Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Transkriptio

1 Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Valmisteluaineiston kaavaselostus Ympa

2 ASIA 528/ /2011 Vihdin Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo Takala Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Asemakatu Oulu s-posti puh. (08) , matkap KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite 21 KAAVAN TAVOITTEET Ympa Tavoitteet Kh KAAVALUONNOS Ympa Ympa om Ympa Ympa om KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavaluonnokseen 1:2000. Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Marko Väyrynen, Timo Takala ja Vihdin kunnan kaavoitustoimi, Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa nro 17/MML/11 Vihdin kunnan mittaustoimi Selostuksen on laatinut Timo Takala 2

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalammen taajama Taajaman osa: Eerola Kaavan nimi: Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Kaavanumero: kaava Ot 19 Asemakaava koskee seuraavia Härkälän kylän tiloja tai osaa niistä: Eerola 1:548., Eerola II 1:576, Tapiola1:318 Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 35 ha. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen ja idässä Kiviojantiehen. Lännessä ja etelässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Asemakaava-alueelle saavutaan Laurin paikallistien ja Kiviojantien yksityistien kautta. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen siirtolapuutarha. Kiinteistöyhtiön osakkaat valittaisiin arpomalla halukkaista helsinkiläisistä, kuitenkin niin, että osa palstoista tarjottaisiin vihtiläisten haettavaksi. Osakkaat vastaisivat kaikista hankkeen kustannuksista. Kaikki mökit varustettaisiin kunnallistekniikalla ja niiden käyttö olisi mahdollista ympärivuotisesti. Helsingin kaupunki tekisi kiinteistöyhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen. Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Helsingin kaupunki laatii asemakaavan laatimisen yhteydessä myös siirtolapuutarhan yleissuunnitelman, johon kuuluvat alueen vesihuoltosuunnitelma ja alueen sisäisen tiestön ja viheralueiden yleissuunnitelmat. 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavakartat Liite 3. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaava-alueen rajaus (rajattu punaisella) Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MML/11 1

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo liiteasiakirjoista 1 Sisällysluettelo Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 3 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat 9 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kunnan ilmastostrategia Kaavamerkinnät Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta koskevat suunnitelmat 14 2

5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma, Helsingin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky 1991 Luontoselvitys, Luontotieto Faunatica Oy, 2011 (tekeillä) Eerolan tilakeskuksen rakennusinventointi, inventointikortti , Hilkka Högström Palveluverkkosuunnitelma Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 Vihdin kunnan strategia Vihdin kunnan ilmastostrategia Uudenmaan maakuntakaava 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Asemakaava Asemakaava-alueeksi on otettu pääsääntöisesti Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan alue. Koska asemakaava-alueella ei voi olla yksityistietä, on alue rajattu idässä kuitenkin Kiviojantiehen. Kaavan yhtenäisyyden vuoksi alueen sisällä olevat kaksi Eerolan tilasta lohkottua yksityistä rakennuspaikkaa on otettu mukaan asemakaavaan. Siirtolapuutarhaa varten perustettavalle yhtiölle on rajattu tarkoituksenmukainen ja -muotoinen vuokra-alue, joka on merkitty asemakaavaan ryhmäpuutarha-alueena. Jäljelle jäävät osat Eerolan tilasta on merkitty asemakaavassa pääosin retkeilyalueiksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35 ha, josta n. 15,5 ha on osoitettu siirtolapuutarha-alueeksi, n. 0,5 ha kahdelle olemassaolevalle asuntotontille. Loput, n. 19 hehtaaria on osoitettu retkeily- ja vesialueiksi. 3

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen ytimen muodostaa alueella sijainnut Eerolan tila peltoineen. Peltoalue muodostuu kapeahkosta kallioisten moreenimäkien väliin jääneestä hienompien maalajien painanteesta. Pellot on aikoinaan raivattu tarkoin moreenimäkien reunoihin asti. Kaava-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Maanomistajan kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus. Alueella ei ole toistaiseksi kunnallistekniikkaa. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alueella on Eerolan tilan entinen tilakeskus rakennuksineen sekä yksi omakotitalo. Eerolan tilakeskus on erotettu omaksi kiinteistökseen Eerola II 1:576. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Asuinrakennus ei ole ollut viime vuosina vakituisessa asumiskäytössä. Tilakeskuksen alueella on viime aikoina pidetty hevosia. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue sijaitsee Härkälänjoen laakson laajan viljelyalueen eteläreunalla. Siirtolapuutarha sijoittuu laajasta peltoaukiosta etelään kuroutuneen pienen peltolahdekkeen ympärille. Peltokuviota reunustavat verrattain jylhät kallioiset mäkimaastot. Asemakaava-alue viettää pohjoiseen kohti Härkälänjokea, jonne alueen pintavedet virtaavat pienempiä ojia pitkin. Härkälänjoki laskee edelleen Lepsämänjokeen. Alueen korkeuserot ovat n. 25 metriä. Korkeustaso Laurintien tutumassa on n. +58m mpy ja korkeimmilla mäkien lakialueilla Eerolan tilan eteläosassa n. 90m mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus ja kaltevuudet. Asemakaava-alue on kallioisten moreenimäkien ympäröimä laaksopainanne. Laakson pohja on savikkoa. Osa metsämökeistä sijoittuu moreenimäkien rinteille, mutta suurin osa siirtolapuutarha-alueesta sijoittuu savikolle. Tehdyt tutkimukset Eerolan siirtolapuutarhan alueella on tehty kesän 2011 aikana puristinheijari- siipi- ja porakonekairauksia. Lisäksi alueella on otettu maanäytteet 3 pisteestä. Maaperä Maanpinta on tutkimusalueen etelä- ja kaakkoisosassa tasolla n. +70 ja kalliopinta sijaitsee lähellä maanpintaa. Maaperä on hiekkaa ja moreenia n. 0,2 2 m paksuudelta. Alueen pohjoisosassa sekä itä- ja länsireunoilla maanpinta on tasolla Maaperä on savea ja silttiä n. 4 8 m paksuudelta. Savikerroksen alla on hiekkaa tai moreenia. Alueen länsireunalla sijaitsevan lammen läheisyydessä pinnassa on n. 1 m paksuudelta turvetta. Saven siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on alueen länsiosassa 5 20 kpa ja vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Alueen pohjoisosassa saven leikkauslujuus on n. 50 KPa ja vesipitoisuus %. Rakennusten ja teiden perustaminen Rakennukset voidaan pääosin perustaa maanvaraiselle laatalle tai anturoille. Tehtyjen tutkimusten määrä ei ole riittävä, jotta niiden perusteella voitaisiin määritellä mökkikohtainen perustamistapa riittävän tarkasti. Lammen lähellä on mahdollista, että turvealue ulottuu mökkien perustusten alueelle. Tässä tapauksessa perustukset on ulotettava turvekerroksen alapuoliseen kantavaan maahan. Jos turvetta havaitaan piha-alueilla, se poistetaan ja korvataan soveltuvalla maa-aineksella (kitkamaa, kasvualusta). Tiet ja putkijohdot perustetaan pääsääntöisesti maanvaraisesti. Pehmeiköllä tiepenger vahvistetaan tarvittaessa lujitteella ja putkijohdot voidaan perustaa profiilipeltiarinan varaan. 4 Alueen pinnanmuodot, asemakaava-alue rajattu Ote Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartasta (1995). sininen savikkoa, punainen moreenia, ruskea turvetta

7 Pienilmasto Siirtolapuutarha sijoittuu erittäin suojaisan peltokuvion äärelle. Paikka ei ole myöskään liian paahteinen aluetta reunustavien metsien ja mäkien johdosta. Hallaisuuden estämiseksi puutarha-alueen keskiosa pidetään avoimena. Näin hallaöiden kylmä ilma pääsee valumaan Härkälänjoen laaksoon. Vesistöt ja vesitalous Härkälänjoki on maakuntakaavassa osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pintavedeksi. Siirtolapuutarhan vedet valuvat pieniä ojia myöden Härkälänjokeen. Pintavesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tullaan siirtolapuutarhan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Asiasta on kaavaan otettu myös kaavamääräyksiä. Viemärin tuleminen kylälle tekee mahdolliseksi läheisten kiinteistöjen liittymisen viemäriin, joka osaltaan vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kasvillisuus ja eläimistö Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Eerolan aluetta reunustavat karut kallioiset moreenimäet. Laakson pohja on raivattu pelloksi. Mäkien laelta alaspäin metsätyypit vaihettuvat tuoreiden kankaiden kautta kosteikon ympärillä oleviin lehtomaisiin metsiin. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Alueelta on tekeillä luontoselvitys (Luontotieto Faunatica Oy) Ennakkotietona selvityksestä on saatu, että alueella oleva pieni suolampi on luontoselvityksessä todettu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi, joka on syytä ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Liito-oravia ei ole todettu alueelta. Alueen tuoretta kangasmetsää Luontotyyppinä suojeltava suolampi 5

8 3.1.3 Rakennettu ympäristö Esihistoria Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Aluetta ei ole pidetty arkeologisesti mielenkiintoisena vyöhykkeenä, joten alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueen asutushistoria ja nykyinen rakennuskanta Eerola II 1:576 (Eerolan tilakeskus) Eerola on entinen Härkälän kartanon torppa Stenbacka. Eerola lohkottiin vuonna 1937 kartanon maista itsenäiseksi 60 hehtaarin tilaksi. Eerolan tilalle muutti Härkälän vararikon jälkeen kartanon entinen omistaja Santeri Kaljala. Tila oli hänen poikansa Eeron omistuksesta, minkä mukaan tila sai nimen Eerola. Härkälän kartanon päärakennus purettiin ja kerrotaan, että Eerolan tilan nykyinen päärakennus rakennettiin puretun kartanon aineista. Rakennusvuodeksi on ajoitettu vuosi 1938 (Lähde: Inventointikortti Hilkka Högström ) Päärakennus on rapattu aikakauden funktionalismin hengessä. Rakennuksen kuisteissa on havaittavissa kuitenkin vielä myös kaksikymmenluvun klassismin piirteitä. Rakennus on ollut viime vuosina hevostilan käytössä ja on päässyt heikkoon kuntoon. Rakennuksella ei ole katsottu olevan erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tilan navetta sijaitsee Kiviojantien toisella puolella asemakaava-alueen ulkopuolella. Tilakeskuksen alueella on lisäksi pieni saunarakennus. Tapiola 1:318 Alueen luoteiskulmassa on omakotitalo, jonka rakennuspaikka on lohkottu Eerolan tilasta vuonna Tilalle on 1970-luvun alussa rakennettu omakotitalo. Rakennus edustaa aikakaudelle tyypillistä omakotitalojen rakennustapaa. Rakennuksella ei ole erityistä rakennus- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Palvelut Kaava-alue tukeutuu Otalammen tarjoamiin palveluihin. Otalammen koulu sijaitsee noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueelta. Koulussa on peruskoulun luokat 1-9. Härkälän koululla on luokat 1-4. Härkälän koululle on matkaa n. 1,5 km. Lähin kauppa on Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee Salmen kartanon ulkoilumaastojen läheisyydessä. Myös asemakaava-alue vaihtelevine maastoineen tarjoaa hyviä ulkoilumahdollisuuksia. 6 Eerolan päärakennus

9 Eerolan keskeistä pelto- ja niittyaukeaa Alueen eteläosan kallioista lakialuetta 7

10 Kiviojantie asemakaava-alueen kohdalla, taustalla Eerolan tilakeskus Liikenneverkko Suunnittelualueelle saavutaan Vanhalta Porintieltä (Tie 120 Helsinki-Olkkala) Otalammentien (Ollilantie 11317) ja Laurintien (11319) kautta. Asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa Laurintiehen ja idässä Kiviojantiehen. Siirtolapuutarha-alueelle saavutaan Kiviojantieltä. Alueen tiestö Laurintie toimii yhteytenä suunnittelualueelta Vanhalle Porintielle, joka on yhdystie pääkaupunkiseudulle sekä Vihdin taajamiin Nykyiset liikennemäärät Vanhalla Porintiellä ovat 4364 ajon./ vrk, Otalammentiellä 573 ja Laurintiellä 517. Kiviojantie on n. kilometrin pituinen päättyvä yksityistie, joka palvelee tien varren n. kahtakymmentä taloutta. Tie on sorapintainen. Joukkoliikenne Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Otalammentien ja Vanhan Porintien risteyksessä n. kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta. Arkipäivisin pysäkiltä on viisi vuoroa Helsinkiin ja Helsingistä. Vihtiin ja Nummelaan on vain kouluvuorot aamulla ja iltapäivällä kouluaikana. Kevyt liikenne Nykyisellä tiestöllä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2005 on osoitettu kevyen liikenteen väylien rakentamisen tarve Vanhan Porintien ja Otalammentien varsille. Laurintien varteen kevyen liikenteen väyliä ei ole suunniteltu. Laurintie Tekninen huolto Hanketta varten joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka Härkälän koululta Eerolaan, mikä mahdollistaa Vihdin Veden toiminta-alueen laajentamisen Otalammelta kaakkoon. Viemärin ja vesijohdon rakentaminen alueelle antaa mahdollisuuksia Härkälän kylän kiinteistölle viemäriin ja vesijohtoon liittymiselle. Ympäristöhäiriöt Laurintien liikenne on n. 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie on päällystetty, joten se ei aiheuta mainittavia haittoja puutarha-alueelle. 8

11 3.1.4 Maanomistus Pääosan suunnittelualueesta omistaa Helsingin kaupunki. Alueella on kaksi yksityistä asuntokiinteistöä. Kunta on tehnyt aluetta koskevan kaavoituksen käynnistämissopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Aluetta koskevat sopimukset Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. Vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän osayleiskaava (kv , YM ) jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Asemakaavat Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Pohjakartta Pohjakartta on laadittu vuonna 1991 mittakaavassa 1:1000 Kartta tarkistetaan ajan tasalle kaavan laatimisen yhteydessä. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Vihdin kunnan ilmastostrategia, Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on toteutettu yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Vihdin kunnan kanssa vuonna

12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Helsingin kaupungilla on jatkuvasti kysyntää siirtolapuutarhatonteista eikä kaupungin alueelta ole enää löydettävissä helposti uusia siirtolapuutarhoiksi soveltuvia alueita. Helsingin kaupunki suunnitteli Eerolan alueelle siirtolapuutarhaa jo ja 1990 lukujen vaihteessa. Hanke kuitenkin raukesi tuolloin taloudelliseen taantumaan luvulla Helsingissä alettiin etsiä uusia siirtolapuutarhapaikkoja, jolloin Eerolan alue nousi uudelleen esille. Helsinki käynnisti neuvottelut hankkeesta Vihdin kunnan kanssa uudelleen. Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma vuodelta Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin ja Vihdin kunnan välinen kaavoituksen aloittamissopimus on hyväksytty Vihdin kunnanhallituksessa Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa , 65. Kaavatyö kuulutettiin vireille Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunta on suhtautunut myönteisesti siirtolapuutarhahankkeeseen jo silloin kun se oli vireillä ensimmäisen kerran ja 1990-lukujen vaihteessa. Kunta on varautunut siirtolapuutarhaan osoittamalla Eerolan tilan siirtolapuutarhaalueeksi Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavassa. Kunnan tavoitteena on kehittää Eerolaan siirtolapuutarhaalue täydentämään Otalammen ja Salmen alueen virkistyspalveluita. Kunta ei kuitenkaan halua alueelle muodostuvan uutta ympärivuotista asumista. Vihdin kunnan ilmastostrategia Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Strategian tavoitteista korostuvat siirtolapuutarhansuunnittelussa erityisesti seuraavat tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 7. Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Imeytetään hulevedet ja vähennetään asfaltti- ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita.

13 Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän-Ruskealan osayleiskaava (kv , YM ) jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Eerolan tilan eteläosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueen läpi on osoitettu ulkoilureitti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Eerolan siirtolapuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Siirtolapuutarhan rakentamisella tuetaan ekologisesti kestävää lähimatkailua ja -lomanviettoa. Ote Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaavasta 11

14 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Eerolan tila on tullut Helsingin kaupungin omistukseen Salmen kartanon maiden hankinnan yhteydessä. Tila on varattu palvelemaan kaupunkilaisten kaukovirkistystarpeita. Siirtolapuutarha-alue on tarkoitettu palvelemaan virkistysalueena muitakin kuin tulevia siirtolapuutarhan osakkaita. Tämän vuoksi tilan metsäalueet osoitetaan asemakaavassa yleisiksi retkeilyalueiksi. Siirtolapuutarha-alueen eteläosan kautta osoitetaan asemakaavassa myös yleinen virkistysreitti Vanhalta Porintieltä Kiviojantielle. Reitti palvelee retkeilykäyttöä Salmen kartanon ja Salmijärven suuntaan/suunnasta. Avattava reitti palvelee ulkoilukäytön ohella myöskin yhteytenä Porintien linja-autopysäkille puutarhan eteläosasta ja Kiviojantieltä. Pysäköintitarpeista huolehditaan siirtolapuutarha-alueella. Helsingin kaupungin virkistysalueiden rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen. Hulevesisuunnitelma laaditaan asemakaavan laatimisen ja puutarhan yleissuunnitelman yhteydessä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Muut tavoitteet Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavassa on kolme Eerolan suunnittelua ja asemakaavan laatimista velvoittavaa merkintää: Eerolan tila on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluetta. Alueen kautta kulkevaksi on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Härkälänjoki on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Siirtolapuutarhan voidaan katsoa olevan virkistysalueen toteuttamista ja siten maakuntakaavan tarkoittamaa toimintaa. Ulkoilureitti otetaan huomioon siirtolapuutarhan suunnittelussa ja merkitään asemakaavaan. Härkälänjoen veden suojelu otetaan huomioon alueen hulevesisuunnittelussa ja asemakaavaan otetaan asiasta velvoittava asemakaavamääräys. 12

15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Asemakaava-alueeksi on otettu pääsääntöisesti Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan alue. Koska asemakaava-alueella ei voi olla yksityistietä, on alue rajattu idässä kuitenkin Kiviojantiehen. Kaavan yhtenäisyyden vuoksi alueen sisällä olevat kaksi Eerolan tilasta lohkottua yksityistä rakennuspaikkaa on otettu mukaan asemakaavaan. Siirtolapuutarhaa varten perustettavalle yhtiölle on rajattu tarkoituksenmukainen ja -muotoinen vuokra-alue, joka on merkitty asemakaavaan ryhmäpuutarha-alueena. Jäljelle jäävät osat Eerolan tilasta on merkitty asemakaavassa retkeilyalueiksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, AO-14 Alueen sisällä olevat kaksi asuntorakennuspaikkaa on osoitettu AO-14, merkinnällä. Merkintä sallii rakennuspaikoille vain yhden asuinrakennuksen. AO-alueiden pinta-alat ovat Tapiola n m 2 ja Eerola II n. 5300m Muut alueet Ryhmäpuutarha-alue, RP Siirtolapuutarha-alue on merkitty ryhmäpuutarha-alueeksi RP. Alueen pinta-ala on n. 15,5 ha. Kaavamääräyksillä alueen mökkien maksimimääräksi on osoitettu 110 kpl. Rakennusoikeutta kullekin mökille annetaan 50 k-m 2, josta 35 k-m 2 saa käyttää mökkiin ja 15 k-m 2 erilliseen pesutila/sauna/varastorakennukseen. Lisäksi on annettu 1000 k-m 2 puutarhan yhteisiä rakennuksia varten. Retkeilyalue, VR Suunnittelualueen eteläosa sekä kaakkoisnurkka on merkitty retkeilyalueiksi. Alueet liittyvät laajaan Nuuksion ylängön retkeilyalueeseen ja Helsingin kaupunki hoitaa alueita virkistysmetsän periaatteilla. Asemakaavassa retkeilyalueiksi merkittyjen alueiden pinta-ala on n. 18, 5 ha ja ne muodostavat hieman yli puolet kaava-alueen pinta-alasta. Vesialue, W Siirtolapuutarhan eteläpuolella olevan kosteikon karttaan vesipinnaksi tulkittu osa on merkitty asemakaavassa vesialueeksi. Merkintä velvoittaa huolehtimaan lammen vesitaloudesta siten, että kyseisellä kosteikon osalla on pysyvä vesipinta. Vesialueen pinta-ala on 1800 m 2 Tekninen huolto Alue liitetään paineviemärillä Otalammen kunnallistekniseen verkostoon. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueella on kaksi asuinrakennusta, joilla ei ole katsottu olevan erityistä kulttuurihistoriallista tai rakennushistoriallista arvoa. Asemakaava ei estä niiden käyttämistä asumiseen, mutta ei estä myöskään niiden korvaamista uudisrakennuksilla. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Puutarhalla ei ole oleelllista vaikutusta liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Laurintien liikenne on ennnustetilanteessakin vuonna 2030 alle puolet tien kapasiteetista. Hanke voi osaltaan nopeuttaa kevyen liikenteen väylien rakentamista Vanhan Porintien ja Otalammentien varsille, jolloin hankkeella voi olla välillisesti liikenneturvallisuutta parantavaa vaikutus.ta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava-alueen luonto on inventoitu ja tärkeät luontokohteet on merkitty asemakaavaan suojeltavina kohteina. Vaikutukset Härkälänjoen tilaan Hulevesien käsittelyä koskevilla määräyksillä huolehditaan siitä, että alueen pintavalunnat eivät lisää Härkälänjoen kuormitusta. Hankkeen myötä alueelle tulee viemäriverkosto, johon olevat kiinteistötkin voivat liittyä. Näin vesistön kuormitus voi jopa vähentyä hankkeen johdosta Kunnan ilmastostrategia Kunnan ilmastostrategia on otettu huomioon asemakaavassa määräämällä mökit kesäkäyttöisiksi ja vain tilapäiseen talvikäyttöön. Siirtolapuutarhan suunnitelman yhteydessä laaditaan erillinen hulevesisuunnitelma. Kaavassa on vettä läpäisemättömien pintojen laajuutta rajoittava kaavamäräys. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole, eikä kaava aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja 5.6 Kaavamerkinnät 5.7 Nimistö Asemakaavalla ei luoda uutta nimistöä

16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta koskevat suunnitelmat Siirtolapuutarhan yleissuunnitelma laaditaan samanaikaisesti asemakaavan laatimisen kanssa. Yleissuunnitelmastakin on valmistunut luonnos asemakaavaluonnoksen rinnalla. Puutarhan toteutustapa Helsingin kaupungin alustavan toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen siirtolapuutarha. Kiinteistöyhtiön osakkaat valittaisiin arpomalla halukkaista helsinkiläisistä, kuitenkin niin, että osa palstoista tarjottaisiin vihtiläisten haettavaksi. Osakkaat vastaisivat kaikista hankkeen kustannuksista. Kaikki mökit varustettaisiin kunnallistekniikalla ja niiden käyttö olisi mahdollista ympärivuotisesti. Helsingin kaupunki tekisi kiinteistöyhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen asemakaavan ryhmäpuutarha-alueesta. Puutarhan rakenne Puutarhaan on suunniteltu kahden tyyppisiä mökkejä. Perinteistä siirtolapuutarhamökkityyppiä edustavat puutarhamökit sijoittuvat Eerolan tilan peltokuviolle sen reunamille. Palstojen kooksi on luonnosteltu n. 300m 2.. Osa mökeistä sijoittuisi peltoa ympäröiville metsäalueille ja mäkien rinteille lomamajatyyppisinä. Näiden mökkien käyttöön voidaan varata peltoalueelta erillisiä viljelypalstoja. Yleissuunnitelman luonnoksessa on peltoalueen mökkipalstoja 66 kpl ja metsäalueen lomamajoja 44kpl. Yhteistilat Puutarha-alueelle saavuttaisiin luonnoksen mukaan Kiviojantieltä. Kiviojantien varteen sijoittuisivat puutarhan yhteistilat, huoltorakennus ja maa-ainesvarastot, jätepisteet sekä yhteistalo. Yhteistaloon sijoittuisi aluetta palveleva yhteinen sauna sekä kokoontumistilat. Yhteisen saunan rakentamisella pyritään siihen, että mökkejä ei tarvitse varustaa saunalla, vaikkakin saunan rakentamista mökin yhteyteen ei ole tarkoitus kieltää. Sisääntuloalueelle sijoittuisi myös vieraspysäköinti. Palstojen omistajien pysäköinti on hajautettu alueelle pieninä, noin kymmenen auton pysäköintialueina. Hulevesien hallinta Puutarhan vedet valuvat pääasiassa sen läpi virtaavaan pieneen ojaan, jonka valuma-alue on suunnilleen Eerolan tilan kokoinen, mikä luo hyvät edellytykset asemakaava-alueen hulevesien hallinnalle. Alueella olevaa luonnonlampea on tarkoitus käyttää poikkeuksellisten tulvien tulvavarastona lammen ekosysteemiä häiritsemättä. Puutarha-alueelle tullaan suunnittelemaan pienempiä viivytysaltaita, jotka mitoitetaan lammen alapuoliselta puutarha-alueelta tuleville vesille. Retkeilyalueiden hoito Asemakaavassa retkeilyalueiksi osoitettavat alueet jäävät Helsingin kaupungin omistukseen ja niitä hoidetaan virkistysmetsinä. Oulussa Timo Takala, arkkitehti SAFA 14 Alustava siiirtolapuutrarhamökin luonnos, Arkkitehti SAFA Seppo Huttu-Hiltunen

17 Puutarhan yleissuunnitelman luonnos, Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky 15

18