Opetussuunnitelman käyttöohje: Opetussuunnitelma on opettajainhuoneen pöydällä.

Transkriptio

1 w.m m w PDF-XChange w pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" OPETUSSUUNNITELMA/ Koisjärvi PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Opetussuunnitelman käyttöohje: Opetussuunnitelma on opettajainhuoneen pöydällä. Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan lukuvuosittain huhtikuun vesoiltapäivässä, jossa tehdään tarvittavat muutokset. Koulunpidon arkirutiinit on kirjoitettu koulun toimintakulttuuri lukuun. Sisällysluettelo Johdanto 1 Arvot ja toiminta-ajatus 2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3 Kieliohjelma 4 Noudatettava paikallinen tuntijako 5 Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö ja työtapojen kuvaukset 6 Opetuksen mahdolliset painotukset 7 Opetuksen mahdollinen eheyttäminen 8 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 9 Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 10 Valinnaisaineiden opetus

2 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 11 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 12 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 13 Kodin ja koulun yhteistyö 14 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 15 Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 16 Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 17 Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt 18 Kerhotoiminnan järjestäminen 19 Tukiopetuksen järjestäminen 20 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 21 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 22 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin 23 Opinnoissa etenemisen periaatteet 24 Todistukset 25 Tietostrategia 26 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Johdanto Perusopetus on osa Nummi-Pusulan kunnan järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Nummi-Pusulan kunnan tekemille linjauksille. Perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat perusopetuslaki ja asetus, valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Nummi-Pusulan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma, sekä perusopetuksen asetuksen mukainen vuosittainen suunnitelma. 1. Arvot ja toiminta-ajatus 1.1. arvoista ammennetaan eväät elämän matkalle

3 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koti kasvattaa, rakastaa sekä asettaa lapselle ja nuorelle elämään rajat. Koulun tehtävä on tukea kodin kasvatustyötä. Perusopetuksen tehtävänä on antaa puitteet yhteiskuntaan kasvamiselle. Koulu luo alueen kaikille lapsille turvallisen, suvaitsevaisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön. Kasvattajien yhteinen tehtävä on tukea lapsen/nuoren kehittymistä itsetunnoltaan terveiksi ja tasapainoisiksi moniarvoisen ja monikulttuurisen osaamisyhteiskunnan jäseneksi. Koulun kasvatustyö lähtee humanistisesta ihmiskäsityksestä, jossa pohjaudutaan oikean, hyvän ja kauniin tavoitteluun. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 1.2. Toiminta-ajatus Koulun tehtävänä on välittää nummi-pusulalaista kulttuuriperintöä, jossa on aineksia perinteisestä maatalouteen pohjautuvasta kulttuurista sekä osaamisyhteiskunnasta. Lisäksi koulun tehtävä on tukea lapsen/nuoren elämänhallintataitojen kehittymistä. Koisjärven koulun toiminta-ajatus Koulumme keskittyy hyvän perusopetuksen antamiseen. Oppijaa tuetaan omaksumaan tarpeellisia tietoja ja taitoja omien oppimisedellytystensä pohjalta. Lähtökohtana opetuksessa on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Kyläkoulu toimintaympäristönä luo mahdollisuuden kohdata oppilas yksilönä. Elävä maaseutu virikkeisenä miljöönä turvaa lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymisen. Kyläkoulussa kotiseudun tuntemus toimii luontevana viitekehyksenä lapsen kasvamisessa tulevaisuuden nummi-pusulalaiseksi. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Uteliaasti uuteen vanhaa hyvää hylkäämättä 2.1. Yleiset kasvatuksen tavoitteet Koulu on alueen kaikille lapsille turvallinen, suvaitsevainen sekä yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa tuetaan lasten/nuorten elämän matkaa kohti osaamisyhteiskuntaa. Kasvatustavoite on se, että oppija tiedostaa tekemiensä valintojen seuraukset: osaa erottaa oikean väärästä, tekemään vastuullisia valintoja sekä uskaltaa kieltäytyä tarvittaessa. Koulussa toisen ihmisen huomioon ottaminen on asettumista toisen ihmisen asemaan. Koulussa kaikki työnteko on arvokasta. Lisäksi koulussa sitoudutaan asetettuihin tavoitteisiin sekä tehdään aloitetut työt loppuun. Koulun tehtävänä on sosiaalistaa oppija niin, että hän sisäistää sosiaalisen toiminnan arvot, asenteet, säännöt ja käytänteet. Oppilashuollon suunnitelma

4 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koisjärven koulun Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat luokanopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja. Oppilashuoltopalaverit pidetään kuukausittain. Koulukuraattori vierailee koululla joka kolmas viikko. Oppilaiden hammashuollon hoitaa Pusulan hammaslääkäri. Kouluterveydenhoitaja pitää vastaanoton kerran kuukaudessa. Sairaus- ja tapaturmatapauksissa oppilas ohjataan Pusulan terveyskeskukseen ja tarvittaessa Lohjan terveyskeskukseen poliklinikalle.. Lisäksi lukuvuosittain moniammatillinen oppilashuoltoryhmä määrittelee kunkin lukuvuoden kasvatuksellisen teeman, jonka toteutumistavat ilmenevät lukuvuosisuunnitelmasta Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteet pohjautuvat sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa tieto rakentuu aikaisemmin opitun varaan. Perusopetuksen haaste opetustyössä on kasvattaa tulevaisuuden osaajia: perusopetuksen tavoitteena on, että lapsi/ nuori selviää muuttuvan yhteiskunnan haasteissa ja jatkaa elinikäisen oppimisen tiellä. Opetuksen erityistavoitteet määritellään oppiainekohtaisissa osioissa ja aihekokonaisuuksissa suoritustavoitteina, joissa tavoite määritellään verbillä: oppilas osaa, hallitsee, taitaa jne Oppimiskäsitys Nummi-Pusulan kouluissa opetus tapahtuu sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Se tarkoittaa, että oppilas rakentaa maailmankuvaansa itse sisäisenä prosessina. Osaamisyhteiskunnassa koulun tehtävänä on ohjata oppilasta jatkuvaan uusiutuvan ja muuttuvan tiedon jäsentämiseen. Opettajan rooli on luonteeltaan vuorovaikutuksellista kehämäisessä suunnittelun, toiminnan ja arvioinnin prosessissa. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys edellyttää opettajalta jatkuvaa oman työn kehittämistä yhteistyötä toisten opettajien kanssa Opetusmenetelmät Sosiokonstruktivismi edellyttää toiminnallisia työtapoja, vertaisoppimista sekä oppijalle mahdollisuuksia käyttää erilaisia oppimisstrategioita. Opetusmenetelmän valintaan vaikuttaa tarkoituksenmukaisuusperiaate, oppimisympäristö ja oppisisältö. 3 Kieliohjelma Nummi-Pusulan peruskouluissa opiskellaan A1-kielenä englantia, määräytyvät valtioneuvoston tuntijaon mukaisesti. jonka opetustuntimäärät Toisena A-kielenä on mahdollista opiskella saksan kieltä, jonka opiskelu voidaan aloittaa 5:nneltä luokalta, jos vähintään 10 oppilasta valitsee saksan vapaaehtoiseksi kieleksi. A2-kielen opiskelu jatkuu vuosiluokilla 7-9, jos ryhmässä on riittävästi oppilaita ja jos taloudelliset resurssit sallivat

5 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" opetuksen järjestämisen. Kunnallisessa tuntijaossa määritellään A2-kielen opetustuntimäärät vuosiluokittain. B1-kielenä opiskellaan ruotsin kieltä valtioneuvoston määräämän tuntijaon mukaisesti. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 4 Noudatettava paikallinen tuntijako Kunnallisen tuntijaon pohjana on valtioneuvoston antama tuntijako. Äidinkieli ja kirjallisuus Vuosiluokat yht A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia

6 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Terveystieto ½ 1½ 1 3 Uskonto tai et Historia ja yhteiskuntaoppi Taide- ja taitoaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus ½ ½ 1 2 Val. aineet / koulukohtaiset Vapaaehtoinen A-kieli Vähimmäistuntimäärä PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" 7-9 vuosiluokan valinnaisaineista vähintään kaksi vuosiviikkotuntia tulee kohdista taide- ja taitoaineisiin. 5 Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö ja työtapojen kuvaukset 5.1. Toimintakulttuuri Koisjärven koulun toimintakulttuurin tavoitteena on oppimista edistävän asenteen luominen. Pyritään toiset huomioonottavan, oman ja toisten työskentelyä arvostavan ja hyvää käytöstä tukevan ilmapiirin ylläpitämiseen. Koetetaan löytää työnilo. Toimintakulttuuri perustuu hyvään yleissivistykseen. Avainsanoja ovat yhteisöllisyys, turvallisuus ja paikalliskulttuuri Oppimisympäristö Nummi-Pusulassa perusopetusta annetaan Hyrsylän, Ikkalan, Koisjärven, Oinolan ja Pusulan vuosiluokkien 1-6 kouluissa ja Nummi-Pusulan vuosiluokkien 7-9 koulussa. Koisjärven koulun oppimisympäristöön kuuluvat koulurakennukset, piharakennus, välituntialue, urheilukenttä sekä viereinen pelto ja lähimetsäalue.

7 w.m m w PDF-XChange w pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koulun oppilaat kuvaavat oppimisympäristöä seuraavasti: PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Oppimisympäristössä opitaan sekä sisällä että ulkona. Henni 8 v. Välitunneilla voi pelata pelejä esimerkiksi jalkapalloa. Jenna 8 v. Luokan oppimisympäristössä ylläpidämme työrauhaa. Metsässä, jos ei tunne sieniä, voi oppia tunnistamaan ne. Julia 8 v. Luokassa voi oppia kirjoittamaan. Sini 7 v. Jos ei osaa leipoa, voi oppia pikkukeittiössä. Rasmus 8 v. Puiden nimet on helppo oppia koulun piha-alueella. Miska 7 v. Opettaja on oppimistilanteen ylläpitäjä, joka vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa pyrkii luomaan mahdollisimman hyvän oppimisilmapiirin. Opettaja pyrkii oikeudenmukaisesti ja yksilöllisesti ohjaamaan oppimistilanteeseen osallistuvia oppijoita. 6 Opetuksen mahdolliset painotukset Tuntijaossa vuosiluokille 1-6 on 1-2 tuntia koulukohtaiseen painotukseen, josta 1 tunti on käytettävä taito- ja taideaineisiin. 7 Opetuksen mahdollinen eheyttäminen Perusopetuksessa opetus on sidottu vuosiluokkiin, poikkeuksena on yhdysluokat, joissa opetus tapahtuu vuorokursseina. 8 Aihekokonaisuudet 8.1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuus on suorassa yhteydessä koulun kasvatusihanteeseen, joka pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja jossa korostuu sisäinen yrittäjyys. Lisäksi tämä aihekokonaisuus sitoo yhteen ne tavoitteet, jotka on asetettu muissa aihekokonaisuuksissa, oppimisympäristöä tai oppimiskäsitystä kuvaavassa luvussa sekä oppilashuollon toimintaa käsittelevässä luvussa. Keskeisiä periaatteita: - - koulun aikuiset (opettajat, koulunkäyntiavustajat, hallinto-, oppilashuolto-, keittiö-, kiinteistö ja siivoushenkilöstö sekä sijaiset) ovat omalla toiminnallaan esimerkkejä ihmisenä kasvamisesta

8 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" - - jokainen koulun aikuisista sekä oppijoista on velvollinen toimimaan koulun toimintakulttuurissa määriteltyjen käytänteiden mukaan, ennen kaikkea pyrkimyksenä on erottaa oikea ja väärä sekä uskallus toimia hyvien tapojen mukaisesti että kieltäytyä yhteistä hyvää uhkaavasta toiminnasta - - jokainen kouluyhteisön jäsen toimii osana ryhmää, jonka muodostaa eri tilanteissa luokka, välituntiryhmä tai muu vastaava - - ihmisenä kasvamiseen kuuluu toisen ihmisen huomioon ottaminen sekä toisen tilanteeseen asettuminen: Miltä oma toiminta tuntuu toisesta ihmisestä? - - kouluyhteisössä jokaisella on mahdollisuus osallistua tulevan suunnitteluun sekä arvioida niin omaa kuin yhteisön toimintaa PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Esteettinen kasvu on osa ihmisenä kasvamista: Oppimiseen liittyy taidekokemusten tarjoaminen sekä niistä nauttiminen kuin myös arjen kauneuden huomaaminen. Koisjärven koululla ihmisenä kasvamisen tavoitteena on syvä ja laaja ihmisyys sekä vahva mielenmaisema. Mottona on rakasta muutosta, kehitä itseäsi, kokeile rajojasi. Muutos on matka. Ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen on prosessi Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuus tulee esille eri oppiaineiden sisällöissä. käytännössä tämä aihekokonaisuus tarkoittaa kulttuuri-identiteetin osalta sitä, että oppija tutustuu oman kotiseutuunsa ja sen historiaan. Kansainvälisyys teema toteutuu koulussa kansainvälisten projektien ja vierailujen kautta sekä kansainvälisten teemapäivien vieton kautta. Konkreettisina tavoitteina tässä aihekokonaisuudessa on kyky arvostaa erilaisia ihmisiä koulun arjessa, taito työskennellä erilaisissa ryhmissä sekä toimia hyvien tapojen mukaisesti niin koulussa kuin muussakin elämässä Viestintä ja mediataidot Oppijoiden taito- ja tavoitetasot on määritelty koulujen tieto- ja viestintästrategiassa, joka on opetussuunnitelman liitteenä. Perusopetuksen aikana oppija saavuttaa riittävät tietotekniset taidot jatko-opintoja varten. Viestintä- ja mediataitoihin sisältyy keskeisesti etenkin sähköisen viestinnän eettinen ja tarkoituksen mukainen käyttö. Viestintä- ja mediataidot

9 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Paikallislehdistö Asiantuntijavierailut Median valta Syy-ja seuraussuhteiden ymmärtäminen Ystävyyskunta Kirjallisen kulttuurin Sananvapaus arvostus Koisjärven koululla opetuksessa keskitytään medialukemisen kehittämiseen. Pyritään vaalimaan kansallista kirjallista kulttuuriperintöä. Käytetään aktiivisesti kirjastopalvelua Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Asenne: Vastuun kantaminen itsestä ja puolensa pitäminen Oma-aloitteinen tarttuminen tehtäviin sen hetkisillä taidoilla Koulun arki: Omat työtarvikkeet (kynä, pyyhekumi, oppikirjat, liikuntavarusteet) mukana ja tehtävät tehtynä Koulun projektit: Työnjako ja vastuunkanto omasta osuudesta sekä koko ryhmän toiminnasta Koulun juhlat: Jokainen on osa kokonaisuutta: juhlassa osa esiintyy ja osa on yleisönä, tästä muodostuu yhteinen tapahtuma, jossa jokaisella on oikeus kokea iloa ja onnistumista. Juhlatilaisuus on yhteinen projekti, jossa jokainen omalla toiminnallaan vaikuttaa juhlan henkeen. Missä näkyy: yritysvierailut sekä yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa

10 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta päivänavaukset luokkien rahankeruuprojektit hyväntekeväisyyskeräykset työelämään tutustumisjaksot koulun järjestyssäännöt PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koisjärven koulu luo ja ylläpitää yhteyksiä paikallisiin kasvatustyötä tukeviin yhdistyksiin ja yrityksiin. Koulu on mukana Koisjärven kyläyhteisön toiminnassa. Koulun ja kodin yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä ajattelua Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tämän aihekokonaisuuden konkreettinen toteuttaminen ja sisäistäminen alkaa seuraavista asioista: - huolehtiminen omasta pulpetista sekä omista koulutarvikkeista - luokkatilan viihtyisyyden huomioiminen ja oma aktiivisuus ilmapiirin myönteisestä kehittämisestä - koko koulualue koetaan yhteisenä oppimis- sekä työskentely-ympäristönä, jonka viihtyisyydestä sekä kunnossapidosta jokainen on vastuussa omalta osaltaan. Käytännössä: koulun tavaroiden huoltaminen sekä palauttaminen: kaikki paikalle ja paikka kaikelle siivoustalkoot tarvittaessa - säästeliäs ja tarkoituksenmukainen käyttö niin oppimateriaalin, koulun omaisuuden kuin lounasravintolan tuotteiden suhteen: Kierrätys on osa arkea! - omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen: liikuntavarusteet liikuntatunneilla sekä peseytyminen mahdollisuuksien mukaan liikuntatunnin jälkeen ruokailutilanne on itselle ja muille rauhallinen ja miellyttävä hetki työpäivän aikana oppilashuoltoryhmä vastaa lasten ja nuorten päihdevalistuksen, laillisuuskasvatuksen että seksuaalivalistuksen toteutumisesta lukuvuosittain. - koulun järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteenä Koisjärven koululla huolehditaan koulualueen siisteydestä. Ylläpidetään järjestystä Tapa-aapisen avulla. Tarvikkeiden säästeliäs käyttö on osa arjen käytänteitä Turvallisuus ja liikenne Perusopetuslain mukaan koulun on oltava turvallinen oppimisympäristö niin oppijoille kuin opettajille ja muille koulussa työskenteleville. Turvallinen ja avoin ilmapiiri tarkoittaa sitä, että - - jokainen rohkenee ottamaan vastuun omasta ja toisen turvallisuudesta - - opitaan sietämään ja hyväksymään erilaisuutta - - koulun toimintakulttuurissa on määritelty koulunpidon toimintatavat - - järjestyssäännöt opastavat toimintaa erilaisissa tilanteissa Koulumatkat ovat osa oppilaan koulutyötä. Koulu tekee turvallisuus- ja liikennekasvatuksessa yhteistyötä kotien, poliisin, palolaitoksen, sekä muiden sidosryhmien kanssa. Jokaisessa koulussa on turvallisuussuunnitelma, jossa on määritelty erilaiset poikkeustilanteet sekä toimiminen niissä. Turvallisuussuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä.

11 PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koisjärven koululla toimitaan yhteistyössä Liikenneturvan ja Uudenmaan tiepiirin kanssa. Opitaan tunnistamaan maaseudun liikenneturvallisuuden erityispiirteet ja välttämään vaaratilanteita. Luodaan yhteiset pelisäännöt koulumatkoista vastaavien taksiautoilijoiden kanssa Ihminen ja teknologia Arki: - - tietoyhteiskunta: kouluissa on toimivat verkkoyhteydet sekä ajanmukaiset atk-laitteet - - energiantuotanto: miten koulun energian tuotanto on järjestetty? - - Paikkakunnan teknologiaan liittyvät museot, teollisuuslaitokset sekä muut vastaavat sekä koulujen yhteistyö näiden sidosryhmien kanssa Eettiset näkökannat: Teknologia ja ihmisen sopusointuinen yhteistyö, jossa ihminen hallitsee teknologian palveluja ja jossa koulun kasvatusihanne ja oppimiskäsitys toteutuvat. PDF-XChange w w w.m m pro.fi Vahvista napsauttamalla "OSTA" Koisjärven koululla kehitetään koulun verkkoyhteyksiä taloudellisten resurssien puitteissa. Liitetään energiatuotannon osa-alueet konkreettisten esimerkkien avulla ympäristö-ja luonnontiedon osa-alueisiin niveltäen. Painotetaan uusiutuvien luonnonvarojen mahdollisuuksia maaseudun ekologisen tasapainon ylläpitäjänä.

12 12 9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa 9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Motto: "Opi nyt vanha ja nuori, jolla ompi sydän tuore" Mikael Agricola Kieli on ajattelun ja viestinnän väline sekä kulttuuri-identiteetin rakennusaine. Äidinkielen taitojen kehittäminen ymmärretään elinikäisenä prosessina. Kaikki viestintä on tekstiä. Laajan tekstikäsityksen mukaan teksti voi olla kuvaa, kirjoitusta, puhetta ja sanatonta viestintää. Teksti välitetään paperilla, sähköisesti tai kasvoista kasvoihin. Viestin ymmärtäminen edellyttää tarkkaa ja täsmällistä ilmaisua. Kaikessa kirjoittamisessa vaaditaan asiatyyliä, täydellisiä virkkeitä ja oikeinkirjoitusta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa kielen kautta. Opettajan tehtävänä on tarjota oppilaalle monipuolista materiaalia ja vaihtelevia oppimistilaisuuksia, jotta hänellä on myöhemmin elämässään valmiudet selvitä monikulttuurisen ja muuttuvan maailman haasteista. Äidinkielen opiskelu on jatkuvaa vuosiluokittain etenevää prosessia, mistä seuraa opetuksellinen haaste oppilaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Koska äidinkieli ja kirjallisuus on opetuksen ydinoppiaine, jonka taidot ja tiedot vaativat jatkuvaa harjoittelua ja syventämistä, on selvää, että esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä-, tiedonhankinta- ja tekstitaitoja opiskellaan jatkuvasti kaikilla vuosiluokilla ja myös muilla kuin äidinkielen oppitunneilla. Siksi kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan ei kirjoiteta jokaiselle vuosiluokalle kaikkia oppiaineen opiskeluun liittyviä asioita, vaan kirjataan erikseen, milloin jonkin aineksen käsittely aloitetaan, siihen erityisesti keskitytään tai milloin osaamista jo edellytetään. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että esimerkiksi kirjallisuutta on opetettava jokaisella vuosiluokalla ikäkauteen sopivalla tavalla laajasti ja monipuolisesti. Perusteissa edellytetään esimerkiksi, että luokat lukevat yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia useita lukuvuodessa. Kunnan opetussuunnitelmassa oletetaan, että näin toimitaan, vaikka mitään kirjamääriä tai luetteloita ei mainitakaan. Samaa periaatetta noudatetaan esimerkiksi monipuolisen kirjoittamisen ja suullisen ilmaisun ja kielenhuollon suhteen. Perusteissa painotetaan myös teatteri- ja elokuvakokemusten saamista. Näitäkään ei voi erikseen sitoa millekään vuosiluokalle, mutta lienee selvää, että vähimmäismäärä on ainakin kolme teatteri- ja elokuvaesitystä peruskoulun aikana oppilasta kohti.

13 13 Vuosiluokat 1-2 Tavoitteet itseilmaisun kehittyminen kuuntelutaidon kehittyminen keskustelutaidon kehittyminen lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppiminen oppii tarkkailemaan kieltä ja itseään lukijana erilaisiin viestintävälineisiin tutustuminen oikeinkirjoituksen oppiminen mielikuvituksen rikastuminen Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen suullinen ilmaisu erilaisissa tilanteissa ilmaisun kehittämistä improvisoinnin, draaman ja leikin avulla keskittyvän kuunteleminen harjoittelua oma kerronta esiintymistaitojen harjoittaminen Lukeminen ja kirjoittaminen päivittäinen harjoittelu painettujen ja sähköisten tekstien ymmärtämisen harjoitusta äänne- ja kirjainvastaavuuden runsas harjoittelu sanojen tunnistamisen eteneminen lyhyistä ja tutuista kohti outoja ja pitkiä sanoja vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen kirjainmuotojen ja kirjoitustekniikan harjoittelu silmän ja käden koordinaation vahvistaminen tietokoneella piirtäminen ja kirjoittaminen oikein kirjoituksen harjoittelu (sanavälit, riveille jakaminen, isot alkukirjaimet) omien tekstien tuottaminen Kirjallisuus monipuolinen kirjallisuuteen ja erilaisiin teksteihin tutustuminen itse lukien ja toisia kuunnellen kirjojen elämyksellinen lukeminen ja lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden käyttäminen virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallinen keskustelu ( lyhyt kirja-arvostelu) kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen: päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka ja juoni kirjaston käytön harjoittelu

14 14 Hyvän osaamisen kriteerit 1 luokan päättyessä Oppilas lukee sanoja ikätasolleen sopivia lauseita ja ymmärtää lyhyitä lauseita osaa kirjoittaa sanoja oma-aloitteisesti ja sanelusta ymmärtää kuulemansa on rohkaistunut ilmaisemaan itseään suullisesti 2 luokan päättyessä Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas pystyy seuraamaan opettajan ja toisten oppilaiden kerrontaa pyrkii keskustelussa vastavuoroisuuteen osaa kertoa pienelle ryhmälle omista kokemuksistaan osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja hallitsee aakkosjärjestyksen lukee melko sujuvasti tälle ikäkaudelle tarkoitettuja tekstejä ymmärtää lukemaansa ja osaa tehdä siitä päätelmiä pystyy itse tuottamaan tekstiä käyttää mielikuvitusta kirjoittaa selvästi käsin, mahdollisesti myös tietokoneella kirjoittaa lähes virheettömästi helppoja ja tuttuja sanoja alkaa käyttää lauseen alussa isoa kirjainta ja lopetusmerkkiä Kirjallisuus Oppilas osaa etsiä itselleen sopivaa luettavaa käyttää lukutaitoaan lukuelämysten ja tiedon hankintaan on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja on kehittynyt medialukutaidossaan ikäkaudelleen suunniteltujen materiaalien taitajaksi

15 15 Vuosiluokat 3-5 Tavoitteet Tavoitteiden pilkkominen vuosiluokille on oppiaineen luonteen takia vaikeaa, koska useimmat tiedot ja taidot ovat sellaisia, että niiden opiskelu ja harjoittelu jatkuu läpi koko kouluajan. Tavoitteet ovat siis pääosin samat kaikilla luokilla 3 5 ja 6-9. Erot tulevat esiin sisällöissä. Tavoitteiden tarkentuminen vuosiluokittain edellyttää opettajan mielessä tapahtuvaa opetussuunnitelmallista prosessia. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat ja hän oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy ja hän oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä yhdistämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy ja hän oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee ja hän tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen kiinnostuksensa lukemiseen säilyy saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä

16 16 Sisällöt Muiden kuin kielentaidon osa-alueitten vuosiluokittainen (3-5 luokat) sisältöjen erittely tulee opetussuunnitelmaan tavoitteiden eriytymisen myötä. Tekstinymmärtäminen Oppilas osaa keskittyä kuuntelemaan ja oppii liittämään kuulemansa omaan kokemusmaailmaansa. Opettaja lukee ääneen oppilas harjoittelee ymmärtävää lukemista. Oppilas harjaantuu käyttämään ja valitsemaan erilaisia lukemistekniikoita tarkoituksenmukaisesti: silmäilevää, ennakoivaa, sana- ja asiatarkkaa, päättelevää. Vuorovaikutustaidot Motto: "Ilmaisun iloa - yhteistä olemista" Ohjataan oppilasta viestintävalmiuteen kuuntelijana, puhujana, lukijana, kirjoittajana kykyjen ja rohkeuden mukaan. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään koulun aamunavaukset, juhlat ja muut esitystuokiot. Omat tuotokset ja omat tarinat painottuvat 1-4 -luokille. Vähitellen tarinakirjoitelmien rinnalle tuodaan myös asiatekstien laadintaa. Äidinkielen esitykset, esitelmät, puheet, alustukset, puheenvuorot integroituvat kaikkiin oppiaineisiin. Käytetään apuna käsite- mielle- ja ajatuskarttoja. Ohjaus on yksilöllistä ja rohkaisevaa. Oppilaan itsekritiikki kasvaa iän mukana. Aihekokonaisuuksiinko? Välitunnit, vertaistyöskentely, neuvottelutaidot. Tiedonhallintataidot Motto: "Kysyvä ei tieltä eksy" Hakusanan löytäminen on välttämätöntä tietokirjojen ja hakukoneiden käytössä. Haetaan olennaista tietoa. Suhtaudutaan tietoon kriittisesti. Kirjastojen luokitusjärjestelmä tutuksi 3:nnelta alkaen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri Kirjallisuutta valitaan siten, että auttaa monikulttuuriseen maailmaan kasvattamisessa. Tiedostetaan haastava ristiriita nummipusulalaisen agraarikulttuuriperinnön ja ympäröivän teknistyvän maailman välillä. Opettaja merkitsee opetussuunnitelmaan, mihin kirjallisuuteen mikin vuosiluokka on tutustunut. Luokka- ja koulukirjastojen on oltava ajan tasalla, jotta kirjallisuuden opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Opettaja ohjaa säännölliseen kirjastonkäyttöön ja ikäkaudelle sopivaan kirjojen valintaan. Oppilaalla on pulpettikirja. Lukupäiväkirjan pitämisen idea alkaa 1:mmäisestä luokasta lähtien. 4:nnellä luokalla voidaan edellyttää

17 17 jäsentyneen lukupäiväkirjan pitämistä. Oppilas pitää lukupäiväkirjaa (3 #lk., 4-6 lk. )Oppilas lukee vuosittain useamman kokonaisteoksen; luokan yhteinen ja valinnainen. Perusopetuksessa kehitetään ideaa kirjallisuuden harrastuksen lisäämiseksi: Kirjallisuuspäivä, kirjailija- ja runoilijavierailut, kirjaviikko ruusunpäivä Kunnallinen koulujen kulttuuripäivä. Teatteriesitykset, elokuvat ovat myös perustaidekasvatusta vähintään 3 kertaa 1-9 luokkien aikana. Kasvatuksellinen ja opetuksellinen näkökulma määrää teosten valinnan. Nivotaan kriittiseen medialukutaitoon. Kalevala 3-6 luokilla Kalevalaa käsitellään elämyksellisesti Kalevalan päivään joka vuosi. 1-6 luokilla valikoiden perustarinat, kansanrunot, kansanperinne ja Kalevalan hahmot tutuksi. Monipuolisin menetelmin ja integroiden taideaineisiin: musiikki, draama, kuvittaminen, kirjoittaminen, opettaja lukee, koulun oma juhla jne. Kullervon tarina ja Kalevalan perusmyyttiset ainekset 9.-luokkalaisille, samoin Kalevalan vertailu muiden kulttuurien mytologioihin. Kielen tehtävät ja rakenne Keskeiset kielentaitoalueet muodostavat lopulta hyvin pienen osan äidinkielen opetuksessa. Sanoja tarkastellaan eri näkökulmista: merkityksen ja taivutuksen näkökulma sanaluokat ja tavujako Sanojen tehtävän näkökulma lauseenjäsennys. Kielentaidon osa-alueitten sisältöjen oppimisprosessi etenee vuosiluokittain vähitellen. Taulukossa eritellään 1 6 -luokittain, milloin oppilas alkaa harjoitella jotain asiaa. Sen merkkinä käytetään #. Kun oppilaalta edellytetään asian hallintaa tai osaamista, merkkinä on. Suomen kielen ominaispiirteet. Nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet. Oikeakielisyysasioista mm. vierassanat ja lyhenteet.

18 18 Lause 3. lk. Päättömerkkien käyttö alkaa ja kehittyy lukuvuoden aikana: lausekäsitteet, yleisnimet, erisnimet # Vuorosanat johtolauseet repliikkiviiva # 4. lk. Repliikkiviiva Päälauseen ja sivulauseen tunnistamista #. 5.lk Virke määritellään oikeinkirjoituksen kautta: Iso alkukirjain piste, kysymysmerkki ja huutomerkki. Oppilas käyttää virkkeitä, joissa on päälause ja sivulauseita. 6. lk. Suora ja epäsuora esitys #. Lainausmerkit, kappalejako #. Käsiala 1. lk. Pienaakkoset 2. lk. kirjoituskirjaimet ja käsiala # 3. lk. Kirjoittaminen mallinmukaista. 4:nneltä luokalta lähtien kehittyy oma käsiala. Äidinkielen tehtävät kirjoitetaan kirjoituskirjaimin läpi kouluajan. Tekstausta voidaan käyttää reaaliaineiden projektitöissä ja vihkotyöskentelyssä. KÄSIALAN PITÄÄ OLLA SELKEÄÄ JA HELPOSTI LUETTAVAA. JOKAINEN OPETTAJA VAATII LUETTAVAN KÄSIALAN. Sanojen luokittelu ja taivutus 3. lk. Sanojen luokittelua #. Käsitteet: substantiivi, adjektiivi, verbi. Lause edellyttää verbin. 4. lk. Kaikki sanaluokat #. Substantiivi, adjektiivi, verbi. 5. lk. Verbin aikamuodot #. Sijamuotojen ydinkolmikko: nominatiivi, genetiivi, partitiivi. # Pääjäsenet: subjekti, predikaatti #. Vieraan kielen kannalta objekti tärkeä #. 6 lk. Sanaluokat. Peruslauseenjäsenet #. Sijamuodoista ydinkolmikko, muita #.

19 19 Vuosiluokat 6 9 Oppiaineen sisällöt on vuosiluokilla 6 9 kirjattu luokittain, koska yläkoulussa opettajan on siten helpompi hahmottaa opetettava aines. Tavoitteiden pilkkominen vuosiluokille on oppiaineen luonteen takia vaikeaa, koska useimpien tietojen ja taitojen opiskelu ja harjoittelu jatkuu läpi koko kouluajan. Tavoitteet ovat siis pääosin samat kaikilla luokilla 6 9. Erot tulevat esiin sisällöissä. Tavoitteet Oppilas ymmärtää, että äidinkielen taitojen hiominen on elinikäistä ja vaatii jatkuvaa harjoittelua. Oppilas sisäistää, että jatkuva ja säännöllinen harjoittelu ja työnteko ovat välttämättömiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppilas ymmärtää kielen erilaisen vaihtelun syitä ja merkityksiä sekä on kielellisesti suvaitsevainen. Oppilas ymmärtää oman kielen ja kulttuurin merkityksen yksilölle ja yhteisölle ja antaa arvoa myös muille kulttuureille ja suhtautuu niihin terveen uteliaasti. Oppilas osaa etsiä myös kieleen ja kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä asiallista ja oikeaa tietoa eri lähteistä. Oppilas siirtyy lukuvalinnoissaan nuorten- ja esim. fantasiakirjallisuudesta vähitellen kohti aikuistenkirjallisuutta. Tavoitteena on myös luoda vapautunut ja kannustava oppimisilmapiiri, jossa oppilaalla on halu laajentaa maailmankuvaansa tiedon, tekemisen, elämysten ja taiteellisen ilmaisun avulla. Sisällöt Vuosiluokka 6 Oppilas harjoittelee yksin ja ryhmässä suullisen esityksen pitämistä. Samalla harjaannutaan yleisönä olemiseen: annetaan palautetta esityksestä oppilastoverille. Oppilas osallistuu keskusteluun kuuntelijana ja puhujana. Kirjoittamistaitoja syvennetään ja tutustutaan erilaisiin tekstilajien tehtäviin ja tavoitteisiin: tietoteksti, mielipideteksti, kaunokirjallinen teksti. Etsitään tekstistä olennaisia ajatuksia ja pääkohtia; opetellaan muistiinpanojen laadintaa. Oppilas saa edelleen runsaasti erilaisia lukukokemuksia, sekä yhteisiä että valinnaisia kokonaisteoksia luetaan, samoin erilaisia lyhyitä tekstejä. Erilaisten medioiden tuntemusta ja käyttöä: televisio, sanomalehdet, Internet jne. Tutustutaan jonkin verran suomen kielen vaihtelun perusteisiin (murteet ja sosiaalinen vaihtelu) ja suomen sukukieliin. Vuosiluokka 7

20 20 Oppilas saa edelleen lisäharjoitusta suullisessa esittämisessä ja harjaantuu palautteen antajana ja vastaanottajana. Palautetta voidaan antaa yksin ja ryhmässä, suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Tarinakirjoitelmien rinnalle tuodaan yhä enemmän asiatekstien laadinta. Perehdytään asiatekstin rakenteeseen ja kieleen tarkemmin. Oppilaat tuottavat tekstejä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla. Uutinen, selostus, kuvaus. Kirjallisuuden päälajit (lyriikka, proosa, draama). Lyriikan keinoihin tutustumista. Edelleen monipuolisesti kaunokirjallisuutta, kuitenkin lähinnä nuortenkirjoja, joiden teemoina mm. ystävyys, kasvaminen, erilaisuus. Sanaluokat ja sijamuodot sekä verbin persoona- ja aikamuototaivutus perusteellisemmin. Virkerakenteet ja välimerkkisäännöt (konjunktiot). Elokuvan keinojen erittelyä. Elokuvan perusrakenteita: päähenkilö, sankari, riivaaja; jännite, ristiriita; juonikaavat. Elokuvakerronnan keinoja. Televisio ja muu media: esim. tv-sarjat ja niihin liittyvä Internet-aineisto. Mediakriittisyyden harjoittelua. Kirjaston käytön harjoittelua, tiedon etsiminen ja valikointi (myös Internet). Vuosiluokka 8 Edellisten lisäksi tarkemmin mm. kokoustekniikan ja väittelyn perusteita ja harjoittelua. Perehdytään suullisten esitysten havainnollistamiseen esim. audiovisuaalisilla välineillä (piirtoheitin, tietokonegrafiikka ym. mahdollisuuksien mukaan). Luetaan ja kirjoitetaan erilaisia mielipidetekstejä (yleisönosastokirjoitukset, vastineet, arvostelut jne.). Harjoitellaan argumentointia ja perehdytään erilaisiin vaikuttamiskeinoihin. Muistiinpanojen, tiivistelmän ja referaatin laatiminen. Kirjallisuuden tyylilajeihin (realismi, romantiikka, modernismi) tutustumista mm. maailmankirjallisuuden klassikkoteosten avulla (tekstinäytteitä yms.) Kirjallisuuden rakenteiden käsittelyä yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia lukien. Pääpaino kirjallisuudessa on edelleen nuortenkirjoissa. Median vaikutus maailmankuvaan (esim. mainonta), mediakriittisyys käsitteenä ja käytännössä. Verbien modustaivutus ja lauseenjäsennys. Oikeinkirjoituksen vahvistamista edelleen. Vuosiluokka 9 Laajemman esim. kirjallisuusaiheisen suullisen esityksen suunnittelu mm. kirjallisia ja sähköisiä lähteitä käyttäen ja eri tavoin havainnollistaen. Palautteen antamisen lisäksi myös oman työn arviointia. Asioimiskirjoitusta; oppilaat laativat esimerkiksi raportin työharjoittelujaksostaan. Tutustutaan aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteisiin. Kirjallisuusesseen tai tutkielman laadinnan yhteydessä oppilaat tutustuvat yksinkertaisten lähdeviittausten ja luetteloiden periaatteisiin.

21 21 Suomen kirjallisuuden historia kansanperinteestä alkaen ja sen keskeisiä teoksia (ainakin Seitsemän veljestä ja Kalevala). Kirjallisuuden ja elokuvan suhde. Teatteri taiteenlajina. Suomen ja maailman kielioloihin perehtymistä. Oppilas tajuaa äidinkielen merkityksen yksilön ja kansakunnan identiteetille. Suomen kielen vaiheet sekä sosiaalinen ja alueellinen vaihtelu. Työtavat Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Erilaisilla työtavoilla pyritään antamaan mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen työtapoja ovat mm. opettajajohtoinen työskentely pari- ja ryhmätyöt projektit erilaiset esitykset ja esitelmät leikit ja pelit teknologian käyttö ja hyödyntäminen itseohjautuva oppiminen tekemällä oppiminen kotityöt (esim. kokonaisteoksia oppilaat lukevat omalla ajallaan). Arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut annetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on lisäksi auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea hänen persoonallisuutensa kasvua. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista sekä yksilöllistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa arviointi kohdistuu kaikkiin oppiaineen eri osaalueisiin. Oppilaan opinnoissa edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä ja huolellisuutta arvioidaan pitkin lukuvuotta. Tämän arvioinnin muotoina ovat kirjalliset kokeet, tuntityöskentelyn arviointi sekä suoran palautteen antaminen (esimerkiksi kirjoitelmien ja suullisten esitysten arvosanat). Arviointi kohdistuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Arviointiin kuuluu myös itsearviointi, jonka tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Lukuvuoden aikana oppilas voi arvioida itseään ja voi saada myös palautetta itsearvioinneistaan. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa

22 22 työskentelyään ja tavoitteiden saavuttamista. Itsearvioinnin keinoina voidaan käyttää esim. arviointikeskusteluja ja itsearviointilomakkeita. Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen antamia päättöarvioinnin kriteerejä ja muita ohjeita. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet tulevat äidinkielessä ja kirjallisuudessa luontevasti ja elävästi esille erilaisissa tekstien käyttämisen tavoissa: tekstejä luetaan, niistä puhutaan ja kirjoitetaan ja niitä kirjoitetaan. Teksteihin lukeutuvat myös mediatekstit. (Ks. tekstikäsitys edeltä.) 1. Ihmisenä kasvaminen Soveltuu hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen, koska esim. kirjallisuudessa, erityisesti nuortenkirjallisuudessa, käsitellään itsetuntoon, tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen sekä tunnetiloihin liittyvä teemoja joka luokalla. Esteettiset kokemukset, havainnointi ja tulkinta ovat yksi kirjallisuuden opetuksen perusajatuksista ja tavoitteista. Äidinkielen opetukseen liittyy myös erilaisten oppimistapojen harjoittelua ja vaihtelevia opetusmenetelmiä, mm. ryhmä- ja paritöitä sekä keskusteluharjoituksia kuuluu jokaisen vuosiluokan ohjelmaan. Harjoitellaan mm. palautteen antamista oppilastovereille. Vuorovaikutustaitoja harjoiteltaessa oppilaat saavat kokemuksia oman kirjoittamisen ja puhumisen vaikutuksista. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oman kulttuurin tuntemus (historia, nykyisyys) kuuluvat kirjallisuuden ja kielen opetukseen. Esim. 9. luokalla opiskellaan suomen sukukieliä ja kansoja sekä käydään läpi suomalaisen kirjallisuuden ja suomen kielen vaiheita. Kirjallisuudessa ylipäätään tulevat esille oma kulttuuri ja vieraat kulttuurit, samoin esim. elokuvan opetuksessa käsitellään näitä teemoja kaikilla luokkaasteilla. Teatteri antaa kokemuksia suomalaisesta nykykulttuurista. 3. Viestintä ja mediataito Kokonaisuus, joka suoraan sellaisenaan liittyy kaikkeen äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Mediaopetusta kaikilla luokka-asteilla, samoin viestintää: perusteita, sovelluksia, käyttöä jne. Mediakriittisyys. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Esim. 8. luokalla harjoitellaan asiakirjojen tekoa ja käyttöä sekä kokoustekniikkaa, joita kansalainen tarvitsee osallistuessaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Mm. mielipidekirjoittaminen kuuluu mm. 8. lk:n ohjelmaan, ja sitä tarkastellaan useilta kannoilta.

23 23 Yrittäjyyttä harjoitetaan esim. isompien projektinomaisten tehtävien avulla 9. luokalla (esim. kirjallisuustyöt, jotka tehdään kotitöinä). Näiden avulla kasvatetaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Teemoja sivutaan luonnollisesti mm. kaunokirjallisuudessa ja asiatekstien yhteydessä sekä luku- että kirjoitustehtävissä. Sanomalehtien ym. medioiden seuraaminen ja niiden lukemaan opettelu kuuluvat oppiaineen sisältöihin. 6. Turvallisuus ja liikenne Teemat sivutaan mm. kaunokirjallisuudessa ja asiatekstien yhteydessä sekä lukuettä kirjoitustehtävissä. Erilaisten käyttöohjeiden, sääntöjen ym. lukeminen ja tulkinta. 7. Ihminen ja teknologia Teemoja käsitellään mm. kaunokirjallisuudessa ja asiatekstien yhteydessä sekä luku- että kirjoitustehtävissä. Tietotekniikan ja esim. videokameran käyttö ja hyödyntäminen kuuluvat ainakin osittain oppiaineen sisältöihin. Tekstinkäsittelyä harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan ja kuvan tulkinta kuuluu opetukseen.

24 Toinen kotimainen kieli Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetuksessa kehitetään oppilaan oppimistaitoja sekä vastuunottamista omasta työskentelystä. Oppilaan kielitaito laajenee konkreettisista ja itselle läheisistä tilanteista vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin ja harrastuksiin, palveluiden ja yhteiskunnan alueelle. Oppilas saa tietoa suomenruotsalaisuuden lisäksi muista Pohjoismaista ja niiden kulttuureista. Nummipusulalaisuus otetaan esille kun se luontevasti sopii käsiteltävään aihepiiriin. Vuosiluokka 7 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietojaan itsestään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa tukeutuen puhekumppanin apuun ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkielämän tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kielialueen keskeisiä kulttuurihenkilöitä, tärkeitä tapahtumia, elinkeinoja ja maantietoa oppii ymmärtämään ja arvostamaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas oppii kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin työskentelemään säännöllisesti ja ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan työskentelemään parin kanssa sekä ryhmässä

25 25 Keskeiset sisällöt Aihepiirit perhe, asuminen, kaverit, koulu, harrastukset ja vapaa-aika (urheilu, musiikki, eläimet) Rakenteet pronomineja, lukusanoja, kysymysten laatiminen, preesens, sanajärjestys, substantiivien taivutusta, olla -verbit, prepositioita, adjektiivit Viestintätilanteet esittäytyminen, lippujen ostaminen, kahvilassa käyttäytyminen, henkilökohtaisten kysymysten tekeminen Vuosiluokka 8 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietojaan itsestään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa tukeutuen puhekumppanin apuun ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkielämän tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kielialueen keskeisiä kulttuurihenkilöitä, tärkeitä tapahtumia, elinkeinoja ja maantietoa oppii ymmärtämään ja arvostamaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas oppii kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin

26 26 Keskeiset sisällöt Aihepiirit koulu, kaverit, matkustaminen, suurkaupungissa asuminen, syntymäpäivän vietto Rakenteet persoonapronominien objektimuodot,imperfekti,järjestysluvut,ajanmääreet,adverbit,adjektiivien vertailu, perfekti ja pluskvamperfekti, den här ja den där, någon ja ingen, prepositiot verbien yhteydessä rinnastuskonjunktiot, man -rakenne Viestintätilanteet tutustuminen, tien kysyminen, ruokailukäyttäytyminen, onnitteleminen, matkalipun ostaminen, eriävän mielipiteen ilmaiseminen Vuosiluokka 9 Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietojaan itsestään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa tukeutuen puhekumppanin apuun ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkielämän tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kielialueen keskeisiä kulttuurihenkilöitä, tärkeitä tapahtumia, elinkeinoja ja maantietoa oppii ymmärtämään ja arvostamaan muiden Pohjoismaiden kulttuureja ja viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas oppii kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin Tavoitteisiin

27 27 Keskeiset sisällöt Aihepiirit monikulttuurisuus, ympäristö, ammatit, Pohjola Rakenteet sivulause, konditionaali, imperatiivi, infinitiivi, prepositioilmauksia, refleksiiviverbit Viestintätilanteet harrastuksista ja vapaa-ajasta kysyminen, elämäntapakysymyksien esittäminen Opiskelustrategiat vuosiluokilla 7-9 Oppilas oppii ottamaan aktiivisen roolin pari- ja ryhmätyöskentelyssä ymmärtämään sinnikkään työnteon merkityksen korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita Työtavat Opetuksessa käytetään vaihtelevasti opettaja- ja oppilaskeskeisiä työtapoja, pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä itsenäistä työskentelyä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään ruotsinkieltä myös kouluajan ulkopuolella. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Kielen opiskelussa sosiaaliset taidot kasvavat luontevasti oppilaiden välisissä keskusteluissa. Itsearviointi lisää vastuullisuutta ja aloitteellisuutta. Oppilas pystyy kehittämään itseään oppijana tunnistaessaan oman oppimistyylinsä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppimateriaalin henkilöt, paikat ja tapahtumat ovat autenttisia ja esittelevät suomenruotsalaista, ruotsalaista, suomalaista ja pohjoismaista kulttuuria. Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys kuuluvat luonnollisena osana ruotsinkielen opiskeluun.

28 28 3. Viestintä- ja mediataito Kielen opiskelu painottaa suullisia valmiuksia. Eri tiedotusvälineet ovat aiheina mukana, sanomalehdet, tietotekniikka, televisio ja radio. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppimateriaalin työtavat edistävät oppilaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta. Käsiteltävissä teksteissä tutustutaan koulutukseen, työelämään sekä joihinkin osallistuviin kansalaisjärjestöihin. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppimateriaalissa käsitellään aihekokonaisuuden asioita omina aihepiireinään. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuutta pohditaan suurkaupungin hyviä ja huonoja puolia punnittaessa. 7. Ihminen ja teknologia Oppimateriaali rohkaisee oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa. Arviointi Kurssiarviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Kurssit arvioidaan numeerisesti Kurssiarvosana muodostuu kokeiden arvosanojen keskiarvosta ja jatkuvasta näytöstä (F- kokeet, tuntiaktiivisuus, kotitehtävien tekeminen, asenne kielenopiskeluun, harrastuneisuus).kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas saa vähintään arvosanan 5 (välttävä).diagnosoidut vammat ja niihin rinnastettavat vaikeudet esim. luki- vaikeus otetaan huomioon arvostelussa. Päättöarviointi Oppilaan päättöarvosanaa määrättäessä otetaan huomioon oppilaan kieli- ja kulttuuritaitojen sekä viestintästrategioiden kehittyminen perusopetuksen yläluokkien aikana painottaen hänen kielitaitonsa tasoa 8 ja 9 luokkien mukaan. Valtakunnallisesti on kiinnitetty hyvän osaamisen kriteerit (arvosana 8 / ks. alla). Muut arvosanat suhteutetaan ko. kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (hyvä osaaminen) on mainittu opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa.

29 29 Kielitaito Kielitaidon tasojen kuvausasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta A1.3 (toimiva alkeiskielitaito) sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A2.1 (peruskielitaidon alkuvaihe).