Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja
|
|
- Markus Heino
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien ilmastotyöhön liittyviä sitoumuksia ja työkaluja Koonnut Kirsi-Marja Lonkila, Itämeren kaupunkien liitto Päivitetty
2 Sisältö KANSALLISET... 2 KUNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET... 2 KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA... 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA... 4 ILMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA... 5 EUROOPPALAISET... 5 AALBORGIN SITOUMUKSET... 5 EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND AUDIT SCHEME)... 6 COVENANT OF MAYORS... 6 SUSTAINABLE ENERGY EUROPE CAMPAIGN... 7 EUROCITIES: CLIMATE CHANGE DECLARATION... 7 EUROCITIES: GREEN DIGITAL CHARTER... 8 MAAILMANLAAJUISET... 8 LOCAL GOVERNMENT CLIMATE ROADMAP... 8 THE CITY CLIMATE CATALOGUE... 9 THE WORLD MAYORS AND LOCAL GOVERNMENTS CLIMATE PROTECTION AGREEMENT... 9 CLIMATE NEUTRAL NETWORK... 9 ISO STANDARDI TYÖKALUJA CARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA CO2-RAPORTTI ILMASTOLASKURI ILMASTODIEETTI-LASKURI KASVENER-LASKENTAMALLI ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE ILMASTOPORTAALI KOKONAINEN-HANKE
3 KANSALLISET K UNTALIITON ILMASTOLINJAUKSET Ilmastolinjauksillaan Kuntaliitto haluaa tukea kuntia ilmastotyössä ja kansallisten sekä kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi ilmastolinjauksilla halutaan tuoda valtionhallinnon päättäjien tietoon kuntien tarpeet ilmastotyön edellytyksistä. Kuntaliitto kehottaa kuntia - Laatimaan ilmastostrategian ja kytkemään sen osaksi kunnan strategiatyötä. - Ottamaan päätöksenteossaan huomioon ilmastovaikutukset. - Tiedottamaan kuntalaisille ilmastoasioista. - Hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeino- ja työllisyyspolitiikassaan. - Tehostamaan energian käyttöään ja säästämään energiaa, tukenaan TEM:n kanssa solmittu energiatehokkuussopimus ja Motivan kuntien energiaohjelma sekä järjestämään energian kulutusseurannan. - Selvittämään uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja valitsemaan itselleen parhaat kohteet uusiutuvista energiamuodoista. - Palveluita järjestäessään ottamaan huomioon uuden teknologian ja tietotekniikan mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä. - Edistämään energiatehokasta rakentamista omissa kohteissaan. - Arvioimaan hankintojen ilmastovaikutuksia sekä sisällyttämään näitä koskevia kriteerejä tarjouspyyntöihin. - Torjumaan ilmastonmuutosta yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä jätehuollolla. - Eheyttämään yhdyskuntarakennetta sekä lisäämään joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun houkuttelevuutta. - Varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin kaavoituksessa ja rakentamisessa, ja huomioimaan seuraukset kuntien ja pelastuslaitosten valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa. - Ylläpitämään monimuotoisia luonnonympäristöjä ja vähentämään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Kuntaliiton hallituksen hyväksymät ilmastolinjaukset 2010 (PDF) 2
4 K ANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Valtioneuvoston marraskuussa 2008 hyväksymä kansallinen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti vuoteen 2050 asti. Strategia osoittaa selkeästi, että saavuttaakseen Euroopan komission päästöjen vähentämistavoitteet, uusiutuvan energian edistämistavoitteet tai energiankäytön tehostamistavoitteet Suomen on toteutettava merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategian kansalliset tavoitteet ovat: - Uusiutuvan osuus oltava 38 % loppukulutuksesta Nykytoimet päästöjen vähentämiseen jne. eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) - Energiatehokkuutta ja energiansäästöä lisättävä voimakkaasti 2020 energian loppukulutus 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh) - Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 -kertainen käyttö) Tuulivoima (6 TWh) ja lämpöpumput (5 TWh) myös tärkeät Liikenteessä 10 % osuus antaa 6 TWh uusiutuvia - Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin Tavoitteisiin päästään seuraavin keinoin: - Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. - Päästökauppadirektiivi huolehtii puolesta päästöistä - Uusiutuvan edistämiseksi nykyisten toimien lisäksi (investointituki lämmöntuotantoon jne.) markkinalähtöinen syöttötariffi valmisteilla - Energiatehokkuudessa toimenpidevalikoima laaja, Energiatehokkuustoimikunta aloittanut jo työnsä - Tutkimus avainasemassa, panostusta lisätään - Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen - Energiaverotus, kehitetään kokonaisuuteen, liikenteessä tärkein - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Kevyt ja joukkoliikenne, maa- ja metsätalous, nielut: monia toimia Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö 3
5 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA Vuoden 2007 lopussa päättyneiden kuntien energia- ja ilmastosopimusten jatkoksi on valmisteltu uusi kuntien energiatehokkuussopimus ja kuntien energiaohjelma vuosille Uuteen sopimuskäytäntöön on voinut liittyä vuoden 2007 loppupuolelta alkaen. Uudistamisen lähtökohtana oli toukokuussa 2006 voimaantullut energiapalveludirektiivi. Suomessa ensisijainen vaihtoehto direktiivin toimeenpanoon on vapaaehtoinen sopimuskäytäntö. Energiapalveludirektiivi velvoittaa, että julkisella sektorilla on energiansäästämisessä esimerkillinen rooli. Energiatehokkuussopimuksella ja energiaohjelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta niihin sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan liittyvillä toimilla kunta myös osaltaan myötävaikuttaa Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Sopimuksen keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö jaksolla Erikokoisille kunnille on olemassa kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia. Suurille ja keskikokoisille kunnille on TEM:in ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus (KETS). Pienille kunnille on Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma (KEO), johon kunta liittyy allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Energiatehokkuussopimukseen liittyvät - yli asukkaan kaupungit ja kunnat sekä - kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on yli MWh vuodessa. Energiaohjelma on tarkoitettu - kunnille, joiden asukasluku on alle tai - kuntayhtymille, joiden energiankäyttö on alle MWh vuodessa. Kaupungit ja kunnat, joiden asukasmäärä on ja kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on MWh vuodessa, voivat valita energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman. Lisätietoa: Motiva Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö 4
6 I LMASTO- JA ENERGIAPOLIITTINEN TULEVAISUUSSELONTEKO: KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ S UOMEA Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko hyväksyttiin lokakuussa 2009 ja se linjaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa, joita valtioneuvoston kanslia järjestää eri puolilla Suomea yhdessä paikallisten toimijoiden ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Valtioneuvoston hyväksymästä ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselonteosta keskustellaan alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa eri puolilla Suomea. Tulevaisuusfoorumeilla pyritään innostamaan paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon. Ilmastotalkoisiin tarvitaan niin kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksittäiset kansalaisetkin. Lisätietoa: Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko EUROOPPALAISET A ALBORGIN SITOUMUKSET Aarborgin sitoumukset ovat eurooppalaisen paikallisen tason kestävän kehityksen työn keskeinen asiakirja. Sitoumusasiakirja hyväksyttiin Aalborg+10 konferenssissa kesäkuussa Allekirjoittamalla sitoumuksen kunta vahvistaa osaltaan Aalborgin julistuksen ja määrittelee yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet, jotka liittyvät seuraaviin kymmeneen sitoumusten aihepiiriin: - Hallinto - Johtaminen kohti kestävää kehitystä - Yhteiset luonnonvarat - Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat - Suunnittelu - Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä 5
7 - Paikallinen toiminta terveyden puolesta - Vahva ja kestävä paikallinen talous - Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - Paikallisesta maailmanlaajuiseen Suomen Kuntaliiton suomeksi kääntämät Aalborgin sitoumukset Lisätietoa allekirjoitusmenettelystä: Aalborgin kaupungin sitoumussivut ja Sustainable Cities and Towns campaign EMAS (THE ECO-MANAGEMENT AND A UDIT S CHEME) EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. EMAS-organisaatio sitoutuu: - ympäristölainsäädännön noudattamiseen - ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen - julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan Ulkopuolinen auditoija eli ympäristötodentaja todentaa järjestelmän toimivuuden ja vahvistaa raportissa esitetyt tiedot. Tämä tuo uskottavuutta organisaation ympäristötoimiin. Rekisteröinnin yhteydessä EMAS-organisaatio saa käyttöönsä EMAS-sertifikaatin ja EMAS-logon, jota se voi käyttää viestinnässään. Suomen ympäristökeskus rekisteröi EMAS-organisaatiot, joilla on toimipaikkoja ainoastaan Suomessa. Mittatekniikan keskus varmistaa ympäristötodentajien pätevyyden ja vastaa todentajien akkreditoinnista Suomessa. Lisätietoa: EMAS Helpdesk C OVENANT OF MAYORS Covenant of Mayors eli EU:n Kaupunginjohtajien yleiskokous on kaikenkokoisille eurooppalaisille kaupungeille avoin kestävää energiankäyttöä edistävä aloite, joka sitoutuu ylittämään EU:n asettamat päästövähennystavoitteet vuodelle Yleiskokous sitoutuu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia kuntien ja kaupunkien alueilla panemalla täytäntöön kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä 6
8 koskevan toimintasuunnitelman tehtäväkenttäänsä kuuluvilla toiminta-alueilla. Kaupungit ja kunnat vahvistavat myöhemmin sitoumuksen ja toimintasuunnitelman omia menettelyjään noudattaen. Lisäksi yleiskokous sitoutuu laatimaan kartoituksen päästöjen perustasosta sekä esittämään kestävyysperiaatteiden mukaista energiankäyttöä koskevan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa virallisesta liittymisestä yleiskokousaloitteeseen. Yleiskokous tulee myös esittämään täytäntöönpanoraportin vähintään kahden vuoden välein toimintasuunnitelman valmistumisesta toimien arvioimiseksi, valvomiseksi ja todentamiseksi. Yleiskokouksesta voidaan erottaa kaupunki, joka laiminlyö sitoumuksiaan. Lisätietoa: Kaupunginjohtajien yleiskokouksen kotisivut S USTAINABLE ENERGY EUROPE C AMPAIGN Sustainable Energy Europe on Euroopan komission kampanja, jonka avulla pyritään edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Mitkä tahansa julkiset tai yksityiset organisaatiot voivat liittyä kampanjaan. Kunta voi osallistua kampanjaan, jos se suunnittelee tai toimeenpanee kestävään energiankäyttöön ja -tuotantoon liittyviä ohjelmia tai toimia. Organisaatiot sinällään eivät voi liittyä kampanjaan, vaan niiden tulee ehdottaa erityisiä ohjelmiaan tai projektejaan, joilla on määrällisesti ilmaistavat tavoitteet. Lisätietoa: Kampanjan kotisivut EUROCITIES: CLIMATE C HANGE D ECLARATION Euroopan suurten kaupunkien yhteenliittymä, Eurocities, hyväksyi ilmastonmuutosjulistuksensa vuonna Julistuksessa kaupungit sitoutuvat toimeenpanemaan ilmastonmuutosta koskevan strategian. Siihen liittyen kaupungit sitoutuvat - omaksumaan globaalit tavoitteet paikallisella tasolla, - toimeenpanemaan ilmasto-ohjelman saavuttaakseen paikalliset tavoitteet, jotka ovat yhteneviä yleisten eurooppalaisten ja kansainvälisten tavoitteiden kanssa sekä - arvioimaan ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä niin, että ilmastoohjelman toimien tehokkuutta voidaan arvioida. Lisätietoa: Eurocitiesin Ilmastonmuutosjulistus 7
9 EUROCITIES: GREEN D IGITAL C HARTER Vuoden 2009 lopulla Eurocities käynnisti Green Digital Charter -ohjelman, joka tähtää uusien ja luovien ICT-ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Green Digital Charterin allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat toimimaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tietotekniikan avulla. Ne sitoutuvat käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa energiatehokkuuden lisäämiseksi sekä apuna päästövähennysten saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tietotekniikan avulla on mahdollista vaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöihin, mukaan lukien ICT-sektorin omat päästöt. Green Digital Charter rohkaisee kaupunkeja omaksumaan edelläkävijöinä innovatiivisia teknisiä ratkaisuja sekä tekemään yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisätietoa: Green Digital Charter (PDF) MAAILMANLAAJUISET LOCAL G OVERNMENT C LIMATE R OADMAP ICLEI:n koordinoima paikallishallitusten ilmastopoliittinen tiekartta on kaksivuotinen strategia, joka käynnistettiin Balin ilmastoneuvotteluiden aikaan vuonna ICLEI:n ohella muita kumppaneita tiekartassa ovat paikallishallitusten liitot ympäri maailmaa, mm. the World Mayors Council on Climate Change ja United Cities and Local Governments (UCLG). Tiekartassa kannatetaan vahvaa ja kattavaa maailmanlaajuista ilmastosopimusta, joka sisältää kunnianhimoisia päästötavoitteita sekä toimia sopeutumiseen, teknologian siirtämiseen ja rahoitukseen vuodesta 2012 eteenpäin. Tiekartassa vaaditaan, että paikallishallitusten rooli ilmastonmuutoksessa tunnustetaan kansainvälisesti, ja että paikallishallituksille osoitetaan valtuudet ja resurssit jatkaa paikallista ilmastotyötään, joka auttaa kansallisia hallituksia kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanossa. Paikallishallitukset voivat osallistua tiekarttaan mm. jakamalla esimerkkejä ja tarpeitaan. Tiekarttaan liittyy läheisesti myös paikallishallitusten projekti LG Action, joka pyrkii saamaan paikallishallitusten äänen kuuluviin EU:n ja kansainvälisessä energia- ja ilmastokeskustelussa. Lisätietoa: Local Government Climate Roadmap Website ; LG Action 8
10 THE C ITY C LIMATE C ATALOGUE Kansainvälinen kaupunkien ilmastoluettelo kerää ensimmäisenä yhteen tietoja kuntien ilmastotoimista, niin tavoitteista kuin saavutuksista. Luettelon on kehittänyt Kööpenhaminan kaupunki yhdessä ICLEI:n kanssa vuoden 2009 COP15-ilmastoneuvottelujen alla. Kunnat voivat ilmoittaa luetteloon tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toimenpiteet energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Kaupunkien ilmastoluettelon tarkoitus on kiinnittää huomiota kunnianhimoisiin paikallisiin tavoitteisiin ja toimiin sekä painottaa kuntien merkitystä YK:n ilmastoyhteistyössä, seuraavaksi COP16-neuvotteluissa. Ilmastoluettelo liittyy läheisesti ICLEI:n paikallishallitusten ilmastopoliittiseen tiekarttaan ja LG Action -projektiin (ks. edellä). Lisätietoa: The City Climate Cataloguen kotisivut THE W ORLD MAYORS AND LOCAL G OVERNMENTS C LIMATE PROTECTION A GREEMENT Maailman kaupunginjohtajien ja paikallishallitusten solmima ilmastonsuojelusopimus vaatii kaikkia kansallisia hallituksia toimimaan yhteistyössä YK:n ilmastoneuvottelujen (UNFCCC) kanssa ja tähtää kasvihuonekaasujen vähentämiseen 60 % maailmanlaajuisesti ja 80 % teollistuneissa maissa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Julistus pohjaa aiemmille paikallisen tason kansainvälisille sitoumuksille, kuten ICLEI:n kaupunkien ilmastonsuojelukampanjalle ja World Mayors Council on Climate Change -yhteenliittymälle. Kaupungin tai kunnan johto voi allekirjoittaa sitoumuksen julistuksen kotisivuilla. C LIMATE N EUTRAL N ETWORK YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Climate Neutral Network on verkosto valtioille, kunnille yrityksille ja yksilöille, joiden tavoitteena on tulla ilmastoneutraaleiksi lähivuosina tai -vuosikymmeninä. Verkoston tavoite on helpottaa ja lisätä tiedonkulkua sekä verkostoitumista siirtymisessä ensin vähähiiliseen ja lopulta ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan. Verkostoon toivotetaan tervetulleiksi myös sellaiset sitoumukset, jotka saattavat jäädä täyden ilmastoneutraaliuden päämääristä, mutta jotka sisältävät selviä lupauksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävällä tavalla. Verkoston jäseniä ei myöskään valvota tai ohjailla siinä, miten ilmastoneutraalit tavoitteet tulee saavuttaa. Jäseniltä kuitenkin oletetaan vastuullista asennetta ja ponnisteluja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisätietoja ja liittymisohjeet: Climate Neutral Networkin kotisivut 9
11 ISO STANDARDI ISO ympäristöjärjestelmästandardi on yksi kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISO:n ympäristöasioita käsittelevistä standardeista. ISO standardisarjassa on lisäksi mm. ympäristöauditointeja, elinkaariarviointeja ja erilaisia ympäristömerkintöjä käsitteleviä standardeja. ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on myös osa EU:n asetukseen perustuvaa EMAS-järjestelmää. Keskeinen ero EMAS-asetuksen ja ISO standardin välillä on suhtautuminen avoimuuteen ja ympäristölainsäädännön noudattamiseen. EMAS edellyttää aina julkista ympäristöselontekoa, kun taas ISO 14001:n mukaan julkinen ympäristöraportti on vapaaehtoinen. EMAS-asetus edellyttää myös, että organisaatio noudattaa ympäristölainsäädäntöä. ISO standardin mukaan riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua. Lisäksi EMAS-järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen. Lisätietoja ISO-standardeista: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. TYÖKALUJA C ARBONN OHJEET PAIKALLISEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAAN JA YHTEENVETO LASKENTATYÖKALUISTA ICLEI:n ja UNEP:n aloitteesta perustettu Bonn Center for Local Climate Action and Reporting kerää yhteen kaupunkien kasvihuonekaasujen päästövähennyssitoumuksia, -toimia ja suoriutumista niistä. Carbonn-sivustolle kerätään yhteenvetona erilaisia työkaluja, joita eri tahot ovat kehittäneet paikallisten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisäksi Carbonn-sivustolta löytyy ensimmäinen versio kansainvälisistä ohjeista paikallishallitusten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Lisätietoja: Carbonn - Bonn Center for Local Climate Action and Reporting CO2-RAPORTTI CO2-raportti on verkossa ilmestyvä sitoutumaton ilmastonmuutos- ja energia-aiheinen uutislehti. Se julkaisee myös koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmi- 10
12 tyksen ja tieliikenteen päästöt. Tällä hetkellä CO2-raportti.fi-sivulla julkaistaan kasvihuonekaasujen päästöt maakunnittain, mutta paikallisia raportteja kehitetään lisää sitä mukaa, kun kunnat lähtevät mukaan CO2-raportin päästölaskentaan. Tällä hetkellä viikoittaisessa päästöraportoinnissa on mukana 40 kuntaa eri puolilta Suomea. Mukana olevat kunnat saavat vuosittain koosteraportin edellisten vuosien päästöistä. Lisätietoa: CO2-raportti I LMASTOLASKURI TKK Dipoli, WWF Suomi ja Motiva Oy ovat kehittäneet yhdessä internet-palvelun, jonka avulla toimistot ja tapahtumat voivat määrittää toiminnastaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä saada tietoa niiden vähentämisestä. Lisätietoa: Ilmastolaskuri I LMASTODIEETTI- LASKURI Ilmastolaskuri innostaa kuntalaisia mittaamaan henkilökohtaisen hiilipainonsa ja ryhtymään pysyvälle ilmastodieetille sen vähentämiseksi. Ilmastolaskuri on osa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmasarjaa, jossa perheet pyrkivät vuoden ajan vähentämään omaa ilmastopainoaan. Laskurin kehittyessä myöhemmin omaa hiilipainoaan voi vertailla muihin testin tehneisiin, joilla on sama postinumero tai samankokoinen perhe. Oman hiilipainonsa muutoksia ja dieetin vaikutuksia voi myös seurata ajan kuluessa. Lisätietoa: Ilmastodieetin kotisivut K ASVENER-LASKENTAMALLI Kasvener-malli on Kuntaliiton toimeksiannosta SYKEssä muotoiltu kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli, jonka avulla voidaan laskea kunnan tai muun rajatun alueen, esimerkiksi maakunnan, vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja -kulutus. Energiasektorilta malli laskee varsinaisten kasvihuonekaasujen lisäksi myös päästökomponentit, joilla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tai jotka ovat välillisiä kasvihuone-kaasuja. Mallin päästösektorit ovat energia, teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset), maatalous ja jätehuolto. Päästöt lasketaan sekä kunnan alueen energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että kunnan energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Mallin käyttäjän pitää syöttää Excel-ohjelmaan aktiviteettitiedot, tarvittavat laskentaparametrit malli sisältää. Osan laskennan tarvitsemasta yksityiskohtaisesta aktiviteettitiedosta malli tuottaa karkeammalla tasolla annetun 11
13 tiedon perusteella käyttäen valtakunnallisia jakautumatietoja. Mallin laskennassa noudatetaan IPCC:n metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Mallin käyttäminen ja tilaaminen on maksutonta. Lisätietoa: Kuntaliitto ; Kasvener-tilauslomake ELENA-RAHOITUSAPUVÄLINE Euroopan investointipankin ja komission ELENA on tekninen apuväline, jolla tuetaan paikallistoimijoiden omien, ilmastonmuutosta torjuvien investointiohjelmien valmistelua ja taustatutkimusta. Keskeisimmät investointiohjelmat, joita ELENA tukee, keskittyvät kaupunkien ja alueiden energiatehokkuuteen rakennuksissa ja julkisessa liikenteessä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tuki voi kattaa enintään 90 prosenttia kuluista muttei kuitenkaan rahoita itse ohjelmia. ELENA-tukea voi hakea investointiohjelmiin, jotka edistävät: - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä - Energiatehokkuutta julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa, katuvalaisussa, ilmastoinnissa, lämmityksessä, valaistuksessa, kaukolämpöverkoissa jne. - Energiatehokkuutta julkisessa liikenteessä, sähköautojen käyttöönottoa, rahtiliikenteen muokkaamista energiatehokkaammaksi kaupunkialueilla jne. - Paikallista infrastruktuuria, kuten älykkäitä sähköverkkoja, tieto- ja viestintäverkkojen kehitystä, vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspaikkojen yleistymistä (vety, sähkö) Tukea voi hakea ohjelmien suunnitteluun, tarjouksen laatimiseen, sopimusjärjestelyihin, energiatarkastuksiin ja ohjelman toimeenpanoon. Julkiset toimijat voivat hakea tukea ohjelmiinsa suoraan EIP:lta välittömästi, ilman erikseen mainittua hakuaikaa. Tukea jaetaan hyväksytyille hakemuksille niiden saapumisjärjestyksessä. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tekee EIP:n esityksen jälkeen komissio. Yhteydenotto Euroopan investointipankkiin mieluiten sähköpostitse Ensimmäistä yhteydenottoa varten selvitykseksi riittää kuvaus aiotusta investoinnista (esim. ohjelman yleisesittely, rahoitus, toteutus, kesto, talousarvio ja sekä millaista tukea ELENA:lta pyydetään). Lisätietoa: Euroopan investointipankki 12
14 I LMASTOPORTAALI Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen ilmastoportaalihankkeessa toteutetaan Ilmasto-opas.fi-portaali, joka kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Osana portaalia toteutetaan paikallistason toimijoiden sopeutumis- ja hillintätoimia tukeva kuntatason työkalu. Portaalinen ensimmäinen tekninen pilotti julkaistaan sivustolla keväällä Lisätietoa: Ilmatieteen laitos K OKONAINEN- HANKE Kuntaliitossa käynnistyi vuoden 2010 alussa hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kokonainen-hanke pyrkii parantamaan kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia, kunnan koko toiminnan ja talouden kannalta mielekkäitä päätöksiä. Hanketta rahoittavat Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Hankkeeseen osallistuu 22 suomalaista kuntaa/seutua, ja sen lopputulemana kootaan opas kuntien ilmastotyöhön. Lisätietoa: Kuntaliitto 13
KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008
Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat
Kunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki
Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
Energiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö
OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta
Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet
Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
Kohti vähäpäästöistä Suomea
Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon julkistamistilaisuus 15.10.2009 Miksi tulevaisuusselonteko? tulevaisuusselonteko (TuSe) luotaa ilmasto- ja energiapolitiikan
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki
Kuntakyselyn tulokset Stella Aaltonen.2.29, Helsinki Huolestuttavinta on se, että puolet vastanneista Suomen kunnista ei toimi ilmastoasioissa ainakaan suunnitelmallisesti. Kun miettii, että kansainvälisen
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta
Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset
Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS
KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS ottaa huomioon, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on todennut ilmastonmuutoksen olevan tosiasia ja pitkälti johtuvan ihmisen toimintaan liittyvästä energiankulutuksesta.
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Maatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.
Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin
Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko
Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa
Hinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214
Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
Edessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Kestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?
OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus
Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011
Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla
Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1
Ohjelma
Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit
Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että
Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015
Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
Kuntien ilmastokampanjaa
Kuntien ilmastokampanjaa vuodesta 1997 Seinäjoen seudun ilmastostrategia, K8-koulutuspäivä 21.11.2011 Kalevi Luoma, energiainsinööri Ilmastokampanjan taustoja YK:n Rion kokous 1992 oli ilmastoherätyksen
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma
Key facts PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria 13:sta Euroopan maasta 6 keskikokoista kaupunkia, 9 yliopistoa, 3 yritystä Kesto 36
Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari
Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta
-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030
Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030 1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma