Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja"

Transkriptio

1 Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja Koonnut Kirsi-Marja Lonkila, Itämeren kaupunkien liitto Päivitetty

2 Sisältö KANSALLISET... 2 KUNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET... 2 KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA... 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA... 4 ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA... 5 EUROOPPALAISET... 5 AALBORGIN SITOUMUKSET... 5 EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND AUDIT SCHEME)... 6 COVENANT OF MAYORS... 6 SUSTAINABLE ENERGY EUROPE CAMPAIGN... 7 EUROCITIES: CLIMATE CHANGE DECLARATION... 7 EUROCITIES: GREEN DIGITAL CHARTER... 8 MAAILMANLAAJUISET... 8 LOCAL GOVERNMENT CLIMATE ROADMAP... 8 THE CITY CLIMATE CATALOGUE... 9 THE WORLD MAYORS AND LOCAL GOVERNMENTS CLIMATE PROTECTION AGREEMENT... 9 CLIMATE NEUTRAL NETWORK... 9 ISO STANDARDI TYÖKALUJA CARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA CO2-RAPORTTI ILMASTOLASKURI ILMASTODIEETTI-LASKURI KASVENER-LASKENTAMALLI ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE ILMASTOPORTAALI KOKONAINEN-HANKE

3 KANSALLISET K UNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET Ilmastolinjauksillaan Kuntaliitto haluaa tukea kuntia ilmastotyössä ja kansallisten sekä kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi ilmastolinjauksilla halutaan tuoda valtionhallinnon päättäjien tietoon kuntien tarpeet ilmastotyön edellytyksistä. Kuntaliitto kehottaa kuntia - Laatimaan ilmastostrategian ja kytkemään sen osaksi kunnan strategiatyötä. - Ottamaan päätöksenteossaan huomioon ilmastovaikutukset. - Tiedottamaan kuntalaisille ilmastoasioista. - Hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. - Tehostamaan energian käyttöään ja säästämään energiaa, tukenaan TEM:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus ja Motivan kuntien energiaohjelma sekä järjestämään energian kulutusseurannan. - Selvittämään uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja valitsemaan itselleen parhaat kohteet uusiutuvista energiamuodoista. - Palveluita järjestäessään ottamaan huomioon uuden teknologian ja tietotekniikan mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä. - Edistämään energiatehokasta rakentamista omissa kohteissaan. - Arvioimaan hankintojen ilmastovaikutuksia sekä sisällyttämään näitä koskevia kriteerejä tarjouspyyntöihin. - Torjumaan ilmastonmuutosta yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä jätehuollolla. - Eheyttämään yhdyskuntarakennetta sekä lisäämään joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun houkuttelevuutta. - Varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin kaavoituksessa ja rakentamisessa, ja huomioimaan seuraukset kuntien ja pelastuslaitosten valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa. - Ylläpitämään monimuotoisia luonnonympäristöjä ja vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Kuntaliiton hallituksen hyväksymät ilmastolinjaukset 2010 (PDF) 2

4 K ANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymä kansallinen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti vuoteen 2050 asti. Strategia osoittaa selkeästi, että saavuttaakseen Euroopan komission päästöjen vähentämistavoitteet, uusiutuvan energian edistämistavoitteet tai energiankäytön tehostamistavoitteet Suomen on toteutettava merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategian kansalliset tavoitteet ovat: - Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) - Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) - Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 -kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia - Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin Tavoitteisiin päästään seuraavin keinoin: - Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. - Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä - Uusiutuvan edistämiseksi nykyisten toimien lisäksi (investointituki lämmöntuotantoon jne.) markkinalähtöinen syöttötariffi valmisteilla - Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja, Energiatehokkuustoimikunta aloittanut jo työnsä - Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään - Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen - Energiaverotus, kehitetään kokonaisuuteen, liikenteessä tärkein - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Kevyt ja joukkoliikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö 3

5 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA Vuoden 2007 lopussa päättyneiden kuntien energia- ja ilmastosopimusten jatkoksi on valmisteltu uusi kuntien energiatehokkuussopimus ja kuntien energiaohjelma vuosille Uuteen sopimuskäytäntöön on voinut liittyä vuoden 2007 loppupuolelta alkaen. Uudistamisen lähtökohtana oli toukokuussa 2006 voimaantullut energiapalveludirektiivi. Suomessa ensisijainen vaihtoehto direktiivin toimeenpanoon on vapaaehtoinen sopimuskäytäntö. Energiapalveludirektiivi velvoittaa, että julkisella sektorilla on energiansäästämisessä esimerkillinen rooli. Energiatehokkuussopimuksella ja energiaohjelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niihin sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan liittyvillä toimilla kunta myös osaltaan myötävaikuttaa Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Sopimuksen keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla Erikokoisille kunnille on olemassa kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia. Suurille ja keskikokoisille kunnille on TEM:in ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus (KETS). Pienille kunnille on Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma (KEO), johon kunta liittyy allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Energiatehokkuussopimukseen liittyvät - yli asukkaan kaupungit ja kunnat sekä - kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on yli MWh vuodessa. Energiaohjelma on tarkoitettu - kunnille, joiden asukasluku on alle tai - kuntayhtymille, joiden energiankäyttö on alle MWh vuodessa. Kaupungit ja kunnat, joiden asukasmäärä on ja kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on MWh vuodessa, voivat valita energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman. Lisätietoa: Motiva Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö 4

6 I LMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ S UOMEA Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko hyväksyttiin lokakuussa 2009 ja se linjaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa, joita valtioneuvoston kanslia järjestää eri puolilla Suomea yhdessä paikallisten toimijoiden ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Valtioneuvoston hyväksymästä ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa eri puolilla Suomea. Tulevaisuusfoorumeilla pyritään innostamaan paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon. Ilmastotalkoisiin tarvitaan niin kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksittäiset kansalaisetkin. Lisätietoa: Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko EUROOPPALAISET A ALBORGIN SITOUMUKSET Aarborgin sitoumukset ovat eurooppalaisen paikallisen tason kestävän kehityksen työn keskeinen asiakirja. Sitoumusasiakirja hyväksyttiin Aalborg+10 konferenssissa kesäkuussa Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta vahvistaa osaltaan Aalborgin julistuksen ja määrittelee yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät seuraaviin kymmeneen sitoumusten aihepiiriin: - Hallinto - Johtaminen kohti kestävää kehitystä - Yhteiset luonnonvarat - Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat - Suunnittelu - Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä 5

7 - Paikallinen toiminta terveyden puolesta - Vahva ja kestävä paikallinen talous - Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - Paikallisesta maailmanlaajuiseen Suomen Kuntaliiton suomeksi kääntämät Aalborgin sitoumukset Lisätietoa allekirjoitusmenettelystä: Aalborgin kaupungin sitoumussivut ja Sustainable Cities and Towns campaign EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND A UDIT S CHEME) EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. EMAS-organisaatio sitoutuu: - ympäristölainsäädännön noudattamiseen - ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen - julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan Ulkopuolinen auditoija eli ympäristötodentaja todentaa järjestelmän toimivuuden ja vahvistaa raportissa esitetyt tiedot. Tämä tuo uskottavuutta organisaation ympäristötoimiin. Rekisteröinnin yhteydessä EMAS-organisaatio saa käyttöönsä EMAS-sertifikaatin ja EMAS-logon, jota se voi käyttää viestinnässään. Suomen ympäristökeskus rekisteröi EMAS-organisaatiot, joilla on toimipaikkoja ainoastaan Suomessa. Mittatekniikan keskus varmistaa ympäristötodentajien pätevyyden ja vastaa todentajien akkreditoinnista Suomessa. Lisätietoa: EMAS Helpdesk C OVENANT OF MAYORS Covenant of Mayors eli EU:n Kaupunginjohtajien yleiskokous on kaikenkokoisille eurooppalaisille kaupungeille avoin kestävää energiankäyttöä edistävä aloite, joka sitoutuu ylittämään EU:n asettamat päästövähennystavoitteet vuodelle Yleiskokous sitoutuu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia kuntien ja kaupunkien alueilla panemalla täytäntöön kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä 6

8 koskevan toimintasuunnitelman tehtäväkenttäänsä kuuluvilla toiminta-alueilla. Kaupungit ja kunnat vahvistavat myöhemmin sitoumuksen ja toimintasuunnitelman omia menettelyjään noudattaen. Lisäksi yleiskokous sitoutuu laatimaan kartoituksen päästöjen perustasosta sekä esittämään kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä koskevan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa virallisesta liittymisestä yleiskokousaloitteeseen. Yleiskokous tulee myös esittämään täytäntöönpanoraportin vähintään kahden vuoden välein toimintasuunnitelman valmistumisesta toimien arvioimiseksi, valvomiseksi ja todentamiseksi. Yleiskokouksesta voidaan erottaa kaupunki, joka laiminlyö sitoumuksiaan. Lisätietoa: Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kotisivut S USTAINABLE ENERGY EUROPE C AMPAIGN Sustainable Energy Europe on Euroopan komission kampanja, jonka avulla pyritään edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Mitkä tahansa julkiset tai yksityiset organisaatiot voivat liittyä kampanjaan. Kunta voi osallistua kampanjaan, jos se suunnittelee tai toimeenpanee kestävään energiankäyttöön ja -tuotantoon liittyviä ohjelmia tai toimia. Organisaatiot sinällään eivät voi liittyä kampanjaan, vaan niiden tulee ehdottaa erityisiä ohjelmiaan tai projektejaan, joilla on määrällisesti ilmaistavat tavoitteet. Lisätietoa: Kampanjan kotisivut EUROCITIES: CLIMATE C HANGE D ECLARATION Euroopan suurten kaupunkien yhteenliittymä, Eurocities, hyväksyi ilmastonmuutosjulistuksensa vuonna Julistuksessa kaupungit sitoutuvat toimeenpanemaan ilmastonmuutosta koskevan strategian. Siihen liittyen kaupungit sitoutuvat - omaksumaan globaalit tavoitteet paikallisella tasolla, - toimeenpanemaan ilmasto-ohjelman saavuttaakseen paikalliset tavoitteet, jotka ovat yhteneviä yleisten eurooppalaisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa sekä - arvioimaan ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä niin, että ilmastoohjelman toimien tehokkuutta voidaan arvioida. Lisätietoa: Eurocitiesin Ilmastonmuutosjulistus 7

9 EUROCITIES: GREEN D IGITAL C HARTER Vuoden 2009 lopulla Eurocities käynnisti Green Digital Charter -ohjelman, joka tähtää uusien ja luovien ICT-ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Green Digital Charterin allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat toimimaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tietotekniikan avulla. Ne sitoutuvat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa energiatehokkuuden lisäämiseksi sekä apuna päästövähennysten saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tietotekniikan avulla on mahdollista vaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöihin, mukaan lukien ICT-sektorin omat päästöt. Green Digital Charter rohkaisee kaupunkeja omaksumaan edelläkävijöinä innovatiivisia teknisiä ratkaisuja sekä tekemään yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisätietoa: Green Digital Charter (PDF) MAAILMANLAAJUISET LOCAL G OVERNMENT C LIMATE R OADMAP ICLEI:n koordinoima paikallishallitusten ilmastopoliittinen tiekartta on kaksivuotinen strategia, joka käynnistettiin Balin ilmastoneuvotteluiden aikaan vuonna ICLEI:n ohella muita kumppaneita tiekartassa ovat paikallishallitusten liitot ympäri maailmaa, mm. the World Mayors Council on Climate Change ja United Cities and Local Governments (UCLG). Tiekartassa kannatetaan vahvaa ja kattavaa maailmanlaajuista ilmastosopimusta, joka sisältää kunnianhimoisia päästötavoitteita sekä toimia sopeutumiseen, teknologian siirtämiseen ja rahoitukseen vuodesta 2012 eteenpäin. Tiekartassa vaaditaan, että paikallishallitusten rooli ilmastonmuutoksessa tunnustetaan kansainvälisesti, ja että paikallishallituksille osoitetaan valtuudet ja resurssit jatkaa paikallista ilmastotyötään, joka auttaa kansallisia hallituksia kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanossa. Paikallishallitukset voivat osallistua tiekarttaan mm. jakamalla esimerkkejä ja tarpeitaan. Tiekarttaan liittyy läheisesti myös paikallishallitusten projekti LG Action, joka pyrkii saamaan paikallishallitusten äänen kuuluviin EU:n ja kansainvälisessä energia- ja ilmastokeskustelussa. Lisätietoa: Local Government Climate Roadmap Website ; LG Action 8

10 THE C ITY C LIMATE C ATALOGUE Kansainvälinen kaupunkien ilmastoluettelo kerää ensimmäisenä yhteen tietoja kuntien ilmastotoimista, niin tavoitteista kuin saavutuksista. Luettelon on kehittänyt Kööpenhaminan kaupunki yhdessä ICLEI:n kanssa vuoden 2009 COP15-ilmastoneuvottelujen alla. Kunnat voivat ilmoittaa luetteloon tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toimenpiteet energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Kaupunkien ilmastoluettelon tarkoitus on kiinnittää huomiota kunnianhimoisiin paikallisiin tavoitteisiin ja toimiin sekä painottaa kuntien merkitystä YK:n ilmastoyhteistyössä, seuraavaksi COP16-neuvotteluissa. Ilmastoluettelo liittyy läheisesti ICLEI:n paikallishallitusten ilmastopoliittiseen tiekarttaan ja LG Action -projektiin (ks. edellä). Lisätietoa: The City Climate Cataloguen kotisivut THE W ORLD MAYORS AND LOCAL G OVERNMENTS C LIMATE PROTECTION A GREEMENT Maailman kaupunginjohtajien ja paikallishallitusten solmima ilmastonsuojelusopimus vaatii kaikkia kansallisia hallituksia toimimaan yhteistyössä YK:n ilmastoneuvottelujen (UNFCCC) kanssa ja tähtää kasvihuonekaasujen vähentämiseen 60 % maailmanlaajuisesti ja 80 % teollistuneissa maissa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Julistus pohjaa aiemmille paikallisen tason kansainvälisille sitoumuksille, kuten ICLEI:n kaupunkien ilmastonsuojelukampanjalle ja World Mayors Council on Climate Change -yhteenliittymälle. Kaupungin tai kunnan johto voi allekirjoittaa sitoumuksen julistuksen kotisivuilla. C LIMATE N EUTRAL N ETWORK YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Climate Neutral Network on verkosto valtioille, kunnille yrityksille ja yksilöille, joiden tavoitteena on tulla ilmastoneutraaleiksi lähivuosina tai -vuosikymmeninä. Verkoston tavoite on helpottaa ja lisätä tiedonkulkua sekä verkostoitumista siirtymisessä ensin vähähiiliseen ja lopulta ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan. Verkostoon toivotetaan tervetulleiksi myös sellaiset sitoumukset, jotka saattavat jäädä täyden ilmastoneutraaliuden päämääristä, mutta jotka sisältävät selviä lupauksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävällä tavalla. Verkoston jäseniä ei myöskään valvota tai ohjailla siinä, miten ilmastoneutraalit tavoitteet tulee saavuttaa. Jäseniltä kuitenkin oletetaan vastuullista asennetta ja ponnisteluja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisätietoja ja liittymisohjeet: Climate Neutral Networkin kotisivut 9

11 ISO STANDARDI ISO ympäristöjärjestelmästandardi on yksi kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n ympäristöasioita käsittelevistä standardeista. ISO standardisarjassa on lisäksi mm. ympäristöauditointeja, elinkaariarviointeja ja erilaisia ympäristömerkintöjä käsitteleviä standardeja. ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on myös osa EU:n asetukseen perustuvaa EMAS-järjestelmää. Keskeinen ero EMAS-asetuksen ja ISO standardin välillä on suhtautuminen avoimuuteen ja ympäristölainsäädännön noudattamiseen. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa, kun taas ISO 14001:n mukaan julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS-asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. ISO standardin mukaan riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. Lisäksi EMAS-järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Lisätietoja ISO-standardeista: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. TYÖKALUJA C ARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA ICLEI:n ja UNEP:n aloitteesta perustettu Bonn Center for Local Climate Action and Reporting kerää yhteen kaupunkien kasvihuonekaasujen päästövähennyssitoumuksia, -toimia ja suoriutumista niistä. Carbonn-sivustolle kerätään yhteenvetona erilaisia työkaluja, joita eri tahot ovat kehittäneet paikallisten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisäksi Carbonn-sivustolta löytyy ensimmäinen versio kansainvälisistä ohjeista paikallishallitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisätietoja: Carbonn - Bonn Center for Local Climate Action and Reporting CO2-RAPORTTI CO2-raportti on verkossa ilmestyvä sitoutumaton ilmastonmuutos- ja energia-aiheinen uutislehti. Se julkaisee myös koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmi- 10

12 tyksen ja tieliikenteen päästöt. Tällä hetkellä CO2-raportti.fi-sivulla julkaistaan kasvihuonekaasujen päästöt maakunnittain, mutta paikallisia raportteja kehitetään lisää sitä mukaa, kun kunnat lähtevät mukaan CO2-raportin päästölaskentaan. Tällä hetkellä viikoittaisessa päästöraportoinnissa on mukana 40 kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana olevat kunnat saavat vuosittain koosteraportin edellisten vuosien päästöistä. Lisätietoa: CO2-raportti I LMASTOLASKURI TKK Dipoli, WWF Suomi ja Motiva Oy ovat kehittäneet yhdessä internet-palvelun, jonka avulla toimistot ja tapahtumat voivat määrittää toiminnastaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä saada tietoa niiden vähentämisestä. Lisätietoa: Ilmastolaskuri I LMASTODIEETTI- LASKURI Ilmastolaskuri innostaa kuntalaisia mittaamaan henkilökohtaisen hiilipainonsa ja ryhtymään pysyvälle ilmastodieetille sen vähentämiseksi. Ilmastolaskuri on osa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmasarjaa, jossa perheet pyrkivät vuoden ajan vähentämään omaa ilmastopainoaan. Laskurin kehittyessä myöhemmin omaa hiilipainoaan voi vertailla muihin testin tehneisiin, joilla on sama postinumero tai samankokoinen perhe. Oman hiilipainonsa muutoksia ja dieetin vaikutuksia voi myös seurata ajan kuluessa. Lisätietoa: Ilmastodieetin kotisivut K ASVENER-LASKENTAMALLI Kasvener-malli on Kuntaliiton toimeksiannosta SYKEssä muotoiltu kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, jonka avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen, esimerkiksi maakunnan, vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuone-kaasuja. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous ja jätehuolto. Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Mallin käyttäjän pitää syöttää Excel-ohjelmaan aktiviteettitiedot, tarvittavat laskentaparametrit malli sisältää. Osan laskennan tarvitsemasta yksityiskohtaisesta aktiviteettitiedosta malli tuottaa karkeammalla tasolla annetun 11

13 tiedon perusteella käyttäen valtakunnallisia jakautumatietoja. Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Mallin käyttäminen ja tilaaminen on maksutonta. Lisätietoa: Kuntaliitto ; Kasvener-tilauslomake ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE Euroopan investointipankin ja komission ELENA on tekninen apuväline, jolla tuetaan paikallistoimijoiden omien, ilmastonmuutosta torjuvien investointiohjelmien valmistelua ja taustatutkimusta. Keskeisimmät investointiohjelmat, joita ELENA tukee, keskittyvät kaupunkien ja alueiden energiatehokkuuteen rakennuksissa ja julkisessa liikenteessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tuki voi kattaa enintään 90 prosenttia kuluista muttei kuitenkaan rahoita itse ohjelmia. ELENA-tukea voi hakea investointiohjelmiin, jotka edistävät: - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä - Energiatehokkuutta julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa, katuvalaisussa, ilmastoinnissa, lämmityksessä, valaistuksessa, kaukolämpöverkoissa jne. - Energiatehokkuutta julkisessa liikenteessä, sähköautojen käyttöönottoa, rahtiliikenteen muokkaamista energiatehokkaammaksi kaupunkialueilla jne. - Paikallista infrastruktuuria, kuten älykkäitä sähköverkkoja, tieto- ja viestintäverkkojen kehitystä, vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspaikkojen yleistymistä (vety, sähkö) Tukea voi hakea ohjelmien suunnitteluun, tarjouksen laatimiseen, sopimusjärjestelyihin, energiatarkastuksiin ja ohjelman toimeenpanoon. Julkiset toimijat voivat hakea tukea ohjelmiinsa suoraan EIP:lta välittömästi, ilman erikseen mainittua hakuaikaa. Tukea jaetaan hyväksytyille hakemuksille niiden saapumisjärjestyksessä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tekee EIP:n esityksen jälkeen komissio. Yhteydenotto Euroopan investointipankkiin mieluiten sähköpostitse Ensimmäistä yhteydenottoa varten selvitykseksi riittää kuvaus aiotusta investoinnista (esim. ohjelman yleisesittely, rahoitus, toteutus, kesto, talousarvio ja sekä millaista tukea ELENA:lta pyydetään). Lisätietoa: Euroopan investointipankki 12

14 I LMASTOPORTAALI Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ilmastoportaalihankkeessa toteutetaan Ilmasto-opas.fi-portaali, joka kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Osana portaalia toteutetaan paikallistason toimijoiden sopeutumis- ja hillintätoimia tukeva kuntatason työkalu. Portaalinen ensimmäinen tekninen pilotti julkaistaan sivustolla keväällä Lisätietoa: Ilmatieteen laitos K OKONAINEN- HANKE Kuntaliitossa käynnistyi vuoden 2010 alussa hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kokonainen-hanke pyrkii parantamaan kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia, kunnan koko toiminnan ja talouden kannalta mielekkäitä päätöksiä. Hanketta rahoittavat Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Hankkeeseen osallistuu 22 suomalaista kuntaa/seutua, ja sen lopputulemana kootaan opas kuntien ilmastotyöhön. Lisätietoa: Kuntaliitto 13

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kohti vähäpäästöistä Suomea Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuus 15.10.2009 Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki Kuntakyselyn tulokset Stella Aaltonen.2.29, Helsinki Huolestuttavinta on se, että puolet vastanneista Suomen kunnista ei toimi ilmastoasioissa ainakaan suunnitelmallisesti. Kun miettii, että kansainvälisen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina

Lisätiedot

Kuntien ilmastokampanjaa

Kuntien ilmastokampanjaa Kuntien ilmastokampanjaa vuodesta 1997 Seinäjoen seudun ilmastostrategia, K8-koulutuspäivä 21.11.2011 Kalevi Luoma, energiainsinööri Ilmastokampanjan taustoja YK:n Rion kokous 1992 oli ilmastoherätyksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot