Oppimisympäristöt Inlärningsmiljöer

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisympäristöt Inlärningsmiljöer"

Transkriptio

1 o p p i m i s y m pä r i s t ö on l a a j a k ä s i t e s. 5 k a n s a n o p i s t o e i ol e v a lt i o n h a l l i n n o n r at i o n a l i s o i n t i h a a s t e s. 16 k a n s a n o p i s t o Folkhögskolan 5/2008 Oppimisympäristöt Inlärningsmiljöer

2 80 Folkhögskolan kansanopisto - folkhögskolan 5/ vuosikerta/årgång 5/2008 oppimisympäristöt inlärningsmiljöer Pääkirjoitus Jari Valtari 3 Seinätön koulu Elisa Helenius 4 Vastakohtien pedagogiikka oppimisympäristönä Ritva Hiivala 6 Ajankohtaista 8 Puheenjohtajan pöydältä Hannu Salvi 9 Oppimisympäristöajattelu Kaisa Vähähyyppä 10 Kohtauspaikkana monikulttuurinen olohuone Eeva Turtiainen 11 Säveltapailun treenikämppä Heikki Saunanen 12 Kolumni Helena Ahonen 13 Ministeri Anders Ljunggren sivistystyöstä Anneli Kajanto 14 Uudet hallinnon jäsenet 16 Kansansivistys oikeisiin töihin Seppo Niemelä 19 Sivistys on murrosaikoina kaaoksen organisoimista Hannu Linturi 20 Yliopistoon kansanopiston kautta Kari Kinnunen 22 Aikuisopiskelun hyödyt ja merkitys Jyri Manninen 24 Konsekvenspedagogik är viktig Karin Nyström 26 Seniorikansalaisuuden kehityshanke Muti Ikonen 28 Nimeni on Itimaad Valto Ensio Heikkinen 30 Opintovierailu koulutuksen asiantuntijoille Paula Kuusipalo 31 Grundtvig -ohjelman uudet mahdollisuudet Eija Wilén 32 Homma hanskassa 33 Veteraanien sotamuistot kirjaksi Tuula Hakkarainen 34 Kirjallisuutta ja keskustelua Helena Ahonen 35 Resumé 37 2 kansanopisto 5 Kuukauden ruokaohje * julkaisija / utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening päätoimittaja / chefredaktör Jari Valtari Rehtori Raseborg-opisto toimitussihteeri / redaktionssekr. Sari.Virtanen@kansanopistot.fi puh. (09) osoite / adress Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) toimisto@kansanopistot.fi kansanopistolehti toimitusneuvosto / redaktionsråd Jari Valtari, puheenjohtaja Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Leena Mattila Karin Nyström Sirkku Räihälä Pekka Sallila Aarni Tuominen Sari Virtanen, sihteeri tilausmaksu / prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång ilmoitukset / annonser Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN kannen kuva: Pia Airaksinen, opiskelija, , Voionmaan opisto taitto: Marja-Liisa Laitala paino: Oriveden Kirjapaino 2008 Seuraavan numeron teema on luovuus ja huominen. Lehti ilmestyy Temat för nästa nummer är skapande och morgonen. Tidskriften utkommer 13.2.

3 pääkirjoitus Kehittäminen, vapaus ja sivistys Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa valmisteleva työryhmä on laatinut ja julkaissut väliraportin Suomen vapaan sivistystyön tilasta ja sen kehittämistarpeista. Raportissa on melko kattava kuvaus sivistystyön nykytilanteesta, rahoitusjärjestelmistä ja toimintaympäristön muutoksista. Väliraportissa kuvataan sangen seikkaperäisesti eri oppilaitosten tulorakennetta ja opiskelijaprofiileja sekä opiskelijoiden mahdollisuuksia saada taloudellista tukea ja etuuksia vapaan sivistystyön opintoihin. Muun muassa kansanopistojen monipuolinen tulorakenne käy ilmi raportista. Kuten varmasti kaikki tiedämme, kansanopistoissa käyttötalouden valtionosuustulojen lisäksi opiskelijamaksuilla ja maksullisen palvelutoiminnan rahoituksella on huomattava merkitys. Raportin mukaan kehittämisen lähtökohtana on kysyntälähtöisyyden vahvistaminen. Kysyntälähtöisyys on aikuiskoulutuksen markkinoilla vähintäänkin ongelmallinen käsite. Toimiiko markkinatalouden täydellisen kilpailun ideaalimalli koulutusmarkkinoilla? Jos samaa ajattelua sovellettaisiin ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, niin teknisten ja matemaattisten aineiden koulutusta pitäisi vähentää ja humanististen ja kulttuuriaineiden opetusta pitäisi merkittävästi lisätä, koska näille aloille hakee huomattavasti enemmän opiskelijoita suhteessa aloituspaikkoihin. Rahoittaja (valtio / opetusministeriö) on kuitenkin katsonut, että sillä on oma yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen intressinsä aloituspaikkojen jaossa. Vapaan sivistystyön kohdalla ortodoksinen kysyntälähtöisyys saattaisi johtaa yhteiskunnan edun kannalta arveluttavien sisältöjen vahvistumiseen tarjontapuolella. Väliraportin tilastot ovat osittain vanhentuneita ja toimenpidesuosituksissa on viestinä, että kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen ohjelman tavoitteena olisi koota ja vahvistaa nykyisten opistojen toimintaa niin, että kansanopistojen ylläpitäjien määrä olisi noin kolmasosan pienempi vuoteen 2013 mennessä. Aikataulu on sangen tiukka ja tavoite on kova. Mikäli prosessi etenee näin, on välttämätöntä että oppilaitosten ja niiden ylläpitäjien kanssa neuvotellaan tasa-arvoisesti. Toivottavasti mallia ei oteta valtion tuottavuusohjelmasta vapaan sivistystyön rakenteellisen kehittämisen ohjelman ei tule missään tapauksessa olla oppilaitosten epädemokraattinen karsintaohjelma. Vapaa sivistystyö tarvitsee vastaisuudessakin oman lakinsa ja ylläpitojärjestelmänsä. Vapaan sivistystyön keskeiset tehtävät liittyvät edelleen yksilöiden persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen sekä yhteisöissä toimimisen tukemiseen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen sekä demokratian, tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on ja niillä voisi olla enemmänkin erityisiä kansalaisyhteiskunnan ja työelämän kehittämiseen sekä globaalien talous-, ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten ymmärtämiseen ja vastuun vahvistamiseen liittyviä tehtäviä. Lukuisissa yhteyksissä on otettu kantaa myös vapaan sivistystyön käsitteeseen. Jos sana vapaa jätetään pois niin voiko siitä seurata myös vapauden menetys? Vai tarkoittaako sivistys myös määritelmällisesti vapautta eli onko etuliite turha? Periaatteessa pelkkä sana sivistystyö kuvaa mielestäni riittävän hyvin itse työn sisältöä. Jari Valtari jari.valtari@jhl.fi kansanopisto 5 *

4 Arkkitehti Aija Staffans puhuu tulevaisuuden koulusta, joka rakentaa siltoja ympäristöön. Luokassakaan ei tarvitse enää nököttää hiljaa paikallaan. Seinätön Ruokapöytiä peittää rypytön valkoinen kangasliina ja ne ovat hienotunteisen kaukana toisistaan. Helsingin vanhassa taiteilijaravintolassa Elitessä on säilytetty 1930-luvun miljöö. Arkkitehti ja tekniikan tohtori Aija Staffans, 51, istuu Tauno Palon kantapöydässä. Hän maistelee prässättyä häränrintaa. Staffans on tyytyväinen. Tämä on arkkitehdin lempiravintoloita, ja juuri tällaisia kauniita kohtaamispaikkoja hän toivoo lisää. Hän kannustaa miettimään, miten koko lähiympäristö voisi tukea ihmisten välisiä kohtaamisia sekä oppimista ja erilaisuuden ymmärtämistä. Ihmisten pitää aina työn, opiskelun ja vapaa-ajan puitteissa tavata toisiaan, joten tapaamispaikkojen arkkitehtuuri ei menetä merkitystään. Ei meidän esimerkiksi tarvitsisi työskennellä rumissa toimistokolhoissa ja ahtaissa maisemakonttoreissa. Staffans on tutkimusryhmän johtaja ja osa tiedeyhteisöä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksella Otaniemessä. Hänen toinen työpaikkansa on oma arkkitehtitoimisto, jossa hän toimii yhdessä kollegansa kanssa. Toimisto on Staffansin kodin lähellä. Hän kuvaa sitä viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Mitä oppimisympäristöihin tulee, Staffansista lasten ja nuorten kohdalla pitää muistaa ihmisten tärkein kasvuympäristö, koti. Amerikassa tutkitaan paljon kotia oppimisympäristönä, mutta Suomessa ei. Ehkä Suomessa on niin laitostunut yhteiskuntamalli. Kodin pitää kuitenkin tukea ihmisen kasvua ja myönteistä työntekoa. luokkahuoneen luonnetta aistimassa Staffans on mukana kolmivuotisessa hankkeessa, joka tutkii tulevaisuuden koulua. Kokemuksellisuuden merkitys korostuu tulevaisuuden kouluissa entisestään. Oppimisympäristö on laaja käsite, johon liittyy niin fyysinen, 4 kansanopisto 5 * 2008

5 koulu Istu nyt hiljaa ja kuuntele! ei enää toimi ohjenuorana opetuksessa. oppimisympäristöt sosiaalinen, virtuaalinen, psyykkinen kuin kulttuurillinen tila. Arkkitehdille oppimisympäristö painottuu fyysisenä tilana. Fyysiseen ympäristöön voi kytkeä jatkoksi internetin, mutta yhä useammin myös tietotekniikka tulee osaksi fyysistä ympäristöä. Kun luokkahuoneeseen liitetään virtuaalimaailmaa, niin puhumme jatketusta todellisuudesta. Staffans pohtii työssään myös, miten itse koulutila voi tukea oppimiskokemusta ja nostattaa opiskeluvireyttä. Arkkitehtuurilla voidaan luoda vaihtelua oppimisen tiloihin. Opiskelupaikassa voi olla valoisampia ja hämärämpiä, avarampia ja suljetumpia soppeja. Staffansin mielestä paikoissa on erilaisia latauksia. Tila vaikuttaa siihen, kuinka siellä toimitaan. Hän innostuu kuvaamaan erilaisia mahdollisuuksia: Tila voi olla kaunis, valoisa, neutraali, ärsyttävä, juhlallinen Paikka saa meissä aikaan erilaisia tuntemuksia. Kuulostaa hyvältä. Kuitenkin todellisuus on yleensä toinen. Kouluun instituutiona liittyy jäykkyys. Kun kouluja suunnitellaan, niin rehtorit saattavat olla innostuneita muutoksista. Kuitenkaan valmiita mahdollisuuksia ei sitten käytetä. Pihoja ei hyödynnetä ja tietokoneetkin voivat pölyttyä käyttämättöminä. oppimista retkeillen Aivotutkimusten mukaan pieni liikkuminen tehostaa oppimista. Istu nyt hiljaa ja kuuntele! ei enää toimi ohjenuorana opetuksessa, Staffans naurahtaa. Hän kaavailee, että tulevaisuuden luokat ovat kenties projektitiloja, joissa ryhmillä on vapaus muodostaa omia paikkojaan. Pitäisi ruokkia niin lasten kuin aikuisopiskelijoidenkin liikkumista. Vanhojen koulurakennusten isoja luokkia voi käyttää luovasti. Staffans kehottaa miettimään koulua osana lähiympäristöään. Koulu pyrkii nyt tulemaan ulos koulutiloista ja luomaan siltoja ympäristöön. Koululaiset tekevätkin paljon retkiä esimerkiksi museoihin ja teattereihin. Tutkija kuvaa sitä, kuinka aikaisemmin oppimisen ajateltiin tapahtuvan vain koulun neljän seinän sisällä. Nyt on havahduttu siihen, että opetusta tapahtuu paljon myös koulun ulkopuolella. Lapset ja nuoret käyvät erilaisissa harrastuksissa sekä liikkuvat netissä, Staffans painottaa. Hän toteaa, että myös teknologialla on kasvava merkitys oppimisympäristöissä. Koulumaailman laajentuminen liitetään vahvasti internetin lisääntyneeseen käyttöön opetuksessa. Opettajalla täytyy olla kiinnostusta hyödyntää uutta teknologiaa. Teknologinen kehitys on levinnyt Suomessa hyvin, mutta täällä ei vielä osata hyödyntää sitä yhtä hyvin kuin eräissä muissa maissa. Silti kohtaaminen ennen kaikkea kasvokkain ei koskaan menetä merkitystään. oppilaan luovuus kukkimaan Staffans liputtaa oppilaiden oman luovuuden puolesta. Suomalainen koulu on oppikirjavetoista. Tarjolla on paljon pitkälle työstettyä materiaalia, mikä helposti tukahduttaa luovuuden. Oppilaan pitää saada myös itse luoda sekä etsiä tietoa. Staffansin mielestä kouluissa näkyy yhteiskunnallemme tyypillinen auktoriteettiusko: opettajien ja muiden asiantuntijoiden asema on vahva. Haasteena onkin yhteisöllinen media. Oppilaidenkin pitäisi saada äänensä kuuluviin koulussa ja mediassa. Millainen on sitten hyvä oppilas? Aktiivinen toimija. Hän on myös tiedonrakentaja ja seikkailija. Ohjaajan päätehtävä taas on tukea oppilasta. Oppilaan rooli rinnastuu kansalaisen rooliin, sillä hyvä kansalainenkin on aktiivinen, Staffans miettii. Hänestä on tärkeää ottaa huomioon myös ekologisuus ja taloudellisuus opiskelupaikoissa. Koulu voi toimia ekologisesti, kuten kierrättää. Koulun pitää myös kasvattaa oppilaita ekologisuuteen. Lehdissä on jo pidempään ollut juttuja ylisuurista luokkaryhmistä, joissa voi olla jopa 40 tai 50 oppilasta. Millainen olisi ihannemäärä oppilaita koulussa ja luokassa? Tutkimuksen mukaa oppimistulokset alkavat heiketä yli 800 hengen kouluissa. Ryhmätyö sujuu parhaiten viidestä kahdeksaan hengen voimin. Luokkakoko ei voi olla niin pieni, mutta opetuksen tulee tukea pienten ryhmien luomista. Tietysti myös luokkaan sattuvat erilaiset persoonat vaikuttavat sen toimivuuteen. Staffans hymyilee ja juo viimeisen kulauksen jälkiruokajuomastaan cafe lattesta. Hän nousee ja lähtee reippaasti seuraavaan kohtaamispaikkaan, urheilemaan ystävän kanssa. Teksti: Elisa Helenius Kuva: Anna Jarske kansanopisto 5 *

6 Minerva-ravintolan seinään heijastuvat opistopihan vanhemmat rakennukset. Eteisaula poikkeaa vanhan puurakennuksen klassisesta ulkonäöstä. Vastakohtien pedagogiikka oppimisympäristönä Ai, teillä on ollut vesivahinko! Kommentti, joka Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoululla (Svefi) aina silloin tällöin kuullaan. Kommentoijat katselevat ylös uudistetun toimiston kattoon, johon tietoisesti on jätetty vuosirenkaat näkyviin, osa katosta on purkamisen jälkeen jätetty uudistamatta. Teksti: Raija Hiivala, Sverigefinska folkhögskolan Kuvat: Annika Kronqvist Svefin päärakennus on vuodelta 1914 ja toimiston katon tarkoituksena on puhututtaa katselijaa sekä antaa mahdollisuus verrata viime vuosituhannen alun ja 2000-luvun tapaa rakentaa. Toimisto ja sen katto ovat yksi monesta keskustelua herättävästä yksityiskohdasta Svefissä. vastakohdat täydentävät Svefin ravintola Minerva koki täydellisen muodonmuutoksen vuonna Sisäpihalle rakennettiin vuonna 1978 ruokasali, joka oli ajanmukainen silloin yksikerroksinen puurakennus, jonka sisäseinät olivat paneelista ja huonekalut myös puuta. Tunnelma oli puinen. Nyt samalla paikalla on kaksikerroksinen rakennus, jonka ulkoseinät ovat melkein kokonaan lasia. Ruokasalista on tullut ravintola, jossa tunnelma on futuristinen. Minerva-ravintolan lasiseen ulkoseinään peilautuvat viime vuosituhannen alusta oleva Svefin päärakennus sekä 1950-luvun puolivälissä rakennettu siipirakennus. Täälläkin kohtaavat vastakohdat, jotka täydentävät toisiaan. voimistelua aivoille Svefin ympäristön yhtenä tarkoituksena onkin saada aikaan ajatuksia ja voimisteluttaa aivoja. Henkilö, joka astuu sisään, ryhtyy huomaamattaan tutkimaan ympärillään näkyvää, eikä muistakaan tulleensa kouluympäristöön. Työskentelemme aikuisten opiskelijoiden kanssa, ja heidän kulttuuri- ja koulutaustansa ovat tietenkin erilaisia. Nykyään kehotetaan ihmisiä kohottamaan kuntoaan fyysisesti, kuntoilu on tärkeää, toteaa Svefin rehtori Eivor Olofsson ja jatkaa: Fyysinen kuntoilu ei yksistään riitä. Aivot tarvitsevat myös voimistelua, ja olemme ottaneet pedagogiseksi periaatteeksemme saada ihmiset reagoimaan siihen, mitä he näkevät ja kokevat. Haluamme saada heidät myös keskustelemaan siitä luomamme vastakohtia painottavan ympäristön avulla. Jo pääovesta sisään käydessään kohtaa eteisaulan, joka poikkeaa täysin kel- 6 kansanopisto 5 * 2008

7 taisen puurakennuksen klassisesta ulkonäöstä ja tunnelmasta. Sama ajatusmaailma jatkuu aulan WC-tiloissa. Eteisaulassa kohtaa myös viime vuosituhannen alun portaikon ja tämän vuosituhannen plasmanäytön vastakohdat, jotka toimivat keskenään. ympäristö haasteena Tarkoituksenamme on luoda ympäristö, jossa tuntee olevansa kotona, toisaalta sen tulee kyseenalaistaa kotoisuus. Steriilit, vaaleat seinät ovat rauhoittavia ja niitä katsellessaan voi mietiskellä ja filosofoida, mutta ne eivät sinällään anna minkäänlaisia impulsseja aivoille, ja ihmiseltä itseltään vaaditaan henkistä voimaa mielikuvien aikaansaamiseksi. Siksipä ympäristömme tarkoituksena on antaa herätteitä, jotka sitten johtavat erilaisiin keskusteluihin ja kannanottoihin, rehtori Olofsson jatkaa. Svefin ympäristö ei aina herätä suurta ihailua, se saa myös aikaan hyi, kuinka ruma ja kamala -reaktioita, mikä tukee Svefin pedagogista ajattelua. Henkilön on selvitettävä itselleen ja muille, miksi jokin tuntuu rumalta tai kauhealta. Svefin ympäristön luomiseen on henkilöstö osallistunut aktiivisesti. Konkreettisesti vanhaa repimällä ja uutta rakentamalla sekä ideoimalla. Myös opiskelijat voivat ehdottaa muutoksia mutta emme toteuta täydellistä demokratiaa, ehdotusten on oltava sopusoinnussa tyylimme ja ajatusmaailmamme kanssa, Eivor Olofsson lisää. Haaparanta on pieni kaupunki mutta kun astuu sisälle tänne, tuntuu kuin astuisi kansainvälisyyteen ja Haaparantakin tuntuu suuremmalta, toteaa Chilestä kotoisin oleva Svefin musiikinopettaja Paulo Murga. Lisätietoa: oppimisympäristöt Karamell-kahvilaa värittävät Philippe Starckin tuolit. Eteisaulan ajatusmaailma jatkuu wc-tiloissa. Opiston periaatteena on saada ihmiset reagoimaan siihen, mitä he näkevät. Minervan ravintolasalissa vallitsee futuristinen tunnelma. kansanopisto 5 *

8 ajankohtaista Folkhögskola så in i Norden! Med boken Folkhögskola så in i Norden! vill vi som på många vis fått uppleva folkhögskolan i de olika nordiska länderna inspirera andra både inom och utanför folkhögskolan att göra detsamma. Folkhögskolan är i första hand en nordisk skolform, med stora likheter som gör det lätt att ha utbyte, men också med spännande skillnader som kan ge nya impulser. Kanske är det rentav nödvändigt för folkhögskolans utveckling att man hämtar erfarenheter från varandra! Vi som skrivit boken har under lång tid haft mångsidigt nordiskt utbyte genom studieresor, konferenser och arbete inom Nordiska Folkhögskolerådet. Det har varit berikande och gett kunskaper och insikter som vi i någon mån kunnat ge utrymme åt på dessa sidor. Boken ska ses som en introduktion med basfakta och glimtar från förr och nu. Förhoppningsvis kan den bidra till ökat utbyte mellan de nordiska folkhögskolorna och andra som är intresserade av de nordiska länderna. Boken ger också en kort utblick över folkhögskolan utanför Norden. Boken kostar 140 kr ( + porto) och kan beställas från författarna: Kerstin.Mustel@folkbildning.net, tel.+46 (08) Monica.Roselius@folkbildning. net, tel. +46 (013) Vuonna 2009 teemana luovuus ja innovointi Uusi nimi Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuotta vietetään vuonna Tarkoituksena on mm. eri tapahtumissa tuoda esiin luovuuden ja innovoinnin merkitystä. Parhaillaan kartoitetaan tilaisuuksia ja hankkeita, jotka voitaisiin sisällyttää teemavuoteen - niistä voit vinkata opetusministeriölle, joka vastaa teemavuoden koordinaatiosta Suomessa. Tapahtumia järjestetään ympäri vuoden, ympäri Suomea sekä tieteen että taiteen parissa. Opetusministeriön työryhmä kartoittaa tilaisuuksia ja hankkeita, jotka voitaisiin sisällyttää teemavuoteen. Ministeriön nettilomakkeella voit ilmoittaa kaikki luovimmatkin ideat. Sopiviksi katsotut tapahtumat ja hankkeet kootaan teemavuoden verkkosivuille ja niistä tiedotetaan laajemmin teemavuoden aikana eri yhteyksissä. Lisätietoa: aspx?id=264405&cid= Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liitto on lähtien Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto. Nimenmuutoksen taustalla on halu korostaa organisaation sijasta varsinaista toimintaa aikuisväestöön ja työelämään kohdistuvia palveluja. Liiton visiona on hyvinvointiyhteiskunta, jossa aikuisten ammatillinen osaaminen ja työllisyys on turvattu. Toiminnan lähtökohta on yritysten, elinkeinoelämän ja aikuisväestön osaamisen kehittämisessä. 8 kansanopisto 5 * 2008 Kuva: Anne Nisula Kansanvalistusseuran palkinto Hannu Huuskalle Kansanvalistusseuran vuoden 2008 palkinto on myönnetty näyttelijä Hannu Huuskalle. Tunnustus annetaan ansioista näyttelijän työn ja teatteri-ilmaisun opettajana ja harrastajien ohjaajana vapaassa sivistystyössä. Hannu Huuska, 59, on työskennellyt 30 vuoden ajan tuntiopettajana Helsingin kaupungin suomenkielisessä työväenopistossa. Palkintopäätöksessä kiitellään hänen paneutumistaan harrastajien opettamisen vaatimuksiin ja kunnianhimoista ja tinkimätöntä otetta teatteriproduktioiden tuottamisessa. Työväenopiston studionäyttämöllä ja Opistoteatterissa Huuska on ohjannut ulkomaisia ja kotimaisia klassikoita. Ohjelmassa on ollut muuan muassa Strindbergiä, Tsehovia, Kallasta, Kiantoa, Kiveä, Waltaria ja Wuolijokea. Keväällä 2007 Opistoteatteri esitti Kiannon Punaisen viivan dramatisoinnin ensimmäisten eduskuntavaalien juhlavuoden kunniaksi. Tänä syksynä oli vuorossa Waltarin Yövieras, sotavuosina syntynyt komedia kirjailijan syntymän juhlavuoden esityksenä. Kansanvalistusseuran palkinto on perustettu vuonna Palkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön, kasvatuksen ja oppimisen tutkimuksen, koulutuspolitiikan tai kansalaistoiminnan piirissä tehdystä työstä. Palkinto on suomalaista nykytaidetta. Tänä vuonna palkintotyö on Tilla Kekin kupariveistos Unen vartija.

9 Proposition om yrkeshögskola överlämnad till den svenska riksdagen Regeringen har överlämnat sin proposition 2008/09:68 Yrkeshögskolan. Förslaget innebär att folkhögskolor och studieförbund kan ansöka, som alla andra anordnare, om att en utbildning vid skolan ska ingå fullt ut i yrkeshögskolan, dvs. även med finansiering från myndigheten. Enligt Miriam Nordfors, politiskt sakkunnig på utbildningsdepartementet, innebär förslaget att folkhögskolor inte erbjuds kvalitetssäkring inom ramverket för yrkesutbildningar, för utbildningar som är finansierade genom folkbildningsanslaget. I propositionen Yrkeshögskolan föreslås en lag om yrkeshögskolan som syftar till att säkerställa att eftergymnasiala yrkesutbildningar som svarar mot arbetslivets behov kommer till stånd. Yrkeshögskolan ska samla eftergymnasiala yrkesutbildningar som inte är högskoleutbildningar och som bygger på kunskap från arbetslivet. Utbildningarna ska ge sådana teoretiska, praktiska och erfarenhetsbaserade kunskaper som krävs för att kunna utföra kvalificerade uppgifter i arbetslivet. Genom ett sammanhållet regelverk för dessa utbildningar kan dessutom de studerandes rättssäkerhet öka och kvalitetssäkringen förbättras. Inom yrkeshögskolan kommer följande utbildningar att samlas: kvalificerade yrkesutbildningar (även kallade KY-utbildningar), vissa kompletterande utbildningar, påbyggnadsutbildningar samt lärlingsutbildningar för vuxna till vissa hantverksyrken. Utbildningarna ska väsentligen bygga på de kunskaper som eleverna får på nationella eller specialutformade program i gymnasieskolan eller motsvarande kunskaper. Utbildning inom yrkeshögskolan kommer att kunna leda till en yrkeshögskoleexamen, vilket motsvarar heltidsstudier under minst 40 veckor. Det bör också vara möjligt att läsa till en kvalificerad yrkeshögskoleexamen, som motsvarar heltidsstudier under minst 80 veckor. Alla utbildningar bör berättiga de studerande till studiestöd, och eventuella studerandeavgifter ska vara skäliga i förhållande till utbildningens faktiska kostnader. Myndigheten för yrkeshögskolan, inrättas från och med 1 juli 2009 och den nya lagen beräknas träda i kraft den 15 april Myndigheten placeras i Västerås och i Hässleholm. (Folkbildningsrådets info) Sivistys ja mediakansalainen -seminaari Kansanopisto - Folkhögskolan -lehti jatkaa syksyllä aloitettua sivistyskeskustelua ja järjestää noin klo seminaarin Sivistys ja mediakansalainen yhteistyössä Yleisradion kanssa Ylen auditoriossa. Seminaarissa jatketaan keskustelua sivistyksestä, ihmisyydestä ja tiedonvälityksestä. Seminaari on tarkoitettu vapaan sivistystyön toimijoille, muille aikuiskoulutuksen toimijoille ja päättäjille, toimittajakunnalle, alan opiskelijoille sekä yleisradiolaisille. Rakenteellinen kehittäminen Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman ympärillä käyty tuumailu sekä ohjelman väliraportin maininnat erilaisen yhteistyön tarpeesta ovat kuluneen syksyn aikana aktivoineet kansanopistoja keskustelemaan ympäristönsä kanssa. Uuttahan tämä ei ole, sillä taustojensa tai koulutussisältöjensä perusteella kansanopistot ovat tottuneet jo vuosia erilaissa ryhmissä toisiansa tapaamaan sekä huolehtimaan kontakteista kotiseuduillaan. Sormituntuma kuitenkin on, että aikaisempaa enemmän juuri tänä syksynä kansanopistot ovat kohdanneet toisiansa ja erilaiset kansanopistojen valtakunnalliset verkostot ovat kokoontuneet. Kehittämisohjelma kannustaa vapaan sivistystyön oppilaitoksia alueelliseen tai arvopohjaiseen yhteistyöhön puhuessaan vapaan sivistystyön oppilaitosten rakenteellisesta kehittämisestä. Tämä on tuonut keskusteluihin oman vakavamman ja tavoitteellisemman sävynsä. Mitä on se yhteistyö, jota vapaan sivistystyön oppilaitoksilta odotetaan, jotta ne jatkossa toimivat vahvoina ja tehokkaina vastaten sivistyksen muuttuviin haasteisiin? Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman väliraportti ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. Luen kehittämisohjelmaa niin, että se lupaa vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä, ja tulevaisuudessa monenlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Oleellista on lisäksi, että tulevien toimintamallien etsinnässä kehittämisohjelma lupaa kunnioittaa oppilaitosten omia pyrkimyksiä ja aloitteellisuutta. Jos ohjelman loppuraportti noudattaa väliraportin henkeä, niin kansanopistoille jää muutama vuosi aikaa vastata ohjelman vaatimuksiin. Aikaa siis on, mutta kaikella tavalla viisasta tietysti lienee se, että jokainen kansanopisto aloittaa jo nyt arvion tekemisen tehtävästään ja sijainnistaan maamme luvun koulutuskartalla. Näin syyslukukauden lopussa käytän tilaisuutta hyväkseni toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa. Hannu Salvi hannu.salvi@ksopisto.com puheenjohtajan pöydältä kansanopisto 5 *

10 oppimisympäristöt Oppimisympäristöajattelu Paljon on aikojen saatossa oppimisesta sanottu, oppimiselle sopivasta ajasta, iästä tai menetelmistäkin. Oppimisen paikoista ei juurikaan puhuta erikseen mitään ja tässä piileekin oppimisympäristöajattelun peruskivi. Oppiminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, iästä puhumattakaan. Oppia voi missä tahansa, me kaikki opimme koko ajan osin huomaamattamme, osin päämäärätietoisesti tällöin yleensä oppilaitoksissa. Oppimisympäristöajattelu on käsitteenä vielä varsin nuori. Aiemmin oppimisympäristönä tunnettiin tai ajateltiin olevan pelkästään koulu ja sen pihaalue. Kasvatussosiologian piirissä oppimisympäristön käsitettä on käytetty laajempana 1990-luvulla, mutta internetin yleistymisen myötä käsite siirtyi nopeasti pelkästään virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöön. Oppimisympäristö on kuitenkin paljon muutakin kuin tietotekniikkaa, itse asiassa käsitteelle on vaikea asettaa minkäänlaisia rajoja. Kaikkialla voi oppia, rajoittavana tekijänä on enemmänkin oppijan tai opettajan mielikuvitus. Tietotekniikan hyödyntäminen tarjoaa kuitenkin niin laajat mahdollisuudet hyödyntää resursseja eri puolilta maata ja maailmaa, ettei niitä voi eikä ole syytä jättää käyttämättä olipa fyysinen oppimisympäristö mikä tahansa. virtuaaliympäristöjen ulottuvuudet Oppia ikä kaikki; Voiko vanha koira oppia uusille tavoille; Ei oppi ojahan kaada, eikä tieto tieltä työnnä; Ei kannettu vesi kaivossa pysy; Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi. Sähköiset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuden opiskella ja oppia asuinpaikasta riippumatta verkon kautta - yhdessä muiden kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen osaaminen on tullut osaksi kansalaistaitoja, joten ne on syytä oppia jo koulussa ja syventää osaamista iän myötä. Uudet virtuaaliympäristöt luovat uusia ennen kokemattomia ulottuvuuksia myös opetukseen, vaikka ne vielä tällä hetkellä ovat enemmän viihdemaailman käytössä. Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa on vasta alussa, mutta ensimmäiset kokemukset ovat kannustavia. Tavallisessa matkapuhelimessa on nykyään valtavasti erilaisia, myös opetusta tukevia ominaisuuksia normaalien puhelumahdollisuuksien lisäksi. Tekstiviestityyppisten kyselyjen avulla opiskelijat voidaan tavoittaa esimerkiksi työelämäjaksoilla ja kuulla jakson etenemisestä. tukea innovatiivisiin hankkeisiin Opetushallituksen tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa oppimisympäristöjä. Valtion budjettiin on varattu määräraha jaettavaksi oppilaitosten innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulun ja oppilaitoksen toiminnassa kehitetään uusia yhteistyömahdollisuuksia oman alueen muiden toimijoiden kanssa, etsitään lisää oppimisen mahdollisuuksia omasta lähiympäristöstä: kulttuurilaitoksia, elinkeinoelämää, harrastustoimintaa jne. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja uusien pedagogisten menetelmien kehittäminen on oleellinen osa edellä kuvattuakin yhteistyötä. Elämme maailmassa, jossa nuorten kielessä vilisevät termit: IrcGallery, Facebook, SecondLife, web 2.0, sosiaalinen media, wikit ja blogit. Pelkästään termeissä on vaikea pysyä mukana, saati että tietäisi mitä kaikkea niiden takana piilee. Miksi emme siis ottaisi näitä välineitä käyttöömme myös opetuksessa, koska ne ovat olennainen osa nuorten maailmaa jo nyt? Tähän mennessä kehittämisrahoitusta on jaettu oppimisympäristöjen kehittämiseen kahtena vuonna Seuraava haku käynnistyy vuoden 2009 alussa. Tähän mennessä rahoitetuista hankkeista on kerätty lyhyet koostekuvaukset edu.fi -sivulle. Samalta edu.fi -sivustolta löytyy myös opas sosiaalisen median maailmaan. Hankkeita selaillessa melkein hengästyy siitä ideoiden ja kehittämistyön määrästä, jota Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään. Meillä on tekeillä etälossia, seniorinörttiä, digiajan nuottiavainta, säveltapailua ja pitsinnypläyksen opastusta. Mahdollisuuksia siis on jo nyt, mutta jatkossakin innovatiivisille ideoille ja kehittämistyölle on tarvetta ja tilaa. Kaikki mukaan kehittämään - yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Teksti: Kaisa Vähähyyppä opetusneuvos, Opetushallitus 10 kansanopisto 5 * 2008

11 Kohtauspaikkana monikulttuurinen olohuone oppimisympäristöt Monikulttuurinen olohuone on Internetissä oleva maahanmuuttajien kohtaamispaikka, joka yhdistää Pohjois- Karjalan alueen maahanmuuttajayhteisöjä, motivoi yhteiseen toimintaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Monikulttuurisen olohuoneen etusivun ( kuvia klikkailemalla pääsee eteenpäin sivuston eri osa-alueisiin. Kiteen Evankelinen Kansanopisto on järjestänyt useiden vuosien ajan maahanmuuttajien koulutusta ja tehnyt aktiivista monikulttuurista yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Opistolla on toiminut kolme vuotta monikulttuurinen olohuone, joka on maahanmuuttajien tapaamispaikka kolmena iltana viikossa. Ohjelmassa on muun muassa suomen kielen ja kulttuurin opetusta, tutustumista yhdistysten toimintaan ja erilaisia harrasteaineita. Opistossa toteutuu kansainvälisyyskasvatus myös kulttuuri- ja matkailulinjan matkoilla, joilla pohditaan kansalaisuuden merkitystä suomalaisesta, globaalista ja eettisestä näkökulmasta. Keski-Karjalan alueella on paljon maahanmuuttajia ja Kiteen Ev. Kansanopiston koordinoiman Maahanmuuttajien osallisuus -hankkeen tuloksena perustettiin maahanmuuttajien yhdistys Keski-Karjalaan Tällöin tiedostettiin tarve verkottua ja havaittiin, miten haasteellista on maahanmuuttajien saaminen mukaan aktiiviseen toimintaan. tavoitteena kansalaisuuteen kasvaminen Monikulttuurinen olohuone -oppimisympäristöhankkeen tavoitteena on luoda uudentyyppinen olohuone, jossa yhdistyy paikallinen toiminta ja maahanmuuttajien verkottuminen Internetin avulla. Hankkeen aikana tehdään Internetiin Monikulttuurinen olohuone -virtuaalinen kohtauspaikka, jossa paikalliset toimijat voivat sekä saada tietoa että tuottaa sitä itse ja jossa maahanmuuttajat voivat jakaa kokemuksiaan. Toiminnassa lähdetään asiakaslähtöisesti olohuoneen toimintaan osallistujien tarpeista ja kiinnostuksista siten, että virtuaaliympäristöä käytetään paikallisen toiminnan tukemiseen, vertaistuen saamiseen ja oman kulttuurin ja osaamisen esiin tuomiseen. Tausta-ajatuksena hankkeen suunnitteluun on käytetty Wallénin ja Korsgaardin aktiivisen kansalaisuuden mallia, joka kuvaa kolmea kansalaisuuteen liittyvää oppimisen osa-aluetta: arvoja ja ongelmia, tietoa ja ymmärrystä sekä valmiuksia ja pätevyyksiä. Monikulttuurisen olohuoneen oppimisympäristö tukee kaikkien näiden osa-alueiden toteutumista kansalaisuuteen kasvamisen oppimisprosessissa. Koulussa saadaan perinteisesti faktatietoa, joten monikulttuurinen olohuone kannustaa ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja dialogisuuden kautta arvojen pohtimiseen ja vuoropuhelujen käymiseen. Hankkeen ansiosta maahanmuuttajien oma aktiivisuus lisääntyy ja arvostus sekä omaa kulttuuria että muiden kulttuuria kohtaan kasvaa. Monikulttuurisen olohuoneen toiminnan lähtökohtana ovat jokaisen omat kokemukset ja oma osaaminen. Opetuskulttuuri varsinkin Venäjältä kotoisin olevien maahanmuuttajien kohdalla on hyvin perinteinen behavioristinen. Toivommekin tämän hankkeen avulla saavamme maahanmuuttajat innostumaan oppimisesta tekemisen ja toimimisen avulla. Samalla jokaisen osallistujan tietotekniset taidot lisääntyvät ja integroituminen tietoyhteiskuntaan paranee. Hankkeesta hyötyvät myös maahanmuuttajayhdistyksessä toimivat suomalaiset sekä oppilaitosten opiskelijat, jotka saavat tietoa vieraista kulttuureista ja jotka voivat osallistua Monikulttuurisen olohuoneen eri toimintoihin. hankkeen kohderyhmä ja aikataulu Kohderyhmänä hankkeessa ovat Keski- Karjalan ja Pielisen Karjalan alueen maahanmuuttajat. Hankkeen koordinoijana on Kiteen Evankelinen Kansanopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Lieksan kristillinen opisto, Lieksan tukipiste, Nurmeksen ystävänpysäkki, Pohjois-Karjalan Afrikka-seura sekä Keski-Karjalan maahanmuuttajayhdistys. Hanke kestää vuoden 2008 maaliskuusta vuoden 2009 loppuun. Kevään ja kesän 2008 aikana suunniteltiin hanketta sekä tehtiin virtuaaliympäristön tekninen toteutus. Aktiivinen toiminta-aika on lukuvuonna , jolloin jokaisen yhteistyötahon tukihenkilö ohjaa maahanmuuttajia monikulttuurisen olohuoneen käytössä. Vuoden 2009 syksyllä keskitytään hankkeen levittämiseen. Eeva Turtiainen, apulaisrehtori, Kiteen Evankelinen Kansanopisto kansanopisto 5 *

12 oppimisympäristöt Säveltapailun treenikämppä musiikin perusteita verkossa Oriveden Opiston musiikkikoulutus ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Piramk/musiikki toteuttivat Opetushallituksen tukemana tietoyhteiskuntahankkeena vuosina säveltapailun oppimisympäristön ( Oppimisympäristön tarkoitus on tukea musiikin perusteiden opiskelua. Solfatreenisivusto sisältää mm. melodia-, rytmi- ja harmoniaharjoituksia. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda käyttäjäystävällinen suomenkielinen musiikin perusteiden oppimisympäristö ja kokeilla erilaisia tietotekniikan sovelluksia uudentyyppisten harjoitusten luomisessa. Oppimateriaalin tuottajina toimivat Oriveden Opiston musiikkikoulutuksen opettajat ja Piramkin musiikkipedagogiopiskelijat opettajiensa tuella. Oppimisympäristöä testasivat Oriveden Opiston musiikkilinjan ja Tampereen konservatorion musiikin perusteiden oppilasryhmät. Oppimissivuston teknisessä toteutuksessa käytettiin musiikin opiskelusta kokemusta omaavia it-alan ammattilaisia. Hankkeen tekninen toteutus osoittautui haasteellisemmaksi kuin oletettiin, ja monia ideoita ei pystytty resurssien puutteen vuoksi vielä toteuttamaan. Oppimisympäristö vaatii edelleen kehittämistä ja se on katsottu tarpeelliseksi. Tätä kehitystyötä OPH on lähtenyt tukemaan. projektin eteneminen ja tavoitteet Syksyn 2008 aikana rekrytoidaan ammattitaitoinen koodaajatiimi ja Piramkin opiskelijat tuottavat uutta oppimateriaalia osana opintojaan. Keväällä 2009 on tarkoitus saada koodaajatiimi työskentelemään opiskelijoiden ja tuotantoryhmän kanssa, jotta käytännön toteutus saadaan suunniteltua. Samalla jatketaan oppimateriaalin tuottamista. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana harjoitukset koodataan ja luodaan työväline, jolla oppimisympäristöä pystyy päivittämään helposti. Tämän jälkeen oppimisympäristön toiminta testataan käytännössä ja lopputuotoksena pitäisi olla opettajalle ja opiskelijalle helppokäyttöinen oppimisympäristö eräänlainen musiikin perusteiden wikipedia, jota voi täydentää omilla harjoituksillaan. Tavoitteena on tuottaa musiikin perusteiden verkko-oppimisympäristö, johon kehitetään jatkuvasti tasokasta uutta oppimateriaalia. Oppimisympäristö tulee olemaan arkinen työkalu niin Oriveden Opiston musiikkilinjan kuin Pirkanmaan ammattikorkeakoulun musiikkipedagogian opiskelijoillekin. Opiskelijat täydentävät jatkuvasti oppimateriaalia, ja siksi tavoitteena on luoda selkeä ja helppo työkalu verkko-oppimateriaalin suunnittelua varten. Oriveden Opiston musiikkilinjalainen Johannes Tarkiainen aloittamassa solfatreenisivustolla rytmidiktaatin tekemistä. kuka treenikämpästä hyötyy? Verkko-oppimateriaalin suunnittelu ja tuotanto kuuluvat Piramkin musiikkipedagogiopiskelijoiden opintoihin, joten vuosien mittaan on tarkoituksena saada aikaan hyvin laaja harjoitustehtäväpankki. Kun oppimisympäristön toimintavarmuus saadaan vakaaksi, on sisällön tuottaminen mahdollista sujuvasti osana musiikkipedagogien opiskeluprosessia. Musiikin oppimisympäristö, jota on vaivaton käyttää ja joka on vapaasti käytettävissä, tavoittaa opiskelijoita myös muissa oppilaitoksissa. Tätä säveltapailun treenikämppää voi käyttää myös itsenäisessä musiikinopiskelussa. Oriveden Opiston musiikkilinjalla musiikin perusteiden opetus on keskeisessä asemassa ja oppimisympäristöä voi käyttää tukena lähiopetuksen ohella. Musiikkilinjalla opiskelee vuosittain teoria- ja säveltapailutaidoiltaan heterogeeninen ryhmä, joten verkkoympäristötoteutus mahdollistaa eritasoisia opiskelijoita palvelevan tehtävä- ja oppimateriaalikokonaisuuden. Teksti ja kuva: Heikki Saunanen, opettaja, Oriveden Opisto 12 kansanopisto 5 * 2008

13 Yhteisöpedagogiikkaa kolumni minkälaisia he ovat? Jännitys kouraisee vatsaani joka kerran, kun elokuun loppupuolella lähden avaamaan uutta lukuvuotta. Juhlasalissa odottaa uutta opiskelijaa, jotka ovat vapaaehtoisesti valinneet kansanopiston opiskelupaikakseen ja useat myös väliaikaiseksi kodikseen. Opinnollisten haasteiden rinnalla on edessämme valtava prosessi, jossa iältään, akateemisilta taidoiltaan sekä kulttuuri- ja perhetaustoiltaan erilaiset opiskelijat hakevat paikkansa kansanopistoyhteisössä. Löytääkö jokainen toverin? Löytyykö jokaiselle henkilökunnasta joku uskottu? Onnistummeko tukemaan ja valvomaan internaattiopiskelijoita niin, että kaikilla on asuntolassa turvallista olla ja opinnot mahdollistuvat? Työvälineemme opiskelijoiden tukemiseen ja opistoyhteisön rakentamiseen ovat arkisia. Tutustutaan, muistetaan jutella ja kysellään kuulumisia. Kysytään opiskelijoiden mielipiteitä käytännön järjestelyistä ja pidetään opistoneuvoston vaalit. Kaikki eivät lähde ensimmäisenä iltana nuotiotulille, mutta seuraavissa illanvietoissa useimmat käyvät ainakin kurkistamassa ovelta. Järjestyssäännöt ovat lähtökohta yhdessä elämiselle. Ensimmäisellä rehtorin tunnilla, jolla järjestyssäännöt esitellään opiskelijoille, käytetään englantia ja venäjää suomen rinnalla, jotta myös maahanmuuttajaopiskelijoilla olisi mahdollisuus ymmärtää kuinka opiston yhteisö toimii. Merkittävin oivallus lienee, että järjestyssäännöissä on kysymys jokaisen opiskelijan oikeuksista työ- ja kotirauhaan, puhtaisiin iltapala-astioihin ja mahdollisuudesta päättää vuorollaan mitä televisiosta katsotaan. Asuntolanhoitajan tärkeä tehtävä on olla läsnä opiskelijoiden illoissa ja huolehtia asioiden sujumisesta kuten siitä, että roskat tulevat lajiteltua ja etteivät kiltit tytöt suostu tiskaamaan poikien astioita. Kansanopistotyön arkea ovat myös järjestyssääntöjen rikkomiset. Hiljaisuuden alkamisajankohdasta, biljardivuoroista tai aamutunneilta myöhästelyistä väännetään kättä joka vuosi. Koko opiston paneelikeskustelu on erinomainen mahdollisuus saada erilaiset, yhteiselämän kannalta tärkeät, näkökulmat esille. Tärkeän opin demokraattisesta vaikuttamisesta huomaa menneen perille silloin, kun opiskelijat tulevat joukolla vaatimaan järjestyssääntöihin muutosta. Tietenkin vuosittain on myös tilanteita, joissa opiskelijahuoltoryhmä tarvitsee koko yhteistyöverkoston terveydenhoitajan, perheklinikan tai sosiaalityöntekijän apua. Integraation toteutuminen on jatkuva haasteemme. Kuinka kehitysvammaiset nuoret löytävät paikkansa opiskelijayhteisössä ja kuinka vaikkapa venäläiset ja suomalaiset nuoret ystävystyvät keskenään? Kuinka pidämme huolta siitä, että varsin erilaiseen sosiaaliseen normistoon tottunut, juuri maahan muuttanut musliminuori tulee kunnioitetuksi opiskelutovereidensa joukossa ja oppii kunnioittamaan suomalaista tapaa elää? Mielestäni integraatio ei vain tapahdu, vaan sen toteutumiselle on luotava puitteet. Kansanopistotoiminnassa pitää olla aikaa ja halua järjestää sellaisia opintoryhmiä, työtehtäviä ja harrastusmahdollisuuksia, joissa erilaiset opiskelijat kohtaavat toisensa ja toimivat yhdessä. Opiskelijoiden kysymykset, hämmästelyt, huolenaiheet tai ärsyyntymiset ovat tärkeitä lähtökohtia toistemme ymmärtämiselle. Merkittäviä askeleita otetaan, kun joku uskaltaa lähestyä ensimmäistä kertaa elämässään kehitysvammaista nuorta, tai kun venäjän-, arabian- tai englanninkielinen puhe ei enää koskekaan korviin, vaan kuulostaa sen sijaan kiinnostavalta ja siitä kykenee erottamaan tuttujakin sanoja. Viime syksynä opistollamme suomen opintojaan täydensi kalifornialainen nuori mies. Hän kertoi päiväavauksessa tulevansa yliopistosta, jossa on yli opiskelijaa ja arvioi tervehtivänsä heistä noin viittäkymmentä. Täällä kansanopistossa hän kertoi tervehtivänsä ainakin kuuttakymmentä opiskelijaa eli koko koulua. Amazing, totesi kalifornialainen opiskelijamme. Helena Ahonen rehtori, Lieksan kristillinen opisto kansanopisto 5 *

14 Ministeri Anders Ljunggren: Sivistystyön tarve suurempi kuin koskaan Koulutuksen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja yhä enemmän kouluttaudutaan työpaikoilla. Sivistystyö ei kuitenkaan ole joutumassa viralta. Sillä on suurempi tilaus kuin kuunaan, sanoo Ruotsin Helsingin suurlähetystön kakkosmies, ministeri Anders Ljunggren. Pohjoismaista sivistystyötä hän patistaa kuitenkin parempiin valmiuksiin EU:n koulutuspolitiikassa. Ruotsin Folkbildningsrådetin puheenjohtajana hän pani merkille, miten huonosti pohjoismainen kansansivistystyö oli varustautunut vaikuttamaan EU:n politiikkaan. EU:n elinikäisen oppimisen ideologia suuntautui ennen muuta työmarkkinoiden edistämiseksi. Pohjoismainen kansansivistystyö on lyönyt itsensä kovin huonosti läpi eurooppalaisissa yhteyksissä. Se ei pysty valvomaan Euroopassa etujaan. Kuitenkin eurooppalaiset projektit kasvavat ja niissä liikkuu suuria rahoja. Se ei ole lainkaan merkityksetöntä, hän sanoo. Anders Ljunggren esitelmöi Suomen Kansanopistoyhdistyksen Kansanopisto-lehden 80-vuotisjuhlaseminaarissa aiheesta kansansivistys ja pohjoismainen hyvinvointivaltio. kansansivistyksellä pitkät juuret Pohjoismaisen sivistysperintömme Ljunggren näkee paljon vanhempana kuin Grundtvig ja järjestäytynyt kansanopistoliike. Sivistystraditiomme juontaa paljolti evankelisluterilaiseen kirkkoon ja siihen, että kaikkien tuli oppia lukemaan Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Sellaisissa maissa kuten Ruotsi ja Suomi se johti laajalle levinneeseen aikuisten lukutaitoon paljon ennen yleisen kansakoulun syntyä. Väittäisin, että Tanskassa, Norjassa ja Islannissa kansansivistys on osa kansallista valppautta. Tutkimustiedon mukaan huomattava osa aikuisväestöstä osasi lukea jo 1600-luvulla. Kinkerit olivat tehokkaita siinä, että myös lapsia opetettiin lukemaan. Se, että ihmisen pitää ajatella itsenäisesti ja hänellä on henkilökohtainen suhde luojaansa, on merkinnyt paljon siihen, mitä me ihmisinä voimme tehdä ja ilmaista, ministeri Ljunggren päättelee. itä- ja länsi-pohjola eroavat toisistaan Anders Ljunggren näkee kuitenkin eron Pohjolan itä- ja länsiosien välillä, niin juridisissa käsityksissä hallinnosta kuin jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ero näkyy myös kansansivistyksessä. Väittäisin, että Tanskassa, Norjassa ja Islannissa kansansivistys on osa kansallista valppautta. Grundtvig korosti kansaa sen omassa kulttuuriyhteisyydessä ja yksittäinen ihminen nähtiin kulttuuriperinnön vaalijana. Tietoa, valmiuksia ja sivistystä annettiin tanskaksi, ei latinaksi. Sivistystyössä sivistettiin ensisijaisesti kansaa kulttuurisen yhteisyyden perustana. Väittäisin myös, että Ruotsille ja Tanskalle kansansivistys on ennemminkin demokratiaprojekti, mikä heijastuu muun muassa kielessä. Kieli on ajattelun ja yhteiskunnan peili. Ruotsin kunnallislaki ja ensimmäiset kansanopistot saatiin samanaikaisesti, mikä sekin korostaa kansansivistystä osana kansanvallan projektia. Ljunggren muistuttaa myös siitä, että suomen kielen sana sivistys tulee la- 14 kansanopisto 5 * 2008

15 tinasta ja viittaa kansalaiseen. Sivistystyön kohteena oli Suomessa ensisijaisesti talonpoikaisluokka, jotta se voisi ottaa osaa paikalliseen itsehallintoon ja käynnistää jo orastavia kansanliikkeitä. Juuri tässä on itäisen ja läntisen ero, joka on tosin vai osin totta. Kun tanskalaiset suojasivat ja kehittivät kansallista ajattelua, itäisessä Pohjolassa autettiin ihmisiä kasvamaan täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi, kansalaisiksi, ministeri Ljunggren erittelee. Hänen mukaansa Grundtvigin ajattelu on ollut merkityksellisempää Tanskassa ja Norjassa kuin Ruotsissa tai Suomessa. Herderin esitykset lähes mystisestä kansasta, jolla on yhteinen kieli ja kulttuuri, ovat olleet Grundtvigin ajatusten pohjana, kun taas Immanuel Kant on ollut tärkeämpi ruotsalaisille ja suomalaisille. Ljunggren näkeekin nyky-tanskan maahanmuuttopolitiikan yhtenä perustana grundtvigilaisen tanskalaisuuden suojaamisen. norrbottenin opistot ruotsalaistamisen asialla Ruotsin kansanopistot olivat osa kansallista projektia, mistä yhtenä osoituksena oli niiden taistelu suomenkieltä vastaan. Norrbottenin ensimmäisillä kansanopistoilla oli tehtävänä ruotsalaistaa suomalaiset siis sata vuotta sitten. Norjassa mentiin vielä pidemmälle. Tromssassa ja Finnmarkissa oppilaitosten tuli torjua suomalaisvaara. Suomalaisvaarasta on ilmestynyt Einar Niemen kirjoittama kirja. Suomen ajateltiin tunkeutuvan Atlantin rannikolle ja asuttavan Finnmarkin ja osia Tromssasta, Ljunggren kertoo. kansanopistot onnistuneet integraatiopolitiikassaan Anders Ljunggrenin mukaan voidaan hyvällä syyllä nähdä suuria puutteita Ruotsin integraatiopolitiikassa, mutta yksi parhaita esimerkkejä hänen mielestään löytyy juuri nykyisistä kansanopistoista. Kansanopistoissa ei vallitse enää monokulttuuri, vaan ne ovat monikulttuurisia yhteisöjä, hän kiittää. Meitä lähellä olevina esimerkkeinä hän mainitsee Axevallan kansanopiston, jolla on suuri merkitys Tukholman Kansanopistoissa ei vallitse enää monokulttuuri, vaan ne ovat monikulttuurisia yhteisöjä. suomalaisille romaneille sekä Haaparannan kaksikielisyyttä edistävän kansanopiston (Sverigefinska folkhögskolan). Sillä on ollut merkitystä myös kielitaitoisen työväen palkkauksessa rajaseudulla. hyvinvointiyhteiskunnan ja kansansivistyksen yhteys Pohjoismaisella hyvinvointiyhteiskunnalla ja kansansivistyksellä ministeri Ljunggren näkee kaksi yhteistä tekijää: ne suuntaavat toimintansa kaikkiin ihmisiin ja ne vahvistavat heikoimpien kansalaisten mahdollisuuksia. Kukaan ei jää ulkopuolelle. Ei ole epäilystäkään, etteikö sivistystyön merkitys olisi valtava pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luonnissa ja kehittämisessä. Entä mikä sen rooli on nykyajassa? Anders Ljunggren listaa koulutuksen lisääntymisen dramaattiset muutokset, tarjonnan valtavan kasvun ja kouluttautumisen runsauden. On esikouluja kunnianhimoisin pedagogisin tavoittein sekä peruskoulutus ja lukioasteen koulutus kaikille. Ikäluokkien enemmistö jatkaa yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tohtoreita valmistuu nyt vuodessa enemmän kuin uusia ylioppilaita valmistui vuonna Aikuiskasvatus on mittavaa. Kouluttaudutaan yksityisesti samalla, kun massiivinen määrä koulutusta tapahtuu työpaikoilla. Onko kaiken sen keskellä vapaalla sivistystyöllä enää tehtävää? Lyhyt vastaukseni on, että sivistystyöllä on suurempi tilaus nyt kuin koskaan. Kansansivistysliikkeen syntyessä Pohjolassa ei ollut mitään hyvinvointiyhteiskuntaa. Äänioikeus Ruotsissa saatiin vasta vuonna Sivistystyön voi hyvällä syyllä sanoa luoneen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kansallisvaltion puitteissa. Sanoisin myös, että pohjoismainen näkemys koulutuksen ohessa toteutettavasta sivistystyöstä, jolla ei ole pelkkä työmarkkina-arvo ja joka tähtää siihen, että myös aikuiset voivat sen avulla kehittää itseään, olla jotakin eikä vain jotain varten, se ajatus on lyönyt itsensä hyvin huonosti läpi eurooppalaisissa yhteyksissä. Nyt tehtävämme on rohkaista ihmisiä tekemään päätöksiä yhdessä, tuntemaan luottamusta sekä luovuttamaan demokraattista valtaa myös kansallisen tason yläpuolelle. Me pyrimme tähän EU-tasolla mutta koska demokratian kehityksessä eurooppalaisella tasolla on edelleen puutteita, on sen suhteen on oltava varovainen. Tämä luottamuksen puute on mielestäni näyttäytynyt viime aikojen kansanäänestysten tuloksissa. Meidän on kehitettävä kansalaisuutta, joka selviää tästä tehtävästä, ja se työ on valtava. Se edellyttää luonnollisesti monenlaista panostusta koulutukseen mutta se edellyttää myös laajaa sivistystyötä, joka opettaa meidät ymmärtämään paremmin toisiamme ja luottamaan toisiimme. Tämän tulee tapahtua niin joka korttelissa kuin laajalla maantieteellisellä alueellakin. Se on demokratiaa, hyvinvointia ja turvallisuutta ajatellen ratkaisevaa, myös kansainvälisesti, Anders Ljunggren painottaa. Teksti: Anneli Kajanto, Kansanvalistusseura Kuva: Markus Karjalainen, Ruotsin suurlähetystö, Helsinki (Julkaistu osittain Sivistysnet -verkkolehdessä ) kansanopisto 5 *

16 udet hallinnon jäsenet Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry:n vuosikokouksessa viime kesänä Siikaranta-opistolla valittiin kolme uutta jäsentä yhdistyksen hallitukseen: rehtori Kerstin Romberg, Västra Nylands folkhögskola, rehtori Markku Hiltunen, Siikaranta-opisto ja pedagoginen rehtori Juha Kaivola, Turun kristillinen opisto. Heidän kolmivuotinen hallituskautensa alkaa vuoden 2009 alussa. Kansanopisto -lehti pyysi heitä esittelemään itsensä, pohtimaan kansanopistoliikkeelle ja Kansanopistoyhdistykselle tärkeitä asioita sekä hahmottelemaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta. Vid Suomen Kansanopisto Finlands Folkhögskolförening rf:s årsmöte i somras i Siikaranta-opisto valdes tre nya medlemmar till föreningens styrelse: rektor Kerstin Romberg, Västra Nylands folkhögskola, rektor Markku Hiltunen, Siikaranta-opisto och pedagogisk rektor Juha Kaivola, Turun kristillinen opisto. Deras treårsmandat inleds i början av år Tidskriften Folkhögskolan bad dem presentera sig själva samt några viktiga tankar angående folkhögskolrörelsen, Folkhögskolföreningen samt framtiden för det fria bildningsarbetet. 16 kansanopisto 5 * 2008 Markku Hiltunen, Siikaranta-opisto Työttömille oikeus kouluttautumiseen Olen pitkän linjan yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineeni oli kansantaloustiede. Kansanopistopalvelua on kertynyt reilut 23 vuotta. Siikaranta-opiston rehtorina ja kokoushotellin toimitusjohtajana olen toiminut 1990-luvun alusta lähtien. Synnyin Pohjois-Pohjanmaalla Kuivaniemellä (nykyisin Ii), missä kävin kunnallisen keskikoulun. Naapurikunnassa sijaitseva lukio jäi rahojen puutteessa aloittamatta. Muutin 16-vuotiaana työn perässä Nastolaan, työskentelin Lahden Rautateollisuudella ja Upolla. Nuorten heikko palkkaus kismitti, mutta samalla se suuntasi kiinnostustani ammattiyhdistystoimintaan. Eväitä ja intoa sain Kiljavan ay-opiston kursseilta, ja myöhemmin vuosikurssi avasi tieni Tampereen Yliopiston Opetusjaostoon. Opiskeluajan kesät kuluivat pääosin rakennustöissä, maisteriksi valmistuttuani tein yli kahdeksan vuotta yrityspuolen talous- ja henkilöstöhallinnon töitä. Kansanopistojen kannalta elintärkeitä lainsäädännön muutoksia valmistellaan taas kerran. Olen ollut aiemmin mukana kahdessa tiukassa kansanopistoja koskevassa kamppailussa. Vuonna 1992 opetusviranomaiset suunnittelivat lopettavansa noin 20 kansanopistoa, edustamani Siikaranta-opisto oli niistä yksi. Sen yhteisen kamppailun kansanopistoliike voitti ja niinpä monen listalla olleen opiston lailla Siikaranta-opisto elää ja kehittyy edelleen. Toinen tiukka vääntö oli Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän II-ryhmä, jossa oli kovia haluja ottaa ammatillinen lisäkoulutus pois kansanopistoilta. Niin ei kuitenkaan käynyt, ja nykyisin monet kansanopistot kuuluvat Siikarannan tapaan oman alansa tai alueensa merkittävimpiin lisäkouluttajiin. Jatkossakin jokaisen kansanopiston pitää voida palvella omaa taustayhteisöään aidosti sen tarpeista käsin. Kansanopistojen monipuolisuus tulee nähdä rikkautena, eikä valtionhallinnon rationalisointihaasteena. Työtä pitää voida tehdä usean rahoitusmuodon kanssa. Työttömille pitää saada oikeus kouluttautumiseen myös kansanopistoissa työttömyysturvan kärsimättä. Kansanopistoyhdistyksen tärkeimmät tehtävät parin lähivuoden aikana painottuvat opistokentän yhtenäisyyden lujittamiseen, lainsäädäntömuutoksiin vaikuttamiseen sekä riittävän rahoituksen puolesta kamppailemiseen. Eli tarvitaan lujaa yhteistä edunvalvontaa. Kansanopistojen ylläpitäjät ovat yksityisiä ja panostavat opistoihinsa vuosittain merkittäviä summia, sitä pitää valtiovallan jatkossakin kunnioittaa. Nyt, kun olemme voimakkaan taloudellisen murroksen silmässä, on vapaa sivistystyö keskeinen tapa auttaa erityisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä menestymään muutoksessa. Siinä riittää työtä niin kansanopistoille kuin muillekin toimijoille pitkälle tulevaisuuteen, kunhan valtiovalta antaa meidän pitää vapautemme ja resurssimme. Markku Hiltunen Uudet hallinnon jäsenet

17 Kerstin Romberg, Västra Nylands folkhögskola Folkhögskolornas samhällsnytta Jag är född i 1952 i västra Nyland, har gått i skola i Bromarf skärgård och i Ekenäs. Till min utbildning är jag FM (litteraturvetenskap, konstvetenskap, engelska språket och pedagogik) och har arbetat med fri bildning i Svenskfinland sedan 1977 med undantag av fyra år i Yrkeshögskolan Sydväst och dess utbildningsprogram för kulturproducenter. På 1980-talet arbetade jag inom medborgarinstituten och sedan 1991 vid Finns folkhögskola & Cityfolkhögskolan och tillträdde tjänsten som rektor för Västra Nylands folkhögskola år Under 2000-talet har jag bl.a. suttit i Bildningsforums styrelse och deltagit i Folkhögskolföreningens arbetsgrupp för Hållbar utveckling. Jag bor i Billnäs bruk, är gift med Bo (pensionerad företagare) och har en vuxen son från ett tidigare äktenskap. Emma, 2 år, är mitt första barnbarn. Ifall jag hittar fri tid ägnar jag den helst åt Emma, åt litteratur och kulturkonsumtion på olika sätt. Skriver gärna, sköter (och missköter) trädgården hemma i Billnäs. viktiga frågor för folkhögskolrörelsen och föreningen Under 2000-talet har förutsättningarna för folkhögskolorna förändrats och kampen för tillvaron har tilltagit. Statens fokusering på näringslivets behov har lett till en utbildningspolitik som kräver att landets unga snabbt förväntas ta sig ut i arbetslivet och bidra till landets ekonomiska tillväxt. Situationen har spetsats till den obligatoriska skolan är teoretiskt framgångsrik men många unga mår dåligt i det prestationsinriktade verksamhetsklimatet. Folkhögskolan, den alternativa lärande miljön, har inte uppskattats rätt, under denna utvecklingsfas. Folkhögskolorna har inte erhållit den auktoriserade ställning de skulle förtjäna. Rörelsens livsviktigaste fråga är därför att visa på sin nationalekonomiska nytta det enda språk som förstås av rikspolitiken! Det ser ut som om föreningen skulle få en något oönskad uppgift. Undervisningsministeriet signalerar att upprätthållarnas antal skall minskas med 1/3 inom de närmaste fem åren. Om detta skall genomföras blir hanteringen av detta ärende en tungt vägande uppgift som det är skäl att ta itu med på ett öppet och kommunikativt sätt. Argumenten måste avvägas och bearbetas. Om sammanslutningarna inte känns meningsfulla kommer åtgärderna att bidra till att folkhögskolsektorns levnadsvillkor försätts i sämre jordmån. Samtidigt krävs att Folkhögskolföreningen fortsättningsvis försöker finna de instrument som kan påvisa folkhögskolornas samhällsnytta. Något omistligt går förlorat på grund av svårigheten att grafiskt åskådliggöra den nytta som finner sina primära motiv på det personliga utvecklingsplanet. Ett år på folkhögskola kan vara livsavgörande för en ung eller en äldre person och därmed skapas återverkningar på samhällsnivå. Ungefär så här: på samma sätt som man brukar framhålla att en kollektiv sorg inte kan mätas eftersom känslan inte kan multipliceras med antalet sörjande individer på samma sätt kan man inte heller mäta den förbättrade livsberedskap som uppnåtts under ett år på folkhögskola hos en grupp unga. Ändå vet vi att den finns där, den höjda beredskapen, den ökade självkännedomen. Folkhögskolornas uppgift är att vara alternativ de borde belönas för detta inte monteras ned! Folkhögskolornas upprätthållartillstånd skall också ses över. Det är en bra sak, den enskilda skolans uppgift kommer då att tydliggöras, vilket gagnar fältet som helhet. Verksamhetsstrukturer kan å sin sida luckras upp det finns för många omständigheter nu som binder och försvårar. framtiden för den fria bildningen Framtiden för den fria bildningen är antagligen en kamp trots att vi känner dess betydelse för samhällsbygget. Uppgifterna för fria bildningens olika former klargörs. Personligen hoppas jag statsmakten lämnar tillräckligt mycket rörelsefrihet institutionernas motivation att hitta sin uppgift, och sin spetskunskap utgår från att utbildningarna INTE styrs, att det finns en öppenhet som inbjuder till utveckling och kreativitet. Kerstin Romberg kansanopisto 5 * folkhögskolförening Uudet hallinnon jäsenet

18 kansanopistoyhdistys Uudet hallinnon jäsenet Minulle esitettiin uutena Kansanopistoyhdistyksen hallinnon jäsenenä vaikeita kysymyksiä. Vapaan sivistystyön hengessä otan vapauden olla vastaamatta niihin, mutta pohdin ääneen ajatuksiani kansanopistoista, yhdistyksestä ja tulevaisuudesta. haasteista ja tulevaisuudesta 18 kansanopisto 5 * 2008 Juha Kaivola, Turun kristillinen opisto Vapaat kädet Jokin tässä mättää. Systeemi ei toimi. Kansanopistokenttä on kuin suuri ja kirjava kukkapenkki ja sitä ohjaava järjestelmä antaa kaikkien kukkien vapaasti kukkia. On suuria ja pieniä opistoja. Osa opistoista keskittyy kokonaan vapaaseen sivistystyöhön, osa taas järjestää lähes ainoastaan ammatillista koulutusta. Osa opistoista perustaa toimintansa jatko-opintoihin valmistaviin yo-linjoihin ja osa taas suuntaviivaopintoihin. On opistoja, jotka pitävät tarkasti kiinni ylläpitämisluvassa määritellystä koulutustehtävästään ja on opistoja, jotka järjestävät kaikkea mahdollista koulutustoimintaa, jolle löytyy riittävästi kysyntää. Minä uskon kansanopistoon. Uskon kokonaisvaltaiseen ja yhteisöpedagogiseen oppimisympäristöön. Uskon sivistykseen, henkilökohtaisiin kontakteihin, ryhmädynamiikkaan ja välittämiseen. Uskon aatetaustaisten oppimisympäristöjen ainutlaatuisuuteen, elinikäiseen oppimiseen ja monikulttuurisuuteen. Mutta minä en voi uskoa, että kansanopistokenttä pystyy monimuotoisuudessaan perustelemaan olemassaoloaan riittävän selkeästi. Enkä voi uskoa, että yhdistyksen on mahdollista samanaikaisesti palvella hyvin kaikkia yllä luettelemiani opistotyyppejä. Kaikkien miellyttäminen ja edunvalvonta tuntuvat mahdottomilta. Tarvitsemme käynnissä olevaa vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa: lainsäädännön, rahoituksen, oppilaitosrakenteen ja ohjausjärjestelmien uudistamista. Perinteen ja uuden ristipaineessa joudumme myös itse yhä uudelleen kirkastamaan mikä juuri meidän opistolle on keskeisintä, pysyvää ja luovuttamatonta. Kansanopistoissa on ajateltu, että olemassaolon turvaamiseksi on muistutettava kilpailijoitaan. On järjestetty kaikkea ufokursseista hevosenhoitoon ja toivottu, että opiskelijat virtaavat sen myötä taloon. Niin ei ole aina tapahtunut. George Orwellin teos Eläinten farmi päättyy tilanteeseen, missä siat, jotka ovat kirjassa ottaneet vallan ihmisiltä, alkavat käyttäytyä kuin ihmiset. Muut eläimet tarkkailevat tilannetta. Ne kääntävät katseensa ihmisistä sikoihin ja sioista ihmisiin. Eivätkä näe mitään eroa. Niinkö on nyt tapahtunut kansanopistoille? sivistyksestä Käynnissä oleva kehittämisohjelma tekee sivistys-käsitteen pohtimisesta ajankohtaista. Olen aikaisemmin pitänyt itseäni aina hieman sivistymättömänä. En osaa puhua kauniisti englantia, tunnen puutteellisesti taidehistoriaa, en ole lukenut Volter Kilven kirjoja, enkä tiedä baletista mitään. Tavallaan olen siis vähän höpsö sivistyskäsitykseni kanssa. Perinteisesti sivistys on yhdistetty korkeakulttuuriin ja kouluissa tapahtuvaan oppimiseen, missä meidän tulee jatkuvasti opetella vastauksia kysymyksiin, joita emme ole itse koskaan esittäneet. Toiminta loppuu vastaukseen. Ja nämä vastaukset täytyy sitten kaikkien oppijoiden osata täsmälleen samaan aikaan, kokeessa tai tentissä. Kansanopistot ja vapaa sivistystyö ovat sen sijaan aina perustuneet ajatukseen, että sivistys on elämää ja elämä sivistystä. Ei ole välttämätöntä tietää, montako lihasta on kissan korvassa tämäkin kysymys on minulle kerran tietovisassa esitetty. Sivistys on prosessi, jossa ei niinkään haeta vastauksia, vaan oppijan kannalta merkityksellisiä uusia kysymyksiä. Elämä on olennaisesti ongelmien käsittelyä, jossa ongelmallisen tilanteen määrittely on jo puolet ratkaisua. Jokaisen täytyy omakohtaisesti löytää tuli ja keksiä pyörä. Vain silloin voimme ymmärtää, mistä näissä keksinnöissä on kysymys. Juha Kaivola

19 vapaa sivistystyö Kansansivistys oikeisiin töihin Kyselin kesällä kolumnissani Ilkassa, mitä sivistystyötä pohtiva KEHO -ryhmä oikein on tekemässä kansansivistykselle? Onko kirves pantuna puun juurelle? Vai onko edessä sivistyksen uusi kukoistus? Vielä kesällä ensimmäinen kysymys tuntui todemmalta. Syksyn edetessä tuli KEHO -uutisia kuunnellessa tunne, että ilmassa on sittenkin lupaavan kehityksen ensioireita. Pääsisikö kansansivistys oikeisiin töihin? Tekemistä olisi niin paljon. Otan tässä vain yhden esimerkin. Oikein hätkähdin äsken pohjoismaisessa seminaarissa, miten paljon töitä kansansivistys tekee kestävän kehityksen hyväksi erityisesti Ruotsissa. Meillä vain Kaisa Lindström taitaisi selvitä tämän alan arvioinnista. Syy ei ole yksin henkilöiden tai opistojen. Nykyinen rahoitussysteemi, oikea uusliberalismin kukkanen, ei salli riskialtista panostusta uusiin asioihin. muutos on vaikea Silti lähiajat saattavat olla hyvinkin vaikeita. Kysytään taas, kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa. Esimerkiksi jotkut tuntemani kansanopistot joutuvat lähivuosina kurimukseen. Tosin taantuma saattaa antaa lisäaikaa vanhoillekin ohjelmille. Yleiskuvaa se ei muuta. Vanhat eväät eivät pitkään kanna, uusiin ei ole varaa panostaa ja rahoituksen kahden vuoden keskiarvoleikkuri puree säälimättömästi. Tähän tarvitaan ensiapua. Muuten menetämme tärkeitä sivistyksen tyyssijoja. Valtion on nähtävä, että kansanopistojen vaikeudet ovat myös sen omaa syytä. Opistoja esimerkiksi kannustettiin pitkään löytämään itse tehtävänsä ja mielellään ammatillisen koulutuksen aloilta. Monet opistot tekivätkin valtavasti töitä, ja kun tuloksia alkoi tulla, niin kymppiluokat kuin kodinhoito- ja muut sosiaalialan koulutukset siirrettiin pois vapaan sivistystyön piiristä. Ei ole reilua syyttää nyt opistoja siitä, että ne ovat hamunneet kannattavaa ammatillista koulutusta. Ainakin se on vain osatotuus. Tapa, jolla suoriteperusteisuus toteutettiin, ajoi opistoja ahtaalle ja osan jo hengiltä tai henkihieveriin. Opistojen johdot ovat vaikeassa tilanteessa. Järjestelmän ongelma on, että se rankaisee kokeiluista, jotka eivät heti tuota riittävästi suoritteita. Tällaisten ongelmien kanssa joudutaan elämään. Silti ilmassa on lupaavia merkkejä. sivistystarve avaimena Pitkään opistot ovat joutuneet tekemään sitä, mitä ne eivät välttämättä edes haluaisi tehdä. Samalla ne eivät ole voineet keskittyä riittävästi siihen, mitä pitäisi tehdä ja mitä monet niistä haluaisivatkin tehdä. Maa on täynnä sivistystarvetta, ja juuri sellaista, johon kansansivistyksen yhteisöllinen pedagogiikka on ratkaisu. Paljon riippuu siitä, onko uudistajilla uskallusta muuttaa rahoitus sellaiseksi, että se sallii vaativiin töihin tarttumisen. Ajojärjestyksen pitää olla se, että ensin tunnistetaan sivistystarve, sitten katsotaan, mihin kansansivistys voi vastata ja sitten, millä ehdoilla se voi toteutua. Nykyrahakin on paljon rahaa, kun se oikein käytetään. Silti uskon, että lisärahoitusta Ruotsin tapaan on saatavissa, jos se käytetään uskottavasti meitä kaikkia pelottavien ongelmien ratkaisemiseen. Ja niitä riittää muitakin kuin ilmastonmuutos: eriarvoisuus, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden epätasaisuus, perhe- ja kasvatusongelmat, yksinäisyys, useat kansanterveyden ongelmat, hälyttävän heikot kansalaistiedot ja -taidot, kansanvallan osallistumisongelmat, ekologian järkkyminen, juurtumisongelmat muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vuoksi. Tässä näin aluksi. Opistoissa yksi kysymys on nyt ylitse muiden: mitä sivistystarvetta me aiomme palvella lähivuosikymmenet? Mihin osaamiseen henkilöstömme pitäisi kouluttautua? Seppo Niemelä kansanopisto 5 *

20 tutkittua Opetusministeriön sivistysbarometri Sivistys on murrosaikoina kaaoksen organisoimista Kymmenen vuotta sitten opetusministeriö käynnisti tutkimuksen, jolla etsittiin sivistyksen tulevaisuuspolkuja vuoteen Kysely uusittiin, kun tarkastelujakso oli puolivälissä. Vastaajien mukaan tietoyhteiskunta ei ole enää pelottava uhka vaan ennemminkin haluttava mahdollisuus. Murroksen aiheuttama kaaos on jäsentynyt ainakin asiantuntijoiden päässä. puolivälin tutkimusasetelmaan vaikuttivat erityiset ympäristöte- 90-luvun kijät. Suomi oli jättämässä taakseen 90- luvun alun laman traumakokemuksia ja siirtymässä EU-aikaan. Lamalääkkeisiin kuului taloudellisten hevoskuurien lisäsi pehmeitä ohjelmia, joihin kuului myös kansallisten menestysstrategioiden luominen. Opetusministeriön sivistysbarometrissa tukeuduttiin näihin strategioihin, joissa luonnosteltiin kehkeytyvän tietoyhteiskunnan piirteitä. Sivistyspohdiskelut osaltaan auttoivat alkuun menestystarinan, josta olemme näihin aikoihin asti nauttineet. Viime viikkoina eritoten islantilaiset ovat olleet kiinnostuneita siitä, miten temppu tehtiin. Ei ole huonoa kierrätystä sekään, että barometri on tulossa uusiokäyttöön myös kotimaassa. Sivistysbarometri on saamassa jatkoa. Ensi vuonna sitä viedään verkkoon, jossa ympäristö avataan asiantuntijapaneelien lisäksi laajaan kansalaiskäyttöön. Vapaan sivistystyön organisaatioilla on tässä työssä sanansa sanottavana. työelämä ohjaa sivistyksen tulkintaa 20 kansanopisto 5 * 2008 Kymmenen vuotta sitten hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijat olivat huolissaan tietoyhteiskunnan eriarvoistavasta kehityksestä. Seurannan puolivälissä pessimismin on korvannut varovainen optimismi. Pahimmat pelot kansakunnan kahtiajaosta ovat hälvenneet, vaikkei polarisaatiokehitys ole panelistien havaintojen mukaan pysähtynyt. Yhä useampi tuntuu ajattelevan erilaistumista ja eriarvoistumista murroksen kehityspiirteenä, jonka luonne muuttuu kun matka jatkuu. Tietoyhteiskuntakehitys on arkistunut. Sen ikävien ominaisuuksien kuten pätkätöiden ja YT-neuvottelujen kanssa on opittu elämään. Ekologiset ilmiöt huolestuttavat nyt enemmän kuin yhteiskunnalliset tapahtumat. Seurantapaneeli on tarkistanut käsitystään elinikäisestä oppimisesta ja sivistyksestä. Itseisarvoisesta sivistysideasta on siirrytty kohti käytännöllistä hyötysivistyskäsitystä. Työelämää, pikemmin kuin koulutusta, pidetään elinikäisen oppimisen moottorina. Koulutus on toki tärkeä instrumentti kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen, mutta se pitää entistä vahvemmin kalibroida työelämän tarpeiden mukaan. Raja yleis- ja ammattisivistyksen välillä koetaan keinotekoiseksi ja sen voi olettaa jopa katoavan vuoteen 2017 mennessä. Koulutusjärjestelmätasolla joustavat ratkaisut lisääntyvät. Koulutus skaalataan enemmän oppimisen ja oppijan kuin organisaation tai opetuksen mukaan. Sidos organisaatioiden (oppilaitokset) ja instituutioiden (tutkinnot) välillä löystyy ja moninaistuu. Yksilö ja yhteisö voivat suunnitella opiskelunsa tukemaan omaa tapaa ja tarvetta oppia. Tätä toimintaa laboroidaan Nettilukiossa, jonka tehtävä on muiden lukioiden tavoin vastata kansakunnan yleissivistyksen uusintamisesta. Seurantapaneelin arvion mukaan yksilöiden eheyttävät ja arvolähtöiset ominaisuudet ovat nousussa. Jos 90-luvun paneeleiden mielenmaisemaa varjosti huoli tulevan kehityksen kielteisistä mahdollisuuksista, seurantapaneelin henkeä heijastaa uteliaisuus. Sivistyksellä asiantuntijat ymmärtävät ennen muuta avointa suhtautumista ja kykyä jatkuvaan oppimiseen. Mutta sivistyksellä on myös toinen puolensa. Se on kykyä luoda asioihin ja ilmiöihin järjestystä. sivistys kurottuu verkostoihin ja yhteisöihin Asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että ihmisen oppimiskyky on sivistyksen perusta. Oppimiskyvyn laaduista seurantaraati korostaa ennakkoluulotonta asennetta. Se heijastuu kaikkiin paneelin sivistyskäsityksiin. Uusi kiistakysymys saattaa nousta siitä, kuka oikeastaan on oppija?

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352. Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT

Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT 7.6.19 LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjastoalan työntekijätutkimus 2019 herätti suurta kiinnostusta Suomen kirjastoseura ja Minerva-ryhmä tekivät vuoden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Valinnaiset aineet Paulaharjussa Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Keskustelun yhteenveto -Vaasa Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio ja robotisaatio Hyvinvoinnin ongelmat eli niin sanottu

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot