LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Muutto Amerikkaan -kuin uusi alku koko perheelle

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Muutto Amerikkaan -kuin uusi alku koko perheelle JENNI PIETILÄ Teresa ja Jarkko Kittilä tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Amerikassa 17 vuotta sitten. He saivat esikoisensa Merin viisi vuotta tapaamisensa jälkeen. Meri opetettiin jo pienenä kaksikieliseksi: isänsä kanssa hän puhuu suomea ja äitinsä kanssa englantia. Amerikassa asuessaan Kittilät tulivat aina kesäisin käymään Suomessa. Kun Jarkon isä jäi eläkkeelle Merin ollessa nelivuotias, Kittilät muuttivat Parhalahdelle pitämään huolta maatilasta ja talosta. Reilu vuosi sitten Kittilät olivat vaikean päätöksen edessä, kun muutto Amerikkaan tuli ajankohtaiseksi. Maatilan pito ei enää kannattanut ja Jarkko halusi haastavamman työn omalla alallaan. Päätös muuttamisesta oli vaikea tehdä ja sitä mietittiin vuosi. Merillä oli täällä hyviä ystäviä ja Teresa tiesi koulunkäynnin muuttuvan paljon. Työnsä takia Teresa ei ollut kotona juuri ollenkaan: Tiesin, että jos jäisimme tänne, asiat eivät muuttuisi. Halusimme kaikki viettää enemmän aikaa yhdessä. Molemmat kulttuurit yhtä tuttuja Nyt Kittilät ovat asuneet vuoden Streamwoodissa Illinoissa ja ovat tulleet tänne viideksi viikoksi lomalle. Meri kaipasi kovasti kavereitaan ja aloitti odottamaan jo tammikuussa reissua tänne. Tilasin liput maaliskuussa. Meristä ja Jarkosta oli ihanaa tulla tänne, sillä kotonamme olisi tällä hetkellä 35 astetta lämmintä eivätkä he pidä niin kuumasta. Itse odotin erityisesti sitä, että Meri pääsee liikkumaan itse minne haluaa. Kotonamme hän ei pysty liikkumaan paikasta toiseen kuten täällä, Teresa kertoo. Asuessaan Suomessa Kittilät kävivät vähintään kerran vuodessa Amerikassa. Amerikkalainen kulttuuri on yhtä tuttu Merille ja Jarkolle kuin suomalainenkin. He juhlivat kiitospäivää tai Halloweenia samalla tavalla kuin Amerikassakin. Myös ruokaa olemme aina tehneet amerikkalaiseen tyyliin. Paistamme vaahtokarkkeja nuotiolla, syömme pekonia ja croisantteja aamiaiseksi ja teemme piirakkaa amerikkalaiseen tyyliin, Meri kertoo. Eivät he suomalaisiakaan perinteitä ole unohtaneet: Juhlimme kotonamme Suomen itsenäisyyspäivää ja vappua. Teimme simaa, josta vieraamme tykkäsivät paljon toisin kuin salmiakista. Kun kysyin yllättikö jokin asia, Meri vastaa heti: ihmismäärä!. Vaikka Streamwood on Amerikan mitta-asteikolla pieni, on se noin viisi kertaa isompi kuin Raahe. Arkipäivät ovat muuten samanlaisia kuin Suomessakin, mutta liikkuminen ei ole niin vapaata. Streamwoodissa on enemmän vaihtoehtoja mitä os- Jarkko, Meri ja Teresa koululla. taa ja syödä ja kaupat ovat lähempänä. Suomi on puolestaan rauhallinen maa, jossa luonto ja sää ovat miellyttävämpiä. Molemmat maat ovat meille tärkeitä ja kummassakin on omat hyvät puolensa. Ei voi valita kumpi olisi parempi, Teresa tiivistää. Koulun vaihtaminen sujui ongelmitta Merin koulupäivät alkoivat kahdeksalta ja kestivät kolmeen iltapäivällä. Bussipysäkki on ihan Kittilöiden talon vieressä, joten yksin kotiin käveltävää ei tule paljoa. Koulujen aloittaminen jännitti koko perhettä; Meri joutui jättämään viidennen luokan kokonaan välistä ja siirtymään suoraan kuudennelle. Kouluni on paljon isompi kuin Parhalahden koulu. Koko koulussa on oppilaita 700 ja omalla luokallani on 86 oppilasta. Kaikki ovat keskenään ihan eri näköisiä, toisin kuin täällä Suomessa. Oppilaita on muun muassa Thaimaasta, Puolasta ja Mexicosta, Meri kertoo. Hän kertoo myös aloittaneensa elokuva- ja kirjakerhon, joissa molemmissa viihtyy hyvin. tulee mieleen paljon erilaisia asioita: uusi talo, aivan erillainen koulu, reissut Kanadaan ja Grand Ganyoniin ja useat eri perhejuhlat. Amerikkalaiset ovat luonteeltaan paljon sosiaalisempia ja yhdessä tuli grillattua aina kun sää salli. Talvella tuli ikävä Suomea, kun Streamwoodissa ei ollut juuri yhtään lunta. Pakkastakin oli korkeintaan 15 astetta. Ihmiset valittivat kuinka kylmä oli, mutta minä sanoin heille, että eihän tämä ole vielä mitään, Meri kertoo. Kittilöiden uusi talo Amerikassa. Kummassakin kouluissa on Meristä mukavaa, eikä hän osaa sanoa kummasta pitäisi enemmän. Meri pärjäsi koulussa todella hyvin. Vähän jännitti miten viitosluokan väliin jättäminen vaikuttaisi ja riittäisikö Merin kielitaito, mutta mitään ongelmia ei tullut. Ensi vuonna Meri joutuu taas vaihtamaan koulua 7. ja 8. luokkalaisten kouluun. Uskon, että Meri pärjää yhtä hyvin sielläkin, Teresa kertoo. Vietämme nyt enemmän aikaa koko perheellä Päällimmäisenä vuodesta Amerikassa Merillä ja Teresalla Meri on suunnitellut käyvänsä kavereineen keilaamassa, tivolissa ja syömässä kiinalaisessa kaikkea mitä he ennenkin ovat tehneet yhdessä. Kun tarkemmin ajattelee, asiat eivät Kittilän perheessä ole paljoa muuttuneet. Teresalla on sama työ kuin ennenkin ja Jarkko on takaisin vanhassa työssään Laserhuoltomiehenä. Kittilät käyvät Suomessa samalla tavalla kuin olisivat käyneet Amerikassa, jos asuisivat täällä. Molemmat maat merkitsevät heille yhtä paljon kuin ennenkin: Oikeastaan ainoa asia mikä on muuttunut on se, että vietämme nyt enemmän aikaa yhdessä.

2 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 2 HALUTAAN OSTAA Jokivarresta kesämökki tai pieni tontti puh

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Kesätyögallup Kesä on sitä aikaa vuodesta, kun nuoret pääsevät hetkeksi pois koulun penkeiltä. Useimmille loma ei kuitenkaan tarkoita pelkkää rentoutumista; kesällä on aikaa ja mahdollisuuksia tutustua työelämään sekä samalla ansaita rahaa tekemästään työstä. Pyhäjoen Kuulumisten toimitus kävikin tervehtimässä muutamaa pyhäjokista nuorta heidän kesätyöpaikoillaan ja samalla kyselemässä hieman heidän mietteitään kesätöistä. 1. Missä olet töissä ja kuinka kauan? 2. Mitä teet työsi aikana? Pidätkö työstäsi? 3. Minkälaista aiempaa työkokemusta sinulta löytyy? 4. Mihin aiot käyttää tienaamasi palkan? Hinni Viirret, Olen Annalassa kaksi viikkoa ja koko kesän viikonloput. 2. Aamulla ensimmäiseksi avaan ovet. Sitten yleensä siivoilen ja toivotan vieraita tervetulleiksi ja opastan heitä tarvittaessa. Työ on ihan mukavaa eikä turhan raskasta. 3. Olen ollut Pyhäjoen kesäkioskilla, isosena rippileirillä ja tehnyt 4H:n siivouskeikkoja. Sampo Pakkanen, Työskentelen Laivakankaan kultakaivoksella Raahessa. Olen siellä töissä koko kesän. 2. Olen yleismies Jantunen, eli työtehtävät vaihtelevat lapiohommista koneiden ylläpitoon. Yleismiehen hommat ovat mukavan vaihtelevia! 3. Taitoin Pyhäjoen Kuulumisia parina kesänä ja viime vuonna olin maatilatöissä. 4. Palkat menevät sukan varteen tulevia opiskeluja ajatellen. 4. En ole erityisemmin suunnitellut, mihin aion palkkani käyttää. Jemina Bäckman, Olen useammassa työssä. Tällä hetkellä olen taittamassa Pyhäjoen Kuulumisia. Kolmen taittoviikon lisäksi minulla on yksi toimittajaviikko. Kahden viikon ajan työskentelen kirjastolla. Tänä kesänä olen myös ollut isosena. 2. Kuulumisissa teen käytännössä lehden valmiiksi. Alussa on vain tyhjä peruspohja, jolle teen mainokset ja asettelen toimittajien lähettämät jutut. Huolehdin myös, että lehti lähtee painoon. Työ on ihan mukavaa, tosin melko yksinäistä. Anni Mattila, Telemarkkinointiyhtiössä, joka on Liisa Vanhala Oy Raahessa. Aloitin työt viime viikolla ja olen ensi viikonloppuun asti töissä. Olen myös töissä Pyhäjoen kunnan vesilaitoksella kaksi viikkoa heinäkuun alusta. 2. Myyn Seura- lehteä 5kk:n ja 10kk:n pätkiä. Työ ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella ja mielästäni lehtikauppiaita kohtaan ollaan usein liian töykeitä. 3. Viime vuonna en ollut vielä kesätöissä. Tänä vuonna olen kerennyt olla isosena rippileirillä. 4. Ainakin ostan uuden kännykän. Muuten en ole vielä suunnitellut mitä ostan. Jasmin Hulanmäki, Hoidan serkkujani heidän kotonaan vanhempien ollessa töissä. Työskentelen siellä lähes koko kesän. 2. Leikin ja ulkoilen poikien kanssa. Pidän tästä hyvin paljon, työ on loppujen lopuksi melko helppo! 3. Olen ollut kaupassa viime kesänä ja hoitanut poikia myös aiemmin. Työ on minulle siten jo ennestään tuttua. 4. Harrastan jääkiekkoa, joten aion kuluttaa palkkani pääosin uusiin varusteisiin, muun muassa luistimiin. 3. Lehteä olen tehnyt aiemminkin lukion ohella. Viime kesänä työskentelin seurakunnan puutarhatöissä sekä Raahen Prismassa. 4. Palkasta suurin osa menee säästöön matkakassaan, osa kuluu kesän aikana.

4 sivu 4 Kasvattajan arki Pyhäjoen Kuulumiset iloja ja haasteita RIIA TIIKKAJA Varmasti jokaiselle koirat ovat lemmikkinä jollain tapaa tuttuja. Monilla on ehkä jossain vaiheessa ollut omassakin perheessään jonkinmoinen hännänheiluttaja. Puhdasrotuiset koirat hankitaan pääosin niihin erikoistuneilta kasvattajilta. Taru Vallius kasvattaa Oulussa suomenlapinkoiria ja kertoo, millaista kasvattajan arki todella on. Mistä kaikki alkoi Vuonna 1990, Tarun ollessa 5-vuotias, perheeseen tuli ensimmäinen lapinkoira. Joskus 9-10-vuotiaana omin koiran itselleni ja innostuttiin käymään jopa agilitytreeneissäkin jonkin aikaa. Kyseinen koira kuitenkin sairastui ensin märkäkohtuun ja myöhemmin sokeritautiin, jonka takia se jouduttiinkin lopettamaan, Taru muistelee. Oikeasti ensimmäisen oman koiransa Taru sai, kun seuraava suomenlapinkoira, Ami, asteli taloon Amin kanssa kokeiltiin kaikenlaista, mutta eniten treenailtiin agilityn ja tokojuttujen parissa, vaikka ikinä ei kisaamaan päästy, kun minua silloin vielä kisaaminen ajatuksenakin ahdisti, Taru muistelee. Rotua en osannut vaihtaa, vaan vuonna 2002 taloon asteli seuraava lapinkoira, kermanvärinen Jadeniminen narttu. Jadenkin kanssa käytiin agilityn alkeiskurssilla ja tokoiltiin myös jotakuinkin alokasluokan liikkeet kuntoon, Taru kertoo. Tällä hetkellä Tarun kotona asustelee vuonna 2004 remmiin astellut parkinvärinen Minka kermanvärisen poikansa Hupin kera. Hupi jäi vuonna 2009 syntyneen pentueen ainoana pentuna kotiin. Aiemmin mainittu Jade asustelee Tarun vanhempien luona. Lisäksi Tarulla on sijoituksessa pari Minkan pentua ja yksi hieman erisukuinen narttupentu. Arki koirien kanssa on ihan leppoisaa. Koirien kanssa Jokainen lapinkoirani on ollut ihan erilainen persoonansa ja ei ne ulkoisestikaan ole valtavasti toisiaan muistuttaneet, mutta se on minusta vain rodun rikkautta pyrin ulkoilemaan tunnin, pari päivässä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Eniten nuo nauttivat siitä, että saavat kaahottaa irti metsässä tai hiekkakuopilla ja mielellään vielä kaverikoirien kanssa, joten varsinkin lumettomaan aikaan ajelemme usein jonnekin vähän kauemmas lenkille, Taru kertoo. Lenkkeilyn lisäksi koirat saavat juosta keskenään mielin määrin aidatulla pihalla. Hupin kanssa Taru käy pari kertaa viikossa agilitytreeneissä. Lisäksi hän yrittää tokoilla omatoimisesti Hupin kanssa vähintään kerran viikossa. Minkan kanssa Taru treenailee vähän milloin mitäkin ja kuvailee Minkan harrastuksia lähinnä erilaisiksi hömppäjutuiksi: Hömppätemppuosastoa yritän saada käännytettyä koiratanssiksi tässä pikkuhiljaa, katsotaan mitä siitä tulee!. Kesäisin koirien harrastuksiin kuuluu myös jäljestämistä metsässä. Ajatuksen siitä, että voisi joskus harkita kasvattavansa lapinkoiria, Taru sai Jaden ja Minkan hankkimisen välillä. Minka oli sijoitusnarttu omalta kasvat- tajaltaan, mutta hän ei käyttänyt Minkaa jalostukseen ja koira siirtyi Tarun omistukseen. Kasvattajan peruskurssin kävin vuonna 2005 ja kennelnimen Tarutuulten sain 2009 maaliskuussa. Jossain vaiheessa aloin sitten pyöritellä urosvaihtoehtoja Minkalle ja siitä se sitten lähti, Taru kertoo. Rodunvaihtamista Tarun ei ole tarvinnut miettiä: Olen todennut, että miksi vaihtaisin hyväksi havaitusta pois. Suomenlapinkoiran parhaimmiksi puoliksi hän mainitsee säänkestävyyden, keskikokoisuuden, innon tehdä kaikkea juuri niin paljon kuin omistaja haluaa ja ulkonäkökin miellyttää. Lisäksi lapinkoira on rotuna hyvin monimuotoinen ja perusterve. Jokainen lapinkoirani on ollut ihan erilainen persoonansa ja ei ne ulkoisestikaan ole valtavasti toisiaan muistuttaneet, mutta se on minusta vain rodun rikkautta, Taru kuvailee. Suomenlapinkoirat ovat myös älykkäitä ja nopeita oppimaan: Jos haluaa pyrkiä eri lajien huipulle, niin siihen lapinkoirasta ei välttämättä ole, mutta keskimäärin kaikkea sen kanssa voi silti harrastaa ja joskus jopa menestyä. Rodun huonona puolena voidaan pitää luontaista haukkuherkkyyttä, sillä alkujaanhan lapinkoiria on käytetty haukkuvana paimenena. Kasvattamisen monet puolet Taru pyrkii kasvattamaan rodunomaisia liioittelemattomia suomenlapinkoiria, joilla on mahdollisimman terve rakenne ja tasapainoinen luonne, jotta ne kykenisivät alkuperäiseen työhönsä ja harrastuksiin: Minulla etusijalla kulkevat terveys ja luonne, ulkonäkö tulee sitten siellä kolmantena. Ainahan sitä ei kuitenkaan voi onnistua ja kyllähän kaikilla kasvattajilla pentueisiin syntyy sutta ja sekundaa, vaikka lähtökohdat olisivat olleet kuinka huolella mietityt. Ulkoisestikin minulla on tietynlainen oma lapinkoiraihanne, mutta voi olla, että sen lähelle pääsee vasta joskus tulevissa sukupolvissa, tai sitten ei koskaan, mistäs sitä tietää. Tarun mielestä tärkeintä kasvattajalle on tuntea oma rotunsa, sen hyvät ja huonot puolet, eri suvut ja sairausriskit. Muita painottamisen arvoisia asioita ovat vastuuntuntoisuus ja se, että miettii jokaisen pentueen huolella riskit tiedostaen. Tieto lisää tuskaa ja mitä enemmän asioihin perehtyy, sitä enemmän tulee tietoon suvun sairauksista ja vioista ja ongelmista. Näitä pitää sitten osata suhteuttaa ja miettiä, mitä riskejä on valmis ottamaan ja mitä ei, Taru kertoo kasvattamisen haasteista. Kasvattamisen parhaimmiksi puoliksi Taru kokee omien kasvattien kehittymisen seuraamisen: On ihanaa katsoa, kun ne huolella suunnitellut pienet marsun näköiset otukset alkavat kasvaa ja muuttuvat pieniksi ihan oman näköisikseen koiriksi. Tarulle on myös tärkeää kuulla kasvateistaan vielä niiden muutettua omiin koteihinsa: On ihana kuulla kasvateista kivoja kuulumisia ja kuinka niihin ollaan tyytyväisiä, oli ne sitten harrastuskoirina tai sohvanlämmittiminä. Huonoja puolia on toki kuulla niitä ikävämpiä uutisia ja todeta kasvattaneensa jollain tapaa sairaita tai viallisia koiria. Ikävää olisi varmasti myös, jos kasvatit haihtuisivat kuin tuhka tuuleen, eikä niistä kuulisi enää mitään, Taru miettii. Hän toteaa kuitenkin vielä, että on itse saanut mukavasti säännöllisiä kuulumisia kaikista kasvateistaan. Hän myös pyrkii vastailemaan kasvattien omistajien mahdollisiin kysymyksiin ja ongelmiin: Jos en itse tiedä vaikka johonkin käytösongelmaan tai harrastusasiaan vastausta, niin yritän joko etsiä sen tiedon itse tai ohjaan ottamaan yhteyttä johonkuhun, joka tietäisi. Kasvattajana voi myös saada niskaansa paljon arvostelua. Se pitää vaan kestää ja seistä tekojensa takana, eihän niitä oikein voi enää muuttaakaan jälkikäteen, Taru sanoo. Hän mainitsee myös, että virheistään kannattaa oppia, eikä toistaa niitä heti seuraavalla kerralla uudestaan. Kasvattaminen on myös kasoittain taustatyötä ja koiramaailman seuraamista, se itse pentue pari kuukautta omissa nurkissa on yllättävän pieni osa kasvattamista, Taru kertoo. Pentueen matkan vaiheet Kaikki alkaa mahdollisen pentueen suunnittelusta, mahdollisesti jo monta vuotta ennen astutusajankohtaa, Taru kertoo. Narttu käytetään terveystarkistuksessa ja mikäli kaikki Tuuli-pentue kesältä 2010.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 on kunnossa, sille voidaan alkaa miettiä terveyden, luonteen ja ulkonäön osalta täydentävää sulhoa. Kun sopiva sulhaskandidaatti löytyy, siihen otetaan yhteyttä. Jos kaikki on kunnossa myös toisessa päässä, voidaan jäädä odottelemaan juoksuja. Jos kaikki menee hyvin, eli koirat tykkäävät toisistaan ja astutus saadaan onnistumaan, niin jäädään odottelemaan, tuottiko se tulosta, Taru selittää. Narttu voidaan käyttää ultrassa n. 30 raskausvuorokauden kohdalla, jolloin yleensä nähdään onko pentuja tulossa vai ei. Joskus ultra voi toki näyttää tyhjää ja pentuja syntyä silti, mutta useimmiten ultrassa pennut voi todeta. Nartusta voi toki katsella muitakin merkkejä, kuten yleistä rauhoittumista, ahneemmaksi muuttumista, hellyydenkipeyttä ym. jotka nekin yleensä kertovat alkaneesta tiineydestä, Taru kertoo. Mikäli pentuja on tulossa, kasvattajan täytyy valmistautua synnytykseen mm. järjestämällä nartulle rauhallinen tila ja pentulaatikko synnytystä varten, sekä hankkimalla itselle kaikenlaista välineistöä kuumemittarista ja muistiinpanovälineistä pyyhkeisiin ja steriloituihin saksiin. Narttu synnyttää noin 63 On ihanaa katsoa, kun ne huolella suunnitellut pienet marsun näköiset otukset alkavat kasvaa ja muuttuvat pieniksi ihan oman näköisikseen koiriksi raskausvuorokauden aikoihin, mutta Taru mainitsee ajan voivan heittää viikolla suuntaan tai toiseen. Kun pennut ovat syntyneet, niin ensimmäiset pari viikkoa ne kasvavat ja syövät ja nukkuvat vaan pentulaatikossa. Emää ja pentuja ei tässä vaiheessa kauheasti häiritä, emää ruokitaan hyvin ja pentujakin jonkin verran jo totutetaan käsittelyyn ja leikataan ensimmäisen kerran kynnet, Taru kuvailee koiranalkujen ensimmäisiä viikkoja. Vajaa kahden viikon ikäisinä pentujen silmät aukeavat ja kolmiviikkoisina ne alkavat muistuttaa jo pieniä koiria hännän heilutuksineen ja haukahduksineen. Kolmen viikon jälkeen pentujen valtakuntaa onkin pikkuhiljaa jo syytä laajentaa ja jos on lämmintä, niin pennut voivat jo mennä ulkoilemaan ensimmäisiä kertoja hetkeksi. Tässä vaiheessa yleensä voi alkaa ottaa myös pennunkatsojia kyläilemään ja katsomaan pentuja, Taru kertoo. Pentujen kasvaessa niitä totutetaan uusiin asioihin, erilaisiin ääniin ja outoihin alustoihin: Niitä viedään ulos ja annetaan kiipeillä ja riehua eri ympäristöissä. Niitä totutetaan käsittelyyn ja pidetään sylissä ja leikkaillaan kynsiä. Ne saavat myös tutustua perheen mahdollisiin muihin koiriin ja saada näin positiivisia koirakontakteja. Pentuvaiheessa Taru kertoo kasvattajan työn olevan lähinnä siivoilua, koirille ruoan antamista ja taas siivoamista. Lopulta koittaa se haikean onnellinen hetki, kun kaikille pennuille on löytynyt omat kodit ja viimeinenkin lähtee pois. Talo tuntuu valtavan tyhjältä ja autiolta, Taru kuvailee. Hän kertoo kuitenkin kasvattajan riemuihin kuuluvan saada kasvatteja välillä hoitoon ja nähdä niitä pentuetapaamisissa: Joten ei niistä oikeasti ikinä eroon pääse! Eikä tarvitsekaan. Omaa koiraa etsimässä Koiranhankintaa suunniteltaessa on tärkeätä miettiä, onko todella aikaa koiralle. Jos päätyy tulokseen, että jaksaa ravata ulkona mahdollisesti seuraavat vuotta, on huomioitava myös, miten oma elämäntilanne mahdollisesti muuttuu ja sopiiko koira vielä sittenkin kuvioi- hin. Koiran hankkiminen on aina iso päätös ja on tärkeää, että se on loppuun asti mietitty. Koirarotuja on paljon ja jokaiselle varmasti löytyy sopiva. Omaa rotua voi alkaa etsiä miettimällä, mitä koiralta haluaa ja kuinka paljon aikaa itsellä on koiralle tarjottavana. Koiran käyttötarkoitus kuitenkin määrittää jo ison osan, metsästyskoiraa ei kannata ottaa seurakoiraksi, eikä toisinpäin, Taru kertoo. Muita miettimisen arvoisia asioita ovat esimerkiksi turkinhoito ja mitä koiran kanssa haluaa tehdä. Ja sitten kun saa rajattua rotujen määrää pienemmäksi, niin kaiken a ja o on se niihin oikeisiin koirayksilöihin tutustuminen, Taru painottaa. Oman rodun löydyttyä seuraava vaihe on alkaa tutustua sen rodun kasvattajiin. Jos löytyy mukavan oloinen pentue ja kasvattaja, niin voi käydä tutustumassa emään ja toki isäänkin jos mahdollista. Jos nekin tuntuu vielä sen oloisilta koirilta, että niiden pennun ottaisi mielellään, niin sitten voi jäädä innoissaan odottamaan pentua, Taru ohjeistaa. Jos sopivaa pentuetta ei heti löydy, kannattaa rauhassa odottaa. Täydellisiä pentueita ei oikeasti kuitenkaan ole ja pennunottajienkin kannattaisi se muistaa, Taru muistuttaa. Jos kasvattajan mielestä koiran taustoissa ei ole mitään vikaa, niin pitäisi herätä pieni epäilys asian totuudenmukaisuudesta: Kannattaa tutkia minkälaisia terveystutkimuksia rodulle yleensä tehdään ja tutkia eri yhdistelmiä myös sillä silmällä, ettei terveystutkimusten kanssa ole otettu turhia riskejä. Tutkimaton ei ole sama asia kuin terve.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Zumba ja Piloxing jatkuvat syksylläkin JENNI PIETILÄ Viime syksynä tanssikoulu Lumous aloitti pitämään zumbaa Pyhäjoella. Zumbaa oli odotettu ja kävijöitä riitti; kaikki kolme salia olivat käytössä. Nyt keväällä ohjelmistoon liittyi myös Piloxing, joka on täysin erilaista kuin Zumba. Zumba on tanssiin ja kuntoharjoitteluun perustuva tunti, jossa pääosassa on energinen musiikki. Piloxingissa nyrkkeily, pilates- ja tanssiliikkeet synnyttävät tehokkaan intervallitreenin, joka kokonaisvaltaisesti parantaa koko kehon tasapainoa ja lihasvahvuutta. Piloxing on hyvä vastapainoliikkuminen Zumballe. Molemmissa lajeissa on ihanuutensa ja on vaikea sanoa kummasta pidän enemmän. Zumba on ihanaa tanssin ilottelua hyvän latinalaisen musiikin tahdissa ja Piloxing on erittäin tehokasta lihaskunnon kohottamiselle, kertoo tanssikoulu Lumouksen äiti Satu Vilppula. Onneni on tehdä työkseni mikä on lähellä sydäntäni Ennen Lumouksen perustamista Satu työskenteli parturi -kampaajana. Musiikki ja tanssi on kuulunut Sadun elämään jo pienestä pitäen. Innostus tanssimiseen lähti lavatansseista, joihin Satu pääsi vanhempiensa mukana. Kotona pistettiin olohuoneen matot nurkkaan ja alettiin tanssimaan. Kilpatanssia Satu harrasti kymmenvuotiaasta kahdeksaantoista ikävuoteen asti. Tanssi on aina vetänyt Satua puoleensa: Eräs kaunis päivä leikkasin asiakkaan hiuksia ja iskelmäradio soi. Jalan allehan se meni ja rupesin miettimään, että miksi en voisi tehdä työkseni sitä mitä rakastan eli tanssia. Hain Oulunseudun ammattikorkeakouluun tanssinopettajalinjalle suuntautumisvaihtoehtonani seuratanssi. Sieltä sain paljon ja opin huimasti uusia asioita ja nyt olen tässä. Teen työtä jota rakastan, enkä haluaisi tehdä mitään muuta. Lumous aloitti toimintansa vuonna 2009, jolloin se järjesti Latino s ja seuratanssi tunteja Raahessa. Latino s tunnit olivat latinalaiseen musiikkiin pohjautuvia tunteja, joihin sisältyi tekniikkaa ja vartalon hallintaa. Seuratanssi tunneilla opeteltiin lavatansseja alkeista lähtien. Tanssikoulu Lumouksen ideana on antaa kaikille mahdollisuus nauttia tanssista. Samalla se luo ihmisille sosiaalisia kanssakäymisiä ja siinä sivussa oma hyvinvointi kohenee kehollisesti ja mieliala piristyy ja henkinen hyvinvointi paranee. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, joten ei muuta kuin mukaan vaan rentoon ja letkeään tunnelmaan! Tule sellaisena kuin olet, sinä olet tärkeä!, Satu muistuttaa. Tanssin ilosanomaa eteenpäin kaikille Ensimmäisen kerran Zumbasta Satu kuuli hyvän tuttunsa kautta vuonna Siltä istumalta hän päätti ottaa asiasta selvää ja huomasi sen olevan juuri sellaista mistä pitää: tanssia, jossa yhdistyy iloisuus ja ennen kaikkea sen tuoma hyvä mieli. Ajattelin, että tätä olisi ihana ohjata ja viedä tämä ihanuus kaikille ihmisille. Kaikki alkoi, kun kävin koulutuksen Joensuussa. Aikaisempaa kokemusta minulla ei ollut Zumbasta, joten en tiennyt lajista juuri mitään koulutukseen mennessäni, Satu kertoo. Hän innostui lajista niin paljon, että kävi myös ZumbAtomic-, Aqua-, Toning- ja Cold- koulutuksen. Tällä hetkellä lajeista Zumba ja ZumbAtomic kuuluvat Lumouksen ohjelmistoon. ZumbAtomic tunteja on lapsille kausiluontoisesti kolmesta vuodesta aina kahteentoista ikävuoteen asti. Myös Piloxingista Satu kiinnostuin sen erilaisuuden takia. Hän meni koulutukseen Espooseen huhtikuun alussa ja piti ensimmäisen tuntinsa Raahessa 20. päivä huhtikuuta: Itse en henkilökohtaisesti tykkää käydä kuntosalilla treenaamassa, joten laji on juuri sitä mitä kaipasinkin. Sekä Zumbassa että Piloxingissa liikkuminen tehdään omaa kehoa kuunnellen ja tekemällä sen mitä jaksaa. Niinhän se kunto kohoaa pikkuhiljaa. Tunnin jälkeen hymy huulilla Jos Sadulla ei olisi Lumousta, hän olisi luultavammin joillain asiakaspalvelualalla töissä: Lapset ovat lähellä sydäntäni, mutta toisaalta kaikkien ihmisten hyvinvointi on minulle tärkeää. En kuitenkaan näe itseäni istumatyössä. Välillä fyysinen tekeminen ottaa voimille, mutta Satu saa energiaa jokaisesta tunnille saapuneesta ihmisestä: Ihaninta on, kun ihmiset tulevat tunneille oman hyvinvointinsa vuoksi ja se, että tuntien loputtua kasvoilla on hymy, joka kertoo onnistuneesta tunnista. Uusista lajeista Satu ei vielä tiedä, mutta ehdotuksia hän ottaa avosylin vastaan: Uusia lajeja on maailma pullollaan, joten ei ikinä tiedä mitä sieltä tarttuu mukaan. Minulle voi kertoa toiveita eri liikunnan aloista, joita haluaisi Lumouksella olevan. Tunneilla kävijät ovat minulle tärkeitä ja olen tunneilla heitä varten. Pyhäjokisia zumbaajia ja piloxingissa kävijöitä Satu kehuu vuolaasti: Pyhäjoella on otettu niin mahtavasti molemmat lajit vastaan, että tunnit jatkuvat varmasti syksylläkin. Pyhäjokiset naiset lähtivät mukaan myös ennakkoluulottomasti Tanssikoulu Lumouksen ja Raahen Rytmikkäiden yhteiseen kevätnäytökseen jossa esitettiin kaksi jo tuttua tanssia tunneilta. Esitystä on muisteltu lämmöllä senkin jälkeen ja toivelistalla on uusi esiintyminen tanssijoiden puolelta. Kevät näytöksessä esiintyivät myös zumbatomic ryhmä Pyhäjoelta, jotka esittivät hassut pingviinit tanssin ja valloittivat esityksellään yleisön. Osallistuminen oli täysin vapaa- ehtoista ja tunneilla voi käydä ehdottomasti ilman osallistumistakin esiintymisiin. Toivotan kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tunneilleni! Kesällä pääsee zumbailemaan Yppärin Merimajalla maanantaisin klo ja piloxing tunneille

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Fanni Aili Sofia Hulanmäki e. Koivusaari Pirttikoskelta 87 v 1 kk 25 pv Kotiseutujuhla ja 50 vuotta sitten ripille päässeiden kirkkopyhä su 1.7. Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa klo 10. Saarna Jukka Malinen. Hengellisen kansanmusiikin ilta Annalassa to 5.7. klo 19. Kodin siunaaminen ja pihaseurat Päivi ja Kimmo Niemelällä pe 6.7. klo 18. Niko Rantanen. Jumalanpalvelus kirkossa su 8.7. klo 10. Kesäillan musiikkia kirkossa ke klo 19. Sauli Vaitiniemi laulu, Outi Krank urut. Vapaa pääsy. Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Nuoret: - Nuorten kesään on tulossa ainakin nuorten kesäillat to ja ti klo 18. Paikka tarkentuu lähempänä, seuraa kotisivuja. TULOSSA: - Kesäillan musiikkia kirkossa to klo 19. Iktys-kvartetti Veli Ainalin johdolla. Vapaa pääsy. - Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Kirkkoherranvirasto p avoinna ma 8-12, ti ja ke Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Aihetta kiitokseen Kiitokset työstänne kaikki lähetyksen juustokeittotalkoisiin osallistuneet maidon kuljettajat, keittäjät, pakkaajat ja myyjät! Kiitokset juhannusjuuston ostajille. Keittoa riitti kaikille halukkaille. Pakastettua keittoa myydään lähetyskahvilassa jumalanpalvelusten jälkeen hintaan 6 litra, niin kauan kuin tölkkejä riittää. Hyvän kesän toivotuksin Lähetystyön johtokunta Järjestöt toimivat Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. JÄSENKYSE- LYN vastausaikaa on jatkettu kesäkuun loppuun. Vaikuta lippukunnan toimintaan ja vastaa kyselyyn! Vastanneiden kesken jaossa partioaiheisia palkintoja! Pyhäjoen Kotiseutuyhdistys ry. Kierikki retki lauantaina Lähtö klo 8.00 Shell:ltä. Jäsenille matka ilmainen, muut 15e, sis. kyydin ja opastetun kierroksen. Voit matkalla liittyä myös jäseneksi 5e/henk. Ilmottautumiset Päiville Keltamullankeitto 21.7 Puhtolassa klo alkaen. Tiedustelut Päivi Pyhäjoen Silmu. Kesätapaaminen Hanhikivellä ti klo 17. Kokoonnumme Parhalahdella Hanhikiventien alkuun klo Kivellä käynnin jälkeen vietämme iltaa Koutosen mökillä makkaran paiston ja kahvittelun merkeissä. Arvontaa sekä mukavaa yhdessä oloa. Pukeuduthan niin, että voit liikkua metsässä. Kimppakyyti Shelliltä klo Tervetuloa! Vanheneminen on ainoa tapa elää kauemmin. Kaunis kiitos muistamisista. Päivi Osmo Pietarila Kalenteri to 5.7. klo 19 Hengellisen kansanmusiikin ilta Annalassa, seurakunta pe 6.7. klo Tanssit Kielosaaressa, Skarabee. Liput 10 la 7.7. klo Tanssit Merimajalla: Kari Ahola & Pelikaanit ke klo Tanssit Kielosaaressa, elävää musiikkia. Liput 8 su klo Levytanssit Kielosaaressa. Liput 4 su klo Yhteislauluilta Kielosaaren kahviossa. Laulamme kauneimpia hengellisiä lauluja. Kahvitarjoilu. järj. Raahen Helluntaiseurakunta la klo Tanssit Merimajalla: Henri Stenroos & Orkesteri la retki Kierikkiin, ilm. Päivi Pyhäluoto /Kotiseutuyhdistys la klo Tanssit Merimajalla, Mervi Koponen, vuoden 2011 tangokuningatar & Coralia Salaa Rakkaan-esitykset Hupisaaren kesäteatterissa Oulussa. Pääosassa mm. pyhäjokinen Vesa-Pekka Arola, ohjaus Sari Ohinmaa. Tervetuloa! Aikataulut sekä lisää tietoa: Pyhäjoen kotiseutuyhdistyksen Keltamullankeitto 21.7 Puhtolassa klo alkaen Tiedustelut Päivi Kaunis kiitos muistaneille lakkiaispäivänäni Tiina Lohikoski Kiitos lakkiaispäivänä muistaneille Salaa Rakas -näytelmä Salaa Rakkaan-esitykset Hupisaaren kesäteatterissa Oulussa. Hupisaarten kesäteatteri on aivan Oulun keskustan tuntumassa Ainolan puistossa Hupisaaressa. Auton voi kätevästi jättää esim Tietomaan parkkipaikalle. Tervetuloa! su ke to la su ke to la su su ke to la su su ke to su su Otto Hourula P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TOIMITTAJAT Jenni Pietilä TAITTAJAT Jemina Bäckman kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Taittaja: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (nro 28) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 26: 1810 kpl >> vko 28: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Minna Lattunen)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset