; aluksi annettiin tiedotteet ympäristötukisitoumuksen jatkamisesta ja lisätoimenpiteiden vaihtamisen mahdollisuudesta sekä uudesta vesilaista. Jari Yli-Heikkilä piti katsauksen Euroopan komission esityksestä uudelle ohjelmakaudelle Luonnonhoidon neuvoja Timo Vesanto Metsäkeskuksesta kertoi Kemera- ja Metso-rahoituksen mahdollisuuksista metsäluonnonhoidossa. Illan toisena pääaiheena oli lähi- ja luomuruoan tuotannon mahdollisuudet, aiheen pääpuhujana Jari Koskensalo Lampisen luomutilalta Ikaalisista (luomuvilja ja jalosteet, luomukasvikset ja juurekset) ja muina puhujina Kai Pastell Innilän tilalta Lempäälästä (luomunaudanliha) sekä Kirsi Ilola-Ollikka Ilolan maatilamatkailusta Valkeakoskelta (luomuliha, ravintolatoiminta ja maatilamatkailu). Aiheesta kehkeytyi innokas, monipuolinen ja kannustava keskustelu. Viimeisenä aiheena hankekoordinaattori käsitteli suojavyöhykkeitä, pientareita ja suojakaistoja, joiden selventämiseen käytettiin TEHOhankkeen diasarjaa. Tämän jälkeen esiteltiin TEHO-hankkeessa Marko Erlandin tekemää tutkimusta pientareiden ja suojakaistojen katetuotoista. Ilta sai paljon kiitosta ja asioista keskusteltiin innokkaasti 17 osallistujan kesken. Osallistujat saivat Vesannon ja Ylisen esitysmonisteet, julkaisun TEHO-hanke 1/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 1, jossa Erlandin tutkimus selostetaan sekä tuottajien tuomaa materiaalia ESILLE TULLEET ONGELMAT JA MUUT POIKKEAVUUDET SUUNNITELLUSTA De minimis Hankkeen toimien liittymistä De minimis -tuen piiriin selviteltiin pitkään, ja viimein saatiin maaseutuvirastosta tieto, että de minimis-tuki ei kosketa hankeen toimia (ylitarkastaja Reijo Martikainen ).

13 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 Tilaneuvontajärjestelmä Suomessa on olemassa tilaneuvontajärjestelmä, jonka puitteissa tuottajien on mahdollista hankkia tilakohtaista, maatilalla tapahtuvaa neuvontaa tietyistä aiheista, ja hakea kustannuksiin takautuvasti tukea. Hankkeen alkaessa todettiin, että hankesuunnitelmaan alkuperäisellä tavalla kirjattu valmennus on ongelmallinen. Menettely olisi vaatinut huomattavaa tarkkuutta, jotta päällekkäisyyksiä tilaneuvontajärjestelmän kanssa ei olisi tullut. ELY-keskuksessa rahoittajatahojen kanssa käydyssä neuvottelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa hankesuunnitelmaan tehtiin muutos valmennuksen osalta: Mahdolliset päällekkäisyydet tilaneuvontajärjestelmän kanssa estettiin siten, että tilalla käytiin tekemässä vain kartoituskäynti. Kartoituskäynnillä ei tehty mitään neuvonnallisia toimia, vaan ainoastaan kerättiin tietoja maatilan nykyisestä tilanteesta ja toiminnasta. Tiloilla osoitetut kehittämisehdotukset annettiin pienryhmävalmennuksissa tilojen ulkopuolella, joten tilaneuvontajärjestelmä ja sen mahdollistama tuki ei kosketa myöskään näitä tilanteita. 9 Valmennustoiminta Hankkeen edetessä kävi ilmi, että valmennustoiminta oli ongelmallinen sikälikin, että valmennus kokonaisuudessaan oli aiottu toteuttaa ostopalveluna. Tällöin hankekoordinaattorin olisi ollut vaikea jääviyssyistä ostopalvelua tarjota. Hankekoordinaattorin jättäytyminen valmennustoiminnasta kokonaan ulkopuolelle osoittautui mahdottomaksi. Tällöin monet asiat olisi jouduttu tekemään kahteen kertaan perehdytettäessä muita toimijoita valmennustoimintaan, ja valmennuksen toimintamallin kehittämisen erottaminen varsinaisesta valmennuksesta olisi ollut todella hankalaa. Ongelmaksi asian teki myös se, että alueelta ei löydetty henkilöä, joka tietäisi laajasti maatalouden ympäristöasioista ja pystyisi toimimaan itsenäisenä valmentajana. Hankepäätökseen haettiin muutosta siltä osin, että osa valmennustoiminnasta osa siirrettiin hankekoordinaattorin tuntitöiksi ja siten ostopalveluista siirrettiin 2000 palkkauskuluihin. Muutoshakemus hyväksyttiin sekä Kantri ry:ssä että ELYssä. Valmentajien hintatason selvitys ja valinta oli tarkoitus tehdä n työryhmän toimesta, mutta jääviyssyistä valintamenettelyn suoritti MTK-Vesilahti ry:n johtokunnan valtuuttama toimikunta. Toimikuntaan kuului työryhmästä ainoastaan puheenjohtaja Jussi Vilo ja toimikuntaa avusti MTK:n asianajaja Vesa Malila. Malila tarkisti, että tarjouspyyntö oli oikealla tavalla muotoiltu ja oheisti menettelyssä. Tarjouspyynnön mukana lähetettiin hankesuunnitelma, joten kaikilla tahoilla oli samat tiedot palvelun luonteesta. Tarjouspyynnössä toimikunta pidätti itselleen oikeuden siirtää osan valmennustoiminnasta ostopalvelun ulkopuolelle ja siirtää sen hankkeen tuntityöksi, mikäli se katsottaisiin tarpeelliseksi. Tarjouspyyntö lähetettiin kaikille mahdollisille palveluntarjoajalle Pirkanmaalla sekä Ahlmanin -koulutukseen osallistuneille (yhteensä 12 taholle), joista kolme lähetti tarjouksen ja kaksi tiedoksiannon, etteivät tule tarjousta antamaan. Valmennukseen valittiin J. Yli-Heikkilä sekä Merja Voutilainen/Sirpa Himanen ravinnetaseiden laskentaan. Kolmannelle tarjouksen lähettäneelle ilmoitettiin, että hänen asiantuntemustaan voidaan käyttää, mikäli sopivia kohteita ilmenee. Lisäksi toimikunta päätti, että osa valmennustoiminnasta siirretään hankkeen tuntitöiksi, sillä kartoituksen tekijäksi täytyy olla vaihtoehtoja ja pienryhmätoiminnassa tulee olla läsnä enemmän kuin yksi valmentaja. Lisäksi valmennukseen kaivattiin vahvaa ympäristöosaamista, jota tarjouksen jättäneillä ei ollut tarjota.

14 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 On huomattavaa, että tuntitöinä tehden valmennustoiminta tuli puolta edullisemmaksi ja siten siihen pystyttiin panostamaan enemmän. Tämä oli siis hankkeen kannalta hyvä ratkaisu. Kartoituskäyntien valmentajamäärä Valmennustoiminnassa oli tarkoitus, että kaksi valmentajaa käyvät yhdessä muutamalla tilalla saadakseen toimintamallinsa hiottua samankaltaisiksi. Muutaman käynnin jälkeen kahden valmentajan käyttäminen osoittautui hyväksi, ja toimintaryhmän vahvistuksella päätettiin tehdä kokeilu siitä, millä tavoin kartoituskäynti sujuu yhden valmentajan käymänä ja toisaalta kahden valmentajan käynnillä. Viljelijät kokivat molemmat tavat hyviksi (tosin kukaan viljelijöistä ei ollut molemmissa tilanteissa mukana, joten he eivät voineet tilanteita vertailla). Valmentajan näkökulmasta kaksi valmentajaa tilalla auttaa toisaalta keskittymään tiettyihin asioihin ja toisaalta kiinnittämään huomiota laajemmin, sillä toisen kirjatessa asioita ylös toinen voi tarttua pieniin vinkkeihin ja viedä keskustelua eteenpäin tai syvemmälle AIKATAULU Hankehakemus pantiin vireille ja muutettu hakemus jätettiin Hanke aloitettiin omalla riskillä. Kantri ry antoi hankkeesta puoltavan lausunnon Tämän jälkeen hakemukseen liitettiin täydennys , koska todettiin, että aiotulla tavalla toteutettuna valmennustoiminnalla saattaa olla päällekkäisyyksiä tilaneuvontajärjestelmän kanssa ja tämä haluttiin eliminoida. Lausunto Kantri ry:ltä saatiin uudelleen ja ELY-keskuksen päätös hankkeesta tehtiin Hankkeelle tehtiin vielä muutoshakemus koskien valmennustoiminnan muuttamista ostopalveluista tuntitöiksi ja siten kustannusten siirtoa ostopalveluista palkkauskuluihin. Kantri ry antoi puoltavan lausuntonsa ja ELY-keskus hyväksyvän päätöksen Alkuvuodesta käynnistettiin hanke ja tiedotus. Hankkeen toimenpiteiden aikataulutus tehtiin tuottajien vuosirytmiin sovittaen. Tiedotustilaisuus järjestettiin maaliskuun puolessa välissä ja koulutustilaisuudet ajoitettiin kasvukauden ulkopuolelle, eli keväälle ja syksylle. Alkuvuosi myös ennen kasvukauden alkua on viljelijöille työntäyteistä aikaa veroilmoituksineen ja tukihakuineen. Maaliskuun tiedotustilaisuuden lisäksi huhtikuulle saatiin mahtumaan koulutusilta. Syksyllä syystöiden jälkeen ja ennen joulukiireitä järjestettiin vielä kaksi koulutusiltaa. Pellonpiennarpäivät ja valmennuksen kartoituskäynnit oli tehtävä kesällä, kun maastossa pystyttiin tekemään kasvillisuushavaintoja. Pellonpiennarpäiviä oli kesäkuussa sekä syyskuussa. Kartoituskäynnit ajoitettiin kesä-heinäkuulle ja sovitettiin valmennettavien kiireiden mukaan. Viljatiloilla aikataulutus on kohtuullisen helppoa, mutta nurmiviljelijöillä koko kesä on kiireinen. Valmennuksen pienryhmätapaamiset järjestettiin syystöiden jälkeen.

15 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI RESURSSIT JA TOTEUTUKSEN ORGANISAATIO RESURSSIT Hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi oli suunniteltu tarvittavan osa-aikainen hankekoordinaattori (n. 70 h/kk). Koska hanke ja siten myös työsuhde jäivät alle vuoden mittaisiksi, ei työpaikkaa laitettu julkiseen hakuun, vaan hankekoordinaattoriksi nimettiin MMM/Projektipäällikkö Eeva Ylinen. Ylinen omaa aiheeseen hyvin sopivan osaamisen maataloustuotannosta, ympäristöasioista ja projektityöskentelystä sekä koulutuksensa että kokemuksensa ansiosta. Koulutukseltaan Ylinen on maatalous-metsätieteiden maisteri (perusopinnot maataloudesta ja erikoistumisopinnot ympäristöekonomiasta ja ympäristönsuojelutieteestä) sekä projektipäällikkö. Ylinen on itse maanviljelijä, joten hän tuntee teorian lisäksi myös maatalouden käytännön. Lisäksi Ylinen tunsi hankkeen entuudestaan hyvin, sillä hän oli toiminut hankevalmistelijana, mistä oli etenkin hankkeen toteutuksen alkuvaiheessa paljon apua. Hankekoordinaattorin työaikaa lisättiin hankkeen aikana siirtämällä valmennustoimintaa ostopalveluista palkkauskuluihin (asiasta lisää kohdassa 4.2.3), jolloin työaika lisääntyi n. 140 tunnilla ja laskennallinen työaika kasvoi yhteensä 945 tuntiin vuoden aikana. Työtä tehtiin silloin kun tarvetta oli, eli työ painottui valmennustoiminnan ruuhka-aikoihin ja raportointivaiheeseen. Yhteensä työaikaa kertyi n. 980 tuntia, eli n. 0,5 henkilötyövuoden verran. Budjetissa oli varattu resursseja ostopalveluihin valmennustoiminnan järjestämiseksi. Valmentajiksi hankekoordinaattorin lisäksi valittiin kaksi, Merja Voutilainen ravinnetaselaskentaan ja Jari Yli-Heikkilä itse valmennustoimintaan. Yli-Heikkilän ostopalveluista kertyi yhteensä 165 tuntia ja muita ostopalveluresursseja ei hankkeen aikana tarvittu. Hankkeen ostopalvelut on suoritettu hankintalain ja rahoittajan ohjeiden mukaan TOTEUTUKSEN ORGANISAATIO Maataloustuottajain Vesilahden Yhdistys MTK-Vesilahti ry huolehtii maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien edunvalvonnasta ja elinkeinon mahdollisuuksista ja toimii paikallisesti ja voittoa tavoittelematta. Hankkeen toteutusorganisaatioon kuului koko MTK-Vesilahden johtokunta, joka päätti hankkeen toteutuksesta, hankkeelle haettavasta kuntalainasta sekä suoritti valmentajien valinnan. Yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Vilo toimi hankkeen vastuuhenkilönä. Hanketoiminta ei ole hakijan tavanomaista toimintaa, ja hankkeen toteutus eriytettiin täysin yhdistyksen muusta toiminnasta. Hanketta ohjaamaan perustettiin työryhmä. Työryhmässä olivat MTK-Vesilahden edustajana puheenjohtaja Jussi Vilo, Vesilahden kunnasta kehittämispäällikkö Markku Männikkö ja asian vireille panneen tahon, eli Vesilahden kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan edustajana entinen puheenjohtaja Pertti Uusi-Erkkilä sekä Lempäälän ja Vesilahden yhteisen ympäristöjaoston edustajana ympäristönsuojelusihteeri Sari Sassi. Työryhmään kuului myös hankekoordinaattori sihteerin ominaisuudessa sekä valmentajaksi valittu Jari Yli- Heikkilä. Lisäksi muutamassa työryhmän tapaamisissa olivat mukana jatkotoimenpiteitä suunnittelemassa ympäristöjaostosta ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa sekä vt. ympäristötarkastaja Kati Skippari.

16 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 Hankkeella oli myös seurantaryhmä, koska hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana olleet tahot haluttiin edelleen pitää mukana. Seurantaryhmällä ei ollut virallista tehtävää, ja se kokoontui kerran hankkeen aikana toukokuussa. Seurantaryhmää pidettiin muutoin ajan tasalla sähköpostitiedottein. 4.5 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Kustannusarvio hankkeelle oli euroa. Hankkeen toimet oli eriytetty täysin yhdistyksen muusta toiminnasta, joten kustannusten jakoa ei ollut. Kustannuksista suurimman erän luonnollisesti muodosti hankekoordinaattorin palkka. Toiseksi eniten kustannuksia koitui valmentajan ostopalveluista. 12 Budjetoitu Toteutunut Palkkauskulut ja palkkiot ,79 Ostopalvelut ,98 Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut 0 0 Muut kustannukset ,67 Vastikkeetta tehtävä työ 0 0 Kokonaiskustannukset ,44 Hankkeen tulot 0 0 Kustannukset yhteensä ,44 Taulukko 1 -hankkeen budjetoidut ja toteutuneet kustannukset. Ostopalveluun oli alun perin kohdennettu liian vähän rahoitusta. Ostopalveluista siirrettiin 2000 valmennustoiminnan varoja palkkauskuluihin ja siten tuntihinnan puolittuessa valmennukseen käytettävissä oleva aika saatiin tuplattua. Ilman tätä siirtoa valmennustoimintaan tarkoitetut varat eivät olisi riittäneet. Toisaalta on kovin vaikeaa erotella itse valmennustoimintaa valmennuksen toimintamallin luomisesta ja valmennuksen suunnittelusta, jotka olivat alun perin märitelty hankekoordinaattorin tehtäviksi, joten osa tästä toiminnasta lukeutui valmennukseen kuluneeseen aikaan. Kuluerät on lueteltu tarkemmin tilipäiväkirjassa RAHOITUS Julkisen rahoituksen osuus eurosta oli 67 %. EU:n ja kansallisen rahoituksen osuus olivat euroa ja kuntien osuus 4044 euroa. Yksityisen rahoituksen osuudeksi jäi siten 33 % ja sen kattamiseksi saatiin Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n euron apuraha (30 %) sekä Narvan osakaskunnan ja Kuralan-Suonolan osakaskunnan rahoitusosuudet, joita kumpiakin 390 euroa (1,3 %). Kuralan-Suonolan rahoitusosuus tulee vuoden 2012 budjetista, joten MTK-Vesilahti ry lainasi osakaskunnalle rahoitusosuuden. Osakaskunta suorittaa osuutensa MTK-Vesilahdelle vuoden 2012 puolella.

17 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 Myönnetty Toteutunut EU + valtio , ,91 EU-osuus 9 099, ,76 Valtion osuus 7 077, ,15 Kunnat 4 044, ,23 Julkinen rahoitus yhteensä , ,13 MVTT ry:n apuraha 9 000, ,33 Narvan osakaskunnan rahoitusosuus 390,00 371,99 Kuralan-Suonolan ok rahoitusosuus 390,00 371,99 Yksityinen rahoitus yhteensä 9 780, ,31 13 Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä , ,44 Hankkeen tulot 0,00 0,00 Kokonaisrahoitus , ,44 Taulukko 2 Hankkeelle myönnetty ja toteutunut rahoitus 4.6 TIEDOTUS, SEURANTA JA RAPORTOINTI HANKKEEN TIEDOTUS Hankkeen tiedotustilaisuus pidettiin Narvan monitoimitalossa. Tiedotustilaisuuteen osallistui 21 henkilöä. Jokaisesta hankkeen tiedotus-, koulutus- ja pellonpiennartilaisuudesta lähetettiin sähköpostiviestit hankkeen tiedotuslistalla olleille viljelijöille (27 kpl) sekä MTK-Pirkanmaan sähköpostilistojen välityksellä 158:lle Vesilahden, Lempäälän, Nokian ja Tottijärven paikallisyhdistyksen jäsenelle. Muutamasta tilaisuudesta saatiin lähetettyä myös tekstiviestit MTK:n jäsenille. Kaikista tilaisuuksista oli ilmoitukset internetissä MTK-Vesilahden nettisivuilla, Vesilahden kunnan sekä Lempäälän ja Nokian kaupunkien ajankohtaista-palstoilla. Jokaisesta tilaisuudesta (tiedotustilaisuus, koulutusillat ja retket) tiedotettiin myös Lempäälän-Vesilahden Sanomissa yhdistykset-palstalla ja kahta viimeistä koulutustilaisuutta lukuun ottamatta maksullisin ilmoituksin. (Maksulliset ilmoitukset eivät väkeä paikalle keränneet.) Kustakin tapahtumasta tiedotettiin sähköpostitse kulloinkin sopivia sidosryhmiä, kuten maanparannusasiasta Hulauden vesiensuojeluyhdistyksen sähköpostitiedotteella. Lehtiartikkeleita hankkeen aikana julkaistiin 6 kappaletta, joista yksi Nokian uutisissa ja yksi Maaseudun Tulevaisuudessa ja loput Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Hankkeesta tiedotettiin esitelmöiden MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hankkeen EUtukikoulutuksessa Manttaalitalossa Lempäälässä (29.3.) ja tuolloin saavutettiin n. 150 vil-

18 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 jelijää. Hankkeen aikana toteutettiin myös epävirallista tiedottamista erilaisissa tuottajatapaamisissa. Hankkeesta tehtyä esitettä jaettiin kaikissa tilaisuuksissa. Hankkeen epävirallista tiedotusta ja kokemuksien vaihtoa tehtiin myös erilaisissa asiantuntijatapaamisissa, mm. Ympäristökuiskaaja-koulutuksissa, TEHO-hankkeen ja Pyhäjärviinstituutin seminaareissa ja koulutuksissa. Hankkeen nettisivu perustettiin MTK-Vesilahden etusivulle ( ja sitä pidettiin ajan tasalla hankkeen aikana. Nettisivulle jätetään hankkeen jälkeen hankeraportti sekä valmentajien yhteystiedot RAPORTOINTI JA SEURANTA 14 Koska hanke kesti vain vuoden, raportointi rahoittajille tapahtui loppuraportin muodossa. Muutoin hankkeen etenemisestä tiedotettiin sähköpostitse. Hankkeen ollessa kohtuullisen pienimuotoinen, ei varsinaista ohjausryhmää hankkeelle asetettu. Hankkeen ohjaus ja seuranta toteutettiin työryhmässä, joka kokoontui varsinaisen hankkeen aikana 4 kertaa. Muutoin seuranta hoidettiin sähköpostitse ryhmäpostituksin. Seurantaryhmä kokoontui varsinaisena hankeaikana yhden kerran. Seurantaryhmän, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien tiedotus hoidettiinkin pääsääntöisesti sähköpostitiedottein, joita lähetettiin aina merkittävien asioiden kohdalla, yhteensä 8 hankkeen aikana. Hankkeen epävirallista tiedotusta ja kokemuksien vaihtoa tehtiin erilaisissa tapahtumissa, mm. Ympäristökuiskaaja-koulutuksissa, TEHO-hankkeen ja Pyhäjärvi-instituutin seminaareissa ja koulutuksissa. 4.7 TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT Hankkeen kaltaisissa toimenpiteissä suurimpana riskinä voidaan pitää osallistujien saamista mukaan hankkeeseen. Ensin kohderyhmä on tavoitettava ja kiinnostus herätettävä siten, että asiakas on valmis käyttämään aikaansa asiaan. Koulutustarjonnan tulee olla tarveperustaista, asiakkaitten aikatauluihin sovitettua ja joustavaa. Hankkeessa on pyritty sellaisiin toteutustapoihin, jotka palvelevat osallistujia parhaalla mahdollisella tavalla. Toteutusoletuksena oli, että alueelta löytyy henkilöitä, jotka pystyvät valmennusta tarjoamaan ja riittävästi asiantuntijoita koulutukseen. Monitaitoisia, kaikesta vähän tietäviä tahoja on hyvin vähän ja vielä vähemmän niitä, jotka ovat suhteellisen pienen panoksen valmiita antamaan. 4.8 YHTEISTYÖKUMPPANIT Vahvoina yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Vesilahden kunta ja Ahlmaninstituutti. Hankkeen valmentajat osallistuivat suunnitellusti Ahlman-instituutin järjestämään -koulutukseen. Ahlman-instituutin kanssa tehtiin kaksi kaikille avointa retkeä kesäkuussa. Yhteistyötä tehtiin myös Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristöpuolen ja maaseutuelinkeinojen kanssa, sekä ProAgria Pirkanmaan ja Pirkanmaan Metsäkeskuksen kanssa. Rahoittajatahojen, eli Kantri ry:n, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Maa- ja vesitek-

19 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 niikan tuki ry:n kanssa oltiin luonnollisesti yhteistyössä. Hankkeessa vaihdettiin kokemuksia TEHO- ja TÄKY-hankkeiden kanssa ja hyödynnettiin TEHO-hankkeessa luotua maatilan kartoituspohjaa ja heidän julkaisujaan. 4.9 HANKKEESEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU Hankkeen alkuvaiheessa ympäristöteknologian opiskelija Nina Perälä Hämeen ammattikorkeakoulusta ilmaisi kiinnostuksensa päästä harjoittelijaksi hankkeeseen. Perälä teki opinnäytetyönsä valuma-alue- ja vesistökunnostukseen liittyen ja hän oli siksi kiinnostunut harjoittelusta juuri -hankkeessa. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös maatalouden ympäristötuen erityistukia, joten harjoittelijalle löytyi sopivia harjoittelutehtäviä. Perälä hyväksyttiin palkattomaksi harjoittelijaksi työryhmän kokouksessa Harjoittelija toimi hankkeessa kuusi viikkoa aikavälillä Harjoittelun alussa harjoittelija perehtyi hankesuunnitelmaan. Täydellisemmän kokonaiskuvan muodostamiseksi harjoittelijan ensimmäinen tehtävä oli organisoida hankkeeseen liittyvää tuki- ja tiedotusmateriaalia niin, että materiaalit olisivat helposti hyödynnettävissä hankkeen koulutustilaisuuksissa ja valmennuksessa. Harjoittelija laati myös kahdelle hankkeen kohdealueella sijaitsevalle maatilalle erityistukihakemukset, joista suojavyöhykehakemus palautettiin kevään 2011 tukihakuun. Erityistukihakemusten laadinnan jälkeen harjoittelija valmisteli hankkeeseen liittyviä palautelomakkeita ja muotoili hankkeen loppuraportin asiakirjapohjaa. Harjoittelija osallistui myös järjestetyn maatilan talousillan järjestelyihin TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hankkeeseen osallistujat ovat saavuttaneet paremmat valmiudet huomioida oman tilansa ja toimintansa vaikutuksia vesistöjen tilaan. Aiempaa tarkempi käsitys toteutettavien toimien vaikutuksista ympäristön tilaan auttaa tekemään ympäristön kannalta suotuisia toimenpiteitä. Koulutukseen osallistuneet ymmärtävät vastuullisen ja kehittävän toiminnan hyödyt markkinoilla. Osallistujat ovat huomanneet uusia näkökulmia ja keinoja edistää omaa toimintaansa ja turvata jatkuvuutta. Koulukseen osallistuneilla yrittäjillä on kokonaisvaltaisempi käsitys mahdollisuuksista toiminnan kehittämisessä. Parempi tietämys erityisympäristötukien hyödyntämisestä auttaa tilan talouden hallinnassa. Osallistujat ovat löytäneet keinoja, joilla toimintaa viedään eteenpäin myös muuttuvassa yhteiskunnassa, ja he osaavat ja uskaltavat paremmin tarttua kehittämismahdollisuuksiin ja ymmärtävät pitkän aikavälin suunnittelun tärkeyden. Hanke kohdentui kolmen kunnan alueelle: Lempäälä, Vesilahti ja Nokia. Kaikkia alueita kohdeltiin tiedotuksessa tasapuolisesti, mutta Nokialta saatiin osallistujia ainoastaan Nokialla tapahtuneeseen tilaisuuteen. Lempäälästä osallistujia oli koulutuksessa tilaisuudesta riippuen 0-5 ja valmennustoiminnassa 2, muut Vesilahden puolelta. Tämä samainen kunnan rajojen ylittämisen vaikeus on havaittu muissakin tilaisuuksissa.

20 -HANKKEEN LOPPURAPORTTI KOULUTUS- JA PELLONPIENNARRETKIEN TULOKSET Yleiset koulutukset ovat kustannustehokas tapa kasvattaa osaamista, mikäli niihin saadaan väkeä. Parhaiten osallistujia saadaan, kun järjestetään monitahoisia tilaisuuksia, joissa käsitellään useita eri aiheita tiiviisti. Tiedotuksessa on tärkeää, että tuottaja kohdataan henkilökohtaisella tasolla ja kiinnostus saadaan heräämään. Tällä hetkellä ainakin osa-aikaviljelijät ja kotieläintuotantoa harjoittavat tuottajat ovat niin kiireisiä, että heidän saamisensa yleisiin tilaisuuksiin on todella vaikeaa. Päätoimisilla viljelijöillä on kasvukauden ulkopuolella enemmän aikaa paneutua asioihin OSALLISTUJAT 16 -pilottihankkeessa yleisesti ottaen todettiin, että viljelijöiden koulutustilaisuudet eivät ole kovin tehokas tapa lisätä osaamista. Yleisissä tilaisuuksissa käyvät pääosin aktiiviset viljelijät, jotka hankkivat tietoa myös omatoimisesti ilman koulutustilaisuuksia. Toki tilaisuuksiin aiheiden vaihtuessa saatiin aina uusiakin kasvoja, joten loppujen lopuksi tiedon kulku ei liene ongelma, vaan ensisijaisesti ajan ja toissijaisesti mielenkiinnon puute. Kaikissa yleisissä tilaisuuksissa oli noin 65 osallistumiskertaa KOULUTUKSEN PALAUTE Ensimmäistä koulutustilaisuutta lukuun ottamatta keskityttiin asioihin, jotka valmennuksen perusteella todettiin tarpeellisiksi. Lomakkeita täytettiin ja palautettiin kovin laiskasti, joten niiden antamaa kokonaiskuvaan voidaan suhtautua varauksella. Palautteisiin kirjatut kommentit olivat lähes poikkeuksetta myönteisiä. Perusteellinen selvitys näin ensimmäistä kertaa kuullen. Kattava selvitys erityistuista. Tärkeät asiat esitetty selkeästi, tiivistää olisi vähän voinut. Mielenkiintoista asiaa, mutta vitsit voisi jättää pois, niin asia tiivistyisi, mutta ei olisi yhtä hauskaa Illassa oli hyvä sisältö, mutta aikataulut tiivistettävä. 2 h olisi hyvä tilaisuuden kesto. Puskaradion ja suoraan saatujen palautteitten mukaan koulutustilaisuudet koettiin hyviksi, pientä hienosäätöä toivottiin esitysten pituuden suhteen. Tämä ei niinkään johtunut asiasta itsestään, vaan sen kiinnostavuudesta henkilökohtaisella tasolla. Viimeinen tilaisuus eli Talousilta II koettiin onnistuneimmaksi ja siihen olikin perinteisen luentotyyppisten aiheiden lisäksi koottu pari lyhyttä tiedotetta sekä kolmen eri tuottajan näkökulman esittelevä ja keskustelevalla luonteella etenevä tunnin sessio. Ilta oli vauhdikas ja täynnä asiaa, ja ehkä monta erilaista aihetta käsittelevänä sai kerättyä eniten yleisöä, vaikka tätä iltaa mainostettiin vähiten (maksullista ilmoitusta ei laitettu lehteen) KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET Kappaleen alussa mainitun tietotason ja osaamisen lisääntymisen lisäksi suoranaisia tuloksia ja niiden vaikutuksia - esimerkiksi toteutuneita toimenpiteitä - ei hankkeen aikana juuri nähdä. Tuotantoon liittyvät muutokset ovat pitkän tähtäimen toimia, joita ei pystytä toteuttamaan välittömästi, vaan niitä ja niiden seurauksia pohditaan ainakin seuraavan kasvukauden alkuun. Monien kohdalla esimerkiksi erityistukiin liittyvän tietouden tultua