TEKNOLOGIAMENTOROINTI-MALLI

Transkriptio

1 Taiteen edistämiskeskus, Keski-Suomen aluetoimipiste Mediataide kartalle -hanke Mediataiteen läänintaiteilija Soile Ollikainen TEKNOLOGIAMENTOROINTI-MALLI Sisältö: 1. MALLIN TAUSTA JA IDEA 2. MALLIN TAVOITE 3. PILOTOINTIPROJEKTI 4. MENTOROINTIPROJEKTIN VAIHEET 4.1. Toteutettavien projektien valinta: esimerkkinä avoin haku a) Avoimen haun julkaiseminen b) Toteutettavien mentorointiprojektien valintaprosessi 4.2. Projektin suunnittelu ja toteutus 4.3. Tavoiteltuna lopputuloksena oppimisprosessi, uuden työvälinen haltuunotto ja sen lisäksi mahdollisesti esim. valmis teos 5) MUUTAMA SANA PILTOINTIPROJEKTEISTA. MITÄ NIISTÄ OPITTIIN? 5.1. Kehittämisideoita 5.2. Henkilökohtaiseen ohjaamiseen perustuva mentorointi vs. työpajamuotoa ja henkilökohtaista mentorointia yhdistävä malli 5.3. Muutama pilottiprojektien kautta opittu asia

2 1. MALLIN TAUSTA JA IDEA Teknologiamentorointimallin lähtökohtana on hyödyntää mentorointilähtöistä asiantuntemuksen jakamiseen perustuvaa mallia eri alojen taiteilijoiden teknologiataitojen kehittämiseen. Mentorointilähtöisen mallin etuna on henkilökohtaisen neuvonnan ja opetuksen saaminen, joka räätälöidään mentorointiin valitun taiteilijan tarpeisiin. Mentorointi on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle. Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista mutta kokemattomampaa henkilöä työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktorin) ammatilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Aktori on kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja tai ystävä. (Wikipedia: Mentorointi, Mallissa taiteilijalle tai työryhmälle tarjotaan ohjausta hänen tarvitsemansa teknologisen ongelman tai haasteen ratkaisemiseksi asiantuntijamentoroinnin kautta. Ajatuksena mallissa on, että mentoroinnin kautta apua voi hakea erilaisten teknologisten sovellusten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen omassa taiteellisessa tuotannossa. Mentorointi onkin luonteeltaan taiteilijan tai taiteilijaryhmän omaa osaamista kehittävää ja tavoitteena on, että mentoroinnin kautta taiteilija pystyy itse ratkaisemaan ongelman tai omaksumaan uuden työskentelymetodin. 2. MALLIN TAVOITE Mallin tavoitteena on edesauttaa eri teknologioiden ja ohjelmistojen käyttöä osana eri alojen taiteilijoiden taiteellista työskentelyä. Mallin tavoitteena onkin eri alojen taiteilijoiden teknologiaan liittyvien taitojen lisääminen. Lähtöajatuksena on, että mentoroinnin avulla teknologia ja sen uudet työvälineet voidaan valikoida ja niiden käyttö voidaan opettaa taiteilijan tarpeesta käsin, jolloin niiden omaksumisen taiteelliseen työskentelyyn voi olla helpompaa ja motivoivampaa kuin esim. kurssimuotoisessa opetuksessa. Toisaalta mallin tavoitteena on taiteilijoiden ja teknologiaosaajien välisen vuoropuhelun lisääminen sekä teknologiaan liittyvien taitojen jakaminen, sillä usein nämä kaksi ammattikuntaa toimivat vielä erillään toisistaan erityisesti maakuntatasolla varsinkin uuden digitaalisen teknologian kohdalla. 3. PILOTOINTIPROJEKTIT Mallin pilotointi toteutettiin valtakunnallisena pilotointiprojektina touko-joulukuussa osana Taiteen edistämiskeskuksen toteuttamaa Mediataide kartalle -hanketta mediataiteen ja -kulttuurin läänintaiteilijoiden yhteistyöprojektina syksyllä 2014 Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa.

3 Pilottiprojektin rahoittajana toimi Taiken Keski-Suomen toimipisteen toteuttama Mediataide kartalle - hanke. Projektin koordinoinnista ja oman alueensa projektin ohjauksesta sekä raportoinnista vastasivat mediataiteen ja kulttuurin läänintaiteilijat Soile Ollikainen (Taike, Keski-Suomi) Petteri Putkinen (Taike, Lappi) ja Markku Ruotsalainen (Taike, Pohjois-Savo). Pilotointiprojektien osallistujat valittiin avoimeen hakuun jätettyjen hakemusten perusteella. Haku oli avoinna Lisätietoja: Avoimen haun perusteella projektia koordinoiva työryhmä valitsi toteutettavaksi kuusi mentorointiprojektia. Kaikkiaan hakemuksia saapui kahdeksan kappaletta. Valintaan osallistuneeseen työryhmään kuuluivat projektia koordinoivat läänintaiteilijat sekä Taiken Keski-Suomen aluetoimipisteen erityisasiantuntija Sari Ilmola. Hakemusten määrään vaikutti se, että tämäntyylistä hakua ei ollut toteutettu aiemmin, jolloin taiteilijoiden saattoi olla vaikea reagoida hakuun tai ennakoida sitä esim. vuosisuunnitelmaa tehdessään. Samoin haku-ajankohta sekä sen että koko projektin toteutusaikataulu oli tiukka. Lapin ja Pohjois-Savon alueella toteutui molemmissa yksi projekti. Molemmilla alueilla mentorointi kohdistui kuvataiteilijan äänen kanssa työskentelemisen valmiuksien luomiseen ja kehittämiseen. Keski- Suomessa toteutui neljä projektia ja projekti toteutettiin työpajamallia ja yksilömentorointia yhdistävän mallin kautta. Projektin sisältö keskittyi taiteilijoiden AV-teknologiataitojen kehittämiseen. Keski- Suomesta projektiin osallistui kaksi kuvataiteilijaa, lausuntataiteen työryhmä sekä teatteriohjaaja. Mentoroinnit keskittyivät uuden teknologian ja työvälineen haltuun ottamiseen ja sen soveltaminen olemassa olevien laitteiden ja ohjelmien opettelun ja käyttöönottamisen kautta. Mentoroijia projektissa oli kaikkiaan neljä: yksi molemmissa henkilökohtaisissa mentoroinneissa ja kaksi Keski-Suomessa toteutuneessa työpajamuotoa ja yksilömentorointia yhdistävässä mallissa. Pilotointiprojekteissa mentoroijille maksettiin palkkio. Projektin pilotoinnit toteutettiin kahden eri mallin avulla: a) Työpajamallia ja yksilömentorointia yhdistävä mentorointimalli Pilottiprojekti toteutettiin työpajan ja henkilökohtaisen mentorointitapaamisen yhdistelmänä, siten että: 1) koko ryhmälle pidettiin ensin videotyöskentelyä ja äänen kanssa työskentelyä koskeneet pienryhmätyöpajat (molempiin osa-alueisiin oli oma mentorinsa) 2) työpajaa seurasi n. 1,5-2 kk oman työskentelyn jakso, jonka aikana osallistujat työstivät oppimaansa ja omia projektejaan. 3) jokaiselle osallistujalle/ työryhmälle oli varattu oma mentorointitapaaminen molempien mentoreiden kanssa (á 3 h) b) henkilökohtaisen mentoroinnin malli, jossa mentorointi kohdistettiin yhteen taiteilijaan ja hänen työskentelyynsä ja teosprosessiinsa Tämä malli on kirjoitettu toteutuneiden piltointiprojektien pohjalta ja perustuu niistä saatuihin kokemuksiin.

4 4) MENTOROINTIPROJEKTIN VAIHEET 4.1 Toteutettavien projektien valinta: esimerkkinä avoin haku a) Avoimen haun julkaiseminen Hakuilmoituksessa kannattaa ilmoittaa mahdollisimman täsmällisesti: mihin mentorointia voi hakea, jos kohdentamista halutaan tehdä (esim. teosprosessin toteuttamiseen tai oman osaamisen kehittämiseen) mitä ja mitkä kulut mentorointiprosessiin valitulle korvataan mitä hakemuksessa tulee tuoda esiin ja mitä liitteitä siihen tarvitaan tekijänoikeus- ja tietosuojakysymykset (esim. hakemusten lukijoiden ja muiden projektiin osallistuvien osalta) millä aikavälillä projekti tulee saada päätökseen mihin osoitteeseen ja mihin mennessä hakemus tulee toimittaa Esimerkkinä: b) Toteutettavien mentorointiprojektien valintaprosessi Toteutettavien projektien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hakemusten toteutettavuuteen ja arvioida mentoroinnin tarjoamaa hyötyä hakijalle. Kannattaa myös arvioida tarkasti mentorointiprojektin toteutumisen edellytykset kunkin taiteilijan kohdalla käytössä olevan ajan ja resurssien puitteessa (esim. hakijan muu työtilanne ja motivoituminen, olemassa olevat teknologiataidot yms.). Käytettävissä olevien mentoreiden ammattitaito vaikuttaa myös siihen, mitkä pilotointiprojektit on mahdollisuus aloittaa. Mentorointiprojektiin lähteminen vaatii sitoutumista ja valmiutta sitoa ajankäyttöään, joten jopa haastattelun käyttämistä lopullisia valintoja tehdessä kannattaa harkita. Mentorointi on parhaimmillaan kahdenväliseen vuorovaikutukseen perustuva suhde, jossa paras lopputulos saadaan motivoituneessa ja luottamuksellisessa suhteessa, joten hyvin intensiivistä tai pitkää mentorointiprosessia suunniteltaessa voi olla hyvä tarkistaa, esim. tapaamisen tai haastattelun kautta, että mentoroijan ja mentoroitavan vuorovaikutussuhde toimii hyvin. Mentoroijia valitessa tai kartoitettaessa on hyvä huomioida se, että mentorilla on käsitystä tai kokemusta taiteellisesta työskentelystä. Pilotointiprojekteissa nousi esiin samalla myös opetuskokemuksen tärkeys Projektin suunnittelu ja toteutus Toteutettava projekti on hyvä suunnitella ja aikatauluttaa huolellisesti etukäteen, jotta molemmat osapuolet tietävät, miten projektissa edetään ja mihin he sitoutuvat. Näin he osaavat aikatauluttaa jakson aikana työn alla muut työt ja projektit yms. jo suunnitteluvaiheessa. Samalla on hyvä määrittää yhteiset tavoitteet ja päivittää esim. hakemuksessa esitetty suunnitelma vastaamaan käytössä olevia resursseja. Suunnitteluvaiheessa tulee myös pohtia ja käydä lävitse projektiin mahdollisesti liittyvät tekijänoikeus- ja tietosuojakysymykset ja tehdä tarvittavat sopimukset niihin liittyen. Hyvä suunnittelu on oleellista myös molempien osapuolien motivaation kannalta. Jos kyseessä on työpaja- tai kurssimuotoista toimintamallia yhdistävä malli suunnittelu on luontevampi osa toteutusta, mutta pilottiprojektit korostivat tämän osuuden tärkeyttä myös henkilökohtaisten mentorointiprojektien kannalta.

5 Suunnitelma kannattaa tehdä kirjallisena ns. sopimusmallisena, jossa molemmat osapuolet osoittavat sitoutumisensa projektiin ja sovittuun aikatauluun. Pilotointiprojekteissa henkilökohtaiseen mentorointiin osallistuvat saivat sopia suhteellisen vapaasti projektin aikataulusta tietyn kokonaisaikataulun puitteessa Tavoiteltuna lopputuloksena oppimisprosessi, uuden työvälinen haltuunotto ja sen lisäksi mahdollisesti esim. valmis teos Prosessin alussa on hyvä määrittää yhteinen päämäärä projektille. Lopussa on hyvä tehdä yhteinen arvio siitä, kuinka tavoite saavutettiin ja mitä jatkoideoita prosessi on synnyttänyt. 5) MUUTAMA SANA PILOTOINTIPROJEKTEISTA. MITÄ NIISTÄ OPITTIIN? Kaiken kaikkiaan pilottiprojekti toi hyviä ja mallin käyttöön kannustavia tuloksia. Mallin keskeinen lähtökohta, henkilökohtaisempi ja osallistujan tarpeesta lähtevä räätälöidympi ohjaustapa, koettiin keskeisen tärkeänä asiana osallistujien antamassa palautteessa. Myös yleisellä tasolla osallistujat, jotka osallistuivat koko projektiin arvioivat hyötyneensä paljon projektiin osallistumisesta kaksi hyvin paljon, yksi paljon, kaksi melko paljon, kun vastausvaihtoehtoina oli hyvin paljon, paljon, melko paljon, melko vähän ja vähän. Projektin merkitystä kuvaa se, että useat osallistujat vastasivat palautelomakkeessa, että kokivat olevansa etuoikeutettuja, onnekkaita ja onnellisia osallistumisesta projektiin: Oli iloinen ja etuoikeutettu olo, että eteeni nähdään paljon vaivaa., Oli etuoikeus osallistua projektiin., Olen onnekas ja onnellinen osallistumisesta. Yhdistelmämalliseen pilottiprojektiin osallistujien palautteessa nousi esiin seuraavia positiivisia näkökulmia: projektin henkilökohtaisuus nousi useassa vastauksessa keskeisenä projektin positiivisena puolena. uusien ohjelmien ja välineiden opettelu ja haltuunotto. Mentoroijien työtä kiitettiin: Rauhallinen ja SELKEÄ opetus tyyli molemmilla opettajilla., Kiinnostava ja hieno kokemus alalla toimivien ammattilaisten ohjauksessa., Alan tietopaketti käytännön harjoitusten kautta ammattilaisten ohjauksessa. Lisäksi palautteessa huomioitiin mm. seuraavia positiivisia asioita: o Projekti auttoi tunnistamaan omia vahvuuksia. On hienoa, että alan koulutusta järjestetään. o Tunne siitä, että välineet ovat välineitä, joita on helppoa lähestyä. o Tuntui luontevalta osallistua projektiin taidealan toimijoiden kanssa samassa ryhmässä. o Projektin aikana syntyi ajatus yhteistyöstä ja ideoita, joita voisi kehitellä eteenpäin. Henkilökohtaiseen mentorointiin osallistuneiden palautteessa kiitettiin myös henkilökohtaista asiantuntijaohjausta ja sitä, että projektissa oli mahdollista paneutua juuri siihen osa-alueeseen ja kohtaan, joka oli ongelmana ja toimia enemmänkin ongelmanratkaisun pohjalta. Lisäksi kiitettiin joustavuutta, niin kurssipäivien kuin sisältöjenkin suhteen sekä yhteistyötä toisen alan ammattilaisen ja taiteilijan kanssa sekä oppia siitä, kuinka keskustella eri elementtien yhdistämisestä.

6 Palautteessa tulee esiin, että projekti synnytti konkreettisia tuloksia, selkeästi motivaatiota jatkaa työskentelyä uusilla välineillä ja toisaalta toi uusia ideoita sekä yhteistyömahdollisuuksia. Valmistin videon käyttäen mentoroinnissa esiteltyjä välineitä. Latasin sen näkyviin Vimeoon ja Youtubeen. on suunnitelmissa toteuttaa jo aloittamani projekti. Sisältöön taisi tulla muutoksia. uusia teknisiä ideoita Projektin aikana sai alkunsa myös ajatus uudesta, kiinnostavasta yhteistyökuviosta, jossa yhdistyvät eri taidealojen ammattitaidot. Lisäksi eräs osallistujista kertoi tehneensä laite- ja laitteistohankintoja prosessin aikana, jotta pääsee jatkamaan työskentelyä itsenäisesti Kehittämisideoita Osallistujien ja mentoreiden palautteista nousi myös kehittämisideoita työpaja- ja henkilökohtaista mentorointia yhdistävän mallin osalta esitettiin seuraavia kehittämisideoita: Palautteessa toivottiin mentorien työtuntimäärän lisäämistä sekä yhteisten että henkilökohtaisten tapaamisten osalta: Projektin lyhyt kesto toisaalta helpotti siihen osallistumista, toisaalta jätti oppimisen kesken Mentoroinnissa käytettäviin ohjelmiin liittyen toivottiin, että: jos projektissa opetellaan tiettyjen ohjelmien käyttöä, niin niiden olisi syytä olla samoja mitä osallistujalla on kotonaan käytettävissä - vaikka toimintaperiaatteet ovatkin samoja, niin teknologian muutenkin hankalaksi kokeva ei välttämättä jaksa opetella "vierasta" ohjelmaa. Palautteessa toivottiin myös mentoroinnin toteutusaikataulun tiivistämistä ja tapahtumista nopeammin heti hakuajan jälkeen. Lisäksi palautteessa pohdittiin mm. seuraavia sisällöllisiä kehittämisideoita: o Mentoroinnin kohdistumista teosprosessieihin: Voisi olla hyödyllistä, jos pajoissa valmistettaisiin / hiottaisiin teoksia. Toisaalta teosten valmistamisessa ja niiden tavoitteissa pitäisi olla laaja mittakaava, mentorointiin osallistujilla oli kovin erilaiset lähtökohdat tekniikan soveltamisessa. Osallistujalla voisi olla idea ja opettajat voisivat antaa vihjeitä & opastusta siinä, miten ne voisi toteuttaa. o Projektiin osallistujien keskinäinen "mentorointi": mahdollisuus keskustella töistä ja tekemisestä yhdessä projektin puitteissa. o Tutustuminen yhteisten kontaktituntien aikana mediataiteen esimerkkeihin, joiden avulla havainnoidaan erilaisia sisällöllisiä ja teknisiä ilmaisu- ja tekotapoja. Laajentaa näkemystä tekemisen mahdollisuuksista. Henkilökohtaisten mentorointiprojektien osalta palautteessa pohdittiin myös kurssimuotoisen prosessin yhdistämistä projektiin. Palautteessa ehdotettiin myös esim. mentoroitavien ryhmän muodostamista, jossa he voisivat jakaa mielipiteitä, uusia vinkkejä, ideoita ja kehittää yhteistyöprojekteja. Myös sosiaalisen median (facebook) hyödyntämistä tässä pohdittiin. Lisäksi jatkostyöstöä esim. jatkomentoroinnin muodossa toivottiin. Lisäksi toivottiin tarkempaa mentorointiprosessin suuntaamista ja suunnittelua Henkilökohtaiseen ohjaamiseen perustuva mentorointi vs. työpajamuotoa ja henkilökohtaista mentorointia yhdistävä malli Henkilökohtaiseen ohjaamiseen perustuva mentorointi tuntuu edelleen näin jälkeenpäin onnistuneelta valinnalta hankkeen pilotointiprojektiksi, vaikka se sitoo paljon resursointia yhden taiteilijan työskentelyn kehittämiseen ja on iso satsaus yhteen taiteilijaan. Henkilökohtaisen mentoroinnin käyttö voisi olla

7 mielekästä esim. taiteilijan hakiessa itse apurahaa oman taiteellisen työskentelyn kehittämiseen ja uusien työvälineiden integroimiseen siinä. Sen hyödyt tulivat esiin selkeästi pilotoinnin kautta: Ja tietenkin teknologiamentorointia pitäisi olla jatkossakin tarjolla taiteilijoille. Henkilökohtainen mentorointi on ainakin tässä näin teknisessä maailmassa aivan ehdoton silloin, kun ryhdytään tutkimaan mitä mistäkin namikasta vääntäessä tai funktionappia painaessa tapahtuu. Vaikka ratkaisu on kallis, on asian ymmärtäminen yksilöopetuksessa mahdollista. Työpajan ja henkilökohtaisen mentoroinnin yhdistävä malli on toki kustannustehokkaampi siinä mielessä, että ohjausta voidaan järjestää useammalle taiteilijalle. Pilotoinnin kautta kuitenkin selvisi, että Keski- Suomessa toteutettu malli tuntui monesta osallistujasta liian suppealta. Petteri Putkinen pohti palautteessaan teemaa näin: Teknologiamentorointi on osoittautunut hyväksi tavaksi tuoda mediataiteen työkaluja muiden taiteenalojen käyttöön. Kyseisiä oppeja voisi jatkossakin jakaa taiteen parissa työskenteleville. Paras malli voisi olla sellainen, jossa mentoroitavia olisi useampia suunnilleen samalla osaamisen lähtötasolla ja kuitenkin niin että opettajalla olisi resurssoitua aikaa kohdata oppilaitaan myös yksitellen Muutama pilottiprojektien kautta opittu asia Projekti oli siis monessa suhteessa hyvin onnistunut, mutta kehittämiskohtiakin nousi esiin matkan varrella. Tässä muutamia projektin toteuttamisen ja ohjaamisen näkökulmasta keskeisiä matkan varrella opittuja asioita: 1) AIKA JA AIKATAULUTUS Teknologiamentoroinnin pilotointiprojektit toteutettiin tiiviissä ja napakassa aikataulussa käytännön syistä johtuen, mikä aiheutti selkeästi haasteita oikeastaan kaikkiin projekteihin. Näytti siltä, että useassa projektissa olisi tarvittu lisää työskentelyaikaa tai projektin toteuttamisajanjakson laajentamista. Mallia hyödynnettäessä tähän osa-alueeseen kannattaakin kiinnittää huomiota ja kannattaa pohtia tarkkaan millä aikataululla sekä mentori, että mentoroitava pystyvät projektiin sitoutumaan. Osallistujat itsekin pohtivat palautteissaan, että liian pitkälle aikajänteelle venytettynä sitoutuminen projektiin voi kärsiä. Pilottiprojektien kohdalla esim. yksi osallistujista pystyi osallistumaan projektiin vain rajallisesti aikataulumuutosten ja niiden aiheuttamien haasteiden vuoksi. 2) OSALLISTUJIEN TEKNOLOGIATAITOJEN JA MOTIVAATION TARKISTAMINEN Projektin aikana nousi esiin varsinkin työpajamallin osalta osallistujien teknologisen osaamisen lähtötason kartoittamisen tärkeys. Suhteellisen napakkaan aikatauluun kytkeytyneessä pienryhmätyöpajatyöskentelyssä on tärkeää, että taiteilijoilla on tarpeeksi vahva lähtötaso, jotta työpajassa päästän etenemään. Mallia uudelleen käytettäessä on hyvä ottaa selvää osallistuvien taiteilijoiden motivaatiotasosta (johon myös ennakko-osaaminen liittyy). Tätä tarkastelua ei pilotointiprojektissa huomattu tehdä. Molemmat pilotoidut mallit ovat motivaatiota ja sitoutumista vaativia, varsinkin henkilökohtainen mentorointi. Projektin toteuttaminen pidemmällä aikajänteellä ja taiteilijan esim. teosprojektin kytkeminen prosessiin tiiviimmin edesauttaa sitoutumista ja motivaatiota. Pilotoinnissa onnistuimme tavoitteen mukaisesti maaliin tuoduissa prosesseissa kuitenkin hyvin (voisi sanoa jopa erinomaisen hyvin suhteessa pilottiprojektien aikatauluun) ja osallistujat olivat motivoituneita, kuten ohjaajienkin palautteesta on nähtävissä.

8 3) PROJEKTIEN OHJAAMINEN JA KOKONAISUUDEN SUUNNITTELU Tämä osa-alue nousi esiin hyvän lopputuleman saavuttamiseksi varsinkin yksilömentoroinnin osalta. Prosessi on hyvä olla hahmotettu etukäteen ja sillä on oltava selkeästi määritetty yhteinen konkreettinen tavoite, jonka projektiin osallistuvat ovat allekirjoittaneet. 4) TIETOSUOJA- JA TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSET Jo mentotointiprojektin alkuvaiheessa ja sitä suunniteltaessa on tärkeää kiinnittää huomiota tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymyksiin. Tämä koskee varsinkin uuteen teknologiaan ja digitaalisen teknologiaan liittyen projektihakemusten käsittelyä ja mentorointisuhdetta, sillä projektit ja niiden tuloksena syntyvät teokset saattavat tuottaa esim. uusia teknologisia innovaatioita, joilla voi olla taiteellisen innovaatio-arvon lisäksi taloudellista potentiaalia. Lisäksi kysymys on tietenkin oleellisessa osassa mentorointiprosesseissa, joissa projektin tavoitteena on esim. uusi innovatiivinen teos. Tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymysten sopiminen ja niihin liittyvien sopimusten tekeminen tarpeeksi aikaisessa vaiheessa projektia onkin tärkeää.