Ärsytysihottuma ammattitautina
|
|
- Antero Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan KIRSTI KALIMO, TUULA ESTLANDER, KRISTIINA ALANKO, MATTI HANNUKSELA JA SUOMEN KONTAKTIDERMATIITTIRYHMÄ Ärsytysihottuma syntyy ihon altistuessa haitalliselle aineelle tai tekijälle, jolloin kosketusalueelle syntyy paikallinen ihotulehdus. Sen työperäisyyttä on syytä epäillä, jos aikaisemmin iholtaan terve tai vähäoireinen alkaa oireilla työssä. Useimmiten oireena on käsiihottuma, joka alkaa sormien väleistä ja kädenselästä ja leviää myöhemmin kämmenpuolelle. Tyypillistä on nopea paraneminen ihon suojaamisen jälkeen, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jos ihottuma kestää pitkään (yli kaksi kuukautta), allerginen alkuperä on syytä sulkea pois spesifisillä ihokokeilla. Ihottumaa ei korvata ammattitautina, ellei sen aiheuttajaa voida yksilöidä. Vakuutuslaitoksilta ammattietuuksia haettaessa tarvitaan työolosuhteet tuntevan työterveyslääkärin tai ihotautien erikoislääkärin lausunto. Iho on suoja ulkoisia tekijöitä vastaan. Ihon altistuessa haitalliselle aineelle tai tekijälle tämä suoja voi vahingoittua, minkä seurauksena kosketusalueelle syntyy ekseemana ilmenevä paikallinen ihotulehdus. Ihottuman työperäisyyttä voidaan epäillä, jos aikaisemmin iholtaan terve tai vähäoireinen alkaa oireilla työssä. Tällöin on tunnusomaista, että ihottuma sijaitsee ärsyttävien tekijöiden kosketusalueilla, vaikeutuu työviikon loppua kohti ja rauhoittuu vapaapäivinä tai loma-aikoina. Ammattitaudit poikkeavat muista sairauksista sikäli, että niitten aiheuttamat kustannukset korvataan tapaturmavakuutuksen perusteella. Ammattitaudin käsite on juridinen ja selvästi suppeampi kuin työperäisen taudin käsite, joka viittaa laajemmin työhön liittyviin tai työssä vaikeutuviin sairauksiin. Ammattitaudiksi määrittäminen edellyttää, että työssä vaikuttava tekijä on todennäköinen ja pääasiallinen syy ihottuman syntyyn. Duodecim 2005;121:773 7 Työolosuhteet ja altistus Epäiltäessä työperäistä ärsytysihottumaa työskentelyolosuhteitten hyvä tuntemus on kaiken lähtökohta. Työperäisyys edellyttää altistumista työssä tunnetusti ihoa ärsyttäville aineille. Näitä ovat erilaiset kemikaalit, esimerkiksi hapot, emäkset, orgaaniset liuotteet ja pinta-aktiiviset aineet. On huomattava, että hapot, joiden ph on 2 tai vähemmän, ja emäkset, joiden ph on 11 tai enemmän, ovat syövyttäviä ja voivat aiheuttaa ihovaurion kemiallisen palovamman jo kertakosketuksesta esimerkiksi tapaturmaisen ihoaltistuksen seurauksena. Elintarvikkeiden käsittely, märkä ja likainen työ, mekaaninen hankaus sekä lämpötilan ja kosteuden vaihtelut ärsyttävät ihoa. Työtä voidaan pitää märkänä, jos kädet ovat märkinä vähintään puolet työajasta jatkuvasti tai toistuvasti tai käsiä on pestävä tai huuhdeltava enemmän kuin 15 kertaa työpäivän aikana. 773
2 Altistumista voidaan arvioida huomioimalla paitsi käytetyt aineet ja ainemäärät myös arvioimalla epäiltyjen ärsykkeiden pääsy iholle ja työntekijän käyttämä aika eri työtehtävissä. Samalla on kiinnitettävä huomiota työskentelytapoihin sekä käsien ja muun ihon suojaukseen työn eri vaiheissa. Suojavaatetus ei aina takaa hyvää lopputulosta. On selvitettävä, soveltuvatko käsineet ja muu suojavaatetus epäiltyyn työhön ja antaako materiaali riittävän suojan käsiteltyjä aineita kohtaan. Huomioon on otettava myös suojainten käyttöaika ja vaihtoväli. Hautova, likainen, murtunut tai rikkinäinen käsine ei anna suojaa vaan saattaa jopa edistää ihottuman syntyä. Työpäivän aikana suoritetut käsienpesut, suihkussa käynti ja ihon rasvaus (suojavoiteet, käsivoiteet) on syytä selvittää, sillä pesuaineet ja voiteetkin voivat joskus olla syynä ihottumaan. Tyypillinen sijainti ja ulkonäkö Kädet ovat tärkein työkalumme, ja siksi työperäinen ärsytysihottuma on useimmiten käsi-ihottuma, joka alkaa sormiväleistä, sormien sivuista, kädenselistä tai ranteiden sisäpuolelta (ohuilta ihoalueilta) (kuvat 1 3). Ihottumalle on tyypillistä»kärsinyt ulkonäkö». Se ei yleensä kutise, pikemminkin kirvelee tai pistelee ja on lievästi tai voimakkaasti punoittavaa, hilseilevää tai jäkälöitynyttä. Voimakkaasti ärsyttäville aineille altistuneen ihon tulehdusreaktio voi olla äkäisempi; iholla saattaa näkyä erikokoisia rakkuloita tai haavaumia (kemiallinen palovamma). Esimerkiksi syövyttävässä sementtivammassa, joka syntyy mm. silloin, kun esikäsiteltyä märkää betonia jää polvien iholle, polviin kehittyy rakkovaiheen kautta nekroottisia, hitaasti paranevia haavoja, jotka useimmiten jättävät myös arven. Iholle tulevan aineen ja kosketusajan mukaan ihottuma voi muistuttaa ulkonäöltään myös allergista kosketusihottumaa. Ihossa saattaa olla voimakasta punoitusta ja turvotusta. Ärsytysekseeman vaihtelevan ulkonäön takia oppikirjoissa erotellaan useita ärsytysihottuman muotoja. Suomessa puhutaan yleisesti ärsytysihottumasta ja aiheuttaja mainitaan diagnoosissa, jos se on tiedossa. Ärsytysekseemaa ei korvata ammattitautina, ellei aiheuttajaa ole yksilöity. Ammattitautilausunnossa ja aina uudesta todetusta ammatti-ihotautitapauksesta tehtävässä ammattitauti-ilmoituksessa on mainittava, mitä ärsyttävät tekijät työssä ovat. Ärsytysihottuma voi alkaa myös kämmenistä, sillä niissä tarttumapinnan toistuva mekaaninen ärsytys ja esimerkiksi likaiset mineraaliöljyt ja voiteluaineet voivat saada aikaan ihon tulehtumisen ja ihottuman. Kämmenihottuman taustalla saattaa olla myös muita sisäsyntyisiä, rakenteellisia tai esimerkiksi hormonaalisia syitä, joiden merkitys on arvioitava erikseen. Hormonaalisten tekijöitten merkitys ihon toiminnassa korostuu ikääntymisen myötä (postklimakteerinen ja postandropausaalinen ihottuma). Ihon altistuminen pölylle, höyrylle tai kaasulle voi tapahtua myös ilman välityksellä, jolloin ihottuma ilmaantuu tyypillisesti paljaille ihoalueille, usein kasvoihin ja taivekohtiin vaatetuksen hankausalueille, esimerkiksi kainaloihin ja niiden sivuille, tai pölyä kerääviin kohtiin, joissa vaatetus on tiiviisti ihoa vasten, kuten kaula-aukon ja vyötärön seutuun sekä hihojen ja lahkeitten suiden kohdalle. Säärten etupintojen ja kyynärvarsien iho voi ärtyä töissä, joissa on aineitten roiskumisen vaara. Taudinkulku Työperäiselle ärsytysihottumalle on tunnusomaista, että se ilmaantuu suhteellisen nopeasti työsuhteen ja tietyn työn tai työvaiheen alettua. Sitä esiintyy tyypillisesti nuorilla, kokemattomilla tai jo iäkkäillä työntekijöillä, joilla ei ole ollut aikaisemmin ihottumia. Jotta kyseessä olisi työperäinen ärsytysihottuma, sen tulee parantua asianmukaisella paikallishoidolla, suojauksen tehostamisella, työtapojen muutoksilla, työn vaihdolla tai sairauslomalla. Ihon hoitoon käytetään paikallisia kortikosteroidi- ja kosteusvoiteita. Sisäinenkin kortikosteroidilääkitys voi tulla kyseeseen. Lievä ihottuma saattaa parantua myös ilman hoitoa, kun ärsyttävien aineiden pääsy iholle on estetty. Lyhyen ajan kestänyt alkuvaiheen ihottuma rauhoittuu jo viikonlopun aikana, mutta kun ihottuma pitkittyy, paraneminen hidastuu. Pit- 774 K. Kalimo ym.
3 kittynyt ihottuma vaatii yleensä kaksi kolme viikkoa (esimerkiksi kesälomajakson) rauhoittuakseen. Pari vuotta oireiltuaan ihottuma tarvitsee noin kolmen kuukauden hoitoajan parantuakseen. Työperäistä ihottumaa epäiltäessä on tärkeää, että hoitava ihotautilääkäri tai muu hoitava lääkäri seuraa ihottuman kulkua ja toteaa muutoksen ihottumassa lomien tai hoitotoimien jälkeen. Pitkittyneessä ihottumassa ihotautilääkärin tutkimus, hoito ja sen objektiivinen seuranta ovat tarpeen. Ihottuman kulun seuranta työtilanteessa ja töistä poissa oltaessa on ainoa keino osoittaa työperäisten syiden merkitys. Joskus ihottuma pitkittyy. Tällöin on todennäköistä, että syynä ovat muutkin kuin työn altisteet. Jos käsi-ihottuma kestää yli kaksi kuukautta (pitkäaikainen ekseema), tarkennetaan esitietoja (kotityöt, lastenhoito, harrasteet, muut samanaikaiset työt) ja tehdään ihokokeita (ihopisto-, epikutaani- ja ihoaltistuskokeet) mahdollisten allergioiden pois sulkemiseksi. Työpaikkakäynti on tarpeen, jollei työolosuhteista, työtekniikasta sekä käsitellyistä tai altistavista aineista ja tekijöistä muuten saada luotettavaa tietoa. Ihottumaan annetun hoidon toteutuminen ja sopivuus (mahdollisten hoitoaineallergioiden pois sulkeminen) on myös syytä tarkistaa, ellei tyydyttävää tulosta ole saavutettu. Lyhyt, ohimenevä ärsytysihottuma korvataan usein ilman ihotautilääkärin selvityksiä esimerkiksi työolosuhteet tuntevan yleislääkärin tai työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Jos ihottuma edellyttää tarkempia tutkimuksia ja on perusteita epäillä, että kyseessä on ammattitauti, tapaturmavakuutus korvaa jatkotutkimukset, vaikka niissä myöhemmin ilmenisi, että kyseessä ei ole ammattitauti. Oleellista on tällöin, että epäily perustuu nimenomaan työolot tuntevan lääkärin tutkimukseen eikä esimerkiksi vain työntekijän omaan käsitykseen. Jos käsi-ihottuma jatkuu yli kolme kuukautta (kroonistunut ekseema) työstä poissaolosta huolimatta, kyseessä on harvoin työperäisistä syistä johtuva ärsytysihottuma. Ihottuma voi johtua rakenteellisistä syistä, kuten ihon atooppisesta rakenteesta, taipumuksesta infektioekseemaan tai metabolisista syistä. Syynä saattaa olla myös sosiaalisia tekijöitä, kuten tupakointi ja run- KUVA 1. Tyypillinen»märkätyöstä» johtuva ärsytysihottuma. Ihottumamuutoksia näkyy käsivarren alueella, kädenselissä, sormien päällä ja kynsien vierustoissa. OYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka. KUVA 2. Kosteuden aiheuttama ärsytysihottuma sormivälissä. OYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka. KUVA 3. Jauhopölyn ja käsien toistuvan kastelun aiheuttama ärsytysihottuma leipurilla. HYKS:n iho- ja allergiasairaala. 775
4 sas alkoholinkäyttö. Muistettava on myös, että pitkittyneessä ihottumassa säännöllinen, asianmukainen muovi- tai kumikäsineiden käyttö ei enää ratkaise ihottuman paranemista. Tarvitaan ärsyttävien tekijöiden vähentämistä yleensä työtehtävien vaihtamista vähemmän ihoa ärsyttäviksi jotta myös käsineiden käyttöaikaa voidaan lyhentää. Atoopikon käsiekseema Atooppinen taipumus ei estä ärsytysihottuman korvaamista ammattitautina. Tällöin on oleellista, että käsi-ihottumaan sairastuneella ei ole ollut aikaisemmin käsi-ihottumaa ja että iho on ollut työssä alttiina jatkuvasti tai toistuvasti ihoa ärsyttäville tekijöille ja että ihottuma paranee työstä poissa oltaessa. Ihottuma arvioidaan rakenteellisista syistä johtuvaksi, jos se oireilee myös vapaapäivinä ja loma-aikoina. Rakenteellisten tekijöitten merkitystä lisää ihottuman esiintyminen myös muilla ihoalueilla kuin käsissä. Lopuksi mahdollisia. Niiden jälkeen kyseeseen tulevat keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden ihotautipoliklinikat ja Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikka. Jos ihottuma jatkuu työhön kohdistuneista toimenpiteistä ja asianmukaisesta suojauksesta huolimatta, on harkittava ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Ärsytysihottumissa tapaturmavakuutusjärjestelmä kuitenkin korvaa vain harvoin ammatillista kuntoutusta, koska sairautta pidetään luonteeltaan ohimenevänä. Varsinkin silloin, kun ihottumaan liittyy muuta sairastavuutta siinä määrin, että kyseeseen tulee työkyvyttömyyseläke, voidaan ammatillista kuntoutusta hakea myös työeläkevakuutuslaitoksilta tai Kansaneläkelaitokselta. Aloitteen kuntoutuksesta voi tehdä sairastunut itse, hoitava lääkäri tai työnantaja. Myös korvaava vakuutusyhtiö voi käynnistää kuntoutusta koskevat selvittelyt. Tavallisesti ne tekee silloin Vakuutuskuntoutus VKK ry. Hoitavan lääkärin tulee lausunnossaan (E-lausunto- tai ammatti-ihotautilausuntolomake) todeta ja perustella kuntoutuksen tarpeellisuus. Työperäisen ärsytysihottuman tulee parantua asianmukaisen hoidon ja suo jauksen sekä mahdollisesti työssä tehtyjen muutosten seurauksena. Työympäristössä ei saa olla ihoa tunnetusti ärsyttäviä tekijöitä. Jos ihottuma jatkuu näistä seikoista huolimatta, ihon rakenteelliset ominaisuudet ja muut syyt ovat todennäköisesti merkitsevämpiä kuin työperäiset syyt. Tutkimukset voi käynnistää työterveyshuollon lääkäri tai muu potilaan työolosuhteet tunteva lääkäri. Ihotautilääkärin konsultoiminen on hyödyksi heti ihottuman alkuvaiheessa. Ensisijaisia tutkimuspaikkoja ovat työterveyshuolto ja terveyskeskus, joista ihotautilääkärin konsultaatiot ovat useimmiten Y D I N A S I A T Ammattitautilain mukaan ärsytysihottuma on ammattitauti, kun se on todennäköisesti aiheutunut pääsiassa työympäristöstä peräisin olevista ihoa ärsyttävistä tekijöistä. Työperäisen ärsytysihottuman tulee parantua asianmukaisella paikallishoidolla, suojauksen tehostamisella, työtapojen muutoksilla, työnvaihdolla tai sairauslomalla. Aina kun epäillään työperäistä ihottumaa, on ihottuma ja sen aiheuttajat syytä tutkia mahdollisimman nopeasti, jotta ihottuma saadaan hoidettua ja sen kroonistuminen estettyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun tutkimusaloitteen on tehnyt työolosuhteet tunteva lääkäri, työnantajan (työ)tapaturmavakuutusyhtiö korvaa taudin syyn selvittämiseksi tarpeelliset tutkimukset. 776 K. Kalimo ym.
5 Kirjallisuutta Ammattitautilaki 1343/1988. Chew A-L, Maibach HI. Occupational issues of irritant contact dermatitis. Int Arch Occup Environ Health 2003;76: Estlander T, Jolanki R, Alanko K. Ammatti-ihotaudit. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R, toim. Ihotaudit.1. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Kalimo K, Lammintausta K. The role of atopy in working life. Kirjassa: handbook of occupational dermatology. 1. painos. Springer, 2004, s Menné T, Maibach HI, Hand Eczema 2. painos. Boca Raton: CRC press. Sertoli A, Francalanci S, Giorgini S. Fiberglass dermatitis. Kirjassa: handbook of occupational dermatology. 1. painos. Springer, 2004, s Uter W. Physical causes: Heat, cold, and other atmospheric factors. Kirjassa: Kanerva L, Elsner P, Wahlberg JE, Maibach HI, toim. Condensed handbook of occupational dermatology. 1. painos. Springer, s. 2004, Wigger-Alberti W, Elsner P. Contact dermatitis due to irritation. Kirjassa: handbook of occupational dermatology. 1. painos. Springer, s. 2004, Willis CM. Variability in responsiveness to irritants: thoughts on possible underlying mechanisms. Contact Dermatitis 2002;47: KIRSTI KALIMO, dosentti, ryhmän aiempi pj. Suomen Terveystalo, Allergiakeskus Kotkankatu Turku TUULA ESTLANDER, dosentti, ryhmän aiempi pj. Suomen Terveystalo, Keskuskadun Lääkäriasema Keskuskatu Helsinki KRISTIINA ALANKO, dosentti, Suomen kontaktidermatiittiryhmän puheenjohtaja Työterveyslaitos, ammatti-ihotautien jaos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki MATTI HANNUKSELA, professori, ryhmän aiempi pj. Allergia- ja Astmaliitto ry, Allergiatietokeskus Paciuksenkatu Helsinki SUOMEN KONTAKTIDERMATIITTIRYHMÄ: RAUNO HARVIMA, dosentti ARJA LAUKKANEN, erikoislääkäri KYS:n ihotautien klinikka PL 1777, Kuopio TAINA HASAN, LT KRISTIINA TURJANMAA, dosentti TAYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 2000, Tampere RIITTA JOLANKI, dosentti ANTTI LAUERMA, dosentti Työterveyslaitos, ammatti-ihotautien jaos Topeliuksenkatu 41a A Helsinki ARTO LAHTI, dosentti RIITTA RIEKKI, erikoislääkäri OYS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 22, Oulu KAIJA LAMMINTAUSTA, dosentti TYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka PL 52, Turku TAPIO RANTANEN, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, ihotaudit ja allergologia Keskussairaalankatu Lahti ELINA VARJONEN, LT HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HUS ANNA-MAIJA VUORELA, erikoislääkäri Mehiläinen, Ympyrätalo Siltasaarenkatu 18 A Helsinki 777
Syyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotLataa Työperäiset sairaudet. Lataa
Lataa Työperäiset sairaudet Lataa ISBN: 9789518026030 Sivumäärä: 731 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.45 Mb Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen,
LisätiedotMiten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?
Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kosketusallergian muuttuva kirjo Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Helsinki 23.1.2015 Kristiina Aalto-Korte 3.2.2015 Kristiina Aalto-Korte Kosketusallergia Ihon viivästynyt
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 1 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotTiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto
Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotAllergiset sairaudet ja ammatinvalinta
Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta Sari Wuolijoki, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos Lainaukset: Irmeli Lindström, Timo Leino Kuvat: Markku Ojala Nuori kampaaja uransa alussa - jatkaako
LisätiedotTapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,
Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt Välimaa Pia, 14.5.2019 Fennian työturvallisuuspalveluiden tarkoitus Työturvallisuuspalveluiden tarkoituksena on auttaa Fennian asiakkaita kehittämään turvallisuuttaan
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotTyöperäiset allergiset hengityselinsairaudet
Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotSeborrooinen ihottuma
Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotKosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä
hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotMITEN TUTKIN JA HOIDAN KÄSI- IHOTTUMAPOTILASTA? Tiina Ilves MKS
MITEN TUTKIN JA HOIDAN KÄSI- IHOTTUMAPOTILASTA? Tiina Ilves MKS 13.12.2017 KÄSIEN ALUEELLA OIREILEVIA IHOSAIRAUKSIA Erilaiset ekseemat Psoriaasi Silsa Syyhy Kämmenien ja jalkojen märkärakkulointi Punajäkälä
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotMinkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli
Optimi/Yritysoptimi (901/801) Laaja terveysselvitys Sopimuksen nro Vakuutettava Henkilötunnus Vakuutussopimus perustuu tässä selvityksessä annettuihin tietoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että vastaat
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotMikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen
Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotTERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN
TERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN JARI HONKANEN VASTAAVA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI MEHILÄINEN KUOPIO Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa 17.4.2018 Jari Honkanen TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMENPITEET
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotPeltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017
LisätiedotNOSQ-2002/LONG in Finnish Pohjoismainen kyselylomake työperäisten ihottumien tutkimiseen
NOSQ-2002/LONG in Finnish Pohjoismainen kyselylomake työperäisten ihottumien tutkimiseen Oh jeet ja esimerkit vastaajille Kehystetyt kysymykset on tarkoitettu KAIKKIEN vastattavaksi. Jos vastaat kehystettyyn
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotATOOPPINEN IHOTTUMA IHONKERROKSET RISKI ATOOPPISEEN IHOTTUMAAN
ATOOPPINEN IHOTTUMA Atooppinen ekseema on yleinen sairaus. Lapsilla 15-20% aikuisilla noin joka kolmannella Sairauden ehkäisyyn ei tunneta hyviä keinoja. Diagnoosi on kliininen; laboratorio- tai allergia
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyöterveyslaitos Hille Suojalehto
Paakkilan kaivos, Tuusniemi 1907-1975 ASBESTISAIRAUDET Hille Suojalehto 11.5.2017 Työterveyslaitos Hille Suojalehto www.ttl.fi 1 Asbestille altistuminen Asbestiruiskutustyössä, asbestikaivoksissa (Paakkila),
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
Lisätiedot- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen
Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen
Lisätiedotruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta
ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotSISÄLTÖ KÄSI-IHOTTUMA
1 Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Käsi-ihottuma SISÄLTÖ KÄSI-IHOTTUMA Käsi-ihottuma... 3 Ärsytyksen aiheuttama käsi-ihottuma... 4 Allergian aiheuttama käsi-ihottuma... 6 Käsi-ihottuman hoito ja ehkäisy...
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17005 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Kartanonkosken koulussa ja päiväkodissa
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTyöhyvinvointia työkaarelle
Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotAsbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä
Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä Ehdotus toimintamalliksi keskussairaalassa, jossa diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkosyöpäpotilaita 14.11.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotATOOPPINEN IHOTTUMA KUINKA MOTIVOIN JA OHJAAN. Ihottumat hallintaan alueellinen koulutus Sh Maarit Outila
ATOOPPINEN IHOTTUMA KUINKA MOTIVOIN JA OHJAAN Ihottumat hallintaan alueellinen koulutus 15.3.2017 Sh Maarit Outila MOTIVAATIO TIETOA TAITOJA TUNNETTA (POTILAAN HALUKKUUS) OHJAUKSEN MERKITYS antaa tietoa
LisätiedotOIKEA ASENNE ALLERGIAAN
OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta
Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotOLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI
OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA
Lisätiedot