Joni Hietala CHEMPLANT-PROJEKTIN AUTOMAATIOSUUNNITTELU
|
|
- Anton Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joni Hietala CHEMPLANT-PROJEKTIN AUTOMAATIOSUUNNITTELU Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Automaatiotekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2008
2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö, Kokkola Aika Tekijä/tekijät Joni Hietala Koulutusohjelma Automaatiotekniikan koulutusohjelma Työn nimi CHEMPLANT-PROJEKTIN AUTOMAATIOSUUNNITTELU Työn valvoja Sivumäärä Hannu Ala-Pöntiö liitettä Työn ohjaaja Jani Honga Työn tavoitteena oli automatisoida CENTRIAn Chemplant-projektissa suunniteltava ja rakennettava kemian koetehdas. Automaatiosuunnittelu toteutettiin Metson toimittamaan MetsoDNA-automaatiojärjestelmään. Tavoitteena oli suunnitella koetehdas, jota voidaan käyttää erilaisissa testausajoissa sekä mahdollisesti tuotannollisessa ajossa. Työn tarkoituksena oli luoda lähtötietojen mukaiset järjestelmäsovellukset ja niihin liittyvät ajantasaiset dokumentit. Automaatiosuunnittelussa tuotettiin toiminta- ja lukituskuvaukset koetehtaalle sekä niiden pohjalta sovellukset ja näytöt automaatiojärjestelmään. Lisäksi tuotettiin myös muita erinäisiä dokumentteja, jotka liittyvät läheisesti automaatiosuunnitteluun. Työn tuloksena oli toimiva automaatiojärjestelmä, jonka avulla pystytään koko laitoksen toimintaa kontrolloimaan ja laitoksen toimintaa voidaan muokata testaustarpeen mukaisesti. Työn suoritus sujui ilman suurempia ongelmia automaation suunnittelun ja toteutuksen aikana. Ratkaistavia ongelmia tuli suunnittelun aikana vastaan runsaasti, mutta kaikki ongelmat saatiin ratkaistua projektin aikana. Asiasanat automaatiosuunnittelu, koetehdas, prosessiautomaatio
3 ABSTRACT Unit Technical and business unit, Kokkola Date 3 March, 2008 Author Joni Hietala Degree Programme Degree Programme in Automation Technology Name of thesis DESIGNING AUTOMATION OF CHEMPLANT-PROJECT Instructor Pages Hannu Ala-Pöntiö Appendix Supervisor Jani Honga The aim of this thesis was to automate the pilot factory which was planned and built during Chemplant-project of CENTRIA. The designing was made to MetsoDNA-automation system delivered by Metso. The aim was to design a pilot factory which can be used for testing and also for production purposes. The aim of this thesis was to create system applications from the source information and documents related to these. In the automation design function and locking diagrams were made for the pilot factory. Applications and displays were created for the system from the diagrams. Also other documents, which were related to the automation design, were produced. The result of this thesis was a functional automation system with the help of which the pilot factory can be controlled. Also the functions of the pilot factory can be modified according to the testing needs. Designing and building of the pilot factory were carried out without greater problems. But a lot of problems were solved during the design. Key words automation design, pilot factory, process automation
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ PLC Prosessiautomaatiojärjestelmä Hajautettu järjestelmä Keskitetty järjestelmä Järjestelmän valinta 5 3 CHEMPLANT-PROJEKTI 6 4 METSO Yleistä Suunnittelu- ja konfigurointityökalut Ympäristön rakenne DNAExplorer FbCAD DNAuseEditor 16 5 KOETEHTAAN SUUNNITTELU Prosessin kuvaus Laitteisto Automaatiojärjestelmä Mittaukset Moottorit Venttiilit Sovellussuunnittelu Suunnittelun lähtökohdat Mittaukset Säätöpiirit Toimilaitteet Valvomosuunnittelu Suunnittelun lähtökohdat Valvomonäytöt 25 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 LÄHTEET 29 LIITTEET
5 LYHENTEET CENTRIA AMK Ex ATEX I/O DNA CR EA EAS EAC CAD FbCAD PI ACN PCS OA BU DIA ALP HIST MIO IPS IBC MBB AIU8H HART AOU4H DI8P DO8SO MB8R PID Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus ja tuotekehitysyksikkö Ammattikorkeakoulu Explosive Atmosphères explosibles Input / output Dynamic network of applications Community for results Engineering and maintenance activity Engineering and maintenance activity server Engineering and maintenance activity client Computer-aided desing Function block diagram CAD Process instrumentation Application and control node Prosessiasema Operointipääte Varmuuskopiointiasema Diagnostiikka-asema Hälytysasema Historia-asema MetsoACN I/O MIO power supply MIO bus controller Mounting base for IPS/IBC Analog input unit, 20mA HART Highway addressable remote transducer Analog output unit, 20mA HART Digital input unit Digital output unit Mounting base for I/O-units Proportional-integral-derivative
6 1 1 JOHDANTO CENTRIA on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö. Tutkimus- ja kehitystoiminnan päätehtävänä on luoda edellytyksiä alueen yritysten ja yhteisöjen kehittymiselle. CENTRIAn organisoiman Chemplant-projektin tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tiloihin kemian koetehdas, joka olisi osana oppimisympäristöä sekä palvelisi myös lähialueen kemianteollisuuden tarpeita. Chemplant-projektin automaatiosuunnittelussa päätettiin käyttää ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työpanosta. Automaatiosuunnittelussa hyvin tärkeänä osana oli projektin aikataulujen pitäminen sekä myös ajantasaisien dokumenttien luominen lähtötietoihin tulevien muutosten osalta. Lisäksi projektin aikana tuleviin ongelmiin haluttiin saada ratkaisut projektin aikana. Suunnittelun ja toteutuksen aikana tulleita ongelmia aiheutti kokemattomuus automaatiosuunnittelussa, koska suunnittelun kokemus rajoittui kokonaan insinööriopiskelun aikana opittuihin asioihin, jolloin käytännön työkokemus suunnittelualalta puuttui kokonaan. Lisäksi suunnittelun aikataulutus oli melko tiukka, joten aikataulujen pitäminen projektin aikana oli hyvin haasteellista ja vaati suuren panostuksen projektiin. Tavoitteena oli luoda toimivat automaatiosovellukset ja niihin liittyvät dokumentit aikataulujen puitteissa sekä ratkaista projektin aikana automaatiosuunnittelussa vastaan tulevat ongelmat.
7 2 2 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Automaatiojärjestelmä on nykyään yksi keskeisimmistä osista teollisuudessa. Automaatiojärjestelmiksi voidaan laskea niin yksittäinen ohjelmoitava logiikka kuin myös isompaa tehdasta pyörittävä järjestelmä. Automaatiojärjestelmiä käytetään, kun automatisoidaan jokin tuotannon prosessi tai sen osa, joka sisältää yksinkertaisia tai useasti toistuvia liikkeitä tai toimintoja. Lisäksi automaatiojärjestelmiä käytetään parantamaan toimintojen turvallisuutta käyttäjälle. Nykyään automaatiojärjestelmään liitetään myös muita tehtäviä, kuten historiankeruu ja raportointi laitoksen toiminnoista. (ABB 2007; Sivonen 2004, 181.) Automaatiojärjestelmä hoitaa tietoliikenteen I/O:n, valvomon ja muiden järjestelmään kytkettyjen laitteiden välillä. Automaatiojärjestelmä hoitaa mm. mittausten virtaviestin muuttamisen oikealle asteikolle valvomonäyttöä varten, tarvittavat laskennat, ohjausten muuttamisen virtaviestiksi, sovellusten sisäiset lukitukset jne. (ABB 2007; Sivonen 2004, 181.) 2.1 PLC PLC-järjestelmän(Programmable Logic Controller) suunnittelu tehdään pääasiallisesti loogisten operaatioiden, laskureiden ja ajastimien avulla. PLC-järjestelmiä käytetään pääasiassa kappaletavaran käsittelyssä. Järjestelmään saadaan lisättyä monenlaisia liitäntäkortteja, jolloin voidaan liittää erityyppisiä antureita järjestelmään ja PLC-logiikka myös muihin automaatiojärjestelmiin. PLC-järjestelmän hyviä puolia ovat ohjelman keveys ja yksinkertaisuus, luotettavuus sekä halvempi hinta. Huonoja puolia järjestelmässä ovat pienempi kapasiteetti ja isompien automaatiojärjestelmien hallittavuus. (ABB 2007; Sivonen 2004, 182.)
8 3 2.2 Prosessiautomaatiojärjestelmä Prosessiautomaatiojärjestelmä on nimensä mukaisesti suunniteltu ohjamaan erilaisia prosesseja. Prosessiautomaatiojärjestelmän hallinta erityisesti isommissa järjestelmissä on yleensä helpompaa kuin vastaavalla PLC-logiikalla. Prosessiautomaatiojärjestelmässä saadaan helpommin kerättyä tietoja ja raportoitua niistä käyttäjälle. Hyviä puolia ovat graafinen ympäristö, suurempi kapasiteetti ja monipuolisuus. Huonoja puolia ovat korkeampi hinta ja graafisen ympäristön järjestelmän koneilta vaatima isompi teho. (ABB 2007; Sivonen 2004, 183.) 2.3 Hajautettu järjestelmä Hajautetussa järjestelmässä (KUVIO 1) liitynnät laitteiden välillä hoidetaan erilaisilla väyläratkaisuilla, jolloin I/O-laitteet voidaan sijoittaa mahdollisimman lähelle prosessia, ohjausyksiköt saadaan suojattuihin kaappeihin ja valvomokoneet saadaan sijoitettua valvomoon. Hajautetussa järjestelmässä prosessiasemat hoitavat mittaustietojen käsittelyn, ohjausten laskennan ja ohjausten tekemisen paikan päällä. Hajautetun järjestelmän etuna ovat säästö johdotuksessa ja vapaampi sijoittelu laitteille. Haittana järjestelmässä ovat vaatimukset hajautettujen laitteiden ympäristökestävyydelle, kun niitä ei sijoiteta erilliseen elektroniikkatilaan. (ABB 2007; Asp, Tuominen & Hyppönen.)
9 4 KUVIO 1. Hajautettu automaatiojärjestelmä (Asp ym.) Hierarkian ylimmässä tasossa on ohjaavat valvomolaitteet, erilliset ohjauspäätteet, hälytyskirjoittimet ja muut tietokoneet, joilla voidaan liittyä tehdasverkkoon. Tältä tasolta voidaan tarvittaessa liittyä Internetiin tai toiseen lähiverkkoon. Toisessa tasossa on kentän ja tehdasverkon yhdistäviä laitteita, kuten automaation ohjausyksiköt ja logiikkayksiköt. Viimeisessä tasossa ovat kentältä löytyvät laitteet. Tähän kuuluvat yksittäiset ohjausyksiköt, lähettimet, anturit, mittalaitteet ja prosessia ohjaavat toimilaitteet. (ABB 2007; Sivonen 2004; Asp ym.) 2.4 Keskitetty järjestelmä Keskitetyssä järjestelmässä automaation kaikki toiminnot hoidetaan yhdessä pisteessä. Liitännät I/O:lta tapahtuvat omien kaapeleiden kautta suoraan keskusyksikköön. Keskitettyä järjestelmää käytetään yleensä pienemmissä järjestelmissä, jolloin ei ole järkevää hajauttaa toimintoja eri puolille. Tämän järjestelmän hyvät puolet ovat huollon helppous, se että kaikki sovellukset ovat samalla ohjelmointi-
10 5 kielellä ja mahdollisuus ohjata koko järjestelmää samasta pisteestä. (ABB 2007; Sivonen 2004; Asp ym.) 2.5 Järjestelmän valinta Automaatiojärjestelmän valinnassa koetehtaalle päädyttiin valitsemaan Metso Automationin tarjoama prosessiautomaatiojärjestelmä laitokselle. Metson automaatiojärjestelmällä sovellusten tekeminen laitokseen on helpompaa kuin logiikalla, koska järjestelmä on suunniteltu prosessiteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi valintaa puolsivat myös tunnettu tekniikka, tuotetuen läheisyys ja Metson pysyvyys. Negatiivisella puolella on laitteiston korkeampi hinta verrattuna muihin tarjottuihin järjestelmiin.
11 6 3 CHEMPLANT-PROJEKTI Chemplant-projektin tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa kemian koetehdas prosessitekniikan laboratorion tiloihin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden yksikössä. Projektin toteuttajana toimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö (CENTRIA). Projektin valmistuttua koetehtaan on tarkoitus palvella alueen koulutusorganisaatioiden (Chydenius-instituutti, AMK, aikuisopisto, ammattiopisto), KETEKin sekä Kokkolan seudun kemianteollisuuden yrityksiä. Koetehdas toimii oppimisympäristönä, ja sillä on suuri rooli myös tutkimus- ja tuotekehityksessä alueen yrityksille. (CENTRIA 2006.) Projekti ajoittui väliselle ajalle. Projekti jaettiin neljään eri osaprojektiin P1 P4. Jokaiselle osaprojektille laadittiin erilliset toimintasuunnitelmat, joita tarkennettiin projektin ohjausryhmän kokouksissa projektin toteutuksen edetessä. Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä (KUVIO 2). (CENTRIA 2006.) KUVIO 2. Chemplant-projektin aikataulu ja kustannusarvio (CENTRIA 2006.)
12 7 Koetehtaan pääosia ovat raaka-aineen käsittely, reaktori, tislaus, kaasunpesuri ja suodatus (KUVIO 3). Prosessi rakennettiin siten, että jokaista päälaitetta voidaan käyttää yksitellen tai jatkumona edelliselle operaatiolle. Koetehdas automatisoitiin mahdollisimman pitkälle, kuitenkin niin, että jokaista päälaitetta voidaan käyttää omana kokonaisuutena. Suurin osa instrumenteista ja toimilaitteista sijoitettiin luokiteltuun Ex-tilaan (ATEX-direktiivi). Lisäksi koetehtaaseen kuuluu monipuolinen tiedonkeruu ja raportointi. (CENTRIA 2006.) KUVIO 3. Prosessikaavio Chemplant-projektista (CENTRIA 2006.)
13 8 4 METSO AUTOMATION 4.1 Yleistä Metso on suomalainen paperi- ja prosessiteollisuuden koneiden ja järjestelmien toimittaja. Metson kansainvälinen teknologiakonserni koostuu kolmesta eri liiketoiminta-alueesta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation. Metso Automation suunnittelee, kehittää ja toimittaa ratkaisuja tiedonhallintaan ja prosessiteollisuuden automaatioon. Uusin tuotekonsepti prosessiautomaatioon on MetsoDNA CR. (Metso Oyj ) Metso DNA CR pohjautuu vuonna 1989 kehitettyyn DamaticXDprosessiautomaatiojärjestelmään. Dynaaminen sovellusverkko eli DNA perustuu tiedon vapaaseen verkottamiseen (KUVIO 4), ohjausautomatiikkaan ja sulautettuihin kenttäohjauksiin. Metso DNA:n verkossa toimivat yhdessä ohjelmistosovellukset sekä laitesovellukset. Tämän takia laitokseen voidaan vapaasti valita automaatio- ja informaatiosovellukset laitoksen tarpeiden mukaisesti. Näihin sovelluksiin tarvittavat asemat linkitetään toisiinsa Ethernet-verkon avulla. MetsoDNA CR on yhteensopiva vanhojen Metson järjestelmien kanssa aina DamaticXD:hen asti, jolloin myös vanhat järjestelmät voidaan suoraan päivittää uudempaan versioon tai ne voivat toimia rinnakkain uusien järjestelmien kanssa. (Metso Automation 2008.)
14 9 KUVIO 4. Metson verkkorakenne (Metso Automation 2008.) 4.2 Suunnittelu- ja konfigurointityökalut Ympäristön rakenne EA:n rakenne muodostuu EAS-palvelimesta sekä yhdestä tai useammasta EACtyöasemasta. EAS ja EAC linkitetään toisiinsa Ethernet-verkon avulla. EAS asennetaan yleensä Windows 2000 Server -pohjaiseen tietokoneeseen. EAC voidaan asentaa joko Windows XP Professional- tai Windows 2000 Professional -pohjaiseen koneeseen. EA-ympäristössä pitää olla vähintään yksi EAC-asema, joka sisältää kaikki tarvittavat työkalut suunnittelulle ja ylläpidolle. Ensisijaisesti työkalut sijoitetaan EAS:lle, mutta ne voidaan myös tarvittaessa asentaa EACtyöasemalle. (Metso Automation 2008.)
15 DNAexplorer DNAexplorer-selain (KUVIO 5) on yksi tärkeimmistä työkaluista MetsoDNA:n suunnitteluympäristössä. Selaimen avulla hallinnoidaan ja ylläpidetään laitoksen sovelluksia. DNAexplorer toimii eräänlaisena tietovaraston hallintana. DNAexplorer helpottaa isojen kokonaisuuksien hallitsemista laitoksen suunnittelussa ja ylläpidossa, kun kaikki laitoksen eri sovellukset voidaan jakaa prosessialueiden tai laitteen nimen mukaan. (Metso Automation 2008.) KUVIO 5. DNAexplorerin käyttöliittymä DNAexplorerin käyttö perustuu erityyppisten hierarkioiden käyttöön. Hierarkioiden avulla voidaan luoda ja selata laitoksen prosessialueita ja paketteja. Hierarkioita on käytössä neljää eri tyyppiä:
16 11 Prosessialuehierarkia Prosessialuehierarkiassa (KUVIO 6) luodaan ja selataan laitoksen eri prosessialueita. Prosessialuehierarkiassa näkyvät kansiot eli prosessialueet nimetään sillä tavalla, että nimestä voidaan päätellä, mitä sovelluksia kansio sisältää. Kun suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota prosessialueiden suunnitteluun, niistä löytyvät tarvittavat sovellukset nopeasti suunnittelua ja ylläpitoa varten. (Metso Automation 2008.) KUVIO 6. Prosessialuehierarkia Pakettihierarkia Pakettihierarkiassa (KUVIO 7) luodaan järjestelmän eri paketit. Paketteihin sijoitetaan sovellukset niiden ajoaseman mukaan. Tällöin voidaan katsoa ajoaseman paketista, mitkä sovellukset menevät kyseiselle asemalle, ja samalla voidaan muokata tai lisätä sovelluksia paketteihin tarpeen mukaan. (Metso Automation 2008.)
17 12 KUVIO 7. Pakettihierarkia Verkkohierarkia Verkkohierarkiassa (KUVIO 8) voidaan tarkastella laitoksen I/O-rajapintojen hierarkiaa paketeittain ja laiteyksiköittäin jäsenneltynä. Verkkohierarkiassa voidaan selata ja konfiguroida I/O-toimintoja. Hierarkiassa näkyvät perus-i/o:n lisäksi myös laitoksen muiden väylien rajapinnat. (Metso Automation 2008.)
18 13 KUVIO 8. Verkkohierarkia Listahierarkia Listahierarkia ei varsinaisesti ole jäsentelijä, vaan siinä vain listataan kaikki tietovaraston piirit ilman minkäänlaista erillistä jäsentelyä (KUVIO 9). DNAexplorerin sovellushaku käyttää listahierarkiaa haun tuloksen näyttämiseen. (Metso Automation 2008.)
19 14 KUVIO 9. Listahierarkia Selaimen avulla voidaan suunnitellut piirit tai kokonaiset paketit siirtää EAS:n tietovarastosta (Repository) kohdeasemalle prosessin ajamista varten. Ennen pakettien siirtoa ajoasemalle pitää DNAexplorerin kautta tarkastaa ladattavien sovellusten virheet. Virheiden tarkastelussa katsotaan piirin sisäiset virheet (kytkentäpisteet, jne.), nimeysvirheet (piirien nimet ja tunnukset), ulkoiset virheet (liitäntäpisteet muista piireistä, jne.) ja I/O-virheet (rajapinnat, jne.). (Metso Automation 2008.) FbCAD FbCAD on AutoCADiin pohjautuva suunnittelu- ja ylläpitoaktiviteetin suunnittelutyökalu, joka hyödyntää AutoCADissä jo valmiiksi olemassa olevia ominaisuuksia (KUVIO 10). FbCAD:iä käytetään EAS-, EAC-asemalta tai Stand Alone -työasemalta. Suunnittelua kutsutaan graafiseksi suunnitteluksi, sillä FbCAD:llä suunnittelu on suunnittelijalle hyvin havainnollista, koska FbCAD:llä suunniteltu
20 15 piiri on ajoympäristöön ladattava sovellus, mutta se toimii myös graafisena dokumenttina. Tällä edesautetaan dokumenttien pysymistä ajan tasalla myös prosessin muutosten ja päivitysten aikana. (Metso Automation 2008.) KUVIO 10. FbCAD-suunnittelutyökalu FbCAD:llä suunnitellaan toimilohkokaavioita eli prosessin mittaukseen, säätöön ja ohjaukseen liittyviä piirejä. Toimilohkokaaviot koostuvat toimilohkosta ja sen ympärille rakennettavista positio-, operointi- ja tapahtumamoduuleista. FbCAD:llä suunnitellut piirit sisältävät yleensä yhden toimilohkon, mutta piirille voidaan sisällyttää useampiakin toimilohkoja. Yhteen piiriin sijoitetaan yleensä yhteen säätöpiiriin kuuluvat konfiguroinnit sekä rajapinnat muihin sovelluksiin ja I/O:lle. Erilaisten toimilohkojen avulla voidaan toteuttaa tarpeen mukaisia mittauksia, säätöpiirejä ja ohjauksia. FbCAD:llä suunnitellut piirit tallennetaan yleensä EAS:n tietovarastoon, josta ne voidaan DNAexplorerin kautta avata ja muokata. (Metso Automation 2008.)
21 DNAuseEditor DNAuseEditor (KUVIO 11) on laitosten valvomonäyttöjen ja informaationäyttöjen suunnitteluun ja ylläpitoon tarkoitettu suunnittelutyökalu. DNAuseEditoria voidaan käyttää joko EAS-asemalta, EAC-asemalta tai itsenäiseltä Stand Alone -työasemalta. Suunnittelua kutsutaan wysiwyg(what you see is what you get)- suunnitteluksi, koska suunniteltu kuva näyttää samalta myös operointiaseman näytössä. (Metso Automation 2008.) KUVIO 11. DNAuseEditor-suunnittelutyökalu Valvomonäytön suunnitteluun on olemassa valmiit symboliset pohjat yleisimmistä mittauksista, säädöistä ja ohjauksista. Näihin symboleihin syötetään sovelluksen suorasaantiportin tunnus, jolloin järjestelmä luo rajapinnan valvomonäytön ja prosessiaseman piirin välille. Valvomonäyttöön tuodaan mittaustiedot, jotka ovat prosessin ohjaamisen kannalta välttämättömiä. Informaationäyttöihin voidaan tuoda prosessin ohjaamisen kannalta epäolennaista tietoja, esimerkiksi prosessiaseman tilatietoja, I/O-korttien tilatietoja jne. (Metso Automation 2008.)
22 17 5 KOETEHTAAN SUUNNITTELU 5.1 Prosessin kuvaus Prosessin suunnittelussa lähtökohtana oli prosessin käyttäminen joko yksittäisinä toimintoina tai jatkumoina edellisille toiminnoille. Tämä asetti haasteita myös automaation suunnittelulle. Prosessiin kuuluvat raaka-aineen syöttö, reaktori, kaasunpesuri, tislain, suodatus ja jauhatus (LIITE 1). Raaka-aineen syöttö Raaka-aineita voidaan syöttää reaktorille kolmen säiliön avulla. Jokaisessa säiliössä on oma syöttöpumppu reaktorille. Yhden raaka-ainesäiliön tilavuus on 500 litraa. Reaktori Reaktori on noin 70 litraa vetävä haponkestävästä materiaalista valmistettu paineastia. Reaktoria voidaan lämmittää tai jäähdyttää sekä lämmityspiirin avulla reaktorin vaipan että reaktorin kierron lämmönvaihtimen avulla. Lisäksi reaktoria voidaan sekoittaa sekoitusmoottorilla tai reaktorin kiertopumpulla. Reaktori voidaan täyttää kolmen raaka-ainesyötön avulla tai erillisen letkun kautta syötettynä. Reaktori tyhjennetään kiertopumpun avulla joko tislaimen tai suodattimen syöttösäiliöön tai erilliseen säiliöön seuraavaa vaihetta varten. Kaasunpesuri Kaasunpesurissa puhdistetaan veden tai muun nestesekoituksen avulla reaktorilta tuleva kaasu. Pesurin neste johdetaan pumpun kautta venturille. Venturilla neste ohjataan suuttimen läpi, jolloin se muuttuu suihkuksi, joka puhdistaa reaktorilta tulevan kaasun. Tämän jälkeen puhdistettu ilma johdetaan pesurin säiliöstä kolonniin, jossa on myös mahdollista puhdistaa kaasu toiseen kertaan, ennen kuin puhdistettu kaasu johdetaan puhaltimen kautta ulkoilmaan.
23 18 Tislain Tislain toimii pohjakiehutusperiaatteella. Tislaimen pohjan nestettä lämmitetään lämmönvaihtimelle syötettävän höyryn avulla, jolloin tislaimen pohjan neste alkaa kiehua ja tislattavat aineet alkavat erottua toisistaan. Tislaimen pohjan pintaa hallitaan pohjatuotesäiliöön menevän putken avulla, jotta pinta ei pääse nousemaan tislaimessa liian korkealle. Tislauskolonnin pohjalla muodostuva kaasu nousee kolonnin yläosaan, josta se johdatetaan jäähdytyksen kautta välisäiliöön. Välisäiliöstä voidaan tislettä palauttaa pumpun avulla takaisin kolonnin yläosaan tai ottaa toisen pumpun avulla tislesäiliöön talteen. Suodatus Suodatuksessa suodatettava neste syötetään pumpun avulla suodattimelle, jossa se menee suodattimen suodatinkankaiden läpi. Pumppua säädetään suodattimen sisälle menevän ja sieltä poistuvan paine-eron mukaan. Suodattimessa on myös mahdollisuus sekoittaa syöttösäiliön sisältöä pumpulla suodattimen paluuputken kautta. Jauhatus Jauhatuksessa säädetään jauhatuksessa käytettävän astian pyörimisnopeutta. Astian pyörimisnopeus lasketaan astian halkaisijan ja moottorin pyörimisnopeuden avulla. 5.2 Laitteisto Automaatiojärjestelmä Automaatiolaitteiston pohjana toimii kompakti prosessiasema MetsoACN C20 (PCS) (LIITE 2). Prosessiasemaan yhdistettiin Ethernet-verkon kautta yksi operointipääte (OA), johon sisältyi varmuuskopioasema (BU), diagnostiikka-asema
24 19 (DIA) ja hälytysasema (ALP) (KUVIO 12). Lisäksi samaan Ethernet-verkkoon liitettiin historiankeruuasema (HIST) prosessin tiedonkeruuta varten ja Ethernetkytkimen kautta yhdistettiin myös muualla oppilaitoksen tiloissa sijainneet EASpalvelin sekä 18 kappaletta EAC-työasemia. KUVIO 12. Chemplantin järjestelmän rakenne I/O:ta varten rakennettiin laitokselle kaksi kenttäkaappia, joihin molempiin sijoitettiin yksi I/O-kehikko (TAULUKKO 1). Laitoksessa käytetty I/O on uusinta MIOtekniikkaa Metson järjestelmissä. MIO on kompakti ratkaisu I/O-liitäntöjen tarpeisiin. MIO:ta on mahdollista käyttää hajautetussa sekä keskitetyssä järjestelmässä, ja se on helppo skaalata tarpeiden mukaiseksi. I/O-kehikot yhdistetään toisiinsa Ethernet-kaapelilla, jotka liitetään I/O-kehikon väyläohjaimeen. Väyläohjaimien välille rakennetaan ns. rengasverkko, josta ensimmäinen väyläohjain liitetään Ethernetin avulla prosessiasemalle. Koetehtaan I/O:t pyrittiin jakamaan eri kenttäkoteloihin I/O:n prosessialueen mukaan, jolloin yhden I/O-kaapin vikaantuminen ei estä toimintoja koko laitoksessa. Ensimmäiseen kenttäkoteloon sijoitettiin reaktorin, kaasunpesurin ja raaka-
25 20 ainesyöttöjen I/O:t (LIITE 3). Toiseen kenttäkoteloon sijoitettiin tislaimen ja suodattimen I/O:t. Kenttäkoteloihin sijoitettiin myös Ex-alueelle tarvittavat tehonrajoittimet (barrierit), sekä ristikytkennät kentän ja I/O:n välillä. Kaappien suunnittelun ja rakentamisen toteutti Apex Automation. TAULUKKO 1. Chemplantin I/O-laitteisto ja tarvikkeet Tunnus Kuvaus Määrä IPS MIO power supply 2 kpl IBC MIO bus control 2 kpl MBB Mounting base for IPS/IBC 2 kpl AIU8H Analog input unit, 20 ma HART 4 kpl AOU8H Analog output unit, 20 ma HART 2 kpl DI8P Digital input unit 4 kpl DO8SO Digital output unit 1 kpl MB8R Mouting base for I/O units 2 kpl Mittaukset Laitoksen eri prosesseista mitataan lämpötilaa, painetta, paine-eroa, pintaa, ph:ta sekä venttiilien rajatietoja. Laitoksen kaikki analogiamittaukset ja -lähdöt on toteutettu 4 20 ma:n virtaviestillä, joista haluttiin mittaustiedon lisäksi myös HARTsignaali. HART:n avulla laitteeseen voidaan kytkeytyä EAS-palvelimen kautta tai järjestelmän ulkopuolelta erillisellä HART-lukijalla. Tämä helpottaa vian paikallistamista ja konfiguraatiotietojen muutoksia laitteistossa. Prosessin virtausmittaukset päätettiin toteuttaa toissijaisella mittauksella, koska putkistossa virtaavista aineista ei ollut tarkkaa tietoa, jolloin oikean virtausmittaustyypin valinta olisi mahdoton tehdä. Toissijaisena mittauksena toimii taajuusmuuttajalta saatava pyörimisnopeus, jonka perusteella voidaan laskea arvio vakiotilavuuspumpun tuotosta ja syöttömäärästä. Digitaaliset tulot ovat joko PNP-tyyppiseltä kytkimeltä tai kosketintietoja. Tarvittava jännitesyöttö kytkimille ja koskettimille toteutettiin joko tehonrajoittimen kautta tai
26 21 suoraan I/O-kortilta. Digitaalisia tuloja käytettiin vain pintarajoissa ja venttiilien rajatiedoissa Moottorit Laitoksen kaikki moottorit kytkettiin taajuusmuuttajien perään. Taajuusmuuttajien toimittajaksi valittiin suomalainen Vacon, kun taas moottorit hankittiin kolmelta eri toimittajalta. Moottorien nimellistehot olivat 180 W 1,5 kw. Kun tehot moottoreissa pysyivät näin pieninä, voidaan moottoreita ohjata ilman suurempia rajoituksia. Laitokseen tuli kaiken kaikkiaan kymmenen pumppua, kaksi moottoria ja yksi puhallin. Moottoreita käytettiin jauhatusastian pyörittämiseen ja reaktorin sekoittajan pyörittämiseen Venttiilit Laitokseen tuli säätöventtiileitä yhteensä viisi kappaletta ja on/off-venttiileitä tuli saman verran. Venttiilit tilattiin kolmelta eri toimittajalta. Ex-alueen takia päädyttiin ohjamaan kaikkia laitoksen venttiileitä paineilman avulla. Ilmanjakokaappi sijoitettiin kenttäkoteloiden viereen, jolloin venttiileitä ohjaavat magneettiventtiilit saatiin sijoitettua lähelle niitä ohjaavaa I/O:ta. Magneettiventtiileitä ohjaavat I/O-kortilla sijaitsevat NO(normally open)-kytkimet. Sähkösyöttö ohjauspiirille otettiin erillisestä virransyötöstä. 5.3 Sovellussuunnittelu Sovellussuunnittelussa luodaan tarvittavat sovellukset laitokselle. Suunnittelussa parhaaseen tulokseen pääsee, kun ennen suunnittelua ja suunnittelun aikana keskusteluun sovellussuunnittelusta osallistuvat automaatiosuunnittelijan lisäksi myös prosessisuunnittelija ja laitoksen käyttäjä. Käyttäjällä on yleensä paras asiantuntemus prosessin käyttäytymisestä eri tilanteissa ja häiriötilanteiden vaatimista toimenpiteistä. (Sivonen 2004, )
27 22 Ennen sovellussuunnittelun aloittamista pitää selvittää mahdollisimman tarkasti kaikki laitoksen lähtötiedot sovellusten konfigurointia varten. Lähtötietoihin kuuluvat mm. I/O-luettelot, mitta-alueet, piirien nimet ja niiden lyhenteet sekä lukitus- ja toimintakaaviot. Sovellussuunnittelun aikana kannattaa käyttää piiripohjia, mikä vähentää suunnitteluun kuluvaa aikaa. Lisäksi piiripohjien käyttö helpottaa eri suunnittelijoiden piirien yhdistämistä testausvaiheessa. Suunnittelun ja muutosten dokumentointi on myös ensisijaisen tärkeää suunnitteluvaiheessa. (Sivonen 2004, ) Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun lähtökohtana käytettiin jo olemassa ollutta ensimmäistä versiota PIkaaviosta ja prosessin toimintakuvausta. Siitä lähdettiin suunnittelemaan yhdessä prosessipuolen suunnittelijoiden ja käyttäjien kanssa laitoksen toimintaa. Jokaiselle piirille tehtiin oma Html-pohjainen toimintakuvaus (LIITE 4) sekä lisäksi lukituskuvaukset moottoreille, venttiileille ja säätöpiireille (LIITE 5). Lukituskuvauksiin lisättiin myös dynaamiset tekstit ilmaisemaan lukitusten tilaa, lukitusten ohitusten tilaa ja tieto ensimmäisenä lukituksen aiheuttavasta piiristä. Toimintakuvausten ja lukituskuvausten pohjalta suunniteltiin sovellukset FbCAD:llä (LIITE 6 ja 7). Sovellusten suunnittelun lisäksi päätimme tehdä laitokselle simulointipiirit, jolloin pystytään ennen laitteiston liittämistä järjestelmään tarkistamaan suurin osa laitoksen toiminnoista ja piirien toimivuudesta yhdessä prosessisuunnittelijan ja laitoksen käyttäjän kanssa. Tällöin pystytään korjaamaan virheitä ja tekemään muutoksia laitoksen toimintoihin ennen käyttöönottoa. Tällä pyritään vähentämään käyttöönotossa eteen tulevien virheiden ja ongelmien määrää, mikä myös säästää aikaa käyttöönottovaiheesta. Kaikista laitoksen lukituksista tehtiin lukituskaavio, josta pystytään tarkastelemaan lukitusten toiminnot laitoksessa. Tämä myös auttoi päällekkäisten lukitusten poistamista laitoksesta, jolloin virheellisen tai liiallisen informaation määrä vähenee. Myös lukitusten ketjutuksia pystyi suunnittelemaan etukäteen (LIITE 8).
28 Mittaukset Kaikki laitoksen mittaukset ovat perusmittauksia, jolloin sovelluksille ei tarvinnut suunnitella erikoisempia toimintoja. Suurin osa mittauksista liitettiin I/O-korteille, jonne niitä tuli 51 kpl. Profibus-väylästä otettiin suoraan moottoreilta tulevat mittaukset, joita tuli yhteensä kolme kappaletta. Lisäksi väylästä olisi mahdollisuus ottaa jokaisesta moottorista mittaustietona teho, pyörimisnopeus ja momentti, mutta tässä projektissa päätimme ottaa vain prosessin ohjaamisen kannalta oleelliset mittaustiedot moottoreilta. Lisäksi Profibus-väylän kautta otettiin tilatiedot Exalueella olevien moottorien lämpöreleistä ja Hätäseis-kytkimen tila Säätöpiirit Säätöpiiri muodostuu kolmesta eri osasta: mittauksesta, säätimestä ja toimilaitteesta. Säätöpiirin tehtävänä on pitää mittauksen ja asetusarvon erotus nollassa ohjaamalla toimilaitetta mahdollisimman tarkasti. Säätöpiirin pohjana on PID(Proportional-integral-derivative)-säädin, jota yleensä käytetään ainoastaan PIsäätimenä. Säätöpiirejä laitokseen tuli 16 kpl. Säätöpiireissä säädetään pintaa, lämpötilaa, painetta, paine-eroa, virtausta ja pyörimisnopeutta. Säätöpiireillä ohjataan joko moottoria tai säätöventtiiliä. Säätöpiireistä lähes kaikki toimivat automaatilla, jolloin ohjauksen muutokset tapahtuvat aina säätimen kautta. Näin estetään mahdollisten paineiskujen muodostuminen linjastoihin, kun säätö estää nopeat muutokset ohjauksessa. Ainoan poikkeuksen tähän toi reaktorin paineensäätö, jossa voidaan ohjata venttiili manuaalilla auki, kun paineensäätöä ei reaktorilla tarvita. Säätöpiirin asetusarvon käytössä on Local-asetusarvo, joka on käyttäjän muutettavissa, ja Remote-asetusarvo, joka on tarvittaessa sekvenssin tai muiden sisäisten ohjauksien käytössä. Kaikki säätöpiirit toimivat PI-säätiminä. Jokaiseen säätöpiiriin liitettiin myös lukituspiiri, jossa tapahtuvat lähes kaikki kyseiseen säätöön liittyvät ohjelmalliset laskennat, lukitukset ja ohjaukset. Kun säätöpiirille tehtiin erillinen lukituspiiri, niin säätöpiirin lukitusmäärittelyjä voidaan muuttaa
29 24 ilman säätöpiirin uudelleenlataamista järjestelmään, jolloin mittaus ja toimilaitteen säätö eivät katkea lukituspiiriä muutettaessa Toimilaitteet Kaikki laitoksen moottoreita ohjaavat taajuusmuuttajat päätettiin liittää Profibusväylään, jolloin suunnittelu moottoreille on helpompi toteuttaa. Väylän kautta annetaan käynnistystiedot moottoreille ja ohjaustiedot moottorien pyörimisnopeuksille. Moottoreita ohjataan normaalisti manuaalilla käyntiin/seis, ja osassa moottoreista on käytössä automaattitila sekvenssiä ja muita automaattiohjauksia varten. Jos moottorissa ei ole käytössä automaattitilaa, niin vaihto manuaalilta automaatille on estetty. Jokaisen moottorin ohjaukset tulevat joko säätöpiirin tai käsisäätimen kautta. On/off-venttiileitä ohjataan normaalisti manuaalilla, jolloin käyttäjä voi operoida venttiilin asentoa. Automaattitila tuli mahdolliseksi ainoastaan sekvenssissä käytettäviin venttiileihin ja automaattista ohjausta käyttävään venttiiliin. Jokaiseen toimilaitteen piiriin liitettiin myös lukituspiiri, joka on vastaavanlainen säätöpiirin lukituspiirin kanssa. 5.4 Valvomosuunnittelu Valvomosuunnittelussa luodaan valvomolle tarvittavat operointinäytöt. Ennen suunnittelun aloittamista ja suunnitteluvaiheessa laitoksen käyttäjän, prosessisuunnittelijan ja valvomosuunnittelijan on keskusteltava valvomosuunnittelun toteuttamisesta. Käyttäjä on tärkeässä asemassa valvomosuunnittelussa, koska käyttäjä tuntee prosessin toiminnan yleensä parhaiten. Valvomosuunnittelussa lähtötietoina tarvitaan mm. näyttöjen määrä, näyttöihin sijoitettavat mittaukset ja operoinnit, näyttöjen ryhmitys ja käytettävät värit.
30 25 Yleisiä periaatteita näyttösuunnittelussa ovat seuraavat: ei liikaa näyttöjä eikä liian täysinäisiä näyttöjä värien käyttö: kirkkaat värit huomiovärejä, taustaväreihin sekoittuvat värit normaaleja tiloja osoittavat vilkkuvat tekstit ja väripohjat huomiota varten (Sivonen 2004, 239.) Suunnittelun lähtökohdat Valvomosuunnittelun pohjana käytettiin jo olemassa ollutta versiota PI-kaaviosta ja laitoksen laitesijoittelun suunnitelmia. Näiden pohjalta lähdettiin suunnittelemaan laitoksen valvomonäyttöjä yhdessä käyttäjän ja prosessisuunnittelijan kanssa. Näyttösuunnittelun tavoitteena oli saada aikaiseksi operointinäyttöjä, joita olisi yksinkertaista ohjata sekä helppo ymmärtää ja operoida. Tällöin vähennetään ohjauksessa tapahtuvia virheellisiä tulkintoja ja operointeja Valvomonäytöt Valvomonäytöt päätettiin jakaa eri toimintojen mukaan eri näytöille. Tällöin näytöt pysyvät selkeinä ja niihin ei tule liikaa informaatiota, jolloin operointi on helpompaa. Näyttöjen välinen navigointi tapahtuu sisällysluettelon kautta. Näytön alaosassa olevien painikkeiden kautta voidaan selata yleisnäytön ja operointinäyttöjen välillä (LIITE 9). Näyttöhierarkian (KUVIO 13) suunnittelussa päätimme tehdä kolmen eri tason hierarkian. Tasolla 1 ovat Sisällysluettelo ja Yleisnäyttö. Sisällysluettelosta voidaan siirtyä laitoksen eri näyttöihin, ja Yleisnäytöstä näkee prosessin venttiilien asennon ja moottorien tilan, mutta minkäänlaista operointia ei tällä hierarkiatasolla suoriteta. Tasolla 2 ovat prosessin operointinäytöt, ja siinä on jaettuna prosessi viidelle eri osanäytölle. Viimeisellä eli tasolla 3 tässä projektissa tuli ainoastaan yksi reseptinäyttö, mutta sinne voidaan lisätä tarvittaessa trendinäyttöjä, reseptinäyttöjä tai informaationäyttöjä.
31 KUVIO 13. Näyttöhierarkia 26
32 27 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Projektin alkuperäinen aikataulu olisi ollut todennäköisesti liian tiukka automaatiosuunnittelun kannalta, mutta koetehtaan rakennusvaiheessa tulleet viivästykset auttoivat automaatiosuunnittelun aikataulussa pysymistä. Myös prosessin simulointiin ja viimeistelyyn jäi enemmän aikaa projektin viivästyessä. Myös tekijän kokemattomuus aiheutti projektin aikana hyvin paljon ylimääräistä työtä. Suunnittelussa joutui tekemään moninkertaista suunnittelua, kun järjestelmän kaikki ominaisuudet eivät olleet tuttuja prosessin toimintaa suunniteltaessa. Isompia ongelmia käyttöönoton aikana aiheutti reaktorin lämpötilan säätö, joka alkuperäisissä suunnitelmissa haluttiin tehdä kaskadisäädöllä reaktorin lämpötilasta ja reaktorin vaippaan menevästä lämpötilasta. Käyttöönottovaiheessa tuli ongelmaksi saada reaktorin lämpötila halutun suuruiseksi, koska säätöä olisi hyvin vaikea saada toimimaan erilaisissa tilanteessa edes tyydyttävästi. Tähän ratkaisuna oli siirtää reaktorin lämpötilan säätö kokonaan reaktorin vaipalta ulos tulevan nesteen lämpötilan säädöksi, jolloin reaktorin lämpötilan säätö on helpompi saada toimimaan erilaisissa tilanteissa. Toinen isompi muutos suunnitteluvaiheessa tuli kaasunpesurin pinnankorkeuden säätöön, jossa alun perin säätö rakennettiin kahden pintarajan välille. Tässä ratkaisussa oli puutteena tyhjäkäyntisuojan puuttuminen pesurin pumpulta ja pesurin toiminnan estäminen liian alhaisen nestepinnan takia. Koska käyttöönottovaiheessa ei haluttu enää lisätä rajapintoja pesurille korkeiden muutoskustannusten takia, päädyttiin säätämään pesurin pintaa ylemmän rajan mukaan ja alemmasta rajasta tehtiin tyhjäkäyntisuoja pesurin pumpulle ja esto pesurin toiminnalle. Käyttöönotossa ja myös suunnittelun aikana tuli vastaan runsaasti pienempiä ongelmia, joita ratkaistiin yleensä yhdessä prosessisuunnittelijan ja käyttäjän kanssa. Projekti saatiin lopulta toteutettua muuttuneiden aikataulujen mukaisesti. Ainostaan suodattimen testaaminen jäi suorittamatta puuttuneiden osien takia sekä säätöjen kunnollinen optimointi jäi suorittamatta ajanpuutteen takia. Automaatiosuunnittelussa luotiin tarvittavat sovellukset laitoksen käyttämistä varten ja sovelluksille saatiin myös luotua ajantasaiset dokumentit. Laitosta voidaan operoida ja valvoa
33 28 pääasiallisesti valvomopäätteeltä, jolloin laitoksen operoijan on helpompi hallita laitoksen eri toimintoja. Laitosta on mahdollista muokata käyttötarpeiden mukaisesti, kun laitoksen eri osia ei sidottu yhteen automaation osalta.
34 29 LÄHTEET ABB ABB:n TTT-käsikirja Www-dokumentti. Saatavissa: B002FB07B/$file/240_0007.pdf. Luettu Asp, Tuominen & Hyppönen. Automaatiojärjestelmä. Oppimateriaali. Wwwdokumentti. Saatavissa: stelma.html. Luettu CENTRIA Chemplant-projektin projektisuunnitelma. Metso Automation Metson manuaali, metsodna CR Manuals Collection 2007 Fi V.10.1 build 1.4. Manuaali. Metso Oyj Metso lyhyesti. Www-dokumentti. Saatavissa: Luettu Sivonen, Markku Teollisuuden instrumentointi Rakenne ja suunnittelu. AEL Oy, Helsinki.
35 LIITTEET 1/1 PI-kaavio laitoksesta C20-prosessiasema 1/2 PI-kaavio laitoksesta 2 MetsoACN C20 3 Kenttäkotelo 1 4 Toimintakuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 5 Lukituskuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 6/1 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 6/2 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 7/1 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 7/2 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä 8 Lukituskaavio tislaimesta 9 Operointipääte
36 LIITE 1/1 PI-kaavio laitoksesta
37 LIITE 1/2 PI-kaavio laitoksesta
38 LIITE 2 MetsoACN C20
39 LIITE 3 Kenttäkotelo 1
40 LIITE 4 Toimintakuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
41 LIITE 5 Lukituskuvaus tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
42 LIITE 6/1 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
43 LIITE 6/2 Piirikuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
44 LIITE 7/1 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
45 LIITE 7/2 Lukituskuva tislaimen pohjan lämpötilan säädöstä
46 LIITE 8 Lukituskaavio tislaimesta
47 LIITE 9 Operointipääte
Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2016 Käytännön järjestelyt harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
Lisätiedot6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$
6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$ 6lKN LVW\VMD$XWRPDDWLRUDNHQWDPLQHQRQ\KlYRLPDNNDDPPLQVLLUW\PlVVl \KWHLVW\ SRKMDLVHHQWRLPLQWDDQ 9HUNRVWRVVDYDKYXXGHWO \W\YlW SllWRLPLWWDMDWRWHXWWDDKDOXDPDQVDRVXXGHQ
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotJoka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.
Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2
LisätiedotPullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä. Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018
Pullotusprosessin ohjaus Metso DNA - automaatiojärjestelmällä Prosessiautomaation harjoitustyö ELEC-C1220 Automaatio 2 Kevät 2018 Käytännön järjestelyt Harjoitustyön vetäjä: Panu Harmo, panu.harmo@aalto.fi,
LisätiedotKAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE
KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,
LisätiedotMITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI
IVKT 2016 / SuLVI 1(5) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt
LisätiedotVersio Fidelix Oy
Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen
LisätiedotAUTOMAATIOTEKNIIKKA FINAALI TEHTÄVÄT 25.-27.03.2009
1. Kilpailupäivä 25.3. Mekaanisen rakentamisen päivä Kilpailuaika klo 9.00 17.00 eli 7 h Pisteet: 42 p/100 p Tehtävänä on rakentaa prosessin 2-linja PI-kaavion mukaiseksi, uusia P2:n taajuusmuuttaja sekä
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotMainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
LisätiedotTKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI
- 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen
LisätiedotOUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC
OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse
Lisätiedot3 Automaatiojärjestelmien rakenne
3 Automaatiojärjestelmien rakenne Arkkitehtuuri määrittää miten eri osat ovat toisiinsa yhteydessä ja miten niiden välinen toimintojen jako ja koordinointi on sovittu. Järjestelmä koostuu toiminnoista
LisätiedotSaat enemmän vähemmällä
TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie
LisätiedotFujitsu Inverter ulkoyksiköiden suoraohjaus.
Air onditioner ontroller Fujitsu Inverter ulkoyksiköiden suoraohjaus. www..fi 1/8 O2 O ERR DEF RS232 O H/ +12 TH I SUORAOHJAUS FUJITSU ulkoyksiköiden suoraohjaus soveltuu saneeraus- ja uudiskohteisiin.
LisätiedotEMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.
EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotMETSO DNA -OPPIMISYMPÄRISTÖ
METSO DNA -OPPIMISYMPÄRISTÖ Jaako Iida Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka Insinööri (AMK) 2017 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen ala Sähkötekniikka Insinööri (AMK)
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 OHJAUSLOGIIKAT 2 JAUHIMOPROSESSIN AUTOMATISOINTI Opettaja: Timo Heikkinen Ryhmä: Marko Kärsämä Marko
LisätiedotToimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy
Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio
LisätiedotTehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotSovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä
Sovellutusopas Betonivalun lämpötilan mittaus langattomilla lähettimillä Ovaport pilvipalvelu Betonivalun kuivumisen seuranta on nyt todella yksinkertaista. Vain käyttöjännite tukiasemaan ja selaimella
LisätiedotRoth sekoituspumppuryhmä ja jakotukki
Roth sekoituspumppuryhmä ja jakotukki German quality since 1947 Sekoituspumppuryhmän täyttö: 1. Sulje kaikki venttiilit (piirit) sekä meno- että paluujakotukissa. 2. Sulje myös syöttöputken venttiilit.
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotUponor C-46 -lämmönsäädin. Säätilan mukaan kompensoituva ohjain vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin
Uponor C-46 -lämmönsäädin Säätilan mukaan kompensoituva ohjain vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin Tuotteen kuvaus Luovaa tekniikkaa helppo asentaa ja käsitellä Uponorin C-46-lämmönsäädin
LisätiedotPYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015
PYP II: PI-kaaviot Aki Sorsa 25.3.2015 Sisältö Mitä PI-kaaviot ovat ja mihin niitä tarvitaan? Miltä PI-kaavio näyttää? Prosessilaitteiden piirrosmerkit Instrumenttien piirrosmerkit PI-kaavioissa käytettävät
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotHome Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server
2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten
Lisätiedot1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1
1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1
LisätiedotSIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
LisätiedotOn-line mittausten kunnonvalvonta vedenpuhdistusprosessissa PROJEKTISUUNNITELMA
On-line mittausten kunnonvalvonta vedenpuhdistusprosessissa PROJEKTISUUNNITELMA Tomi Lukkarinen AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan Projektisuunnitelma 2 (11) Sisältö 1. Tehtävänkuvaus... 4 1.1
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotVäylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8
Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.
LisätiedotArvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:
LisätiedotWritten by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36
!!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat
LisätiedotLiikkuvien työkoneiden etäseuranta
Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotElektroninen ohjaus helposti
Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka
LisätiedotVAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ
VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ Kirjasto: Tiedosto: D:\Opinnäytetyö\Aihe 2. Requirements\ SUUNN1000_Vaatimusmäärittely Versio: 1.1 Tila: luonnos [ ] ehdotus [x] hyväksytty
LisätiedotHarjoitus 6. Putkisto- ja instrumentointikaavio
KON-C3001 Koneenrakennustekniikka A Viikko 42, palautus viikolla 43 Harjoitus 6. Putkisto- ja instrumentointikaavio Tehtävä täydennetään käsin (lyijykynällä) tehtävänannosta (jäljempänä) A3- kokoon tulostettavaan
LisätiedotMITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI
IVKT 2016 / SuLVI 1(6) Ohje 7.1 IV-kuntotutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET, RAPORTOINTIMALLI 1 Arviointi Tämä arviointi on rajattu koskemaan automaatiotekniikan osuutta IV-kuntotutkimuksessa. Tässä käytetyt
LisätiedotProjektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotRepijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän
Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa
Lisätiedot1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)
1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta
LisätiedotSUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ
SUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ V.2.8.1 Sundial Flow+ V2.8.1 Sivu 1 Tekniset tiedot Sundial Flow+ - Aurinkolämpöjärjestelmän ohjausyksikkö 9 järjestelmä vaihtoehtoa Järjestelmän tilan seuranta Etäseuranta
LisätiedotTEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ
TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3
LisätiedotSafety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation
Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet
LisätiedotOpi kuvin: By Choice v.1.4 asennus Asennus järjestelmänvalvojan oikeuksin
Opi kuvin: By Choice v.1.4 asennus Asennus järjestelmänvalvojan oikeuksin Opi kuvin: By Choice 1.4 sisältää ilmaisen, yli 3000 symbolia sisältävän symbolipäivityksen. Uudet kuvasymbolit löytyvät erillisistä
LisätiedotAlttaaniOy. Energiamittausten ratkaisut: suunnittelu, hankinnat ja toteutus. Palveluksessanne. Yhteydet:
AlttaaniOy Energiamittausten ratkaisut: suunnittelu, hankinnat ja toteutus Energia, määrä, kompensointi ja mittaukset: Höyry, lauhde, ilma, savukaasu, maakaasu Automaatiosuunnittelu, ohjelmointi ja projektinhoito
LisätiedotPROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI
1 PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI Tässä teemassa tarkastellaan aluksi prosessiautomaatiojärjestelmien tehtäviä ja rakennetta yleisellä tasolla. Sen jälkeen keskitytään valvomotekniikkaan ja siinä sovellettaviin
LisätiedotAS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker Henri Nieminen Juha Sironen Palautettu: 21.9.2009 Nieminen, Sironen Sisällysluettelo
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019
LisätiedotElectric power steering
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotTEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341, TL7321 OHJAUSLOGIIKAT 2 JA AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 2 PROJEKTITYÖ
TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341, TL7321 OHJAUSLOGIIKAT 2 JA AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 2 PROJEKTITYÖ TERÄSRULLAN SIIRTO VARASTORAMPILTA PANIE- RINPOISTOON JA ASKELPALKILLE
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotAutomaatio, vedenmittaus, turvallisuus
Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus Luotetut ratkaisut kiinteistösi parhaaksi Lonix Oy Automaatio, vedenmittaus ja turvallisuus integroituva kokonaisuus Toimintavarma ja skaalautuva kokonaisjärjestelmä
LisätiedotInternet-pohjainen ryhmätyöympäristö
Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6
LisätiedotGRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet
GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät
LisätiedotTämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite
LisätiedotPuhalluslämmitin. Warmex
2017 Puhalluslämmitin Warmex Warmex puhalluslämmittimet Warmex puhalluslämmitin soveltuu julkisten- ja teollisuustilojen sekä varastorakennusten yleislämmittimeksi. Lämmitintä on saatavana kahta eri laitekokoa,
LisätiedotTulostimen hallintaohjelmisto MarkVision
Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision
LisätiedotKäyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio
Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,
LisätiedotToimintavarmat ammattiradiot
Toimintavarmat ammattiradiot Siirry digiaikaan! MOTOTRBO TM tarjoaa yhteydenpitoon toimintavarman, kustannustehokkaan ja aina räätälöidyn ratkaisun. MOTOTRBO TM on uusi digitaalinen tuoteperhe, johon kuuluvat
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 1 / 5 ..\012xx\01262\P033\\RAU\Kaaviot\6302.dwg RAU 6302 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotVLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)
VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti
LisätiedotElisa Toimisto 365. Pääkäyttäjän pikaopas
Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas Päivitetty 10/2016 Tämän pikaoppaan avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 -palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita löydät osoitteesta http://www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet/
LisätiedotJärjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit
Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä
LisätiedotMODBUS -väyläohjaus DITRONIC TOUCH -KOSKETUSNÄYTTÖ. s-posti:
MODBUS -väyläohjaus DITRONIC TOUCH -KOSKETUSNÄYTTÖ s-posti: seroco@seroco.fi www.seroco.fi Tässä oppaassa kuvataan Ditronic Touch -kosketusnäytön liittäminen Modbus/RTU:hun RS485- sarjaliikenteen kautta
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. M-koodit Omron servojen ohjauksessa. Luovutettu. Hyväksytty
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma M-koodit Omron servojen ohjauksessa Tekijän nimi Ryhmätunnus Syventävä työ Jouni Lamminen EE01POS 4. vuosikurssin syventävä Luovutettu Hyväksytty
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 1 / 5 ..\012xx\01262\P034\\RAU\Kaaviot\6301.dwg RAU 6301 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen
LisätiedotPalomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
LisätiedotMatkalla digitaaliseen tulevaisuuteen
Älykäs teollisuus -seminaari, 1.9.2015, Janne Öhman, toimitusjohtaja, Matkalla digitaaliseen tulevaisuuteen Public 2015. All rights reserved www.siemens.fi 160 vuotta sähköistystä, automaatiota ja digitalisaatiota
LisätiedotJavan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään
LisätiedotProjektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena
LisätiedotRakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Piirt. ATJ Granlund Pohjanmaa Oy
..\p_levy\012xx\01262\p034\\rau\kaaviot\6302.dwg RAU 6302 1 / 5 ..\p_levy\012xx\01262\p034\\rau\kaaviot\6302.dwg RAU 6302 2 / 5 OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotKerro kuvin: InPrint 2.8 asennus Asennus järjestelmänvalvojan oikeuksin
Kerro kuvin: InPrint 2.8 asennus Asennus järjestelmänvalvojan oikeuksin Kerro kuvin: InPrint 2.8 sisältää ilmaisen, yli 3000 symbolia sisältävän symbolipäivityksen. Uudet kuvasymbolit löytyvät erillisistä
LisätiedotSemifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset
Semifinaalin aikataulu ja paikka 15.1.2014 (varapäivä 16.1.2014) Salon seudun ammattiopisto Venemestarinkatu 35 24240 SALO Semifinaalikoordinaattori Raimo Mäkelä Salon seudun ammattiopisto raimo.makela
LisätiedotOPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija
LisätiedotRaporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet
Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen
LisätiedotA Fläkt Woods Company. Lämminilmakoje ATD
A Fläkt Woods Company ATD lisätarvikkeineen et ATDA ja ATDG on tarkoitettu teollisuus-, konepaja-, myymälä-, varastotilojen, autotallien, automarkettien ja vastaavien tilojen lämmitykseen ja ilmanvaihtoon.
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotOULA TelemArk - arkkitehtuuri
OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu
LisätiedotPROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe
PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotConvergence of messaging
Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO
Lisätiedot24. PROSESSIAUTOMAATIO
24. PROSESSIAUTOMAATIO 24.1. Yleistä Prosessiautomaation avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja tuotteen laatua ja siten edistetään tehtaan kilpailukykyä. Muita tavallisia perusteita ovat yksitoikkoisten
LisätiedotKAKSIPUTKIJÄRJESTELMÄ
2 KAKSIPUTKIJÄRJESTELMÄ Käyttövarmuutta ja laatua Assaluben kaksiputkijärjestelmä on, jopa NLGI 2:n rasvoja varten kehitetty keskusvoitelujärjestelmä. Tunnusomaista järjestelmälle on sen korkea käyttövarmuus.
LisätiedotTCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
Lisätiedot