Stora Enso. omplies. with. principles. Responsibility. sustainable. development YMPÄRISTÖVUOSIKERTOMUS 2000

Transkriptio

1 development Stora Enso omplies with principles Responsibility of sustainable YMPÄRISTÖVUOSIKERTOMUS 2000

2 2000 Vuosi 2000 lyhyesti Ympäristön hyväksi tehty työ tuotti tulosta myös vuonna Sellun, paperin ja kartongin tuotannon 4 %:n lisäyksestä huolimatta kaatopaikkajätteen määrä väheni (3 %), samoin rikkidioksidipäästöt (4 %), typen oksidien päästöt (5 %) sekä kemiallinen hapenkulutus (2 %). AOX-pitoisuudet vähenivät (4 %) samoin kuin typpipäästötkin (4 %). Fosforipäästöt kasvoivat 2 % edellisvuodesta. Biopolttoaineiden osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta energiantuotannossa kasvoi edellisvuoden 62 %:sta 64 %:iin. Metsäsertifiointijärjestelmien käyttöönotto eteni niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Vuoden lopussa lähes kaikki yhtiön kotimaiset puutoimitukset Suomessa olivat kansallisen FFCSsertifikaatin piirissä ja Ruotsissa yhä suurempi osa alueista oli FSC- ja PEFC-sertifikaattien piirissä. Yhdysvalloissa Stora Enson puunhankinta on sertifioitu kansallisen SFI-järjestelmän mukaisesti ja on riippumattoman tahon vahvistama. Myös konsernin Portugalin plantaasien hoidolle on myönnetty ISO sertifikaatti. Kuidun alkuperän täydellisen dokumentoinnin varmistamiseksi tehtiin edelleen työtä. Stora Enso otti käyttöön uuden Base Port -kuljetusjärjestelmän Ruotsin tehtailta Keski-Eurooppaan ja muille ulkomaisille asiakkaille vietävälle tuotannolle. Järjestelmä on jo nyt osoittanut, että se keventää ympäristön kuormitusta. Vuonna 2000 kymmenen konsernin yksikköä sai ISO sertifikaattin tai EMAS-rekisteröinnin. Vuoden lopussa 80 % (76 %) konsernin sellun-, paperin- ja kartonginvalmistuskapasiteetista oli EMAS- ja/tai ISO järjestelmän piirissä. Yhdysvaltain uudet tuotantoyksiköt ja metsäosasto on päätetty saattaa sertifiointikuntoon vuoden 2001 loppuun mennessä. Stora Enso päätti ottaa käyttöön järjestelmälliset ympäristönhallintaohjeet tuotantoyksiköiden lisäksi myös kaikissa palveluyksiköissä. Stora Enso määritteli uudet ympäristöperiaatteet kuljetuksille. Vuonna 2000 konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 103 miljoonaa euroa ja ympäristökustannukset 127 miljoonaa euroa. Stora Enso sai julkista tunnustusta toiminnastaan. Konserni sisällytettiin Dow Jones Sustainability Group -indeksiin (DJSGI) jo toisen kerran. Indeksi osoittaa keskimääräistä korkeampaa kurssikehitystä niille yrityksille, jotka toiminnallaan edistävät kestävää kehitystä. Stora Enso hankki omistukseensa Consolidated Papers, Inc.:in elokuussa Päästöt sekä muut ympäristöluvut kattavat koko vuoden, lisäksi tehtaat on sisällytetty vuoden 1999 lukuihin. Ympäristöinvestoinnit sekä -kustannukset sisältävät edellä mainitusta poiketen ostetun yhtiön tiedot neljän kuukauden jaksolta, syyskuusta joulukuuhun Stora Enso Ympäristövuosikertomus

3 Sisältö Sisä Sisältö Olemme aloitteentekijä Tunnemme vastuumme Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka Vanhat metsät vaihtoehtoisia määritelmiä Ympäristöasioiden tila 2000 Ympäristöasioiden hallinta Ympäristöinvestoinnit ja vuosittaiset kustannukset Puunhankinta Energia Jätehuolto ja sivutuotteiden käyttö Keräyskuitu Kuljetukset Resurssien käyttö ja ympäristöasioiden tila Rikkomukset, valitukset ja korjaavat toimenpiteet Sisältö Tarkastuskertomus Yhteystiedot Sanasto Stora Enso Ympäristövuosikertomus 3

4 Olemme Olemme aloitteentekijä aloitteentekijä Stora Enso on integroitunut metsäteollisuusyhtiö, jolla on johtava markkina-asema pääalueillaan aikakaus-, sanomalehti- ja hienopapereissa sekä pakkauskartongeissa. Stora Enso on myös merkittävä sahatavaran tuottaja. Konserniin vuonna 2000 liitetty Consolidated Papers, Inc. lujittaa Stora Enson markkina-asemaa ja tehostaa asiakaspalvelua Yhdysvalloissa. Stora Enso etsii ja tutkii jatkuvasti uusia laajenemismahdollisuuksia Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Tällä hetkellä Stora Enson liikevaihto on 13 miljardia euroa ja paperi- ja kartonkikapasiteetti noin 15 miljoonaa tonnia. Konsernin palveluksessa on noin henkilöä yli 40 maassa. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Pitkälle integroituneena yhtiönä Stora Enso saa suuren osan raaka-aineistaan omilta tuotantolaitoksiltaan, mikä varmistaa keskeytymättömän tuotannon. Omaa metsää yhtiöllä on 2,6 miljoonaa hehtaaria Suomessa ja Ruotsissa sekä noin 0,3 miljoonaa hehtaaria Yhdysvalloissa. Stora Enso omistaa metsää myös Kanadassa ja Portugalissa. Tuotantolaitosten yhteydessä olevat voimalat tuottavat noin 40 % konsernin tarvitsemasta energiasta. Stora Enson sellun ostot ja myynnit ovat tasapainossa. Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevassa politiikassaan Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kaikkien vastuulla, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvan parantamisen edellytykset. Tilinpäätöksen pääkohdat 2000* ) 1999 Liikevaihto, milj. EUR , ,7 Liikevoitto, milj. EUR 2.371, ,6 ennen kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1.925, ,6 % liikevaihdosta 14,8 12,2 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta, milj. EUR 2.099, ,7 ennen kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1.653, ,7 Kauden tulos, milj. EUR 1.435,0 746,4 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR % liikevaihdosta 5,9 7,0 Korolliset nettovelat, milj. EUR * ) 1999 Sijoitettu pääoma, milj. EUR Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 20,7 13,1 ennen kertaluonteisia eriä, % 16,8 12,1 Velkaantumisaste 0,59 0,78 Tulos/osake, EUR 1,77 0,98 ennen kertaluonteisia eriä, EUR 1,32 0,89 Kassatulos/osake, EUR 3,16 2,18 ennen kertaluonteisia eriä, EUR 2,61 2,09 Oma pääoma/osake, EUR 9,4 7,8 Osinko/osake, EUR 0,45 1) 0,40 Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR Paperin ja kartongin toimitukset, milj. tonnia 13,0 12,0 Sahatavaran toimitukset, milj. m 3 4,9 4,6 Henkilöstö keskimäärin * ) Consolidated Papers, Inc.:iin liittyvät luvut sisältävät tiedot neljältä kuukaudelta. 1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 4 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

5 Missio Edistämme tiedonvälitystä ja ihmisten hyvinvointia jalostamalla uusiutuvasta kuituraaka-aineesta paperi- ja kartonkituotteita graafisen tiedonvälityksen ja pakkausteollisuuden tarpeisiin sekä valmistamalla mekaanisia puunjalosteita. Tunnemme Tunnemme vastuumme vastuumme Björn Hägglund, varatoimitusjohtaja Stora Enso on kansainvälinen yhtiö, jolla on tuotantoa 19 ja markkinointia 36 maassa, lähes kaikissa maanosissa. Vastaamme pitkästä tuotantoketjusta, jonka jokainen osa tuottaa lisäarvoa metsien istutuksesta aina paperin myyntiin asti. Tämän arvoketjun maantieteellinen kattavuus antaa toiminnallemme ainakin teoriassa huomattavan vapauden, ja sen myötä muun muassa investointi- ja divestointimahdollisuuksia. Voimme reagoida liiketoimintaympäristön muutoksiin joko maantieteellisesti tai siirtämällä yhtiön toimintoja arvoketjussa. Tätä vapautta on kuitenkin käytettävä vastuullisesti. Globaalin yhtiön on osoitettava olevansa hyvä kansalainen kaikessa toiminnassaan, myös vaikeissa liiketaloudellisissa ratkaisuissa. Tämän pohjalta syntyy henkilöstön arvostus omaa työnantajaansa kohtaan. Yhtiöstään aidosti ylpeät työntekijät ovat parasta mainosta uusien lahjakkuuksien rekrytoinnissa. Vastuunkantaminen näkyy selkeimmin yhtiön suhtautumisessa ympäristöasioihin sekä sosiaalisiin kysymyksiin. Toistaiseksi olemme panostaneet eniten ympäristöasioihin, kun olemme kehittäneet kestävään kehitykseen liittyvää avointa seurantaa. Vuonna 2000 näissä asioissa edistyttiinkin tuntuvasti. Olemme parantaneet toimintaamme monilla metsäteollisuuden perinteisillä mittareilla mitattuna. Mainettamme energiatehokkaana yhtiönä vahvistaa biopolttoaineiden suuri osuus, joka on 64 % polttoaineen kokonaiskulutuksesta energiantuotannossa. Lisäksi olemme tehostaneet raaka-aineiden käyttöä, mikä on vähentänyt jätteiden määrää. Myös päästöt ovat vähentyneet yleisesti. Vuonna 2000 teimme edellisvuotta suurempia investointeja jätehuoltoteknologiaan, erityisesti uusien laitosten myötä, mutta ympäristöinvestointien määrä uskoaksemme laskee tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että edistys pysähtyisi. Tiedämme nyt, että voimme saavuttaa vielä enemmän panostamalla järjestelmällisesti ympäristötyömme laatuun ympäristönhallintajärjestelmien avulla. Viime vuonna yhä useampi yksikkö otti käyttöön standardisoidun järjestelmän, ja olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoiset tavoitteet saavuttaaksemme vastaavan tason uusissa Stora Enso Ympäristövuosikertomus 5

6 Yhdysvaltain yksiköissämme. Lisäksi päätimme vuonna 2000 parantaa johdonmukaista ympäristötyötä omissa palveluyksiköissämme. Olemme ottaneet käyttöön uuden kuljetusjärjestelmän Ruotsin tehtaiden toimituksille Manner-Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kokemus on jo osoittanut, että järjestelmä alentaa tuntuvasti polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Tämä merkitsee sitä, että tuotteidemme ympäristöprofiili paranee edelleen, mistä asiakkaammekin hyötyvät. Vuoden aikana olemme myös kehittäneet kuljetuksille uudet ympäristöperiaatteet, jotka korostavat jatkuvaa ja johdonmukaista ostopalveluiden ja oman kuljetustoimintamme kehitystyötä. Etsimme jatkossakin yhä uusia keinoja parantaa toimitusketjuamme loppuasiakkaalle asti tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Vaikka erilaisia tuotteiden ekomerkintäjärjestelmiä on jo käytössä, tällä alueella tuntuu vielä olevan kehitettävää. Merkittävä yksittäinen haaste on kattavamman ympäristötietouden välittäminen asiakkaillemme. Erityisesti tarvitsemme viestinnällisiä työkaluja kertoaksemme asiakkaillemme siitä kokonaisvaltaisesta ajattelusta, joka on meille yhteistä. Puunhankinta muodostaa keskeisen osan tuotantoketjuamme, olivatpa puun lähteenä sitten omat metsämme, kotimainen ostopuu tai tuontipuu. Vuoden 2000 aikana uudistimme kuitustrategiamme vastaamaan kuitupuun toimituksille asettamiamme vaatimuksia taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista lähtökohdista. Strategia kattaa puun, sellun ja uusiokuidun. Yhä suurempi osa meille toimitetusta puusta on jo metsäsertifioinnin piirissä. Lisäksi pyrimme aktiivisesti varmistamaan, että kuidun alkuperä dokumentoidaan johdonmukaisesti myös niillä alueilla, joilla sertifiointijärjestelmiä ei vielä ole. Tulevaisuudessa näemme yhä uusia mahdollisuuksia parantaa ympäristötoimintamme laatua. Uskomme, että johdon ja henkilöstön voimakas sitoutuminen yhtiön kaikilla tasoilla tuo jatkossakin parannuksia, kuten se on tuonut siitä asti, kun järjestelmällisiin toimiin vuosikymmeniä sitten ryhdyttiin. Kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat toiminnassamme siinäkin, että tuotteemme perustuvat uusiutuvaan luonnonkuituun sekä ovat myös itsessään kierrätettäviä uusiotuotteina tai hyödynnettävissä energianlähteinä. Yhteiskunnallisen vastuun kysymyksissä olemme aloittamassa tärkeää prosessia. Meidän tulee kehittää edelleen sidosryhmäsuhteiden hoitamista. Meillä on jo nyt toimivat suhteet selkeimmin määriteltävissä oleviin sidosryhmiimme: työntekijöihin, toimittajiin ja asiakkaisiin. Pyrimme jatkossakin käymään tiivistä vuoropuhelua myös muiden sidosryhmien kanssa. Sitä tarvitaan, kun selvitämme myös uusia keinoja asettaa tavoitteita ja raportoida toimintamme sosiaalisista vaikutuksista. Vaikka järjestelmällistä seurantaa ja hallintatyökaluja ei vielä ole yhteiskunnallisia vaikutuksia, hyvinvointia ja etiikkaa koskeville kysymyksille, olemme omalta osaltamme lähteneet pohtimaan asiaa. Luontevana lähtökohtana on ollut tarkastella olemassaolevia toimintatapojamme, periaatteitamme sekä käyttämiämme hallintajärjestelmiä yhteiskunnallisen vastuun näkökulmasta. Tämä tarkastelu on osoittanut, että hyvästä perustyöstä huolimatta toimintojen systematisoinnissa on vielä tekemistä. Tästä syystä olemmekin päättäneet määritellä tarkemmin toimintaperiaatteemme sekä ensimmäiset mittarimme yhteiskunnallisen vastuun seurantaan. Björn Hägglund, varatoimitusjohtaja Stora Enson ympäristökomitean puheenjohtaja Visio Olemme maailman johtava metsäteollisuusyritys. Visiomme toteutuu, kun Kuljemme metsäteollisuuden kehityksen kärjessä. Tarjoamme parhaat tuotteet ja palvelut. Tuotamme omistajillemme lisäarvoa. Olemme ylpeitä työstämme ja yhtiöstämme. Olemme toimittajillemme haluttu yhteistyökumppani. 6 Stora Enso Ympäristövuosikertomus Arvot Asiakaskeskeisyys Osaamisemme vuoksi asiakkaamme valitsevat meidät. Tuloksellisuus Saavutamme tavoitteemme. Vastuu Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ihmisläheisyys Luomme onnistumisen edellytyksiä innostamalla ihmisiä työssään. Tulevaisuus Olemme aloitteentekijä.

7 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka Vastuullinen liiketoiminta Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Stora Ensossa kaikkien vastuulla, jotta varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Ympäristönäkökulma Stora Enson tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän, pakkausteollisuuden ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista raaka-aineista, ja ne ovat kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää. Tuotteen elinkaaren huomioonottaminen ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen periaatteiden noudattamista jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Sosiaalinen vastuu Kansainvälisenä yhtiönä Stora Enso tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa, kansallisissa ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että ryhmien kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme liiketoimintaamme täytämme ja mahdollisuuksien mukaan ylitämme kansallisten normien ja lakien asettamat vaatimukset. Avoin vuorovaikutus Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä avointa keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen että kansalaisjärjestöjen, kanssa. Stora Enso Ympäristövuosikertomus 7

8 Vanhat metsät vaihtoehtoisia määritelmiä Stora Ensolta ja muilta suurilta metsäyhtiöiltä kysytään usein niiden suhtautumisesta vanhoihin metsiin. Kysymykset heijastavat huolta ekologisesti tai esteettisesti arvokkaiden metsien tulevaisuudesta. Eräs ongelma vanhoista metsistä puhuttaessa on määritelmän valinta useiden vaihtoehtojen joukosta. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella koko vanhan metsän käsitettä sekä lisäksi eri tapoja hallita vanhojen metsien suojelua ja hoitoa. Vanhasta metsästä puhuttaessa voidaan tarkoittaa joko puustoltaan vanhaa metsää tai aluetta, joka on aina ollut metsän peitossa. Ekologille vanha metsä voi merkitä aluetta, jossa on useita latvuskerroksia, suuria ja hyvin varttuneita puita ja runsaasti päällyskasvillisuutta, paljon kuolleita puita ja oksia sekä epätasainen maapohja, jolla paksu sammal peittää lahoavia runkoja. Tällaisessa metsässä on helppo uskoa, ettei ihminen ole lainkaan kajonnut siihen. Terminä vanha metsä sisältää usein runsaasti arvostuksia, mielikuvia ja mielipiteitä, vaikka sitä voidaan käyttää myös neutraalina luokittelukategoriana tietyn kypsyystason saavuttaneista metsistä. Biologiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset mielleyhtymät ovat kaikki tärkeitä, mutta termissä painottuvat nimenomaan ekologiset tekijät. Vanhojen metsien biologiset ominaispiirteet Vanhojen metsien määritelmät yhdistelevät eri tekijöitä, joita ovat metsän rakenne ja koostumus, puiden ikä ja koko, lahopuuston jatkumo, häiriöiden määrä ja luonnon monimuotoisuus. On myös tiettyjä tekijöitä, jotka esiintyvät useimmissa määritelmissä. Oheinen taulukko tarkastelee biologisten tekijöiden vaihtelua sekä yleisimpiä ominaispiirteitä. 8 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

9 Tyypillisiä piirteitä Aika Aika on luonnollisesti olennainen tekijä vanhoja metsiä määriteltäessä. Vanhojen metsien rakenne ja koostumus ovat seurausta pitkästä luonnollisesta sukkessiosta, jonka tässä vaiheessa osa päälatvuskerroksen puista kuolee, ja muodostuu aukkoja, joiden paikalle kasvaa uusia taimia. Metsän kehityksen nopeus riippuu myös maaperän laadusta, lajistosta ja ilmastosta, joten ikä ei voi olla ainoa vanhojen metsien määrittelyn kriteeri. Metsänhoito-ohjeissa sellaisetkin metsät, jotka ovat ylittäneet normaalin kiertoajan vasta 20 vuodella, voidaan luokitella erityistä huomiota vaativiksi vanhoiksi metsiksi. Muutkin tekijät, kuten lahopuuston määrä, häiriötaso ja uhanalaisten lajien esiintymät, tutkitaan huolella ennen hoito- tai mahdollisten suojelupäätösten tekemistä. Biologinen monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus jää usein mainitsematta määriteltäessä vanhoja metsiä, vaikka tavoitteena olisi nimenomaan löytää suojelullisesti arvokkaita metsiä. Tyypillisten vanhojen metsien rakenne ja koostumus tietyissä ilmasto- ja biomaantieteellisissä olosuhteissa korreloi kuitenkin voimakkaasti tiettyjen erikoistuneiden kasvi- ja eläinlajien esiintymien kanssa. Häiriöt Vanhoihin metsiin liitetään usein etuliite luonnollinen, joka tavallisesti viittaa metsän kauan sitten tapahtuneeseen luontaiseen uudistumiseen sekä pitkään sukkessioon rauhassa ihmisen vaikutukselta. Vaikka useimmat vanhat metsät on lähimenneisyydessä jätetty ihmisen toiminnan ulkopuolelle, biologisesti arvokkaiden vanhojen metsien taustalta saattaa hyvinkin löytyä jopa toistuvaa ihmiskätten työtä: on raivattu peltoja kaskiviljelyyn tai hakattu metsää hiilenpolttoa varten. Ekosysteemit ovat sopeutuneet selviytymään tietyistä, laajuudeltaan ja esiintymistaajuudeltaan rajatuista luonnonkatastrofeista. Boreaalisen vyöhykkeen kuivat ja tuoreet kankaat ovat yleensä luonnostaan palaneet keskimäärin vuoden välein. Jotkut kasvija eläinlajit ovat riippuvaisia metsän häiriintymättömyydestä, kun taas toiset kukoistavat elinympäristössä, jossa metsäpaloja ja muita häiriöitä seuraavat sukkessiovaiheet vuorottelevat. Ihminen on vähentänyt luonnonkatastrofien esiintymistä ja varsinkin niiden voimakkuutta, mutta on samalla suuresti lisännyt muiden kuin luonnosta johtuvien häiriöiden esiintymistä. Kaiken kaikkiaan ekologisen monimuotoisuuden suojelu vaatii paljon laajempaa näkemystä metsän dynamiikasta kuin kapea-alaista keskittymistä vanhan metsän vaiheeseen. Lahopuuston jatkumo Kuolleen ja lahoavan puuston määrä vanhoissa metsissä eroaa merkittävästi talousmetsistä. Talousmetsissä luonnollinen ylijäämäkasvu korjataan kasvatushakkuissa, mutta luonnontilaisessa metsässä kuolevat puut antavat lisänsä lahopuuston jatkumoon, johon sisältyy merkittävät määrät lahoamisen eri vaiheissa olevaa kuollutta puuta. Metsän koko Ihannetapauksessa metsät pitävät itse yllä omaa ekosysteemiään ja kaikkia sen toimintoja. Tähän tarvittava metsän vähimmäiskoko riippuu huomattavasti ilmasto-olosuhteista, alueen pirstaloituneisuudesta sekä siitä, onko lähistöllä varttuneita ja vanhoja metsiä. Esimerkiksi Fennoskandian alueella vähimmäiskoon määritelmät ovat vaihdelleet kahdesta kahteenkymmeneen hehtaariin. Vanhojen metsien suojelusuunnitelmien tueksi tehdyissä kartoituksissa tavoitekooksi on kuitenkin määritelty hehtaaria. Pohjois-Euroopassa on kartoitettu myös avainbiotooppeja, ja kartoituksen yhteydessä on löydetty runsaasti pienempiä vanhan metsän ominaisuudet täyttäviä alueita. Venäjällä vanhoiksi metsiksi luokitellut alueet voivat olla jopa hehtaarin laajuisia. Rakenne ja koostumus Vanhojen metsien määrittelyn tärkein kriteeri on eräiden vanhan metsän ominaisuuksien läsnäolo. Nämä ominaisuudet vaihtelevat suuresti ilmastollisten, maantieteellisten ja muiden alueellisten muuttujien, kuten häiriöiden tason, mukaan. Ne tulisikin määritellä ja arvioida aluekohtaisesti. Yleensä vanhoissa metsissä on enemmän suuria puita kuin talousmetsissä. Vanhojen metsien ominaispiirteisiin kuuluvat myös pienemmät, alemman latvuskerroksen puut sekä puuryhmät, jotka ovat muodostuneet yhden tai useamman suuren puun kuoltua ja tehtyä tilaa latvuskerrokseen. Tällaista alueellista vaihtelua kutsutaan laikullisuudeksi. Useimmille määritelmille yhteiset biologiset tekijät puut ovat ohittaneet biologisen kypsyyden sekä eläviä että kuolleita puita erikokoisia puita tyypillisesti vertikaalinen rakenne vähän tai ei lainkaan jälkiä ihmisen toiminnasta Stora Enso Ympäristövuosikertomus 9

10 Vanhojen metsien määritelmiä Alueelliset ja organisatoriset erot vanhojen metsien määritelmissä heijastavat kyseisten määritelmien biologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia lähestymistapoja. Taiga Rescue Network -järjestön esittämät vanhan metsän määritelmät korostavat metsän ekologisia tehtäviä: vanhoissa metsissä on uhanalaisia ekosysteemejä ja lajiesiintymiä sekä paikallisia lajeja. Ne voivat myös olla laaja-alaisia metsiä, jotka kykenevät ylläpitämään luonnollista ekologista kiertoa. Yhdysvaltain metsäpalvelu US Forest Service (USFS) määrittelee vanhat metsät ekosysteemeiksi, jotka erottuvat vanhojen puiden ja eräiden rakennepiirteidensä ansiosta. Vanhuus tarkoittaa, että metsikön kehityskaari on varttuneessa vaiheessa, jossa mm. puiden koko, kuolleen puuston kertymä, latvuskerrosten määrä, lajisto ja ekosysteemin tehtävänjako eroavat varhaisvaiheen metsästä. Vanhalla ei näin ollen välttämättä tarkoiteta, että metsä olisi koskematon tai luonnontilainen, vaan se on voinut kehittyä myös ihmisen toiminnan seurauksena. USFS on määritellyt kaikki Yhdysvaltain tavallisimmat metsätyypit. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelutyöryhmä katsoo, että luonnonsuojelullisesti arvokkaat vanhat metsät ovat tavallisesti selvästi ylittäneet metsänhoito-ohjeiden määräämän puuston uudistusiän. Puuston koko ja lajisto vaihtelee, ja puut muodostavat useita latvuskerroksia, joskin pitkän kiertoajan kuusimetsätkin lasketaan vanhoiksi metsiksi. Vanhat kannot tai muut vähäiset ihmisen toiminnan jäljet eivät välttämättä vähennä metsän suojeluarvoa. Korkea ikä ja kilpailu ovat lisänneet luonnollista poistumaa, ja usein myös puiden luonnostaan kärsimien vahinkojen määrää. Vuonna 1997 laaditun ruotsalaisen FSC-standardin mukaan vanhoiksi metsiksi katsotaan luonnontilaiset metsät, joissa korostuu puuston iän vaihtelu, kasvillisuuden monikerroksisuus sekä vanhojen puiden ja suurten, hajoamisasteeltaan eri vaiheissa olevien lahopuukappaleiden runsaus. Venäläiset vanhojen metsien määritelmät korostavat pikemminkin metsäalueen kehityshistorian luonnonmukaisuutta. Vanhat metsät määritellään laajoiksi metsäalueiksi, joilla metsä on saavuttanut rakenteensa vuosisatojen kehityksen tuloksena, ja siihen ovat vaikuttaneet ainoastaan paikallisen ilmaston ja maantieteellisten olosuhteiden säätelemät luonnolliset häiriöt. Tästä huolimatta edellä mainitut kaikille määritelmille yhteiset tekijät (s. 9) ovat käytännössä keskeisiä myös venäläisessä vanhojen metsien määrittelyssä. 10 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

11 Boreaalisen vyöhykkeen vanhan metsän määritelmät Termiä vanha metsä on alettu käyttää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien synonyymina. Suurimmat vanhoihin metsiin liittyvät erimielisyydet eivät perimmiltään koske vanhan määritelmää, vaan pikemminkin eri käsityksiä metsien suojelun tarpeesta alueellisella ja kansallisella tasolla. Vaikka vanhojen metsien määritelmissä on eroja, määritelmien pääpiirteet ovat yhteiset. Vanhoille metsille tyypilliset piirteet pitäisi kuitenkin määritellä erikseen kunkin maantieteellisen ja ilmastovyöhykkeen kasvillisuusluokille. Esimerkiksi taajaan asutuilla alueilla ihmisen toiminnan merkit eivät saa estää metsien luokittelua vanhoiksi metsiksi, kun taas harvemmin asutuilla alueilla koskemattomuus on merkittävämpi kriteeri. Vanhojen metsien arvon määrittely käytännössä Termi vanha metsä ei siis viittaa yksinomaan puiden ikään vaan myös metsän kokonaistilaan ja koostumukseen. Rakenteeltaan monimuotoiset metsät sisältävät enemmän erilaisia mikroilmastoja sekä suojaa ja elinolosuhteita eliöille, mikä lisää lajirunsautta. Vaikka vanhojen metsien määritelmästä ei päästäisikään yksimielisyyteen, luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta on selvästi tullut metsäteollisuuden tärkeimpiä haasteita kaikkialla maailmassa. Puunhankintastrategioiden on perustuttava kestävien resurssien käytön periaatteeseen, ja niissä pitäisi ottaa huomioon virallisten tahojen, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja liikekumppanien näkökulmat kaikkialla, missä yhtiö toimii. Stora Enso on ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevassa politiikassaan sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Tähän konseptiin sisältyy luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja metsästä saatavien tuotteiden kestävyys, pikemminkin kuin keskittyminen ainoastaan metsien olosuhteisiin. Tämän vuoksi metsänhoitomenetelmien sovittaminen minkä tahansa metsäekosysteemin dynamiikkaan on aivan yhtä tärkeää kuin vanhojen metsien suojelu. Metsäekosysteemien kestävä käyttö on myös olennaista sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle monilla Stora Enson nykyisillä toiminta-alueilla. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että kaiken metsänhoidon ja ihanteellisessa tapauksessa myös puunhankinnan on perustuttava alueellisiin tai alueekologisiin suunnitelmiin, jotka sovittavat yhteen metsien kestävän käytön ja perinteisen luonnonsuojelun. Vanhoilla metsillä tulee aina olemaan tärkeä rooli käytettävistä metsänhoitomenetelmistä riippumatta. Tämän vuoksi Stora Enson on jatkettava alue-ekologista suunnittelua yhtiön metsissä eri puolilla maailmaa sekä tuettava paikallisia aloitteita, joiden perusteella voidaan luoda tieteellisiä malleja metsänhoidolle ja puunhankinnalle. Stora Enson kansalliset puunhankintaperiaatteet ovat aina sopusoinnussa paikallisen ympäristölainsäädännön ja virallisten suojeluohjelmien kanssa. Jos nämä eroavat Stora Enson kestävän metsänhoidon määritelmästä, yhtiö on sitoutunut ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevassa politiikassaan pyrkimään parannuksiin. Alue-ekologinen suunnittelu, luonnonvaraanalyysit ja auditoinnit puun alkuperän selvittämiseksi ovat toimia, jotka sisältyvät laatu- ja ympäristöjärjestelmiin, joita ovat ISO 14001, Sustainable Forest Initiative SM (SFI) ja EMAS (Eco Management and Audit Scheme). Myös metsäsertifiointijärjestelmät auttavat mittaamaan toiminnan tasoa ja kertomaan muille sen laadusta. Etsimme mallia Vanhoja metsiä koskevat kysymykset ovat erityisen tärkeitä Venäjällä. Stora Enso käy näistä asioista jatkuvaa keskustelua Venäjän viranomaisten ja eri ympäristöjärjestöjen kanssa. Yhtiö on myös mukana Pihkovan mallimetsäprojektissa, jonka tavoitteena on kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta toimiva sekä taloudellisesti kannattava metsänhoitomalli. Pihkovan alueella saatujen myönteisten kokemusten toivotaan leviävän myös muualle Pohjois-Venäjällä. Stora Enso vaatii todisteet puun alkuperästä, jota valvotaan ympäristöauditoinnein paikan päällä. Projektissa ovat mukana kaikki merkittävät paikalliset ja alueelliset sidosryhmät sekä myös Ruotsin kansainvälinen kehitysjärjestö (SIDA), Saksan WWF ja Stora Enso. Lisätietoja puunhankinnasta saat sivulta 14 sekä Internet-sivuiltamme osoitteesta Tämän artikkelin yleinen osa perustuu Indufor Oy:n tekemään tutkimukseen. Stora Enso Ympäristövuosikertomus 11

12 Ympäristöasioiden tila 2000 Ympäristöasioiden hallinta Vastuu ympäristöasioista on kunkin organisaatiotason toimivalla operatiivisella johdolla. Varatoimitusjohtaja johtaa ympäristökomiteaa, joka on konsernin ympäristöasioita koordinoiva elin. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut ja päättävät koko konsernin ympäristöpolitiikasta. Konsernin ympäristöasioista vastaava johtaja johtaa konsernin tukitoimintoihin kuuluvaa Stora Enso Environment -yksikköä, joka tekee yhteistyötä Suomen, Ruotsin, Manner-Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueellisten tukiverkostojen kanssa asiantuntijoiden avustamana. Ympäristönhallintajärjestelmät on pitkään nähty ratkaisuna käytännön ympäristötyön parantamiseen. Stora Enso on kehittänyt omat järjestelmänsä taatakseen jatkuvan parantamisen ja yhtenäiset menettelytavat kaikissa konsernin yksiköissä. Stora Enso oli ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön riippumattomien asiantuntijoiden auditoimat järjestelmät ja hyödyntämässä avoimuuden tuomia etuja ympäristötoiminnan laadun kehittämisessä. Tähän asti toteutettujen ympäristönhallintajärjestelmien merkityksen selvittämiseksi tehtiin konsernin sisäinen selvitys. Sen mukaan järjestelmien tärkeimpiä etuja ovat olleet: Ympäristöasioiden hoidon kohentuminen (esim. jätteiden tehostunut lajittelu, kaatopaikkajätteen väheneminen, metsänhoidon paraneminen, veden- ja energiankulutuksen väheneminen). Sidosryhmien (esim. asiakkaiden ja viranomaisten) luottamuksen kasvu. Työntekijöiden kohentunut tietoisuus ympäristöasioista, mikä ilmenee muun muassa lisääntyneinä ympäristöaloitteina. Johdonmukaiset parannukset eri yksiköissä ovat laskeneet kulutusta ja päästöjä sekä tuoneet kustannussäästöjä ja alentaneet vakuutusmaksuja. Stora Enso sovittaa ympäristö-, turvallisuus- ja laatuasioiden hallintajärjestelmiä konsernin Total Quality Management -malliin. Vuoden 2000 loppuun mennessä 80 % (76 % vuonna 1999) konsernin sellun-, paperin- ja kartonginvalmistuskapasiteetista oli EMAS- ja/tai ISO järjestelmän piirissä. Vuonna 2000 kymmenen uutta yksikköä sai ISO sertifikaatin ja/tai EMAS-rekisteröinnin. Yhdysvalloissa Stora Enso North American tavoitteena on kaiken sellun- ja paperintuotannon sekä niihin liittyvien metsäosastojen sertifiointivalmius vuoden 2001 loppuun mennessä ja sertifiointi vuoden 2002 aikana. Stora Enson konsernijohto korostaa jatkuvan parantamisen tärkeyttä kaikilla sektoreilla ja suosittelee systemaattisten ympäristönhallintajärjestelmien ottamista käyttöön myös palveluyksiköissä. Konsernijohto on myös selkeyttänyt konsernin periaatteet tuotantoyksiköiden hallintajärjestelmien ja -käytäntöjen toteutukselle. Uudet periaatteet ympäristöjärjestelmien toteutukselle ovat: Kaikilla merkittävillä tuotantoyksiköillä sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla tulee olla ympäristönhallintajärjestelmä (EMS). Järjestelmän sertifiointia ja/tai rekisteröintiä suositellaan, mutta se on vapaaehtoista. Pienissä tuotantoyksiköissä, kuten sahoilla ja hylsytehtailla, ympäristönhallinnan peruskäytännöt, kuten ympäristövaikutusten arviointi, ympäristövastuiden kohdentaminen ja henkilöstön ympäristökoulutus, ovat pakollisia. Niillekin kuitenkin suositellaan auditoidun ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa. Puunhankinnassa ympäristönhallinnan peruskäytännöt ovat pakollisia, ja suosituksena on auditoidun ympäristöjärjestelmän käyttöönotto. Tämä täydentää konsernin vahvaa sitoutumista metsäsertifiointiin (ks. sivu 15). Palveluyksiköitä, kuten kuljetus ja jakelu, ostotoimi, tutkimus ja kehitys sekä hallinto, rohkaistaan ottamaan käyttöön ympäristönhallintamenetelmät. Järjestelmien pakollisuus riippuu yksiköiden ympäristövaikutuksista. 12 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

13 tila 2000 Ympäristöinvestoinnit ja vuosittaiset kustannukset Vuonna 2000 Stora Enso käytti ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin 229 1) miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 1999 oli 171 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät investointikustannukset sekä käyttöja kunnossapitokustannukset ilman korkoja ja poistoja. Ympäristöinvestoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä 103 miljoonaa euroa ja ympäristökustannukset 127 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä vuonna 2000 päätökseen vietyjä tai lähes valmiita investointeja olivat Skutskärin tehtaan biologinen vedenpuhdistamo, Gruvönin tehtaan haihduttamo ja Varkauden tehtaiden kaasutuslaitos. Anjalankoskella otettiin käyttöön uusi kombivoimalaitos sekä kuitulietteen energia-arvoa lisäävä lämpökuivaamo. Jotkin hankkeet ovat yhä kesken, kuten Hylten tehtaan vedenpuhdistamon laajennus sekä Imatran tehtaiden uusi kuitulinja. Varkauden tehtaiden vedenpuhdistamon laajennuksesta päätettiin vuonna 2000 ja työt aloitettiin vuoden 2001 alussa. Laajennuksen kustannuksiksi on arvioitu 10 miljoonaa euroa. Uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan Suomessa maaliskuussa EU:n IPPC-direktiivin mukaisesti seuraavien massa-, paperi- ja/tai kartonkitehtaiden on uudistettava ympäristölupansa vuoden 2004 loppuun mennessä: Anjalankoski, Corenso Pori, Enocell, Heinola Fluting, Imatra, Kemijärvi, Kotka, Oulu, Pankakoski, Summa, Varkaus ja Veitsiluoto. Lisäksi seuraavien tehtaiden on päivitettävä ympäristölupansa vuosina : Alan saha, Berghuizer, Biron, Celbi, Corbehem, Corenso St. Seurin-sur-l Isle, Duluth, Falun Red Paint, Gruvönin saha, Honkalahden saha, Hylte, Kabel, Kaunas, Kimberly, Kiteen saha, Koski Timber, Kvarnsveden, Niagara, Norrsundet (mukaan lukien Kopparforsin saha), Nymölla, Planan saha, Sachsen, Skoghall, Skutskär sekä Stevens Pointin, Whitingin ja Wisconsin Rapidsin kartonki-, paperi- ja sellutehtaat sekä vedenpuhdistamot. Konsernin tulevien ympäristövastuiden suuruudeksi arvioidaan 70 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 1999 olivat 48 miljoonaa euroa. Lisäys johtuu pääosin Newton Kymen tehtaan sulkemisesta sekä Consolidated Papers, Inc.:in hankinnasta. Toimintasuunnitelma sisältää merkittäviä saneeraushankkeita, kuten Falunin kaivoksen jälkihoidon, Skoghallin suljetun kloorialkalitehtaan elohopeasaasteen puhdistuksen sekä Skutskärin sataman elohopeajätteen turvallisen loppusijoituksen. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi konsernin taloudelliseen tilaan. 1) Ympäristöinvestoinnit ja -kustannukset sisältävät aiemman Consolidated Papers, Inc.:in luvut neljältä kuukaudelta Stora Enso Ympäristövuosikertomus 13

14 Puunhankinta Puunhankinta Stora Enson puunhankinnan tavoite on toimittaa yhtiön tehtaille puuraaka-ainetta kilpailukykyisin kustannuksin hyvän ympäristönhoidon ja sosiaalisen vastuullisuuden periaatteita noudattaen sekä kiinnittäen erityistä huomiota metsien ekologisiin arvoihin. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä puuraaka-aineen lähteitä ovat yksityismetsät, valtion ja yhteisöjen metsät sekä yhtiön vuokraamat tai omistamat metsät. Eteläisellä pallonpuoliskolla vähäarvoisille ja monimuotoisuudeltaan köyhille alueille on istutettu nopeakasvuisia plantaaseja. 14 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

15 Kuitustrategia kokonaisvaltainen lähestymistapa Konsernin kuitustrategia kattaa laaja-alaisesti taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä ympäristönäkökohdat ja huomioi myös muut kuitulähteet kuin puunhankinnan. Stora Ensolla on toimintaa kaikilla maapallon tärkeimmillä metsävyöhykkeillä, mikä on yhtiölle ainutlaatuinen etu. Se tuo kuitenkin mukanaan merkittävän haasteen, sillä konsernin kuitustrategian on sovelluttava mitä erilaisimpiin ekologisiin ja sosio-ekonomisiin olosuhteisiin. Tavoitteena on, että käytetyt kuitulähteet ovat kaikkialla hyväksyttyjä ja kestäviä niin ympäristön kuin sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Stora Enson kuitustrategian tarkoituksena on taata, että jatkuvat parannukset tähtäävät näihin tavoitteisiin. Puun- ja kuidunhankinnan periaatteet on määritelty strategiassa yleisellä tasolla korostaen ympäristöarvoja, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä konsernin muiden arvojen ja käytäntöjen noudattamista. Yksityiskohtaisemmat ohjeet ovat jo tekeillä, ja nämä periaatteet koskevat myös ulkoisia toimittajia. Yksi Stora Enson toiminnan yleinen tavoite on kuidun alkuperän aukoton dokumentointi. Konserni pyrkii kehittämään järjestelmän, jonka avulla asiakkaat voivat seurata puun alkuperää ja reittiä metsästä tehtaalle. Konsernin nopeasta laajentumisesta johtuen joidenkin kuitulähteiden hallinta ja dokumentointi on kuitenkin vielä kesken. Toimittajat sitoutuvat kuitenkin vastaamaan puun alkuperästä sekä hankinnan kestävyydestä allekirjoittaessaan toimitussopimuksen. Ympäristönhallintajärjestelmillä on tässä merkittävä rooli, ja metsien sertifiointi auttaa myös alkuperän jäljittämisessä. Kussakin maassa käytössä olevat puunhankintaperiaatteet noudattavat aina kansallista lainsäädäntöä ja asettavat mahdollisuuksien mukaan vaatimukset sitäkin korkeammalle. Metsien sertifiointi ja ympäristöjärjestelmät Stora Enso edistää metsien sertifiointia kolmen pääperiaatteen pohjalta. Ensimmäinen periaate on, että sertifiointijärjestelmät on kehitettävä maan- ja aluekohtaisten edellytysten mukaisesti. Toiseksi, Stora Enso kansainvälisenä yhtiönä tukee uskottavasti rakennettujen sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Kolmanneksi, muitakin olemassaolevia malleja, kuten ISO ympäristönhallintajärjestelmä, on kehitettävä edelleen, vaikka sertifiointijärjestelmissä onkin edistytty. Tämä on tärkeää erityisesti alueilla, joilla metsäsertifioinnille ei ole välittömiä mahdollisuuksia. Suomi Stora Enso Metsä päivitti EMAS-selontekonsa vuonna 2000 ja uusi puunhankinnan ympäristöperiaatteensa vastaamaan konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevaa politiikkaa. Stora Enso Metsä on mukana Suomen metsäsertifiointijärjestelmässä (FFCS:ssä), jonka puitteissa oli vuoden 2000 loppuun mennessä sertifioitu noin 95 % Suomen metsistä. FFCS kuuluu yleiseurooppalaiseen metsäsertifiointijärjestelmään PEFC:hen. Materiaalivirtojen laskentaan perustuva puun alkuperän sertifiointijärjestelmä on parhaillaan valmisteilla, ja se sisällytetään olemassaolevaan ISO ympäristöjärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että tuotantoyksiköt saavat tietoa siitä, minkä verran raaka-ainetoimituksissa on PEFC-sertifioitua puuta. Toinen sertifioidun puun todennustapa on fyysinen erottelu. Sitä voidaan käyttää, mikäli markkinoilla on kysyntää tuotteille, jotka on valmistettu yksinomaan sertifioidusta raakaaineesta. Yhtiön omissa metsissä harjoitetaan järjestelmällistä ekologista suunnittelua. Vuonna 2000 valmistui suunnitelmat kolmelle uudelle alueelle, joiden yhteispinta-ala oli hehtaaria. Ekologisia suunnitelmia on nyt valmiina kahdeksan, ja ne kattavat yhteensä hehtaaria. Lisää suunnitelmia on tulossa. Arvokkaiden luontokohteiden kartoitus yhtiön metsissä alkoi vuonna Vuosina 1995 ja 1996 kartoitetuista metsistä 70 % tarkastettiin uudelleen kesällä 2000 metsäja ympäristölakien muutosten vuoksi, ja loput käydään läpi kesällä Ruotsi Ruotsissa Stora Enson ja muiden suurimpien metsänomistajayhtiöiden metsille on hankittu Forest Stewardship Councilin FSC-sertifikaatti, jonka piirissä oli vuoden 2000 lopussa 45 % Ruotsin metsäalasta. Lisäksi viidelle prosentille metsistä, joista pääosa on pienialaisia, on hankittu PEFC-sertifikaatti. Alue-ekologisia suunnitelmia on alustavasti hyväksytty tai laadittu noin 40 %:lle Stora Enson Ruotsin metsistä. Suunnittelun perustaksi on kartoitettu arvokkaita luontokohteita lähes koko tällä alueella. Alue-ekologiset suunnitelmat valmistuvat viimeistään vuonna Kaikilla Stora Enson Ruotsin metsillä on FSC-sertifikaatti. Kaikilla puukuljetuksilla Stora Enson metsistä punnitusasemille on myös FSC:n vaatimusten mukainen alkuperäsertifikaatti. Tähän sisältyy osia rautatiekuljetusjärjestelmästä, jolla on myös omat sertifikaattinsa. Lisäksi kaikilla konsernin Ruotsin sahoilla ja Stora Enso Ympäristövuosikertomus 15

16 Norrsundetin sellutehtaalla on FSC:n puun alkuperäsertifikaatit (chain-of-custody). Stora Enso Skog voi myös auttaa muita metsänomistajia sertifioimaan metsänsä ryhmäsertifikaatilla FSC:n mahdollistamalla tavalla. Stora Enso Skogin sertifiointimalli on hyväksytty. Stora Enso Skogin puunhankintayksikkö läpäisi ISO ja EMAS-auditoinnit joulukuussa Stora Enso Skog saanee sertifikaatin vuoden 2001 alkupuolella, kun uusi EMAS-selonteko on saatu valmiiksi. Stora Enso Skogin Ludvikan hallintoalue sai myös ISO sertifikaatin joulukuussa 1999 saatuaan ensimmäisenä maassa FSC-sertifikaatin jo vuonna Vuonna 2000 suoritettiin sisäinen auditointi eräillä hakkuualueilla noudattaen Stora Enso Skogin ohjeita, jotka ovat Ruotsin FSC-standardin mukaiset. Tulokset osoittavat ympäristöasioiden hoidon parantuneen tasaisesti vuodesta jatkuivat vuonna Vologdassa Stora Enso neuvotteli metsäviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden yritysten kanssa moratoriokysymysten ratkaisemiseksi. Atlekaan perustettiin uusi suojelualue. Vuoteen 2003 jatkuva Pihkovan mallimetsähanke aloitettiin, ja Taiga-mallimetsähankkeen ensimmäinen vaihe valmistui. Pihkovan projektin tavoite on kehittää kestävän metsänhoidon malli Pohjois-Venäjän Euroopan puoleisiin osiin (ks. sivu 11). Vuodesta 1997 vuoteen 2000 jatkunut Taiga-hanke keskittyi karjalaiseen Matrosyn kylään, ja sen tavoitteet olivat samankaltaiset kuin Pihkovan projektissa, tosin painottuen enemmän Joensuun yliopiston ja venäläisen Petrozavodskin yliopiston väliseen tutkimusyhteistyöhön. Venäjä ja Baltia Stora Enso Skog vastaa kansainvälisestä puunhankinnasta Baltian maissa ja Stora Enso Metsä Venäjällä. Venäjältä ja Baltiasta tuotua puuta ei ole sertifioitu, sillä näissä maissa ei ole vielä yhtenäistä sertifiointijärjestelmää. Stora Enso Forest Baltic muotoili vuonna 2000 ympäristöohjelman, johon sisältyy puun alkuperän dokumentointi Baltiassa. Organisaatio on myös valmistellut sopivan ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa ja on jo aloittanut kattavan henkilöstön, toimittajien ja alihankkijoiden koulutusohjelman. Stora Enso osallistuu Baltian maiden kansallisten metsänhoitostandardien laatimiseen ja tukee Viron arvokkaiden luontokohteiden kartoitusta. Venäjällä Stora Enso osallistuu mallimetsäprojekteihin ja hakkuukieltoihin eli moratorioihin sekä käy vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Vuonna 2000 järjestettiin useita tapaamisia Venäjän viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen edustajien kanssa. Vanhojen metsien moratoriot Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella Yhdysvallat Stora Enson Pohjois-Amerikan metsäosasto sai metsänhoidolleen ja puunhankintapolitiikalleen sertifioinnin noin hehtaarin alueille Wisconsinin, Michiganin ja Minnesotan osavaltioissa marraskuussa 2000 ulkopuolisen auditoinnin jälkeen. Sertifiointi on osa alan keskusliiton (American Forest & Paper Association) kestävän metsänhoidon ohjelmaa (Sustainable Forestry Initiative SM, SFI). Sustainable Forestry Initiative on periaatteiden, tavoitteiden ja mittareiden kokonaisuus, joka yhdistää puiden jatkuvan kasvun ja korjuun eläinten, kasvien, maaperän ja vesien suojeluun. Stora Enso North American puunhankinta tukee maanomistajien kestävää metsänhoitoa suoraan Tree Farm Family -ohjelmalla, jonka piiriin kuuluu yli metsänomistajaa, jotka omistavat hehtaaria yksityismetsiä. Yhtiö on myös ilmoittanut hankkivansa ISO sertifikaatin ja sitoutuvansa AF&PA-järjestön ympäristön terveys- ja turvallisuusasioiden todennusohjelmaan (Environmental Health & Safety Principles Verification Program). 16 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

17 Kanada Stora Enson Port Hawkesburyn metsäosasto Kanadan Nova Scotiassa hoitaa hehtaaria provinssilta vuokrattua metsää. Metsäosaston ympäristöjärjestelmä kattaa metsäsuunnitelmat, tienrakennuksen, puunkorjuun ja metsänhoidon yhtiön hallinnoimilla alueilla sekä kaikki puukuljetukset, ja se on ISO sertifioitu. Kestävä metsänhoito kehittyy edelleen, ja Stora Enso on osallistunut alueella yli 40 yleisötilaisuuteen kahden viime vuoden aikana. Marraskuussa 2000 Stora Enso Port Hawkesbury perusti toimikunnan neuvomaan metsänhoidon suunnittelussa. Riippumaton konsultti valitsi toimikunnan jäsenet siten, että saataisiin mahdollisimman kattava kuva paikallisten sidosryhmien näkemyksistä. Metsäosaston tavoitteena on täyttää Kanadan standardointijärjestön asettamat sertifikaatin kriteerit kestävälle metsänhoidolle. Organisaatio ja tunnusluvut Stora Enso Forest on konsernin Suomen ja Ruotsin tehtaiden puunhankintaorganisaatio, joka muodostuu Suomen Stora Enso Metsästä ja Ruotsin Stora Enso Skogista. Nämä organisaatiot myös hoitavat yhtiön metsiä Suomessa ja Ruotsissa. Stora Enso Metsä vastaa kansainvälisestä puunhankinnasta Venäjällä ja Stora Enso Skog Baltian maissa. Konsernin uusi Keski-Euroopan puunhankintaorganisaatio aloittaa toimintansa vuonna Stora Enso North America vastaa Kanadan ja Yhdysvaltain puunhankinnasta. Paikallisten metsänomistajien ja kuiduntuottajien järjestöjen sekä provinssin hallituksen kanssa toteutettu yhteinen hoitosuunnitelma (Joint Management Plan) rahoittaa yksityisten metsänomistajien koko metsänhoidon. Yhtiö hallinnoi ohjelmaa ja rahoittaa 50 % siitä ja on lisäksi käynnistänyt Forest Stewardship -ohjelman antamaan ympäristökoulutusta ja auditointiapua yksityisille puuntuottajille. Portugali Stora Enso Celbin plantaasien hoito sertifioitiin ISO standardin mukaan vuonna Tarkempia tietoja puunhankinnasta saat Internet-sivuiltamme osoitteesta Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine. Vuonna 2000 konserni kulutti yhteensä 42 miljoonaa kuutiota puuta, josta kolme neljännestä hankittiin läntisen Euroopan alueelta. Suurin osa puusta on yksityisiltä metsänomistajilta tai valtion metsistä hankittua kotimaista ostopuuta. Lisäksi puuta tuodaan ulkomailta. Stora Enso omistaa 3,0 miljoonaa hehtaaria metsää, josta noin 1,9 miljoonaa hehtaaria on Ruotsissa (tästä 1,6 miljoonaa hehtaaria on tuottavaa metsämaata). Yhtiö omistaa plantaaseja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa ja on kaksinkertaistanut osuutensa Indonesian Kalimantanin istutuksista 30 %:sta 60 %:iin. Stora Enso Celbillä on Portugalissa hehtaaria Eucalyptus globulus -viljelmiä. Lisäksi konsernilla on vuokralla 0,6 miljoonaa hehtaaria metsää, etupäässä Kanadan Nova Scotiassa. Stora Enso Ympäristövuosikertomus 17

18 Nymöllan tehtaan ylijäämälämpöä käytetään myös paikallisen uimahallin lämmittämiseen. Energia Energia Stora Enso jatkoi järjestelmällisiä energiatehokkuuden auditointeja 17 yksikössä vuonna Noin 90 % konsernin Euroopan tehtaista on nyt auditoitu. Pohjois- Amerikan tehtaille valitaan parhaillaan energiakoordinaattoreita, ja energia-auditoinnit alkavat siellä vuonna Auditointien suurimpia hyötyjä ovat lämmön- ja energiantuotannon ja -kulutuksen parhaiden käytäntöjen ja parannusmahdollisuuksien tunnistaminen. Tehtailla on myös ollut mahdollisuus ottaa oppia toinen toistensa energianhallintajärjestelmistä ja muista vakiintuneista käytännöistä. Säännölliset energiatehokkuuskokoukset ja energiatiimit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Myös koulutus on osoittautunut tärkeäksi keinoksi parantaa tietoisuutta energia-asioista. Biopolttoaineiden käyttöä lisättiin Vuonna 2000 saatiin päätökseen useita tärkeitä bioenergiahankkeita ja uusia aloitettiin. Monien hankkeiden yhteinen tekijä on lisääntynyt biopolttoaineiden käyttö. Esimerkiksi Pankakosken tehtaalla uuden biopolttoainekattilan käyttöönotto vähentää raskaan polttoöljyn kulutusta noin tonnia vuodessa. Wisconsin Rapidsin sellutehtaalla muutokset kattiloiden puujäteja ilmankäyttöjärjestelmissä vähentävät maakaasun kulutusta ja lisäävät kuoren ja puujätteen käyttöä. Duluthin paperitehtaalla yhteistyö paikallisen sähkölaitoksen kanssa kattiloiden syöttöjärjestelmien uudistamiseksi mahdollistaa kuoren, puujätteen ja murskattujen ratapölkkyjen käytön lisäämisen. Anjalankoskella taas otettiin käyttöön uusi kombivoimalaitos sekä kuitulietteen energia-arvoa lisäävä lämpökuivaamo. 18 Stora Enso Ympäristövuosikertomus

19 Yleensäkin arinakattiloiden muuntaminen leijupetikattiloiksi parantaa niiden tehokkuutta ja mahdollistaa uusien polttoaineiden, erityisesti bioenergian, käytön. Gruvönin tehtaalla otettiin käyttöön uusi soodakattila, ja uusi haihduttamo aloitti toimintansa tammikuussa Nämä hankkeet mahdollistavat biopolttoaineiden lisääntyneen käytön kuorikattilassa ja vähentävät öljynkulutusta. Tehtaan ylijäämälämpöä käytetään myös kaukolämpönä Grumsin kunnassa. Gruvönin saha puolestaan saa Gruvönin sellu- ja paperitehtaalta lämpöenergiaa. Stora Enso ja Vapo Oy sopivat hakkuutähteiden keruusta Suomessa. Metsänomistajien niin toivoessa puiden oksia ja latvuksia voidaan nyt kerätä talteen sopivilla uudistushakkuualueilla. Sopimus lisää hakkuutähteistä tehdyn hakkeen käyttöä Suomessa. Optimointi lisää energiatehokkuutta Energiatehokkuuden parantamiseen on investoitu muutenkin: uutta teknologiaa on sovellettu paperi- ja kartonkikoneiden puristinosiin. Esimerkiksi kenkäpuristimen asennus saksalaisella Kabelin tehtaalla vuonna 1999 alensi paperikone 5:n höyrynkulutusta % vuonna Kenkäpuristimen jälkeen paperin vesipitoisuus on entistä alhaisempi, mikä vähentää höyryn kulutusta kuivausvaiheessa. Energiankulutusta voidaan vähentää myös säätämällä kuivainosaa niin, ettei paperia kuivata tarpeettomasti. Anjalankosken tehtaalla henkilöstön koulutus on auttanut ihannetason saavuttamisessa. Berghuizerin tehdas on hyvä esimerkki sähkönkulutuksen optimoinnista analyysijärjestelmän avulla. Huhtikuussa 2001 tehtaalla käynnistetään energianseurantajärjestelmä, joka auttaa koneenkäyttäjiä saavuttamaan tehokkuustavoitteensa. Järjestelmä tuottaa reaaliaikaista tietoa paperinvalmistusprosessin 70 energiaa kuluttavasta pisteestä. Tehdas on asettanut ISO järjestelmässä tavoitteikseen alentaa energiankulutusta 8 % neljässä vuodessa. Varkauden sellutehtaalla rakennettiin uusi käsittelyja polttojärjestelmä soodakattilan kaasujen hajottamiseksi. Nymöllan tehtaalla on otettu käyttöön uusi mekaaninen vesihöyryn lauhdutusvoimala, joka muuttaa hukkahöyryn hyötykäyttöön soveltuvaksi. Tämä vapauttaa kattilakapasiteettia tuottamaan lisää höyryä kasvaviin tarpeisiin ja säästää noin m 3 raskasta polttoöljyä vuodessa. Tehokkaita prosesseja, uusiutuvia voimavaroja Kioton pöytäkirja ja sen tavoitteet korostavat entisestään uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen tärkeyttä. Stora Enso pitää mahdollisena lisätä biopolttoaineiden ja kombivoimalaitosten käyttöä sekä parantaa energiatehokkuutta edelleen. Jo nyt biopolttoaineiden osuus Stora Enson vuotuisesta polttoainekulutuksesta on noin 64 %, kun maakaasun osuus on noin 18 % ja loppu jakaantuu turpeen, öljyn ja hiilen kesken. Kombivoimalaitokset tuottavat 32 % konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on yhteensä 24 TWh. Vuonna 2000 yhtiön rakenteessa tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat myös energiasektoriin. Stora Enso luopui muun muassa merkittävästä osasta omaa energiavarallisuuttaan sekä hankki Consolidated Papers Inc.:in osakekannan elokuussa Vaikka oman tuotannon osuus ja myynti ulos vähenivät, ei energian yleiskuvassa ole ympäristön näkökulmasta tapahtunut Mahdollisia energiatehokkuuden parannuskohteita Tuotanto Kulutus Lämpö Parhaiden biopolttoainetekniikoiden Uuden teknologian käyttö paperi- ja käyttöönotto kartonkikoneiden puristinosissa Sähkö Kombivoimalaitosten käytön Käytön optimointi valvontalisääminen järjestelmien avulla Stora Enso Ympäristövuosikertomus 19

20 suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Stora Enson energianhankintaa ja -käyttöä leimaa edelleen bioenergian suuri osuus energiantuotannossa (64 %) sekä yhä lisääntyvä kombivoimaloiden käyttö (CHP). Stora Enso myi suuren osan energiantuotannostaan Fortumille ja Suomen turpeennostotoimintansa Vapolle Polttoaineen kokonaiskulutus Stora Enson tuotannossa, TJ/vuosi ) Öljy 6 % Kaasu 18 % Kivihiili 9 % Turve 3 % Biopolttoaineet 64 % Yhteensä TJ Polttoaineen kokonaiskulutus Stora Enson tuotannossa, TJ/vuosi ) Öljy 7 % Kivihiili 8 % Turve 3 % Kaasu 19 % Biopolttoaineet 62 % Yhteensä TJ 1) Ei sisällä ostettua lämmöntuotantoa Konsernin sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2000 Suomi Ruotsi Muu Pohjois- Aasia Yhteensä Eurooppa Amerikka Oma tuotanto 2) Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 3,7 1,1 1,9 1,1 0,0 7,7 Vesivoima 0,8 1,7 0,0 1,0 0,0 3,5 Ydinvoima 1,3 0,9 0,0 0,3 0,0 2,4 Muut resurssit 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 Yhteensä 6,6 3,6 1,9 2,4 0,0 14,5 Ostot 1,9 3,2 3,4 2,5 0,1 11,1 Hankinnat yhteensä 8,5 6,8 5,2 4,9 0,1 25,6 Stora Enson tehtaiden kulutus 7,9 6,8 4,6 4,8 0,1 24,2 Myynti konsernin ulkopuolelle 0,6 0,0 0,7 0,1 0,0 1,4 2) Oma tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuoraan omistama tuotanto 20 Stora Enso Ympäristövuosikertomus