Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja

Transkriptio

1 Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja Koonnut Kirsi-Marja Lonkila, Itämeren kaupunkien liitto Päivitetty

2 Sisältö KANSALLISET... 2 KUNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET... 2 KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA... 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA... 4 ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA... 5 EUROOPPALAISET... 5 AALBORGIN SITOUMUKSET... 5 EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND AUDIT SCHEME)... 6 COVENANT OF MAYORS... 6 SUSTAINABLE ENERGY EUROPE CAMPAIGN... 7 EUROCITIES: CLIMATE CHANGE DECLARATION... 7 EUROCITIES: GREEN DIGITAL CHARTER... 8 MAAILMANLAAJUISET... 8 LOCAL GOVERNMENT CLIMATE ROADMAP... 8 THE CITY CLIMATE CATALOGUE... 9 THE WORLD MAYORS AND LOCAL GOVERNMENTS CLIMATE PROTECTION AGREEMENT... 9 CLIMATE NEUTRAL NETWORK... 9 ISO STANDARDI TYÖKALUJA CARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA CO2-RAPORTTI ILMASTOLASKURI ILMASTODIEETTI-LASKURI KASVENER-LASKENTAMALLI ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE ILMASTOPORTAALI KOKONAINEN-HANKE

3 KANSALLISET K UNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET Ilmastolinjauksillaan Kuntaliitto haluaa tukea kuntia ilmastotyössä ja kansallisten sekä kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi ilmastolinjauksilla halutaan tuoda valtionhallinnon päättäjien tietoon kuntien tarpeet ilmastotyön edellytyksistä. Kuntaliitto kehottaa kuntia - Laatimaan ilmastostrategian ja kytkemään sen osaksi kunnan strategiatyötä. - Ottamaan päätöksenteossaan huomioon ilmastovaikutukset. - Tiedottamaan kuntalaisille ilmastoasioista. - Hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. - Tehostamaan energian käyttöään ja säästämään energiaa, tukenaan TEM:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus ja Motivan kuntien energiaohjelma sekä järjestämään energian kulutusseurannan. - Selvittämään uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja valitsemaan itselleen parhaat kohteet uusiutuvista energiamuodoista. - Palveluita järjestäessään ottamaan huomioon uuden teknologian ja tietotekniikan mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä. - Edistämään energiatehokasta rakentamista omissa kohteissaan. - Arvioimaan hankintojen ilmastovaikutuksia sekä sisällyttämään näitä koskevia kriteerejä tarjouspyyntöihin. - Torjumaan ilmastonmuutosta yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä jätehuollolla. - Eheyttämään yhdyskuntarakennetta sekä lisäämään joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun houkuttelevuutta. - Varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin kaavoituksessa ja rakentamisessa, ja huomioimaan seuraukset kuntien ja pelastuslaitosten valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa. - Ylläpitämään monimuotoisia luonnonympäristöjä ja vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Kuntaliiton hallituksen hyväksymät ilmastolinjaukset 2010 (PDF) 2

4 K ANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymä kansallinen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti vuoteen 2050 asti. Strategia osoittaa selkeästi, että saavuttaakseen Euroopan komission päästöjen vähentämistavoitteet, uusiutuvan energian edistämistavoitteet tai energiankäytön tehostamistavoitteet Suomen on toteutettava merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategian kansalliset tavoitteet ovat: - Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) - Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) - Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 -kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia - Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin Tavoitteisiin päästään seuraavin keinoin: - Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. - Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä - Uusiutuvan edistämiseksi nykyisten toimien lisäksi (investointituki lämmöntuotantoon jne.) markkinalähtöinen syöttötariffi valmisteilla - Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja, Energiatehokkuustoimikunta aloittanut jo työnsä - Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään - Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen - Energiaverotus, kehitetään kokonaisuuteen, liikenteessä tärkein - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Kevyt ja joukkoliikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö 3

5 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA Vuoden 2007 lopussa päättyneiden kuntien energia- ja ilmastosopimusten jatkoksi on valmisteltu uusi kuntien energiatehokkuussopimus ja kuntien energiaohjelma vuosille Uuteen sopimuskäytäntöön on voinut liittyä vuoden 2007 loppupuolelta alkaen. Uudistamisen lähtökohtana oli toukokuussa 2006 voimaantullut energiapalveludirektiivi. Suomessa ensisijainen vaihtoehto direktiivin toimeenpanoon on vapaaehtoinen sopimuskäytäntö. Energiapalveludirektiivi velvoittaa, että julkisella sektorilla on energiansäästämisessä esimerkillinen rooli. Energiatehokkuussopimuksella ja energiaohjelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niihin sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan liittyvillä toimilla kunta myös osaltaan myötävaikuttaa Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Sopimuksen keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla Erikokoisille kunnille on olemassa kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia. Suurille ja keskikokoisille kunnille on TEM:in ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus (KETS). Pienille kunnille on Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma (KEO), johon kunta liittyy allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Energiatehokkuussopimukseen liittyvät - yli asukkaan kaupungit ja kunnat sekä - kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on yli MWh vuodessa. Energiaohjelma on tarkoitettu - kunnille, joiden asukasluku on alle tai - kuntayhtymille, joiden energiankäyttö on alle MWh vuodessa. Kaupungit ja kunnat, joiden asukasmäärä on ja kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on MWh vuodessa, voivat valita energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman. Lisätietoa: Motiva Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö 4

6 I LMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ S UOMEA Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko hyväksyttiin lokakuussa 2009 ja se linjaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa, joita valtioneuvoston kanslia järjestää eri puolilla Suomea yhdessä paikallisten toimijoiden ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Valtioneuvoston hyväksymästä ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa eri puolilla Suomea. Tulevaisuusfoorumeilla pyritään innostamaan paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon. Ilmastotalkoisiin tarvitaan niin kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksittäiset kansalaisetkin. Lisätietoa: Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko EUROOPPALAISET A ALBORGIN SITOUMUKSET Aarborgin sitoumukset ovat eurooppalaisen paikallisen tason kestävän kehityksen työn keskeinen asiakirja. Sitoumusasiakirja hyväksyttiin Aalborg+10 konferenssissa kesäkuussa Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta vahvistaa osaltaan Aalborgin julistuksen ja määrittelee yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät seuraaviin kymmeneen sitoumusten aihepiiriin: - Hallinto - Johtaminen kohti kestävää kehitystä - Yhteiset luonnonvarat - Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat - Suunnittelu - Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä 5

7 - Paikallinen toiminta terveyden puolesta - Vahva ja kestävä paikallinen talous - Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - Paikallisesta maailmanlaajuiseen Suomen Kuntaliiton suomeksi kääntämät Aalborgin sitoumukset Lisätietoa allekirjoitusmenettelystä: Aalborgin kaupungin sitoumussivut ja Sustainable Cities and Towns campaign EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND A UDIT S CHEME) EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. EMAS-organisaatio sitoutuu: - ympäristölainsäädännön noudattamiseen - ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen - julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan Ulkopuolinen auditoija eli ympäristötodentaja todentaa järjestelmän toimivuuden ja vahvistaa raportissa esitetyt tiedot. Tämä tuo uskottavuutta organisaation ympäristötoimiin. Rekisteröinnin yhteydessä EMAS-organisaatio saa käyttöönsä EMAS-sertifikaatin ja EMAS-logon, jota se voi käyttää viestinnässään. Suomen ympäristökeskus rekisteröi EMAS-organisaatiot, joilla on toimipaikkoja ainoastaan Suomessa. Mittatekniikan keskus varmistaa ympäristötodentajien pätevyyden ja vastaa todentajien akkreditoinnista Suomessa. Lisätietoa: EMAS Helpdesk C OVENANT OF MAYORS Covenant of Mayors eli EU:n Kaupunginjohtajien yleiskokous on kaikenkokoisille eurooppalaisille kaupungeille avoin kestävää energiankäyttöä edistävä aloite, joka sitoutuu ylittämään EU:n asettamat päästövähennystavoitteet vuodelle Yleiskokous sitoutuu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia kuntien ja kaupunkien alueilla panemalla täytäntöön kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä 6

8 koskevan toimintasuunnitelman tehtäväkenttäänsä kuuluvilla toiminta-alueilla. Kaupungit ja kunnat vahvistavat myöhemmin sitoumuksen ja toimintasuunnitelman omia menettelyjään noudattaen. Lisäksi yleiskokous sitoutuu laatimaan kartoituksen päästöjen perustasosta sekä esittämään kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä koskevan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa virallisesta liittymisestä yleiskokousaloitteeseen. Yleiskokous tulee myös esittämään täytäntöönpanoraportin vähintään kahden vuoden välein toimintasuunnitelman valmistumisesta toimien arvioimiseksi, valvomiseksi ja todentamiseksi. Yleiskokouksesta voidaan erottaa kaupunki, joka laiminlyö sitoumuksiaan. Lisätietoa: Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kotisivut S USTAINABLE ENERGY EUROPE C AMPAIGN Sustainable Energy Europe on Euroopan komission kampanja, jonka avulla pyritään edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Mitkä tahansa julkiset tai yksityiset organisaatiot voivat liittyä kampanjaan. Kunta voi osallistua kampanjaan, jos se suunnittelee tai toimeenpanee kestävään energiankäyttöön ja -tuotantoon liittyviä ohjelmia tai toimia. Organisaatiot sinällään eivät voi liittyä kampanjaan, vaan niiden tulee ehdottaa erityisiä ohjelmiaan tai projektejaan, joilla on määrällisesti ilmaistavat tavoitteet. Lisätietoa: Kampanjan kotisivut EUROCITIES: CLIMATE C HANGE D ECLARATION Euroopan suurten kaupunkien yhteenliittymä, Eurocities, hyväksyi ilmastonmuutosjulistuksensa vuonna Julistuksessa kaupungit sitoutuvat toimeenpanemaan ilmastonmuutosta koskevan strategian. Siihen liittyen kaupungit sitoutuvat - omaksumaan globaalit tavoitteet paikallisella tasolla, - toimeenpanemaan ilmasto-ohjelman saavuttaakseen paikalliset tavoitteet, jotka ovat yhteneviä yleisten eurooppalaisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa sekä - arvioimaan ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä niin, että ilmastoohjelman toimien tehokkuutta voidaan arvioida. Lisätietoa: Eurocitiesin Ilmastonmuutosjulistus 7

9 EUROCITIES: GREEN D IGITAL C HARTER Vuoden 2009 lopulla Eurocities käynnisti Green Digital Charter -ohjelman, joka tähtää uusien ja luovien ICT-ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Green Digital Charterin allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat toimimaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tietotekniikan avulla. Ne sitoutuvat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa energiatehokkuuden lisäämiseksi sekä apuna päästövähennysten saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tietotekniikan avulla on mahdollista vaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöihin, mukaan lukien ICT-sektorin omat päästöt. Green Digital Charter rohkaisee kaupunkeja omaksumaan edelläkävijöinä innovatiivisia teknisiä ratkaisuja sekä tekemään yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisätietoa: Green Digital Charter (PDF) MAAILMANLAAJUISET LOCAL G OVERNMENT C LIMATE R OADMAP ICLEI:n koordinoima paikallishallitusten ilmastopoliittinen tiekartta on kaksivuotinen strategia, joka käynnistettiin Balin ilmastoneuvotteluiden aikaan vuonna ICLEI:n ohella muita kumppaneita tiekartassa ovat paikallishallitusten liitot ympäri maailmaa, mm. the World Mayors Council on Climate Change ja United Cities and Local Governments (UCLG). Tiekartassa kannatetaan vahvaa ja kattavaa maailmanlaajuista ilmastosopimusta, joka sisältää kunnianhimoisia päästötavoitteita sekä toimia sopeutumiseen, teknologian siirtämiseen ja rahoitukseen vuodesta 2012 eteenpäin. Tiekartassa vaaditaan, että paikallishallitusten rooli ilmastonmuutoksessa tunnustetaan kansainvälisesti, ja että paikallishallituksille osoitetaan valtuudet ja resurssit jatkaa paikallista ilmastotyötään, joka auttaa kansallisia hallituksia kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanossa. Paikallishallitukset voivat osallistua tiekarttaan mm. jakamalla esimerkkejä ja tarpeitaan. Tiekarttaan liittyy läheisesti myös paikallishallitusten projekti LG Action, joka pyrkii saamaan paikallishallitusten äänen kuuluviin EU:n ja kansainvälisessä energia- ja ilmastokeskustelussa. Lisätietoa: Local Government Climate Roadmap Website ; LG Action 8

10 THE C ITY C LIMATE C ATALOGUE Kansainvälinen kaupunkien ilmastoluettelo kerää ensimmäisenä yhteen tietoja kuntien ilmastotoimista, niin tavoitteista kuin saavutuksista. Luettelon on kehittänyt Kööpenhaminan kaupunki yhdessä ICLEI:n kanssa vuoden 2009 COP15-ilmastoneuvottelujen alla. Kunnat voivat ilmoittaa luetteloon tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toimenpiteet energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Kaupunkien ilmastoluettelon tarkoitus on kiinnittää huomiota kunnianhimoisiin paikallisiin tavoitteisiin ja toimiin sekä painottaa kuntien merkitystä YK:n ilmastoyhteistyössä, seuraavaksi COP16-neuvotteluissa. Ilmastoluettelo liittyy läheisesti ICLEI:n paikallishallitusten ilmastopoliittiseen tiekarttaan ja LG Action -projektiin (ks. edellä). Lisätietoa: The City Climate Cataloguen kotisivut THE W ORLD MAYORS AND LOCAL G OVERNMENTS C LIMATE PROTECTION A GREEMENT Maailman kaupunginjohtajien ja paikallishallitusten solmima ilmastonsuojelusopimus vaatii kaikkia kansallisia hallituksia toimimaan yhteistyössä YK:n ilmastoneuvottelujen (UNFCCC) kanssa ja tähtää kasvihuonekaasujen vähentämiseen 60 % maailmanlaajuisesti ja 80 % teollistuneissa maissa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Julistus pohjaa aiemmille paikallisen tason kansainvälisille sitoumuksille, kuten ICLEI:n kaupunkien ilmastonsuojelukampanjalle ja World Mayors Council on Climate Change -yhteenliittymälle. Kaupungin tai kunnan johto voi allekirjoittaa sitoumuksen julistuksen kotisivuilla. C LIMATE N EUTRAL N ETWORK YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Climate Neutral Network on verkosto valtioille, kunnille yrityksille ja yksilöille, joiden tavoitteena on tulla ilmastoneutraaleiksi lähivuosina tai -vuosikymmeninä. Verkoston tavoite on helpottaa ja lisätä tiedonkulkua sekä verkostoitumista siirtymisessä ensin vähähiiliseen ja lopulta ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan. Verkostoon toivotetaan tervetulleiksi myös sellaiset sitoumukset, jotka saattavat jäädä täyden ilmastoneutraaliuden päämääristä, mutta jotka sisältävät selviä lupauksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävällä tavalla. Verkoston jäseniä ei myöskään valvota tai ohjailla siinä, miten ilmastoneutraalit tavoitteet tulee saavuttaa. Jäseniltä kuitenkin oletetaan vastuullista asennetta ja ponnisteluja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisätietoja ja liittymisohjeet: Climate Neutral Networkin kotisivut 9

11 ISO STANDARDI ISO ympäristöjärjestelmästandardi on yksi kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n ympäristöasioita käsittelevistä standardeista. ISO standardisarjassa on lisäksi mm. ympäristöauditointeja, elinkaariarviointeja ja erilaisia ympäristömerkintöjä käsitteleviä standardeja. ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on myös osa EU:n asetukseen perustuvaa EMAS-järjestelmää. Keskeinen ero EMAS-asetuksen ja ISO standardin välillä on suhtautuminen avoimuuteen ja ympäristölainsäädännön noudattamiseen. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa, kun taas ISO 14001:n mukaan julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS-asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. ISO standardin mukaan riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. Lisäksi EMAS-järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Lisätietoja ISO-standardeista: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. TYÖKALUJA C ARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA ICLEI:n ja UNEP:n aloitteesta perustettu Bonn Center for Local Climate Action and Reporting kerää yhteen kaupunkien kasvihuonekaasujen päästövähennyssitoumuksia, -toimia ja suoriutumista niistä. Carbonn-sivustolle kerätään yhteenvetona erilaisia työkaluja, joita eri tahot ovat kehittäneet paikallisten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisäksi Carbonn-sivustolta löytyy ensimmäinen versio kansainvälisistä ohjeista paikallishallitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisätietoja: Carbonn - Bonn Center for Local Climate Action and Reporting CO2-RAPORTTI CO2-raportti on verkossa ilmestyvä sitoutumaton ilmastonmuutos- ja energia-aiheinen uutislehti. Se julkaisee myös koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmi- 10

12 tyksen ja tieliikenteen päästöt. Tällä hetkellä CO2-raportti.fi-sivulla julkaistaan kasvihuonekaasujen päästöt maakunnittain, mutta paikallisia raportteja kehitetään lisää sitä mukaa, kun kunnat lähtevät mukaan CO2-raportin päästölaskentaan. Tällä hetkellä viikoittaisessa päästöraportoinnissa on mukana 40 kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana olevat kunnat saavat vuosittain koosteraportin edellisten vuosien päästöistä. Lisätietoa: CO2-raportti I LMASTOLASKURI TKK Dipoli, WWF Suomi ja Motiva Oy ovat kehittäneet yhdessä internet-palvelun, jonka avulla toimistot ja tapahtumat voivat määrittää toiminnastaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä saada tietoa niiden vähentämisestä. Lisätietoa: Ilmastolaskuri I LMASTODIEETTI- LASKURI Ilmastolaskuri innostaa kuntalaisia mittaamaan henkilökohtaisen hiilipainonsa ja ryhtymään pysyvälle ilmastodieetille sen vähentämiseksi. Ilmastolaskuri on osa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmasarjaa, jossa perheet pyrkivät vuoden ajan vähentämään omaa ilmastopainoaan. Laskurin kehittyessä myöhemmin omaa hiilipainoaan voi vertailla muihin testin tehneisiin, joilla on sama postinumero tai samankokoinen perhe. Oman hiilipainonsa muutoksia ja dieetin vaikutuksia voi myös seurata ajan kuluessa. Lisätietoa: Ilmastodieetin kotisivut K ASVENER-LASKENTAMALLI Kasvener-malli on Kuntaliiton toimeksiannosta SYKEssä muotoiltu kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, jonka avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen, esimerkiksi maakunnan, vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuone-kaasuja. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous ja jätehuolto. Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Mallin käyttäjän pitää syöttää Excel-ohjelmaan aktiviteettitiedot, tarvittavat laskentaparametrit malli sisältää. Osan laskennan tarvitsemasta yksityiskohtaisesta aktiviteettitiedosta malli tuottaa karkeammalla tasolla annetun 11

13 tiedon perusteella käyttäen valtakunnallisia jakautumatietoja. Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Mallin käyttäminen ja tilaaminen on maksutonta. Lisätietoa: Kuntaliitto ; Kasvener-tilauslomake ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE Euroopan investointipankin ja komission ELENA on tekninen apuväline, jolla tuetaan paikallistoimijoiden omien, ilmastonmuutosta torjuvien investointiohjelmien valmistelua ja taustatutkimusta. Keskeisimmät investointiohjelmat, joita ELENA tukee, keskittyvät kaupunkien ja alueiden energiatehokkuuteen rakennuksissa ja julkisessa liikenteessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tuki voi kattaa enintään 90 prosenttia kuluista muttei kuitenkaan rahoita itse ohjelmia. ELENA-tukea voi hakea investointiohjelmiin, jotka edistävät: - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä - Energiatehokkuutta julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa, katuvalaisussa, ilmastoinnissa, lämmityksessä, valaistuksessa, kaukolämpöverkoissa jne. - Energiatehokkuutta julkisessa liikenteessä, sähköautojen käyttöönottoa, rahtiliikenteen muokkaamista energiatehokkaammaksi kaupunkialueilla jne. - Paikallista infrastruktuuria, kuten älykkäitä sähköverkkoja, tieto- ja viestintäverkkojen kehitystä, vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspaikkojen yleistymistä (vety, sähkö) Tukea voi hakea ohjelmien suunnitteluun, tarjouksen laatimiseen, sopimusjärjestelyihin, energiatarkastuksiin ja ohjelman toimeenpanoon. Julkiset toimijat voivat hakea tukea ohjelmiinsa suoraan EIP:lta välittömästi, ilman erikseen mainittua hakuaikaa. Tukea jaetaan hyväksytyille hakemuksille niiden saapumisjärjestyksessä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tekee EIP:n esityksen jälkeen komissio. Yhteydenotto Euroopan investointipankkiin mieluiten sähköpostitse Ensimmäistä yhteydenottoa varten selvitykseksi riittää kuvaus aiotusta investoinnista (esim. ohjelman yleisesittely, rahoitus, toteutus, kesto, talousarvio ja sekä millaista tukea ELENA:lta pyydetään). Lisätietoa: Euroopan investointipankki 12

14 I LMASTOPORTAALI Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ilmastoportaalihankkeessa toteutetaan Ilmasto-opas.fi-portaali, joka kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Osana portaalia toteutetaan paikallistason toimijoiden sopeutumis- ja hillintätoimia tukeva kuntatason työkalu. Portaalinen ensimmäinen tekninen pilotti julkaistaan sivustolla keväällä Lisätietoa: Ilmatieteen laitos K OKONAINEN- HANKE Kuntaliitossa käynnistyi vuoden 2010 alussa hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kokonainen-hanke pyrkii parantamaan kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia, kunnan koko toiminnan ja talouden kannalta mielekkäitä päätöksiä. Hanketta rahoittavat Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Hankkeeseen osallistuu 22 suomalaista kuntaa/seutua, ja sen lopputulemana kootaan opas kuntien ilmastotyöhön. Lisätietoa: Kuntaliitto 13