Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 47. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 47 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Maria Taipale Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko Torsti Hokkanen Ossi Keränen Harri Hietanen Markku Antinoja Tiina Elo Paul-Erik Stenroos toimialajohtaja kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö kaupunginhallituksen edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 47 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Paul-Erik Stenroos sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Pirjo Kemppi-Virtanen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4.krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 47 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 17 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 18 Päätöksiä ja kirjelmiä Kaitaa, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 8 Martinsilta I, alue Westend,asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja 17 tavoitteet, Westend III, alue Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 22 valituksesta, joka koskee Turuntien (mt 110) asemakaavaa ja siihen liittyvien asemakaavojen muutoksien hyväksymispäätöstä 22 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Järvenperä, Pihlajarinne, alue , asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöstä 33

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Todettiin, että nuorisovaltuuston edustajaa ei ole vielä valittu.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pirjo Kemppi- Virtanen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / / Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Stenroos Paul-Erik, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi seuraavat kaupunginhallituksen Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset: 1 Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös ( 117) Keran aseman seudun kehittäminen ja osayleiskaava. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Keran asemanseudun kehittämiseksi osayleiskaavatyön. Yleiskaavan tueksi laaditaan Keran maankäytön visio. 2 Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös ( 5) Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää, että - Uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon. - Selvitetään, voidaanko Komeetan koulun nykyinen tontti vapauttaa asuntotuotantoon. - Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. - Kaupungin Elä ja Asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle Metroasemaa. - Elä ja Asu -keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista. - Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. - Kaavoituksen ja muiden toimenpiteiden osalta on koko ajan korostettava kokonaistaloudellisuutta ja maankäyttömaksuilla saatavia tuloja, jotta tärkeät hankkeet saadaan myös toteutumaan. Kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua edellisen kohdan mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna 2018.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 47 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti merkitä tiedokseen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätökset.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / / / Kaitaa, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Martinsilta I, alue Valmistelijat / lisätiedot: Reitmaa Outi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Martinsilta I:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy päivätyn ja muutetun Martinsilta I Mårtensbro I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6752, joka käsittää osan korttelista 31068, alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen, jäsen Klarin ja Palomäen kannattamana lisäystä päätökseen. - Uusi kohta alkuun: merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisen päätöksen : "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausuntonaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Kaitaan kaupunginosa-alueelle osoitteeseen Hannuntie 6 esitetty toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämä asemakaavamuutos tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Kiinteistössä on tarkoitus tuottaa ostopalveluina tuotettavaa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua yhteensä 16 espoolaiselle asukkaalle. Palvelun tuottajalla on pitkäaikainen kokemus kuntoutuspalvelujen tuottamisesta Espoossa. Toimintaa ohjaa päivisin 3-4 työntekijää ja asukkailla on mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan myös muina aikoina. Kyseessä on jo toiminnassa olevan, huonokuntoisessa kiinteistössä nykyisin toimivan palvelutoiminnan sijoittaminen Hannuntie 6 olevaan kiinteistöön.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 47 Palvelutoiminta ei ole tuottanut nykyisissä kiinteistöissä lähiympäristölle mitään ympäristöä haittaavaa tekijää. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että toiminnan edellyttämä asemakaavamuutos voitaisiin hyväksyä." - Loppuun uusi kohta: toimittaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja muille asianosaisille ohjeena noudatettavaksi ja valvottavaksi, että nyt päätetyssä muodossa kaavamääräys ja sitä selkeyttävä kaavaselostus mahdollistavat vain asuntolatoiminnan. Tämä merkitsee mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua, mutta ei mielenterveyspotilaiden hoitolaitostoimintaa. Keskustelun kuluessa jäsen Salo teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunkisuunnittelulautakunta hylkää Martinsilta I Mårtensbro I asemakaavan muutoksen (piirustusnumero 6752), koska Länsiväylän leventämisen vuoksi kiinteistö sijaitsee alle 100 metrin päässä vilkasliikenteisestä moottoritiestä, jonka liikennemelu ylittää ihmiskorvalle siedettävän melutason määrättyinä vuodenaikoina, vuorokaudenaikoina ja säätiloissa. Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi aluksi, että jäsen Salon hylkäysehdotus raukeaa kannattamattomana. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijä ehdotus lisättynä hänen tekemällään lisäpäätöksillä hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotuksia puheenjohtaja totesi niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisen päätöksen : "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausuntonaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että Kaitaan kaupunginosa-alueelle osoitteeseen Hannuntie 6 esitetty toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellyttämä asemakaavamuutos tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Kiinteistössä on tarkoitus tuottaa ostopalveluina tuotettavaa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua yhteensä 16 espoolaiselle asukkaalle. Palvelun tuottajalla on pitkäaikainen kokemus kuntoutuspalvelujen tuottamisesta Espoossa. Toimintaa ohjaa päivisin 3-4 työntekijää ja asukkailla on mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan myös muina aikoina. Kyseessä on jo toiminnassa olevan, huonokuntoisessa kiinteistössä nykyisin toimivan palvelutoiminnan sijoittaminen Hannuntie 6 olevaan kiinteistöön. Palvelutoiminta ei ole tuottanut nykyisissä kiinteistöissä lähiympäristölle mitään ympäristöä haittaavaa tekijää. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että toiminnan edellyttämä asemakaavamuutos voitaisiin hyväksyä." 2

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 47 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Martinsilta I:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue hyväksyy päivätyn ja muutetun Martinsilta I Mårtensbro I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6752, joka käsittää osan korttelista 31068, alue toimittaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja muille asianosaisille ohjeena noudatettavaksi ja valvottavaksi, että nyt päätetyssä muodossa kaavamääräys ja sitä selkeyttävä kaavaselostus mahdollistavat vain asuntolatoiminnan. Tämä merkitsee mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua, mutta ei mielenterveyspotilaiden hoitolaitostoimintaa. 5 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa, eli yhteensä 1413,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali - 1 lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 muistutusten lyhennelmät ja vastineet - tapahtumaluettelo - ajantasa-asemakaava - asemakaavan muutos - kaavamääräykset - havainnekuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa toimistorakentamisen lisäksi asuinrakentaminen. Kaavamuutos sallii myös asuntolatoiminnan sijoittamisen alueelle. Rakennusoikeus ei muutu. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6, jonka tarkoituksena on vuokrata toimistokiinteistö mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tuottavalle Pihlajakoti Oy:lle. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 47 Martinsilta I Mårtensbro I, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6752, käsittää osan korttelista kaupunginosassa (Kaitaa), alue Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie päivätyllä hakemuksellaan. Vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehtikuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja jota on muutettu ja Alueen kuvaus Alue sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa Martinkylässä Länsiväylän eteläpuolella osoitteessa Hannuntie 6. Muutos koskee osaa korttelista Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6 (kiinteistöt ja ) ja Helsingin kaupunki (kiinteistö ). Muutosalueen pinta-ala on 2653 m2. Suunnittelualue on toteutunut kaavan mukaisesti toimistorakennusten korttelialueena (KT), jolla sijaitsee kaksikerroksinen toimistorakennus. Alueella on rakennusoikeutta 796 k-m², josta on käytetty 441,5 k-m².

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 47 Lähiympäristö on rakentunut kaavanmukaisesti pientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueen koillisnurkassa. Lähiympäristössä ei sijaitse muita toimistorakennuksia eikä palveluita. Länsiväylä sijaitsee pohjoispuolella alle 100 metrin päässä suunnittelualueesta. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi. Idässä suunnittelualuetta sivuaa vireillä oleva Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Martinsilta I niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Asemakaavassa muutosalue on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Alueelle saadaan sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Kortteleissa tulee tontin asuntojen leikki- ja ulko-oleskelualueet Länsi-väylään nähden sijoittaa rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 dba. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi muistutusta sekä kolme lausuntoa ja kannanottoa, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Jätetyissä muistutuksissa alueen asukkaat vastustavat asemakaavan muutosta, joka sallii asuntolatoiminnan. Asukkaat kokevat asemakaavan muutoksen heikentävän merkittävästi ihmisten elinympäristön laatua. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan muutos tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Lautakunta pitää tärkeänä, että asemakaavan muutos voitaisiin hyväksyä. Espoon kaupungin tonttiyksiköllä eikä ympäristökeskuksella ole asemakaavan muutoksesta huomautettavaa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 47 Lisäksi asemakaavan muutoksesta järjestettiin ehdotuksen nähtävilläoloaikana tiedotus- ja keskustelutilaisuus osallisille. Kaavakarttaan, asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin ei ole tehty muutoksia ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen, kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimistorakentamisen lisäksi asuinrakentaminen. Kaavamuutos mahdollistaa alueella myös asuntolatoiminnan (AL-1), esimerkiksi asumispalveluiden tuottamisen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2653 m 2. Sallittu kokonaiskerrosala on 796 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,30. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Asemakaavan muutoksen myötä rakennusoikeus ja kerrosluku eivät muutu nykyisestä. Rakennusala sijoittuu suunnittelualueen keskelle olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa myötäillen ulottuen alueen itäosaan, jossa rakennusala mahdollistaa rakentamisen kiinni itärajaan. Ajoyhteys alueen itäosaan kulkee pohjoisosan poikki (rasite). Lounaissivulla on tiheänä, pensain ja puin istutettava alueenosa. Pihan ne osat, joita ei käytetä oleskelua, kulkuteitä, pysäköintiä tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten, on istutettava. Rakennusten julkisivujen värin on pääasiallisesti oltava vaalea. Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään: - 1 ap / 50 k-m 2 toimistokerrosalaa - 1 ap / 85 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 1,2 ap / asunto. Tämän lisäksi vieraspaikkoja tulee olla 10 % autopaikkojen määrästä. Tästä poiketen pientaloasunnoille osoitetaan 2 ap / pientaloasunto. - Asuntolarakentamisessa 0,5 autopaikkaa / asuntolapaikka sisältäen työntekijöiden autopaikat, joiden lisäksi 1 liikuntaesteisten autopaikka / 8 autopaikkaa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös rakennusalalle. Asemakaavassa määrätään, että korttelissa on rakennuslupaa haettaessa esitettävä selvitys, josta ilmenee, että asuntojen ulkooleskelutilat ovat riittävät ja Länsiväylään nähden melukatveessa siten, etteivät asuntojen ulko-oleskelualueille asetetut melunormit ylity. Asemakaavassa on merkintä 32 db(a) ääneneristävyysvaatimukseksi liikennemelua vastaan Länsiväylän puoleisille julkisivuille. Liikenteen aiheuttamien päästöjen raja-arvot eivät suunnittelualueella ylity. Asemakaavassa määrätään, että koneellisen ilmanvaihdon ilmanottoaukot tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle ja mahdollisuuksien mukaan Länsiväylään nähden suojan puolelle sekä asuintilojen tuloilma on suodatettava. Kaavassa on myös määräys, ettei

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 47 alueelle saa sijoittaa ilmansaasteille herkimpien ihmisryhmien asuntolatoimintaa, esimerkiksi vanhusten palveluasumisyksikköä. Hankekuvaus Kaavamuutoksen hakijan, Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6:n suunnitelmissa on vuokrata kiinteistönsä Pihlajakoti Oy:lle, joka tarjoaa Espoon kaupungille ostopalveluna tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille. Asukkaat ovat Espoon kaupungin terveyspalveluiden asiakkaita. Espoon kaupunki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvovat palveluntuottajan toimintaa. Asemakaavan muutos edistää asumispalveluiden saatavuutta Espoonlahden alueella. Asumispalvelujen tuottajan, Pihlajakoti Oy:n mukaan Hannuntien toimitilaan on tulossa 16 asukaspaikkaa sekä yhteisiä päivätoimintatiloja. Korttelin käyttämätön rakennusoikeus antaa tarvittaessa mahdollisuuden laajentaa toimintaa arviolta 12 asukaspaikalla. Kyseessä ei ole hoitolaitos, vaan asumispalveluyksikkö, jossa henkilökuntaa on paikalla päiväaikaan, ja öisin käyntejä on tarvittaessa. Mielenterveyskuntoutujat ovat kuntoutuksen piirissä ja ohjauksessa; palveluntuottajan näkemyksen mukaan muutokset voinnissa huomataan helposti, joten häiriökäyttäytymiseen ehditään ajoissa puuttua ja kuntoutuja ohjata tarvitsemaansa hoitoon. Sijainniltaan Hannuntie 6:n kiinteistöön suunniteltu asumispalveluyksikkö täyttää Espoon Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuonna 2008 hyväksymän tarjouskilpailuun liittyvän palvelukonseptin kuvauksen: Asuinympäristö on virikkeellinen ja asumisyksikkö liittyy saumattomasti muuhun asuinyhteisöön. Asukkaan sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat saavutettavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa (2007) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevassa kehittämissuosituksessa todetaan, että asumispalveluyksikön rakentaminen muun asutuksen keskelle palveluiden piiriin lisää kuntoutujan luonnollista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Myös kuntoutujien tarve olla yhteydessä luontoon ja tarve kokea olevansa hyväksytty osa naapurustoa ja asuinaluetta, tulee huomioida sekä välttää asumispalveluyksiköiden sijoittamista taajama-alueiden ulkopuolelle. Kaavaselostuksen täydentäminen Asemakaavan muutosehdotuksen kaavaselostusta on saadun palautteen johdosta täydennetty ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Kaavaselostukseen on lisätty asuntolan määritelmä kohtaan sekä täydennetty kohtaan 5 asemakaavan muutoksen vaikutusten arviointia. Asuntolan määrittelyssä noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 kohtaa rakennusten käyttötavoista. Majoitustilat ovat tiloja, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä; majoitustiloja ovat esimerkiksi hotellit, lomakodit ja asuntolat. Kaava ei salli kortteliin hoitolaitosta eikä siten myöskään hoidettavien potilaiden sijoittamista.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 47 Asemakaavaratkaisun vaikutuksiin on lisätty muun muassa vaikutusten arvioinnin tavasta. Kyseessä on vähäinen asemakaavan muutos, jonka vaikutuksia, muun muassa sosiaalisia ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, on arvioitu kaavaselostuksessa. Vähäisissä asemakaavan muutoksissa ei näiden vaikutusten arviointia tehdä erillisenä selvitystyönä. Myös vaikutuksia ihmisten elinoloihin on tarkennettu kaavaselostuksessa. Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on todettu hankkeen aiheuttaneen asuntolatoiminnan osalta pelkoja ja huolta Hannusjärven pientaloalueen nykyisille asukkaille. Asuntolatoiminnan sallimisen myötä alueella ollaan huolissaan muun muassa asuntola-asukkaiden, esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmaisten ihmisten aiheuttamista häiriöistä, toiminnan ja asukkaiden vaihtuvuudesta sekä asukkaiden epäsosiaalisuudesta. Kiinteistön sijainti lasten koulureitin varrella aiheuttaa huolta koululaisten vanhemmille. Samoin koetaan, että viereisen metsäalueen ulkoilureitit muuttuvat turvattomiksi. Asukkaat uskovat asuntolatoiminnan laskevan alueen kiinteistöjen arvoa. Lisäksi on täsmennetty, etteivät Espoossa vastaavanlaiset mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt ole aiheuttaneet häiriöitä alueillaan. Toiminta on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdekuntoutujien asuntoloissa valvottua ja ongelmiin pystytään puuttumaan nopeasti. Turvallisuuden kannalta yhteiskunnan avun ja hoidon ulkopuolelle jäävät ihmiset ovat arvaamattomampia kuin valvotusti asuvat. Arviolta enimmillään 28 asuntola-asukkaan lisäystä yli 200 asukkaan pientaloalueella ei voida pitää merkittävänä muutoksena pientaloalueella. Kaavaa laadittaessa on tutkittu alueen soveltuminen asuntolatoimintaan muun muassa palveluiden, harrastusmahdollisuuksien ja kulkuyhteyksien osalta. Asuntolaasumista tukevat luonnonläheisyys, hyvät virkistys- ja liikuntamahdollisuudet sekä sijainti muun asutuksen parissa. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutoksella ei ole tarvetta maankäyttösopimukselle. Perittävät maksut (MRL 59 ) Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 47 - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Meluselvitys, Ramboll Finland Oy, Ilmanlaatuselvitys, Enwin Oy, Kiinteistön soveltuminen asuinkäyttöön yhteenveto ilmanlaatuja meluselvityksistä, Enwin Oy, Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / / Westend,asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Westend III, alue Valmistelijat / lisätiedot: Rauhalammi Kaisa, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Westend III asemakaavamuutoksen pohjaksi: 1.1 Kaavanmuutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen sijoittuminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos tukee Westendin ja Tapiolan keskuksen kehittämistä. Alue tukeutuu Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen. 1.2 Korttelista suunnitellaan laadukas, tiivis ja omaleimainen asuntokortteli. 1.3 Pysäköinti järjestetään pihakansien ja rakennusten alaisina. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. 1.4 Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset monipuolisille ja uusiutuville energiaratkaisuille. 2 järjestää asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Makkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 47 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - ajantasakaava - viistoilmakuva Suunnittelualueena on Westendinaseman eteläpuolella oleva kortteli Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue korkeatasoiseksi ja tiiviiksi asuntokortteliksi. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 5430 kerrosneliömetristä kerrosneliömetriin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavoitushakemukset ovat saapuneet 15.3 ja Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi kaavoituskehotuksen : Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään asemakaavan laatimisen Westendinaseman eteläpuolisen korttelin osalta Westendissä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja EKE-Rakennus Oy:n esityksen pohjalta. Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualueen maanomistajat ovat Etera ja EKE- Rakennus OY.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 47 Kolmion muotoinen kortteli hahmottuu alueen ensimmäisenä rakennettuna korttelina Länsiväylältä saavuttaessa. Korttelialueella sijaitsee kolme toimistokäytössä olevaa rakennusta, joista vanhin on rakennettu asuinrakennukseksi 1960-luvun alussa ja muutettu toimistokäyttöön 1970-luvulla. Muut toimistorakennukset ovat valmistuneet vuosina 1985 ja Rakennukset reunustavat korttelin pohjois- ja itäsivuja. Keskellä aluetta on pysäköintiä ja kallioinen kumpare, jossa kasvaa mm mäntyjä. Korttelin eteläpuolella on Westendin asuntoalue, jonka rakennukset ovat enimmäkseen 2-kerroksia rivi- ja pientaloja. Pohjoispuolella on vilkas Westendinkatu, josta kulkee mm sisääntulo Westendiin, yhteys Tapiolasta Länsiväylälle Helsingin suuntaan sekä bussit läheiselle Westendinasemalle. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen pohjoispuolella on moottoriväylä (Länsiväylä). Alueen ulkopuolella Tapiola on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Rantaviivaa myötäilee viheryhteystarve. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on asuntoaluetta (A). Korttelialue rajautuu pohjoisessa uuteen ja olennaisesti muuttuvaan, keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeseen. Yleiskaavan merkintä mahdollistaa Länsiväylän osittaisen kattamisen. Kortteli sijaitsee osittain yleiskaavaan merkityn, kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen reunalla ja osittain sen ulkopuolella. Yleiskaavan kaupunkikuvallisesti arvokas alue on kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispirteisiin. Korttelin nykyiset rakennukset poikkeavat ominaisuuksiltaan; mittasuhteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan kaupunkikuvallisesti arvokkaan alueen muusta rakennuskannasta. Kaavamuutosalueen lähellä kulkee yleiskaavassa virkistysyhteys, rantaraitti. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Parhaillaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa on työn alla Espoon korkean rakentamisen selvitys. Kaupunkitasoisia linjauksia tullaan käsittelemään kevään aikana luottamusmieselimissä. Selvityksen aiheita ovat mm korkean rakentamisen sijoittuminen raideliikenteen asemiin nähden, korkean rakentamisen suhde väljään puutarhakaupunkiin ja sosiaalisesti kestävä kehitys korkean rakentamisen hankkeissa. Matka kaava-alueelta lähimmälle tulevalle metroasemalle on 800 metriä. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kaavanmuutoksen tavoitteena on osoittaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle asumista. Kerrosluku nousee kahdesta enimmillään

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 47 viiteentoista. Rakennusoikeus lisääntyy noin 3, 7 -kertaiseksi nykyisestä 5430 k-m2:stä, ollen k-m2. Kulku kortteliin tapahtuu Käärmesaarentien kautta. Autopaikat sijoitetaan pihakannen ja rakennusten alle. Asuntopihat suojataan Länsiväylän liikenteen haitoilta. Asemakaavan suunnittelussa korostetaan hyvien energiaratkaisujen merkitystä. Valmisteluaineiston suunnittelu Alustavat maankäytön suunnitelmat on tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. Liikenteen tarkasteluja on tehnyt Sito Oy. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Korttelin etelälaidan rakennukset ovat 5 ja 7-kerroksisia ja Westendinkadun varteen tulevat rakennukset 9 - ja 15 -kerroksisia. Kortteliin tulevan pihakannen reunoihin tehdään syviä istutusaltaita, joissa on puiden mahdollista kasvaa. Nykyinen runsas puusto Käärmesaarentien varrella pyritään säästämään. Se toimii näköesteenä kadun yli uusien ja vanhojen asuntojen välissä. Kortteli sijoittuu Westendin asutuksen pohjoispuolelle. Tornien varjot laskeutuvat vain korttelin itäpuolella olevan rivitalon kortteliin eniten auringon laskiessa lännestä. Alue nojaa Tapiolan keskuksen palveluihin ja joukkoliikenteeseen ja sen tehokas rakentaminen tukee Westendin ja Tapiolan kehittämistä. Tavoitteena on korttelin yhdistäminen maisemallisesti ja toiminnallisesti Etelä-Tapiolaan, johon on tulossa paljon uutta asumista. Voimassa oleva kaava mahdollistaa Länsiväylän eteläpuolella 18-kerroksisen hotellin noin 100 metrin päähän itään ja enimmillään 5 -kerroksisen terassikerrostalon noin 200 metrin päähän länteen muutosalueesta. Aluetta lähimmät korkeat asuinrakennukset ovat parhaillaan rakenteilla olevat 13-kerroksiset pistetalot Länsiväylän pohjoispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Korttelin paikallinen luonnonmaisema muuttuu kun nykyinen puusto ja luonnon kalliopinta hävitetään. Piha ja uusi kasvillisuus rakennetaan pysäköintilaitoksen kannen päälle. Käärmesaarenpolun katualueella oleva puusto säilyy. Liikenne ja melusuojaus Paikoitusnormina on asuinkortteleissa käytetty 1 ap / 90 k-m2, vähintään 1 ap /asunto sekä 1 ap liikekerrosalan 50 k-m2 kohti. Edellä lueteltujen paikkojen lisäksi on toteutettava vieraspaikkoja 10% asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Kaava varten teetetään liikenteelliset tarkastelut, liikenteen meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Mitoitus Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 8130 m2. Suunnitelman asuinrakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on Tehokkuusluku, rakennusoikeuden suhde korttelin pinta-alaan on noin e= 2,55.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 47 Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa yhteensä 5430 k- m2 ja tehokkuusluku noin e=0,67. Kaavamuutos mahdollistaa yhteensä noin 400 uuden asukkaan (1 as/ 50 k-m2) muuttamisen alueelle. Selvitykset Liikenteen selvitysten lisäksi kaavaa varten tehdään hulevesiselvitys, tuulisuus- ja varjostusselvitykset, maisemallinen selvitys ja energiatarkastelu. Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö. Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kuin asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaan euroa ja kuulutuskuluja III kuulutusluokan mukaan euroa. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Ajantasa-asemakaava - Maankäytön suunnitelma, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Turuntien (mt 110) asemakaavaa ja siihen liittyvien asemakaavojen muutoksien hyväksymispäätöstä Valmistelijat / lisätiedot: Hämäläinen Mauri, puh. (09) Kallio Matias, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 11 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto Turuntien valituksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan päivätyn ja muutetun Turuntie Åbovägen asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6722, joka käsittää katu- ja liikennealueet kaupunginosissa 51. (Leppävaara), 54. (Kilo), 61. (Viherlaakso), 62. (Lippajärvi), 64. (Karvasmäki) ja 72. (Karhusuo), alue Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Valituksessa 1. vaaditaan päätöksen kumoamista, virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä ainakin valittajan tontin osalta ja suunnitelmaa maankäyttötarpeesta.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 47 Valittaja esittää vaatimuksen perusteina/taustana muun muassa seuraavaa: Alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut. Kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2. Valittajan mukaan kaavamuistutuksissa esitetyt asiat ratkaistaan suurelta osin vasta myöhemmin, eikä tarvetta asemakaavan muutokselle ole olemassa. Valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä on loukattu perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti. Lisäksi asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä ja tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Valituksessa 2. vaaditaan virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeuden edellyttävän Espoon kaupunkia muuttamaan asemakaavaa siten, että koko valittajan omistama tontti voidaan katsoa yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valittaja esittää perusteinaan, että valittajan omistamasta tontista on noin viiden metrin levyinen kaistale aikoinaan varattu Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on jo rauennut. Asemakaavan kuvaus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esitti Espoon kaupungille mt 110:n muuttamista välillä Kehä I Metsälammentie maantiealueesta katualueeksi. Suunnittelualue on pituudeltaan yhteensä noin 10 km ja kokonaispinta-alaltaan noin 55 ha. Mt 110:n tienpitäjä on valtio / Liikennevirasto. Tien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan mt 110:n Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I - Metsälammentie. Kehä I:n, II:n ja III:n liikennealueet säilyvät kaavassa maantien alueina (LT). Asemakaava ja asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy nykyisen liikennealueen hallintaan ja omistukseen. Kaavamuutoksen jälkeen kaupunki tekee maankäyttö- ja rakennuslain 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen tarpeellisin osin kerrallaan, jonka yhteydessä Turuntie lakkaa olemasta maantie. Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Turuntien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I Metsälammentie ja mahdollistetaan katualueen siirtyminen valtiolta Espoon kaupungin omistukseen.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 47 Suunnittelualueella välillä Kehä I Jorvi on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja välillä Jorvi Metsälammentie Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavojen mukainen. Suunnittelualueella on voimassa 15 asemakaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa Turuntien alue on kaavoitettu maantien alueeksi tai vastaavaksi tiealueeksi LT. Suunnittelualue on pääosin Liikenneviraston ja Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityinen maanomistus on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 2. Valitukset Espoon kaupunki lausuu valituksista seuraavaa. Valitus 1. Valittaja vaatii kaavan mitätöimistä ainakin tonttinsa osalta. Valittajan mukaan - päätöksenteko kaupungin oikeusasemaan vaikuttavassa kaavamuutosasiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle eikä lautakunnalle - alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut - kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2 - kaavamuutos on kaavoittajan perustelema hallinnollinen muutos, eikä Espoo ole aikeissa tehdä tielle mitään 8-10 vuoteen - päätös vaikuttaa muun muassa Viherlaakson keskustan kehitykseen - päätös loukkaa valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti - valtion tiehankkeen tievaraus on rauennut eikä ilmene kiinteistörekisterissä. Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ään, joka säätää katualueeksi luovutetun alueen liittämisestä takaisin tonttiin. - asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä - tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Espoon kaupunki toteaa valituksen alaisessa asiassa, että tiealue muutetaan katualueeksi voimassa olevien kaavojen LT -alueella (maantien alue tai vastaava alue) ja vastaavasti asemakaavoittamattomilla alueilla sijaitsevalla valtion tiealueella. Turuntien asemakaava ja asemakaavan muutos ei kohdistu maankäytön tai liikenneratkaisuiden kehittämiseen. Tarkoituksena on tien hallintaoikeuden siirto kaupungille. Turuntien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tarkistettu Turuntien tilatarpeita. Turuntien asemakaavan tultua lainvoimaiseksi Espoon kaupungin tekninen keskus tekee kadunpitopäätöksen. Tämän jälkeen Espoon kaupunki voi ryhtyä Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnitteluun.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 47 Katusuunnittelussa tarkistetaan Turuntien tilatarpeet ja voidaan mahdollisesti kehittää Turuntiehen rajoittuvien kiinteistöjen maankäyttöä. Maankäytön ja Turuntien liikenneratkaisujen kehittäminen edellyttää jatkossa erillisen asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan valituksen alaisen asian päätöksenteko kuuluu valtuustolle. Espoon kaupunki toteaa, että kyseessä oleva muutos on hallinnollinen ja vaikutuksiltaan vähäinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan tiealuevaraus on rauennut ja tontti pienenee. Espoon kaupunki toteaa, että valittajan kiinteistö on sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa Viherlaakso, muutos osittain LT -aluetta kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie, tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Tämän voimassa olevan asemakaavan LT -alueen tilatarpeet perustuvat Turuntien aikaisempiin suunnitelmiin ja myöhempään Kehä II:n yleissuunnitelmaan (Kehä II välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä, 2008). Kehä II:n yleissuunnitelmassa Turuntie on suunniteltu valituksenalaisen kiinteistön kohdalla kaksiajorataiseksi. Lisäksi ajoradan ja LT -alueen reunan väliin on suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja linja-autopysäkki. Mainittu Kehä II yleissuunnitelma välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä on maantielain mukaisesti käsiteltävä suunnitelma. Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Maantielain 31 :n mukaan tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Voimassa olevan asemakaavan LT -alue muutetaan valituksen alaisessa kaavamuutoksessa katualueeksi, joten valituksen alainen Turuntien kaavamuutos ei vaikuta valittajan kiinteistöön eikä rakennusoikeuden määrään. Turuntien asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu asemakaavan selostuksen kohdassa 7.2. Valmisteluaineisto on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n, ja asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista kaavasta mielipiteensä. Espoon kaupunki toteaa, että tiealueen omistussuhteet, kaavamuutoksen merkitys, tiealueen hallinnollinen muutos, ja LT tiealuevaraus, joihin valittaja viittaa, on asianmukaisesti käsitelty kaavavalmistelun yhteydessä. Lisäksi valittaja esittää kaavan loukkaavan omistamansa liikekiinteistötontin käyttömahdollisuuksia, ja olevan vastoin perustuslain 15 ja 20 pykäliä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 47 Perustuslain 15 :ssä säädetään, että jokaisen omaisuus on turvattu. Lain 20 :ssä säädetään, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Espoon kaupunki toteaa, että Turuntien liikennealueet ja Turuntien asemakaavattomat alueet muutetaan katualueiksi. Siten Turuntien kaava ei vaikuta valittajan kiinteistön omistukseen tai käyttöön. Valitus 2. Valittaja vaatii koko tonttinsa katsomista yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valituksen mukaan valittajan omistamasta tontista on aikoinaan varattu noin viiden metrin levyinen kaistale Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on rauennut. Espoon kaupunki toteaa, että pelkästään voimassa olevien kaavojen LTalue (maantien alue tai vastaava alue) ja asemakaavoittamattomien alueiden valtion omistama tiealue muutetaan katualueeksi, jolloin Turuntien hallintaoikeus siirtyy Espoon kaupungille. Turuntien kaava-alue rajautuu valittajan kiinteistöön Valittajan kiinteistö on sisäasiainministeriön vahvistamassa Haukkakallio - Leppäsilta asemakaavassa pääosin erillisten enintään kaksiasuntoisten asuintalojen korttelialuetta (AO), jonka tehokkuusluku on e=0.20. Kaavan mukaisen tontin ja Turuntien kaava-alueen väliin jäävä osa kiinteistöstä (noin 250 m2) on asemakaavoittamaton. Valituksenalainen Turuntien asemakaava ei vaikuta kiinteistön rakennusoikeuteen. Turuntien ja tontin väliin jäävän alueen kaavoittaminen tonttimaaksi tai kaduksi ei tässä vaiheessa ole perusteltua, koska Turuntien tilatarpeet tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Espoon kaupunki voi aloittaa Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelun sen jälkeen kun Turuntie muuttuu maantiestä kaduksi. Espoon kaupungin teknisen keskuksen kadunpitopäätös muuttaa Turuntien kaduksi sen jälkeen kun Turuntien asemakaava on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen myös katuun rajoittuvien alueiden maankäyttöä voidaan suunnitella. Lopuksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää molemmat valitukset kokonaisuudessaan.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 47 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 11 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto Turuntien valituksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan päivätyn ja muutetun Turuntie Åbovägen asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6722, joka käsittää katu- ja liikennealueet kaupunginosissa 51. (Leppävaara), 54. (Kilo), 61. (Viherlaakso), 62. (Lippajärvi), 64. (Karvasmäki) ja 72. (Karhusuo), alue Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Valituksessa 1. vaaditaan päätöksen kumoamista, virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä ainakin valittajan tontin osalta ja suunnitelmaa maankäyttötarpeesta. Valittaja esittää vaatimuksen perusteina/taustana muun muassa seuraavaa: Alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut. Kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2. Valittajan mukaan kaavamuistutuksissa esitetyt asiat ratkaistaan suurelta osin vasta myöhemmin, eikä tarvetta asemakaavan muutokselle ole olemassa. Valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä on loukattu perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti. Lisäksi asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä ja tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Valituksessa 2. vaaditaan virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeuden edellyttävän Espoon kaupunkia muuttamaan asemakaavaa siten, että koko valittajan omistama tontti voidaan katsoa yhtenäiseksi maa-alueeksi.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 47 Valittaja esittää perusteinaan, että valittajan omistamasta tontista on noin viiden metrin levyinen kaistale aikoinaan varattu Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on jo rauennut. Asemakaavan kuvaus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esitti Espoon kaupungille mt 110:n muuttamista välillä Kehä I Metsälammentie maantiealueesta katualueeksi. Suunnittelualue on pituudeltaan yhteensä noin 10 km ja kokonaispinta-alaltaan noin 55 ha. Mt 110:n tienpitäjä on valtio / Liikennevirasto. Tien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan mt 110 Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I - Metsälammentie. Kehä I:n, II:n ja III:n liikennealueet säilyvät kaavassa maantien alueina (LT). Asemakaava ja asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy nykyisen liikennealueen hallintaan ja omistukseen. Kaavamuutoksen jälkeen kaupunki tekee maankäyttö- ja rakennuslain 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen tarpeellisin osin kerrallaan, jonka yhteydessä Turuntie lakkaa olemasta maantie. Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Turuntien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I Metsälammentie ja mahdollistetaan katualueen siirtyminen valtiolta Espoon kaupungin omistukseen. Suunnittelualueella välillä Kehä I Jorvi on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja välillä Jorvi Metsälammentie Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavojen mukainen. Suunnittelualueella on voimassa 15 asemakaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa Turuntien alue on kaavoitettu maantien alueeksi tai vastaavaksi tiealueeksi LT. Suunnittelualue on pääosin Liikenneviraston ja Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityinen maanomistus on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 2. Valitukset Espoon kaupunki lausuu valituksista seuraavaa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 47 Valitus 1. Valittaja vaatii kaavan mitätöimistä ainakin tonttinsa osalta. Valittajan mukaan - päätöksenteko kaupungin oikeusasemaan vaikuttavassa kaavamuutosasiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle eikä lautakunnalle - alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut - kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2 - kaavamuutos on kaavoittajan perustelema hallinnollinen muutos, eikä Espoo ole aikeissa tehdä tielle mitään 8-10 vuoteen - päätös vaikuttaa muun muassa Viherlaakson keskustan kehitykseen - päätös loukkaa valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti - valtion tiehankkeen tievaraus on rauennut eikä ilmene kiinteistörekisterissä. Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ään, joka säätää katualueeksi luovutetun alueen liittämisestä takaisin tonttiin. - asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä - tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Espoon kaupunki toteaa valituksen alaisessa asiassa, että tiealue muutetaan katualueeksi voimassa olevien kaavojen LT -alueella (maantien alue tai vastaava alue) ja vastaavasti asemakaavoittamattomilla alueilla sijaitsevalla valtion tiealueella. Turuntien asemakaava ja asemakaavan muutos ei kohdistu maankäytön tai liikenneratkaisuiden kehittämiseen. Tarkoituksena on tien hallintaoikeuden siirto kaupungille. Turuntien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tarkistettu Turuntien tilatarpeita. Turuntien asemakaavan tultua lainvoimaiseksi Espoon kaupungin tekninen keskus tekee kadunpitopäätöksen. Tämän jälkeen Espoon kaupunki voi ryhtyä Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Katusuunnittelussa tarkistetaan Turuntien tilatarpeet ja voidaan mahdollisesti kehittää Turuntiehen rajoittuvien kiinteistöjen maankäyttöä. Maankäytön ja Turuntien liikenneratkaisujen kehittäminen edellyttää jatkossa erillisen asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan valituksen alaisen asian päätöksenteko kuuluu valtuustolle. Espoon kaupunki toteaa, että kyseessä oleva muutos on hallinnollinen ja vaikutuksiltaan vähäinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan tiealuevaraus on rauennut ja tontti pienenee. Espoon kaupunki toteaa, että valittajan kiinteistö on