1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4"

Transkriptio

1 1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4 LÄHTÖKOHDAT... 4 MAAKUNTASUUNNITELMA, MAAKUNTAOHJELMA JA MAAKUNTAKAAVA 4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 7 VALTIONEUVOSTON PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA 8 HUOLTOVARMUUS 8 BIOENERGIASTA ELINVOIMAA -KLUSTERI 8 KANSALLINEN SUO- JA TURVEMAASTRATEGIA 9 NAAPURIMAAKUNTIEN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE 11 TIETOPOHJA 11 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE 11 ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ TURVETUOTANNOSTA 13 KESKEISET SELVITYKSET SOIDEN MONIKÄYTTÖ 16 ZONATION -PAIKKATIETOTYÖKALUN HYÖDYNTÄMINEN 29 YHTEENSOVITUS 31 TURVETUOTANNON JA ENERGIAKÄYTÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 31 TUULIVOIMA 32 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS KOKO MAAKUNTAA KOSKEVAT YLEISET SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET 34 VOIMALINJA, YHTEYSTARVE (Z) 38 TUULIVOIMAPUISTON ALUE (TV) 38 TURVETUOTANTOON SOVELTUVA ALUE (TU, TU1) 41 POISTUVA MERKINTÄ (EO/TU, EO/TU) 47 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ SUOALUE (LUO) 47 LUONNONSUOJELUALUE (SL) 50 OIKEUSVAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KUVAUS 55 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVASSA 55 VAIKUTUKSET NAAPURIMAAKUNTIIN 56 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA LIIKENTEESEEN 56 VAIKUTUKSET MAAKUNNAN ENERGIAHUOLTOON 57 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 57 NATURAN TARVEHARKINTA 67 TALOUDELLISET JA YRITTÄJYYSVAIKUTUKSET 69

2 2 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima SOSIAALISET VAIKUTUKSET 69 KESKEISET KOKONAISVAIKUTUKSET 72 TOTEUTUS JA SEURANTA LIITE 1. TIETOPOHJA LIITE 2. KAAVAPROSESSIN KUVAUS LIITE VAIHEMAAKUNTAKAAVA, VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MUINAISJÄÄNNÖKSET LIITE 4. YHTEENSOVITUSTAULUKKO... 87

3 3 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 3. vaihemaakuntakaava (Turva) täydentää merkittävältä osalta kokonaismaakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava sai lainvoiman vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös saatiin ja lainvoiman se sai Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Kaavan keskeiset taustaselvitykset liittyvät soiden ja peltojen turvevaroihin, kasvillisuus- ja linnustotutkimuksiin, soiden ojitustilanteeseen sekä mahdollisen turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Tuulivoiman osalta keskeiset selvitykset koskevat tuulivoimapuistojen teknistaloudellisia edellytyksiä ja visualisointeja. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista poiketen soihin liittyvät luontotutkimukset tehtiin sillä tarkkuudella, että ne olisivat riittävät mahdollista turvetuotannon ympäristölupaa varten. Ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Siten aluevarauksia osoitettaessa on syytä muistaa kaavatason yleispiirteisyys. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton alueidenkäytön yksikkö. Vastuullisena johtaja on toiminut kehittämisjohtaja Martti Ahokas saakka ja siitä lähtien suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Maakuntakaavakartan valmistamisesta ovat vastanneet ATK-piirtäjä Tuula Niemistö ja ATK-valmistelija Juuso Huhtala. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen Maakuntajohtaja Olli Ristaniemi Suunnittelujohtaja

4 4 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE 3.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Niin kauan kun Keski-Suomessa tuotetaan ympäristö- ja energianturvetta, tuotanto tulee suunnata alueille, missä siitä aiheutuu vähiten haittaa. Kaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa tällaisia alueita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Maakunnallisen tuulivoimapuiston kokona pidetään noin 10 voimalaa tai enemmän. LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Suunnitelmassa esitetyn vision mukaan Keski-Suomi on yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakunnan suunnittelujärjestelmä

5 5 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Keski-Suomen maakuntasuunnitelman strategisten kehittämistavoitteiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan huomioon energiantuotannossa ja kulutuksessa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotanto, eheytyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne sekä junaliikenteen osuuden ja sujuvuuden lisääminen ovat keskeisimmät tavoitteet. Tavoitteena on, että energiantuotanto on ilmastonmuutosta hillitsevä. Maakunnan energiantuotantoa kehitetään ilmastovastuulliseksi ja kestäväksi. Tämä tulee korostamaan uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä. Uusiutuviksi (mm. puu) ja uusiutumattomiksi (turve) luokitelluilla kotimaisilla bioenergiamuodoilla on paikallisesti suuri merkitys, mutta myös valtakunnan huoltovarmuudelle ne ovat elintärkeitä. Metsien puuaines on tulevaisuudessa maakunnan tärkein monipuolisen jalostuksen kohde ja bioenergian lähde. Bioenergiantuotannossa suuryksiköiden rinnalle halutaan myös pienlaitoksia. Aurinko- ja tuulienergian tuotannon aloittamiselle antaa hyvät mahdollisuudet paikallinen osaamis- ja yrityspohja. Turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden ja ilmastokysymysten lisäksi vesistöjen ja suoluonnon tila. Vuoteen 2015 mennessä maakunnassa on tavoitteena lisätä vuotuista tuotantoa paikallisista (mm. puu, turve, peltobiomassa, jätteet) energialähteistä 4 TWh vuoteen 2002 verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena, että maakunnassa ei käytetä ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita lukuun ottamatta osaa liikenteen käyttämästä energiasta. Tavoitteena on energian säästö, haitallisten päästöjen minimointi ja rationaalinen käyttö sekä panostaminen uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttöön, joita edellä mainittujen lisäksi ovat tuuli sekä suora ja epäsuora aurinkolämpö. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaa toteuttavan ilmastostrategian tavoite on, että maakunnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoteen 2020 mennessä 23,5 % vuosien 2004 ja 2006 tasosta. Strategiassa painotetaan hajautettua sähköntuotantoa mm. tuulivoiman avulla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 tuulivoimapuistojen ja pienemmän mittakaavan tuulivoimarakentaminen tuottaa 2 % maakunnan sähköenergiasta. Turpeen osalta todetaan, että sen osuutta vähennetään suhteessa puuhun suurissa lämpövoimaloissa. Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan entistä omaehtoisemmalle kehittämiselle. Luovat alat ja innovaatiotoiminta ulottuvat kaikille kehittämistyön alueille. Vetovoimaisen toimintaympäristön yhtenä strategisena tavoitteena vuodelle 2014 on sitoutua puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta. Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) on turvetuotannon aluevarauksia 106 kpl pintaalaltaan noin ha. Aluevarauksina esitetään tuotannossa jo olevat alueet, luvitetut alueet sekä sellaiset maakunnan liiton tietoon saatetut turvetuotantoon soveltuvat potentiaaliset tuotantokohteet (ei vielä tuotannossa) eli yksittäiset luvittamattomat suot, jotka jo ovat turveteollisuuden toimijoiden hallussa (omistettuna tai vuokrattuna). Näistä alueista on jo tehty riittävät selvitykset osoittamaan kyseisten kohteiden soveltuvuus turvetuotantoon. Alueilla ei ole suojeltavia luontoarvoja tms. tuotantoa estäviä tekijöitä. Maakuntakaavassa on soidensuojeluvarauksia noin ha. Tämä pitää sisällään kansallispuistojen, valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman ja Natura 2000-verkoston alueisiin sisältyvät suot sekä kaavassa suojelumerkinnällä (s) olevat suot. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole tuulivoimapuistojen alueita.

6 6 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

7 7 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Niillä linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3. vaihemaakuntakaavaa koskevien yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä mainittua erityistavoitetta on täsmennetty kansallisessa suo- ja turvestrategiassa. Tuulivoimasta yleistavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

8 8 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi maallemme uuden, kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua. Turpeen tuotanto- ja käyttöketjua on kehitetty valtiovallan toimenpitein määrätietoisesti useiden vuosikymmenten ajan. Turpeen käytöllä on huomattavaa työllisyys- ja aluepoliittista merkitystä Keski-Suomen lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tavoitteeksi asetetaan, että turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat voitaisiin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Edelleen strategiassa todetaan, että tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lisääntyvän metsäenergian käytöstä sekä vesivoiman ja turpeen käytön lisäämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat, voidaan arvioida ja rajoittaa vähäisiksi. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta (Kohti vähäpäästöistä Suomea, ) todetaan, että tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Soiden hiilitasetta tulee parantaa kohdentamalla turpeenotto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille soille, joissa kuivunut pintaturve on alkanut hajota. Tuulivoiman osalta todetaan, että tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tämä tavoite on 2 % valtakunnan energiakulutuksesta. Tavoite tarkoittaa noin 650 uutta tuulivoimalaa. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin. Tuuliatlaksen uudistaminen loi osaltaan edellytyksiä tuulivoiman merkittävälle lisärakentamiselle ja tehokkaalle sijoittamiselle. Huoltovarmuus Valtioneuvosto on asettanut maamme huoltovarmuudelle tavoitteet, jossa määritellään väestön toimeentulon, välttämättömän talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön huoltovarmuus (Vnp 350/2002). Tavoitteen mukaisesti edistetään energian saannin varmistamiseksi useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Kotimaisilla polttoaineilla on huomattava huoltovarmuudellinen merkitys. Polttoturpeen merkitystä korostaa se, että turve on erityisesti yhdyskuntien energianlähde. Yhdistetty kaukolämmön ja sähkön tuotanto on energiahuollon kriittisin kohta. Se vaikuttaa välittömästi yhdyskuntiin ja asumiseen. Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maakunnan yhteistyöryhmä uudisti Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategian vuonna 2007, jolloin erillisten toimialojen kehittämisestä siirryttiin klustereiden kehittämiseen. Yksi klustereista keskittyy bioenergiaan. Klusteriin luetaan mukaan turve. Toiminta-ajatuksen mukaan Keski-Suomessa kehitetään maakunnan omaa energiahuoltoa paikallisiin bioenergialähteisiin perustuvaksi. Klusterin visioksi on asetettu kehittää Keski-Suomeen eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotannon lisäämistavoitteeksi on asetettu 4 terawattituntia ja sen tavoiteosuudeksi 65 % energiankulutuksesta vuoteen 2015 mennessä. Turpeen lisätavoite on 1,2 TWh.

9 9 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Maakunnassa käytettiin energiaa vuonna ,8 TWh. tästä turpeen osuus oli 1,8 TWh. Laajamittakaavaista tuulivoimatuotantoa ei maakunnassa ole. Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukainen 2 %:n tuulivoimatuotantotavoite merkitsisi Keski-Suomen osalta noin 0,35 TWh. Keski-Suomen energiatase 2008 (Eija Alakangas, Vtt. lähde: Keski-Suomen energiatase 2008 ja maakuntaohjelma) Kansallinen suo- ja turvemaastrategia Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän valmistelemaan soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Aloite strategian laadinnasta tuli Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Strategian tavoitteeksi asetettiin yhteisen, ajantasaisen näkemyksen aikaansaaminen soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Ehdotus soiden ja turvemaiden kansalliseksi strategiaksi määrittelevät tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden kestävälle ja vastuulliselle käytölle. Sillä sovitetaan yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja ja ympäristön suojelua siten, että niistä saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja

10 10 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima ekologinen hyöty. Ehdotuksen tavoitteena on turvata maa- ja metsätalouden hyödyt ja energiahuolto, vähentää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia, saavuttaa suoluonnon suotuisa suojelutaso sekä turvata monikäyttö- ja kulttuuripalvelut. Ehdotuksen mukaan kestävää ja vastuullista käyttöä sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja turv le sekä toteuttamalla toimialakohtaisia kestävän ja vastuullisen käytön linjauksia ja toimenpiteitä. Lisäksi strategiassa esitetään soiden ja turvemaiden kestävän käytön edistämiseksi keskeisiä tutkimustarpeita. Strategiassa tarkastellaan yleisellä tasolla myös strategian vaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä strategian toimeenpanoon vaikuttavia seikkoja. 3. vaihemaakuntakaavan kannalta oleellista on strategian luonnontilaisuusasteikko ja sen soveltaminen. Tämä asteikko vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sanamuotoon turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Suoyhdistymien ja suokokonaisuuksien luonnontilaisuusasteikko

11 11 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Strategian mukainen yleissuositus eri luokille on seuraava: 5) ja 4) Luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei kohdisteta luonnontilaisille soille. Yhteiskunnallisesti erityisen tärkeät hankkeet, joiden kohdentamiseksi muille alueille ei käytännössä ole vaihtoehtoja, ovat mahdollisia. 3) ja 2) Luonnontilaa muuttava käyttö ei ole suositeltavaa luokan 3 soilla, mutta on poikkeustapauksissa (kuten alueellisesti merkittävissä hankkeissa) mahdollista, mikäli suon yleinen luontoarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella alhainen (ojitusaste < 60 %), erityiset luontoarvot eivät ole mainittavia ja seutukunnan suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suon yleinen luontoarvo on seudun ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi (ojitusaste < 75 %) eivätkä erityiset luontoarvot ole merkittäviä. 1) ja 0) Luonnontilaa muuttava käyttö suositellaan kohdistettavaksi luonnontilansa menettäneille soille. Tähän luokkaan kuuluvat suot ovat pinta-alallisesti hallitsevia pääosassa maata. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski-Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan 2. ja 4. vaihemaakuntakaavoissa, Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ja Pohjois-Savon kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Korkein hallinto-oikeus hylkäsi turvetuotannon aluevaraukset riittämättömien luontoselvitysten vuoksi. Pirkanmaalla on turvetuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa ovat valmisteilla tuulivoimaa koskeva maakuntakaavat. Tietopohja Turvetuotannon ja suoluonnon osalta laadittiin Keski-Suomen Turva-projektissa useita selvityksiä ja tutkimuksia. Selvitykset ja tutkimukset vaiheistettiin ja jaettiin rahoitusteknisistä syistä työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön osahankkeiksi. Tuulivoiman osalta tehtiin yhteinen projekti Sisä-Suomen liittojen kanssa: Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet Maakuntakaavoitusta palveleva selvitys tuulivoimatuotannon maakuntakaavallisista edellytyksistä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Selvitystä täydennettiin uusilla alueilla. Kaavan tietopohja on liitteessä 1. Kaava-alue ja vaikutusalue Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan suunnittelun kohdealue käsittää koko maakunnan. Kaavan välitön vaikutusalue on jonkin verran maakuntaa suurempi, koska turvetuotannon työllisyysvaikutukset ja välilliset vaikutukset sekä vesistövaikutukset ulottuvat maakunnan rajojen ulkopuolelle. Välittömät vaikutukset kohdistuvat ennen muuta energiahuoltoon. Turvetta tullaan tuottamaan Keski-Suomessa oleviin kulutuskohteisiin sekä Jämsänjokilaakson ja Äänekosken teollisuuslaitoksille. Keski-Suomesta on jonkin verran turpeen

12 12 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima vientiä mutta myös maakuntaan tuontia lähinnä Etelä-Pohjanmaan suunnalta. Tuulivoimapuistojen rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset ulottuvat oman maakunnan lisäksi naapurimaakuntiin ja osaksi koko valtakuntaan. Kaava-alue

13 13 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Erilaisia näkemyksiä turvetuotannosta Energiateollisuuden käsityksen mukaan vuoteen 2050 mennessä turpeen käyttö lisääntyy jonkin verran kivihiilen menettäessä kilpailukykyään ja hiilidioksidin talteenoton kehittyessä. Turpeen käyttö voi nousta noin 20 prosenttia nykytasosta. Turpeen kilpailukyky paranee suhteessa tuontipolttoaineisiin, vaikka turpeen päästökertoimena käytettäisiinkin nykyistä, yksinomaan polttoon perustuvaa päästökerrointa. Metsäenergian ja turpeen rinnakkainen hyödyntäminen on edelleen kilpailukykyinen ratkaisu Suomessa. Energiateollisuuden käsitys on, että bio- ja monipolttoainelaitoksissa puu syrjäyttää turpeen pääpolttoaineena. Biopolttoainelaitosten yleistyessä fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus poltosta vähenee ja puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa kasvaa voimakkaasti. Turpeen merkitys säilyy suurena sekä polttoteknisistä syistä että kotimaisuutensa ja toimitusvarmuutensa ansiosta. Energiateollisuuden mukaan turvetta käytettiin vuonna 2007 sähkön ja lämmön tuotannossa 27 TWh, mikä on 15 prosenttia energiantuotannon polttoainekäytöstä. Määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan tai kasvavan noin 35 TWh:iin vuoteen 2050 mennessä, jolloin turpeen osuus energiantuotannon polttoaineista olisi noin 20 prosenttia. Tuulivoiman kilpailukyky fossiilipolttoaineisiin perustuvaan tuotantoon nähden tulee paranemaan. Tuulivoima voi energiateollisuuden arvion mukaan muodostaa % Suomen sähkön tuotannosta. Suomalaisen tiedeakatemian kannanoton mukaan turpeen energiakäyttö on tällä hetkellä vakiintunut niin merkittäväksi osaksi maamme energiapolitiikkaa, ettei suuria muutoksia ole mahdollista toteuttaa nopeasti. Turpeen polton haitallisten ilmastovaikutusten vuoksi sen energiakäyttöä tulisi vähentää, kun taas turpeen kotimaisuus sekä alue- ja paikallistaloudellinen merkitys puoltavat sen käyttöä. Toisaalta turpeen nosto aiheuttaa vesistövaurioita, ja erityisesti kirkasvetisten järvien humuspitoisuus on kasvanut. Tiedeakatemia toteaa edelleen, että turpeen käytöstä tulisi luopua vähin erin kuitenkin niin, että turpeen hajautettu ja työllistävä nosto ja alkukäsittely tulisi säilyttää siirtymäkauden aikana. Keskeisinä johtopäätöksinä tiedeakatemia toteaa, että ilmastopolitiikan aikajänteen perusteella turvetta ei voi pitää uusiutuvana luonnonvarana, vaan se on rinnastettavissa fossiilisiin polttoaineisiin. Turpeen energiakäyttöä ei ole mielekästä eikä mahdollistakaan muuttaa pikaisesti, koska nopeasti toteutettavia vaihtoehtoja ei ole. Elinkaaritarkastelujen perusteella onkin olennaista suunnata energiaturpeen tuotanto lähtökohtaisesti suopelloille ja runsaspäästöisimmille metsäojitusalueille. Turpeennostoalueen jälkikäyttö on järjestettävä siten, että hiilensidonta/bioenergian tuotanto maksimoidaan. Näillä keinoin turpeen elinkaaressa voidaan päästä kivihiiltä hieman pienempään ilmastovaikutukseen. Turpeen käyttö erityisesti hakkuutähteen ja orgaanisen kierrätyspolttoaineen seassa on perusteltua. Seospoltto muun muassa vähentää pienhiukkaspäästöjä: hiukkaspäästöt vähenevät kolmannekseen, kun biomassapohjaisesta polttoaineesta noin 30 % korvataan turpeella. Luontoarvoja sisältävät suot, jopa ojitetut, tulisi jättää koskemattomiksi. Energiaturpeen tuottaminen tällaisista soista vaarantaa monien kasvi- ja eläinlajien sekä suoluontotyyppien säilymistä ja heikentää soiden ekosysteemi- ja virkistyspalveluja. Myös luonnontilaisten soiden kasvavat hiilivarastot ovat ilmastonsuojelun kannalta arvokkaita. Energiaturpeen tuotanto tulisikin suunnata sellaisille ojitetuille soille, joilla riskit luontoarvojen menetyksiin ovat pienet, sillä tällaiset ojitetut suot soveltuvat turpeennostoon aivan yhtä hyvin kuin luonnontilaiset. Turvetuottajien hallussa olevasta suoalasta noin puolet on ojittamatonta. Mikäli näille soille myönnetään turpeennostolupa, se vaikuttaa heikentävästi muun muassa keskiboreaalisiin aapasuoyhdistymiin Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nykyinen ympäristölupamenettely ei riitä turvaamaan luonnontilaisten soiden säilymistä.

14 14 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Hajautetun ja paikallisesti painottuvan turpeen käytön työllisyysvaikutukset tukevat pääosin ainakin kaivuun ja alkukäsittelyn osalta syrjäseutujen paikallista työllisyyttä ja taloutta, mikä puoltaa turpeen käyttöä myös energiantuotantoon. Turveteollisuusliitto toteaa, että Suomen energialähteet ovat puupolttoaineet, turve, vesi- sekä tuulivoima. Suomi on hyvin riippuvainen ulkomaisista energiavaroista. Tuontienergia kattaa noin 70 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta. Vuosittain Suomi ostaa tuontienergiaa yli neljän miljardin euron edestä. Miljoonan suomalaisen kodin kaukolämmitykseen lähes kaikkialla Suomessa käytetään turvetta yhdessä puupolttoaineiden kanssa. Tutkimusten mukana lähes kaikki suomalaiset suhtautuvat suohon kansallisomaisuutena, jota pitää sekä suojella että hyödyntää. Tutkitusti kolme neljäsosaa on myös sitä mieltä, että nykyinen riippuvuus tuontipolttoaineista on riski Suomelle. Turve ja puu täydentävät polttoaineina toisiaan. Lähes poikkeuksetta turpeen rinnalla käytetään aina myös puuta. Turve takaa häiriöttömän polttoaineen saannin kaikissa olosuhteissa ja myös polttotapahtuma on puhtaampi yhteiskäytössä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite lähes kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoteen 2020 mennessä. VTT:n selvityksen mukaan puun rinnalla tarvitaan turvetta nykymäärät, sillä kotimaisen polttoaineen käyttökohteita tulee jatkuvasti lisää. Kotimaisten polttoaineiden käytöllä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita, jolloin omavaraisuus ja työllisyys paranevat. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvetutkimusten perusteella Suomessa arvioidaan olevan teknistaloudellisesti käyttökelpoista suoalaa energia- ja kasvuturvetuotantoon noin 1,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö on noin TWh, mikä on suuruusluokaltaan kaksinkertainen verrattuna Pohjanmeren öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnetuista energiavaroista. Suomen suoalasta turvetuotannossa on 0,6 % eli noin hehtaaria. Turve työllistää suomalaisia suoraan ja välillisesti työvuoden verran erityisesti niillä alueilla, missä korvaavia työpaikkoja ei ole. Turvetalous tuottaa kansantalouteemme 500 miljoonan euron nettohyödyn joka vuosi. Turvetta käytetään energiaturpeen lisäksi myös kasvualustana ja moniin ympäristönsuojelullisiin tarkoituksiin. Saatavilla on mm. erilaisia imeytys-, kompostointi-, kuivike- ja maanparannusturpeita. Ympäristöturpeiden tuotantomäärä on vuosittain 2-3 miljoonaa kuutiometriä, energiaturvetta tuotetaan miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian mukaan turpeen energiakäytöllä on olennainen rooli kotimaisen energiantuotannon ja maamme huoltovarmuuden turvaamisessa tulevina vuosikymmeninä. Keski-Suomessa tarvitaan VTT:n vuonna 2009 valmistuneen selvityksen mukaan energiaturvetta lähes 3,5 terawattituntia vuonna 2020, kun käyttö oli noin 2 terawattituntia vuonna Samanaikaisesti energiapuun käytön arvioidaan kasvavan voimakkaasti. Energia- ja ympäristöturpeen tarpeen tyydyttämiseksi turvetuotantoala tulisi kasvattaa nykyisestä noin hehtaarista hehtaariin luvun aikana uutta tuotantoalaa tarvitaan Keski-Suomessa selvityksen mukaan lähes hehtaaria vanhojen tuotantoalueiden loppuessa. Jotta turveyritykset saisivat uudet tuotantoalueet hankituksi, tulisi maakuntakaavaan varata uutta potentiaalista tuotantoalaa tarpeeseen nähden kolminkertaisesti eli lähes hehtaaria. 3,5 terawattitunnin vuotuinen turpeen käyttö merkitsee Keski-Suomessa noin 40 miljoonan euron liikevaihtoa, josta 60 % eli noin 25 miljoonaa euroa on palkkatuloa maakunnan työntekijöille. Kansallisen suo- ja turvemaastrategian mukaan turvetuotantoon tarvittavien uusien turvemaiden hankinta tästä eteenpäin kohdennetaan pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille suostrategian mukaan käyttöön otettavan luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Toisaalta suostrategiassa selkeästi linjataan, että turveyritysten jo hallussa oleviin (hankittu ennen ) soihin luonnontilaisuusasteikkoa ei takautuvasti sovelleta, vaan tuottajien hallussa olevat ojittamattomat suot voidaan ottaa

15 15 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima turvetuotantoon. Päätöksen taustalla on tarve varmistaa voimalaitosten polttoainehuolto, joka voidaan turvata vain turveyritysten suoreservejä käyttämällä. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin kannanoton mukaan kaikista Etelä-Suomen luontotyypeistä ovat suoluontotyypit uhanalaistuneet eniten: niistä jo noin 3/4 on uhanalaisia. Maakunnan alkuperäisistä soista on ojitettu %, suhteellisesti eniten Suomessa. Kaivuualueiden mittavia yhteisvaikutuksia vesistöille ei edelleenkään huomioida lupaprosesseissa. Turpeenpoltolla tuhotaan täysin vähiä luonnontilaisia, luonnontilaisen kaltaisia ja ennallistamiskelpoisia soita, mukana harvinaisia eliölajeja ja niiden elinympäristöjä. Lupia haetaan yhä jopa luonnontilaisten riekko- ja punakämmekkäsoiden kaivuuseen. Turpeen poltto on ylivoimaisesti suurin yksittäinen ilmastonmuuttaja Jyväskylän seudulla. Turpeenpolton lisäyssuunnitelmat eri muodoissaan ovat jyrkässä ristiriidassa sekä suoluonnon- ja vesiensuojelun että ilmastonsuojelutavoitteiden kanssa. Esimerkiksi turpeen poltto Keljonlahden voimalassa vastaa 2-3 neliökilometrin laajuisen suoalan kaivuuta vuosittain (2-3 metrinen turvekerros). Voimala voisi toimintansa aikana tuhota merkittävät luonnon hiilivarastot ja luonnonarvot suoalalta, joka vastaa vanhan Jyväskylän pintaalaa (137 km 2 ). Jo tuon turvevoimalan ilmakehään päästämän hiilen sidontaan, siis luonnonhiilivarastoon palauttamiseen, tarvittaisiin optimistisestikin arvioiden noin neliökilometriä turvetta kerryttävää suota. Määrä on noin kaksikymmenkertainen verrattuna maakunnassa jäljellä oleviin luonnontilaisen kaltaisiin soihin, noin 450 neliökilometriä. Tästäkin suoalasta on osa jo varattu turvetuotantoon. Ihmisen tuottamasta energiasta Suomessa, siis muusta kuin esimerkiksi suorasta aurinkoenergiasta viljelyksille ym., tuotetaan turpeella nykytilanteessa noin kuusi prosenttia, mikä aiheuttaa noin % koko energiasektorin ilmastonmuutospäästöistä. Suomi ei pysty vähentämään ilmastonmuutospäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ellei turpeen polttoa määrätietoisesti vähennetä. Biodiversiteettiin, vesistöihin ja ilmastoon liittyvät kansainväliset sopimukset on huomioitava maakuntatasolla, sillä juuri maakunnissa tehdään ne ratkaisut, joilla sopimusten tavoitteet joko saavutetaan tai sopimuksia tietoisesti rikotaan. Edellä mainituista syistä on turpeenpoltosta Keski-Suomessakin luovuttava siirtymäajan jälkeen. Turpeenpoltto on korvattava paremmin työllistävällä puulla ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä sekä energiansäästöllä. Siirtymäaikana ei juuri ole tarvetta avata uusia turvekenttiä, vaan vanhat voidaan kaivaa loppuun. Jos uusia avataan, tulee turvetuotantoalueiksi myös Keski-Suomessa varata vain kokonaisuudessaan ojitettuja soita tai turvepeltoja. Tällöinkin on erityistä huomiota kiinnitettävä kaivuun ulkopuolelle jäävän suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Turpeen erilaiset luokittelut hämärtävät keskustelua turvetuotannon vaikutuksista. Eu päätti 2001, että turve on hitaasti uusiutuva polttoaine. Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. IPCC määrittelee turpeen omaksi luokakseen uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden ulkopuolelle. Kansainvälisissä tilastoissa (OECD/IEA/Eurostat) turve rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin. Kioton sopimuksissa turve on päästökauppavelvollinen polttoaine (ei uusiutuva).

16 16 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima KESKEISET SELVITYKSET Soiden monikäyttö Turva-projekti Turva-projektissa oli mukana kaikkiaan noin 430 suota. Lähtökohtana olivat Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimukset vuodesta 1980 lähtien. Tästä alkaen turvevaratutkimukset on viety paikkatietoon. Lähtökohtana olivat sellaiset turvetuotantoon soveltuvat suot, joissa yli 1,5 metrin turvepaksuus on vähintään 30 ha alueella. Näitä soita oli 311 kpl ja yli 1,5 metrin syvyisen alueen pinta-ala oli ha. Uusia soita tutkittiin 118 kpl. Osa soista karsiutui pois mm. pienen koon, Naturan, pohjaveden, suojelun ja luvituksen vuoksi. Turvevarat Keski-Suomen maakunnan maapinta-alasta metsätieteellistä suoalaa on ha eli noin 27 % maakunnan metsätalousmaasta. Yli 20 hehtaarin geologisia soita on kpl, joiden yhteispinta-ala on ha. Tästä teknisesti käyttökelpoista, turvetuotantoon soveltuvaa suota on ha. Suot ovat jakautuneet epätasaisesti Keski-Suomen alueella. Maapinta-alaan suhteutettuna geologista suoalaa (turvepaksuus > 30 cm, tuhkapitoisuus < 40 %) on eniten maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa: Kyyjärven (33 %), Kinnulan (22 %) ja Karstulan (17 %) kunnissa sekä vähiten Jyväskylässä, Muuramen ja Kuhmoisten kunnissa alle yksi prosentti kunnan maapinta-alasta. Koko maakunnan maapinta-alasta geologisten soiden osuus on noin 8 %.

17 17 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Suopinta-ala kunnittain Turvevarojen tutkimustilanne Vuoden 2009 loppuun mennessä on Keski-Suomen soista tutkittu ha (1 096 suota), mikä on 60 % maakunnan geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Tutkimuksista on vastannut pääosin Geologian tutkimuskeskus. Myös turveyhtiöt ovat tehneet tutkimuksia mutta nämä tiedot eivät ole olleet käytössä kaavan taustaselvityksissä (Turva-projekti). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot on tutkittu. Keski-Suomen maakunnan alueella turvetutkimusta on tehty suhteellisesti eniten Laukaan, Keuruun, Korpilahden ja Multian kunnissa, missä tutkimusprosentti on yli 90 %. Keski-Suomessa on tutkimattomia geologisia soita vielä noin ha, jotka sijaitsevat pääosin maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa, Kivijärven ja Kinnulan kunnissa sekä Viitasaarella. Näissä kunnissa on tutkittu alle 25 % kunnan geologisesta suoalasta. On kuitenkin huomioitava, että maakunnassa on lähes ha pieniä, tutkimattomia alle 30 ha:n soita (keskikoko 25 ha), joita ei tutkittu kaavan taustaselvityksessä. Lisäksi Keski-Suomen maakunnassa on runsaasti muiden maankäyttömuotojen piirissä (mm. suojelu-, sotilas- ja turvetuotantoalueet) olevia turvealueita, joita GTK ei tutki peruskartoituksen yhteydessä.

18 18 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Turpeen tuleva tarve ja työllisyysvaikutukset Keski-Suomessa on merkittävää turpeen energiakäyttöä 7 kunnassa. Turvetta käyttävistä voimalaitoksista suurimmat ovat Jyväskylän Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitokset, UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä Äänevoima Äänekoskella. Energiaturpeen nykykäyttö Keski-Suomessa (Jkl Energia Oy, Keski-Suomen energiatoimisto, VTT) Käyttöpaikka irto-m 3 /v Jyväskylä Jämsä 561 Keuruu 19 Konnevesi 10 Muurame 29 Saarijärvi 13 Äänekoski 156 YHTEENSÄ tuhatta irto-m 3 ) Keski-Suomen turvetuotanto ei riitä kattamaan alueen omaa käyttöä, vaan turvetta tulee myös muualta, pääasiassa Pohjanmaan suunnalta. Paperiteollisuuden rakennemuutoksesta johtuen turpeen käyttö tulee vähenemään Jämsänjokilaaksossa ja Äänekoskella. Jyväskylässä turpeen tarve puolestaan tulee vähitellen pienenemään puun käytön lisääntyessä Keljonlahden lämpövoimalaitoksessa. Myös tulevaisuudessa turvetta joudutaan kuljettamaan Keski-Suomeen muualta Suomesta. Keski-Suomen turvetuotantoala oli vuonna 2010 ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmän mukaan noin ha, josta kunnostuksen alla oli noin 490 ha. Keski-Suomen turpeen käyttö v on noin irto-m 3 eli noin 3 TWh/a. Tuotantotasolla 400 irto-m 3 /ha nykykäytön tarvitsema tuotantoala on noin ha. VTT:n laskelman mukaan tuleva käyttö vaatisi energiaturpeen tuotantoalaa noin ha. Ympäristöturpeen tuotantoalan tarve on noin 500 ha. Vuosittainen poistuma on noin 270 ha. Kasvaneen käytön ja poistuman vuoksi tarvitaan vuoteen 2020 mennessä uutta alaa noin ha. Turpeen tuotantoalan tarve vuoteen 2020 Keski-Suomessa (VTT 2009) Turve on kotimainen polttoaine, joka tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä. Turvetuotannon henkilötyövuoden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset kohdistuvat erityisesti maaseudulle, jossa työpaikkoja on vähän tarjolla. Turpeen tuotanto työllistää muun muassa viljelijöitä tarjoten heille lisätuloa. Maatiloilla käytetty traktorikalusto on yleensä sopivaa myös turpeen tuotantoon. Turvetuotanto työllistää myös useita satoja urakoitsijoita, joilla puolestaan on aliurakoitsijoita.

19 19 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Keski-Suomessa turpeen käytön suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 520 htv. Tämä pitää sisällään tuotannon, kuljetuksen sekä sähkön ja lämmön tuotannon. Koska turvetuotantokausi rajoittuu kesää, toimii turvesoilla tuotantoaikana yli 300 henkilöä. Kuljetuksissa työpaikat ovat osittain ympärivuotisia kuljetusten huipun ollessa talvikuukausina. Keski-Suomen turvetuotannon liikevaihto oli noin 17,4 milj. vuonna Suoluonto Suomen ympäristökeskuksen aineiston mukaan Keski-Suomessa on ojitettua suota noin ha (83 %) ja ojittamattomia soita noin ha (15 %). Kansallisen suo- ja turvemaastrategiaehdotuksen mukaan seutukuntatasoinen ojitusaste on koko maakunnan alueella yli 75 % ja maakunnan keskiosissa yli 85 %. Keski-Suomessa suojeltu tai suojeluun varattu suopinta-ala on yhteensä noin ha. Kasvillisuusselvitysten yhteydessä tarkasteltiin kohteiden ennallistamiskelpoisuutta. Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on useiden pohjoisten ja eteläisten lajien esiintyminen ja levinneisyysalueiden vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia varsinkin metsäalueiden, soiden, reittivesistöjen ja kallioalueiden luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymisestä. Keski-Suomen sijainti eteläisten keidassoiden ja pohjoisten aapasoiden vaihettumisvyöhykkeellä näkyy monimuotoisessa kasvi-, hyönteis- ja lintulajistossa. Ravinteiset korpi- ja lettotyypit ovat erityisesti suojelunarvoisia suotyyppejä. Suurimpana puutteena keskisuomalaisen suoluonnon suojelussa on ravinteisten korpija lettotyyppien vähäinen osuus suojellusta pinta-alasta. Suomen suokasvillisuusvyöhykkeiden pääjako ja Keski-Suomen sijoittuminen vyöhykkeille. (Lähde: Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu Oiva).

20 20 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Harvapistekartoitus Harvapistekartoitusmenetelmä luotiin Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Tutkittujen soiden valinnassa käytettiin karttatarkastelun ohella GTK:n lentomittausaineiston gammakarttoja. Kenttätutkimuksissa sovellettiin Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusten maasto-oppaassa kuvattuja menetelmiä. Suot tutkittiin harvapistemenetelmällä, jossa tutkittiin vain suon hallitsevan osan poikki kulkeva selkälinja. Harvapistemenetelmää pyrittiin soveltamaan tutkimuskohteen mukaan täydentämällä tutkimusta selkälinjan ulkopuolisilla hajapisteillä. Väliraportin teon yhteydessä havaittujen pintaala- ja turvemääräarvio -ongelmien johdosta päätettiin muuttaa vuoden 2009 tutkimusmenetelmää. Tavoitteena oli, että pistetiheys pysyisi samana kuin vuoden 2008 tutkimuksissa, mutta tietoa saataisiin tasaisesti koko suon alueelta. Soveltuvimmaksi menetelmäksi havaittiin tasavälinen kolmiopisteverkko n. 150 metrin pistevälillä. Näin koko suo saatiin kartoitettua riittävälle tarvetasolle maakuntakaavoitusta varten kuitenkin siten, että aikaa yhden suon tutkimiseen ei kuluisi kohtuuttomasti ja hehtaaritavoitteet saavutettaisiin. Harvapistekartoitusmenetelmä kartoittaa potentiaaliset turvetuotantoon soveltuvat suot maakuntakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella, mutta menetelmän luonteesta johtuen ei ole mahdollista määrittää täsmällisesti turvetuotantoon soveltuvia pinta-aloja eikä kokonaisturvemääriä. Turvevarojen tarkempi arviointi vaatii lisätutkimuksia koko suon osalta. Harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen soiden keskikoko oli 86 ha. Tutkimuksiin sisältyvistä 118 suosta energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löytyi 111 suolta vähintään ha. Tämä on 20 % harvapistekartoituksessa tutkitusta kokonaissuoalasta ( ha). Soiden energiaturvevaroiksi arvioitiin vähintään 45 milj. suo-m 3. Laskennallisesti harvapistekartoituksessa tutkittujen soiden turvetuotantoon soveltuvan alueen todennäköinen kokonaispinta-ala ja -turvemäärä olivat vastaavasti ha ja noin 74 milj. suo-m 3. Harvapistekartoituksen yhteydessä tutkittujen soiden energiaturvevarat arvioidaan olevan välillä milj. suo-m 3 tai 4,0-6,6 milj. tonnia kuiva-aineena. Soiden energiasisältö on vastaavasti (50 % kosteudessa) GJ eli noin TWh. Kaikkiaan Keski-Suomessa tutkittujen soiden ( ha) turvemääräksi arvioidaan noin milj. suo-m 3 ja yli 1,5 m syvyisen alueen ( ha) turvemääräksi 880 milj. suo-m 3. Kasvuturpeen raaka-aineeksi soveltuvaa vaaleaa, heikosti maatunutta rahkavaltaista pintaturvetta ei tutkituilta soilta löytynyt. Pääosin tämä johtuu Keski-Suomessa vallitsevasta turvekerrostumien tyypistä, jossa ei yleensä tavata suon pinnalla heikosti maatuneita vaaleita rahkaturpeita. Harvapistekartoituksen yhteydessä pyrittiin myös havainnoimaan soilla mahdollisesti esiintyvät luontoarvot. Luontoarvot kartoitettiin pääosin tutkitulta selkälinjalta, eikä kartoitus kata näin koko suota. Harvapistekartoituksen tulokset on esitetty kahdessa raportissa (liite 1).

21 21 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Harvapistekartoituksen ja aikaisempien peruskartoitusten yhteydessä tutkitut suot. Kasvillisuus Kasvillisuusselvitykset suunnattiin soille, jotka GTK:n aikaisempien tutkimusten ja harvapistekartoituksen perusteella olisivat soveliaita turvetuotantoon. Kunkin suon kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä. Tutkimussoiden kasvillisuus selvitettiin vuosittain kesäkuun toisen viikon ja syyskuun ensimmäisen viikon välisenä aikana, mikä katsottiin putkilokasvien tunnistamiseen sopivaksi ajanjaksoksi. Selvitystyö toteutettiin kävelemällä selvitysalue läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Muuttuneiden suotyyppien kohdalla pyrittiin lajiston yleiskuvaukseen, mutta luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten suotyyppien lajisto inventoitiin mahdollisimman tarkasti. Jokaiselta suotyypiltä selvitettiin lajisto kulkemalla kasvillisuuskuvion läpi ja kirjaamalla havaitut lajit. Kasvillisuuden osoittamia luontoarvoja arvioitaessa huomioitiin soilla esiintyvät uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit ja luontotyypit sekä luontodirektiivin luontotyypit ja lajit ja metsä- vesi- ja luonnonsuojelulaissa mainitut luontotyypit. Kasvillisuuskartoitusten tulokset on esitetty luontoselvitysten loppuraportissa (liite I). Hankkeen yhteydessä inventoitujen 307 suon yhteenlaskettu pinta-ala on ha. Tutkitusta pinta-alasta ha (9 %) oli kasvillisuudeltaan luonnontilaista ja ha (3 %) ojikoita. Muuttuneita suotyyppejä oli ha (89 %). Keskiboreaaliset aapasuot oli yleisin tutkimuskohteilta määritetty suoyhdistymätyyppi,

22 22 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima jossa on ojittamattomia osia jäljellä. Ojittamattomia osia sisältäviä metsä- ja rahkakeitaita määritettiin selvitysten yhteydessä huomattavan niukasti. Yli 20 hehtaaria ojittamatonta suopinta-alaa sisältävien suoyhdistymien osuus tutkituista suokohteista on 9 % (28 suota). Luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia lettoja, lettorämeitä ja korpia esiintyi tutkituilla kohteilla huomattavan niukasti. Vastaavasti räme- ja nevarämetyypit olivat yleisimpiä tutkituilla soilla tavattuja suotyyppejä. Hankkeessa tutkituilla soilla tavattiin 237 metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä vastaavaa luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista luontotyyppiesiintymää ja 15 vesilain mukaista luonnontilaista pienvesikohdetta. Luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä ei esiintynyt tutkituilla soilla lainkaan. Kasvillisuusselvityksissä tutkituista 307 suokohteesta yhteensä 55 suolla havaittiin vähintään yksi valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmälläpidettävä putkilokasvi- tai sammallaji. Havaittuja valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja olivat suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata), kaitakämmekkä (Dactylorhiza traunsteineri) ja kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus). Kiiltosirppisammalesta on Keski-Suomessa tiedossa kolme varmaa esiintymää (ympäristöhallinnon HERTTApaikkatietokanta), mikä kertoo lajin olevan maakunnassa hyvin harvinainen. Kaitakämmekän varmoja esiintymiä on maakunnassa 45 ja suopunakämmekän 174. Linnusto Soiden pesimälinnusto selvitettiin kahdella tai yhdellä maastokäynnillä linnuston parhaimpaan pesimäaikaan toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Alueen läpi kuljettiin kartoituslaskentamenetelmän ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) soveltaen siten, ettei mikään kartoitettavana olleen alueen kohta jäänyt metriä kauemmaksi laskijasta. Pesimälinnuston kannalta selvitysalueen arvokkaammissa osissa (esim. ojittamattomat suoalueet, suolammet, puronvarret jne.) kartoituksen tarkkuutta nostettiin kuitenkin tästä, jotta suon linnustollisen arvon kannalta merkittävien lajien esiintyminen alueella pystyttiin mahdollisimman luotettavasti selvittämään. Maastossa havainnot eri lintulajeista ja niiden reviireistä kirjattiin ylös karttapohjille, joiden perusteella tehtiin myöhemmin tulkinnat eri lajien esiintymisestä ja parimääristä. Kartoituksessa perusteena lajin pesimiselle käytettiin pääasiassa havaintoja lintujen reviirikäyttäytymisestä, joksi tulkittiin esimerkiksi laulava koiras, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Varsinaisella inventointialueella esiintyneiden lintujen ohella selvitykseen otettiin mukaan myös alueen välittömässä läheisyydessä havaitut yksilöt, joiden reviirien katsottiin ulottuvan kartoitusalueen puolelle ja joihin mahdollisen turvetuotannon voisi arvioida vaikuttavan. Laskennat toteutettiin aamulla noin klo 3 11 välisenä aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja suurin osa linnuista siten helposti havaittavissa. Suon linnustollisen arvon määrittelyssä kiinnitettiin erityisesti huomiota soille tyypilliseen lintulajistoon sekä eri suojeluluokituksissa mainittuihin lajeihin. Suolajit määriteltiin Väisäsen ym. (1998) esittämän lajilistan mukaan, mutta listaan on otettu vielä erikseen mukaan kapustarinta (Pluvialis apricaria), isokuovi (Numenius arquata), taivaanvuohi (Gallinago gallinago) ja pohjansirkku (Emberiza rustica), jotka kaikki ovat Keski-Suomessa pääasiassa suoympäristöjen lajeja tai suolla esiintyessään korostavat osaltaan sen linnustollista arvoa. Lisäksi töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) laskettiin loppuraporttivaiheessa suolajiksi edellä mainituilla perusteilla. Vastaavasti selvityksessä huomioituja suojeluluokituksia olivat Suomen lajien uhanalaisuusluokitus (Rassi ym. 2001), Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit, joiden EU:n lisääntyvästä kannasta vähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Rassi ym. 2001, Leivo ym. 2002). Linnustokartoitukset tulokset on esitetty luontoselvitysten loppuraportissa. Linnustoselvityksissä tutkittujen 299 suon pesimälajisto koostui pääasiassa keskisuomalaiselle metsäluonnolle tyypillisistä lajeista. 71 kohteella ei havaittu yhtään suolajia. Yli viisi pesivää suolajia havaittiin 24 kohteella. Suojelullisesti merkittävimpiä lajeja olivat valtakunnallisesti vaarantuneisiin lajeihin kuuluvat kelta-

23 23 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima västäräkki (Motacilla flava), sinisuohaukka (Circus cyaneus) ja maakotka (Aquila chrysaetos) sekä valtakunnallisesti silmälläpidettäviin kuuluvat metsähanhi (Anser fabalis), riekko (Lagopus lagopus) ja kaakkuri (Gavia stellata). Maastoselvitysten tulosten täydentämiseksi kaavatyön tausta-aineistoksi ostettiin Keski-Suomen ja Suomenselän lintutieteellisiltä yhdistyksiltä 2000-luvulta olemassa olevat kuukkeli-, riekko-, suopöllö-, maakotka- ja sinisuohaukkahavainnot Keski-Suomen alueelta. Turvepohjaiset pellot Suopeltokartoituksen tarkoituksena oli löytää Keski-Suomen turvepohjaiset pellot mahdollista myöhempää maastotutkimusta varten. Selvitys perustuu Geologian tutkimuskeskuksen gammasäteilyaineistoon. Kaikki mineraalimaat ovat vaihtelevassa määrin radioaktiivisia. Radioaktiiviset alkuaineet ja niiden isotoopit lähettävät hajautuessaan gammasäteilyä eli lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä. Tämä säteily vaimenee edetessään väliaineessa. Vedessä säteily heikkenee paljon enemmän kuin muissa mineraalimaissa ja tällä perusteella voidaan turvepellot erottaa useimmiten mineraalisista maalajeista muodostuneista pelloista. Selvityksen tuloksena Keski-Suomessa on noin ha mahdollisia turvepohjaisia peltoja. Eniten niitä löytyy pohjoisesta ja luoteisesta Keski-Suomesta. Suurin havaittu yhtenäinen turvepelto on 105 ha. Yli 30 ha:n turvepeltoja on 784 ha. Turvepohjaiset pellot eivät sovellu laajamittakaavaiseen turvetuotantoon. Syynä ovat peltojen lannoitukset ja niille ajetut maa-ainekset.

24 24 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Keski-Suomen turvepohjaiset pellot Ojitus Ojitustilanteen kartoitus tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla. Tietokannassa olevaan maastotietokannan ojaaineistoon yhdistettiin numeerinen suo- ja turvetuotantoalue aineisto. Jokaisen ojan ympärille muodostettiin 50 m puskurivyöhyke ojan molemmin puolin kuvaamaan ojan vaikutusaluetta. Ohjelmistolla laskettiin tämän ojitusalueen pinta-ala sekä sen ulkopuolelle jäävä ojittamattoman suoalueen pinta-ala. Edellä esitetyt laskennan tulokset koottiin taulukkoon, missä esitetään suon yksilöivä juokseva numero, keskipisteen koordinaatit karttapaikannusta varten, sijaintikunta, ojitetun alueen pinta-ala, ojittamattoman alueen pinta-ala, kokonaispinta-ala sekä ojitetun osan % -osuus suon koko pinta-alasta. Lisäksi jokaisesta suosta tulostettiin karttakuva em. ojitustiedolla. Kartat on koottu soiden ojitustilanne-kansioon (liite I).

25 25 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Paikkatietoaineiston pohjalta tehty ojitustilanne varmistui luontoinventoijien maastotyön yhteydessä. Ojituksen vaikutukseen liittyvät kommentit on kirjattu luontokartoitusten suokohtaisiin teksteihin. Ojitustilannekartoitus vahvisti aiemman käsityksen siitä, että maakunnan suot ovat erittäin tehokkaasti ojitettuja metsätalouden tarpeisiin. Selvityksessä mukana olleista 315 suosta 247 kpl on pinta-alaltaan vähintään 90 %:sti jo ojitettu. Ainoastaan 20 suolla ojitusaste jäi alle 70 %:iin ja niistäkin vain kolmella suolla ojitettu alue oli alle 50 %. Ojitustilannekartoitussoiden ojitusprosentti, pinta-ala ja soiden lukumäärä Ryhmä Pinta-ala > 1,5 m max/min (ha) Selvitysalueen pinta-ala (ha) Soiden lukumäärä % ojitettu % ojitettu % ojitettu < 70 % ojitettu YHTEENSÄ Maastotietokannan (2011) mukaan Keski-Suomessa on noin km ojia. Näistä suo-ojia on noin km. Suurin ojitustiheys on Kyyjärvellä ja Multialla, pienin Luhangassa ja Muuramessa. Ojamäärät (km) ja kunnan maapinta-alaan suhteutettu ojatiheys m/ha kunnittain Kunnassa Kunnan Ojatiheys ojia yht. Niistä suo-ojia maapintaala kaikki ojat suoojia km km km 2 m/ha m/ha Hankasalmi , Joutsa , Jyväskylä , Jämsä , Kannonkoski , Karstula , Keuruu , Kinnula , Kivijärvi , Konnevesi , Kuhmoinen , Kyyjärvi , Laukaa , Luhanka , Multia , Muurame , Petäjävesi , Pihtipudas , Saarijärvi , Toivakka , Uurainen , Viitasaari , Äänekoski , YHTEENSÄ ,

26 26 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Turvetuotantoalueella on ojia 20 metrin välein. Tällöin hehtaarilla on 0,5 km ojaa. Kun Keski-Suomessa on turvetuotannossa noin ha, merkitsee tämä noin km suo-ojaa. On kuitenkin muistettava, että turvetuotantoalueeseen liittyy jonkin verran ojia myös tuotantoalueen ulkopuolella. Vesistövaikutukset Vesistövaikutusten lähtökohtana oli kokonaismaakuntakaavaa varten tehty valuma-aluekohtainen Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi. Tätä arviointia täydennettiin TURVA-hankkeessa kehitetyllä suokohtaisella arvioinnilla niiden soiden osalta, joilla luontoarvot eivät ole turvetuotannon esteenä. Vesistövaikutusten arviointityössä sovellettiin monitavoitearviointimenetelmää eli Multi-Criteria Assessment (MCA)- ja Multi-criteria Decision Analysis (MCDA) menetelmiä. Käytetty menetelmä on SYKEn mm. useissa vesivarahankkeissa onnistuneesti soveltama arvopuuanalyysiin perustuvaa menetelmä. Arvopuuanalyysin eteneminen Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli arvioida ja vertailla mahdollisten turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten riskiä Keski-Suomessa. Riskin arvioinnissa tarkasteltiin erikseen vesistön arvoa sekä vesistön herkkyyttä kuormitukselle. Vesistön arvo riippuu virkistyskäytön määrästä, merkityksestä matkailulle sekä suojelu- ja kalataloudellisesta arvosta. Herkkyyden arvioinnissa otettiin huomioon veden väriarvo ja toimenpideohjelmissa mahdollisesti esitetyt kuormituksen alentamistavoitteet. Arvioinnissa tarkasteltavat tekijät järjestettiin hierarkkiseksi "arvopuuksi". Jos vesistöllä on suuri arvo, turvetuotannon haitat voivat olla merkittävämpiä kuin arvoltaan vähäisemmillä alueilla. Toisaalta, jos vesistö on "herkkä", näkyvien vesistöhaittojen todennäköisyys kasvaa. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa on esitetty ravinnekuormituksen vähentämistavoitteita 42 vesistölle vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi toimenpideohjelmassa on esitetty 11 joelle happa-

27 27 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima muuden vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Turvetuotannon lisääminen tällaisen vesistön äärellä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Tarkastelussa mukana olevien soiden vaikutusalueella on kuusi järveä (Kyyjärvi, Tuhmalampi, Iso-Korppinen, Saarijärvi, Alvajärvi ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joille on määritetty ravinnekuormituksen alentamistavoite ja kolme järveä (Iso-Kivijärvi, Iso-Korppinen ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joissa on havaittu ajoittain alhaisia ph-arvoja. Rantarakennuspaikat, lähialue Virkistyksellinen arvo Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesistön arvo Haittariski Matkailullinen arvo Suojeluarvot Kalataloudellinen arvo Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Vireillä olevat ja toteutuneet kunnostuskohteet Herkkyys kuormitukselle Veden väri VPD kuormitusalenematavoite Erämaisuus Muu kuormitus Ravinnekuormituksen vähentämistavoite ph tavoite (havaittu alhainen ph) Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän tilan rajalla olevat vesistöt Rantarakentamisen tehokkuus Kuormitustiedot (ELY:n kooste vuosilta ) Vesistövaikutusarvioinnissa käytetyt kriteerit Suokohtaisessa vesistöhaitta-arvioinnissa ei voida selvittää riittävästi useiden soiden yhdenaikaisesta käytöstä aiheutuvia riskejä. Tätä varten työhön kehitettiin suokohtaista arviointia tukeva elementti, joka tunnistaa soiden keskittymien mahdollisesta yhdenaikaisesta käyttöönotosta aiheutuvat vesistöriskit. Yhteisvaikutustarkastelu tehtiin yleispiirteisenä ja luonteeltaan "tunnistustasoisena". Tämä oli perusteltua, koska vaikutuksia ei voida täsmällisesti selvittää ilman tietoa tuotannon lopullisesta toteumasta (sijainti ja laajuus). Mahdollista yhteisvaikutusriskiä varten tunnistettiin valuma-alueet, joilla selvityssoiden osuus kokonaiskuormituksesta on huomattava ja soiden yhdenaikaista käyttöä tulisi välttää. Yhteisvaikutusriskiarvio perustui kaavan luonnosvaiheen jälkeiseen 160 turvetuotantoon soveltuvan suon sijainti- ja pinta-alatietoihin, valuma-aluekohtaisiin kuormitustietoihin 2000-luvun alusta ja tietoihin soiden alapuolisista vesistöistä. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 EU:n vesipolitiikan puitedirektiin (2000/60/EY) (VPD) mukainen Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma asettaa tavoitteet vesien tilan parantamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien hyvä tila, joka arvioidaan ekologisin perustein. Vesien tilan arviointi, seuranta, tilatavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet on koottu vesienhoitosuunnitelmaksi. Vesienhoidossa ja toimenpideohjelmien laadinnassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä

28 28 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (niin sanottu "hyvä saavutettavissa oleva tila") Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Keski-Suomen vesistöjen hyvän fysikaalis-kemiallisen tilan turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet (Lähde: Keski-Suomen Ely-keskus)

29 29 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Ehdotuksessa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011, s. 85) arvioidaan Suomen turvemaiden käytöstä aiheutuvasta vuosittaisesta vesistökuormituksesta seuraavaa (t/v): Edellä olevan taulukon mukaan turvetuotannon kiintoainepäästön osuus vesistökuormituksesta on noin 4%, turvepeltojen viljelyn noin 33 % ja turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. Vaikutuksia tarkastellaan tavallisimmin pienemmässä mittakaavassa kuten järven tai joen valuma-alueella ja kuormitusosuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Turvetuotannon kuormitus voi jollakin valuma-alueella olla isompi kuten esimerkiksi Vahankajoen vesistö-alueella (Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman (2009) tausta-aineisto). Zonation -paikkatietotyökalun hyödyntäminen Kaavan laadinnan tueksi toteutettiin Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän yliopiston välinen yhteishanke, jossa hyödynnettiin Zonation -paikkatietotyökalua suokohteiden kytkeytyneisyyden selvittämisessä ja keskinäisessä arvottamisessa. Työkalun avulla arvotettiin Turva-hankkeessa tarkasteltavat suoalueet niiden luontoarvojen perusteella. Analyysin avulla selvitettiin ne suoalueet, joiden turvetuotantoon ottaminen heikentäisi alueen suoluontoarvoja mahdollisimman vähän. Hanke kytkeytyy laajempaan valtakunnalliseen suo- Zonation hankkeeseen, jota toteutetaan laajana yhteistyöhankkeena ja jossa yhteistyökumppaneina toimivat mm. SYKE, Helsingin yliopisto ja Metsähallituksen luontopalvelut. Analyysin menetelmät on kuvattu Jyväskylän yliopiston laatimassa raportissa (Kareksela ym. 2011). Zonation-päätösanalyysiohjelmalla arvotettiin yhteensä 306 suokokonaisuutta. Arvotettavien suoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on kohteiden rajauksen mukaan noin ha, josta turvetuotantoon sopivaa yli 1,5 metrin turvesyvyyden omaavaa suopinta-alaa on noin hehtaaria. Zonation-analyysi priorisoi tarkasteltavan kohdejoukon eri ominaisuuksien mukaan eri luontoarvojen säilymistä optimoiden. Analyysistä muodostettiin eri variantteja eli tarkasteltavien ominaisuuksien joukkoja yksinkertaisemmasta kokonaisuudesta monipuolisempaan. Analyysissä tarkasteltavia ominaisuuksia olivat kasvillisuustyypit, niiden luonnontilaisuus ja valtakunnallinen uhanalaisuusluokka, kytkeytyneisyys yli 20 hehtaarin kokoisiin ojittamattomiin suoalueisiin sekä suojelullisesti merkittävien eliölajien havainnot. Tarkastelussa oli mukana Turvahankkeessa tehdyt lintu- ja kasvihavainnot sekä Keski-Suomen Ely-keskuksen toimittamat Herttatietokantaan tallennetut lajitiedot kaikista lajiryhmistä. Eri varianttien tuloksia tarkasteltiin erikseen, mikä mahdollisti eri ominaisuuksien (luontotyyppi, luonnontilaisuus, lajihavainnot, kytkeytyneisyys, turvetuotantoon soveltuva pinta-ala) vaikutusten vertailun. Tulokset esitettiin priorisointikarttoina, ja soille esitettiin erikseen jokaisen variantin tulosten pohjalta muodostettu arvojärjestys. Analyysissä muodostettiin seitsemän eri varianttia, joista kaksi valittiin kaavan valmistelussa käytettäviksi työkaluiksi. Kaavan valmistelussa apuna käytettäviksi varianteiksi valittiin ne, joihin sisältyi kasvillisuustyypit ja kasvilajien havainnot, sillä kasvillisuuden arvioitiin olevan merkittävin ja pysyvin yksittäinen suon luontoarvoa ilmentävä tekijä. Tarkasteluun valittiin myös kytkeytyneisyyden huomioiva variantti, jolloin pystyttiin tarkastelemaan kytkeytyneisyyden vaikutusta analyysin antamiin tuloksiin. Lintuhavaintoja sisältävää Zonationanalyysin varianttia ei hyödynnetty kaavan valmistelussa, mutta suojelullisesti merkittävät lintuhavainnot huomioitiin asiantuntija-arvion yhteydessä.

30 30 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Zonation-analyysin tulokset toimivat kaavan valmistelussa vertailuaineistona asiantuntijatyönä tehdylle soiden luokitukselle. Analyysin tuloksia hyödynnettiin vertailemalla analyysin ja asiantuntija-arvion tuloksena syntynyttä luontoarvoihin perustuvaa soiden keskinäistä järjestystä. Zonation-analyysin tuloksena syntynyt suokohtainen arvotus (variantti 1). Kartassa sininen väri kuvastaa alhaisimmat arvot saaneita soita ja punainen vastaavasti luontoarvoiltaan arvokkaimpia soita. Sininen vaihettuu kartoissa harmaan ja vaaleanpunaisen kautta punaiseen sen mukaan, minkä arvon analyysi antaa kullekin suolle.

31 31 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Yhteensovitus Turva-projektissa tehtyjen selvitysten keskeiset tulokset koottiin yhteensovitustaulukkoon (liite 4). Turvetuotantoalueiden ja suoluonnon säilyttämisen yhteensovituksessa huomioitiin suon turvetuotantopotentiaali, suon ojittamaton pinta-ala, kasvillisuus ja linnusto, suon ennallistamismahdollisuudet ja vesistövaikutus sekä kohteiden sijainti Natura suojeluverkostoon nähden ja kytkeytyneisyys yli 20 ha:n suuruisiin ojittamattomiin suoalueisiin. Lopputuloksena saatiin kolmetasoinen käyttöluokitus: I-luokka: suot, joilla ei ole merkittäviä luontoarvoja eikä merkittäviä turvetuotannon vesistövaikutuksia II- luokka: suot, joilla on luontoarvoiltaan merkittäviä osa-alueita tai turvetuotannon vesistövaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota tai luokka on epävarma III-luokka: suot, joilla on merkittäviä luontoarvoja. Yhteensovituksen yhteydessä Turva-suot luokiteltiin alustavasti suo- ja turvemaastrategian luonnontilaisuusasteikon mukaisiin luokkiin. Luokitusta tarkennettiin valtakunnallisen työn pohjalta luonnosvaiheessa. Kaikki Turvan käyttöluokituksen I-luokan suot sijoittuvat luonnontilaisuusluokkiin 0 tai 1 eli suot ovat menettäneet luonnontilansa tai niiden luonnontila on heikko. Myös Turvan II-luokan soista suurin osa kuuluu luonnontilaisuudeltaan luokkiin 1 ja 0. Osa II-luokan ja pääosa III-luokan soista luokiteltiin luonnontilaisuusluokkaan 2, mikä tarkoittaa, että ko. soilla on merkittäviä, säilyväksi arvioituja luonnontilaisia osa-alueita. 12 kohdetta arvioitiin rajatapauksiksi, kohteiden luokka voi olla 1 tai 2 luokituksen näkökulmasta riippuen. Muutama Turvan III-luokan suo luokiteltiin luonnontilaisuudeltaan luokkaan 3 (valtaosa suosta on ojittamatonta). Kaikista luonnontilaisempia soita, luokat 4 ja 5, ei Turva-soihin sisältynyt. Ainoastaan Pihtiputaan Saarijärvensuon luokaksi arvioitiin 3/4. Yhteensovitus on lähtökohtana kaavan turvetuotantoalueille ja suoluonnon kohteille. Liitteenä 4 olevassa yhteensovitustaulukossa eivät näy ne 114 suokohdetta, jotka jätettiin tarkastelun ulkopuolelle Turvaprojektin alkuvaiheessa mm. olemassa olevan turvetuotannon tai suojelun takia. Turvetuotannon ja energiakäytön kasvihuonekaasupäästöt Luonnontilaisten ja turvetuotantoalueiden kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) laskennassa käytettiin Tilastokeskuksen kansallisia kertoimia. Turvetuotannon päästöjen laskennassa oletettiin, että 30 % alueista sijaitsee etelä-boreaalisella vyöhykkeellä ja 70 % keski-boreaalisella vyöhykkeellä. Keski-Suomen ojitettujen turvekangastyyppien pinta-alojen ja turvekangastyyppejä vastaavien päästökertoimien avulla laskettiin painotettu keskiarvo päästökertoimille. Tätä keskiarvoa käytettiin laskettaessa ojitettujen alueiden KHK-päästöjä. Hiilidioksidin sitoutuminen huomioitiin ojitetuilla alueilla Tilastokeskuksen kansallisen kertoimen avulla. Luonnontilaisten soiden osalta käytettiin kasvihuonekaasupäästön laskennassa Crill ym. (2000) annettua keskiarvoa. Luonnontilaisilla soilla puustoon kertynyt hiilimäärä laskettiin Lakasen (2011) esittämällä tavalla. Laskennassa 1 kg hiiltä vastasi 3,67 kg hiilidioksidia. Metaanin ja dityppioksidin määrät muunnettiin vastaamaan hiilidioksidia seuraavilla GWP-kertoimilla: metaani 25 ja dityppioksidi 298 (GWP = Global Warming Potential, globaali lämmityspotentiaali).

32 32 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Tuulivoima Keski-Suomen tuulivoima-alueet -selvitys Valtakunnallinen tuuliatlas julkaistiin vuoden 2009 lopulla. Keski-Suomen liitto oli mukana Itä- ja Keski- Suomen yhteisessä Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet -selvityksessä. Maakuntakaavoitusta palveleva selvitys tarkasteli yhteneväisin kriteerein tuulivoimatuotannon sijoittumisen edellytyksiä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Jokainen maakunta pyrki löytämään useita mahdollisia alueita jatkotarkasteluun. Keski-Suomessa näitä oli 14 kpl. Konsultti laati tämän jälkeen teknistaloudellisen ja maisemaselvityksen potentiaalisimmille alueille, joita oli 6 sekä kokosi yhteen selvitystyön tulokset. Saadut tulokset olivat niin lupaavia, että lisäselvityksiä tehtiin 7 alueella. Keski-Suomen tuulivoima-alueet -selvitys on perusta Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimatuotannon maakuntakaavavarauksiin. Tuulivoimaselvityksen tavoitteena oli myös laatia esitys tai malli niistä eri tekijöistä, jotka tulisi huomioida tarkasteltaessa laajemman tuulivoimatuotannon (tuulipuistot) maankäytöllisiä edellytyksiä maakuntakaavatasolla sisämaan olosuhteissa. Esityksessä tuulivoimatuotannon sijoittumiseen vaikuttavat tekijät koottiin yhteen ja kirjattiin kullekin niille keskeisimmät olemassa olevat valtakunnalliset/alueelliset selvitykset ja tietolähteet sekä yleiset raja-arvot. Sen ohella jokaista vaikutustekijää tarkasteltiin paikkatietoaineistojen avulla. Selvityksen yleisessä osassa on kuvattu työn vaiheet, alueiden läpikäynti ja pisteytys, teknistaloudellinen analyysi, kustannuslaskennan perusteet ja visualisointi. Tuulivoimapuistojen alueista on kuvattu rakennettu ympäristö, voimassa olevat kaavat, elinkeinotoiminta, lentoturvallisuus (muutos lentoestepintoihin vuoden 2011 lopulla), linnusto ja eläimistö, suojelualueet ja Natura-alueet, matkailu ja virkistys, kulttuuriympäristö, viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus, ympäröivä maasto, sähköverkko ja tieverkko sekä teknistaloudellinen analyysi että visualisointi. Keski-Suomen tuulisimmat alueet sijaitsevat suurten vesistöjen alueilla ja Suomenselällä. Näiltä alueilta on löydettävissä useita tuulivoimapuistoille soveliaita aluekokonaisuuksia sekä lukuisa määrä erinomaisia yksittäisille suurille tuulivoimaloille soveltuvia alueita. Tuulivoimapuiston minimikokona selvityksessä pidettiin noin 10 tuulivoimalaa. Tämä on myös puistoalueen maakunnallisen koon raja. Keski-Suomen ilmastostrategiassa asetetaan tuulivoimalla tuotetun sähköenergian tavoitteeksi 2 % maakunnan sähköenergiatarpeesta. Tämä vastaa noin 20 kappaletta kokoluokaltaan 3 MW:n tuulivoimalaa.

33 33 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Tuuliolosuhteen Keski-Suomessa 100 m korkeudella

34 34 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa käytetään aluevarauksia, alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämisperiaatteita ilmaisevia merkintöjä. Aluevarausmerkinnät koskevat luonnonsuojelualueita. Alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat osa-aluemerkinnät koskevat turvetuotantoon soveltuvia alueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita ja tuulivoimapuistojen alueita. Kehittämisperiaatemerkinnät liittyvät tuulivoimapuistojen voimalinjojen yhteystarpeisiin. Aluevaraukset, osa-aluemerkinnät ja kehittämisperiaatteet on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Osaan käytetyistä merkinnöistä liittyvät suunnittelu- ja suojelumääräykset. Pienialaiset kohteet (<30 ha) esitetään kohdemerkinnällä. Kaavan mittakaava on 1: Koko maakuntaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Alla mainituilla valuma-alueilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Valuma-alueet ovat 14.5 Jämsän reitti Kankarisveteen saakka; 14.6 Saarijärven reitti; 14.7 Rautalammin reitti; 14.9 Mäntyharjun reitti; 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti; 35.6 Keuruun reitti; Kivijärven- Vuosjärven valuma-alue poislukien Vuosjärvi; Isojoen-Jääjoen valumaalue; Rumaoja-Myllyojan valuma-alue; Vanajajärven valumaalue; Iso-Virmaksen valuma-alue; Kannonjoen valuma-alue; Tervajoen valuma-alue. Koko maakuntaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset perustuvat vesistövaikutusarviointiin. Taustalla on myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) mukainen Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015, jonka lähtökohtana on vuosien kuormitus. Valuma-aluekohtaiset kuvaukset ja toimenpiteet on esitetty toimenpideohjelmassa sekä Keski-Suomen maakuntakaavaa varten tehdyssä turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnissa. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan alueille, jotka eivät saavuta vesistöjen hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä tai joiden tila uhkaa huonontua hyvästä tai erinomaisesta, ei pääsääntöisesti tulisi ohjata uutta turvetuotantoa, ellei vesiensuojelutoimina käytetä pintavalutuskenttää tehokkaampia vesiensuojelutoimia (kemikalointi, uusi tuotantomenetelmä). Toimenpideohjelman mukaan vanhoille tuotantoalueiden vesiensuojelua tehostetaan lupakäsittelyn yhteydessä, mikäli mahdollista, pintavalutuskentällä. Mikäli pintavalutuskenttää ei voida rakentaa, vesiensuojelua tehostetaan virtaaman säädöllä, kasvillisuuskentällä tai yhdistämällä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja. Vanhoilla tuotantoalueilla, joilla ei ole ympäristölupaa ja jolla turvetuotanto edelleen jatkuu vuoden 2015 jälkeen, selvitetään vesiensuojelun tehostamismahdollisuudet nykyisestä yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa.

35 35 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Uusien turvetuotantoalueiden lupamenettelyssä tullaan edellyttämään, että vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukaista. Keski-Suomessa kyseeseen tulee tällöin pääsääntöisesti pintavalutus, joka tullaan rakentamaan useimmiten ympärivuotisesti toimivaksi. Valuma-alueita koskevan suunnittelumääräyksen kohteet

36 36 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Etelä-Savon maakuntakaavassa Mäntyharjun reitti (14.9) on vesistömatkailun kehittämisvyöhykettä. Kehittämissuosituksen mukaan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. vesistöjen ja ainutlaatuisen järviluonnon ylimaakunnalliseen rooliin ja kestävään kehittymispotentiaaliin, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen erityisarvojen turvaamiseen sekä ulkoilureittien suunnitteluun ja ylläpitoon. Etelä-Savon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa todetaan, että yleisenä tavoitteena on Mäntyharjun reitin keskiosan erinomaisessa tilassa olevien suurempien ja puhtaimpien reittivesien kuten Puulan tilan säilyminen vähintään nykyisellä tasolla. Edelleen todetaan, että Kälkäjoen valuma-alueella turvetuotanto ja sen mahdollinen laajentuminen ja vesistövaikutukset on huomioitava myös tulevaisuudessa vesistön hyvän tilan saavuttamiseksi. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Rautalammin reitille (14.7) annetaan suunnittelumääräys, jonka mukaan valuma-alueella on kiinnitettävä huomiota turvetuotantoalueiden toiminnan järjestämiseen ja ajoitukseen siten, ettei toiminnan aiheuttaman kuormituksen yhteisvaikutus aiheuta veden laadun heikkenemistä. Keski-Suomessa Konnevesi on suurin Rautalammin reitillä oleva järvi. Pohjois-Savon pintavesien toimenpideohjelman mukaan Rautalammin reitin vedet ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa pohjoisosan Vuonamonlahtea lukuun ottamatta. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Vuonamonlahden valuma-alueelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on turvetuotantoalue (=vyöhyke) osaksi Pihlajaveden valuma-alueella Liesjärven luoteispuolella. Alueen turvetuotannolle on annettu suunnittelumääräys. Sen mukaan Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet.

37 37 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Keski-Suomen pintavesien ekologinen tila/muu arvio tilasta (Lähde: Keski-Suomen Ely-keskus)

38 38 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Voimalinja, yhteystarve (z) Voimalinja, yhteystarve (z) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan voimalinjan pitkän aikavälin yhteystarve. Voimalinjojen yhteystarpeita esitetään 4 kappaletta kehittämisperiaatetta ilmaisevalla merkinnällä. Ne liittyvät tuulivoimapuistojen voimalinjatarpeisiin. Yhteystarpeet on liitetty Keski-Suomen maakuntakaavan olemassa oleviin voimalinjoihin (110 kv, 220 kv tai 400 kv) tai voimalinjojen yhteystarpeisiin. Tuulivoiman taustaselvityksissä on selvitetty etäisyyden 110 kv:n voimajohtoihin ja verkkoliitynnän kustannukset. Tuulivoimapuistoihin liittyvät voimalinjojen yhteystarpeet Ohjeellinen voimalinja ja yhteys Kunta Tuulivoimapuisto Häähninmäki-(Vihtavuori-Siikamäki) Hankasalmi-Konnevesi Häähninmäki Kärkistensalmi-(Toivila-Korpilahti) Jyväskylä Kärkistensalmi Jämsänniemi-Kaipola Jämsä Jämsänniemi Pihlajakoski-(Toivila-Päijät-Hämeen raja) Kuhmoinen Pihlajakoski Viiden tuulivoimapuiston alueen poikki tai välittömässä läheisyydessä on olemassa oleva voimalinja tai voimalinjan yhteystarve. Nämä ovat Ilosjoki, Soidinmäki, Vehkoo, Vekkula, ja Vestonmäki. Tuulivoimapuiston alue (tv) Tuulivoimapuiston alue (tv) Merkinnän kuvaus: Suunnittelumääräys: Merkinnällä osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Merkintään ei sisälly maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Tuulivoimapuistoalueiden esittäminen kaavaluonnoksessa perustuu erillisselvitykseen Keski-Suomen tuulivoima-alueet sekä lisäselvityksiin. Selvitysten pohjalta kaavassa on 9 tuulivoimapotentiaalista aluetta. Alueet ovat ns. tuulivoimapuistoja, joiden lähtökohtaisena kokoluokkana on noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 88 km² ja teoreettinen tuulivoimaloiden lukumäärä on noin 130. Alueet esitetään osa-alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä. Merkintä voi olla maakuntakaavan muiden merkintöjen kanssa päällekkäinen.

39 39 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Taustaselvityksissä on esitetty tuulivoimapuistojen alueet sekä suurjännitelinjat ja sähköasemat. Koko maakunnan voimasiirtoverkko on kuvattu taustaselvityksessä. Tuulivoimapuistojen alueet Alue Kunta Pinta-ala km 2 1 Häähninmäki Hankasalmi/Konnevesi 5,4 2 Kärkistensalmi Jyväskylä 7,3 3 Jämsänniemi Jämsä 26,0 4 Vekkula Jämsä 7,7 5 Pihlajakoski Kuhmoinen 8,3 6 Vehkoo Multia 7,2 7 Ilosjoki Pihtipudas 7,4 8 Soidinmäki Saarijärvi 3,3 9 Vestonmäki Toivakka/Joutsa 15,0 Yhteensä 87,6 Tuulivoimapuistoissa tuulivoimaloiden sijoittelu on yksityiskohtaisemman suunnittelun tehtävä. Tarkemmassa suunnittelussa voimaloita ei tulisi sijoittaa kilometriä lähemmäksi taajamasta eikä puolta kilometriä lähemmäs yksittäisestä asuinrakennuksesta, loma-asunnosta eikä kaavassa merkitystä rakennuspaikasta. Koska voimaloita ei sijoiteta tehohävikkien vuoksi noin puolta kilometriä lähemmäksi toisiaan, tulisi maanomistajakorvaukset huomioida myös tällä vyöhykkeellä. Tuulivoimapuistojen alueille ei sijoitu valtakunnallisia tai maakunnallisia kulttuurimaisema-alueita eikä muitakaan maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Alueiden sisältä saattaa löytyä muinaismuistoja ja nämä ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja. Tuulivoimapuistojen suhde muinaisjäännöksiin ja valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön selviää liitteestä 3. Voimaloita ei myöskään tulisi sijoittaa suojelualueille. Natura 2000-verkon alueita tulee tarkastella tapauskohtaisesti varausperusteiden nojalla. Sijoittelussa on huomioitava myös maa-aineshuollon kannalta merkittävät alueet, koska varsinkin kalliokiviainesten ja rakennuskivien hyödyntämisessä tarvitaan räjäytyksiä. Kärkistensalmen alueen läheisyydessä on kaksi maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Vestonmäen alueen länsipuolella on valtakunnallisesti arvokas Viisarinmäen-Rutalahden maisemaalue. Tuulivoimaloiden toteutusvaiheessa ennen rakennusluvan myöntämistä tulee olla selvitetty tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja hankkeilla pitää olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Vehkoon ja Soidinnmäen tuulivoimapuistojen osalta vaikutukset puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin tulee selvittää pyytämällä lausunto Pääesikunnalta tutkavaikutusten selvityksen yhteydessä. Lisäksi on huomioitava ilmailulain (1194/2009) 165 :n lentoestelupamenettely. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon radio- ja tv-lähetyksille aiheutuvan haitan vaikutus. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maanteistä. Valta- ja kantateillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan minimietäisyys maantien tiealueesta tulee olla lähtökohtaisesti 500 m (Liikenneviraston ohje ). Muilla maanteillä etäisyyden tulee olla maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella. Liikenteellisten vaikutusten osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota liittymiseen maantieverkkoon sekä tieverkon ja siltojen kantavuuteen. Tarastin julkaisemassa selvityksessä esitetään lievennyksiä mm. edellä mainittuihin rajoitteisiin.

40 40 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Maakuntakaavallisena tuulivoimapuiston rajana pidetään noin 10 tuulivoimalan muodostamaa kokonaisuutta. Tätä kokoluokkaa pienempiä tuulivoimahankkeita voidaan ratkaista kuntakaavoituksessa jolloin hankkeiden vaikutusten arviointi ratkaisee tapauskohtaisesti onko kyseessä maakunnallisesti merkittävästä hankkeesta. Voimalinjojen yhteystarpeet ja tuulivoimapuistojen alueet

41 41 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Turvetuotantoon soveltuva alue (tu, tu1) Turvetuotantoon soveltuva alue (tu, tu1) Merkinnän kuvaus: Suunnittelumääräys: Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten (liite 4). Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava. Alueet (tu, tu1) perustuvat Keski-Suomen Turva-projektiin. Alueina esitetään valtaosa Turva-projektin yhteensovituksen käyttösuosituksen I-luokan soista. Nämä alueet ovat selvitysten perusteella vähiten haittaa aiheuttavia. Indeksillä 1 merkityillä suoalueilla (tu1) on myös käyttökelpoista turvepotentiaalia. tu1- alueet ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen I- ja II-luokan soita. Näillä alueilla on todettu olevan merkittävää turvepotentiaalia ja vähäisemmässä osassa luontoarvoja. Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) parantavat Keski-Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja täydentävät merkittävästi Keski-Suomen maakuntakaava 106 turvetuotantoaluevarausta. Mahdollisen tuotannon suunnittelussa on huomioitava valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristöarvot (liite 4). Turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu, tu1) Nro Suo Kunta Tuotantokelpoisen > 1,5 m alueen pinta-ala Selvitysalueen pinta-ala ha Kaavamerkintä 1 Haukilamminsuo Hankasalmi tu1 2 Heinäsuo 2 Hankasalmi tu 3 Leväsuo Hankasalmi tu1 4 Paljakansuo N Hankasalmi tu 5 Paljakansuo S Hankasalmi tu 6 Suurisuo 6 Hankasalmi tu 7 Tervajoensuo Hankasalmi tu 8 Tervasuo Hankasalmi tu 9 Teurisuo Joutsa tu 10 Karhusuo 2 Jämsä tu 11 Kelkkasuo- Jämsä,Jkylä tu1 Sammalsuo 12 Keltasuo Jämsä,Jkylä tu1 13 Kirvessuo Jämsä tu1 14 Kunnarsuo Jämsä tu

42 42 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 15 Nevalansuo Jämsä tu1 16 Rättisuo Jämsä tu 17 Veljestensuo Jämsä tu 18 Pesäneva Kannonkoski tu1 19 Rimminneva Kannonkoski tu 20 Suurisuo 2 Kannonkoski tu 21 Haapapuukonsuot Karstula tu 22 Hallaneva Karstula tu 23 Kyntöläisneva Karstula tu 24 Lampisuo 1 Karstula tu 25 Murtolamminneva Karstula tu 26 Murtosuo 1 Karstula tu 27 Patinsuo Karstula tu1 28 Penikkaneva Karstula tu1 29 Perhonsuo Karstula tu 30 Pirttiahonsuo Karstula tu 31 Puukellonneva Karstula tu1 32 Rahkaneva 1 Karstula tu 33 Rahkaneva 3 Karstula tu 34 Rötkönperänsuo Karstula tu 35 Sarvisuo 2 Karstula tu1 36 Soppisenneva Karstula tu 37 Teerensuo Karstula tu 38 Töyrineva Karstula tu 39 Töyrisuo 1 Karstula tu 40 Vihisuo Karstula tu1 41 Asemaneva Keuruu tu 42 Haleansuo Keuruu tu 43 Heposuo Keuruu tu 44 Hinkkasuo- Keuruu tu Kirnusuo 45 Honkasuo Keuruu tu 46 Isoneva- Keuruu tu Mäenperänsuo 47 Isoneva 2 Keuruu tu 48 Isoniitty Keuruu tu 49 Isosuo 1 Keuruu tu 50 Isosuo 2 Keuruu tu 51 Kankisuo Keuruu tu 52 Karjunneva Keuruu tu 53 Kilpisuo Keuruu tu 54 Kivisuo 2 Keuruu tu1 55 Konisuo-Kivisuo Keuruu tu 56 Koppelokorpi Keuruu tu 57 Kortesuo Keuruu tu 58 Lampisuo 2 Keuruu tu 59 Leinonneva Keuruu tu 60 Moskuvansuo Keuruu tu

43 43 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 61 Mustassuo Keuruu tu 62 Olkitaipaleenneva Keuruu, Multia tu 63 Ottovuorenneva Keuruu tu 64 Pahkasuo Keuruu tu 65 Penkkisuo Keuruu tu 66 Pirttisuo 1 Keuruu tu1 67 Saarisuo A Keuruu tu 68 Sikolamminsuo Keuruu tu 69 Sikosuo- Keuruu tu Kantolansuo 70 Iso Sääksneva Kinnula tu 71 Kanavakytö Kinnula tu 72 Kettulanneva Kinnula tu1 73 Kurkisuo 4 Kinnula tu 74 Matkusneva Kinnula tu 75 Petäikköneva Kinnula tu 76 Pieni Sääksneva Kinnula tu 77 Ruotesuo Kinnula tu 78 Töyrisuo 2 Kinnula tu 79 Louhuinneva Kivijärvi tu 80 Syväjärvenneva N Kivijärvi tu1 81 Syväjärvenneva S Kivijärvi tu 82 Töyrenneva Kivijärvi tu 83 Veteläneva Kivijärvi tu 84 Yölamminneva Kivij,Kyyj tu1 85 Teerisuo 3 Konnevesi tu 86 Isosuo 6 Kuhmoinen tu 87 Korteneva Kyyjärvi tu1 88 Lehmineva Kyyjärvi tu1 89 Rummakonneva Kyyjärvi tu 90 Saarisuo 1 Kyyjärvi tu1 91 Suurisuo 5 Kyyjärvi tu 92 Heinäsuo 4 Laukaa tu1 93 Ahvensuo Multia tu 94 Hirsisuo Multia tu 95 Isosuo 4 Multia tu 96 Joutensuo Multia tu1 97 Jälsisuo- Multia tu Konkarinsuo 98 Kalettomansuo Multia tu 99 Karistonneva Multia tu 100 Korhonsuo Multia tu 101 Korvalammensuo Multia tu1 102 Kuvaslammensuo Multia tu 103 Lauttasuo Multia tu 104 Leppäsuo Multia tu 105 Loukkusuo Multia tu 106 Mannissuo- Multia tu

44 44 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Purnukorvensuo 107 Marketansuo Multia tu 108 Niinisuo Multia tu 109 Nimetönsuo3 Multia tu 110 Nimetönsuo4 Multia tu 111 Nimetönsuo5 Multia tu 112 Parantaisensuo Multia, Uurainen tu 113 Partasuo Multia tu1 114 Peurusuo Multia tu 115 Pihtisuo Multia tu1 116 Pirttisuo-Karjosuo Multia tu1 117 Pukkilamminsuo Multia tu 118 Pykälistönsuo Multia tu 119 Raatesuo Multia,Keuruu tu 120 Rajasuo Multia tu1 121 Sarvisuo 1 Multia tu 122 Tervasuo- Multia tu1 Kangassuo 123 Valkeissuo Multia tu 124 Vehmassuo- Multia tu Tervosuo 125 Kypäräsuo Petäjävesi tu 126 Maunusuo Petäjävesi tu 127 Mökinsuo Petäjävesi tu 128 Riihisuo 3 Petäjävesi tu 129 Ruokosuo Petäjävesi tu 130 Vekurinsuo Petäjävesi tu1 131 Velkkulansuo Petäjävesi tu 132 Hanslamminneva Pihtipudas tu 133 Jämsänneva Pihtipudas tu 134 Kanasensuo Pihtipudas tu1 135 Männikönneva Pihtipudas tu 136 Purontausneva Pihtipudas tu 137 Vihvilässuo Pihtipudas tu 138 Itäsuo Saarijärvi tu1 139 Korsneva Saarijärvi tu1 140 Korteniemi Saarijärvi tu 141 Kärmeneva Saarijärvi tu 142 Lamminsuo Saarijärvi tu 143 Rautasuo Saarijärvi tu 144 Takapellonneva Saarijärvi tu 145 Leppäsenneva Toivakka, tu Kangasniemi 146 Aukeasuo Uurainen tu 147 Heinäsuo 5 Uurainen tu 148 Isosuo 3 Uurainen tu1 149 Isosuo 3 S Uurainen tu 150 Kuitulan Isosuo Uurainen tu

45 45 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 151 Myllysuo Uurainen tu 152 Peurasuo Uurainen tu 153 Porrassuo Uurainen tu 154 Rokkasuo Uurainen tu1 155 Pyöreisneva Viitasaari tu1 156 Sarvineva Viitasaari, tu Saarijärvi, Äänekoski, Kannonkoski 157 Illakkaneva Äänekoski, tu Konnevesi 158 Isoneva 6 Äänekoski tu 159 Pakoneva Äänekoski tu Edellä luetelluista alueista alla mainitut 10 kohdetta ovat kytkeytyneet lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan turvetuotantoalueisiin. 3. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden kytkeytyneisyys Keski-Suomen maakuntakaavaan Nro Suo Kunta Kytkeytyneisyys Keski-Suomen maakuntakaavaan 5. Paljakansuo S Hankasalmi 6 Tervasuo 8. Tervasuo Hankasalmi 6 Tervasuo 25. Murtolamminneva Karstula 26 Karametsä 60. Moskuvansuo Keuruu 49 Penkkisuo 65. Penkkisuo Keuruu 49 Penkkisuo 70. Iso Sääksneva Kinnula 53 Vehkaneva 75. Petäikköneva Kinnula 53 Vehkaneva 76. Pieni Sääksneva Kinnula 53 Vehkaneva 103. Lauttasuo Multia 71 Lauttasuo 115. Pihtisuo Multia 72 Pihtisuo Turvetuotantoon soveltuvista alueista on esitetty teknisesti käyttökelpoisen (>1,5 m) alueen pinta-ala sekä selvitysalueen pinta-ala. Selvityspinta-ala voi pitää sisällään matalia tai kivennäismaaosia. Kaavassa alueita on 159 kpl selvityspinta-alaltaan noin ha. Tästä tuotantokelpoista on 40 % eli noin ha. Tekninen kehitys voi tuoda uusia tuotantomenetelmiä, jotka mahdollistavat pienienkin alueiden hyödyntämisen. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden selkeä keskittymä on Keuruun-Multian ja Uuraisten länsiosien alueella. Uusia alueita on myös Karstulan-Kivijärven-Kyyjärven, Saarijärven-Äänekosken sekä Hankasalmen ja Joutsan alueilla. Kaavamerkintä ei takaa merkityn alueen tuotantoon saantia. Tuotanto edellyttää aina ympäristöluvan joka myönnetään ympäristönsuojelulaissa asetetuin edellytyksin. Kaavan soiden tuotantopinta-alan keskiarvo on 46 ha. Turvetuotanto on mahdollista myös muilla kuin kaavaan merkityillä alueilla. Näillä kaavan ns. valkoisilla alueilla on tuotantokelpoista suoaluetta. Esimerkiksi kaavan ulkopuolelle jätettiin kaikki ne turvetuotantopotentiaalia käsittävät ja luontoarvoiltaan vähäiset suot, jotka sijaitsevat Natura-alueiden läheisyydessä ja joiden kaavaan merkitsemisen arvioitiin edellyttävän Natura-vaikutusten arvioinnin. Turvetuotantoon

46 46 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima soveltuvien alueiden suhde muinaisjäännöksiin ja valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön selviää liitteestä 3. Turvetuotantoon soveltuvat alueet ja lainvoimaisesta Keski-Suomen maakuntakaavasta poistettavat turvetuotantovaraukset

47 47 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Poistuva merkintä (EO/tu, eo/tu) Poistuva merkintä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan lainvoimaisesta Keski-Suomen maakuntakaavasta poistettava aluevaraus. Kumoamisen syynä on turvetuotannon loppuminen kyseisillä soilla. Poistettavien tuotantoalueiden pintaala on noin 320 ha. Keski-Suomen lainvoimaisesta maakuntakaavasta kumotaan seuraavat turvetuotantoalueitten varaukset: Nro Suon nimi Kunta 22 Hoikkasuo Karstula 27 Kolisevanneva Karstula 32 Peräneva Karstula 36 Ristisuo Karstula 56 Vetolansuo Konnevesi 59 Koivikkoneva Kyyjärvi 67 Isosuo Multia 68 Korpelansuo Multia 97 Vetelinsuo Saarijärvi 103 Saarisuo Viitasaari Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo) Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo) Merkinnän kuvaus: Suunnittelumääräys: Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnallisesti merkittäviä suoalueita, joissa osassa suoaluetta on todettu olevan merkittäviä luontoarvoja. Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen (liite 4). Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän suoalueen merkintä kuvaa alueen erityispiirrettä. Suoalueet perustuvat Keski-Suomen Turva-projektiin ja ne ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen II- ja III-luokan soita. Selvitysten perusteella kaavassa esitetään Keski-Suomen maakuntakaavan ja nykyisten suojelualueiden ulkopuoliset suoalueet, joilla on todettu olevan merkittävää turvetuotantopotentiaalia, mutta osassa suota on merkittäviä luontoarvoja. Alueella voi olla useita käyttötarkoituksia ja osalla suota turvetuotanto

48 48 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima voi olla mahdollista jos käyttö ei vaaranna luontoarvojen säilymistä. Alueet parantavat osaltaan Keski- Suomen suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Koko suon tai kokonaisuutena suon luontoarvot eivät ole riittäviä luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Se osa suosta jolla on riittävät luontoarvot, voidaan myöhemmässä vaiheessa perustaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet (luo) Nro Suo Kunta Selvitysalueen pinta-ala ha 1 Leväsensuo Hankasalmi 64 2 Nytkymensuo Jämsä Ruotsinsuo Jämsä Lehtolamminneva Karstula 58 5 Isoneva 1 Keuruu 67 6 Kaakkosuo 1 Keuruu 65 7 Kalmonsuo Keuruu 73 8 Nevasuo Keuruu Riihisuo- Keuruu, Multia 114 Korpisensuo 10 Ruohosuo Keuruu Murtosuo 2 Kinnula Jänisneva Kyyjärvi Lintalamminneva Kyyjärvi Perseneva Kyyjärvi Orissuo Laukaa Humalasuo Multia Kohtamatkanneva Multia Konkarinsuo Multia Kurkisuo 2 Multia Puukkosuo Multia Rautosuo Multia Suurisuo 4 Multia Tavisuo Multia Teerisuo_A Multia Virkasuo Multia Iso Rautasuo Petäjävesi Heinäsuo 7 Pihtipudas Häyhtiönneva Pihtipudas Konnunsuo Pihtipudas Marjasaarenneva Pihtipudas Pajuneva Pihtipudas Rättiso Pihtipudas Huutoniemensuo Saarijärvi Kekonsuo Saarijärvi Pohjoisneva Saarijärvi 171

49 49 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 36 Ruohoneva Saarijärvi Hankamäensuo Uurainen Valkeasuo Viitasaari Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita esitetään 38 kpl ja niiden selvitysalueen pinta-ala on noin ha. Kohteet ovat suurimmaksi osaksi muuttunutta suoluontoa. Soilla esiintyy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia, jotka sijaitsevat usein keskeisesti ja joihin usein liittyy myös kasvillisuus- tai lajistoarvoja. Osa kohteista sisältää ojittamattomia luonnontilaisia osa-alueita ja on arvotettu alustavasti kansallisen suo- ja turvestrategian luokkaan 2 tai 3. Mukana on myös soita, jotka sijaitsevat Natura-alueiden välittömässä läheisyydessä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet

50 50 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Luonnonsuojelualue (SL) Luonnonsuojelualue (SL) Merkinnän kuvaus: Suojelumääräys: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan (liite 4). Kaavan luonnonsuojelualueet perustuvat Keski-Suomen Turva-projektiin ja ne ovat yhteensovituksen käyttösuosituksen III-luokan soita. Alueet ovat Keski-Suomen suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta merkittäviä. Soiden numerointi jatkuu Keski-Suomen maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden numeroinnista. Luonnonsuojelualueet (SL) Nro Suo Kunta Selvitysalueen pinta-ala ha 239 Kivisuo4 Joutsa Junninneva Kannonkoski Alusneva Karstula Hornetinneva Karstula Kantainsuo Kitinsuo Karstula Lehtomäensuo Karstula Pirttisuo2 Karstula Rontinneva Karstula Suoniemensuo Karstula Isoneva3 Keuruu Jouhtineva Keuruu Karhusuo1 Keuruu Kivisuo1 Keuruu Kivisuo3 Keuruu,Multia Kuolemaisensuo Keuruu Lempaatsuo Keuruu Pannuneva Keuruu Niskaneva Kinnula, Pihtipudas Pirttineva Kinnula Koivulamminneva Kivijärvi Kaakkolamminneva Kyyjärvi Kotineva1 Kyyjärvi 479

51 51 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 261 Pikkuhanhisenneva Kyyjärvi Pirttikankaanneva Kyyjärvi,Karstula Rahkaneva2 Kyyjärvi Heinäsuo6 Multia Lauttasuo Multia Riihisuo Peurunsuo Multia Varsasuo Multia Lehmisuo Pihtipudas Mörninsuo Pihtipudas Saarijärvenneva Pihtipudas Rauskaneva Saarijärvi Vasikkaneva Saarijärvi Hankasuo Uurainen Matosuo Uurainen Luonnonsuojelualueita esitetään 36 kpl selvitysalueen pinta-alaltaan noin ha. Alueiden numerointi jatkuu Keski-Suomen maakuntakaavan vastaavien alueiden numeroinnista. Luonnonsuojelualueina esitettävien alueiden suojeluarvot on todettu vähintään maakunnallisen suojelualueverkoston kannalta merkittäviksi. Suojeluarvon arvioimisessa on otettu huomioon sekä luonnontilaisuuteen perustuva yleinen luontoarvo että erityiset luontoarvot. Luonnonsuojelualueista kolme kohdetta on lainvoimaisen kokonaismaakuntakaavan luonnonsuojelualueiden laajennuksia. Kohde 239 Kivisuo 4 (Joutsa) on kokonaismaakuntakaavan Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi- Kivijärvi (SL, nro 8, Joutsa) laajennus. Kohteet 249 Isoneva (Keuruu) ja 254 Kuolemaisensuo (Keuruu) ovat kokonaismaakuntakaavan Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet (SL, nro 102, Keuruu) laajennuksia. Suurin osa alueista kuuluu suo- ja turvamaastrategian luonnontilaisuusasteikossa 2-luokkaan ja sisältää sekä ojitettuja että ojittamattomia osia. Ojittamattomat osat on arvioitu vesitaloudeltaan ja suokasvillisuudeltaan säilyviksi. Muutamat alueet ovat valtaosaltaan ojittamattomia (3-luokka). Kaikkiin alueisiin liittyy joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä erityisiä luontoarvoja, kuten suoyhdistymiä, suotyyppejä, kasvi- ja lintulajeja. Muutaman turvetuotantoon soveltuvan alueen luonnontilaisuusaste jää luokkaan 1 tai 0, mutta nämä kohteet ovat suoluonnon kytkeytyneisyyden ja/tai uhanalaisen lajiston kannalta erityisen merkittäviä. Pääosa kohteiden ojitetuista osa-alueista on ennallistamiskelpoista suota. Suojelun tavoitteena on säilyttää arvokkaiden osien luonnontilaisuus ja luontoarvot sekä parantaa kohteiden kokonaisvesitaloutta ojitettujen osien ennallistamisella. Mahdollinen metsästys ei vaaranna vaihekaavan luonnonsuojelualueiden perusteena olevia luontoarvoja. Kaikilla luonnonsuojelualueiksi osoitettavilla soilla on todettu olevan merkittäviä turvevaroja ja arvoja. Nämä tulee huomioida maanomistajille maksettavissa korvauksissa luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä.

52 52 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Luonnonsuojelualueet

53 53 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Lakiperusta korostaa maakuntakaavan asemaa valtakunnallisten tavoitteiden yksilöinnissä ja konkretisoinnissa. Säännös ilmaisee myös voimakkaasti maakuntakaavan yleispiirteisyyden: Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeellista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia sekä valtion viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltaessa aluekehittämisohjelmalla lähivuosien kehittämistoimia tai myönnettäessä aluekehitysvaroja hankkeisiin, on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat voimakkaasti maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan mittakaava, joka Keski-Suomessa on 1: , johtaa jo sinänsä kaavavarausten yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Selostuksella on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa. Selostus myös selventää ja täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä.

54 54 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Kaavakartalla olevat merkinnät ja määräykset vahvistuvat. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan nojalla. Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti tuulivoimarakentamista ja muuta maankäyttöä, kun ilmenee yhteensovittamistarvetta. Turvetuotantoa säädellään ensisijaisesti ympäristösuojelulain nojalla. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella myös alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Turvevarojen ja tuulivoiman kestävää käyttöä koskevan sisältövaatimuksen mukainen ajantasainen maakuntakaava on tärkeä arviointiperuste lupaharkinnassa. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Merkinnän selitykset ovat samanlaista selittävää ja tulkintaa ohjaavaa materiaalia kuin kaavaselostus. Kaavakartalla viitataan seuraavalla tekstillä tähän selostukseen: Tähän maakuntakaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Kaavaselostus on saatavilla Keski-Suomen liitosta, Sepänkatu 4, Jyväskylä sekä osoitteesta

55 55 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin kuvaus Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tutkia, aiheuttaako maakuntakaavassa osoitettu alueidenkäytön periaate tai maankäyttö muutosta tai ylläpitääkö se tilannetta, jolla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnilla on kaavaprosessin eri vaiheissa selvitetty myös, onko olemassa keinoja torjua ja ehkäistä haitallisia vaikutuksia kaavaratkaisuja muuttamalla tai esittämällä jatkosuunnittelulle reunaehtoja. Vaikutusten arvioinnissa on ollut mukana maakunnan ympäristö- ja tasaarvovaikutusten asiantuntijaryhmä. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että maakuntakaava toteutuu asteittain tarkentuvan kuntakaavoituksen (yleis- ja asemakaavoituksen) ja viranomaistoiminnan kautta. Maakuntakaavassa osoitetut alueidenkäyttöratkaisut voivat toteutua monella kaavamerkinnän mahdollistamalla vaihtoehtoisella tavalla. Siksi kaikkia vaikutuksia ei voida aina arvioida yksityiskohtaisesti. Lisäksi vaikutusten merkittävyyden arviointi pohjautuu lähes aina arvosidonnaisiin käsityksiin ja ratkaisuihin, joten arviointiin saattaa sisältyä huomattavia epävarmuustekijöitä. Myös maakuntakaavan ohjauksen pitkä ajallinen ulottuvuus asettaa rajoituksia vaikutusten suuruuden ja todennäköisyyden ennakoinnille. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksen vaikutusten arvioinnin selvittäminen perustuu selvityksiin, jotka on kuvattu kappaleessa Keskeiset selvitykset. Selvityksissä kuvataan laajemmin tutkittujen vaihtoehtojen vaikutuksia. Kaavaselostuksessa keskitytään valitun kaavaratkaisun vaikutuksiin. Arvioitavia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Lähes kaikki kaavaratkaisut maakuntakaavassa aiheuttavat myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuoda esille merkittävimmät kaavasta aiheutuvat välittömät ja välilliset ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arviointi tähtää tukemaan hankkeiden ja toimintojen yhteisvaikutusten arviointia. Turpeen tuotannon, käytön ja vaikutusten osalta saa hyvän kokonaiskäsityksen VTT:n teoksesta Turpeen tuotanto ja käyttö. Yhteenveto selvityksistä. Tuulivoiman osalta vastaava on ympäristöministeriön raportti 19/2011: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Strategisten tavoitteiden toteutuminen kaavassa Maakuntakaavalla ei voida muuttaa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa tai luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Nämä heijastuvat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta kaavaan. Vaihemaakuntakaavassa on tutkittu edellä mainittujen tavoitteiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Keski-Suomen maakunnassa. Maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset näkyvät vaihekaavassa. Turvetuotantoon osoitettavat alueet perustuvat turvetuotantotavoitteiden yhteensovitukseen soiden luontoarvojen säilyttämisen ja turpeennoston vesistövaikutusten kanssa. Maakunnan merkittävimmät luontoarvot eivät vaarannu maakuntakaavan mukaisesta turvetuotannosta, ja kaavassa osoitetaan uusia luontoarvosoita. Kaava toteuttaa Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelmaa.

56 56 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Kaavassa osoitetut tuulivoimatuotannon alueet toteuttavat osaltaan maakuntasuunnitelman ja Keski- Suomen ympäristöohjelman linjauksia. Tuulivoima-alueet toteuttavat myös valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu kappaleessa Lähtökohdat. Kaavaratkaisu huomioi nämä hyvin. Soiden käytön osalta on sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotantoalueiksi on osoitettu jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita. Keski-Suomen suopeltojen turvetuotantopotentiaali todettiin vähäiseksi. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltu valuma-alueittain ja on otettu huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen uusien luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden suoalueiden muodossa. Kaavassa on osoitettu myös tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Vaikutukset naapurimaakuntiin Kaavan vaikutukset naapurimaakuntiin ovat vähäiset. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat ulottuvat joillekin naapurimaakuntien puolelle laskeviin vesistöihin. Mahdollisia haitallisia vesistövaikutuksia on ehkäisty turvetuotannon sijaintiohjauksella ja kaavamääräyksillä. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset voivat ulottua 10 km päähän. Tuulivoimapuistojen alueet sijaitsevat kaukana maakuntarajasta, eikä niillä ole näkyviä vaikutuksia naapurimaakuntiin. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta kaavaratkaisu tukee Keski-Suomen maakuntakaavan linjauksia. Turvetuotannolla on merkitystä kylien elinvoimaisuuteen ja maaseudun asuttuna pitämiseen. Turvetuotantoalueet sijoittuvat pääosin maakunnan syrjäisimmille alueille ja siten turvetuotanto voi tukea tasapainoista aluerakennetta. Turvetuotantoon soveltuvien soiden esittäminen maakuntakaavassa jäsentää aluerakenteellista käsitystä tuotannossa olevien ja tuotantoon soveltuvien soiden suhteesta tiestöön, asutukseen ja energiantuotantolaitoksiin. Luonnonsuojelualueiden ja arvokkaiden luontokohteiden verkosto täydentyy. Tuulivoimapuistojen alueet tuovat uuden elementin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Rakennettuun ympäristöön kaavalla on vähäisiä vaikutuksia. Turvetuotannon sijoittuminen kylämäisen asutuksen läheisyyteen voi ohjata rakentamista kauemmaksi tuotantoalueesta ja kuljetusreitistä. Toisaalta turvetuotanto voi työllisyysvaikutuksen kautta vaikuttaa positiivisesti kyläasutuksen ja rakennuskannan säilyvyyteen. Tuulivoimapuistojen alueilla voimaloiden sijoittelussa tulee suunnittelumääräyksen mukaan huomioida asutus. Tämä koskee myös kaavoitettuja alueita. Kaavassa ei osoiteta tuulivoimapuistojen tarvitsemia uusia voimajohtoja muuten kuin yhteystarpeina. Nämä tulevat olemaan uusi maisemaelementti puistojen toteutuessa. Kaavassa on huomioitu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset (liite 4). Yhteensovitus on tehty myös maakunnallisten kulttuuriympäristöjen kanssa. Kaavan kokonaisvaikutukset liikenteeseen ovat vähäisiä, mutta voi paikallisesti ja uusien tuotantoalueiden ympäristössä lisätä liikennettä. Turvekuljetusten painopiste on Suomenselältä suurille kulutuspaikoille. Päätieverkolla tämä koskee erityisesti valtateitä 13, 18 ja 23. Koska turvetuotantoon osoitetut suot ovat hajallaan, ei alempiasteiselle tieverkolle kohdistu merkittävää liikenteen lisääntymistä. Samoin kuin puukuljetuksilla turvekuljetuksilla saattaa olla vaikutuksia alempiasteisen tieverkon ylläpitoon. Pyrkimys maakunnalliseen energiaturpeen omavaraisuuteen lyhentää kuljetusetäisyyksiä ja liikenteen päästöjä. Kuljetusten lisääntyminen tulee tapahtumaan vähitellen 20 vuoden aikana. Tuulivoiman liikenteelliset vaikutukset rajoittuvat käytännössä rakennusvaiheeseen, mm. tarvittaviin erikoiskuljetuksiin.

57 57 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Vaikutukset maakunnan energiahuoltoon Energiahuollon kannalta kaavan vaikutukset ovat selvästi positiivisia lisäten luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kaava edistää maakunnan kestävää energiantuotantoa. Turvetuotannon sijaintia ohjataan selvityksiin pohjautuen vähiten haittaa aiheuttaville alueille. Koska turve on hyvä seospolttoaine mm. puuhakkeen kanssa, turpeen käyttö edistää biopolttoaineita hyödyntävien voimalaitosten toimintaedellytyksiä. Turpeen käyttö vähentää myös tuontipolttoaineiden käyttötarvetta. Kaavassa turvetuotantoon esitettävistä soissa ( ha) on arvioitu olevan noin 40 % tuotantokelpoista (>1,5 m turvepaksuus, noin ha). Laskennallisesti maakunnan turvetuotantoalueen tavoite turpeen osalta täyttyy. Toisaalta täytyy myös muistaa, että välttämättä kaikkia kaavassa olevia soita ei saada tuotantoon, mm. maanomistajat voivat olla haluttomia vuokraamaan maitaan turvetuotantoon. Turveteollisuusliiton arvioin mukaan alueita pitäisi olla noin kolminkertainen määrä tarpeeseen nähden. Paperiteollisuuden rakennemuutoksesta johtuen turpeen käyttö tulee vähenemään Jämsänjokilaaksossa ja Äänekoskella. Vähennyksellä ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutuksia tulevaan tarpeeseen. Tähän vaikuttaa edellä oleva ja Jyväskylän Keljonlahden alkuvaiheen odotettua suurempi turpeen kulutus. Tuulivoimapotentiaalisille alueille on teoreettisesti sijoitettavissa noin MW:n tuulivoimalaa. Teknistaloudellisen analyysin perusteella näiltä alueilta on saatavissa energiaa noin 1,0 TWh, mikä vastaa noin 6 % Keski-Suomen energiataseesta. Ympäristövaikutukset Turvetuotannossa on tällä hetkellä 2 % Keski-Suomen suopinta-alasta. Suon valmistelu turvetuotantoon tuhoaa luonnontilaisuuden, kasvillisuuden ja eläimistön ja siitä voi aiheutua haittaa vesistöille, kalakannoille ja kalankasvatukselle. Tuotannon aikaisia melu- ja pölyhaittoja esiintyy tuotantoalueen läheisyydessä. Turvetuotannon vesistöhaittoja pidetään monin paikoin vesiluonnon ja ihmisten viihtyvyyden kannalta haitallisina tekijöinä. Keski-Suomen ympäristöanalyysissä ja vesienhoitosuunnitelmasta saadussa palautteessa todetaan, että turvetuotannon osuus on paikallisesti merkittävää, vaikka kokonaiskuormitus on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti vähäistä. Turvetuotannon kesto on tuotantoalueella vuotta, mutta vaikutukset voivat jatkua vielä tämänkin jälkeen. Turveteollisuus on kehittänyt vesiensuojeluratkaisuja sekä toimintatapoja ympäristökuormitusta vähentävään suuntaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Pientuotantoa (alle 10 ha) lukuun ottamatta turvetuotanto on luvanvarainen maankäyttömuoto. Kaavan vesistövaikutusarvioinnissa (monitavoitearviointi) oli alkuvaiheessa mukana 236 suota. Suokohtainen arviointitulos kuvaa kunkin 236 suon käyttöönotosta aiheutuvaa oletettua vesistöhaittariskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Monitavoitearvioinnin avulla laskettiin kullekin tarkasteluun valitulle suolle vesistövaikutusriskiä kuvaavia tunnuslukuja erilaisilla kriteerien tärkeyspainoyhdistelmillä. Tulokset alla olevassa kartassa kuvaavat soiden alapuolisten vesistöjen nykyisiä käyttö- ja suojeluarvoja. Oletuksena on, että mitä suuremmat käyttö- ja suojeluarvot, sitä suurempi on mahdollisten kielteisten vaikutusten todennäköisyys. Tulokset kuvaavat myös soiden alapuolisten vesistöjen herkkyyttä turvetuotannon kuormitukselle, ts. kuinka suuri mahdollisuus on sille, että kuormituslisäys aiheuttaa kielteisiä näkyviä tai VPD-tavoitteille vastakkaisia vaikutuksia. Kun yhdistetään edelliset tiedot, voidaan suuntaa-antavasti arvioida kielteisten vesistövaikutusten riskiä.

58 58 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Tulokset eivät ole ennusteita määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta ja vesistövaikutuksista. Ne eivät siis kuvaa, minkälaisia vaikutuksia tarkasteltavan suon turvetuotantoon ottamisella on vesistön vedenlaatuun, ekologiseen tilaan ja vesistön eri käyttömuodoille. Turvetuotantoalueen pintavalutuskenttä Keuruulla Suokohtaisen vesistövaikutusarvioin tuloksena kaavaan ei sisällytetty 20 turvevaroiltaan ja luontoarvoiltaan turvetuotantoon soveltuvaa suota: Haarajoenneva (Hankasalmi), Hanhisuo (Uurainen), Heinäsuo 3 (Konnevesi), Heinäsuo 8 (Toivakka), Isoneva 4 (Kannonkoski), Isoneva 5 (Viitasaari), Jukkosuo (Kannonkoski), Kangaslamminsuo (Joutsa), Kynnyssuo (Jämsä), Leukunneva (Saarijärvi), Rantinsuo (Konnevesi), Riihisuo (Saarijärvi), Rumma (Uurainen), Saarisuo 2 (Multia), Soidinsuo (Saarijärvi), Suurisuo 1 (Kannonkoski), Teerisuo 2 (Hankasalmi), Teerisuo 4 (Toivakka), Utrusuo (Hankasalmi) ja Valkeisneva (Äänekoski). Lisäksi vesistöhaittariski oli osasyynä 24 muun suon jättämisessä pois kaavan turvetuotantoon soveltuvista alueista: Ahvenneva (Keuruu), Autionsuo (Jämsä), Heinäsuo 7 (Pihtipudas), Heposuo 3 (Heposuo 3), Höystösensuo (Joutsa), Isosuo 5 (Jämsä), Juurikassuo (Keuruu), Kaakkosuo 2 (Jyväskylä/Jämsä), Kantesuo (Uurainen), Karasuo (Joutsa), Koirasuo (Multia), Kuikkaneva (Keuruu), Köpinneva-Kokkosuo (Multia), Lakeasuo (Joutsa), Lehtosuo (Multia), Lehtosuo-Ojaneva (Keuruu), Luomussuo-Talvilahdenneva (Keuruu), Leväsensuo (Hankasalmi), Marjosuo (Multia), Martinsuo (Joutsa), Mäntykankaansuo (Jyväskylä), Niinineva- Kurostenneva (Keuruu), Oravakorpi (Pihtipudas), Pohjoissuo 1 (Joutsa), Raatosuo (Keuruu), Reinikansuo- Pahasuo (Keuruu), Talvineva (Äänekoski) ja Vetosuo (Joutsa). Suokohtaisen arvioinnin jälkeen arviointituloksen ja luonnosvaiheen osallispalautteen pohjalta kohteista poistettiin yhteensä 76 suota. Suokohtainen arviointitulos ei kuvaa riskiä, joka aiheutuu useiden samalle vesistöreitille laskevien soiden mahdollisesta yhdenaikaisesta tuotantokäytöstä. Riski vesistöhaittojen todennäköisyydelle kasvaa, kun useita tuotantosoita laskee samoihin vesistöihin. Yhteisvaikutusriskien tarkastelussa on tunnistettu kolmannen jakovaiheen valuma-alueet, joilla soiden yhdenaikaisesta käyttöönotosta aiheutuva fosforikuormitus on erityisen suuri suhteessa valuma-alueen muu-

59 59 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima hun ihmisperäiseen kuormitukseen. Kaavan turvetuotantoon soveltuvat suot muodostavat merkittävän osan ihmisperäisestä kokonaisfosforikuormituksesta erityisesti Jämsän, Keuruun ja Viitasaaren reittien latvoilla sekä Päijänteen alueella sijaitsevilla Rumaojan-Myllyojan, Matkusjoen, Kannonjoen, Tervajoen, Pengerjoen yläosan, Kuhanjoen, Kylkijoen, Suolamminjoen, Kaijanjoen, Iso Kivijärven, Uitamonjärven, Sarajoen ja Mykänjoen vesistöalueilla. Järvien osalta runsaan yläpuolisen tuotantopotentiaalin vuoksi erityisen suuressa kuormitusriskissä on Jämsänvesi, jonka yläpuolella sijaitsee noin 12 prosenttia (916,5 ha) kaavan kaikista turvetuotantoon soveltuvista alueista. Suot sijaitsevat keskimäärin noin 27,5 kilometrin etäisyydellä Jämsänvedestä. Koska yläpuolinen valuma-alueella järvien osuus on huomattavan vähäinen, suuren etäisyyden ei voida olettaa olevan yhtä merkittävä kuormitusta alentava tekijä kuin järvisemmillä alueilla. Myös Ylä-Viivajärvi, Sinervä ja Saanijärvi erottuvat aineistosta tuotantoalan suhteen riskikohteina. Niiden yläpuolella sijaitsee yli 300 hehtaaria tuotantokelpoista suoalaa melko lähellä järvialtaita. Suoalan ja keskimääräisen etäisyyden suhteella arvioituna soiden sijainti lähellä järvialtaita lisää haittojen esiintymisriskiä erityisesti Leppäsellä, Iso Suojärvellä, Iso-Kivijärvellä, Pieni-Virmaksella, Lahnajärvellä, Kyyjärvellä, Vanajajärvellä, Jyrkeejärvellä ja Pääjärvellä. Yhteisvaikutusriskien mahdollisia haitallisia vesistövaikutuksia on ehkäisty vaihekaavan koko maakunnan turvetuotantoa koskevalla suunnittelumääräyksellä.

60 60 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Yhteisvaikutusriskien arviointiaineisto (mustat kohteet, 160 kpl) ja niiden luonnosvaiheessa arvioidut suhteelliset suokohtaiset riskisijat. Suokohtaisen vesistöriskiarvioinnin ja luonnosvaiheen osallispalautteen pohjalta poistetut suot on merkitty listaan puneella ja yliviivattu karttaan.

61 61 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Luonnontilaiset suot ovat merkittäviä valuma-alueensa vesivarastoja ja virtaamien tasaajia. Soiden ojitus lisää tulvahuippuja. Turvetuotantoalueella on sarkaojia 20 metrin välein. Tällöin hehtaarilla on 0,5 km ojaa. Kaavassa esitetään tuotantokelpoista aluetta noin ha. Tämä määrä tuotantoalueena merkitsisi noin km suo-ojaa. Tämä on vähäinen määrä suo-ojien kokonaismäärään km nähden. Paikallisesti turvetuotantoalueen ojamäärä voi kuitenkin olla tulvariskin kannalta merkittävä. Turvetuotantoalueeseen liittyy jonkin verran ojia myös tuotantoalueen ulkopuolella. Turvetuotannon haitallisten vaikutusten lieventäminen oli jo lähtökohtaisesti mukana Turva-projektin selvityksissä. Kaavassa esitetään selvitysten perusteella vähiten haittaa aiheuttavat alueet. Luontokartoitusten lähtökohtana oli kaavassa esitettävän yksittäisen turvetuotantosuon ympäristöluvan vaatima taso. Vesistövaikutusselvitys ei ole niin yksityiskohtainen ja kattava, että se riittäisi ympäristölupakäsittelyä varten. Siten kaava osaltaan edistää energiahuollon kannalta tärkeän turvetuotannon sijoittumista maakuntaan ohjaamalla alueiden käyttöä siten, että toiminnot ovat mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämä edellyttää kuitenkin myös sitä, että haitallisten vaikutusten ehkäisyyn kiinnitetään riittävästi huomioita turvetuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannata turpeen nosto ja käyttö energiantuotannossa on ongelmallinen. EU:n päästökaupan piirissä ovat kaikki yli 20 MW energiantuotantolaitokset. Turpeen poltto tapahtuu pääosin suurissa laitoksissa, jotka ovat EU:n päästökaupan piirissä. Turpeen polton osuus Keski-Suomen oman energiantuotannon päästöistä on noin 30%, turpeen osuus maakunnan oman tuotannon polttoaineista on noin 14 %. Vuonna 2008 Keski-Suomessa oli Vahti-tietojärjestelmän mukaan (2010) turvetuotannon piirissä yhteensä hehtaaria suota. Varsinaisessa tuotannossa soista oli hehtaaria, Tuotannosta poistuneena kasvittomana alana oli hehtaaria suota. Kasvihuonekaasulaskennassa huomioidaan kunnostusvaiheessa, tuotannossa, tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa sekä tuotannosta poistuneena kasvittomana alana olevat turvetuotantoalueet, joita Keski-Suomessa vuonna 2008 oli hehtaaria. Näiden alueiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna tonnia CO 2 -ekvivalenttia (CO 2 -ekv.). Keski-Suomessa ojittamattomia soita on hehtaaria eli 20,6 % turvemaista (Metla, 2009). Yhteensä luonnontilaiset suot sitoivat kasvihuonekaasuja tonnia CO 2 -ekv. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa on turvetuotantovarauksina (tu ja eo/tu1) turvetuotantoon soveltuvaa, yli 1,5 m paksua suota on yhteensä 7293 ha suota. Maankäytön muutoksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin (KHK -päästöihin) on laskennan periaatteena käytetty oletusta, jossa kaava toteutuu täysmääräisinä turvetuotantovarauksina. Päästölaskelmien mukaan, näillä oletuksilla, vaihekaavan turvetuotantovarauksia vastaavat turvetuotantoalueet tuottaisivat kasvihuonekaasupäästöjä noin tonnia CO 2 -ekv. vuodessa. Laskettaessa tu ja tu1 alueiden nykyisen maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä, käytettiin laskennassa samoja lähtöoletuksia. Luonnontilaista aluetta tu1 alueilla kaavavarauksina on 257 ha. Luonnontilainen alue toimii kasvihuonekaasujen nieluna, sitoen noin 490 tn CO 2 -ekv/v. Ojitettua suoaluetta on kaavavarauksina yhteensä tu ja tu1 alueilla 7036 ha. Päästölaskelman mukaan nämä alueet ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen lähteitä ( tonnia CO 2 -ekv./vuosi). Kun arvioidaan kaavassa esitetyn turvetuotantoon soveltuvien alueiden (tu ja tu1) vaikutusta Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöihin, saadaan edellä mainituilla oletuksilla 3. vaihemaakuntakaavan turvetuotantoalueiden maankäytön muutoksien vaikutukseksi tonnia CO 2 -ekv. vuodessa. Keski-Suomen ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna tonnia CO 2 -ekv. Tässä luvussa ei ole mukana maankäytön muutoksista johtuvia päästöjä. Turpeen energiakäytön kokonaispäästöihin kuuluvat lisäksi turpeen nostokoneista sekä kuljetuksesta polttopaikalle johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi turpeen varastoinnin aikana syntyy kasvihuonekaasu-

62 62 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima päästöjä. Turpeen poltto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäksi turvetuotantoalueen jälkikäsittelystä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Näitä päästöjä ei ole tässä arvioitu. Energian tuottaminen tuulivoimalla hillitsee ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota toimintavaiheessa kasvihuonekaasupäästöjä. Tuulienergialla voidaan korvata mm. tuontipolttoaineita. Kaavan tuulivoimapuistoalueille voidaan sijoittaa teoreettisesti noin MW:n voimalaa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi noin 1,0 TWh turvetta voitaisiin korvata tuulivoimalla. Hiililauhdevoimaloiden osalta tuulivoiman on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä keskimäärin g CO 2 /kwh (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Luonnonsuojelualueilla ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeillä suoalueilla on positiivisia vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja sitä kautta myös aluekehitykseen. Tällaiset suot ovat usein marjastuksen ja metsästyksen kohdealueita. Useat maakunnan potentiaalisista hiljaisista alueista sijaitsevat soisilla alueilla. Luontoarvoja omaavat suot voivat tarjota maaseudulle elinkeinomahdollisuuksia matkailun muodossa tukien haja-asutusalueiden asutusta ja palvelujen säilymistä. Maakunnan soiden korkean ojitusasteen (83 %) vuoksi jokainen ojittamaton ja säilyväksi arvioitu suon osa otettiin huomioon kaavan valmistelussa. Verrattaessa Turva-selvityshankkeen soilla esiintyvien suoluontotyyppien määrää suojelualueilla sijaitsevien luontotyyppien määrään havaittiin, että kaikkia korpityyppejä esiintyy Keski-Suomen suojelualueilla sijaitsevilla soilla verraten niukasti. Lettonevarämeitä, lettorämeitä, tupasvillakorpia ja juolasarakorpia eli nigranevakorpia esiintyi erityisen niukasti sekä suojelualueilla että TURVA-hankkeen soilla. Rämetyypeistä huomionarvoisimpia suotyyppejä ovat korpirämeet, pallosararämeet ja kangasrämeet. Tarkastelussa havaittiin lettojen niukka esiintyminen Keski-Suomessa. Myös karut nevatyypit ovat taantuneet. Karuimpia nevoja esiintyy huomattavan niukasti Keski-Suomen suojelualueilla.

63 63 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen sekä suojelualueilla sijaitsevien rämeiden ja korpien suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). TURVA lt = TURVA-hankkeen soilla sijaitsevat luonnontilaiset suotyyppilaikut, TURVA oj = TURVA-hankkeen soilla sijaitsevat ojikkoasteen suotyyppilaikut, Suojeltu lt = suojelualueilla sijaitsevat luonnontilaiset suotyyppilaikut, Suojeltu oj = suojelualueilla sijaitsevat ojikkoasteen suotyyppilaikut, Suojeltu enn = suojelualueilla sijaitsevat ennallistetut suotyyppilaikut. Huom!Kuvaajien akseleiden enimmäisarvot ovat erisuuruiset.

64 64 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen sekä suojelualueilla sijaitsevien yhdistelmätyyppien, nevojen ja lettojen suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). lt =luonnontilainen, oj = ojikko, enn = ennallistettu

65 65 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima TURVA-hankkeen luontoselvityksissä havaittujen sekä suojelualueilla sijaitsevien luhtien suotyyppikohtaiset kokonaispinta-alat (ha). lt =luonnontilainen, oj = ojikko Keski-Suomen maakuntakaavassa on mukana valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelman suot, Natura 2000-verkostoon sisältyvät suot, kansallispuistojen ja luonnonpuistojen sisältämät suot sekä suojelumerkinnällä (s) osoitetut suot. Näiden pinta-ala on yhteensä noin ha. Vaihekaavassa esitetään uusia suojelusoita (SL) 36 kappaletta. Niiden pinta-ala on noin ha. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä suoalueita (luo) on 3. vaihemaakuntakaavassa 38 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin ha. Uusiin SL-kohteisiin sisältyy ojittamatonta suota noin ha ja luo-kohteisiin noin 750 ha. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä on uusilla SL-kohteilla yhteensä noin ha. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat kaikki pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita. Turvetuotantoon soveltuvia alueita, joilla esiintyy pienialaisia luontoarvoja (tu1) on 35 kappaletta kokonaispinta-alaltaan noin ha, josta ojittamatonta suota on noin 250 ha. On huomattava, että näillä soilla luontoarvoja on vain osassa suota ja että muussa osassa suota voi olla muita maankäyttömuotoja, myös turvetuotantoa. tu-kohteilla luonnontilainen suoala ja niillä esiintyvät uhanalaiset suotyypit ovat pirstoutuneet useisiin pieniin häviämässä oleviin laikkuihin. Yhteensä turvetuotantoalueisiin sisältyy ojittamatonta suota noin 450 ha, josta osa on jo kasvillisuudeltaan muuttunutta. Kaava edistää suoluonnon kytkeytyneisyyden ja ekologisesti arvokkaiden alueiden piirteiden säilymistä. Maakuntakaavoituksen tueksi laaditun ekologisesti arvokkaita alueita koskevan selvityksen mukaan suoluonnon säilyttämisen kannalta merkittävimmät ekologiset vyöhykkeet ovat Suomenselän suuralueella sijaitsevat Seläntauksen, Salamajärven ja Keskisen Suomenselän vyöhyke sekä Pyhä-Häkin kansallispuiston vyöhyke. Kaava edistää ekologisesti arvokkaiden vyöhykkeiden luonnonarvojen säilymistä, sillä turvetuotanto osoitetaan ojitetuille soille ja turvetuotannon ulkopuolelle jätetään luontoarvoiltaan merkittävien soiden muodostamia kokonaisuuksia. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutuksia potentiaalisiin hiljaisiin alueisiin. Myös tarkasteltavien soiden kytkeytyneisyys läheisiin ojittamattomiin soihin on huomioitu kaavaratkaisuissa. Vaihekaavaratkaisu lisää maakunnan soidensuojelun pinta-alaa hehtaarilla ja edistää uhanalaisen suoluonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Soiden luonnonmaisemaan kaavalla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Maisema-arvoja on erityisesti luonnontilaisilla soilla. Uudet luonnonsuojelualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet edistävät luonnontilaisen ja monipuolisen suomaiseman säilymistä. Turvetuotanto muokkaa

66 66 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima maisemaa ja varsinkin laajat turvetuotantoalueet yksipuoleistavat maisemakuvaa. Turvetuotannon sijoittuminen luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille vähentää haitallista maisemavaikutusta. Tuulipuistojen sijoittaminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ei aina ole yksiselitteistä ja helppoa. Tuotannon erilaisten vaikutusten ja erityisesti niiden suuruuden ja laajuuden arvioiminen on haastavaa. Toisaalta vaikutuksista puhuttaessa tulee aina suhteuttaa kysymys siihen, millä suunnittelutasolla vaikutuksista puhutaan. Maakuntakaavoissa on sellaisia tasoja tai maankäytön muotoja, jotka suoraan poissulkevat tuulivoimatuotannon. Suojelualueet, taajamat, kylät, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat sekä lentokentät ja puolustusvoimien alueet lähiympäristöineen ovat alueita, joille laajojen tuulipuistojen rakentaminen ei ole mahdollista, ja lisäksi haja-asutus lomarakennuksineen sekä luonnonympäristön tekijät aiheuttavat laaja-alaisesti haasteita tuulivoimapuistojen sijoittelulle. Alueiden suunnitteluun ja käytännön rakentumiseen vaikuttavat myös monet teknistaloudelliset seikat kuten alueiden saavutettavuus, muuntoasemien läheisyys sekä voimajohtoverkon riittävyys ja läheisyys. Puistoalueella yksittäiset voimalat voidaan hyvällä suunnittelulla sijoittaa niin, että ne eivät uhkaa ympäristöarvoja. Tuulivoimaloiden merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Taustaselvityksissä on esitetty puistoalueiden visualisointeja eri ilmansuunnista. Asutukseen on jätetty teoreettisessa sijoittelussa 0,5 km etäisyys ja taajamiin 1 km etäisyys. Suuren kokoluokan voimaloille etäisyys, jonka päästä havainnoituna voimaloiden dominanssin maisemaan todetaan vähenevän, on 5-7 km. Yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla harkitusti sijoitettuna ja maisema huomioiden voimalat voivat tuoda ympäristölleen lisäarvoa. Visualisointi Kärkistensalmen tuulivoimapuistosta Päijänteen itäpuolelta nähtynä Kulttuuriympäristöjä edustavat kulttuurimaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Kulttuurimaisema-alueille ja rakennetun kulttuuriympäristön alueille ei ole osoitettu kaavassa tuulivoimapuistoja. Tuulivoimaloiden toteutuksen yhteydessä on tutkittava ja arvioitava hankkeen vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa keskitettyjä ratkaisuja kuten tuulivoimapuistot kaavassa. Tämä on sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti tehokasta ja maisemavaikutuksiltaan hallittavampaa kuin yksittäiset voimalat. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista kun aurinko paistaa voimalan takaa. Tämä ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina. Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista ja alueen taustaäänistä. Tuulivoimaloiden käyntiääni erottuu selvimmin taustaäänistä hiljaisella tuulen nopeudella (4-8 m/s). Tuulen nopeuden ollessa yli 8 m/s taustakohina kasvaa nopeammin kuin käyntiääni. Kovalla tuulella käyntiääni erottuu ainoastaan voimalan välittömässä läheisyydessä. Puistoalueet eivät aiheuta merkittävää uhkaa linnustolle. Lintujen törmäysriski on pieni verrattuna sähkölinjoihin, lähetinmastoihin ja korkeisiin rakennuksiin. Törmäysriskiin vaikuttaa ensisijaisesti voimaloiden

67 67 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima sijoituspaikka. Kaavassa esitettävät tuulivoimapuistojen alueet eivät sijaitse kansallisesti arvokkailla lintualueilla (FINIBA) eivätkä merkittäviä linnustoarvoja omaavilla alueilla. Kärkistensalmen ja Pihlajakosken tuulivoimapuistot sijaitsevat lintujen keskeisillä muuttoreiteillä ja tämä tulee ottaa huomioon alueiden suunnittelussa, kuten tuulivoimaloiden sijoittelussa, laitteiden valinnassa ja merkitsemisessä niin, että linnut havaitsevat ne mahdollisimman kaukaa. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat samanlaisia kuin muussakin rakentamisessa mutta ajoittamalla rakentaminen pesimäkauden ulkopuolelle pienennetään riskiä. Luonnontieteellisen keskusmuseon lepakkotietokannan mukaan Keski-Suomessa ei ole tiedossa tärkeitä lepakkoalueita. Lepakoiden on havaittu seurailevan selkeitä maaston muotoja, mm. kapeikkoja. Tuulivoimapuistojen alueet ovat mäkien muodostamaa mosaiikkia eikä niillä esiinny mitään selkeitä kulkuväyliä. Lepakoiden tärkeistä ruokailualueista tai päiväpiiloista ei ole tietoa. Kärpänkylän itäosasta Pyhäjärven alueelta on kansalaispalautteessa tietoa lepakoiden esiintymisestä. Ympäristöministeriön linjauksen mukaan maakuntakaavoituksessa ei yleensä ole tarpeen tehdä lepakkoselvitystä. Koska lepakoista tai niiden muuttoreiteistä ei tiedetä riittävästi tutkimusten vähäisyyden vuoksi, siksi on tärkeää jatkosuunnittelussa selvittää lepakoiden liikkuminen tuulivoimapuistojen alueilla. Naturan tarveharkinta Maakuntakaava on LsL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Kuhmoisten Pihlajakosken (tv 5) ja Multian Vehkoon (tv 6) tuulivoimapuiston alueista on tehty Naturaarvioinnin tarveharkinta. Tarveharkinnan mukaan puistoalueiden rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia läheisten Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon. Tuulivoimapuistojen merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Pihlajakosken ja Vehkoon tuulivoimapuistojen läheisyydessä olevasta viidestä Natura-alueesta vain yhden osittaisena suojeluperusteena on lintudirektiivi. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vehkoon tuulivoimapuistomerkintä ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue (FI ), Valkeisjärvi-Särkilampi-Utusuo (FI ) ja Myllyvuori-Vilhusenmäki (FI ) on valittu Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella, eikä Pihlajakosken tuulivoimapuistomerkintä merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kaitajärvi (FI ) ja Edessalo Haukkasalo (FI ) on valittu Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin (SPA) perusteella. Kaavassa ei esitetä niitä Turva-projektin turvetuotantopotentiaalia sisältäviä ja luontoarvoiltaan vähäisiä soita (51 kohdetta), joiden kaavaan merkitsemisen arvioitiin edellyttävän Natura-vaikutusten arviointia. Turvetuotannolla saattaa olla joko mahdollisia välittömiä (melu- /pölyhaitta) tai välillisiä (kuivattava vaikutus, vesistövaikutus) haitallisia vaikutuksia Natura-alueille. Kaavaan merkitseminen tai ympäristöluvan hakeminen turvetuotantoa varten edellyttää Natura-arvioinnin tekemistä. Ristiriitaa Natura 2000-verkoston tai muiden suojelualueiden ja kaavassa turvetuotantoon osoitettujen suoalueiden välillä ei ole. Kaavasta pois jätetyt todennäköisen Natura-vaikutusten arvioinnin edellyttämät turvetuotantopotentiaalia käsittävät ja luontoarvoiltaan vähäiset suot Suoalue Kunta Selvitysalueen pinta-ala ha

68 68 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Teerisuo 2 Hankasalmi 85 Harjujärvensuo Joutsa 135 Höystösensuo Joutsa 127 Kangaslamminsuo Joutsa 59 Karasuo Joutsa 107 Martinsuo Joutsa 106 Pohjoissuo 1 Joutsa 49 Pohjoissuo 2 Joutsa 109 Vetosuo Joutsa 65 Autionsuo Jämsä 116 Iso Kalmasuo Jämsä 111 Isosuo 5 Jämsä 70 Kaakkosuo 2 Jämsä/Jkl 176 Kynnyssuo Jämsä 97 Ukonsuo Karstula 149 Hirvisuo Keuruu 133 Kiertosuo Keuruu 77 Kuikkaneva Keuruu 176 Lahdenperänneva- Keuruu 93 Pakorimpi Lahdenperänsuo Keuruu 119 Lehtosuo-Ojaneva Keuruu 206 Luomussuo- Keuruu 89 Talvilahdenneva Niinineva-Kurostensuo Keuruu 318 Ranta-ahonsuo Keuruu 191 Reinikansuo-Pahasuo Keuruu 89 Vihvilänsuo Keuruu 192 Nevolamminneva Kinnula 110 Pitkäneva Kinnula 76 Kurkisuo 3 Konnevesi 139 Nollinneva Konnevesi 55 Riisisuo Konnevesi 86 Kotineva 2 Kyyjärvi 101 Heposuo 1 Multia 105 Karjosuo Multia 182 Kivisuo-Takasuo Multia 211 Koirasuo Multia 152 Korpisuo Multia 69 Köpinneva-Kokkosuo Multia 309 Lehtosuo Multia 78 Pieni Joensuo Multia 237 Pirttijärvensuo Multia 227 Pökkösuo Multia 200 Uuraanmäenniitynsuo Multia 66 Koiraneva Saarijärvi 102 Leukunneva Saarijärvi 80 Soidinsuo Saarijärvi 125

69 69 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Teerisuo 4 Toivakka 105 Heposuo 3 Uurainen 32 Atlantinsuo Äänekoski 103 Isosuo 7 Äänekoski 71 Valkeisneva Äänekoski 69 YHTEENSÄ Taloudelliset ja yrittäjyysvaikutukset Turvetuotantoalueista hyötyvät yksityistalous, kuntatalous ja valtiontalous. Turvetuotanto on osaksi pkyritystoimintaa ja usein maatalouden sivuelinkeino. Turvetuotanto sijoittuu haja-asutusalueille tukien asutusta ja peruspalveluiden säilymistä. Turvetuotanto tuo työpaikkoja myös taajamien ja kaupunkien energialaitoksiin ja turpeen kuljetuksiin. Turve on merkittävä osa huoltovarmuutta. Toisaalta kuitenkin säidenvaihtelu tekee turvetuotannon haavoittuvaksi vähentäen maamme energiahuollon turvallisuutta. Turvetuotanto voi vaikeuttaa luonnonantimien hyödyntämistä ja haitata virkistystä. Se voi myös vähentää maatila- ja luontomatkailun vetovoimaa. Turvetuotantoalueiden läheisyydessä voivat myös tonttien ja loma-asuntojen hinnat alentua. Keski-Suomen turpeen käytön lisäystavoite, 1,2 TWh, merkitsisi suorien ja välillisten työpaikkojen osalta noin 310 htv. Kaavassa esitettävästä selvityspinta-alasta ha on ha tuotantokelpoista (>1,5 m syvyistä aluetta) ja tämän lisäksi luo-soilla tuotanto voi myös olla mahdollista. Tuotantoon tullaan saamaan vain osa edellä mainitusta pinta-alasta. Tuotanto on mahdollista myös kaavan ns. valkoisilla alueilla. Samalla kaava tukee myös turvetuotannon työllistävää vaikutusta. Tuulivoimatuotannon alueiden toteuttaminen tuo positiivisia vaikutuksia yksityistalouteen, kuntatalouteen ja valtiontalouteen. Tuulivoimapuistojen rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia alueen ihmisten elinoloihin, koska rakentamisaikana tarvitaan myös paikkakunnan osaamista ja palveluita. Tuulivoimaloiden toiminta-aikana tarvitaan mm. huoltopalveluita, jotka voivat kohdistua tuulivoimalapaikkakunnalle. Teknologiateollisuuden (2009) mukaan 100 MW:n puiston rakennusvaihe tuo 380 htv ja elinkaaren (20 v) aikaiset käyttö- ja kunnossapitotehtävät 300 htv. Valtioneuvosto on arvioinut, että rahallisesti valtakunnan tavoite MW merkitsisi 1,9 2,5 mrd kotimaisena työnä. Tuulivoimapuistoilla voi olla myös negatiivisia taloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi loma-asuntojen ja tonttien hinnat saattavat laskea maisema- ym. haittojen takia useiden kilometrien päässä puistoalueista. Sosiaaliset vaikutukset Yleinen mielipide on muutaman vuoden aikana kääntynyt turvetuotantoa vastaan (vrt. kaavaluonnoksesta saatu palaute). Turvetuotantoa on alettu syyttää enenevässä määrin vesistöjen pilaantumisesta. Tämä ilmenee tuotantoalueilla ja niiden vaikutuksessa olevien ihmisten huolena, kärsimyksenä ja kärkevinä mielipiteinä. Ei hyväksytä sitä, että alueen luonnonvarojen hyödyntämisellä lisätään muualla asuvien ihmisten hyvinvointia (esim. lämmöntuotanto) ja hyödyntämisen haitalliset vaikutukset (esim. vesistövaikutukset) jäävät paikallisten ihmisten kärsittäviksi. Turvetuotanto lisää maakunnan eri osien epätasa-arvoisuutta. Yleisen mielipiteen muuttuminen näkyi myös vaihekaavan luonnosvaiheen kuulemisessa runsaana turvetuotantoa vastustavana palautteena. Palautteen pohjalta kaavaluonnosta tarkistettiin ja kaavasta poistettiin turvetuotantovarauksia.

70 70 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Energiateollisuuden energia-asennetutkimuksen 2010 mukaan turpeen hyväksyntä on heikentynyt hieman viime vuosina. Mitattu pudotus oli näkyvä ja sikäli historiallinen, että sen seurauksena energiamuodon saldo oli ensi kerran negatiivinen vastustuksen ylittäessä kannatuksen. Turpeen kannatukselle ominainen kaartelu, hyväksynnän asteittain tapahtuneet nousut ja laskut, näkyy aikasarjassa selvänä. Viime vuosien asennoituminen on edustanut ensin loivemmin, sitten jyrkemmin laskevaa suhdannetta. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut viimeisin kannatushuippu on nyt yhä etäämmällä. Suhtautumisvaihtelun pitkä linja ei näyttäisi olevan suoraan sidoksissa kasvihuonekaasupäästöistä käytävään keskusteluun. Päästökaupan turpeelle antama tuomio heijastuu silti viime vuosien luvuissa. Suhtautuminen turpeen käyttöön sähköntuotannossa (Energiateollisuus 2010). Sininen=lisätä, harmaa=sopiva, valkoinen=ei osaa sanoa, punainen=vähentää. Vaihekaavassa osoitetun turvetuotannon sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltiin myös turvetuotantoon soveltuvien alueiden lähialueella olevien asukkaiden lukumäärän avulla. Lähes 40 %:lla potentiaalisista tuotantoalueista ei ole yhtään asukasta 500 metrin etäisyydellä. Kylämäistä asutusta on kaavaan ehdolla olevien turvetuotantoalueiden lähellä Keuruun Pihlajavedellä, Laukaan Äijälässä ja Uuraisten Jokihaarassa. Asutuksen suhteen ongelmallisimpien Jyväskylän Mäntykankaan ja Leivonmäen Kangaslamminsuon kohteiden lisäksi kaavasta poistettiin Pihlajaveden Lahdenperänneva-Paskorimppi ja Uuraisten Kantesuo. Kaavaan jääneistä kohteista eniten asutusta jää Hankasalmen aseman taajama-alueen viereisen Tervajoensuon ja Uuraisten Jokihaaran Isosuo 3:n ja Isosuo 3s:n läheisyyteen. Nämä kohteet ovat kuitenkin laajoja ja sisältävät etäämmälle asutuksesta sijoittuvia osa-alueita. Turvetuotanto ja kuljetukset voivat aiheuttaa haitallisia pöly- ja meluvaikutuksia. Tarkempi vaikutusten arviointi ja mahdollisuudet haitallisten vaikutusten ehkäisyyn tulee arvioida mahdollisessa ympäristölupaprosessissa.

71 71 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima Asutus kaavan turvetuotantoalueiden läheisyydessä Tuulivoimapuistojen alueiden sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltiin lähialueella olevien asukkaiden lukumäärän avulla. Tuulivoimapuistot eivät aiheuta merkittäviä asutukseen kohdistuvia vaikutuksia ottaen huomioon alueiden laajuuden. Tuulivoimapuistoalueiden asutus kaava-alueella ja eri vyöhykkeillä kaava-alueen reunasta Tuulivoimapuisto Kunta Asukkaita Alue 500 m 1 km 2 km 5 km 1. Häähninmäki Hankasalmi Kärkistensalmi Jyväskylä Vekkula Jämsä Jämsänniemi Jämsä

72 72 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima 5. Pihlajakoski Kuhmoinen Vehkoo Multia Ilosjoki Pihtipudas Soidinmäki Saarijärvi Vestonmäki Toivakka Satakuntaliitto toteutti kansalaisille suunnatun valtakunnallisen tuulivoimakyselyn, johon saatiin runsaasti vastauksia. Kyselyllä selvitettiin kansalaisten mielipiteitä erilaisista tuulivoimatuotantoon liittyvistä asioista. Tavanomaisten keinojen lisäksi ihmisten tavoittamisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Osana Satakuntaliiton Mannertuulihanketta toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn saatiin yli vastausta. Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset suhtautuvat tuulivoimaan yleisesti ottaen myönteisesti. Valtaosa kannattaa tuulivoiman rakentamista Suomeen ja myös omaan asuinkuntaansa. Vastaajien mielestä tuulivoima koetaan häiritsevämpänä vapaa-ajanviettoalueiden läheisyydessä kuin vakituisen asutuksen tai taajamien. Suurin osa vastaajista ei itse asu tuulivoiman lähistöllä, mutta on kuitenkin nähnyt paikanpäältä nykyaikaisia tuulivoimaloita. Suurinta osaa vastaajista tuulivoimalat eivät häiritse maisemassa (74 %). Tuulivoimatuotantoa tulisi pyrkiä keskittämään rakentamalla tuulipuistoja (75 %). Kansalaisten mielestä tuulivoimaa tulisi pyrkiä keskittämään merelle, rannikolle, teollisuusalueille ja asumattomille alueille. Lisäksi avointa sanallista palautetta tuulivoimasta saatiin yhteensä yli 20 tulostettua sivua. Tuulivoiman suhteen energiateollisuuden energia-asennetutkimuksen 2010 mukaan mittari osoittaa niin ikään yksiselitteisen korkeita lukemia. Joskin käytön lisäämistä kannattavien osuus on havaittavasti kahta viime kertaa alempi, se on seuranta-ajan keskiarvossa ja sellaisenaankin liki ällistyttävän korkea. Ajoittain kärkeviäkin muotoja saava tuulivoimakeskustelu - ml. kaikkinainen 'tuulimyllyidealismin' irvailu - ei täten näyttäisi horjuttavan tuotantotavan suosiota. Suhtautuminen tuulienergian käyttöön sähköntuotannossa (Energiateollisuus 2010) Keskeiset kokonaisvaikutukset Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutukset aluekehitykseen ovat positiivisia. Asukkaiden elinoloihin vaihekaavalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Turvetuotannon vesistö-, melu- ja pölyvaikutukset voivat paikallisesti vähentää viihtyisyyttä huomattavasti. Koko maakuntaa ja tiettyjä valuma-alueita koskevien suunnittelumääräyksien huomioon ottaminen turvetuotannon ympäristölupamenettelyssä ehkäisee haitallisia vesistövaikutuksia. Turvetuotannon ja tuulivoiman soveltuminen / keskittyminen tietyille alueille lisää maakunnan eri osien epätasa-arvoisuutta. Turvetuotannolla on maakunnan syrjäisimmillä alueilla merkittävä työllisyysvaikutus. Kaavassa osoitetut luonnontilaisuudeltaan tai erityisiltä luontoarvoiltaan merkittävät suoalueet ovat tärkeitä ihmisen luonnosta saamien aineellisten ja aineettomien hyö-

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4

1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4 1 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima JOHDANTO... 3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 4 LÄHTÖKOHDAT... 4 MAAKUNTASUUNNITELMA, MAAKUNTAOHJELMA JA MAAKUNTAKAAVA 4 MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI 2.3.2012 1 LÄHTÖKOHTIA Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen ilmastostrategia Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Maankäyttö- ja rakennuslaki / Valtakunnalliset

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros 5.6.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Kuntakierros 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtio-neuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot 18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12. Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Markus Erkkilä 14.10.2016 Esityksen sisältö Kaavajärjestelmä (MRL, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava,

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN

KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA VARTEN Itä-Suomen yksikkö/länsi-suomen yksikkö Turvetutkimusseloste 115/2008 17.12.2008 Kuopio/Kokkola KESKI-SUOMEN TURVEVAROJEN HARVAPISTEKARTOITUS KESKI- SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TARPEITA

Lisätiedot

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS TIIVISTELMÄ Maakuntavaltuusto 1.12.2017 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS Sisällys LAINVOIMAISET MAAKUNTAKAAVAT... 1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI... 2 MAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 11.12.2012 Ilmastokysymyksiä maakunnan suunnittelussa EU:n ilmasto- ja

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat

Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN KANNANOTTO 18.6.2010 Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat Tämä kannanotto kokoaa ja arvioi turpeen energiakäytön hyötyjä ja haittoja käytettävissä olevan tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa Esa Halme, maakuntajohtaja tärkeys suojelu O2 Yhteisyys Kemia aluetalous Energia Arvonlisä Maisemaa ja kulttuuria Raaka-aine Työ Kansalliset kannustimet nautinnot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan Suoseuran kevätkokousseminaari Helsinki 23.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Työryhmän tehtävänä oli Laatia ehdotus kansalliseksi suo- ja turvemaiden strategiaksi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot